Tampereen Liikuntasanomat

Transkriptio

1 1/2013 Tampereen Liikuntasanomat Liikuntapalvelujen ajankohtaislehti Tapparan Ville Nieminen ja Aleksander Barkov yhteispelin mestarit Keskusareena tuo uusia tuulia myös Hakametsään Uintikeskuksen remontti uintiväen haasteena Uusi johtokunta esittelyssä

2 Pääkirjoitus Juhlavan palkitsemistilaisuuden isäntinä toimivat Tampereen kaupungin puolesta apulaispormestari Olli-Poika Parviainen (keskellä), liikuntajohtaja Pekka P. Paavola (vasemmalla) sekä liikuntapalvelujen käyttöpäällikkö Matti Kaario. Tampere palkitsi urheilutähtiään Raatihuoneella Tilaisuutta kunnioitti läsnäolollaan myös talousneuvos Antti Siren, jolle on myönnetty peräti 12 urheilujärjestöjen tai seurojen kultaista ansiomerkkiä. Urheilun perustoiminta kukoistakoon Tampereella Tampereen kaupunki haluaa konkreettisella tavalla osoittaa arvostavansa urheilijoidensa saavutuksia kutsumalla paikallisia seuroja edustavat arvokisamitalistit kerran vuodessa juhlavaan palkintojenjakotilaisuuteen Raatihuoneelle. Maan mestaruuskilpailuissa menestyneistä kutsun saavat aikuisten sarjojen mestarit. Kansainvälisissä arvokilpailuissa menestyneistä kutsun saavat sekä yksilö- että joukkuelajeissa kaikki mitaleille sijoittuneet. Tänä vuonna palkitsemistilaisuus järjestettiin 21. helmikuuta. Sinne kutsun sai 234 viime vuoden aikana menestynyttä tamperelaisurheilijaa. TU-38:aa edustava Aleksi Tammentie on kolmiloikan Suomen mestari. Vuosi 2012 on saatu päätökseen. Vauhdikasta vuotta hidastivat koko kaupunkitasolla annetut säästövelvoitteet. Liikuntapalvelujen osalla tämä tarkoitti sitä, että jouduimme kesken vuotta säästämään peruspalvelutuotannosta lähes euroa. Se ei voinut millään olla näkymättä esimerkiksi kansainvälisen urheilutoiminnan tukemisessa. Säästöistä huolimatta liikuntapalvelujen talous pystyttiin hoitamaan velvoitteiden mukaisesti. Vuosi 2013 tuo tullessaan tiukan talouden lisäksi merkittäviä valtakunnallisia ja kansainvälisiä tapahtumia Tampereelle. Nuorten yleisurheilun EMkilpailut heinäkuussa ovat vuoden kansainvälisin urheilutapahtuma Suomessa. EM-kilpailuja siivittävät lentopallon Maailmanliigan ottelut, salibandyn Champions Cup ja lukuisat vuotuiset kansainväliset ja kansalliset tapahtumat. Pitää kuitenkin muistaa, että liikuntapalvelujen tärkein tehtävä on tuottaa perusliikuntapalveluja kuntalaisille. Alkuvuonna sääolosuhteet ovat olleet suotuisat talviurheilun harrastamiseen ja esimerkiksi Kauppi Niihaman reitillä on ollut hiihtäjiä jopa jonoksi asti. Toivottavasti hiihto on nousemassa jälleen kukoistukseen, vaikka Val di Fiemmen MM-kilpailut menivätkin suomalaisittain alakanttiin. Ei taida lähiaikoina valtakunnassa olla hyötyä huippu-urheilun muutostyöryhmänkään aikaansaannoksesta. Kaikki vähänkin urheilusta tietävät ovat varmasti sitä mieltä, että perusta pitää olla kunnossa ennen kuin voidaan tähdätä huipulle. Tässä työssä paikallisten urheiluseurojen yhteistyö kuntasektorin kanssa on tärkein elementti. Valitettavasti HUMU työryhmän raportissa nämä peruselementit taisivat jäädä taka-alalle. Emme anna sen vaikuttaa normaaliin arkiseen työhön Tampereella, vaan liikuntaseurat toimivat itsenäisesti ja kunta pyrkii omalta osaltaan luomaan olosuhteita liikunnan ja urheilun eteenpäin viemiseksi. Luulen, että Tampereella tilanne on valtakunnallisesti kohtuullinen. Toivotan aurinkoisia kevätsäitä kaikille liikkujille! Pekka P. Paavola liikuntajohtaja Stepin Heljä ja Jouko Leppälä voittivat jo toisen kerran peräkkäin vakiotanssien seniori-3 -luokan MM-kultaa. Tampereen Liikuntasanomat 1/2013 Julkaisija Tampereen kaupungin liikuntapalvelut Ratinan rantatie TAMPERE Päätoimittaja Pekka P. Paavola p Toimitussihteeri Petri Vilkko p ideatampere@kolumbus.fi Liikuntapalvelujen yhteyshenkilöt Leila Lahti p leila.lahti@tampere.fi Satu Arvonen p satu.arvonen@tampere.fi Tuottaja Idea-Tampere Petri Vilkko Oy p. (03) Taitto Tuija Lautiainen Painopaikka Hämeen Kirjapaino Oy Painosmäärä kpl ISSN X Lehti on luettavissa myös internetissä: liikuntasanomat Anna lehdestä palautetta: leila.lahti@tampere.fi tai Tampereen kaupunki, liikuntapalvelut Ratinan rantatie TAMPERE 2 Tampereen Voimistelijoiden team gym -joukkue saavutti EM-pronssia. Joukkuetta edustivat tilaisuudessa Katariina Salminen (vas.), Emmiina Sulkanen, Vilma Lankinen, Marianne Hartio, Kaisa Ojaniemi ja Viivi Suominen. Ilves FS voitti futsalin SM-kultaa jo kolmannen kerran peräkkäin. Kannen kuvassa Tapparan tehokaksikko Ville Nieminen ja Aleksander Barkov junior. Kuva: Petri Vilkko 3

3 Tappara jälleen Suomen kiekkohuipulla Ville Nieminen ja Aleksander Barkov kirvesrintojen tehokaksikko Ville Nieminen (vas.) ja Aleksander Barkov viihtyvät hyvin toistensa seurassa sekä kaukalossa että sen ulkopuolella. 4 Tampereella on eletty vuosituhannen jännittävintä jääkiekkokevättä. Kaupungin kiekkomainetta puolustava Tappara on noussut takaisin Suomen huipulle kymmenen vuoden odotuksen jälkeen ykköstähtinään Ville Nieminen ja Aleksander Barkov. Uudet tuulet ovat puhaltaneet Tapparassa viime kesästä lähtien Jukka Rautakorven otettua tahtipuikon käteensä valmennuksen pääkapellimestarina. Hänen opeillaan vastustajien maaliverkot ovat soineet tahdilla, joka kevään edetessä nosti joukkueen takaisin Suomen huipulle. Isossa roolissa joukkueen pistenikkareina ovat kauden aikana kunnostautuneet ketjukaverukset Aleksander "Sasha" Barkov junior ja Ville Nieminen, jotka kumpikin tahkosivat SMliigan runkosarjassa puolen sataa tehopistettä mieheen. Yhteispeli loksahtanut kohdalleen Teksti ja kuvat: Petri Vilkko Tapparan tehoketjun pelinrakentajana toimiva Sasha Barkov toteaa, että yhteispeli Ville Niemisen kanssa toimii tällä hetkellä erityisen hyvin. - Osittain varmaan siksi, että pystyn aika hyvin lukemaan Villeä. Ville Nieminen vahvistaa nuoren ja lahjakkaan ketjukaverinsa näkemyksen. - Sashan kanssa on helppo pelata, sillä hän on kokonaisvaltainen pelaaja, jolla on hyvä pelisilmä. Ja täytyy myös muistaa, että olen pelannut myös Sashan isän kanssa, jonka kanssa oli ihan samanlaista pelata. Eli sekin tässä on lisäksi vielä auttanut. - Mutta joka tapauksessa oleellista on pelaamisen helppous Sashan kanssa sekä se, että hän pystyy pelaamaan ihan mitä pelityyliä, pelitapaa tai rytmiä tahansa, Ville Nieminen sanoo. - Yhteispelimme salaisuus on, että meidän pitää osata lukea niin hyvin toisiamme. Taikka ehkä siis niin päin, että Sasha lukee enemmän minua, koska hän on keskushyökkääjä. Ville Nieminen paljastaa, että vaikka yhteispeli Sashan kanssa sujuu luontaisestikin hyvin, joitakin pikku juttuja he saattavat sopia etukäteen ennen vaihtoa. Sasha Barkov myötäilee Villeä yhteispelin luonnikkaasta sujumisesta. - Vähän samat sanat. Usein tosin käy niin, että syötän Villelle omassa päässä ja hän kuljettaa koko kentän läpi kiekon vastustajan maaliin ja minulle voi tulla siitä syöttöpiste. - Helppo Villen kanssa on pelata, kun semmoisia tehopisteitä tulee. Villen kanssa pystymme myös helposti vaihtamaan rooleja, jolloin minä olen pelannut välillä laitaa ja Ville puolestaan voi pelata sitä minun hommaani. Päivittäinen tekeminen korkealla tasolla Ville Nieminen toteaa tämän kauden Tapparasta, että päivittäinen tekeminen on sekä hänellä itsellään että kaikilla muillakin ollut erittäin korkealla tasolla. - Tuntuu, että kaikki palaset ovat täksi kaudeksi loksahtaneet paikoilleen. - Se mitä itse ehkä olen kyennyt tuomaan joukkueeseen on ammattimaista otetta ja innostusta, joka sitten on tarttunut edelleen pelaajalta toiselle. Innostuminen on tosi tärkeä asia joka hommassa, Colorado Avalanchessa Stanley Cupin kaudella voittanut Nieminen painottaa. Sasha Barkov myöntää, että hänkin on aika paljon oppinut peliin liittyviä asioita pitkän ja menestyksellisen peliuran omaavalta Ville Niemiseltä, joka jo 19 vuotta sitten aloitti SM-liigauransa Tapparassa. Sashan mukaan Jukka Rautakorven tulo päävalmentajaksi merkitsi aivan uudenlaisen ajan alkua Tapparan valmentautumisessa kuluvaa kautta varten. - Kun Rautakorpi tuli, niin kaikkihan tiesivät minkälainen valmentaja hän on. Vaatimustaso on korkealla ja tekemisen taso nousi aikaisempaan verrattuna todella paljon. Jokainen alkoi saman tien yrittää kaikkensa sekä treeneissä että peleissä. Ja sitä kautta on tullut paljon kehittymistä kaikille. Molemmille taitoja pihakiekkoilusta Ville Niemistä ja Sasha Barkovia yhdistää lähes 20 vuoden ikäerosta huolimatta myös samantapainen tausta pihakiekkoilun parissa lapsuus- ja nuoruusvuosien aikana, mikä ei enää tämän päivän aktiivipelaajille ole kovin tyypillistä - Silloin, kun minä olin pieni, mehän olimme suurin piirtein alakoulusta yläkouluikäiseksi pihajäillä koko ajan. Sasha on taas sitten poikkeus tämän päivän nuorisossa. Sashan harjoitusmäärät pihakentillä ovat varmasti samaa luokkaa kuin minulla pienenä, eli hänellä on ollut vähän sellaista vanhan hyvän ajan meininkiä, Ville Nieminen toteaa. - Tänä päivänä tuollainen harjoittelutapa ei periaatteessa ole enää niin mahdollista, kun elämä on mennyt jatkuvasti kiireisemmäksi. Silloin kun me olimme pikkupoikia, meillä ei t 5

4 Euroopan huiput Tampereella! Alle 23-vuotiaiden EM-kilpailut heinäkuussa Ratinassa. Ville Nieminen on ammattimaisella asenteellaan kannustanut myös muuta joukkuetta huippusuorituksiin. ollut muuta tekemistä, kun ei ollut play stationeja silloin. Mutta Sasha on siis poikkeus, kun hän on ollut niin paljon pihajäillä. Sasha Barkov kertoo, että hän oli ensimmäistä kertaa luistimet jalassa jo 2-vuotiaana. - Ja mailan sain käteeni varmaan neljän vanhana. Silloin vasta sain käden ulottumaan mailan varren ympärille. Pihajäillä höntsäily ei Sasha Barkovilla ole loppunut vielä liigajoukkueeseenkaan nousun jälkeen, sillä hän kertoo edelleen viettävänsä vapaa-aikaansa kaupungin ylläpitämillä ulkojäillä. - Itse asiassa mielestäni niitä hoidetaan tosi hyvin, että niillä pystyy pelaamaan. Maalitkin siellä ovat paikoillaan, aikaisemmin myös jonkin verran tennistä Tenniskeskuksessa pelannut Sasha Barkov toteaa. Vapaa-aikana muutakin kuin kiekkoa Jääkiekon ohella Sasha Barkovin arkeen sisältyy myös opiskelua Tampereen Kauppaoppilaitoksessa, mutta tiiviin SM-liigarytmin ja nuorten maajoukkueeseen liittyvien velvollisuuksien johdosta opintoihin tulee väkisinkin taukoja. - Olen ollut tosi kiitollinen, että saan poissaoloistani huolimatta vielä jatkaa koulussa. On hyvä, että elämässä on välillä vähän muu- 6 Superlahjakkaan Aleksander Barkovin tie voi viedä Tampereelta NHL:ään jo lähitulevaisuudessa. takin kuin jääkiekkoa, Sasha Barkov sanoo. Ville Nieminen puolestaan sanoo harrastavansa vapaa-aikana jonkin verran kuntosalilla käyntiä, mutta muuten hänen vapaa-aikansa kuluu perheen kolmen lapsen harrastusten parissa. - Vanhin poikamme pelaa jääkiekkoa ja keskimmäinen taitoluistelee, joten kyllä näissä jäähalleissa tulee vietettyä paljon vapaa-aikaakin. Eli toimin molempien autonkuljettajana ja välillä ohjaajanakin pojan jääkiekkoharjoituksissa tai kuivatreeneissä. Siitä, onko 11-vuotiaasta pojasta kasvamassa isänsä veroinen pelimies, Ville ei vielä osaa sanoa mitään. Mitä yleensä jääkiekkoilijan lahjakkuuteen tulee, Villen mielestä tietty määrä lahjakkuutta toki tarvitaan. - Mutta suurin ja tärkein lahjakkuus on nimenomaan harjoittelulahjakkuus, se että sinulla on palava halu harjoitella ja oppia koko ajan lisää. Sekä joukkueen harjoituksissa että omalla ajalla. Hyviä muistoja NHL:stä Coloradon ohella Ville Niemisen seuroja NHL:ssä olivat Pittsburgh Penguins, Chicago Blackhawks, Calgary Flames, New York Rangers, San Jose Sharks ja St. Louis Blues. Omaa ajanjaksoaan maailman kovimmassa jääkiekkoliigassa Ville Nieminen muiste- lee lämmöllä. - Hienoja juttujahan ne siellä olivat. Päivääkään en vaihtaisi pois, mutta tekisin asioita eri lailla. Asiat, jotka hän tekisi uudenlaisella tavalla liittyvät hänen mukaansa päivittäiseen harjoitteluun ja urheilijan kokonaisvaltaiseen elämään. - NHL:ssä ovat maailman parhaat pelaajat, mutta mielestäni harjoittelu ja pelitaktillinen puoli täällä Suomessa ovat maailman parhaalla tasolla, Ville Nieminen toteaa. Pelikaveriaan Sasha Barkovia Ville Nieminen kehottaa ehdottomasti lähtemään KHL:n sijasta Pohjois-Amerikan ammattilaiskaukaloihin, jos niiden kahden liigan väliltä pitää tehdä valinta. - NHL:ssä ja KHL:ssä ovat kyseessä täysin eri pelit, Ville Nieminen summaa. Mies tietää, mistä puhuu, sillä hänelle on kertynyt kokemuksia molemmista liigoista. Ville Nieminen haluaa kiittää vaimoaan ja perhettään saamastaan tuesta peliuran aikana. - Perhe on ollut tosi kannustava, vaikka olin tuossa pari vuotta poissa kotoa yksin maailmalla. Se tuki näyttelee kyllä isoa osaa tässä omalla kiekkouralla, samoin se että koko perhe on innostunut urheilusta. - Lapsiamme yritämme kannustaa kokonaisvaltaisesti terveisiin elämäntapoihin, tamperelainen kiekkolegenda sanoo. Tampereen stadion I N T E R N AT I O N A L PA RT N E R S 7

5 Hakametsään monipuolinen sisäurheilukeskus Tampereen Keskusareena urheilun ja kulttuurin tasokas kohtaamispaikka Tampereen Keskusareenan rakentaminen ratapiha-alueen päälle alkaa tämän hetken tiedon mukaan keväällä Kuva: NCC. Keskeiselle paikalle Sorin sillan kupeeseen suunniteltu Tampereen Keskusareena laittaa toteutuessaan Tampereen sisäurheilumahdollisuudet uuteen uskoon. Areenan valmistuminen mahdollistaa mittavan sisäurheilukeskittymän sijoittamisen Hakametsän alueelle. Keskusareenan valmistuttua Hakametsän ykköshallista on tulossa monipuolinen sisäurheilukeskus. Uusi monitoimiareena sijoittuu junaratojen päälle rakennettavalle kannelle aivan Tampereen ydinkeskustaan. Uusi kansi, jolle on suunniteltu hallin lisäksi toimisto-, liike- ja asuinrakentamista, tuo Tampereen keskustaa monipuolisesti elävöittävää toimintaa aamusta iltaan. Valmistuttuaan Keskusareena tarjoaa Tampereen huippujääkiekkoon lisäresursseja, joiden aikaansaanti Hakametsän nykyisen ykköshallin puitteessa ei olisi isoillakaan investoinneilla mahdollista. Kyseessä on nykyiseen jäähalliin verrattuna useita lajeja ja tapahtumia palveleva monitoimiareena. Keskusareenaan mahtuu katsojaa ja konserttitilanteissa jopa vierasta. Jääkiekon ja taitoluistelun ohella myös monet muut lajit voivat järjestää siellä kilpailuja näytöstapahtumiaan. Areenan yhteyteen rakennettava harjoitushalli ja muut liikuntatilat on tarkoitettu myös tamperelaisten koulujen ja seurojen käyttöön. Myös yleisöluisteluvuoroja on Keskusareenalle luvassa mahdollisuuksien mukaan. Keskusareenan vuotuiseksi käyttäjämääräksi on arvioitu noin ihmistä. Harjoitusvuoroja Tampereen kaupungin käyttöön Suomen Olympiakomitean listoilla maan toiseksi merkittävimmäksi arvioidun urheilulaitoshankkeen vetäjinä toimivat Tampereen Keskusareena Oy ja NCC -yhtiöt. Hankkeen toteutumisen kannalta yhteistyö Tampereen kaupungin, VR:n ja Liikenneviraston kanssa on keskeisessä asemassa. Tampereen kaupunginvaltuusto on kesällä 2010 päättänyt kaupungin osallistumisesta monitoimiareenaihankkeeseen. Tampereen kaupungin osuus kannen rakennuskustannuksista on tehdyn päätöksen mukaan 22,7 miljoonaa euroa. Lisäksi ensimmäisten 15 vuoden aikana Tampereen kaupunki sitoutuu ostamaan Keskusareenan palveluja vuosittain eurolla. Näiden satsausten ohella kaupunki panostaa alueen kevyen liikenteen väylien, katujen ja torien rakentamiseen noin 11 miljoonalla eurolla. Kannen ja hallin rakentamisen kokonaiskustannusarvio on tällä hetkellä yhteensä noin 125 miljoonaa euroa. Valtion osuuden toivotaan kattavan 10 % kustannuksista. Keskusareenan rakentamisen mahdollistava asemakaavan muutos tuli lainvoimaiseksi valitusprosessien jälkeen syksyllä Tämän hetken suunnitelmien mukaan kohteen rakentaminen voisi alkaa keväällä 2014, jolloin areena valmistuisi vuonna Merkittävä imago- ja vetovoimatekijä Tampereen kaupungin kaupunkikehitysryhmässä hankejohtajana toimiva Tero Tenhunen on jo yli viiden vuoden ajan ollut keskeisesti mukana Tampereen Keskusareena -hankkeessa kaupungin edustajana. Hankkeen ohjausryhmään kaupungin puolelta kuuluvat hänen lisäkseen ohjausryhmän puheenjohtajana toimiva Juha Yli-Rajala sekä jäseninä Jouko Aarnio, Timo Hanhilahti, Jyrki Laiho, Sakari Leinonen, Ilkka Ojala, Mikko Nurminen ja Perttu Pesä. Tero Tenhunen sanoo pitävänsä hanketta erittäin merkittävänä kaupunkimme imagon kannalta. - Kannatan huippu-urheilua tukevien suorituspaikkojen rakentamista, koska ne omalla tavallaan tukevat kaupunkimme keskustan elävyyttä ja edistävät entisestään Tampereen vetovoimaisuutta. Huippu-urheilu antaa hyviä roolimalleja ja esimerkkejä nuorisolle urheilun ja liikunnan harrastamiseen, Tero Tenhunen toteaa. - Keskusareenassa on kyse sekä urheilun että kulttuurin käyttöön tulevasta monitoimiareenasta. Ja kun ajatellaan, että se tulee rautatie- ja linja-autoasemien välittömään läheisyyteen junaradan päälle, niin hallin sijainti ydinkeskustassa on aivan ihanteellinen parhaitten joukkoliikenneyhteyksien varrella. Hankejohtaja Tero Tenhunen on jo usean vuoden ajan toiminut kaupungin edustajana Keskusareenaprojektissa, joka valmistuttuaan tulee elävöittämään Tampereen keskustaa. le pitää kaupungissamme turvata tasapuoliset harjoittelu- ja kilpailuolosuhteet, tavallisia kuntoliikkujia unohtamatta. - Yhtä lailla me tarvitsemme junioritoiminnalle ja laajalle yleisöjoukolle urheilupaikkoja, koska kaupunkilaisten liikkuminen on mitä parhainta ennalta ehkäisevää terveydenhuoltoa. Hän muistuttaa, Tampereen tehneen jo vuonna 2010 päätöksen siitä, että Keskusareenan toteutuessa Hakametsän ykköshalli muutetaan monipuoliseksi sisäurheilukeskukseksi. - Toki harjoitushallit Haka 2 ja Haka 3 jäävät edelleen Hakametsään jääkiekkoilijoiden ja taitoluistelijoiden käyttöön, Tenhunen toteaa. Hänen mukaansa valtionosuuksia jakava opetus- ja kulttuuriministeriö on kiinnostunut siitä, millainen urheilukampusalue tai sisäurheilukeskittymä Hakametsään on mahdollista luoda ja mitä urheilulajeja sinne on mahdollista sijoittaa. - Jääkiekon liigaotteluiden ja maaotteluiden siirryttyä Keskusareenalle pysäköintipaikkoja ei Hakametsässä tarvittaisi enää siinä määrin kuin tällä hetkellä. Sen johdosta on tullut ajankohtaiseksi pohtia, löytyykö nykyisille laajoille pysäköintialueille muuta maankäyttöä, esimerkiksi asuntojen rakentamista urheilupainotteista opiskelua silmällä pitäen. - Pitäisin sitä hienona mahdollisuutena, jos esimerkiksi Sammon urheilulukiossa, yliopistossa tai muualla Tampereella opiskelevat aktiiviurheilijat voisivat asua ja valmentautua lähellä merkittävää urheilukeskittymää. Tampereelle uutta asukasta Tero Tenhusen mukaan Tampereelle tarvitaan joka tapauksessa lähivuosina uusi sisäurheiluareena, koska väestöennusteiden mukaan vuoteen 2030 mennessä Tampere kasvaa nykyisten rajojen sisällä noin ihmisellä. - Tarvitsemme siis tänne lisää monipuolista ja tasokasta sisäurheilumahdollisuutta. Hakametsä muutettuna sisäurheilukeskukseksi ja urheilukampusalueeksi palvelee laajempaa ihmisryhmää entistä monipuolisemmin, Tero Tenhunen visioi. Tampereen tähänastisiin liikuntapaikkainvestointeihin liittyen Tenhunen sanoo iloitsevansa erityisesti siitä, että Tampere pitää tärkeänä satsata paljon uimahalliensa kunnostukseen ja perusparantamiseen. - Kaikille avoinna olevista uimahalleista veronmaksajat saavat parasta vastinetta rahalleen, sillä uimahallihankkeilla palvellaan isoja ihmisjoukkoja. Kaupunki on ollut mukana mahdollistamassa myös monia seurojen omia liikuntapaikkahankkeita, kuten juniorijalkapalloon tarkoitettua kuplahallia Hervannan Ahvenisjärvelle. Hakametsästä sisäurheilun keskus Tero Tenhunen korostaa, että huippujääkiekkoilun ohella myös muille sisäurheilulajeil- 8 9

6 Seurojen harjoitukset ja koululaisuinnit jatkuvat erityisjärjestelyin Perusparannusremontti sulkee Tampereen uintikeskuksen 1,5 vuodeksi Tampereen uintikeskuksessa käynnistyy suuri peruskorjausurakka, joka sulkee hallin yleisöltä runsaaksi vuodeksi 13. toukokuuta 2013 alkaen. Perusparannuksen on määrä olla valmis viimeistään lokakuussa 2014, jolloin hallissa kilpaillaan taitouinnin nuorten MM-mitaleista. Uintikeskuksen toukokuussa alkavassa remontissa sisääntuloaulan lipunmyyntikoppi puretaan. Tampereen kaupungin tilaajaryhmässä vs. suunnittelijana toimiva Mikko Heinonen sanoo, että ensimmäinen näkyvä muutos remontin jälkeen tulee olemaan on se, että nykyinen lipunmyyntikoppi häviää remontin aikana ja heti sisääntulosta aukeaa jatkossa näkymät allasosastolle. Pukuhuoneisiin säilyy kulku nykyisistä paikoista, uusi lipunmyyntipiste löytyy jatkossa aulan oikealta reunalta. - Jatkossa aulassa palvelee kahvila, jonka keittiö ja muut toiminnot sijoittuvat nykyisen kuntosalin paikalle. Jatkossa myös lipunmyynti sijaitsee samassa yhteydessä kahvilan kanssa, toki omana myyntipisteenään, Heinonen sanoo. - Vastaavalla mallillahan on toimittu Tesoman uimahallissa vuodesta 1998 saakka ja myös Pyynikin uimahalli toimii tällä hetkellä samoin. Heinosen mukaan pukeutumis- ja saunatiloissa uusitaan mm. laatoitukset ja viemärit sekä tehdään esteettömyyttä parantavia uudistuksia, mutta esimerkiksi saunojen ja suihkujen sijainnit pysyvät ennallaan. - Allasosastolla laatoitetaan altaat ja allasosasto uudelleen ja tehdään altaiden rakenteiden peruskorjauksia. Uutena altaana saadaan pitkään toivottu kylmäallas. Muuten allasosastolla tehdään lähinnä peruskorjauksen luontoisia toimenpiteitä. Kuntosali sijoittuu nykyisen kahvilan sekä toimisto- ja hierontatilojen paikalle, jotka puolestaan siirretään kellarikerrokseen. Perusparannuksen yhteydessä uusitaan koko uimahallin vedenkäsittelyjärjestelmä vastaamaan tämän päivän vaatimuksia. - Vesi vastaa toki nytkin annettuja määräyksiä uimaveden laadusta, mutta perusparannuksen jälkeen pystytään paremmin vastaamaan kasvaviin kävijämääriin sekä erityisesti reagoimaan automatiikan avulla muun muassa ruuhkahuippuihin. Myös toimintavarmuus kasvaa samalla, Heinonen toteaa. Käyttäjien toiveita huomioitu Heinonen sanoo, että hallin käyttäjät ovat olleet aktiivisesti mukana remontin suunnittelussa. Hankesuunnitelmavaiheessa järjestettiin tilaisuudet sekä seuroille että kuntalaisille ja myös tämän jälkeen on tehty aktiivista yhteistyötä. Uimaseurojen aloitteesta toteutetaan esimerkiksi kilpailuiden ajanottoon tehtäviä parannuksia, kun halliin on tulossa uudet lähtökorokkeet. - Muiden seurojen toivoma pesupaikka sukelluspulloille ja kanooteille on myös toteutumassa perusparannuksen yhteydessä. Samoin käyttäjien toivomuksesta halliin on tulossa kylmäallas, Heinonen sanoo. Heinosen mukaan perusparannuksen kustannusarvio on 10 milj. euroa, mutta sisäänpääsymaksujen korotuksia remontin johdosta ei ole tulossa. Koululaisuinnit ja seurojen harjoitukset jatkuvat erityisjärjestelyin hallin uudella puolella. Hervannan, Pyynikin ja Tesoman uimahallit palvelevat kuntalaisia normaalisti. - Tavoitteenamme on, että toiminnallisilla parannuksilla pystyttäisiin parantamaan hallin muuta vuokratuottoa eikä uimareiden kukkarolla tarvitsisi remontin takia käydä. Heinonen sanoo odottavansa toiveikkain mielin remontin valmistumista. - Vaikka tässä vielä varmasti on monta mutkaa matkassa ja harmaita hiuksiakin lisää päässä ennen syksyä 2014, niin mielenkiinnolla sitä kuitenkin odotan. Aina se kuitenkin on ainutlaatuinen hetki kun ovi korjauksen jälkeen ensimmäisen kerran asiakkaille avataan. Uusi puoli koululaisten ja kilpauimareiden käyttöön Uintiseurayhteyksistä ja koululaisuinneista vastaava johtava liikunnanohjaaja Tuula Paavola sanoo, että tarkoituksena on saada uusi puoli käyttöön syyskuun alusta, mikä mahdollistaa koululaisten opetuksen. - Alustava suunnitelma on, että vaihdamme Hervannassa ja Kalevassa käyvien koulujen luokkia niin että Kalevaan tulevat vuosiluokat 4-6 sekä yläluokat ja lukiot. Vastaavasti Hervannassa opetamme luokat 1-3 sekä tietysti sen alueen yläluokat. - Tämä siksi, että Kalevassa ei ole käytössä matalaa opetusallasta. Vielä ei ole täysin varmaa saadaanko jako menemään täysin 1-1 vai joudummeko tekemään muitakin järjestelyjä. Kouluille on jo lähtenyt kyselyä tulevista luokkamääristä. Todennäköisesti kuitenkin luokkien saamat opetustunnit vähenevät hieman. Tuula Paavolan mukaan uudella puolella seurojen käyttöön jää aamut klo , sekä illat klo jälkeen ja viikonloput. - Tarpeeksi vuoroja ei ole tarjolla ja siksi linjaus on, että pyrimme antamaan tilaa jo olevassa oleville ns. lisenssiurheilijoille, jottei heidän harrastuksensa vaikeudu mahdottomaksi tai pahimmassa tapauksessa lopu täysin. Uusia kurssilaisia eivät seurat halliin voi ottaa. Uuden puolen aukioloajat remontin aikana ovat ma, ti, ke ja pe klo , to klo , la su klo Päivien sisään pitää sijoittaa pieniä taukoja, jotta vedenkäsittely ei kuormittuisi liikaa. Tuula Paavolan mukaan halliin tulee sama sähköinen kulunvalvonta mikä nytkin on käytössä. - Todennäköisesti sovimme käyttäjien kanssa ns. vastuuhenkilöt ketkä hoitavat kulkemisen valvonnan. Asia täsmentyy kunhan tiedämme tarkempia yksityiskotia porttien sijoittelusta jne. Hallin ulkopuolelle tulevat yhdyskäytävällä varustetut siirrettävät parakit, joihin tulee suihku ja pukutilat, muttei saunaa. Tuula Paavola sanoo, että seurat ovat ottaneet tiedon poikkeusjärjestelyistä pääsääntöisesti hyvin. - Tamperelaiset seurat ovat siinä mielessä hyvässä asemassa, että ne saavat koko uuden puolen käyttöönsä, esimerkiksi Turussa ja Jyväskylässä ei kaupunki pystynyt tarjoamaan seuroillensa juuri minkäänlaista allastilaa. Suurin osa seuralaisista ymmärtää tämän kädenojennuksen arvon. Loppujen lopuksihan kyse on vain puolestatoista vuodesta ja sen jälkeen halli on entistä ehommassa kunnossa. Vesiliikuntaryhmiä joudutaan vähentämään Johtava liikunnanohjaaja Anne Lahtinen sanoo, että remontti tulee vaikuttamaan todella paljon 60+ -ikäisten vesiliikuntaryhmiin. - Tällä kaudella ryhmiä on ollut 23 kpl, joissa yhteensä n. 900 asiakasta. Ainoastaan erityisryhmille järjestetään korvaava vesijumppapaikka. Muissa halleissa pyritään mahdollisuuksien mukaan lisäämään ryhmiä, mutta kaikki eivät todennäköisesti mahdu mukaan. - Vaihtoehtona vesiliikunnalle tarjoamme uusia ryhmiä mm. ohjattua kuntosalitoimintaa, venyttelyä, kunto- ja tuolijumppaa. Ehkä kehitellään jotain aivan uuttakin. Uudelle puolelle jää 2-3 ohjaajaa ohjaamaan koululaisuinteja, muut siirtyvät muihin halleihin. Esimerkiksi Pyynikki on toiminut osittain sijaisvoimin, joten heidän tilalleen siirtyy uintikeskuksen ohjaajia. - Aukioloaikoja ei olla suunniteltu pidennettäviksi. Hervannan uimahallin maanantaita ehkä muutetaan avattavaksi klo 13 ja osittain yleisvuoro ja osittain naistenvuoro. Anne Lahtinen toteaa, että uintimahdollisuudet luonnollisesti vähenevät, koska kysymyksessä on suurin uimahallimme. - Onneksi tilanne on vain väliaikainen ja noin 1,5 vuoden päästä meillä on upea remontoitu halli. Pyrimme järjestämään korvaavaa liikuntaa mahdollisuuksien mukaan, huomioiden myös liikuntaesteisiä, joten hyvällä asenteella niin työntekijä kuin asiakaspuolella tästäkin selvitään! 10 11

7 Teksti ja kuvat: Petri Vilkko Päävalmentaja Kristiina Mäkinen ohjaamassa uuteen seuraan siirtynyttä motivoitunutta ryhmäänsä. Päävalmentaja Kristiina Mäkinen ja valmennuspäällikkö Jari Roive iloitsevat hyvästä yhteistyöstä kaupungin kanssa. Tampereen Uimaseura ja Kooveen uintijaosto yhdistyivät Uusi huippu-uinnin erikoisseura Uinti Tampere starttasi Tampereella Tampereen Uimaseura ja Kooveen uintijaosto ovat päättäneet yhdistymisestä ja uuden huippu-uintiin tähtäävän erikoisseuran, Uinti Tampere ry:n, perustamisesta Tampereelle. Uuden seuran lähtökohtana on keskittää yhteen kahden vahvan seuran toiminnot ja voimavarat tamperelaisen huippu-uinnin parhaaksi. Uinti Tampereen tavoitteena on nuorten uimataitoa ja liikuntaa kehittävien toimintojen avulla auttaa huipulle tähtääviä nuoria heidän urheilu-urallaan sekä tarjota mahdollisuus harrastaa kilpauintiurheilua eri tavoitetasoilla. Seuran ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin pitkän linjan uimaseura-aktiivi Jari Räikkönen, joka on aikaisemmin toiminut myös Suomen Uimaliiton puheenjohtajana. Varapuheenjohtajaksi valittiin Kooveen uintijaoston puheenjohtajana toiminut Marja-Leena Hyypiä. Seuran päävalmentajaksi nimitettiin Kooveen uintijaoston päävalmentajana yli seitsemän vuoden ajan toiminut Kristiina Mäkinen sekä valmennuspäälliköksi Tampereen Uimaseuran valmennuspäällikkönä vuodesta 2011 lähtien työskennellyt Jari Roive, joka on toiminut myös Team Tampereen koordinaattorina. Uudella seuralla on 320 kilpauimaria. Lisäksi eri-ikäisiä kilpauintikoululaisia, joista osasta tulee kevään aikana kilpauimareita, on noin 450. Eritasoisia valmentajia seuralla on viitisenkymmentä. Yhdistymisestä paljon etuja Kristiina Mäkinen ja Jari Roive kertovat, että viralliset keskustelut yhdistymisestä lähtivät liikkeelle konkreettisin ehdotuksin keväällä Taustalla oli tieto siitä että monissa suurissa uintikaupungeissa, kuten Espoossa, Jyväskylässä ja Oulussa, yhdistymisten myötä uusien seurojen menestys oli lähtenyt nousukiitoon. Kristiina Mäkisen ja Jari Roiveen mukaan ajatus yhdistymisestä otettiin uimareiden ja valmentajien keskuudessa vastaan erittäin positiivisesti ja innostuneesti. Edut, joita yhdistymisen odotetaan tuovan tullessaan ovat val- mennusjohdon mielestä merkittäviä. - Allasresurssit ovat paremmat, aiemmin kolme seuraa harjoitteli kolmella pitkällä radalla vierekkäin jokaisella oma valmentaja, nyt pystytään tiloja säätelemään paremmin, samoin valmentajien erikoisosaamista. - Nyt samantasoiset uimarit pääsevät harjoittelemaan keskenään, mikä nostaa harjoitusten tehoa. Lisäksi menestymismahdollisuudet esimerkiksi viesteissä kasvavat. Uimareiden halu päästä viestijoukkueiin on kova, ja on treenattavaa entistä kovempaa mahtuakseen joukkueisiin. Valmennusjohdon mukaan uimarit näkivät mahdollisuudet juuri vahvemmassa joukkueessa arvokilpailuissa ja tätä kautta seuran menestyminen on parempaa esimerkiksi SMuintien pistekilpailuissa. Jari Roiveen mukaan valmennusryhmiin ei kuitenkaan aivan heti ole tulossa isompia muutoksia, ja kuluva kevät mennään vielä pitkälti vanhojen rakenteiden mukaan. Kristiina Mäkinen toteaa, että odotukset ja tunnelmat ovat erittäin hyvät, ja suuressa seurassa on kaiken kaikkiaan hieno toimia. - Odotan että UiTa kamppailee lähitulevaisuudessa maan kärkiseuran tittelistä kaikilla tasoilla. Remonttivuoden jälkeen pystymme pitämään toiminnassa riittävän massan, josta jalostuu lupaavia uimareita. - Tarkkaa tavoiteaikataulua en asettelisi, mutta muutamassa vuodessa varmasti näemme jo selvän harppauksen kohti maan kärkeä seuratasolla. Näyttävät ensiesiintymiset SM-kisoissa Myös Jari Roive sanoo odottavansa, että Ui- Ta tulee olemaan Suomen paras uimaseura, johon uimarit ja valmentajat haluavat innolla mukaan. - Tavoitteemme on, että pystymme kehittämään yksilöistä voittajia. Meillä on loistavat oto-valmentajat, jotka tekevät yhteisvoimin työtä tamperelaisen uinnin eteen. Nyt rakennamme yhteistä seuraa, ja hedelmät korjuuntuvat askel kerrallaan eri asioissa, Jari Roive visioi. Uuden seuran ensiesiintymiset tapahtuivat Turussa nuorten SM-kisoissa sekä aikuisten lyhyen radan SM-kisoissa Espoossa. - Molemmissa kisoissa vihreäpaitainen joukkueemme näkyi ja kuului. Yhteishuudot kisajaksojen alussa ja valtava kannustusjoukkojen kannustus kisojen aikana oli mahtavaa ja sai paljon positiivista huomioita. Myös menestyminen huomattiin. Molemmat kilpailuthan menivät seuraltamme erittäin hyvin, Kristiina Mäkinen summaa. Myös Jari Roive iloitsee siitä, että uusi seura sai heti tuoreeltaan paljon näkyvyyttä SMuinneissa. - Menestys yksilötasolla oli loistava, samoin viestijoukkueet toivat menestystä. Monet kollegat tulivat sanomaan että yhteishenki ja tamperelaisuus paistaa joukkueesta. Kisoissa ei huomannut enää kahta seuraa Uintikeskuksen perusparannusremontti haasteena Uintikeskuksen toukokuussa käynnistyvä perusparannusremontti tuo tullessaan uusia haasteita seuran valmennusjohdolle. Sekä Kristiina Mäkinen että Jari Roive sanovat, että kaupunki on ollut erittäin yhteistyöhaluinen turvatessaan seuran kilpauimareille mahdollisimman hyvät valmentautumisolosuhteet myös puolitoista vuotta kestävän remontin aikana. - Uintiväki on ottanut kiitollisena vastaan tiedon siitä, että osan remonttivuodesta pääsemme harjoittelemaan hallin uudelle puolelle. Tosiasia kuitenkin on, että kokonaisallasajasta lähtee pois erittäin iso siivu. - Yritämme oheisharjoittelupaketin kehittämisellä turvata riittävän määrän kokonaisharjoittelua kaikille tasoille. Samoin leireily nousee merkittävään osaan, sillä menestyäkseen 50 metrin altaalla, joka on se olennaisin allasmitta, täytyy päästä myös harjoittelemaan 50 metrin altaassa. Niinpä kesäkuussa noin 80 UiTa:n uimaria leireilee eteläisessä Euroopassa valmistautuen kesän SM-kisoihin ja toivon mukaan myös kansainvälisiin arvokilpailuihin. - Myös ensi talvena kärkiuimareiden ohjelmassa on useamman viikon leiri ulkomailla. Allasajan vähenemisen vuoksi joudumme myöskin useasti käymään muiden kaupunkien kilpailuissa, mikä luonnollisesti aiheuttaa lisäkustannuksia, Kristiina Mäkinen ja Jari Roive sanovat. Erityisesti näitä UiTa:n uimareita kannattaa seurata: Eetu Karvonen, Anna Mäkinen, Anton Herrala, Iisakki Ratilainen, Riina Kaakkolammi, Heikki Luukko, Jaakko Rautalin, Jani Mäkinen, Emilia Lahtinen, Kalle Pyykkönen, Jeremy Hakala

8 Abiturientti Anton Herrala tähtää Tampereelta uintimaailman huipulle 14 Anton Herrala on lahjakas ja määrätietoinen nuori uimari, jonka uran päätavoitteena ovat vuoden 2016 olympialaiset. Anton Herrala on yksi suurimmista Uinti Tampereen tulevaisuuden lupauksista. Sammon liikuntalukiossa opiskeleva abiturientti on määrätietoisen ja nousujohteisen valmentautumisensa avulla noussut leipälajissaan vapaauinnissa aivan maan terävimmän kärjen tuntumaan. Helmikuussa hän nappasi kaksi komeaa hopeasijaa lyhyen radan SM-kisoissa Espoossa 100 m:n ja 200 m:n matkoilla. Komearaamisen, yli 190-senttisen uimarilupauksen hyvässä vauhdissa oleva urakehitys ei tule tyssäämään ainakaan siihen, että mies olisi aloittanut uintiharrastuksensa liian vanhana. Ensi kosketuksen lajiin hän nimittäin sai jo vauvauinnin parista, jonne kaukonäköiset vanhemmat veivät hänet muutaman kuukauden ikäisenä. - Harrastukseni on jatkunut siitä aina seuraavalle tasolle, jolle kilpauinti oli sitten luonnollinen jatkumo. Ensimmäiset kilpailuni taisin uida noin 5-vuotiaana Pyynikin uimahallissa, Anton muistelee. Treeniä tuntia viikossa Hän kertoo, että juniori-ikäisenä heillä oli kolmet tai neljät treenit viikossa, ja silloin niissä vain uitiin. - Tällä hetkellä treenaan noin tuntia viikossa. Harjoittelu on nyt monipuolisempaan; uintia, punttisalia, crossfittiä ja lenkkeilyä, pyöräilyä ja hiihtoa. - Juniorivalmennus seurassani on ollut toi- Anton Herrala (vas.) nauttii harjoittelustaan Tampereen uintikeskuksessa yhdessä treenikaverinsa Matias Tyryn kanssa. Kaverukset ovat olleet toistensa kirittäjiä jo kahdeksan vuoden ajan. mivaa ja se on kehittynyt viime vuosina hyvään suuntaan, Anton toteaa. Hänen pitkäaikaisin valmentajansa on ollut Anu Räikkönen. Anton sanoo olevansa tyytyväinen siihen, että Tampereella on varsin hyvät mahdollisuuden uintiharrastukselle. Junioreilla treenit ovat joko Kalevan uintikeskuksessa tai Hervannan uimahallissa. - Junioreita on tullut lajin pariin kiitettävästi ja toistaiseksi kaikki ovat mahtuneet altaaseen. Oman tiimini kohdalla sitä vastoin ratatilaa on jonkin verran liian vähän ryhmäni kokoon nähden. Muuten kaikki on melko lailla hyvin, Anton kiittelee. Uintikeskuksen remontti ei huoleta Uintikeskuksessa toukokuussa käynnistyvän perusparannusremontin lähestyminen ei ainakaan vielä ole tuonut tunnollisesti treenaavalle miehelle harmaita hiuksia, vaikka harjoitusolosuhteet Kalevassa ovat reilun vuoden ajaksi muuttumassa haasteellisiksi. - Yritämme tehdä kaiken mahdollisen, jotta remontti vaikuttaisi mahdollisimman vähän harjoitteluun. Suunnitelmissamme on muutama pidempi ulkomaanleiri. - Lisäksi varusmiespalveluksen aloittaminen osuu itselläni juuri remontin kanssa samaan ajankohtaan, joka on varmasti suurempi haaste huippukunnon ylläpitämiseen. Uintikeskuksen henkilökunta saa hyväntuuliselta Antonilta kiitettävän arvosanan palveluhenkisyydestään. - Itsekin työskentelen satunnaisesti hallilla, joten palvelussa ei ole valittamista. Sammon urheilulukiossa lukio-opintojensa loppusuoralla oleva Anton sanoo, että koulunkäynnin ja urheilu-uran yhdistäminen on sujunut hänen osaltaan hyvin. - Urheilulukiosta on saanut helposti vapaita kisoja ja leirejä varten. Se, että koulu ja uimahalli ovat lähekkäin, on tosi kätevää. Koulussa tarjottava aamupala on myös osoittautunut tarpeelliseksi. Antonin mukaan myös Tampereen Urheiluakatemiaan kuulumisesta on ollut hyötyä hänen valmentautumisessaan. - Aamutreenit järjestetään Urheiluakatemian kautta, mikä onkin merkittävin normaaliin harjoitteluuni vaikuttava tekijä. Yhdistyminen vie tamperelaista uintia eteenpäin Tampereen Uimaseuran ja Kooveen uintijaoston yhdistymistä uudeksi seuraksi Anton sanoo pitävänsä positiivisena asiana ja luontevana keinona viedä tamperelaista uintia eteenpäin. - Yhdistymistä oltiinkin odoteltu altaiden puolella jo jonkin aikaa. Harmi, että Tampereen Työväenuimarit jäi vielä omaksi seurakseen. Kooveelaisten kanssa onkin tullut hengattua jo muutamia vuosia, eli kaikki kaverit on havaittu hyviksi. Uintiurani olen itse asiassa aloittanutkin Koovessa, Anton toteaa. Toistaiseksi merkittävin hyöty seurojen kilpailutoiminnan yhdistymisestä näkyi Antonin mukaan heti Espoon SM-kisoissa, kun uusi seura sai useita viestijoukkueita taistelemaan mitalisijoista. Tulevaisuuteen luottavaisesti suhtautuvan Antonin itselleen asettamat päämäärät uintiuralla menestymisen suhteen ovat selkeät. Tavoite kuluvalle kaudelle on kirkastaa vapaauinnin helmikuiset hopeasijat mestaruuksiksi. - Ja pitkän ajan tähtäimenä siintää vuosi 2016 ja Rio! 15

9 Pyrinnön Lotta Harala (nro 106) saavutti Pirkkahallissa EM-kisarajan 60 metrin aidoissa. Olympiavoittaja Tatjana Lebedeva loisti naisten 3-loikassa. Tähtien kisat Pyrintöläisittäin menestyksellinen yleisurheilun hallikisakausi käynnistyi Tähtien kisoissa Pirkkahallin uusituilla radoilla ja suorituspaikoilla 3. helmikuuta. Hallikausi huipentui Göteborgin EM-kisoihin, joissa Pyrinnön superlahjakkuus Ella Räsänen juoksi 400 metrillä naisten uuden SE:n 52,37, mikä on myös 19-vuotiaiden nuorten Euroopan halliennätys. Korkeushyppääjä Jussi Viita 60 m:n voittaja Harry Aikines-Aryeetey, GBR Seiväshypyn Miesten 60 metrillä olivat mukana USA:n Cleo VanBuren voitti naisten olympiakävijä Suomen nopeimmat miehet Jonathan 16 pikamatkan. Jere Bergius Åstrandin (keskellä) johdolla. 17

10 Tilaajapäällikkö Lauri Savisaari: Lisää hyvinvointia tamperelaisille liikunnan ja kulttuurin parista Tilaajapäällikkö Lauri Savisaari aikoo panostaa aikaisempaa enemmän myös omaan kuntoiluunsa hankkimalla kuntosalikortin. 18 Tampereen kaupungilla sivistyksen ja elämänlaadun edistämisen tilaajapäällikkönä toimiva Lauri Savisaari sanoo, että liikunnallinen ja yleensäkin aktiivinen, virikkeitä sisältävä elämäntapa lisää ihmisten hyvinvointia. Savisaari kuitenkin toteaa, että tuoreen Tampereen hyvinvointikertomuksen mukaan vain joka kymmenes tamperelainen liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. - Tuota pidän erittäin huolestuttavana kehityksenä. Niinpä meidän pitää tiivistää yhteistyötä terveyttä ja toimintakykyä sekä ikäihmisten hyvinvointia edistävien palvelujen kanssa nimenomaan liikuntamahdollisuuksien lisäämiseksi. Hänen mukaansa kaupungin palvelujen painopisteen siirtämisestä ongelmien korjaamisesta niiden ehkäisemiseen puhutaan paljon, mutta käytännössä se on vaikeaa, koska lainsäädäntö nimenomaan korjaavissa sosiaalija terveydenhuollon palveluissa on kuntia velvoittavaa. - Uskon, että mahdollistamalla ihmisten omaehtoista liikkumista voidaan pitkällä tähtäimellä säästää kustannuksia terveydenhuollossa ja laitoshoidossa. Savisaari korostaa, että myös kulttuuripalveluilla on myönteisiä vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin. - Erityisesti yhdessä toisten kanssa harrastaminen lisää hyvinvointia ja edistää terveyttä. Urheiluseurat tärkeitä yhteistyökumppaneita Savisaari sanoo iloitsevansa siitä, että Tampereen kaupungilla kaikki toimijat pyrkivät siihen, että liikunnan ja kulttuurin vastakkainasettelu on mahdollisimman pientä. - Hyvinvoinnin edistämisen kannalta on tärkeää, että isona kaupunkina pystymme tarjoamaan ja tukemaan mahdollisimman paljon valinnan mahdollisuuksia ihmisten vapaa-aikaan. Yhteistyötä kaupungin ja tamperelaisten seurojen sekä järjestöjen kesken Savisaari pitää pääosin hyvänä. - Urheiluseurat ja muut yhdistykset ovat kaupungin tärkeitä yhteistyökumppaneita. Kuitenkin kaupungin mahdollisuudet vastata yhdistysten odotuksiin ja toiveisiin ovat melko rajalliset, Savisaari toteaa. Hänen mukaansa suoraa palvelujen hankintaa esimerkiksi urheiluseuroilta on toistaiseksi tehty vain vähän ja pääpaino seurojen toiminnan tukemisessa on ennen kaikkea olosuhteiden luomisessa. - Kun kartalle ilmestyy jatkuvasti uusia liikuntalajeja, kaupungin kyky myös olosuhteiden tarjoamisessa on koetuksella. Savisaari pitää myönteisenä, että seurat ovat alkaneet myös itse kantaa vastuuta eri lajien olosuhteista. Kaupunki on usein omalla osuudellaan mukana hankkeissa, mutta päävastuun kantavat seurat. - Tämä lienee tulevaisuudessa kasvava trendi. Savisaari toteaa, että vuonna 2013 liikuntaseurojen toiminta-avustukset jaetaan vielä vanhoilla kriteereillä. - Tavoitteena on, että vuonna 2014 toimintaavustusjärjestelmää uusitaan siten, että painopiste on entistä enemmän tamperelaisten liikkumisen lisäämisessä ja yleensäkin toiminnan vaikuttavuudessa. Savisaari muistuttaa, että samalla on mietittävä, miten toiminta-avustusjärjestelmä huomioi liikuntatiloista ja paikoista aiheutuvat maksut. - Näistä muutoksista tullaan tämän vuoden mittaan keskustelemaan avoimesti seurojen kanssa, ja seurojen näkemykset tulevat varmasti vaikuttamaan ratkaisun sisältöön. Urheiluseurojen yhdistymisistä hyötyjä Tampereella tapahtui alkuvuodesta iso harppaus seurojen välisessä yhteistyössä, kun 110-vuotias Tampereen Uimaseura ja Kooveen uintijaosto perustivat yhdessä uuden uinnin erikoisseuran, Uinti Tampereen. Savisaari sanoo, että kaupunki ei asettuisi poikkiteloin, jos vastaavaa tapahtuisi myös muiden tamperelaisten seurojen ja lajien kohdalla. - Tampereellakin on todennäköisesti sellaisia lajeja, jotka voisivat hyötyä lähentymisestä toiminnallisesti, taloudellisesti ja urheilullisesti. Aloitteen on tultava seuroilta, mutta kaupunki ei varmasti tule olemaan esteenä yhdistymisille, jos seurat niihin päätyvät. Savisaari korostaa, että kaupunki ei aktiivisesti tule ajamaan autonomisia seuroja yhteen. - Uinti Tampereen synty lähti liikkeelle puhtaasti uintiväestä itsestään. Erityisesti valmentajat olivat aloitteellisia, ja tavoitteena kaiken taustalla oli halu nostaa tamperelaisen uintiurheilun tasoa. Uskon, että tuo tavoite myös toteutuu. Vaikka Savisaari sanoo suhtautuvansa seurojen mahdollisiin yhdistymisiin periaatteessa myönteisesti, ainakin kahden tamperelaiseen urheilukulttuuriin keskeisesti liittyvän "Hyvinvoinnin edistämisen kannalta on tärkeää, että isona kaupunkina pystymme tarjoamaan ja tukemaan mahdollisimman paljon valinnan mahdollisuuksia ihmisten vapaa-aikaan. instituution Savisaari toivoisi kuitenkin säilyvän itsenäisinä. - Paljasjalkaisena tamperelaisena Ilveksen ja Tapparan yhdistyminen tuntuu kyllä onneksi aika etäiseltä ajatukselta. Tamperelainen urheilu takaisin huipulle Savisaari sanoo olevansa luottavainen siihen, että tamperelainen urheilu pääsee takaisin entisaikojen tasolleen maan huipulle. - Seuroilla, lajiliitoilla ja valmentajilla on paras ymmärrys siitä, miten urheilullinen menestys saadaan aikaan. Kaupunki tukee seuroja olosuhteilla ja muuten, mutta menestys syntyy seuroissa. - Yksi hyvä avaus on Tampereen urheiluakatemia, joka valtion, Olympiakomitean ja kaupungin tukemana auttaa nuoria huippuurheilijoita yhdistämään harjoittelun ja opiskelun ja tarjoaa erilaisia urheilijoille tärkeitä tukipalveluja. Kiireellisimpinä urheilun ja liikunnan investointeina Savisaari pitää monen jo olemassa olevan liikuntapaikan peruskorjausta lähivuosien aikana. - Toiminnan jatkuvuuden kannalta on tärkeää, että palloilu- ja jäähallit ovat asianmukaisessa kunnossa, ja sitä olemme suunnitelleet yhdessä liikuntapalvelujen ja Tilakeskuksen kanssa hyvässä yhteistyössä. - Lisäksi kaupunkiin pitää saada lisää rakennettuja lähiliikuntapaikkoja, jotka madaltavat kaikenikäisten kynnystä liikkua omatoimisesti. Huippu-urheilun olosuhteiden kannalta Tampereen Keskusareena -hankkeesta olisi hyvä saada varma tieto, koska sillä on paljon vaikutuksia muihin liikuntapaikkoihin, muiden muassa Hakametsän jäähalliin. Savisaaren mukaan uudessa pormestariohjelmassa on ilahduttavasti myös liikuntapaikkoja koskevia avauksia, jotka liittyvät esimerkiksi Tammelan jalkapallostadioniin ja Sorsapuiston kentän kehittämiseen. 19 t

11 Kaikki tamperelaiset liikkeelle Savisaari sanoo iloitsevansa siitä, että tiukankin talouden aikana Tampereella on onnistuttu kasvattamaan liikuntapaikkojen määrää viime aikoina. - Erityisesti uusi Ikurin liikuntahalli on tuonut merkittävästi lisää harjoitteluolosuhteita ja liikunta-aikaa tamperelaisille seuroille. - Myös Pyynikin uimahallin avaaminen viime syksynä pitkän odotuksen jälkeen on upea juttu, jota kaupunkilaiset ovat kiittäneet aktiivisella käytöllä. Kun strategisena tavoitteena on liikunnan lisääminen, on oltava tyytyväinen tilanteeseen. Liikuntapalvelujen organisaation tämänhetkiset valmiudet tarjota laadukkaita liikuntapalveluja tamperelaisille Savisaari näkee myönteisinä. - Liikuntapalveluilla on hyvä ja palvelualtis organisaatio, jolla on korkea ammattitaito ja työmoraali. Erityisesti urheiluseurat antavat enimmäkseen kiittävää palautetta liikuntapalvelujen toiminnasta ja joustavuudesta. - Haasteena Tampereella ja myös liikuntapalveluilla on saada aikaan lisää liikettä kaikissa kaupunkilaisissa. Meillä palvellaan hyvin niitä, jotka jo liikkuvat aktiivisesti, mutta katsetta pitää kääntää myös niihin, jotka eivät liiku. Tämä ei tietenkään ole yksin liikuntapalvelujen vastuulla. "Tampereen urheilu- ja kulttuuritarjonta kestää vertailun" Vapaa-aikanaan Savisaari tunnustautuu melko aktiiviseksi penkkiurheilijaksi. - Seuraan urheilua kohtuullisen aktiivisesti, mutta paikan päälle ehdin liian harvoin. Suosikkilajini on koripallo, jota olen muinoin itsekin harrastanut. Pyrinnön viime aikojen menestys lämmittää todella paljon, kun muistaa junnuna istuneensa Pyynikillä ja seuranneensa kärsimyksen vallassa, miten finaaleissa tuli aina lopulta takkiin ToPo:lta. - Urheilutapahtumia enemmän käyn nykyisin kulttuuritapahtumissa. Teatteri ja musiikki ovat omia suosikkejani. Olen asunut myös Helsingissä ja Turussa, ja voin huoleti sanoa, että Tampereella on erittäin hyvä urheilu- ja kulttuuritarjonta mihin tahansa kaupunkiin verrattuna. Siitä voimme olla ylpeitä. Savisaari kertoo, että hänen oma kilpaurheilu-uransa ajoittuu ja rajoittuu varhaisiin juniorivuosiin. - Pelasin jalkapalloa Ilveksen F- ja E-junioreissa, mistä muistona on muun muassa Helsinki Cupin mitali suunnilleen vuodelta Sitten löysin Aleksanterin koulun opettajan Ari Lavikon opastuksella oman lajini eli koripallon, jota pelasin Pyrinnössä viitisen vuotta, välillä joukkueen kapteeninakin. - Koripallo sopi musiikkia harrastavalle erinomaisesti, koska lajissa on oma rytminsä, jonka joko keksii tai ei keksi. Musiikki vei sittemmin voiton aktiiviurheilusta, mutta lapsuuden ja varhaisnuoruuden urheiluharrastuksista jäi loppuelämäksi jonkinlainen tarve liikkua. Savisaari sanoo, että liikunnan harrastaminen merkitsee hänelle itselleen varsin isoja asioita, eli hyvää oloa ja omaa aikaa. - En kuitenkaan taida tälläkään hetkellä liikkua terveyteni kannalta riittävästi, mutta yritän vääntäytyä juoksu- tai uintilenkille pari kolme kertaa viikossa. Ostin muuten juuri elämäni ensimmäisen kuntosalikortin, joten ehkä tämä tästä Liikuntasanomien lukijoille Savisaari haluaa toivottaa hyvää kevättä. Samalla hän kannustaa tamperelaisia käyttämään hyväkseen kaupunkimme monipuolisia vapaa-ajan mahdollisuuksia. - Se kannattaa aina. Ja antakaa palautetta sekä ideoita siitä, miten voimme parhaiten edistää tamperelaisten liikkumista. MUSIIKIN TERVEYSVIIKKO Musiikkifantasia Pe klo 19 & La klo 14 Tampere-talossa TAMPERE FILHARMONIA Kapellimestari HANNU LINTU Käsikirjoitus ja ohjaus MARIKA VAPAAVUORI Musiikki JOUNI KAIPAINEN Musiikki on urheiluakin terveellisempää Luennoimassa musiikkitoimittaja Minna Lindgren ma klo 18 pääkirjasto Metsossa Muista Sävel! Viikon aikana kirjastoissa puhutaan musiikin terveysvaikutuksista, kuullaan asiantuntijavieraiden näkemyksiä, nautitaan kuoroesityksistä ja lauletaan yhdessä. Ennakkoesittelyssä Tampereen Sävel festivaalin ohjelmistoa. Rooleissa Lari Halme, Esko Roine, Jaakko Ohtonen, Topi Kohonen, Reetta Kankare, Aleksi Holkko, Tiia Ollikainen, Johanna Kuuva ja Katariina Kantola Tanssi ja koreografia Tampereen Musiikkiakatemia Musiikki, draama ja tanssi kuljettavat tarinaa fantasiaseikkailussa, jonka teemoja ovat ystävyys, ensirakkaus ja itsenäistyminen. Ei suositella alle 7-vuotiaille. Liput alk. 22/16/10 Tampere-talon Lipputoimistosta ja Kuva Maarit Kytöharju Lue lisää kirjasto.tampere. Hae oma musiikkireseptisi ja voi paremmin! Tampereen kaupunginkirjasto Pirkanmaan maakuntakirjasto -nimikkokonsertti

12 Teksti ja kuva: Petri Vilkko Tampereen kaupunginvaltuustossakin Vasemmistoliiton valtuutettuna vaikuttava Minna Minkkinen sanoo, että urheilu on ollut aina osa hänen elämäänsä. - Kotona lapsena katsottiin joka päivä Urheiluruutu ja Tulosruutu. Niiden aikana piti olla ihan hiljaa ja seurata ohjelmia. Lisäksi isäni on vienyt minua jääkiekkopeleihin vauvasta alkaen. Minna Minkkinen sanoo, että Hakametsä on edelleen merkityksellinen paikka hänen sydämessään. Käymme siellä edelleen koko perheen voimin Tapparan peleissä useamman kerran vuodessa. - Sieltä se into varmasti on tullut. Jääkiekon seuraaminen ja siitä tykkääminen on ollut pienestä pitäen verissä. Tänä päivänä liikunta merkitsee Minnalle hyvänolontunteen saamista, mielen ja kehon huoltoa. - Se on sitä paitsi hauskaa ja samalla myös opettavaista. Tampereella monimuotoista liikuntatarjontaa Valtion liikuntaneuvoston jäsen Minna Minkkinen: Liikunnallisesti aktiivinen Minna Minkkinen vastasi heti myöntävästi, kun kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäen avustaja kysyi hänen kiinnostustaan Valtion liikuntaneuvoston jäsenyyttä kohtaan. Kotikaupunkiaan Tamperetta Minnan Minkkinen sanoo pitävänsä hyvänä asuinpaikkana liikunnan harrastajan kannalta. - Olen erityisen ylpeä kaupunkimme monimuotoisesta liikuntatarjonnasta, jokaiselle löytyy varmasti oma tapa liikkua ja toteuttaa sitä kautta itseään. Tampereella ovat lenkkipolut kunnossa ja omaehtoiseen liikkumiseen hyvät edellytykset. Pientä parantamisen varaa olosuhteissa kuitenkin Minna Minkkisen mielestä on. - Tampereella on paljon palloilulajeja, tarvitsisimme ehdottomasti kunnallisen palloiluhallin, joka palvelisi erityisesti salibandyn tarpeita. Tasavallan presidenttikin on puheissaan ottanut voimakkaasti kantaa nuorten syrjäytymisongelmaan. Minna Minkkisen mukaan seuratoimintaan osallistuminen on yksi hyväksi todettu keino pienentämään syrjäytymisuhkaa. - Seurojen toimintaan osallistumiselle pitäisi olla mahdollisimman matala kynnys, niin hinnassa kuin osallistumisessa, Minna Minkkinen toteaa. - Seuratoimintaan osallistuminen on mielestäni paras tapa nuorelle liikkua, koska seura tarjoaa urheilun ja liikunnan lisäksi yhteisöllisyyttä ja muutakin tekemistä jos intoa vain löytyy. - Kaikkien ei tarvitse olla mukana kilpaurheiluun tähtäävissä ryhmissä, myös höntsäämiselle on tarvetta ja se on järkevää. Uusia näkökulmia urheiluharrastuksen tukemiseen Minna Minkkisen mielestä kaupungin pitäisi tukea taloudellisesti lahjakkaita vähävaraisesta perheestä lähtöisin olevia urheilijoita, jotta näiden ei tarvitsi lopettaa harrastustaan lajin kalleuden johdosta. - Menestyvä urheilija on aina valttikortti myös kaupungille ja tuo mainetta ja kunniaa kylään. Mieluummin tuen menestyviä urheilijoita kun laitan rahaa erilaisiin imagokampanjoihin. Minna Minkkinen kertoo huomanneensa, että esimerkiksi Hämeenkyrön kirjastosta voi Menestyvät urheilijat ovat Tampereen valttikortteja Minna Minkkinen on nuori tamperelainen sosionomi. Hänen yhteiskunnallinen aktiivisuutensa ja palava innostuksensa liikunnallisia asioita kohtaan on tuonut hänelle merkittävän näköalapaikan valtakunnan tason liikuntavaikuttajana valtion liikuntaneuvostossa. tavallisella kirjastokortilla lainata myös liikuntavälineitä, kuten kävelysauvoja ja kahvakuulia. - Vastaavanlainen ennakkoluuloton kokeilu voisi alkaa myös yhdessä kirjastossa täällä Tampereella. Vaikka Minna Minkkinen sanoo pitävänsä Tamperetta esimerkillisenä urheilu- ja liikuntakaupunkina, yhteistyötä kaupungin ja seurojen välillä hän haluaisi edelleen kehittää. - Tampereella tulisi ottaa käyttöön seuraparlamentti, mikä on käytössä monissa suurissa ja pienissäkin kunnissa. - Seura-avustuksissa tulisi painottaa enemmän yhdenvertaisuuteen ja palkita seuroja jotka tekevät työtä tämän tavoitteen eteen. Lisäksi seura-avustuksissa tulisi painottaa lasten ja nuorten matalan kynnyksen toimintaa ja palkita niitä jotka pystyvät tuen avulla alentamaan seuran maksuja. Lisäksi tulisi seura- avustuksissa painottaa yhdenvertaisuusteemoja ja huomioida erityisesti niitä seuroja, jotka tekevät työtä naisten ja miesten urheilun yhdenvertaistamisen eteen. Urheilun ja liikunnan investoinneista Tampereella hän pitää kaikkein kiireellisimpinä Tammelan stadionin peruskorjausta sekä uuden palloiluhallin rakentamista, koska liigatasoiseen toimintaan ei ole nykyisellään riittävästi tilaa. - Esimerkiksi koripallon loppuotteluihin Pyynikin palloiluhalli on aivan liian pieni, Minna Minkkinen toteaa. Luottamustehtävissään sekä Valtion liikuntaneuvoston jäsenenä että Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:n hallituksen jäsenenä hän haluaa olla nostamassa esiin sekä kuntien että seurojen näkökulmaa. - Näen, että seurat ovat liikunnan peruspilari. Esimerkiksi hiljattain valmistunut Huippuurheilun muutosraportti saa aikaan harmaita hiuksia, kun raportti ei ota huomioon seuroja, jotka ovat kuitenkin perusta huippu-urheilijoiden kasvamiselle. Lisäksi HUMU:n työskentely oli hidasta ja kallista. Parhaiten loppuraportin antia voidaan hänen mukaansa Tampereella hyödyntää Tampereen urheiluakatemian kautta. - Alueellisille urheiluakatemioille on HUMU:n loppuraportissa annettu iso painoarvo, niiden tarkoituksena on saada koottua alueen huippuja yhteen. Onkin fiksua lyödä päät yhteen. Suuria tunteita penkkiurheilun parissa Minna Minkkinen sanoo itse harrastavansa urheilua sekalaisesti, mutta ei kuitenkaan mitään erityistä lajia fanaattisesti. Penkkiurheilijana hänen suosikkilajinsa ovat jääkiekon ohella taekwon-do, salibandy, taitoluistelu ja amerikkalainen jalkapallo. - Telkkarista katson urheilua niin usein kun mahdollista, parasta on taitoluistelu. Urheiluruudun katselen lähes päivittäin ja luen Aamulehden urheilusivut. Minna Minkkinen sanoo olevansa huono muistamaan urheilijoiden nimiä tai minä vuonna mestaruuksia on voitettu. - Tärkeintä minulle on se tunne, jonka saa kun näkee toisen onnistuvan ja antavansa kaikkensa. Jännitys, hikoilu, hurraaminen ja eläytyminen ovat parasta penkkiurheilussa. Itkin kun Laura Lepistö voitti EM-kultaa. Onnea on toisen onnistuminen. Lue lisää Minnan blogista: /01/seuraurheilu-onhuippu-urheilun.html 22 23

13 Teksti ja kuva: Petri Vilkko Olympiavoittaja Pertti Ukkola: Perusta urheilumenestykselle pitää rakentaa lapsesta lähtien Pertti Ukkola on painin olympiavoittaja Montrealista, joka toimii kaupungin liikuntapalveluissa liikunnanohjaajana. Uran huippusaavutuksensa jälkeen hän on yli kolmen vuosikymmenen ajan jakanut urheilu- ja liikuntatietämystään nuorille painilupauksille ja tamperelaisille liikuntaryhmille. Lapin lumisilla kairoilla lapsuutensa ja nuoruutensa viettänyt painilegenda on leipälajinsa ohessa ollut aina erittäin innokas hiihtäjä, jonka hiihtotekniikkaa itse Juha Mieto on aikoinaan kehunut täydelliseksi. Tulikasteen vaativiin fyysisiin suorituksiin Ukkola sai jo 13-vuotiaana, kun hän ilman mitään väliaikatankkauksia sujutteli sinnikkäästi maaliin yli 70 kilometrin laturetken. Parhaimpina talvina hiihtokilometrejä on miehelle kertynyt aktiiviuran päätyttyä jopa 4000 kilometrin verran. - Siihen määrään jo täytyi jonkin verran työaikaakin käyttää, Ukkola naurahtaa. Hiihdon opetusta koululaiselle Hiihtäminen on osaltaan kuulunutkin hänen työhönsä, sillä yhdessä silloisen kollegansa Tapani Saaren kanssa Ukkola kiersi 1970-luvun puolivälistä lähtien Tampereen kouluja opettamassa uusia koululaissukupolvia hiihtotekniikan saloihin. - Hiihdon maailmanmestari Riihivuoren Hilkka tuli taloon 1980-luvun alusta, ja Hilkan kanssa sitten jatkoimme hiihdonopetustyötä. Joskus olen laskenut, että noin kolmeakymmentätuhatta tamperelaista lasta olen ainakin yrittänyt opettaa hiihtämään. Ja Riihivuoren Hilkka vielä sitäkin suuremman määrän. - Ja lisäksi erilaisia lihaskunto- ja kävelytestejä olin paljonkin tekemässä vuoteen 2000 saakka, jolloin toimenkuvaani tuli muutos. Aloin silloin työskennellä painin parissa, kun ryhdyin vetämään liikuntalukion ja urheiluakatemian painivalmennuksessa olevien opiskelijoiden aamutreenejä yhdessä Sillanpään Topin kanssa. Se työ on siten kestänyt tähän päivään asti ja jatkuu edelleenkin. - Kirkkain tähti ryhmässäni on ollut Asellin Marko. Muita huipulle nousseita nimiä ovat Jesse Kekki ja Valtteri Moisio, joka kuluvana keväänä ottaa mittaa Euroopan huipuista lajin EM-kisoissa Georgiassa, jonne itsekin olen menossa. Ryhmässäni treenaa nytkin uusia lahjakkaita nuoria, joiden menestyminen on lopulta heistä itsestään kiinni. Olympiakulta tavoitteena 8-vuotiaasta lähtien Ukkola toteaa, että hänellä ei itsellään koskaan ollut varsinaista henkilökohtaista valmentajaa. - Olin eräänlainen oman tieni kulkija. Tein itse ohjelmat, joihin piirsin aina tikku-ukon palkintopallin ykkössijalle. - Olin tinkimätön, liiankin tinkimätön harjoittelija. Vaikka olin sairastunut flunssaan ja kuume oli päällä, en jäänyt huilaamaan. Pistin vaan kumipuvun päälle, joka hikoilutti hyvin ja tein kovan pitkän lenkin, jonka avulla yritin päästä flunssasta eroon. - Eli tuonkin esimerkin perusteella voi sanoa, että harjoittelin yltiöpäisesti. Mutta toisaalta itseluottamus kasvoi hyväksi, ja ajatus häviämisestä alkoi tuntua mahdottomalta kun kerran olin harjoitellut niin paljon. Ukkola kertoo 8-vuotiaasta asti päättäneensä, että hänestä tulee urheilija. - Keskityin treenaamiseen niin täydellisesti, ettei minua hetkauttanut mikään. Äärimmäisen kovilla kuntopiireillä ja muilla treeneillä pyrimme saamaan kropan semmoiseen kuntoon, ettei tarvitse sanoa, että muuten olisi mennyt, mutta satuin vaan väsymään. Pertti Ukkola myöntää, että kokonaisvaltainen valmentautuminen oli omiaan häiritsemään hänen ihmissuhteitaan ja henkilökohtaista elämäänsä. - Minusta muotoutui ajan myötä tietyllä tavalla ehdoton persoona. Meninpä tyttöystävän kotiin tai mihin tahansa muualle, järjestin asiat niin, että siellä pääsee harjoittelemaan. Se oli minun elämäni tarkoitus. - Ja samoin nuorena, kun olisi pitänyt lukioon mennä, päätin että en mene. Päätin, että olen vielä pari vuotta kotona ja lähden sitten Pohjanmaalle, jossa osataan harjoitella. Lapualle muutin syksyllä 1967, mutta loppujen lopuksi sielläkin huomasin harjoittelun olevan aika amatöörimäistä ja valmennustietoa oli pakko ryhtyä itse hankkimaan. - Minulla oli venäläistä valmennuskirjallisuutta, jota käännettiin minua varten suomeksi. Luin kirjoista kaiken mahdollisen opin. Ennen kaikkea kuitenkin seurasin menestyneitä pohjalaisia painijoita ja kyselin heiltä, miten he ovat harjoitelleet. Aina mielessäni ajattelin, että harjoittelen vähän vielä enemmän kun he. Käytännössä tuo merkitsi 6-7 tunnin päivittäistä harjoittelua, mikä sisälsi pitkien peruskunto- ja voimaharjoitusten ohella mitä mielikuvituksellisimpia harjoitteita vyötärön tasolle yltävässä lumihangessa juoksua myöten. Tuo uurastus sitten palkittiin olympialaisten kultamitalilla. Koululiikunta avainasemassa Ukkola sanoo ymmärtävänsä hyvin, että tämän päivän nuoret urheilijat eivät hevin lähde mukaan samanlaiseen rääkkiin, kun usein on samalla hoidettava opiskelut, työt ja perheen perustamiset. Suomi on pieni maa, ja yhtään lahjakasta urheilijaa ei hänen mielestään maallamme ole varaa menettää. Uusia lahjakkuuksia pitäisi hänen mukaansa etsiä koululiikunnan parista. - Suomalaisten pitäisi ottaa mallia Englannista. Lapsilla on siellä liikuntaa ihan pienestä asti. Kyllä kouluissa voisi muutaman historiantunnin tai jonkun uskontotunnin olla pois, kenestäkään ei tule pakanaa sen takia. Jos lapsia liikutettaisiin pienestä asti, saataisiin luotua pohja tulevalle valmentautumiselle. - Hiihtoa, yleisurheilua, telinevoimistelua ja painia vaan kaikille. Ja sitten katsotaan, keissä on ainesta huipulle. Ukkola sanoo ihmettelevänsä sitä, että Huippu-urheilun muutostyöryhmä ei ole riittävästi huomioinut raportissaan koululiikunnan ja seuratoiminnan merkitystä tulevaisuuden huippujen synnyttämisessä Suomeen. - Koululiikunnassa ja seuroissa se pohja huipputuloksille tehdään. - Tuntuu suorastaan hupaisalta kun Mika Kojonkoski puhui televisiossa, että loppuraportissa lähtökohtana on se, että Suomesta tulisi Pohjoismaiden liikkuvin kansa. En ymmärrä mitä huippu-urheiluun kuuluu kansan liikkuvuus. Se on kuntourheiluhommaa ja se on jonkun muun tehtävä kun tuollaisen huippu-urheiluryhmän. Ja sitten se, että ollaan paras Pohjoismaa. Mikä ihmeen mittari se on? Ollaan vaikka Pohjolan neljänneksi paras kuntoilumaa, kunhan vaan kilpaurheilussa ollaan maailman huipulla. Liikuntapalvelut mieluisa työyhteisö Tampereelle Ukkola muutti reilun seitsemän Pohjanmaalla vietetyn vuoden jälkeen keväällä 1975, jolloin hänen uudeksi seurakseen tuli Koovee. Tuosta vuodesta lähtien hän on työskennellyt Tampereen kaupungin palveluksessa, tosin osan ajasta hän on ollut virkavapaalla esimerkiksi Montrealin olympialaisiin valmentautumisen johdosta. Työssään liikuntapalveluissa Ukkola sanoo viihtyneensä hyvin. - Talossa on ollut aina hyvä henki ja täällä on ollut hyvin huumorintajuisia ja samalla myös erikoisia persoonia liikuntatoimenjohtajina. - On ollut myös hyviä työkavereita, eikä minulla ole oikeastaan koskaan ollut kenenkään kanssa minkäänlaista kinaa. - Esimerkiksi Riihivuoren Hilkkahan on maailman mukavin ja helpoin persoona, sosiaalinen ja jaksaa aina puhua urheilusta niin kuin minäkin. Välillä kun pitäisi käydä pikainen minuutin keskustelu jostakin asiasta, niin käydäänkin tunnin polemiikki ajankohtaisista urheiluasioista. - Olen ollut todella tyytyväinen kaikella tavalla täällä olooni. Täällä on tosi paljon huumorintajusta porukkaa, ja kaikki he ovat osanneet ymmärtää minun menemisiäni ja tulemisiani. Toki ne asiat olen hoitanut, mitkä on pitänytkin hoitaa, mutta sitten olen myöskin tehnyt omiani tuolla välillä. Mutta se on kaikille käynyt, enkä ole jättänyt töitäni hoitamatta. - Jos näin muutamaan sanaan kiteyttää, sanon että olen ollut tyytyväinen työkavereihin ja olen ollut tyytyväinen työpaikkaani. Palkka on ainoa, mihin ei ole koskaan tyytyväinen. Mutta sen ymmärtävät kaikki, kun on kunnalla töissä. Päivittäin treenaava Pertti Ukkola on yhä huippukunnossa

14 Johtokunnan työskentely alkoi positiivisissa tunnelmissa. Järjestäytymiskokouksen osanottajat vasemmalta oikealle: Eerik Lyden, Tuila Jaatinen, Lauri Ruoholahti, Miia-Hannele Vuori, Paula Virolainen, Matti Joki sekä puheenjohtaja Seppo Kovala. Uusi kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen johtokunta esittelyssä Uuden valtuustokauden myötä uudistunut kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen johtokunta kokoontui vuoden ensimmäiseen kokoukseensa tammi-helmikuun vaihteessa kokeneen puheenjohtajansa Seppo Kovalan johdolla. Liikuntasanomat oli paikalla kyselemässä järjestäytymiskokouksen osanottajien mietteitä nelivuotisen luottamustehtävän alkumetreillä. Seppo Kovala johtokunnan puheenjohtaja, Amuri 1) Työskentelyilmapiiri alkoi ja todennäköisesti myös jatkuu hyvässä hengessä. Odotukset ovat hyvät. Pyrkimyksenä on tarvittaessa keskustella laajastikin asioista ja välttää suuria ristiriitoja. Rakentaen... 2) Johtokunta on viranhaltijoiden ohella eri yksiköiden toimintaa arvioiva ja niiden tehokkuutta toteuttava elin, jolle eivät kuitenkaan poliittiset painotukset kuulu, vaan ne kuuluvat tilaajalautakunnalle. Kulttuuri- ja liikuntakaupunki syntyy kaikkien toimijoiden yhteistyöllä ja yhteisvastuulla. 3) Olen aloittanut jo vuonna 1981 liikuntalautakunnan varapuheenjohtajana ja ollut sen jälkeen koko ajan tavalla tai toisella yhdistetyssä kulttuurin ja vapaa-ajan luottamuselimessä. Harrastukseni ovat jo kauan sitten laajentuneet myös kulttuurin, etenkin musiikin ja kuvataiteen sektoreille. Asun Amurissa ja katselen kodin ikkunasta joka päivä Mustanlahden satamaan, Särkänniemeen ja Näsinselälle. Siksi voin "vahvistaa" satamamestari Matti Joelle hänen arvionsa Näsijärven jäätymisestä tai jäiden lähdöstä. KYSYMYKSET: 1) Millaisin mielin olet aloittanut työskentelysi johtokunnassa? 2) Mitä asioita haluat erityisesti painottaa johtokunnan työskentelyssä? 3) Millainen on oma taustasi kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen parissa? Tuila Jaatinen Amuri 1) Aloitan hyvillä mielin. Odotan hyvää yhteistyötä ja onnistunutta päätöksentekoa vapaa-ajan palvelujen parissa. Tavoitteenani on olla mukana ylläpitämässä ja kehittämässä eri palveluja tamperelaisille tasapuolisesti. 2) Tampereella on mielestäni asiat melko hyvällä tolalla. Täällä ymmärretään kulttuuri laajasti. Nostan asioita tarpeen mukaan esille. 3) Olen aktiivinen kulttuurin ja liikunnan tuottaja sekä myös kuluttaja. Tällä hetkellä teen työtä liikunnanopettajana. Harrastan monipuolista liikuntaa ja pidän Tampereen liikuntapaikoista. Käytän lisäksi paljon kirjastopalveja ja pidän eri museoiden näyttelyistä. Esiinnyin monta vuotta improvisaatioteatteriryhmässä ja tällä hetkellä paljon vapaa-aikaa menee oman bändin treenien ja keikkojen parissa. Tampere Jazz Happeningin talkoolaisena olen ollut jo yli 10 vuotta. Matti Joki Lamminpää 1) Aloitan työskentelyn tuottajapuolella erittäin mielelläni, koska tähän asti olen toiminut tilaajapuolella. Työni puolesta en voi myöskään olla enää tilaajapuolella, koska olen tilaajana Tampereen kaupungin Satamatoimessa. Odotan, että yhteistyö johtokunnassa olisi sikäli samanlaista kuin tilaajalautakunnassa, jossa poliittisilla näkemyksillä ei ollut merkitystä, vaan asiat ratkaistiin asioina. 2) Edelleen haluan korostaa hyvää yhteistyötä niin virkamiesten kuin johtokunnan jäsenten välillä. Sekä kulttuuri- että liikuntapuolella tulisi ehdottomasti huomioida paremmin liikuntarajoitteiset henkilöt asia jonka olen huomannut ja huomioinut omassa työssäni kaupungin satamapäällikkönä. 3) Tein taidetta noin 20 vuotta sekä myös opetin maalausta yksityisoppilaille. Olen myös kerännyt koko ikäni antiikkia ja taidetta, joka harrastus jatkuu edelleen. Liikuntapuolella harrastin useita lajeja, eniten lentopalloa. Nykyharrastuksenani on kuitenkin pääosin lastenlasten ohjaaminen kulttuuri- ja liikuntaharrastusten pariin. Eerik Lyden Vehmainen 1) Suurella innolla ja mielenkiinnolla. Johtokunnan toimiala on laaja ja se kattaa merkittäviä kaupunkilaisten jokapäiväiseen hyvinvointiin liittyviä osa-alueita. Odotan hyvää, kaikki kaupunkilaiset tasavertaisesti huomioivaa yhteistyötä ja päätöksentekoa. 2) Tärkeää on taata se, että jokaisella kaupunkilaisella on tasavertainen mahdollisuus liikkua, harrastaa ja kokea kulttuuria. Kaupungin tulee tarjota monipuolisia harrastusmahdollisuuksia sekä huolehtia esimerkiksi liikuntapaikkojen kehittämisestä ja riittävästä kunnossapidosta. Seuratoiminta sekä lasten ja nuorten kulttuuri- ja liikuntamahdollisuuksien tukeminen ovat asioita, joihin viisas kaupunki kiinnittää erityishuomiota. Tampe- re on upea kulttuurikaupunki, jossa kulttuuritoiminnan tulee olla luovaa ja laaja-alaista. Kulttuuri aktivoi ihmisiä ja elävöittää myös kaupunkilaisten arkea, etenkin jos se on läsnä myös siellä missä ihmiset liikkuvat - turuilla ja toreilla. Erityisen kiinnostunut olen siitä, miten myös ikäihmisten vireyttä, jaksamista ja kotona pärjäämistä voidaan edistää kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluiden avulla. 3) Olen harrastanut kaikenlaista kulttuuria koko ikäni aina poikakuorossa laulamisesta kitaransoittoon saakka. Olen tehnyt äänisuunnittelua, mediataidetta sekä säveltänyt ja tuottanut musiikkia; työskentelin media-alalla liki kymmenen vuotta. Nykyään harrastan myös valokuvausta. Tavallisen arkiliikunnan ja pyöräilyn lisäksi rullaluistelen paljon - uinti ja höntsyily ovat myös minulle mieleistä puuhaa. Olen myös kiekkomiehiä: Mansekiekon seuraamisen lisäksi olin viime vuonna jääkiekon MM-kisoissa vapaaehtoisena ja jatkan tänä vuonna samoissa tehtävissä. Lauri Ruoholahti Hervanta 1) Mielenkiintoisin, hieman jännittyneinkin, mutta positiivisin mielin aloittelen työtä. Olen vielä nuori politiikassa, joten mitään suurempia odotuksia ei ole. Mielenkiinnolla odotan kuinka homma lähtee käymään ja uskon yhteistyön voimaan. 2) Tampereen tulisi panostaa tasapuolisuuteen eri harrastajien kesken sekä laatuun. Liikunnan puolelta se tarkoittaa liikuntapaikkojen ja -välineiden kunnossapitoa ja parannusta. Ihmiset viihtyvät liikunnan parissa enemmän kun paikat ovat viihtyisiä sekä turvallisia harrastaa. Kulttuurin puolelta käyn mielelläni katsomassa sellaisia näyttelyitä ja konsertteja mistä saa hyviä elämyksiä. 3) Oma taustani painottuu hieman enemmän liikunnan puolelle. Pelaan koripalloa aktiivisesti sekä muita palloilulajeja sen mukaan miten aikaa riittää. Tykkään myös käydä paikan päällä katselemassa tamperelaisten edustusjoukkueiden otteluita. Uutena avauksena on vauvauinti lauantaiaamuisin Kalevan uimahallissa. Kulttuurin puolella konsertit ja musiikki ovat lähinnä sydäntäni, vaikka itse melko lahjaton sillä saralla olenkin. Paula Virolainen Keskikaupunki 1) Uteliaan avoimena. On mielenkiintoinen johtokunta, joka käsittelee koko ihmisen elin- kaaren kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut. Toivon keskustelua ja aikaa asioihin tutustumista varten, ettei vain tehtäisi nopeita päätöksiä. 2) Lapset ja nuoret ovat hyvin huomioitu kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluissa, samoin ikäihmiset ainakin suunnitelmissa. Johtokuntatyöskentelyssä haluaisin nostaa esiin työssä käyvän väestön, esim. museoiden aukioloajat voisi porrastaa, 1-2 päivänä viikossa olisi museot pidempään auki esim Nuorille tarjotaan työtä kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluissa mestari-kisälli -periaatteella, jolloin arvokas hiljainen tieto siirtyy sukupolvelta toiselle. Ala on vaativa ja se vaatii useamman vuoden tutustumisen. 3) Nuorempana olin suuri kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen kuluttaja. Olen luova ja lasten kanssa työskennellessä tulivat tutuiksi monet kulttuurin lähteet, museot, kirjastot, taidenäyttelyt ja konsertit. Harrastan liikuntaa joka päivä ja urheilupuistot mahdollistavat sen loistavasti. Viikoittain käyn haukkaamassa kulttuuria näyttelyissä ja eri tapahtumissa. Miia-Hannele Vuori Annala 1) Aloitin seitsemännen vuoden johtokunnan jäsenenä. Johtokunnan jäsenistö vaihtui nyt melkein kokonaan. On hauskaa, että joukossa on vanhoja ja täysin uusia jäseniä. Keskusteluihin nousee uusia tuulia. Mielestäni johtokuntatyöskentelyä tulisi kehittää vielä yhtiömäisempään suuntaan niin, että virkamiehet saisivat ja hakisivat enemmän sparrausta johtokunnan jäseniltä valmistelussa oleviin asioihin. 2) Tampereen kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen kenttä on mahtavan monipuolinen. Johtokunnan työssä haluan painottaa ennaltaehkäisevää toimintaa. Pienellä rahamäärällä tuotetaan laajalti hyvinvointia eri-ikäisille kaupunkilaisille. Vielä parempi Tampere olisi, jos Muumilaakso sijaitsisi keskustassa paikassa, johon turistit pääsevät helposti myös talvella. Uimahallien veden lämpötila voisi olla korkeampi ja uimarantojen kunnossapitoon saisi panostaa enemmän. 3) Olen kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen aktiivikäyttäjä ja luontoliikkuja. Harrastan yhdessä perheeni kanssa. Käymme Koko perhe liikkuu! tunnilla, Vesipeuhulassa, taidenäyttelyissä, teatterissa ja erilaisissa avoimissa yleisötapahtumissa. Talvella hiihdämme ja luistelemme. Kesällä golfaamme

15 Kun ilta ehtii alkeistanssikurssi tullikamarin pakkahuoneella tiistai-iltaisin v a l s s i 2.4. f o k s i 9.4. t a n g o f u s k u c h a c h a klo opetus klo levytanssit noin klo 20 vartin tauko puffetti LIPUT: 4 OPISKELIJAT JA KERIN JÄSENET, 6 MUUT. Tampereen kaupungin kulttuuripalvelut KULTTUURIYHDISTYS KERI

16 Monitoiminainen Anita Mäkeläinen palvelee asiakkaita sekä Pyynikin uimahallin lipunmyynnissä että kahviossa. Uudistuksia Pyynikin uimahallin oheispalveluissa Kuntosali ja kahvila täydentävät palveluvarustusta Pyynikin uimahallin lipunmyynti ja oheispalvelut ovat uudistuneet helmikuun aikana. Uimahallin lipunmyyntiä hoitaa nyt kaupungin tilakeskuksen kanssa tekemänsä sopimuksen mukaisesti sama yrittäjä, joka pyörittää myös Pyynikin uimahallin katutasoon helmikuussa avattua Actic-kuntosalia. Actic on kasvava ruotsalainen kuntosaliketju, joka ennen Tampereelle tuloaan on toiminut Suomessa kolmella paikkakunnalla. Kuntosalin kuukausimaksuun sisältyy kuntosalin käytön lisäksi myös uinti. Uimahallin ja kuntosalin lipunmyynnit toimivat vierekkäisillä palvelutiskeillä, joita hoitaa sama henkilö. Uimahallin aulatilojen palvelut ovat täydentyneet myös kahvilapalveluilla. 30 Pyynikin uimahallin yhteydessä toimivan Actickuntosalin juhlallisia avajaisia vietettiin helmikuun puolessavälissä. 31

17 Tampereen Liikuntasanomat 1/2013 Pyrinnölle LiigaCupin mestaruus Tampereen Pyrintö teki helmikuussa tamperelaista koripallohistoriaa, kun se LiigaCupin finaalissa voitti Nilan Bisons Loimaan korein Edellisestä Cup-voitosta ehti kulua aikaa 44 vuotta. Liikuntasanomat onnittelee mestareita! Varala Maraton