Selostus - LUONNOS A-2698 D/3289/ / (9)

Transkriptio

1 Selostus - LUONNOS A-2698 D/3289/ / (9) A-2698 Asemakaavan muutos LUONNOS Svinhufvudinkatu 7, 9 ja 11, Kartano Lahti.fi

2 Selostus - LUONNOS A-2698 D/3289/ / (9) ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUSLUONNOS, JOKA KOSKEE 10. PÄIVÄNÄ LOKAKUUTA 2017 PÄIVÄTTYÄ ASEMAKAAVAKARTTALUONNOSTA A-2698 (Svinhufvudinkatu 7, 9 ja 11, Kartano) Asemakaavan muutos koskee: Lahden kaupungin Kartanon (2.) kaupunginosan korttelin 222 tonttia 19 Asemakaavan muutoksella muodostuvat: Lahden kaupungin Kartanon (2.) kaupunginosan korttelin 222 tontit Asemakaavan muutoksen yhteydessä tehdään sitova tonttijako. SUUNNITTELUALUE Asemakaavan muutos koskee Kartanon (2.) kaupunginosan korttelin 222 tonttia 19 (Svinhufvudinkatu 7, 9 ja 11). Suunnittelualue rajoittuu pohjoispuolelta Jalkarannantiehen, itäpuolelta Svinhufvudinkatuun, länsipuolelta Satamaradanpuistoon ja -polkuun sekä eteläpuolelta opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeseen (YO). Suunnittelualue sijaitsee n. 900 m etäisyydellä Lahden kauppatorilta luoteeseen. Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti kartalla

3 Selostus - LUONNOS A-2698 D/3289/ / (9) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Aloite/hakija Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymä (nyk. Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymä) on hakenut asemakaavan muutosta omistamalleen tontille. 1.2 Tavoite Asemakaavan muutoksen tavoitteena on yritystoimintakäytössä olevan tontin muuttaminen vuokra- ja opiskelija-asumiseen. 1.3 Vireilletulo ja osallistumisen järjestäminen Kaavahanke sisältyy kaupungin vuoden 2017 kaavoitusohjelmaan. Kaavan vireille tulosta on ilmoitettu kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä sekä osallisille kirjeitse luonnosvaiheen kuulemisen yhteydessä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma laadittiin ja asetettiin nähtäville kaavahankkeen kotisivulle Luonnosvaiheen kuuleminen järjestetään Kuulemisen yhteydessä pyydetään myös viranomaislausunnot. 1.4 Asemakaava Asemakaavan muutoksella osoitetaan tontille kolme uutta asuinkerrostaloa, joista yksi on tarkoitettu opiskelija-asumiseen. Rakennukset ovat enintään viisikerroksisia ja kooltaan k-m2. Kaavamääräyksillä (ju) edellytetään rakennuksilta korkeatasoista arkkitehtuuria sekä julkisivutaidetta. Tontti on rajattava Satamaradanpolkua vasten laadukkaasti toteutetulla aitojen, piharakennusten ja muiden rakenteiden muodostamalla monimuotoisella kokonaisuudella, jonka materiaalina on käytettävä pääosin puuta ja julkisivukasvillisuutta (ai-1). Svinhufvudinkadun varteen sijoittuva istutusalue (is-1) tulee istuttaa monimuotoiseksi ja kasvilajeiltaan vaihtelevaksi vyöhykkeeksi. Tontin läpi sen eteläreunaan on osoitettu julkinen jalankulkuyhteys. Kaavassa määrätään myös mm. autopaikkojen järjestämiseen, melusuojaukseen, leikki- ja oleskelualueisiin, hulevesien käsittelyyn, maaperän pilaantuneisuuteen ja pohjaveden suojeluun liittyvistä asioista. 1.5 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan muutos on mahdollista toteuttaa sen saatua lainvoiman.

4 Selostus - LUONNOS A-2698 D/3289/ / (9) 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue on tällä hetkellä liike-, varasto- ja työpajakäytössä. Tontilla toimii kierrätyskeskus sekä lounasravintola. Maisema Suunnittelualueelta avautuu näkymiä Vesijärvelle. Suunnittelualue sijaitsee maisemassa melko näkyvällä paikalla maastonmuodoista johtuen. Suunnittelualue sijoittuu kaupungin keskustasta päin katsottuna Teivaanmäelle avautuvan maiseman eteen. Suunnittelualueen vieressä on maisemassa merkittävä Teivaan voimalaitos savupiippuineen. Luonnonympäristö Suunnittelualue on pääosin rakennettua ympäristöä sekä päällystettyä tai hiekkapintaista maanpintaa. Alueen alkuperäinen luonnonympäristö on pääosin hävinnyt rakentamisen ja aiemman teollisuuskäytön seurauksena. Tontin reunoilla kasvaa jonkin verran puustoa ja pensasaitoja. Suunnittelualueen viereinen Satamaradanpolun ratapenkka on todettu luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaaksi alueeksi. Maaperä Suunnittelualueen maaperä on täytemaan alla hiekkaista silttiä, savista silttiä tai silttiä (maaperätutkimukset). Suunnittelualueella on voimassa maalämpörajoitus sen sijoittuessa kallioperän ruhjevyöhykkeelle. Tontilla saattaa olla öljyhiilivedyillä pilaantunutta maaperää, alueen maaperää on aiemmin puhdistettu. Pohja- ja pintavedet Suunnittelualue sijoittuu vedenhankintaa varten tärkeälle pohjavesialueelle (1. luokka). Rakennettu ympäristö Suunnittelualueella sijaitsee kaksi liike-, varasto- ja työpajakäytössä olevaa rakennusta. Piha-alue on pääosin varasto-, pysäköinti- tai kulkureittikäytössä. Suuremmassa rakennuksessa (Svinhufvudinkatu 7 ja 9) toimii kierrätyskeskus sekä lounasravintola. Svinhufvudinkatu 11 -rakennus on varastokäytössä. Svinhufvudinkatu 7 ja 9 -rakennus on valmistunut 1941 ja toiminut aiemmin Lahden Nelo Oy:n leipomorakennuksena. Rakennuksen laajuus on 4408 k-m2 ja kerrosluku kaksi. Svinhufvudinkatu 11 -rakennus on yksikerroksinen ja kytketty yhdysosalla naapuritontin rakennukseen. Tontin piha-alueita on aidattu. Maanomistus Hakija omistaa suunnittelualueen tontin. 2.2 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Päijät-Hämeen maakuntakaavassa 2014 (maakuntahallitus määrännyt tulemaan voimaan ennen kuin maakuntakaava on saanut lainvoiman) suunnittelualue on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi (C). Alue on merkitty kuuluvaksi kaupunkialueeseen (ka) ja pohjavesialueeseen (pv). Alueen vieritse on merkitty kulkevaksi viheryhteystarve. Yleiskaava Lahden läntisten osien osayleiskaavassa Y-202 (oikeusvaikutteinen, saanut lainvoiman ) suunnittelualue on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi (C-4). Alue varataan Päijät-Hämeen maakuntakeskusta ja sen vaikutusaluetta palveleville keskustatoiminnoille, kuten palveluille, kaupalle, ympäristöhäiriötä aiheuttamattomille työpaikoille ja keskusta-asumiselle. Maiseman ja rakennetun ympäristön ominaispiirteitä vaalitaan ja rakentamisen laatuun kiinnitetään erityistä huomiota. Katuympäristön ja julkisen tilan suunnittelussa ja viimeistelyssä otetaan erityisesti huomioon kävely ja pyöräily. Yleiskaavan suunnitteluohjeessa todetaan suunnittelualuetta koskien, kulttuurihistoriallisesti arvokkaan ympäristön läheisyyteen kohdistuvat muutokset tulee suunnitella paikan henkeä kunnioittaen. Ståhlberginkadun kampusaluetta kehitetään yhteistyössä koulutuskonsernin kanssa.

5 Selostus - LUONNOS A-2698 D/3289/ / (9) Kuva 2. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta 2014, nuoli osoittaa suunnittelualueen sijainnin Kuva 3. Ote Lahden läntisten osien osayleiskaavasta Y-202, nuoli osoittaa suunnittelualueen sijainnin

6 Selostus - LUONNOS A-2698 D/3289/ / (9) Asemakaava Tontilla on voimassa vuonna 2002 laadittu asemakaava. Tontti on merkitty opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YO). Tontille saa nykyisen, voimassa olevan asemakaavan mukaa rakentaa tehokkuudella (rakennusoikeuden suhde tontin pinta-alaan) e=1.2 ja enintään kolmeen kerrokseen. Autopaikkoja tulee järjestää 1 autopaikka kahta työntekijää ja kymmentä yli 18-vuotiasta oppilasta kohti. Tontin halkaisee lämpöjohtoa varten varattu alueen osa. Kaavassa määrätään myös, että ennen alueella tapahtuvaa rakentamista on huolehdittava siitä, että ympäristömyrkyt on poistettu ympäristösuojeluviranomaisen hyväksymien käsittelysuunnitelmien mukaisesti. Kuva 4. Ote ajantasa-asemakaavasta Rakennusjärjestys Rakennusjärjestys Lahti, Nastola, Kärkölä on tullut Nastolan osalta voimaan ja Lahden ja Kärkölän osalta voimaan Pohjakartta Alueen pohjakartta on tarkistettu xx ennen kaavaehdotuksen laatimista. Pohjakartta täyttää MRL 54 :ssä annetut kaavoitusmittausvaatimukset. 2.3 Selvitykset Svinhufvudinkatu 11 -rakennusta koskien on tehty kuntotutkimus. Selvityksen mukaan nykyisessä kunnossa rakennus soveltuu lähinnä kylmäksi tai puolilämpimäksi varastotilaksi. Rakennuksen kunnostaminen toimisto- ja opetustilaksi vaatii niin mittavia korjaustoimenpiteitä, että vaihtoehtona korjaukselle esitetään harkittavaksi rakennuksen purkamista ja uudisrakennuksen rakentamista.

7 Selostus - LUONNOS A-2698 D/3289/ / (9) 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Suunnittelun käynnistäminen ja tarve Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymä (nyk. Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymä) on hakenut asemakaavan muutosta omistamalleen tontille. Kaavamuutosta koskevan hakemuksen taustalla on yleinen koulutuksen rahoituksen väheneminen, mikä aiheuttaa välttämättömän tarpeen vähentää koulutuskeskuksen omistamia toimitiloja ja löytää vapautuville kiinteistöille uutta käyttöä, jotta Salpauksen perustehtävien toteuttaminen ja niiden vaatimat henkilöstöresurssit voidaan turvata. Lisäksi ammatillisen koulutuksen reformi muuttaa toimintatapoja ja vähentää oppilaitostilojen käyttöä. 3.2 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on yritystoimintakäytössä olevan tontin muuttaminen vuokra- ja opiskelija-asumiseen. 3.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset (MRL 62 ) Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Tämän kaavatyön osallisia ovat: - Alueen maanomistajat - Muut vaikutusalueen kiinteistöjen omistajat, asukkaat ja yritykset - Lahden maankäyttö ja aluehankkeet - Lahden kunnallistekniikka / kadunpito, liikenne, puistot, satamat - Lahden rakennus- ja ympäristövalvonta / rakennusvalvonta, ympäristöpalvelut - Hämeen ELY-keskus / ympäristö - Lahden kaupunginmuseo - Lahden Talot Oy - Lahti Energia Oy - LE-Sähköverkko Oy - Lahti Aqua Oy - Päijät-Hämeen pelastuslaitos - Posti Group Oyj - DNA Oy - TeliaSonera Finland Oyj - Elisa Oyj - Salpausselän luonnonystävät ry - Liekki ry - KOKO Lahti Oy - Lahden Työn Paikka Oy Vireilletulo Kaavahanke sisältyy kaupungin vuoden 2017 kaavoitusohjelmaan. Kaavan vireille tulosta on ilmoitettu kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä sekä osallisille kirjeitse luonnosvaiheen kuulemisen yhteydessä. Osallistuminen ja vuorovaikutuksen järjestäminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laadittiin ja asetettiin nähtäville kaavahankkeen kotisivulle Luonnosvaiheen kuuleminen järjestetään Kaavatyö on esitelty keskusta-alueen kaava- ja kehittämisillassa Viranomaisyhteistyö Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on toimitettu Hämeen ELY-keskukselle tiedoksi. Viranomaisilta pyydetään kaavaluonnoksesta lausunto luonnosvaiheessa. Kaavatyötä on käsitelty kaavoituksen sekä Hämeen ja Uudenmaan ELY-keskusten yhteisessä kaavaneuvottelussa sekä maastokatselmuksella

8 Selostus - LUONNOS A-2698 D/3289/ / (9) 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Kaavan rakenne Asemakaavan muutoksella osoitetaan tontille kolme uutta asuinkerrostaloa, joista yksi on tarkoitettu opiskelija-asumiseen. Rakennukset ovat enintään viisikerroksisia ja kooltaan k-m2. Kaavamääräyksillä (ju) edellytetään rakennuksilta korkeatasoista arkkitehtuuria sekä julkisivutaidetta. Tontti on rajattava Satamaradanpolkua vasten laadukkaasti toteutetulla aitojen, piharakennusten ja muiden rakenteiden muodostamalla monimuotoisella kokonaisuudella, jonka materiaalina on käytettävä pääosin puuta ja julkisivukasvillisuutta (ai-1). Svinhufvudinkadun varteen sijoittuva istutusalue (is-1) tulee istuttaa monimuotoiseksi ja kasvilajeiltaan vaihtelevaksi vyöhykkeeksi. Tontin läpi sen eteläreunaan on osoitettu julkinen jalankulkuyhteys. Kaavassa määrätään myös mm. autopaikkojen järjestämiseen, melusuojaukseen, leikki- ja oleskelualueisiin, hulevesien käsittelyyn, maaperän pilaantuneisuuteen ja pohjaveden suojeluun liittyvistä asioista. 4.2 Kaavan vaikutukset MRL 9 :n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Selvitysten perusteella on voitava arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset. Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Asemakaavan toteuttaminen edellyttää tontilla olemassa olevien rakennusten purkamista ja niissä olevien toimintojen päättymistä. Alueen läheisyydessä ei ole merkittävissä määrin asumista, mutta suunnittelualue liittyy läheisen kaupungin keskusta-alueen asukkaiden käytössä olevien virkistysalueiden (Pikku-Vesijärven puisto, Teivaanrinne) sekä muiden ympäröivien toimintojen (Teivaan satama, Satamaradanpolku, kampusalue, messukeskus) käyttäjien elinympäristöön. Kaavalla muutetaan puolijulkinen, teollisuusmainen ympäristö yksityiseksi asuinympäristöksi. Kaavassa sallitaan julkinen jalankulku alueen eteläreunassa alueen halki. Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon Asemakaavan toteuttaminen edellyttää mahdollisen pilaantuneen maaperän selvittämistä ja puhdistamista, johon kaavalla luodaan myös taloudellisia mahdollisuuksia. Tontin maaperän puhdistamisella vähennetään pohjaveden laatuun kohdistuvia riskejä. Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin Suunnittelualueen alkuperäinen luonnonympäristö on kadonnut rakentamisen ja aiemman teollisuustoiminnan seurauksena. Alueella ei ole tiedossa erityisiä arvokkaita luontokohteita. Viereinen Satamaradanpolun alue voidaan säilyttää kaavan toteutuessa ennallaan. Kaavalla edellytetään uuden istutettavan vyöhykkeen toteuttamista Svinhufvudinkadun varteen. Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen Asemakaava tukeutuu olemassa olevaan liikenne- ja kunnallistekniseen verkostoon. Asemakaavalla mahdollistetaan ympäristön monipuolinen ja sekoitettu käyttö tuomalla siihen asumista. Alueella on olemassa olevat, hyvät kävelyn, pyöräilyn ja julkisen liikenteen yhteydet. Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Asemakaava mahdollistaa kolmen viisikerroksisen asuinkerrostalon rakentamisen aiemmin 1 2 -kerroksisten varasto-, liike ja teollisuusrakennusten paikalle. Uudet kerrostalot on sijoitettu siten, että näkymää kaupungista Salpausselän rinteeseen ei peitetä kokonaan. Uusien rakennusten arkkitehtuurin laatutasoon kiinnitetään huomiota ja julkisivujen osalta on annettu laatuvaatimuksia. Julkisivutaidetta edellytetään käytettäväksi sekä Satamaradanpolun että kaupungin ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kampusalueen puoleisilla julkisivuilla. Uudet rakennukset ovat maisemassa näkyvällä paikalla korkeuden vuoksi. Vaikutukset elinkeinoelämän toimivan kilpailun kehittymiseen Asemakaavalla vähennetään olemassa olevia, elinkeinoelämän käyttöön soveltuvia tiloja ja korvataan ne asuinrakennuksilla. Alueen uudet asukkaat parantavat osaltaan ympäröivän elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja uusien yritysten syntymismahdollisuuksia.

9 Selostus - LUONNOS A-2698 D/3289/ / (9) 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaavan muutos on mahdollista toteuttaa sen saatua lainvoiman. 6 ASEMAKAAVAN LAATIJA Kaavoitusarkkitehti Markus Lehmuskoski puhelin: osoite: Lahden kaupunki Kaupunkiympäristön palvelualue Maankäyttö ja aluehankkeet Askonkatu LAHTI s-posti: etunimi.sukunimi@lahti.fi Lahdessa Markus Lehmuskoski kaavoitusarkkitehti