Tommolan verkkoallaskasvattamon vesitalous- ja ympäristölupa, Virolahti

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Nro 99/09/2 Dnro ISY-2007-Y-248 Annettu julkipanon jälkeen HAKIJA Kellosalmen Lohi Oy Yhteyshenkilö Seppo Tilli ASIA Tommolan verkkoallaskasvattamon vesitalous- ja ympäristölupa, Virolahti TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Kellosalmen Lohi Oy:n Tommolan verkkoallaskasvattamo esitetään sijoitettavaksi Virolahden kunnan Vilkkilän kylän Virolahden vesialueelle Hailiniemen kärjestä noin 250 metriä kaakkoon. Hakemus koskee uutta toimintaa. Aiemmin samalla vesialueella (tila RN:o 1:97) toimineen Nakarin kalanviljelylaitos Ky:n Katajaluodon laitoksen toiminta alueella on loppunut vesialueen vuokrasopimuksen umpeutumisen vuoksi. ASIAN VIREILLETULO Kellosalmen Lohi Oy:n hakemus on tullut vireille Virolahden velvoitetarkkailun yhteenveto vuodelta 2007 on toimitettu ympäristölupavirastolle

2 2 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAINEN Ympäristönsuojelulain 28 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11 c) mukaan kalanviljelylaitoksella on oltava ympäristölupa, kun toimintaa harjoitetaan nyt kysymyksessä olevassa laajuudessa. Kasvatusaltaiden sijoittaminen vesialueelle edellyttää vesilain 2 luvun 2 :n mukaista lupaa vesistöön rakentamisesta. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 6) nojalla toimivaltainen viranomainen kalankasvatuslaitosta koskevassa asiassa. LAITOKSIA KOSKEVAT LUVAT Tommolan verkkoallaskasvattamolla ei ole ei ole aikaisempia toimintaa koskevia lupia. HAKEMUS Alueen kaavoitustilanne ja vuokrasopimus Virolahden alueella on voimassa Virolahden kunnan hyväksymä merenranta-alueiden rantaosayleiskaava, jonka Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on vahvistanut Tommolan verkkokassikasvattamon sijaintipaikkaa lähimmillä rannoilla Hailiniemessä kaavassa on loma-asuntovarauksia RA-merkinnällä. Hakija on allekirjoitetulla vuokrasopimuksella vuokrannut Hailiniemen länsi-kaakkoispuolella olevan tilan RN:o 1:97 pinta-alaltaan noin 57,7 ha:n vesialueen kalankasvatukseen saakka. Tommolan laitoksen sijaintipaikat Hakemuksen asemapiirroksen (MK 1:5 000) mukaan laitoksen kasvattamon verkkoaltaat sijoittuvat Hailiniemen kärjestä noin 250 metriä kaakkoon.

3 3 Virolahdelle, jonka pinta-ala on noin 30 km 2, ovat tyypillisiä meren pinnan suuret vaihtelut sekä lahden mataluudesta johtuen kesäisin ajoittain melko lämmin vesimassa. Tommolan laitoksen kasvatusalueella veden syvyys on 3 5 metriä. Virolahden pohjukkaan laskee Virojoki, jonka keskivirtaama on 3,6 m 3 /s. Virojoen ja Virolahden valuma-alueelta tuleva kuormitus on hakijan arvion mukaan kalankasvatuksen aiheuttamaa kuormitusta merkittävämpää. Virolahden alueella Suomen puoleisilla rannoilla ja saarilla on runsaasti lomaasutusta. Virolahden veden laatu Virolahden alueen veden laatua on seurattu vuodesta 1987 lähtien niin, että avovesikausina on otettu 2 3 kertaa vuosittain vesinäytteet Virolahden kalankasvatusaltaiden lähistöltä (6 näytepistettä), Virolahden perukasta (2 näytepistettä) ja Virolahden ulkopuoliselta merialueelta Santion saaren pohjoispuolelta (1 näytepiste). Laitosalueiden (Hailiniemen ja Tuuholman saaren lähialueet) näytepisteiden veden laatu on ollut tarkkailujaksolla suhteellisen tasainen. Typpipitoisuus on laskenut hieman ja se on ollut 2000-luvulla tasolla μg/l. Kokonaisfosforipitoisuus on laitosalueen lähistöllä ollut yleensä yli 30 μg/l mutta alle 45 μg/l. A-klorofyllipitoisuus on vaihdellut eri näytteenottokerroilla, mutta on enimmäkseen ollut tasolla μg/l. Näkösyvyys on koko lahden alueella ollut alle 2 metriä, yleensä kuitenkin enemmän kuin 1,5 metriä. Virolahden matalilla alueilla vesimassa sekoittuu avovesikautena, jolloin veden laatu on samankaltaista koko vesipatsaassa. Syvännealueilla, esimerkiksi Tuuholman saaren itäpuolella, jossa vesisyvyys on 19 metriä, on pohjan läheisessä vesikerroksessa havaittavissa loppukesällä happipitoisuuden alentumista ja korkeita fosforipitoisuuksia. Esimerkiksi vuonna 2006 syyskuun alussa pohjan lähellä fosforipitoisuus oli 110 μg/l (pinta 38 μg/l) ja hapen kyllästysaste oli 39 % (pinta 93 %).

4 4 Puuluotojen kasvatusaltaiden vaikutusalueella veden laatu on ollut jonkin verran parempaa kuin Virolahden sisäalueella. Myös Tuuholmin saaren molemmin puolin sijaitsevilla näytepisteillä veden laatu on ollut hiukan parempaa kuin lähempänä Virolahden pohjukkaa olevilla näytepisteillä. Muutoin vedenlaatuerot Virolahden alueella ovat olleet melko vähäisiä. Virolahden ulkopuolella (Santio) veden laatu on selvästi Virolahden aluetta parempi, a-klorofyllipitoisuus yleensä alle 10 mg/l ja näkösyvyys 2 3 metriä. Yleisesti voidaan todeta, että laitosalueella Virolahdella veden laatua voidaan pitää laatuluokituksessa tyydyttävän ja välttävän luokan väliin sijoittuvana. Lahden pohjukassa veden laatu on vielä jonkin verran huonompaa kuin laitosalueella. Virolahden ulkopuolisella alueella (Santio) veden laatu on hyvän ja tyydyttävän luokan välillä. Virtaussuunta Virolahdella ei ole aina yksiselitteisesti lahden pohjukasta, jonne laskee Virojoki, kalalaitosalueelle ja edelleen merialueelle päin. Tämä on kuitenkin pääasiallinen virtaussuunta. Virolahden pohjukasta tulevien vesien laatu vaikuttaa kalalaitosalueen veden laatuun voimakkaasti. Tarkkailuraportin yhteenvedon mukaan kalankasvatus lisää kasvatusalueiden läheisyydessä rehevöitymistä, mutta vaikutuksia on vaikea eritellä muusta Virolahteen tulevasta kuormituksesta. Pohjaeläimistö Virolahden alueella on osana vaikutustarkkailua tehty pohjaeläinseurantaa vuosina 1984, 1987, 1996, 2002 ja Virolahden pohja-alueet ovat pohjaeläimistön määrän ja lajisuhteiden perusteella pysyneet rehevinä. Kaksi ulointa näyteasemaa Hurpun niemen kärjen itä- ja länsipuolella erottuivat myös vuoden 2006 tuloksissa muita näyteasemia parempikuntoisina. Virolahden kalasto ja kalastus Virolahden kalastuksen merkittävimpiä saalislajeja Kaakkois-Suomen merialueen kalastuksesta ovat 1990-luvun lopulla tehdyn selvityksen mukaan silakka, ahven, ku-

5 5 ha, särki, taimen, hauki ja siika. Lisäksi kohtalaisesti saadaan lahnaa, madetta, lohta ja säynettä. Vähämerkityksellisiä saalislajeja ovat kampela, kuore, vimpa, ankerias, kirjolohi, karppi ja toutain. Virolahden alueella on kalankasvatuslupiin liittyvänä velvoitetarkkailuna toteutettu kalastuskysely vuoden 2006 kalastuksesta. Kysely kohdistettiin 42 kalastusluvan lunastaneelle henkilölle, joista 27 antoi vastauksen (64,3 %). Yhden vastaajan kalastus oli pyydysmäärän perusteella ammattimaista, muuten kalastus Virolahdella ja vertailualueena olleella Virolahden kirkonkylän vesialueella oli luonteeltaan kotitarve- ja virkistyskalastusta. Kalastuksessa käytettiin solmuväliltään alle 25 mm:n verkkoja silakan pyyntiin ja yli 40 mm:n verkkoja muuhun kalastukseen. Välikoon verkkoja ei juurikaan ollut käytössä. Virolahdella silakkasaalis oli yhteensä 335 kg eli 3,9 kg/vrk/verkko ja vertailualueella yhteensä kg eli 8,9 kg/vrk/verkko. Vertailualueen silakan yksikkösaalis on hyvä. Virolahdelta tiedusteluun vastanneiden harvoilla verkoilla (solmuväli yli 25 mm) saama saalis oli yhteensä kg ja se jakaantui seuraavasti: kuha 22,6 %, hauki 16,3 %, lahna 15,4 %, ahven 13,8 %, kirjolohi 12,0 %, särki 9,3 % ja siika 5,5 %. Muiden saalislajien (kuore, lohi, taimen, säyne, vimpa, suutari ja kampela) osuus kokonaissaaliista jäi alle 2 %:n. Yhteenlaskettu yksikkösaalis oli Virolahdella melko korkea eli 1,1 kg/vrk/verkko. Virolahden ja vertailualueen välillä oli harvojen verkkojen saalismäärässä saaliskoostumuksessa suuria eroja. Särkikalojen osuus saaliissa oli kalalaitosalueella suurempi ja vertailualueella saatiin enemmän siikaa, taimenta ja lohta. Vertailualueella yksikkösaalis oli selvästi pienempi eli 0,5 kg/vrk/verkko. Merkittävimpiä saalislajeja olivat ahven 22,6 %, siika 16,7 %, kuha 12,3 %, taimen 10,2 %, hauki 9,4 %, lahna 9,4 % ja kirjolohi 7,1 %. Kalastuskyselyyn vastanneet ilmoittivat kalastushaittoja esiintyvän kalalaitosalueen lähistöllä huomattavasti enemmän kuin vertailualueella. Suurimmat haitat olivat pyy-

6 6 dysten likaantuminen, levähaitat, vähäarvoisen kalaston runsaus ja likaantuneet kalavedet. Vertailualueella hyljehaitat olivat suurempia. Merimetsot aiheuttivat kalastukselle haittaa molemmilla alueilla. Virolahden alueen muu käyttö Virolahti sijaitsee Suomen ja Venäjän raja-alueella niin, että lahden kaakkoisosa kuuluu Venäjälle ja osa lahden Suomen puoleisesta vesialueesta kuuluu rajavyöhykkeeseen. Hurpun rajavartioasema on Virolahden suulla. Virolahdella kulkee veneväylä (3,4 m) mereltä Virojoen suulle. Liikenne on lähinnä paikallisten loma-asukkaiden pienveneliikennettä. Tommolan kasvatusalueeseen nähden väylä kulkee sen itäpuolella noin metrin etäisyydellä siitä. Virolahden sisäalueella sijaitsee viisi verkkoallaslaitosta ja yksi sisäallaslaitos. Näiden laitosten vuosittainen kasvatusmäärä oli vesistötarkkailuraportin mukaan vuonna 2007 yhteensä kg. Virolahden alueella kalankasvatuslaitosten vaikutusalueella ei ole hakemuksen mukaan vedenottamoita, kaivoja, yleisiä uimarantoja tai muita toimintoja, joiden käyttöön tai olosuhteisiin laitoksen toiminnalla olisi vaikutuksia. Virolahden kunnan jätevesien purku Virolahteen on lopetettu vuonna Natura-alueet Virolahden lounaisosassa Sumarinsaaren länsipuolella on Kirkon-Vilkkilänturan Natura-alue (SPA-alue FI ), jonka pinta-ala on 194 ha. Natura-alue on yhteydessä muuhun Virolahteen kahden kapean salmen kautta. Kirkontura on jo pitkälle maatunut ja sille ovat luonteenomaisia laajat saraniityt. Vilkkiläntura on matalaa, ruovikkoista vesialuetta. Kirkon-Vilkkiläntura on erityisen arvokas vesilintujen muuttoaikainen levähdysalue.

7 7 Kirkon-Vilkkilänturan Natura-alueen sisällä on Kirkonturalla lisäksi Vilkkilän (SCIalue FI ) Natura-alue, jonka pinta-ala on 22 ha. Alue on luontodirektiivin liitteen II ja IV (a) lajeihin kuuluvan täplälampikorennon tärkeä elinalue. Kirkon-Vilkkilänturan alueelle on muodostettu Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen päätöksellä Kirkon-Vilkkilänturan luonnonsuojelualue. Päätöksen mukaan rauhoitusmääräysten estämättä alueella on sallittu muun muassa olemassa olevien luvallisten rakennusten, rakennelmien ja laitteiden normaali käyttö ja kunnossapito. Virolahden alueen kalankasvatus Kaikkien Virolahden alueen kalankasvattamojen luvat ovat samanaikaisesti ympäristölupaviraston käsiteltävänä. Kasvatusyksiköiden nykyisien lupien kasvatusmäärät ja sallitut rehunkäytön enimmäismäärät sekä haetut uudet rehunkäyttömäärät ovat: Luvan haltija/hakija ja laitos Nakarin kalanvilj. Ky Puuluodon laitos Nakarin kalanvilj. Ky Katajaluodon laitos Nakarin kalanvilj. Ky Hailiniemen laitos Nakarin kalanvilj. Ky Niemenpään laitos Kellosalmen Lohi Oy Kellosalmen laitos Tuuholman Lohi Ky Tuuholman laitos Tuuholman Lohi Ky Huovarinniemen kiertovesilaitos Kellosalmen Lohi Oy Tommolan laitos (uusi) Nykyisen luvan kasvatusmäärä (noin) kg/v Nykyisen luvan mukainen rehun käyttö kg/v Haettu kuivarehun käyttö kg/v (toteutunut kasvatus alle kg/v) Päästörajat 150 kgp/v ja kgn/v

8 8 LAITOKSEN TOIMINTA Hakemuksen mukainen kasvatustoiminta ja vesistökuormitus Hakemuksien mukaan Tommolan kasvatusaltaissa on tarkoitus kasvattaa ruokakalaa noin kg vuodessa ja käyttää kasvatukseen kuivarehua kg vuodessa. Ruokinta tehdään ruokinta-automaateilla. Tommolan kalankasvatuslaitoksen kasvatusmäärä, rehunkäyttö, rehun ravinnesisältö sekä toiminnan ravinnekuormitus olisi hakemuksen mukaan seuraava: Vuotuinen lisäkasvu noin kg Vuotuinen rehun käyttö kg Rehun typpisisältö kg N Rehun fosforisisältö 585 kg P Typpikuormitus kg N/v Fosforikuormitus 385 kg P/v Haetun toiminnan keskimääräinen ravinnekuormitus tuotettua kalakiloa kohti olisi 63,5 g typpeä ja 7,7 g fosforia. Kasvatustoiminta tapahtuisi Tommolan laitoksessa yhteensä 6 verkkoaltaassa, joiden pinta-ala on 326 m 2 eli yhteensä m 2. Kolmen metrin allassyvyydellä yhteenlaskettu kasvatustilavuus on m 3. Ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja ympäristön kannalta parhaan käytännön soveltaminen Verkkoallaskasvatuksessa merkittävimmät vesistökuormitukseen vaikuttavat tekijät ovat rehun laatu ja ruokintatapa. Ruokinnassa käytetään matalaravinteisia rehuja ja ruokinnassa vältetään ohiruokintaa. Lisäksi on otettava huomioon nykyisten rehujen laatu, jonka vuoksi kalan ulosteiden kautta veteen tuleva fosfori on selvästi aiempaa tiukemmin sidottua eli aikaisempaa vähemmän fosforista on liukenevaa.

9 9 Jätehuolto Tommolan kasvatusaltailla kasvatettu kala kuljetetaan perattavaksi hakijan perkaamoon. Kuolleet kalat kompostoidaan ja kynnetään peltoon. Kalankasvatuksen yhteydessä muodostuva muovi- ja sekajäte toimitetaan Kymenlaakson Jäte Oy:lle. Pakkauspahvi poltetaan omalla tilalla. Syntyvien jätteiden kilomääriä ei ole arvioitu, koska siitä ei ole uuden toiminnan osalta tietoa. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutukset veden laatuun Hakemukseen liitetyn Saimaan vesiensuojeluyhdistys ry:n lausunnon mukaan uuden kg:n kalankasvatuslaitoksen perustaminen alueelle, jossa on suhteellisen lähellä muita kasvattamoja, saattaa näkyä Hailiniemen itäpuolen rehevöitymisenä a- klorofyllillä ja fosforilla mitattuna. Samoin pohjasedimentin laatu saattaa yleisesti heiketä Hailiniemen itäpuolella, koska alueelle on keskittynyt useita laitoksia. Virolahden tarkkailun yhteenvedossa havaittiin, että Virolahden pohjukasta tulevat vedet määräävät suurelta osin myös kalankasvatusalueen veden laadun. Näin ollen kalankasvatuslaitosten aiheuttamat vedenlaatumuutokset peittyvät muiden vaikutusten alle eikä niitä pysty vedenlaatutietojen avulla erittelemään. Laajempia ympäristövaikutuksia Virolahdella kalankasvatuksen lisääminen ei tule lausunnon mukaan aiheuttamaan, vaan vaikutukset jäävät paikallisiksi. Muut vaikutukset sekä arvio hyödyistä Tommolan verkkoaltaat eivät tule haittaamaan vesiliikennettä, koska väylä on laitosalueen ja Katajaluodon itäpuolella. Paikallinen veneliikenne voi vaivattomasti sivuuttaa kasvattamoalueen joka puolelta. Hakijan näkemyksen mukaan toiminnasta ei aiheudu haittaa ympäristön muille käyttäjille.

10 10 Kalankasvatus Virolahdella on merkittävä elinkeino. Tommolan kasvatuslaitoksella olisi myönteinen vaikutus alueen työllisyystilanteeseen ja talouteen. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Hakija esittää, että Tommolan kalankasvatuslaitoksen vesistö- ja kalataloustarkkailu järjestettäisiin liittämällä laitos Virolahden alueen yhteistarkkailuihin. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Virolahden kunnassa välisen ajan sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Ilmoitus kuulutuksesta on julkaistu Kaakonkulma -nimisessä lehdessä Hakemuksesta on pyydetty lausunto Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselta, Kaakkois-Suomen TE-keskuksen kalatalousyksiköltä, Virolahden kunnan terveydensuojelu- ja ympäristönsuojeluviranomaisilta, Virolahden kunnanhallitukselta, Merenkulkulaitoksen Suomenlahden väyläyksiköltä ja Kaakkois-Suomen rajavartiostolta. Lausunnot ja kannanotto 1) Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on lausunut, että Virolahdella toimivien kalankasvatuslaitosten toiminnan vaikutusta on aikaisemmilla lupakierroksilla rajattu sellaisiksi, että kuormituksen haitalliset vaikutukset eivät lisääntyisi. Virolahden alueen veden nykyinen laatu on niin huono, ettei uuden kuormituksen salliminen alueella ole mahdollista, vaikka Virolahden vedenlaatu ei ensi sijassa määräytyisi kalankasvatuksen vaikutuksista. Valtioneuvoston periaatepäätös ( ) vesiensuojelun suuntaviivoista vuoteen 2015 edellyttää, että kalankasvatuksen vesiensuojelua tehostetaan erityisesti silloin, kun kuormitus kohdistuu pintavesiin, jotka ovat alle hyvän tilan tai tila uhkaa heiketä

11 kalankasvatuksen ravinnekuormituksen johdosta ja jossa vesistön tilaa voidaan parantaa kalankasvatuksen kuormituksen alentamisella. 11 Alustavien tila arvioiden perusteella Virolahden ja koko itäinen Suomenlahti kokonaisuutena eivät nykytilassaan täytä hyvän ekologisen tilan kriteerejä, mikä edellyttää rannikkovesiin kohdistuvan ravinnekuormituksen vähentämistä vuoteen 2015 mennessä. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus ei puolla uuden toiminnan sijoittamista Virolahden alueelle, sillä alueen nykytila ei mahdollista kuormituksen lisäämistä, vaan kuormitusta tulisi vähentää. 2) Haminan kaupungin ympäristölautakunta on Virolahden kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena antamassaan lausunnossa todennut, että valtioneuvoston periaatepäätöksessä vesiensuojelun tavoitteista vuoteen 2005 ovat kalankasvatuksen ominaispäästöjen tavoitearvot enintään 7 g fosforia ja 44 g typpeä kasvatettua kalakiloa kohti ja rehukertoimen tavoitearvo on 1,0. Tommolan laitos ei pääse hakemuksen mukaan kumpaankaan tavoitearvoon. Tommolan laitos tulisi olemaan uusi laitos, koska alueella ennen sijainnut laitos ei lopeta toimintaansa, vaan siirtyy hieman pohjoisemmaksi. Koska alueella on jo ennestään useita kasvattamoja ja Virolahden tila ei nykyiselläkään kuormituksella ole hyvä, lisäkuormitusta ei tulisi sallia. Uuden laitoksen perustamista ei voida puoltaa hakemuksessa esitetyillä suunnitteluarvoilla, vaan kuormituksessa tulee pyrkiä lähemmäs toimenpideohjelman mukaisia päästöjä. Jos uusi laitos perustetaan, se tulisi mahdollisuuksien mukaan sijoittaa kauemmas avomerelle, jossa veden vaihtuvuus on parempi eikä saarten suojaan Virolahden suulle. Kuolleiden kalojen kompostoinnin tulee tapahtua siten, ettei ympäristöön aiheudu hajuhaittoja eikä toiminta houkuttele haittaeläimiä. Pakkauspahvin polttamista ei ole hakemuksessa tarkemmin selvitetty. Virolahden kunnan jätehuoltomääräysten mukaan kiinteistön lämmityksen yhteydessä muun polt-

12 12 toaineen joukossa voidaan polttaa puhdasta paperia, pahvia ja käsittelemätöntä puujätettä. Edellytyksenä on, ettei siitä aiheudu haittaa terveydelle tai ympäristölle. Polttamisesta ei saa aiheutua kohtuutonta rasitusta naapurustolle tai lähiympäristölle. Muun jätteen hävittäminen polttamalla on kielletty. 3) Virolahden kunnanhallitus on lausunut, että kalankasvatuksella on välitöntä ja välillistä työllistävää vaikutusta Virolahdella, joten tulevalla päätöksellä on merkitystä myös Virolahden elinkeinoelämälle. Luvat myönnetään säädösten ja määräysten mukaisesti. Vesistökuormitusta tulee seurata säännöllisesti näytteiden otolla. 4) Suomenlahden merivartiosto on lausunut, että sillä ei ole huomautettavaa asian suhteen. 5) Merenkulkulaitos on lausunut, että lupa voidaan myöntää. Rajavesikomission Suomen ryhmän kannanotto Rajavesikomission Suomen ryhmä on kaikkia Virolahden alueen kalankasvatuslaitosten hakemuksia koskevassa lausunnossaan todennut muun muassa, että vesipuitedirektiivin tavoitteena on kaikkien vesistöjen, mukaan lukien rannikkovedet, hyvä ekologinen tila. Nyt puheena olevien kalankasvattamojen vaikutuspiirissä olevat vedet ovat vesistötarkkailutulosten perusteella korkeintaan tyydyttävässä tilassa. Kuormitusta onkin pystyttävä vähentämään selvästi nykyisestä. Näin ollen edellytyksiä tuotannon lisäämiselle ei ole olemassa. Nykyistenkin lupaehtojen mukaiset tuotantomäärät voidaan sallia vain, mikäli rehuvalinnalla ja ruokintatekniikkaa kehittämällä ominaiskuormitusta tuotettua kalakiloa kohti saadaan pienennettyä vähintään kolmannes. Uusien verkkoallaskasvattamojen perustamiselle ei ole edellytyksiä. Uusi Tommolan verkkoallaskasvattamo lisäisi Virolahden alueelle kohdistuvaa fosforikuormitusta noin 16 %:lla ja typpikuormitusta noin 13 %:lla. Muistutukset 1) Hellä-Hämeenkylän osakaskunta on lausunut vastustavansa luvan myöntämistä Tommolan uudelle verkkoallaskasvattamolle ja jo toiminnassa olevien allaskasvatta-

13 13 mojen nykyisen käyttöasteen laajennusta. Mikäli jatkoluvat kalankasvatukseen myönnetään, on kasvattajille asetettava lupakaudelle vuotuinen kalanistutusvelvoite. Istutuslajiksi osakaskunta ehdottaa karisiikaa/saaristosiikaa. Virolahti on kapeitten salmien rajoittama lähes suljettu vesialue, jossa veden vaihtuvuus on pieni. Nykyiset verkkoallaskasvattamot sijaitsevat osakaskunnan vesialueen eteläpuolella. Avoveden aikana tuulen suunta on pääsääntöisesti etelästä ja lounaasta, jolloin kasvattamojen fosfori- ja typpipäästöt ajautuvat perinteisille karisiian 0,5 2,5 metrin syvyisille kutumatalikoille. Aikaisemmin erittäin runsaana esiintynyt karisiika on viimeisten vuoden aikana tyystin kadonnut ja ainakin merkittävänä syyllisenä voitaneen pitää lisääntynyttä kalankasvatusta. Verkkoallaskasvattamojen tulisi sijaita mieluummin syvemmillä vesialueilla Rääntiö Tuuholma -linjan kaakkois-eteläpuolella. 2) Kiiskilahden osakaskunta on tehnyt samansisältöiset vaatimukset kuin Hellä- Hämeenkylän osakaskunta 1) muistutuksessa. Lisäksi Kiiskilahden osakaskunta on perusteluinaan lausunut, että uusi Tommilan kasvattamo sijoittuisi välittömästi osakaskunnan vesialueen läheisyyteen, joten se ei voi olla vaikuttamatta haitallisesti osakaskunnan parhaalle kuha- ja siika-alueelle. 3) AA on ilmoittanut muistutuksensa koskevan Nakarin Kalanviljelylaitos Ky:n Katajaluodon laitoksen ja Kellosalmen Lohi Oy:n Tommolan laitoksen hakemuksia. Muistuttaja on vuokrannut omistamansa vesialueen Katajaluodon kaakkoispuolelta (Kujala RN:o 1:97, Vilkkilä) alun perin Partio-Yhtymä Oy:lle Katajaluodon kalankasvatuslaitosta varten. Vuonna 1998 tehdyllä vuokrasopimuksella vuokrausta on jatkettu Nakarin Kalanviljelylaitos Ky:n kanssa vuoden 2007 loppuun. Muistuttaja on ilmoittanut menettäneensä kasvatusalueesta aiemmin saamansa vuokratulon, koska vuoden 2007 vuokra on jätetty maksamatta. Nakarin Kalanviljelylaitos Ky on luvan vastaisesti siirtänyt kasvattamon verkkoaltaat Hailiniemen kasvattamon yhteyteen omistamalleen vesialueelle.

14 14 Vuokratulo on ollut merkittävä lisäansio. Tämän vuoksi vesialue on nyt vuokrattu Kellosalmen Lohi Oy:lle kasvatustoimintaa varten (Tommolan verkkoallaskasvattamo). Kellosalmen Lohi Oy:n Tommolan laitos on muistuttajan mielestä vanhan vuokrasopimuksen jatkamista, vaikka laitoksen paikkaa onkin hakemuksessa muutettu ulommas rannasta parempiin kasvatusolosuhteisiin. Koska vesialueen vuokratulo on muistuttajalle tarpeellinen toimeentulon ja omistuksen hyödyntämisen kannalta, on lupa myönnettävä Kellosalmen Lohi Oy:n Tommolan laitokselle. 4) BB ja CC (Pyöli RN:o 3:60, Vilkkilä) ovat Virolahden merialueen tilan huonontumiseen vedoten todenneet, että yksinkertainen ja todellinen täsmätoimenpide olisi lopettaa kalankasvatus ja sen myötä luonnonvastaisen toiminnan vesistöä saastuttava vaikutus. Erityisesti kauniilla Virolahden merialueella kalankasvatuslaitokset ovat aiheuttaneet myös maisemallisen katastrofin sekä hajuhaitat, joita muun muassa perkausjätteiden käsittely aiheuttaa. Muistuttajat vaativat, että kalankasvatukselle Virolahdella ei saa myöntää jatkolupaa ainoassakaan alueella sijaitsevassa kasvattamossa puhumattakaan luvan myöntämisestä uudelle verkkoallaskasvattamolle ja lisäkapasiteetille. 5) DD (Itäranta RN:o 1:87, Paatio) ei ole pitänyt lisälupien myöntämistä aiheellisena voimakkaasti kasvavan fosfori- ja typpikuormituksen johdosta. Lisääntynyt vesistön saastuminen ja myös Venäjältä tuleva kuormitus on myös otettava huomioon. Nämä seikat aiheuttavat jo nyt muistuttajan mökkitontin arvon alennuksen. 6) EE (Niemi RN:o 1:97, Vilkkilä) on ilmoittanut, että Niemi-niminen tila sijaitsee Rääntiön saaren länsikärjessä Tuuholminsalmen itäpuolella. Salmen toisella puolella on Tuuholman verkkoallaskasvattamo.

15 15 Kalankasvatuksen hakemusten käsittelyssä tulee ottaa huomioon kaikkien kalankasvatuslaitosten yhteisvaikutus veden laatuun. Poikkeuksen tästä voi kuitenkin muodostaa Puuluodon kasvattamo, joka sijaitsee niin ulkona, että vesi vaihtuu sen ympärillä hyvin. Rääntiön saaren kärjessä ei ole ollut havaittavissa, että Puuluotojen laitos vaikuttaisi veden tai rannan laatuun Rääntiön saaren Halssinselän puoleisella rannalla. Sen sijaan Rääntiön saaren Halsholman puolella (pohjoispuolella) veden laatu ei ole hyvä. Vesi on sameaa ja matalan rannan järviruokokasvillisuus on lisääntynyt luvulla ja varsinkin 2000-luvun alkupuolella. Muistuttaja ei vastusta kalankasvatusta elinkeinona, mutta Vilkkilän alueella olisi löydettävä kohtuullinen tasapaino elinkeinotoiminnan, virkistyskäytön ja Natura-alueen vaatimusten välillä. Ainakaan kasvatusaltaiden määrän ja niistä ympäristölle aiheutuvan rasituksen lisääminen saarien välissä ei sen vuoksi ole perusteltua. 7) FF ja GG (Vanhasaari RN:o 1:6, Kerttula RN:o 1:33, Kerttu I RN:o 1:37, Paavola RN:o 1:38 ja Riihiniitty RN:o 7:8, Vilkkilä) ovat kaikkia Virolahden kalankasvatuslaitoksia koskevassa muistutuksessaan lausuneet, että verkkoallaskasvattamot eivät sovellu nykyiselle alueelle seuraavista syistä: Veden vaihtuvuus on riittämätön Veden laatu on huonontunut Pystynäkyvyys (näkösyvyys) on huono Luonnonkalakannat ovat huonontuneet Harrastajakalastajien verkot sotkeentuvat Lämpimällä säällä on rasvakalvo veden pinnalla ja vesi haisee viemärikaivolta Altaiden alta nousee kuplivia likalauttoja lämpimällä säällä Vesi on vihreää ja uimakelvotonta lämpimällä säällä Moottorikäyttöisiä virtauskehittimiä käytetään likaisen veden takia Matalimmissa paikoissa altaiden paikkoja on siirretty pohjan likaantumisen ja nousun takia Ruokokasvillisuus normaalia pitempää ja mustanpuhuvan vihreää, kasvusto leviää vauhdilla Venerannan pinnan alainen kasvusto muuttunut, "turkkimainen" kasvusto tukkii perämoottorin vedenoton ja takertuu potkuriin sekä vaikeuttaa soutamista

16 16 Ravinteet kumuloituvat matalassa ja Natura-alueella Ravinteet kulkeutuvat allasalueilta hapettomiin syvänteisiin ja lisäävät leväkukintoja sekä haittaavat pohjaeläimistöä Näillä ravinnepäästöillä merialue saastuu lisää nopeasti Luonnon omat mittarit osoittavat kiistattomasti tapahtuneen saastumisen lisääntymisen Vanhasaaren rannat alkoivat saastua nopeammin Puuluotojen altaiden tulon jälkeen Virolahden kalankasvatusalue on likaisin verrattaessa merenlahtia Summanjoelta itään Tällainen toiminta ei ole Suomen ja EU:n kestävän kehityksen hengen mukaista. Kuormitus ylittää kasvatusalueen kestokyvyn. Kasvatus on siirrettävä Ahvenanmaata vastaaviin olosuhteisiin tai maalle, jossa kuormitus on hallittavissa. Lisäksi muistuttajat ovat esittäneet kysymykset siitä, kuka korvaa rantojen ja mökkien arvon alenemisen sekä puhdistaa kasvatusalueet. Paikalla on tehtävä katselmus, kun kasvatus on täydessä käynnissä. 8) HH (Kellokallio RN:o 3:53, Vilkkilä) on lausunut vastustavansa uuden verkkoallaskasvattamon luvan myöntämistä ja nykyisten kasvattamojen lisälupia. Ympäristö tilasta vastaavien virkamiesten tulisi omalta osaltaan vastata itäisen Suomenlahden tilasta. 9) II ja JJ yhteisomistajina sekä KK käyttöoikeuden haltijana (Pantia RN:o 3:48, Vilkkilä) ovat ilmoittaneet, että perheellä on ollut kesämökki nykyisen kalankasvatusalueen keskellä Sumarin saaressa vuodesta 1969 alkaen. Muistuttajat ovat vaatineet, että kalankasvatus on lopetettava Virolahden alueella kokonaan pitemmällä aikavälillä eikä yhtään lupaa uusille kasvattamoille tai lisälupia olemassa oleville kasvattamoille saa tälle alueelle enää myöntää. Kasvatus on siirrettävä kokonaan maalle sijoitettuun kalankasvattamoon ja sen jätevedet on asianmukaisesti puhdistettava ennen Natura-alueeseen kuuluvaan Vilkkilänturaan laskemista.

17 Kasvattamoiden toimintaa ja lainsäädännön noudattamista on valvottava nykyistä paremmin, jotta rikkeitä ei pääse tapahtumaan. 17 Kalankasvatuksen aloittamisen jälkeen tapahtuneita merkittävimpiä muutoksia ovat olleet seuraavat: vesi on ruskeaa, näkösyvyys olematon, pohja ja rannat limoittuneet, kaisla kasvaa tiheänä metrin levyisenä vyöhykkeenä koko ranta-alueella, ahvenruoho ja muut vesikasvit täyttävät kaisloista puhdistetun alueen. Rantakivet ja kalliot ovat veden alaisilta osiltaan ruskean levän peitossa ja sinilevä estää kesämökin käytön yhä useammin. Veteen lasketut verkot saalistavat vain roskakalaa särkeä, lahnaa ja limaista levää. Muistuttajat ovat tuoneet esille paikallisten ja kesäasukkaiden tekemiä havaintoja siitä miten kalankasvatuksessa noudatetaan lupiin liittyviä määräyksiä: Kuolleita kaloja ajautuu erityisesti altaiden läheisyydessä olevien kesämökkien rannoille jatkuvasti. Perkuujätteet haudataan edelleen maastoon eri paikkoihin tai kipataan peittämättä pellon reunaan. Perkuujätteitä on aikaisemmin haudattu rannan tuntumaan kaivettuihin hautoihin, joista mädäntymisen edistyessä liete valui haisevaa avo-ojaa pitkin turan vesistöön. Vielä viime kesältä (2007) on havaintoja metsään kunnan maalle kaivetuista ja vain osittain soralla peitetyistä haudoista sekä pellon reunaan kipatuista läjistä, joista mm. rotat ja muut villieläimet pääsevät niitä esteittä syömään. Mätänevän kalan löyhkä leviää lähialueelle ja sopivan tuulen vallitessa kauaskin. Rehusäkit poltetaan edelleen avotulella säännöllisesti. Tästä on todisteena musta savu ja nuotion jäännökset. Muovin polttamisesta syntyvät päästöt vaarantavat kaikkien alueella oleskelevien terveyden. Kuka tästä kantaa vastuun? Onko tämä paikallisen jätehuoltomääräyksen mukaista toimintaa? Aiemmilta vuosilta on tietoa kasvatusmäärien ylityksestä, jopa kaksinkertaisista kalamääristä. Toimintaa valvova viranomainen (Kaakkois-Suomen ympäristökeskus) uskoo, että lupamääriä ei nykyisin pysty ylittämään johtuen rehumyyjien tilitysvelvollisuudesta. Onko varmaa, että kasvattajien itse tuottamaa rehua ei varmasti nykyisin enää käytetä? Kuolleita rauhoitettuja lintuja ajautuu jatkuvasti rannoille. Rauhoitettujen lintujen merimetsojen ja isojen lokkien ampuminen ei liene luvallista.

18 18 Meluhaitoista muistuttajat tuovat esiin esimerkkinä Kellosalmen kasvattamon dieselaggregaattorin, joka käy pitkiäkin aikoja mökkien välittömässä läheisyydessä ja ääni kantautuu tyynellä ilmalla pitkienkin matkojen päähän. Myös lintujen ampuminen häiritsee lähialueen vapaa-ajan viettoa sekä pelottaa kotieläimiä. 10) Nakarin Kalanviljelylaitos Ky on vaatinut, että mikäli ympäristölupavirasto Virolahden yhteistarkkailutuloksista, rehun koostumuksen vähäravinteisuudesta ja ruokintatekniikoista huolimatta katsoo, että olemassa olevien kalankasvatuslaitosten lupia ei voida myöntää haettujen suuruisille lisäkasvu- ja rehumäärille, tulee ensisijaisesti jättää lupa myöntämättä kokonaan uusille kalankasvattamoille. Jos olemassa olevat laitokset eivät saa hakemiaan lisäkasvu- ja rehumäärälupia, ei uusille kasvattamoille tule myöntää lupaa. Tommolan laitos sijoittuisi Hailiniemen edustalle, melko lähelle Nakarin Kalanviljelylaitos Ky:n Niemenpään, Katajaluodon ja Hailiniemen kasvattamoja. Matkaa Niemenpään kasvattamolle on metriä, Katajaluodon kasvattamolle noin 500 metriä ja Hailiniemen kasvattamolle noin 700 metriä. Koska näin läheinen sijainti saattaa lisätä kalatautien kulkeutumisriskiä, muistuttaja esittää, että laitoksen sijaintipaikkaa edellytettäisiin harkitsemaan siten, että riskiä ei aiheudu. Esimerkiksi BKD-kalatauti aiheuttaa riskin, jonka toteutuessa estyisi muun muassa poikastuotanto Venäjälle ja Suomen sisävesiin. Aiemmalla lupakierroksella esimerkiksi Nakarin Kalanviljelylaitos Ky:n Puuluotojen laitoksen fosforikuormitusta rajoitettiin noin 30 % hakemuksesta, mutta toisen yrittäjän kiertovesilaitos sai kilon lisärehuluvan. Mikäli vastaanottavan vesistön kuormitustaso on hakemuksissa esitettyjä tuotantomääriä rajaava tekijä rehun koostumusmuutoksista huolimatta, tulee hakijoiden esittämiä lisärehumääriä ja kalojen lisäkasvua pienentää kaikilta tasapuolisesti haetuista lisämääristä. 11) Kellosalmen Lohi Oy (luvan hakija) on esittänyt kantansa vesialueen vuokraajana siitä, että Tommolan laitoksen osalta on kysymys vanhan kasvatustoiminnan jatkamisesta, vaikka laitoksen paikkaa on muutettu.

19 19 12) LL (Vuorenrinne RN:o 3:45, Vilkkilä) on vaatinut, että Virolahdella ei saa myöntää jatkolupaa yhdellekään alueella sijaitsevalle kasvattamolle. Muistuttaja vastustaa ehdottomasti luvan myöntämistä uudelle verkkoallaskasvattamolle ja lisäkapasiteetille. Suomenlahden ja Virolahden tilan kriittisen kehittymisen, kuten rehevöitymisen ja umpeenkasvun, vuoksi olisi tarpeen tarkistaa alueen kalankasvatusluvat nykyisten säännösten mukaisiksi. Perusteluinaan muistuttaja on vedonnut valtioneuvoston hyväksymiin vesiensuojelun suuntaviivoihin ja niissä kalankasvatukselle asetettuihin tavoitteisiin. Mökkiläisille on asetettu merkittävät vaatimukset vesienkäsittelylle, vaikka kalankasvatuksen kuormitukseen verrattuna kuormitus on vähäistä. Vilkkilänturan Natura-alue on kasvamassa umpeen ja rehevöityminen uhkaa sen suojelutavoitteita. Kalankasvatuksesta tulee myös meluhaittoja, esimerkiksi Kellosalmen kasvattamolla on usein pitkiä aikoja käynnissä dieselaggregaatti, jonka aiheuttama melu kantautuu pitkälle. Muistuttaja on havainnut veden laadun heikkenemistä ja rantojen liettymistä tonttinsa lähistöllä. Kesäasunto sijaitsee Kellohiekalla noin 600 metrin etäisyydellä Kellosalmen kasvattamosta. 13) JJ on sen lisäksi, mitä on yhteismuistutuksessa 9) esittänyt, korostanut kalankasvatuksen jätehuollon järjestämisen tärkeyttä, mikä tarkoittaa ainakin seuraavaa: tiedetään se, paljonko rehua käytetään tiedetään se, paljonko muovisia jätesäkkejä syntyy tiedetään se, paljonko perkuujätettä syntyy jne. tämä pohjalta voidaan vaatia ympäristönäkökohdat huomioonottava suunnitelma koko prosessin osalta

20 20 kyseessä on hyvin toimeentulevat yritykset, joten niiltä täytyy voida vaatia suunnitelmat mainittujen jäteasioiden hoitamisesta siten, että ympäristöviranomaiset voivat ohjeistaa, auttaa sekä jatkossa valvoa sitä, että suunnitelmia noudatetaan vuosittain voidaan vaatia (kuten nyt vaadittaneen rehunkäytön seurantatiedot) kirjaukset, kuluraportit, lähetysraportit yms. jotka todistavat, kuinka paljon mitä jäteluokkaa on syntynyt ja miten se on käsitelty, sekä verrata tätä tiedettyihin, ennalta määritettyihin perusarvoihin prosessi toimii kontrolloidusti, ympäristöä kuormitetaan mahdollisimman vähän ja asia on hoidettu niin kuin asiat pitää tänä päivänä hoitaa joka puolella. 14) MM, NN sekä OO ja PP (Nokkala RN:o 2:69, Vilkkilä) ovat ilmoittaneet, että Nokkalan kiinteistö sijaitsee Heposaaressa vähän yli kilometrin päässä Puuluodoista. Muistuttajat ovat vaatineet, että kaikki Virolahden kalankasvatusta koskevat hakemukset hylätään siltä osin kuin ne merkitsevät kalojen kasvatusmäärän tai käytettävän rehumäärän lisäämistä aikaisempiin lupamääriin verrattuna ja että kasvatusmääriä huomattavasti pienennetään entisiin määriin verrattuna. Missään tapauksessa ei tule myöntää mitään lupaa Kellosalmen Lohi Oy:n uudelle Tommolan verkkoallaskasvattamolle. Puuluodon laitosta koskevassa hakemuksessa todetaan, että veden kokonaislaadussa ei olisi tapahtunut muutoksia parempaan tai huonompaan suuntaan kalalaitosalueella. Muistuttajat eivät voi yhtyä tähän käsitykseen. Heidän kiinteistönsä rannassa ei voi kesällä lämpimimpänä aikana uida. Vesi on läpinäkymätöntä ja se haisee pahalta. Rakennettujen lomarakennuspaikkojen arvo on alueella laskenut, koska meri ei täytä niitä vaatimuksia, joita lomapaikan rannalta vaaditaan. Muistuttajat ovat perustelleet vaatimuksiaan muun muassa ympäristönsuojelulain luvanmyöntämisedellytyksillä ja sillä, että luvan myöntämistä ei voida perustella intressivertailulla, josta ympäristönsuojelulaissa on luovuttu. Kalankasvatuslaitokset sijaitsevat lähellä aluevesirajaa. Ympäristönsuojelulain 9 :n mukaan Suomen aluevesillä ei saa ryhtyä toimeen, josta voi aiheutua merensuojelulaissa tarkoitettua meren pilaantumista Suomen aluevesien ulkopuolella.

21 21 Perusteluissaan muistuttajat ovat lisäksi tuoneet esille Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen kannan Virolahden välttävästä tilasta ja siitä, että kuormitusta täytyy vähentää. Kalankasvattamot aiheuttavat Virolahdella suuren kalalokki-, merimetso- ja minkkikantojen kasvun. Ympäristölupaa ei tulisi missään nimessä myöntää toistaiseksi voimassa olevana, vaan enintään lyhyeksi määräajaksi. Alueella on tarpeen suorittaa katselmus sellaiseen aikaan, jolloin vedet ovat lämpimiä. 15) QQ (Honkarinne RN:o 3:54) on vaatinut Virolahden kalankasvatusta koskevien hakemusten hylkäämistä. Itämeren ekologisen tilan parantaminen vastaamaan 1940-luvun tasoa vaatii huomattavia fosfori- ja typpipäästöjen vähennyksiä. Tämän vuoksi Puuluodon verkkoallaskasvattamon päästöjä ei missään tapauksessa saa lisätä entisestään, vaan pikemminkin niitä on vähennettävä nykyisestä tasostaan. Verkkoaltaiden määrän lisääminen olisi täysin vastakkainen toimenpide Itämeren puhdistamistavoitteisiin verrattuna. Muistuttaja on korostanut Virolahden historiallista merkitystä matkailulle. Virolahdella rajavyöhykettä on siirretty idemmäksi, jotta vierasveneilijöiden olisi helpompaa kulkea kuntakeskukseen. Maisemaa rumentavat kalankasvatusaltaat ja varsinkaan niiden lisääminen ei houkuta ketään veneilemään ja kulkemaan alueella. Lyhytnäköisellä liiketoiminnalla ei saa aiheuttaa korjaamattomia vahinkoja yhteiselle Itämerelle. Muistutuksessa esitetyt vaatimukset koskevat Puuluodon kasvattamon ohella myös muita Virolahden kalankasvatushankkeita. Mielipiteet GG on toimittanut ympäristölupavirastoon yhteensä 27 henkilön allekirjoittaman kirjelmän, jossa vastustetaan kalankasvatusta meressä Virolahdella.

22 22 HAKIJAN SELITYS Hakija on selityksessään lausunut seuraavaa: "Vesistön laadun tarkkailussa ei ole havaittu, että kalankasvatuslaitoksilla olisi olennaista vaikutusta vesistön tilaan. Lisäksi kalojen ruokintamenetelmät ja käytettävät rehut ovat kehittyneet siten, että tuotannon lisääminen on mahdollista ilman, että kuormitus ympäristöön lisääntyy olennaisesti. Näin ollen alueella ei ole estettä lisätä kasvatustoimintaa nykyisestä. Jos kuitenkin tuotannon lisäämistä alueella rajoitetaan alueen kokonaiskuormituksen perusteella, tulee Tommolan kalanviljelylaitoksen olla lupaharkinnassa samassa asemassa kuin muidenkin laitosten. Useassa lausunnossa ja muistutuksessa esitetty näkemys siitä, että laitokselle ei tulisi antaa lupaa uutena laitoksena on virheellinen seuraavista syistä: Tommolan kalanviljelylaitos ei ole perusteiltaan uutta toimintaa, vaan kyse on siitä, että uusi toiminnanharjoittaja jatkaa jo aiemmin vuoteen 2007 saakka Eero Tommolan omistamalla kiinteistöllä harjoitettua kalanviljelytoimintaa. Vaikka toiminta käsitettäisiinkin uudeksi toiminnaksi, ei se tarkoittaisi sitä, että uutta laitosta tulisi käsitellä ympäristölupamielessä olennaisesti eri tavalla kuin olemassa olevaa toimintaa. Ympäristölainsäädäntöön ei sisälly mitään säännöstä siitä, että uuden laitoksen lupaharkinta poikkeaisi merkittävästi olemassa olevan laitoksen lupaharkinnassa. Kyseessä on ainoastaan yksi harkinnassa huomioon otettava seikka, joka vaikuttaa yleisten kohtuullisuus- ja tasapuolisuusperiaatteiden kautta. Oikeuskirjallisuudessa Hollo (Uusi ympäristönsuojeluoikeus, s. 260) on kuvannut asiaa seuraavasti: Keskinäistä etuoikeutta hakijoilla ei ole esimerkiksi sillä perusteella, että ensin tehty hakemus saisi etusijan. Voi käydä myös niin, että samalla, kun tarkistetaan vanhastaan toimineen laitoksen lupa, otetaan käsittelyyn uuden hankkeen lupa-asia, joka voi merkitä aikaisemmin toimineen laitoksen lupaan huomattaviakin muutoksia. Tosin muutosten on tapahduttava lupaharkinnalle yleisesti asetetuissa rajoissa, jolloin on otettava huomioon myös luvan tarkistamista koskevat yleiset kohtuus- ja tasapuolisuusperiaatteet. Tästä johtuen aikaisemmalla laitoksella saattaa tietenkin olla tietty tosiasiallisesti parempi asema luvan saamisen kannalta uuteen tulokkaaseen verrattuna. Tässä tapauksessa hallinto-oikeudellinen yleinen kohtuullisuusvaatimus puoltaa lähinnä sitä, että perheyrityksiä kohdallaan tasapuolisesti. Nakarin kalanviljelylaitos Ky on hakenut lupaa neljälle kasvattamolle ja Tillien omistamat Kellosalmen Lohi Oy ja Tuuholman Lohi Oy kolmelle kasvattamolle ja yhdelle poikaslaitokselle. Kellosalmen Lohi Oy:n omistajan Seppo Tillin mahdollisuudet harjoittaa elinkeinoaan muualla kuin hänen kotinsa lähellä olevilla kalanviljelylaitoksilla ovat vähäiset. Asiassa on otettava huomioon myös vesialueen omistajien välinen tasapuolisuus ja kohtuullisuus, sillä kalankasvattamosta saatavat vuokratulot ovat kiinteistönomistajalle merkittävä tulonlähde. Tommolan kalanviljelylaitos on ainoa laitos, jota on haettu

23 sijoitettavaksi Eero Tommolan omistamalle 57,67 hehtaarin vesialueelle, kiinteistölle Kellosalmen Lohen Tommolan laitos sijoittuu ympäristöllisesti paremmin kuin useat muut alueelle haetut kalanviljelylaitokset. Erityisesti Nakarin kalanviljelylaitos Ky:n kolme laitosta - Hailiniemen kasvattamo, Katajaluodon laitos ja Niemenpään laitos - sijaitsevat matalassa vedessä lähellä toisiaan, ovat ympäristön kannalta selvästi huonommin sijoittuneita kuin Tommolan laitos. 23 Kellosalmen Lohi Oy:n Tommolan laitos on siis lähinnä aiemman Katajaluodon Lohen kasvattamon nimellä harjoitetun toiminnan jatkamista. Sen sijaan Nakarin kalanviljelylaitos ky:n hakema lupa Katajaluodon kasvattamolle koskee uutta toimintaa. Yhtiöllä on lupa ainoastaan Eero Tommolan omistaman kiinteistön alueella harjoitettavalle kalankasvatukselle. Ympäristölupaharkinta on sijoitus-, paikkakohtaista, ja toiminnan siirtäminen uuteen paikkaan ei ole mahdollista ilman uutta lupaharkintaa. Tässä tapauksessa toiminnan vaikutukset ovat myös selvästi suuremmat sen uudessa sijoituspaikassa, koska toiminta on sijoitettu matalalle vesialueelle lähelle muita kalanviljelylaitoksia. Nakarin Kalanviljelylaitos Ky:n muistutuksesta voidaan vielä todeta, että siinä esitetty huoli kalatautien leviämisestä on käsittämätön, kun otetaan huomioon, että Nakarin Kalanviljelylaitos ky:n omat kasvattamot ovat erittäin lähellä toisiaan. Lisäksi Kellosalmen Lohi Oy:llä on omaa poikastuotantoa, jolloin kalatautiriski on pienempi kuin Nakarin Kalanviljelylaitos ky:n kasvattamoilla, jossa käytetään ostopoikasia. Lisäksi toisin kuin muistutuksessa on mainittu, poikastuotanto sisävesiin ei ole nykyisinkään mahdollista BKD-kalataudin leviämisestä riippumatta." TARKASTUS Ympäristölupavirasto on suorittanut Virolahdella tarkastuksen, jossa on tutustuttu vireillä olevien kalakasvatushakemusten tarkoittamiin toimintoihin ja Virolahden merialueeseen. Tarkastuksesta laadittu pöytäkirja on liitetty asiakirjoihin. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTOON TARKASTUKSEN JÄLKEEN TOIMITETTU AINEISTO 1) Saimaan vesiensuojeluyhdistys ry on toimittanut ympäristölupavirastolle raportin "Virolahden kalalaitosten velvoitetarkkailun yhteenveto vuodelta 2007 ja pitkäaikaistarkkailu vuosilta ". 2) Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on toimittanut ympäristölupavirastolle Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:n laatiman raportin "Virolahden pohjaeläintarkkailu 2006".

24 24 2) Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on toimittanut ympäristölupavirastolle Saimaan vesiensuojeluyhdistys ry:n laatiman Virolahden kalalaitosten kuormittaman vesistön velvoitetarkkailuohjelman. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU KÄSITTELYRATKAISU Ympäristölupavirasto ratkaisee ympäristönsuojelulain 40 :n 1 momentin perusteella samanaikaisesti Virolahden alueella olevien kalankasvatuslaitosten seuraavat lupahakemukset ja antaa niistä seuraavat päätökset: 1) dnro ISY-2006-Y-247, Nakarin Kalanviljelylaitos Ky, Puuluodon verkkoallaskasvattamo, päätös nro 93/09/2 2) dnro ISY-2007-Y-84, Kellosalmen Lohi Oy, Kellosalmen verkkoallaskasvattamo ja perkaamo, päätös nro 94/09/2 3) dnro ISY-2007-Y-85, Tuuholman Lohi Ky, Tuuholman verkkoallaskasvattamo, päätös nro 95/09/2 4) dnro ISY-2007-Y-86, Tuuholman Lohi Ky, Huovarinniemen kalankasvatuslaitos, päätös nro 96/09/2 5) dnro ISY-2007-Y-87, Nakarin Kalanviljelylaitos Ky, Niemenpään verkkoallaskasvattamo ja perkaamo, päätös nro 97/09/2 6) dnro ISY-2007-Y-88, Nakarin Kalanviljelylaitos Ky, Katajaluodon verkkoallaskasvattamo, päätös nro 98/09/2 7) dnro ISY-2007-Y-89, Nakarin Kalanviljelylaitos Ky, Hailiniemen verkkoallaskasvattamo, päätös nro 98/09/2 8) dnro ISY-2007-Y-248, Kellosalmen Lohi Oy, Tommolan verkkoallaskasvattamo (uusi laitos), päätös nro 99/09/2

25 25 LUPARATKAISU Ympäristölupavirasto hylkää hakemuksen. RATKAISUN PERUSTELUT Käsittelyratkaisun perustelut Ympäristölupavirastossa on ollut yhtäaikaisesti käsittelyssä käsittelyratkaisussa mainitut Virolahden alueen kalankasvatusta ja siihen liittyvää perkaustoimintaa koskevat hakemukset. Asioiden käsittely ja ratkaiseminen samanaikaisesti on ympäristönsuojelulain 40 :n perusteella tarpeen, koska eri toimintojen päästöillä on ainakin osittain yhteinen vaikutusalue ja kalankasvatuksen kuormituksella on merkittävä vaikutus Virolahden veden laatuun ja alueen kokonaissietokyky on otettava ratkaisuissa huomioon. Toimintojen yhteisvaikutus on lupaharkinnan kannalta huomattava. Kyseistä pykälää koskevassa hallituksen esityksessä (HE 84/1999) on eri toimintojen lupien samanaikaista käsittelyä perusteltu seuraavasti: "Pykälä koskisi tilannetta, jossa samanaikaisesti ja samassa viranomaisessa olisi vireillä useita ympäristöluvan varaisia hankkeita. Lupahakemukset tulisi pääsääntöisesti käsitellä samanaikaisesti, jolloin lupaharkinta tapahtuisi kokonaisuutena. Eri toimintoja koskevat lupa-asiat ratkaistaisiin kuitenkin eri päätöksinä. Vastaava käytäntö on nykyisinkin vesiasioiden käsittelyssä. Tällöin ratkaistaan alueen kokonaissietokyvyn perusteella, kuinka monta ja minkä sisällöistä lupaa voidaan alueelle antaa. Toimintojen yhteisvaikutuksen tulisi olla lupaharkinnan kannalta huomattava. Käytännössä tällaiset tilanteet liittyisivät usein vesistön pilaantumista aiheuttaviin hankkeisiin, kuten kalankasvatuslaitoksiin." Luparatkaisun perustelut Tommolan kalankasvattamon hakemuksessa on kyse uudesta toiminnasta, jonka aloittaminen edellyttää vesilain- ja ympäristönsuojelulain mukaista lupaa. Lupaharkinnassa ei ole merkitystä sillä, että haetun sijaintipaikan läheisyydessä, samalla tilan RN:o 1:97 vesialueella määräaikaisella luvalla harjoitettu kalankasvatus-

26 toiminta on loppunut ja vesialueen omistaja on nyt vuokrannut vesialueensa Kellosalmen Lohi Oy:lle. 26 Virolahden sisäalueella on vesistön nykyinen tila ja siihen kohdistuva käyttö huomioon ottaen tarve vähentää sekä fosfori- että typpikuormitusta, koska Suomenlahden olosuhteissa myös typpi toimii vesistön rehevyyttä määräävänä minimiravinteena. Kalankasvatuksen aiheuttama kuormitus kohdistuu avovesikauteen ja erityisesti loppukesään sekä alkusyksyyn, jolloin rehun käyttö on suurimmillaan. Siten kalankasvatuksen aiheuttaman kuormituksen vaikutus vesistön käyttökelpoisuuteen on vuositasolla mitattua kuormitusosuutta suurempi. Lisäksi on otettava huomioon se, että Virolahteen sen lähivaluma-alueelta ja Virojoen kautta tulevasta fosforin ja typen ainevirtaamasta suuri osa on vesistöalueelta tulevaa luonnonhuuhtoutumaa, jota ei voida kokonaisuutena pitää ihmistoiminnan kuormituksena. Ympäristölupavirasto katsoo, että Virolahden sisäalueen kuormittuneisuus huomioon ottaen kalankasvatuksen aiheuttamaa ravinnekuormitusta on ollut tarve alentaa merkittävästi. Kaikki Virolahden sisäalueen verkkoallaskasvattamot ovat toimineet määräaikaisilla luvilla, joten lupaharkinta on kaikkien laitosten osalta samanaikaisesti käsiteltävänä. Lupaharkinnassa on otettu huomioon verkkoallaslaitosten sijoittamismahdollisuuksia harkittaessa ympäristönsuojelulain 6 :n mukainen vaatimus siitä, että pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja että pilaantumista voidaan ehkäistä. Tällöin ei ole tarkoituksenmukaista jakaa aikaisemmasta supistuvaa kasvatus- ja kuormitusmäärää entistä useamman kasvatusyksikön kesken, vaan päinvastoin on perusteltua vähentää Virolahden sisäalueelle sijoittuvien kasvatusyksikköjen määrää. Tämän päätöksen kanssa samanaikaisesti annettavissa päätöksissä, jotka koskevat haetun sijoituspaikan lähistöllä sijaitsevia Nakarin Kalanviljely Ky:n Niemenpään (nro 97/09/2) sekä Katajaluodon ja Hailiniemen verkkoallaskasvattamoja (nro 98/09/2), Hailiniemen kasvattamoa koskeva hakemus on hylätty ja Niemenpään sekä Katajaluodon kasvattamojen kalankasvatusmääriä on supistettu vesistön pilaantumisen estämiseksi huomattavasti haetusta.

27 27 Näissä olosuhteissa ympäristölupavirasto katsoo, että ympäristönsuojelulain 6 :n ja 42 :n edellytykset luvan myöntämiselle Tommolan kalankasvatuslaitokselle puuttuvat. VESITALOUSLUPARATKAISU Koska Tommolan kalankasvatuslaitoksen ympäristölupahakemus on hylätty, enemmän lausunnon antaminen vesitalouslupahakemuksesta raukeaa. VASTAUS ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Hakemuksen hylkäämistä tarkoittavat vaatimukset on otettu huomioon luparatkaisussa. Lausunnon antaminen muista vaatimuksista ei ole tarpeen, koska koko hakemus on hylätty Hakijayhtiön muistutukseksi otsikoitua 11) kirjoitusta ei tässä asiassa tutkita muistutuksena, koska oman ympäristölupahakemuksen johdosta ei voi tehdä muistutusta. LAINKOHDAT Ympäristönsuojelulain 6 ja 42 KÄSITTELYMAKSU Päätöksestä peritään käsittelymaksu 2138,50 euroa. Maksu on määrätty ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista annetun ympäristöministeriön asetuksen 2 :n (1388/2006) ja sen liitteenä olevan maksutaulukon mukaisesti. Maksu peritään 35 % taulukon mukaista maksua (3 290 euroa) alempana, koska asian käsittelyn vaatima työmäärä on ollut taulukossa mainittua työmäärää pienempi.

28 28 MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Muutosta tähän päätökseen saa hakea 1) se, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea, 2) rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toimintaalueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 3) toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 4) alueellinen ympäristökeskus sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja 5) muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus liitteenä. Antero Iivanainen Viljo Mikkonen Antti Ylitalo Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Antero Iivanainen, Viljo Mikkonen ja Antti Ylitalo (asian esittelijä). AY/KK Tiedustelut: asian esittelijä, puh