LAUSUNTO YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUKSESTA, SLÅTLIDENIN MURSKAAMOALUEEN KEHITTÄMINEN, PORVOO

Transkriptio

1 Lausunto UUDELY/1953/ Vekkox Oy Hirventie 14 A TUUSULA Viite Ympäristövaikutusten arviointiselostus, saapunut LAUSUNTO YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUKSESTA, SLÅTLIDENIN MURSKAAMOALUEEN KEHITTÄMINEN, PORVOO 1. HANKETIEDOT JA YVA -MENETTELY Arviointiselostus Vekkox Oy on saattanut vireille Slåtlidenin murskaamoalueen kehittämishankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn toimittamalla Uudenmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskukseen (ELYkeskus) hanketta koskevan ympäristövaikutusten arviointiohjelman. Uudenmaan ELY-keskus on antanut arviointiohjelmasta lausunnon Arviointiohjelman ja siitä annetun lausunnon pohjalta laadittu ympäristövaikutusten arviointiselostus on toimitettu Uudenmaan ELYkeskukseen Ympäristövaikutusten arviointiselostus on hankkeesta vastaavan laatima asiakirja, jossa esitetään tiedot suunnitellusta hankkeesta ja sen toteutusvaihtoehdoista sekä niiden arvioiduista ympäristövaikutuksista. Arviointiselostuksen ja yhteysviranomaisen siitä antaman lausunnon perusteella hankkeesta vastaava voi hakea tarvittavia lupia hankkeen toteuttamiselle. Hankkeesta vastaava ja yhteysviranomainen Hankkeesta vastaava on Vekkox Oy, jossa hankkeen yhteyshenkilönä on Elina Sjöblom. Arviointiselostuksen on laatinut konsulttitoimeksiantona Sito Oy, jossa yhteyshenkilönä on Timo Huhtinen. Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaisena yhteysviranomaisena toimii Uudenmaan ELY-keskus, jossa yhteyshenkilönä on Leena Eerola. Hanketausta ja hankkeen kuvaus Vekkox Oy suunnittelee toimintansa laajentamista Porvoon kaupungin Ali-Vekkosken kylässä Slåtlidenin alueella. Porvoon ja Sipoon rajalla, seututien 148 länsipuolella sijaitsevan hankealueen pinta-ala on noin 51 hehtaaria. Hankealueen eteläosassa on voimassa maa-ainesten ottolu- Lasku hankkeesta vastaavalle Maksuperusteet ovat lausunnon liitteenä. UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero Opastinsilta 12 B 5 krs, Helsinki PL Helsinki

2 UUDELY/1953/2016 2/17 Hankkeen vaihtoehdot pa ja ympäristölupa, jotka mahdollistavat kalliokiviaineksen oton ja murskauksen. Alueella on suoritettu valmistelevia töitä kiviaineksen ottoa ja jalostusta varten. Hanke käsittää kiviaineksen ottoa ja murskausta, puhtaiden ylijäämämaiden sijoittamista sekä betonilohkareiden murskausta ja käyttöä sekä murskeena että sellaisenaan tukirakenteissa. Hankkeen on suunniteltu käsittävän enimmillään noin 9,7 miljoonan kuutiometrin kiviaineksen oton ja noin 21,3 miljoonan kuutiometrin puhtaan ylijäämämaan läjityksen. Hankealueelle on tieyhteys Kilpilahteen kulkevan junaradan huoltotietä pitkin radan länsipuolella. Liikenne on ohjattu huoltotietä pitkin etelään Helsingintielle (seututie 170) ja edelleen valtatielle 7. Arviointiselostuksessa tarkastellaan lisäksi huoltotietä noudattavaa yhteyttä pohjoiseen Öljytielle (seututie 148). Hanke palvelee erityisesti Helsingin itäosien ja Sipoon rakentamisen tarpeita ja mahdollistaa kiviainesten pitkäjänteisen ja suunnitelmallisen ottamisen lähellä käyttökohteita. Samalla alueella sijaitseva kiviainesten tuotanto ja ylijäämämaiden vastaanotto muodostavat kustannustehokkaan ja haitallisia ympäristövaikutuksia minimoivan kokonaisuuden. Hankealueen lähiympäristössä on metsää, kiviaineksen louhintaa ja murskausta, jäteasema, kierrätysterminaali, junarata, ampumaratoja sekä moottoriratoja. Kauempana hankealueesta on haja-asuttua maaseutua. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 600 ja 700 metrin ja lomarakennukset noin 300 metrin etäisyydellä louhinta-alueesta. Tarkasteltavana on kuusi toteutusvaihtoehtoa sekä nollavaihtoehto. Vaihtoehtojen erot liittyvät louhintasyvyyteen (+5 m tai +23 m) ja täytön korkeuteen (+35 m, +60 m tai +95 m). Louhinta- ja täyttöalueen laajuus on kaikissa vaihtoehdoissa sama. Hankkeen vaihtoehtoja on tarkasteltu kunkin vaihtoehdon osalta alku-, keski- ja loppuvaiheessa. Hankkeen pitkän aikajänteen vuoksi vaikutukset on arvioitu vertaillen sekä nykytilanteeseen että 0-vaihtoehtoon. Liikenteen, luonnonvarojen hyödyntämisen ja ilmastovaikutusten osalta vertailukohtana on ollut 0-vaihtoehto. Hankesuunnitelma on muuttunut arviointiohjelmassa esitetystä. Siitä on poistettu asfalttiasema ja mullantuotanto sekä rakennus- ja purkujätteen käsittely. Purkubetonia voidaan vastaanottaa tonnia vuodessa hyötykäytettäväksi täyttömäen tukirakenteissa. Osa purkubetonista murskataan, osa käytetään sellaisenaan. Lisäksi vaihtoehdoissa VE 1 ja VE 4 täyttömäen korkeutta on madallettu 130 metristä 95 metriin ja ottoja täyttöaluetta on supistettu alueen pohjoisosassa. Hankkeen lopullinen toteutuslaajuus päätetään ympäristölupavaiheessa. Mikäli hanke toteutuisi vaihtoehdon VE 6 mukaisesti, hanke päättyisi vuonna Kestoltaan pisin vaihtoehto VE 1 päättyisi alustavan arvion mukaan vasta vuonna 2089.

3 UUDELY/1953/2016 3/17 Vaihtoehto VE 1 (syvä otto, korkea täyttö): Kiviaineksen otto ulotetaan tasolle +5 eli noin 45 metriä nykyisen maanpinnan alapuolelle. Louhittavan kiviaineksen määrä on yhteensä noin 9,7 milj. m 3. Ylijäämämaan täyttö toteutetaan korkeana täyttömäkenä, joka ulottuu noin korkeustasolle +95 metriä merenpinnasta. Täytön kokonaistilavuus on yhteensä noin 21,3 milj. m 3. Kokonaistilavuus sisältää loppusijoitettavan ylijäämämaan sekä täyttömäen rakenteisiin tarvittavan aineksen. Vaihtoehto VE 2 (syvä otto, täyttö puurajan tasoon): Kiviaineksen otto ulotetaan tasolle +5 eli noin 45 metriä nykyisen maanpinnan alapuolelle. Louhittavan kiviaineksen määrä on yhteensä noin 9,7 milj. m 3. Ylijäämämaan täyttö toteutetaan lähelle puurajan tasoa, siten, ettei täyttömäki näy maisemassa kauempaa katsottuna. Täyttö ulottuu noin korkeustasolle +60 metriä merenpinnasta. Täytön kokonaistilavuus on yhteensä noin 15,8 milj. m 3. Kokonaistilavuus sisältää loppusijoitettavan ylijäämämaan sekä täyttömäen rakenteisiin tarvittavan aineksen. Vaihtoehto VE 3 (syvä otto, tasaus maanpinnan tasoon): Kiviaineksen otto ulotetaan tasolle +5 eli noin 45 metriä nykyisen maanpinnan alapuolelle. Louhittavan kiviaineksen määrä on yhteensä noin 9,7 milj. m 3. Ylijäämämaan täyttö toteutetaan lähelle alueen nykyistä maanpinnan tasoa. Täyttö ulottuu noin korkeustasolle +35 metriä merenpinnasta. Jälkikäyttönä läjityksen päällä varaudutaan varasto- ja työpaikkatoimintaan. Täytön kokonaistilavuus on yhteensä noin 9,2 milj. m 3. Kokonaistilavuus sisältää loppusijoitettavan ylijäämämaan sekä täyttömäen rakenteisiin tarvittavan aineksen. Vaihtoehto VE 4 (matala otto, korkea täyttö): Kiviaineksen otto ulotetaan tasolle +23 metriä. Tällöin vesi voidaan johtaa gravitaation avulla alueen eteläpuoliseen ojaan. Louhittavan kiviaineksen määrä on yhteensä noin 4,7 milj. m 3. Ylijäämämaan täyttö toteutetaan korkeana täyttömäkenä, joka ulottuu noin korkeustasolle +95 metriä merenpinnasta. Täytön kokonaistilavuus on yhteensä noin 16,7 milj. m 3. Kokonaistilavuus sisältää loppusijoitettavan ylijäämämaan sekä täyttömäen rakenteisiin tarvittavan aineksen. Vaihtoehto VE 5 (matala otto, täyttö puurajan tasoon): Kiviaineksen otto ulotetaan tasolle +23 metriä. Tällöin vesi voidaan johtaa gravitaation avulla alueen eteläpuoliseen ojaan. Louhittavan kiviaineksen määrä on yhteensä noin 4,7 milj. m 3. Ylijäämämaan täyttö toteutetaan lähelle puurajan tasoa, siten ettei täyttömäki näy maisemassa kauempaa katsottuna. Täyttö ulottuu noin korkeustasolle +60 metriä merenpinnasta. Täytön kokonaistilavuus on yhteensä noin 10,8 milj. m 3. Kokonaistilavuus sisältää loppusijoitettavan ylijäämämaan sekä täyttömäen rakenteisiin tarvittavan aineksen.

4 UUDELY/1953/2016 4/17 Vaihtoehto VE 6 (matala otto, tasaus maanpinnan tasoon): Kiviaineksen otto ulotetaan tasolle +23 metriä. Tällöin vesi voidaan johtaa gravitaation avulla alueen eteläpuoliseen ojaan. Louhittavan kiviaineksen määrä on yhteensä noin 4,7 milj. m 3. Ylijäämämaan täyttö toteutetaan lähelle alueen nykyistä maanpinnan tasoa. Täyttö ulottuu noin korkeustasolle +35 metriä merenpinnasta. Jälkikäyttönä läjityksen päällä varaudutaan varasto- ja työpaikkatoimintaan. Täytön kokonaistilavuus on yhteensä noin 4,2 milj. m 3. Kokonaistilavuus sisältää loppusijoitettavan ylijäämämaan sekä täyttömäen rakenteisiin tarvittavan aineksen. Vaihtoehto VE 0: Nollavaihtoehtona tarkastellaan tilannetta, jossa louhinnan laajennus ja ylijäämämaan vastaanotto ei toteudu. Kalliokiviainesta otetaan ja murskataan voimassa olevien lupien mukaisesti. Toiminnalle haetaan tarvittaessa uusia lupia ja lupamääräysten tarkistamista. Hankkeen YVA -menettelyn tarve Hankkeen YVA-menettelyn tarve määräytyy YVA-asetuksen 6 hankeluettelon kohtien 2 b ja 11 d perusteella. Kohdan 2 b mukaan YVA-menettelyä sovelletaan kiven, soran tai hiekan ottoon, kun louhinta- tai kaivualueen pinta-ala on yli 25 hehtaaria tai otettava ainesmäärä vähintään kiintokuutiometriä vuodessa. Kohdan 11 d mukaan YVA-menettelyä sovelletaan muiden jätteiden kuin ongelmajätteiden, yhdyskuntajätteiden tai -lietteiden kaatopaikkoihin, jotka on mitoitettu vähintään tonnin vuotuiselle jätemäärälle. Asiaan liittyvät muut hankkeet ja suunnitelmat POSKI-projektin (Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen) selvityksessä hankealue on luokiteltu kallioperän kiviainesten osalta maa-ainesten ottoon soveltuvaksi alueeksi. Slåtlidenin hanke ei suoranaisesti liity muihin lähialueen hankkeisiin. Hankkeen vaikutusalueella on runsaasti erilaista toimintaa, muun muassa kiviaineksen louhintaa ja murskausta, moottori- ja ampumaratoja, kierrätystoimintaa, junarata, kaasu- ja sähkölinjat sekä maantie 148. Lisäksi Sipoon kunta on kaavoittamassa Boxin työpaikka-aluetta, jonka mahdollistama toiminta käyttäisi osin samoja liikennereittejä Slåtlidenin hankkeen kanssa. Östersundomiin laaditaan Helsingin, Sipoon ja Vantaan yhteistä yleiskaavaa. Alueelle suunniteltu rakentaminen edellyttää kiviaineksia ja ylijäämämaiden käsittelyä. Östersundomin maa-aines YVA:ssa Slåtlidenin hanke on esitetty itäisenä 0-vaihtoehtona. Arviointimenettelyn liittyminen muihin menettelyihin Toiminta edellyttää maa-ainesten ottolupaa ja ympäristölupaa. Toimivaltainen viranomainen on maa-aineslain 4 :n mukaan Porvoon ympäristölautakunta (maa-aineslaki 7 ) tai Etelä-Suomen aluehallintovirasto

5 UUDELY/1953/2016 5/17 AVI (ympäristönsuojelulaki 34, 47 a ), jos ympäristölupa-asia on AVIn toimivallassa. Maa-aineslupa ja ympäristölupa on käsiteltävä ja ratkaistava samalla päätöksellä (maa-aineslaki 4 a ja ympäristönsuojelulaki 47 a ). Maankaatopaikalle tarvitaan ympäristölupa (ympäristönsuojelulaki 27 ). Toimivaltainen viranomainen on Porvoon ympäristölautakunta (VNA 713/ :n kohta 12 a), jos läjitettävä määrä on alle t/a tai Etelä-Suomen aluehallintovirasto, jos läjitettävä määrä on yli t/a (VNA 713/ :n kohta 13 e). Mikäli toiminta aiheuttaa vesilain 3 luvun 2 :ssä mainittuja muutoksia pohjaveden laatuun tai määrään, tarvitaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston myöntämä vesilain mukainen lupa. Betonijätteen käyttö maankaatopaikan tukirakenteissa tarvitsee ympäristöluvan (ympäristönsuojelulaki 27 ), jos se on osa ympäristöluvanvaraista toimintaa. Toimivaltainen viranomainen on Porvoon ympäristölautakunta (VNA 713/ :n kohta 12 f), jos käyttö on alle t/a tai Etelä-Suomen aluehallintovirasto, jos vähintään t/a (VNA 713/ :n kohta 13 h). Hankkeeseen sovelletaan valtioneuvoston asetusta kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010). Kiviainesten ottamistoiminnan yhteydessä muodostuvalle kaivannaisjätteelle on laadittava kaivannaisjätteitä koskevan Valtioneuvoston asetuksen (379/2008) mukainen jätehuoltosuunnitelma, joka liitetään ympäristölupahakemukseen. Hankkeen toteutuksessa tulee noudattaa Liikenneviraston ohjetta Louhintatyöt rautatien läheisyydessä (Liikenneviraston ohjeita 23/2013). Toiminnan sijoittamisessa on otettava huomioon oikeusvaikutteisissa kaavoissa osoitettu alueen käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset. Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) ja -asetuksen (895/1999) mukaiset kivenoton ja kiviaineksen jalostustoiminnan infrastruktuurin rakentamiseen tarvittavat rakennus- tai toimenpideluvat käsittelee kunnan rakennusvalvontaviranomainen. Mikäli hankealueelta havaitaan merkkejä mahdollisista muinaismuistolain (295/1963) mukaisista muinaismuistoista, tulee asiasta olla yhteydessä Museovirastoon. YVA-lain mukaan hankkeelle ei saa myöntää lupaa hankkeen toteuttamiseen ennen kuin yhteysviranomainen on antanut arviointiselostuksesta lausunnon ja YVA-menettely on päättynyt. Hanketta koskevasta lupapäätöksestä on käytävä ilmi, miten arviointiselostus ja siitä annettu yhteysviranomaisen lausunto on otettu huomioon. Viranomaismenettelyjen yhteensovittamiseksi arviointiselostuksen laadintavaiheessa pidettiin yhteisneuvottelu, johon osallistuivat

6 UUDELY/1953/2016 6/17 toiminnanharjoittajan, konsultin, AVI:n, Porvoon kaupungin ja Sipoon kunnan sekä Uudenmaan ELY-keskuksen edustajat. Neuvottelussa keskusteltiin muun muassa hankealueen kaavoituksesta, luvituksesta ja kirjoverkkoperhosen huomioon ottamisesta sekä viranomaismenettelyjen yhteensovittamismahdollisuuksista. 2. ARVIOINTISELOSTUKSESTA TIEDOTTAMINEN JA KUULEMINEN Arviointiselostuksen vireilläolosta on ilmoitettu Uusimaa ja Östnyland -lehdissä. Arviointiselostus on kuulutettu ja ollut nähtävillä seuraavissa paikoissa: Porvoon kaupunki, Palvelupiste Kompassi, Rihkamatori B, Porvoo, Porvoon kaupunginkirjasto, Papinkatu 20, Porvoo Sipoon kunnantalo, Kuntala, info, Iso Kylätie 18, Sipoo ja Internetissä: Arviointiselostuksesta järjestettiin yleisötilaisuus keskiviikkona klo Kulloon koululla, Vanha Kulloontie 35, Kulloonkylä. 3. YHTEENVETO ESITETYISTÄ LAUSUNNOISTA JA MIELIPITEISTÄ Uudenmaan ELY-keskus on pyytänyt arviointiselostuksesta lausunnot Porvoon kaupungilta, Porvoon kaupungin terveydensuojelujaostolta, Sipoon kunnalta, Etelä-Suomen aluehallintovirastolta, Uudenmaan liitolta, Museovirastolta, Itä-Uudenmaan maakuntamuseo/porvoon museolta, Liikennevirastolta ja Itä-Uudenmaan ja Porvoon ilmansuojeluyhdistykseltä. Arviointiselostuksesta toimitettiin yhteysviranomaiselle kahdeksan lausuntoa ja neljä mielipidettä. Yhdessä mielipiteessä oli 16 Kulloonkylän asukasta edustettuna. Lausunnot ja mielipiteet löytyvät kokonaisuudessaan osoitteesta Seuraavassa on esitetty yhteenveto lausuntojen ja mielipiteiden pääsisällöstä. Yhteenveto lausunnoista Yleistä Korostettiin, että hankkeella on kauaskantoisia vaikutuksia alueen maankäyttöön, ympäristöön ja maisemakuvaan. Pääkaupunkiseudulla on painetta löytää loppusijoitusalueita rakennustoiminnan ylijäämämaille ja rakentamisen kiviainestarpeen tyydyttämiseen. Mikäli Östersundomin maa-aineshanketta ei toteuteta, voisi Vekkoxin hanke toimia Helsingin kaupungin ensisijaisena kalliokiviaineksien hankinta- ja ylijäämämaiden loppusijoitusvaihtoehtona.

7 UUDELY/1953/2016 7/17 Lähialueella vireillä tai jo luvitetuilla kalliokiviaineksen ottoalueilla on merkitystä arvioitaessa suunnitellun toiminnan tarpeellisuutta. Vekkoxin hanke antaisi toteutuessaan toiminnanharjoittajalle pitkäaikaisen ja markkinoita dominoivan aseman Keski- ja Itä-Uudenmaan kiviaines- ja ylijäämämaiden markkinoilla. Huomautettiin, että rakenteisiin sijoitettava purkubetoni tarkoittaisi käytännössä rakennusjätteen kaatopaikan perustamista. Betonijätteen vuotuinen vastaanottomäärä on ylimitoitettu suhteessa vastaanotettavaan maa-aineksen määrään. Katsottiin, että kierrätysbetonille tulee löytää parempaa hyötykäyttöä kuin ylijäämämaa-aineksen sekaan läjittäminen. Hankevaihtoehdot ja vaikutusalueen rajaus Arviointiselostuksessa on kattavasti käsitelty eri vaihtoehtojen vaikutukset. Vaikutukset pohja- ja pintavesiin sekä kalastoon Läjitys pohjavedenpinnan alapuolelle saattaa aiheuttaa hienoaineksen ja orgaanisen aineksen kulkeutumista pohjaveteen. Selostuksessa ei ole otettu huomioon, että pohjavedenpinnan alapuolelle jäävä jätebetoni voi nostaa pohjaveden ph-tasoa haitallisen emäksiseksi. Korostettiin, että hanke ei saa huonontaa kaivojen veden laatua eikä aiheuttaa terveyshaittaa. Hanke voi aiheuttaa sameuden ja kiintoainespitoisuuden nousua Mossakärrsbäckenissä ja siten heikentää taimenen elinolosuhteita. Vaihtoehdoissa VE 1-VE 3 voivat typpi- ja kiintoainespäästöt heikentää puron kemiallista tilaa. Pitkäaikaisten vesistövaikutusten takia hanketta ei tule toteuttaa syvälle ulottuvana louhintana. Luontovaikutukset Louhosalueen pohjoispuolella on löytynyt elinvoimainen kirjoverkkoperhospopulaatio. Kirjoverkkoperhoselle tulee laatia suojelu- ja seurantasuunnitelma lupavaiheessa. Metsän kaataminen tulee kaventamaan metson elinpiiriä, joten jatkosuunnittelussa olisi hyvä pitää silmällä metson elinvoimaisuutta alueella. Meluvaikutukset Melun osalta hankkeen tekee ongelmalliseksi sen pitkäaikaisuus, vaikka melutason ohjearvot eivät ylittyisi. Ilmanlaatuvaikutukset Hankkeen aiheuttamia pölyhaittoja ei ole mallinnettu. Tämä saattaa tuoda epävarmuutta mahdollisten pölyhaittojen vaikutusten arviointiin.

8 UUDELY/1953/2016 8/17 Vaikutukset maankäyttöön Selostuksessa on puutteellisesti arvioitu hankkeen suhdetta maankäyttöön. Maakuntakaavassa alue on osoitettu työpaikka-alueeksi. Vaihtoehdoissa VE 1-5 ylijäämämaiden vastaanotto päättyy vaihtoehdosta riippuen , joten esitetty toiminta estää maakuntakaavan mukaisen maankäytön toteutumisen. Näin mittavan ylijäämämaiden vastaanottoalueen perustaminen tulisi tutkia maakuntakaavalla ja maakuntakaavassa olisi oltava varaus maa-ainesten ottoa varten. Maakuntahallitus hyväksyi Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan ehdotuksen syksyllä Kaava on tarkoitus saada maakuntavaltuustoon hyväksyttäväksi kevään 2017 aikana. Ehdotuksessa hankealueen eteläosassa työpaikka-alueen ja sen päällä olevan reservialueen merkintöjen tilalle esitetään logistiikka-alueen merkintää. Kiviainesten oton ja täyttötoiminnan päätyttyä hankealueen rakentamismahdollisuuksiin vaikuttavat muun muassa täyttömaan laatu ja täytön korkeus. Todettiin, että YVA:ssa tutkituista vaihtoehdoista kiviainesten täytön korkeuden suhteen maltillisimmat vaihtoehdot (VE 3 ja VE 6) ovat todennäköisesti toteutettavissa maakuntakaavan mukaisena. Eräässä lausunnossa huomautettiin kuitenkin, että vaihtoehtojen VE 1-5 pitkän keston vuoksi vain vaihtoehto VE 6 on sopeutettavissa ympäröivään maankäyttöön ja tulevaan kaavoitukseen. Kaikki vaihtoehdot edellyttävät yleiskaavojen tarkistamista ja vaihtoehdoilla on vaikutusta myös tekeillä olevaan Kulloon Mickelsbölen alueelle laadittavaan osayleiskaavaan. Vaikutukset kulttuuriperintöön ja maisemaan Inventoinnin mukaan muinaismuistolain asettamat maankäytön rajoitteet koskevat vain kohdetta Rännarsten. Rajakivi lähiympäristöineen tulee säilymään, mutta sen säilyttäminen käy mielekkääksi ainoastaan, mikäli ympäristön muutosta pyritään lieventämään laadukkaalla maisemasuunnittelulla. Kulttuuriympäristön kannalta huonoimmat vaihtoehdot ovat VE 1 ja VE 4, joissa kaivumaiden sijoitusalue nousee selvästi ympäristöään korkeammalle. Täyttömäki aiheuttaa havaittavan muutoksen maisemakuvassa erityisesti Mustijokilaakson maakunnallisesti arvokkaan kulttuurimaisema-alueen avoimilta peltoaukeilta tarkasteltuna. Esitettiin, että täyttömäki ulottuisi korkeintaan korkeustasolle +60. Vaikutukset liikenteeseen Hankkeen myötä raskas liikenne lisääntyy radan huoltotiellä, jonka kunnossapito tulee vaatimaan tien käyttäjältä enemmän kunnossapitotoimia. Kun louhitaan radan läheisyydessä, tulee noudattaa Liikenneviraston ohjeita. Suunnittelussa tulee myös ottaa huomioon ratalain 37, jonka mukaan radan suoja-alue (30 m radan keskilinjasta) on voimassa kaikilla valtion rataverkon alueilla. Lisäksi on varmistettava, ettei täyttömäki mahdollisessa sortumatilanteessa estä rautatien käyttöä tai muutoin aiheuta vaaraa rautatieliikenteelle.

9 UUDELY/1953/2016 9/17 Yhteisvaikutukset Jatkosuunnittelussa on tärkeää kiinnittää huomiota alueen eri toimintojen yhteisvaikutuksiin, jotta voidaan mahdollisimman tehokkaasti ehkäistä haittavaikutusten syntyminen. Seuranta Hankkeen mittakaava, luonne ja kesto huomioon ottaen esitetyt ympäristövaikutusten seurantaehdotukset ovat alimitoitettuja ja lupahakemuksen käsittelyn yhteydessä niitä on tarkennettava. Muita kommentteja Hankkeen vaikutuspiirissä on asuinrakennuksia, joiden osalta saattaa tulla kyseeseen NaapL 17 :n soveltaminen melun, tärinän, pölyn tai kiinteistönarvon alenemisen vuoksi. Selostuksessa olisi pitänyt esittää karttakuva, jossa on merkitty suunnitellun louhinta-alueen rajaus. Selostuksen kuvat ovat yleispiirteisiä eikä niistä hahmotu hankkeen oikea mittakaava ja ulottuvuudet. Lisäksi kaavamerkinnöissä on puutteita. Yhteenveto mielipiteistä Yleistä Katsottiin, että selostuksessa ei ole perusteltu hankkeen tarpeellisuutta kun otetaan huomioon jo olemassa olevat muut hankkeet. Selostuksessa annettiin hyvin yltiöpositiivinen kuva hankkeesta. Hanketta ei kuitenkaan voida sijoittaa lähelle häiriintyviä kohteita, koska se aiheuttaa naapuruussuhdelain 17 tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Näitä haittoja ei ole mahdollista riittävästi rajoittaa lupamääräyksin. Murskaamon etua ei saa laittaa asukkaiden, heidän elinkeinonsa tai luonnon edun edelle. Puhtaiden ylijäämämaiden hyötykäyttöä tulee edistää. Hankevaihtoehdot Painotettiin, että hankkeen haittavaikutusten perusteella mitään esitetyistä vaihtoehdoista ei tule hyväksyä. Luontovaikutukset Hankealue on osa laajaa, yhtenäistä ja ekologisen verkoston kannalta merkittävää aluetta, joka rajautuu luonnonsuojelu- ja Natura verkoston alueisiin. Hanke katkaisee yhtenäisen luontoalueen ja estää ekologisen yhteyden Sipoon ja Porvoon vihervyöhykkeiden välillä. Pidettiin hyvänä sitä, että kirjoverkkoperhoskohde on selvitetty ja hankealuetta rajataan pohjoisesta. Kirjoverkkoperhoskohteelle kannattaa laatia suojelu- ja hoitosuunnitelma.

10 UUDELY/1953/ /17 Melu-, tärinä- ja ilmanlaatuvaikutukset Asutuksen läheisyys on ongelma melun, tärinän, pölyn ja muiden haittavaikutusten takia. Jatkuvaa haittavaikutusten seurantaa pidettiin välttämättömänä. Jo olemassa olevien yritysten meteli koettiin täysin sietämättömäksi. Vaikutukset pohja- ja pintavesiin sekä kalastoon Muualta tuotavien ylijäämämaiden puhtauden valvontaa ei ole selvitetty eikä ole varauduttu ympäristövahinkoon vaarallisten aineiden päätyessä vesistöön. Täyttömäestä ja murskeesta vesiin liukenevat ainekset tulisi johtaa jätteenkäsittely-yksikköön. Selostuksesta ei käy ilmi mikä on pohjaveden radon-pitoisuus hankealueella. Muun muassa uhanalaisen taimenen suojelemiseksi tulee vesien suojeluun kiinnittää erityistä huomiota. Arvioinnin tulokset osoittavat, että vaihtoehdot VE 1 3 ovat vesien suojelun kannalta huonoja. Vaikutukset maankäyttöön Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta poistettiin viheryhteystarvemerkintä ilman asian tarkempaa selvittämistä. Katsottiin, että itä-länsisuuntaisen yhteyden turvaaminen on kuitenkin tarpeen. Hankealue kaventaa myös MLY-aluetta. Hanke on niin laaja, että sen toteuttamisedellytyksiä pitäisi pohtia maakuntakaavan tasolla. Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Suurin näkyvä ja pysyvä haitta hankkeesta on maiseman pilaantuminen. Todettiin lisäksi, että Rännarstenin muinaismuisto lähialueineen tulee turvata. Vaikutukset liikenteeseen Huomautettiin, että liikenteen turvallisuudesta tulee tehdä uusi riskikartoitus. Raskas liikenne tulee ohjata pois asutuksen läheltä. Västergårdintie laitetaan junaradan kohdalta poikki turvallisuusriskin vuoksi. Vaikutukset ihmisten elinoloihin Melu ja raskas liikenne vähentävät alueen vetovoimaisuutta ja aiheuttavat kiinteistöjen arvon laskua. Hanke heikentäisi myös alueen virkistyskäyttömahdollisuuksia. Todettiin, että selostuksessa aliarvioidaan hankkeen kielteisiä vaikutuksia ihmisiin ja ympäristöön. Yhteisvaikutukset Yhteisvaikutusten arviointia pidettiin arviointiselostuksen heikkona kohtana. Lähiseudulla on paljon vastaavia hankkeita (muun muassa Rännarstenin murskaamo, NCC:n ottoalue, Mömossenin maankaatopaikan kehittäminen, Sipoon Materiaalipuisto, Bastukärr, Östersundomin maa-aineshanke). Näistä koituu ainakin merkittäviä liikennevaikutuksia koko lähiseudulle.

11 UUDELY/1953/ /17 Muita kommentteja Hankealue sijaitsee ympäristölle vaarallisten kemikaalien kuljetuksiin käytettävän rautatien lähellä. Räjäytystyöt voivat mahdollisesti aiheuttaa raiteistojen vaurioitumisen ja junan suistumisen raiteilta. Myös kuljetuksiin käytettävä hiekkatie junaradan välittömässä läheisyydessä voi aiheuttaa suuronnettomuuden vaaran. Edellytettiin, että vastuukysymykset ja vakuudet selvitetään. 4. YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO Hankkeen kuvaus Vaihtoehtojen käsittely Slåtlidenin murskaamoalueen kehittämishankkeen arviointiselostus täyttää YVA-asetuksen 10 :ssä mainitut arviointiselostuksen sisältövaatimukset. Arviointiselostus on asianmukaisesti käsitelty YVA-lainsäädännön vaatimalla tavalla ja siinä on otettu suunnitteluvaiheeseen nähden riittävästi huomioon yhteysviranomaisen arviointiohjelmasta antamassa lausunnossa esittämät täydennystarpeet. Seuraavassa on esitetty yhteysviranomaisen näkemys hankkeen ympäristövaikutuksista ja suositukset jatkosuunnittelussa ja lupamenettelyissä huomioon otettavista seikoista sekä vaihtoehtojen toteutettavuudesta. Lausunto perustuu arviointiselostuksen, siitä annettujen lausuntojen ja mielipiteiden sekä Uudenmaan ELY-keskuksen asiantuntijoiden antamiin tietoihin. Arviointiselostus on pääosin selkeä ja havainnollinen. Arviointiohjelmavaiheen jälkeen hankesuunnitelmaa on tarkistettu ja hanke tulee vielä täsmentymään jatkosuunnittelun edetessä ja lisäselvitysten valmistuttua. Hankkeessa hyödynnettäväksi esitetyn betonimurskeen määrä on erittäin suuri sekä alueelle vastaanotettaviin maamassoihin suhteutettuna että Uudenmaan alueella MARA-asetuksen ilmoitusmenettelyllä hyödynnettyyn määrään verrattuna. Yhteysviranomainen korostaa, että jatkosuunnittelussa tulee esittää vaihtoehtokohtaisesti käytettävän betonimurskeen kokonaismäärä ja esittää missä työvaiheessa betonimursketta hyödynnetään. Lupavaiheessa tulee esittää täyttöä koskevat rakennepiirrokset, jotka osoittavat tarpeen suunnitellulle määrälle. Yhteysviranomainen toteaa, että vaihtoehtojen vertailu on esitetty suunnitteluvaihe huomioon ottaen riittävän selkeästi. Vaikutusten selvittäminen ja merkittävyyden arviointi Selostuksessa vaihtoehtojen vertailussa tuotiin esiin vaikutukset kullekin vaikutustyypille soveltuvalla arviointitavalla. Kunkin vaihtoehdon koh-

12 UUDELY/1953/ /17 dalla verrattiin tutkittavaa vaihtoehtoa sekä nykytilanteeseen että muihin vaihtoehtoihin. Vaikutusten merkittävyyden arvioinnissa otettiin huomioon vaikutuskohteen herkkyys ja muutoksen suuruus. Vertailusta laadittiin yhteenveto sekä sanallisesti että taulukkomuodossa. Merkittävyyttä arvioitiin myös asiantuntijatyöryhmässä. Ympäristövaikutusten arvioinnin perusteella hankkeen merkittävimmät haittavaikutukset ovat melu, pöly, tärinä sekä ihmisten elinoloihin, maisemaan ja luontoon kohdistuvat vaikutukset. Selostuksessa arviointi on kohdistettu hankkeen kannalta keskeisiin vaikutuksiin ja arvioidut asiat on tuotu pääosin selkeästi esille. Yhteysviranomainen tuo kuitenkin esille seuraavia seikkoja, jotka olisivat parantaneet arviointiselostuksen laatua. Vaikutukset maa- ja kallioperään sekä pohjavesiin Vaikutukset maa- ja kallioperään sekä pohjavesiin on arvioitu huolella ja asiantuntevasti. Yhteysviranomainen toteaa kuitenkin, että selostuksesta puuttuvat talousvesikaivojen tunnistetiedot sekä havaintoputki- ja kaivokortit. Nämä ja vesitutkimusten tutkimusselosteet olisi pitänyt lisätä selostuksen liitteisiin. Hanke voi aiheuttaa pohjaveden pinnan laskua ja heikentää pohjaveden laatua. Kiinteistöjen vedenhankinta tulee turvata selostuksessa esitetyn mukaisesti. Vaikutukset pintavesiin ja kalastoon Hankkeen vesistövaikutuksista merkittävimmät ovat typpi- ja kiintoainespäästöt ja hanke voi heikentää puron kemiallista tilaa. YVAselostuksessa on arvioitu hankkeen vaikutuksia pintavesien laatuun. Selostuksessa ei kuitenkaan ole juurikaan arvioitu hankkeen vaikutuksia alueen hydrologisiin oloihin, muun muassa virtaamaolosuhteiden muuttumiseen. Hanke voi aiheuttaa sameuden ja kiintoainespitoisuuden nousua Mossakärrsbäckenissä ja siten heikentää taimenen elinolosuhteita. Betonimurskeen hyödyntäminen esitetyssä mittakaavassa voi myös kohottaa lähivesistöjen ph-arvoa. Hankkeen toteutumisvaiheessa pintavesivaikutusten tarkkailu on tarpeen. Hulevesien haitallisten vaikutusten vähentämiseen tulee kiinnittää huomiota erilaisilla käsittelyratkaisuilla, kuten laskeutusaltailla ja suodatuskentillä. Luontovaikutukset Alueen keskeisin luontoarvo on luontodirektiivin liitteen IV a lajeihin kuuluva kirjoverkkoperhonen. Tehdyn selvityksen mukaan alueella on todennäköisesti luonnonsuojelulain 49.1 :n nojalla suojeltuja kirjoverkkoperhosen lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Hankkeen vaihtoehtojen VE 1-6 toteuttaminen edellyttää tarkempaa toukkapesävaiheessa tehtävää selvitystä soveliaista ravintokasviesiintymistä ja sen perusteella suunnitelmaa miten kirjoverkkoperhosen lisääntymis- ja levähdyspaikkojen säilyminen alueella turvataan pitkällä aikavälillä. Mikäli lajin lisääntymis- ja

13 UUDELY/1953/ /17 levähdyspaikkojen riittävyys ja toimivuus alueella voidaan seurantaan perustuen osoittaa, vaihtoehtojen VE 1-6 toteuttaminen ei edellytä luonnonsuojelulain 49.3 :n mukaista poikkeuslupaa lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittämiseksi ja heikentämiseksi. Meluvaikutukset Hankkeen vaikutukset alueen melutasoihin on selvitetty hyvin. Laskennoissa joillekin laitteille on äänitehotasoihin lisätty iskumaisuuslisä, mutta selostuksessa ei ole kerrottu tarkemmin, miten lisäys on tehty ja paljonko se vaikuttaa normaaliin äänitehotasoon. Selvityksen perusteella hankeen melualueet eivät ylitä lähimmissä melulle altistuvissa kohteissa annettuja ohjearvoja, jos melun leviämistä rajoitetaan meluesteillä. Näin ollen melun aiheuttama haitta lähialueille jää kohtalaisen vähäiseksi. Koska melun leviämistä on kiviainesten ottoalueilla kohtuullisen helppoa vähentää murskekasoilla, tulee hankkeessa meluntorjuntaa toteuttaa mahdollisuuksien mukaan myös muihinkin suuntiin, kuin ainoastaan häiriintyvien kohteiden suuntiin. Lisäksi selvityksessä olisi ollut hyvä esittää se, kuinka suuri melutilanteen muutos eri kohteissa on hankkeesta johtuen. Meluvaikutusten merkittävyyden arviointi on selostuksessa onnistunut myös yleisellä tasolla hyvin. Tosin koko aluetta koskevana se voi jättää huomioimatta sellaisia kohteita, joiden kannalta melutasojen muutos on yleistä merkittävämpi. Tällaiset kohteet olisi ollut hyvä nostaa esiin. Tärinävaikutukset Hankkeen tärinävaikutuksia on selvitetty riittävästi ja selvityksessä on huomioitu myös ilmanpaineaallon vaikutus. Tärinän merkittävyyden arvioinnissa on hankkeen keston huomioiminen jäänyt kuitenkin vähäiselle huomiolle tai sitä ei ole tuotu esiin riittävästi. On selvää että vuosikymmeniä jatkuessaan räjäytysten aiheuttamat vaikutukset vähentävät erityisesti alueen viihtyisyyttä. Vaikutukset ilmanlaatuun Hankkeen vaikutukset pölyyn on selvitetty hyvin. Pölyselvityksessä on keskitytty selvittämään pääasiassa pölyn mahdollisia terveysvaikutuksia. Koska asutus tai muut pölylle altistuvat kohteet sijaitsevat kohtuullisen kaukana kiviainestoiminnasta on selvää, että pitoisuudet ja pölyn terveysvaikutukset jäävät hankkeessa vähäisiksi. Pölyselvityksessä olisi tullut terveysvaikutusten lisäksi keskittyä selvittämään pölystä aiheutuvan muun haitan määrää lähialueen asukkaille. Myös pölyselvityksessä olisi tullut ottaa huomioon paremmin hankkeen pitkä toteutusaika. Vaikutukset maankäyttöön Hankealueella ei ole asemakaavaa. Alueen voimassa olevassa oikeusvaikutuksettomassa osayleiskaavassa (Porvoon maalaiskunnan kylien ja haja-asutusalueiden osayleiskaava 1996) alueen tulevaa kehittämistä ohjaa työpaikka- ja erityistoimintojen aluemerkintä. Myös vahvistettujen maakuntakaavojen yhdistelmässä alue on merkitty työpaikka-alueeksi. Alueen ympärillä on muita vastaavia toimintoja.

14 UUDELY/1953/ /17 Yhteysviranomainen toteaa, että vaihtoehdoissa VE 1, VE 2, VE 4 ja VE 5 täyttömäen korkeus sekä vaihtoehdoissa VE 1-5 hankkeen pitkä kesto voivat estää maakuntakaavan mukaisen maankäytön toteutumisen ja se tulee ottaa huomioon vireillä olevassa osayleiskaavan valmistelutyössä. Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Arviointiselostuksesta käy ilmi hankkeen eri vaihtoehtojen vaikutus ympäristöön sekä toimenpiteet haitallisten vaikutusten lieventämiselle. Eri vaihtoehtojen vaikutusta kulttuuriympäristöön ja maisemaan on arvioitu monipuolisesti ja niitä on myös visualisoitu havainnekuvin. Liikennevaikutukset Hankkeen tuottamat raskaan liikenteen kuljetusmäärät/vrk ovat eri vaihtoehdoissa noin liikennesuoritetta vuorokaudessa. Hankkeen aiheuttama henkilöautoliikenne arvioidaan vähäiseksi. Kilpilahteen vievä junarata sijaitsee vain 100 metrin etäisyydellä suunnitellusta louhinta-alueesta. Hankkeen myötä raskas liikenne lisääntyy radan huoltotiellä, jonka kunnossapito tulee vaatimaan tien käyttäjältä enemmän kunnossapitotoimia. Radan läheisyydessä louhittaessa tulee noudattaa Liikenneviraston ohjeita. Suunnittelussa tulee myös ottaa huomioon radan suoja-alue ja varmistettava, ettei täyttömäki mahdollisessa sortumatilanteessa estä rautatien käyttöä tai muutoin aiheuta vaaraa rautatieliikenteelle. Alueen eteläisellä liittymällä on nykyään liittymälupa elinkeinotoimintaa varten. Toiminnanharjoittajan on pidettävä liittymä tulevaisuudessa lisääntyneen liikenteen edellyttämässä kunnossa, jottei turvallisuus vaarannu. Pohjoisen liittymä maantiellä 148 palvelee nykyistä maa- ja metsätaloutta sekä radan huoltoliikennettä. Suuren liikennemäärän ja tien geometriasta johtuvien puutteellisten näkemäolosuhteiden vuoksi kyseistä liittymää ei voida muuttaa elinkeinotoimintaa palvelevaksi liikenneturvallisuutta vaarantavana. Mikäli liittymää halutaan käyttää hankkeen kuljetuksiin, tulee liittymän sijainti suunnitella uudelleen. Suunnitteluun tarvitaan liittymälupa. Boxin työpaikka-alueen suunnittelun edetessä mahdollistuu maantien 170 ja Kilpilahdentien risteysalueen kehittäminen. Jalankulun ja pyöräilyn turvallisuus on otettava huomioon. Vaikutukset ihmisten elinoloihin Hankkeella on pitkäaikaisia haitallisia melu-, pöly-, tärinä- ja maisemavaikutuksia, jotka heikentävät asuinympäristön viihtyisyyttä ja virkistyskäyttöä. Raskaan liikenteen lisääntyminen vähentää liikenneturvallisuutta.

15 UUDELY/1953/ /17 Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa Lähialueella on runsaasti muuta toimintaa ja hankkeen toteuttaminen lisää alueelle jo kohdistuvia haitallisia vaikutuksia, muun muassa melu-, tärinä-, pöly- ja liikennevaikutuksia. Vaikutusten seuranta Selostuksessa on esitetty ehdotus hankkeen vaikutusten seurannasta. Yksityiskohtaiset seurantaohjelmat laaditaan lupamenettelyssä. Osallistuminen ja raportointi Selostuksen nähtävillä olon aikana järjestettiin yleisötilaisuus Kulloon koululla, jossa paikalla olivat hankkeesta vastaavan, konsultin ja yhteysviranomaisen edustajien lisäksi seitsemän osallistujaa. Esittelytilaisuudessa keskusteltiin muun muassa lisääntyvästä liikenteestä ja kuljetusreiteistä sekä liikenneturvallisuudesta. Asukkaiden huolena ovat myös hankkeen aiheuttamat melu- ja pölyhaitat sekä vaikutukset pintavesiin ja maisemaan. Arviointiin liittyvät aineistot ovat olleet nähtävillä internetissä Uudenmaan ELY-keskuksen YVA-sivuilla. ELY-keskus toteaa, että arviointiselostuksessa on esitetty selkeästi osallistumisjärjestelyt. Laadittu ympäristövaikutusten arviointi on ollut avointa ja arvioinnissa on annettu riittävät osallistumismahdollisuudet. 5. YHTEENVETO JA SUOSITUKSET JATKOVALMISTELUUN Yhteysviranomainen katsoo, että arviointiselostus on asianmukaisesti laadittu ja se on YVA-vaihe huomioon ottaen riittävä. Hankkeessa hyödynnettäväksi esitetyn betonimurskeen määrä on erittäin suuri ja jatkosuunnittelussa tulee osoittaa, että kyse on betonimurskeen aidosta hyödyntämisestä. Hankkeella on todennäköisesti pitkäaikaisia haitallisia vaikutuksia ympäristöön ja ihmisten elinoloihin. Hankkeen jatkosuunnittelussa tulee painottaa haittavaikutusten minimoimista ja miten selostuksessa esitetyt vaikutusten lieventämiskeinot on otettu huomioon. Lupavaiheessa tulee esittää tekniset ja toiminnalliset keinot, joilla erityisesti melun-, pölyn-, tärinän ja hulevesien haitallisia vaikutuksia vähennetään. Kiinteistöjen vedenhankinta tulee turvata. Lisäksi tulee laatia yksityiskohtaiset vaikutusten seurantaohjelmat. Asukkaille tiedottaminen hankkeen etenemisestä ja räjäytyksistä on tärkeää. Jatkosuunnittelussa on varmistettava, ettei hankkeen toteuttaminen heikennä luontodirektiivin liitteessä IV (a) tarkoitetun tiukasti suojellun kirjoverkkoperhosen lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Alueella on laadittava kirjoverkkoperhosen suojelusuunnitelma, jossa esitetään toimenpi-

16 UUDELY/1953/ /17 desuositukset. Mikäli seuranta osoittaa, että suositellut toimenpiteet johtavat toivottuun tulokseen, ei ole tarpeen hakea luonnonsuojelulain 49.3 :n poikkeuslupaa kirjoverkkoperhosen lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittämiseksi ja heikentämiseksi. Yhteysviranomainen muistuttaa, että louhinnassa ja räjäytyksissä on otettava huomioon junaradan läheisyys. Hankkeen toteuttaminen ei saa vaarantaa liikenneturvallisuutta. Yhteysviranomainen katsoo, että kokonaisvaikutusten osalta haitallisimmat vaihtoehdot ovat VE 1, VE 2, VE 3 ja VE 4. Syvälouhinta vaihtoehdoissa VE 1, VE 2 ja VE 3 aiheuttaa haitallisia vaikutuksia erityisesti maa- ja kallioperään sekä pinta- ja pohjavesiin. Korkean täytön vaihtoehdoissa VE 1 ja VE 4 haitalliset vaikutukset kohdistuvat myös maisema- ja kulttuuriympäristöön. Vaihtoehdoissa VE 1-5 ylijäämämaiden vastaanotto päättyisi vaihtoehdosta riippuen vasta , joten suunniteltu toiminta näissä vaihtoehdoissa saattaa haitata maakuntakaavan mukaista maankäytön toteutumista. Maa-ainestoiminnan päätyttyä hankealueella vaikuttaa sen rakentamismahdollisuuksiin muun muassa täytön korkeus. Vaihtoehdoissa VE 3 ja VE 6 ylijäämämaan täyttö toteutetaan lähelle alueen nykyistä maanpinnan tasoa, joten nämä vaihtoehdot ovat todennäköisesti toteutettavissa maakuntakaavan mukaisesti. Yhteysviranomainen toteaa, että kestoltaan lyhimmällä vaihtoehdolla VE 6 on vähiten haitallisia vaikutuksia ympäristöön, ihmisten elinoloihin ja alueen tulevaan maankäyttöön. 6. LAUSUNNON NÄHTÄVILLÄ OLO Uudenmaan ELY-keskus lähettää yhteysviranomaisen lausunnon tiedoksi lausunnonantajille ja tiedon lausunnosta mielipiteen esittäjille. Lausunto on nähtävillä internetsivuilla osoitteessa: Uudenmaan ELY-keskus lähettää kopiot arviointiselostuksesta saamistaan lausunnoista ja mielipiteistä hankkeesta vastaavalle. Alkuperäiset asiakirjat säilytetään Uudenmaan ELY-keskuksessa. Saadut lausunnot ja mielipiteet löytyvät kokonaisuudessaan osoitteesta Johtava asiantuntija Eija Lehtonen Ylitarkastaja Leena Eerola

17 UUDELY/1953/ /17 TIEDOKSI Suomen ympäristökeskus (lausunto + 2 kpl arviointiselostuksia) Lausunnon antajat Mielipiteen esittäjät LIITE MAKSUN MÄÄRÄYTYMINEN JA MUUTOKSENHAKU Maksun määräytyminen Arviointiselostuksesta annettavasta ELY-keskuksen lausunnosta perittävä maksu on tavanomaisessa hankkeessa (14-23 henkilötyöpäivää) euroa. Sovelletut oikeusohjeet Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (YVA-laki, 468/1994) Valtion maksuperustelaki (150/1992) 8 Valtioneuvoston asetus (1554/2016) elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuonna Maksua koskeva muutoksenhaku Maksuvelvollinen, joka katsoo, että lausunnosta perittävän maksun määräämisessä on tapahtunut virhe, voi vaatia siihen oikaisua elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksesta kuuden kuukauden kuluessa tämän lausunnon antamispäivästä.