RAKENTAMISTAPAOHJE. Rakentamistapaohjeeseen liittyvää aineistoa:

Transkriptio

1 RAKENTAMISTAPAOHJE Killintie 3 asemakaava-alue Yhdyskuntalautakunta Kaupunginhallitus xx.xx.2017 Rakentamistapaohjeeseen liittyvää aineistoa: - Kaavakartta (kartta määräyksineen) - Asemakaavan selostus - Havainnekuva - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Aineisto on Hämeenlinnan kaupungin kaavoituksen nettisivuilla kaavan saatua lainvoiman kohdassa Voimaan tulleet kaavat nimellä Killintie 3. Kohdealue Rakentamistapaohje koskee Ojoisten kaupunginosassa korttelissa 26 sijaitsevia tontteja 7-16, joiden muodostamista varten on laadittu kaavamuutos no 2534 (hyväksymiskäsittely syksyllä 2017). Vajaan kahden kilometrin päässä Hämeenlinnan ydinkeskustasta sijaitsevaa, noin hehtaarin kokoista kaava-aluetta ympäröi vehreät, pääasiassa erillispientaloin rakentuneet korttelit. Itse kaava-alue on loivasti lounaaseen suuntautunut loiva mäen lakialue, joka oli alkuperäisessä 1948 asemakaavassa tarkoitettu julkiseen rakentamiseen paikan viehättävän maiseman ja maaston takia. Koska julkiselle rakentamiselle ei paikalla ole tarvetta, alue on kaavamuutoksessa päätetty muuttaa erillispientalotonteiksi. Ohjeen käyttäjät Ohje on tarkoitettu tonttien rakentajille, suunnittelijoille ja tuleville asukkaille. Se on tarkoitettu myös rakennusvalvonnan käyttöön rakentamisen ohjauksen ja rakennuslupien ratkaisemisen tueksi. Tontin hankinnan yhteydessä on hyvä tutustua rakentamistapaohjeen lisäksi kaavaselostukseen, jossa kuvataan aluetta ja kaavan muita lähtökohtia tarkemmin. Ohjeen tarkoitus ja suhde muihin määräyksiin Tonttien käyttöä ja suunnittelua koskevat varsinaiset määräykset ovat kaavakartalla. Näiden lisäksi alueella noudatetaan Hämeenlinnan kaupungin rakennusjärjestystä, jos kaavassa ei toisin määrätä. Rakennusjärjestys ohjaa alueen rakentamisessa mm. hulevesien hallinnasta, aitojen rakentamisesta ja luvanvaraisuudesta. Rakentamistapaohjeessa ei anneta määräyksiä tai selosteta yleisesti noudatettavia säännöksiä kuten maankäyttö- ja rakennuslain perusteella suunnittelussa ja rakentamisessa noudatettavia määräyksiä. Sen sijaan rakentamistapaohjeen tarkoitus on havainnollistaa kaavan tavoitteita sekä kaavassa esitettyjen määräysten toteuttamismahdollisuuksia.

2 MITÄ KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET TARKOITTAVAT KAAVAKARTAN PIENENNÖS (ei mittakaavassa) Suorakaiteella osoitetuista tonteista on suurennokset merkkiselityksineen kartan alapuolella. Kehystämättömät tontit ovat tyypiltään ja merkinnöiltään samankaltaisia näiden kanssa: Samankaltaiset tontit: Tontit 7 ja 12 (peilikuvat, eroja määräyksissä) Tontit 8-11 Tontit 13 ja 16 (peilikuvat, eroja määräyksissä) Tontit 14 ja 15 (peilikuvat) Paikat, josta voi tehdä ajoneuvoliittymän (kaksi vaihtoehtoista kohtaa tontilla 7). 2 m leveä rakentamatta jätettävä 4 m leveä istutettava 4 m leveä rakentamatta jätettävä vyöhyke 3 m leveä istutettava 10 m leveä puustoisena säilytettävä Ajoyhteys tontin 13 kautta tontille 14. Paikka josta ei voi tehdä ajoneuvoliittymää. MERKINTÖJEN SISÄLTÖ (vrt. kaavakartan määräykset, jossa kaikkien merkintöjen selitykset) Rakentamisen määrä (pistekatkoviivan sisäpuolella): auton säilytyspaikan ja talousrakennuksen ala saa korkeintaan olla 40 m 2. Auton säilytyspaikalla tarkoitetaan autokatoksia ja autotalleja. Nuolimerkintä osoittaa rakennusalan sivun, johon rakennus on rakennettava kiinni. Rakennuksen harjansuuntaa osoittava viiva. Merkinnät ovat sitovia. Rakennusoikeuden määrä: asuinrakennuksen kerrosala saa korkeintaan olla 200 k-m 2 ja talousrakennusten 20 k-m 2. Rakennusalan raja: rakentamisen tulee sijoittua pistekatkoviivan rajaamalle alalle. Ajoyhteys: tontille 13 merkitty 4 metriä leveä vyöhyke, johon rakennetaan yhteys kadulta tontille 14. Tätä kautta rakennetaan myös yhteys tontin 13 pihaan. Kulkuyhteyden hoidosta, roska -astioiden sijoituksesta ym. tonttien omistajat voivat päättävät rasitesopimuksessa. Rakennuksen harjansuuntaa osoittava viiva. Ohjeellinen rakennuksen paikka on merkitty katkoviivalla tonteille 14,15 ja 16. Merkintä tarkoittaa asuinrakennusta. Se voidaan sijoittaa myös katkoviivan ulkopuolelle. Asuinrakennuksen rakennusala (pistekatkoviiva), kerrosalan määrä (200) ja harjansuunta (ohut viiva). 10 m leveä puustoisena säilytettävä Rakennusten sijoitus tonteilla Tonteilla 12,14, 15 ja 16 asuin- ja talousrakennusten paikat voidaan sijoittaa vapaasti rakennusalan sisäpuolelle. Muilla tonteilla on tarpeen ohjata rakennusten sijoittamista: tonteilla 7-11 asuinrakennuksen paikkaa säätelee nuolimerkintä, tontilla 13 asuinrakennukselle ja talousrakennuksille on osoitettu tontilla erilliset alat, millä ohjataan asuinrakennuksen sijoitus suojaamaan pihaa liikennemelulta.

3 ESIMERKKEJÄ KAAVAN MUKAISESTA RAKENTAMISESTA Esimerkit havainnollistavat viereisen sivun suorakaiteella osoitettujen tonttien kaavamääräysten ja merkintöjen (aukeaman vasemmalla puolella) mukaisia pihajärjestelyjä. Kuviin on lisäksi piirretty kaavakartan rakennusalan rajat (pistekatkoviiva, joiden sisäpuolelle rakentaminen tulee sijoittaa. Rakennusala voidaan ylittää rakennusjärjestyksen mukaan. Tonteista on lisää ratkaisuesimerkkejä rakennustapaohjeen liitteen havainnekuvassa. Jalankulk uyhteys tontille pergola Oleskelu Saunapiha Oleskelu Saunapih a Kadunvarsitonteille voidaan ajoneuvoliittymän lisäksi tehdä jalankulkuyhteys kadulle. Tonteille 13 ja 14 ajoyhteys on kaavassa merkitty samasta tonttiliittymästä (kuten myös tonteille 15 ja 16). Kun liittymiä on katuihin vähemmän, kadun liikenneturvallisuus on parempi. Samalla pensasaidat voidaan istuttaa yhtenäisempinä, mikä parantaa kadun ja tonttien viihtyisyyttä. Jalanku lkuyhte ys tontille Puutarha+ Oleskelu Kaava- ja havainnepiirrokset eivät ole samassa mittakaavassa Oleskelu

4 RAKENNUSTEN SUUNNITTELUA OHJAAVAT KAAVAMÄÄRÄYKSET Kaavamääräys: II ( 2/3) Murtoluku roomalaisen numeron jäljessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen ensimmäisen kerroksen alasta toisen kerrok-sen tasolla saa käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. Määräys tarkoittaa: Asuinrakennukset voivat olla kaksikerroksisia, siten että toisessa kerroksessa voi olla 2/3 ensimmäisen kerroksen alasta kerrosalaa (kts alla leikkauskuvat). Koska kaikki yli 1.6 metriä korkeammat tilat lasketaan kerrosalaan, määrittää rakennuksen kattokulma ja syvyys rakennuksen suurimman mahdollisen korkeuden. Toiselta sivulta julkisivun korkeus olisi alueella silmiinpistävän korkea. Mittasuhteiltaan alueen pientalomiljööseen sopivia lape- ja harjakattoratkaisuja. Harjakatoissa suositeltava kattokaltevuus on 2/3 ja 1/2 välillä. Lapekatoissa kaltevuus voi olla loivempi. Rakennuksissa voi olla myös epäsymmetrisiä kattokulmia (eri kulmat eri lappeilla), kunhan kokonaisuus on tasapainoinen. TALOUSRAKENNUSTEN SUUNNITTELU Kaava-alueen toteuttaminen on täydennysrakentamista olevalla pientaloalueella. Siksi pientaloalueen rakentamisen luonne tulee pitää uudisrakentamisen lähtökohtana. Kaavaalueen ympäröivällä pientaloalueella talousrakennukset ovat alkuperäisen kaavan mukaan runkosyvyydeltään alle 5 metriä. Syvärunkoisemmat poikkeavat alueen miljöön luonteesta. Talousrakennusten suunnittelussa tulee välttää raskasta ilmettä: mitä syvärunkoisempi rakennus, sitä huonommin se sopii tiiviiseen pientalomiljööseen. Kapearunkoiseen rakennukseen on paljon helpompi soveltaa kattokulmaltaan ja muodoiltaan erilaisia ratkaisuja kuin leveärunkoiseen rakennukseen. Mittasuhdeongelmat näkyvät tyypillisimmin autosuojien suunnittelussa.

5 Kaavamääräys: Rakennukset ja piharakennelmat tulee olla värien, muotoilun ja materiaalien kannalta harmonisia ja ne tulee sovittaa maaston muo-toihin ja alueen miljööseen. Raja-aitoina tulee käyttää ensisijaisesti pensasaitoja. Määräys on tarpeellinen, koska rakennettavat tontit sijaitsevat keskellä vanhaa pientaloaluetta, jolle on vakiintunut säilytettäviä piirteitä. Lähiympäristö koostuu pääasiassa luvuilla rakennetuista pientaloista, jotka ovat hahmoltaan tyypillisesti selkeitä ja myöhempien vuosikymmenien rakennuksiin verrattuna suhteellisen pieniä luvun rakennusten runkosyvyys on n. 7-8 metriä ja korkeus n. 5 metriä. Katujen rajoille on istutettu leikattuja ja vapaasti kasvavia pensasaitoja (kts. lisätietoja kaavaselostuksesta, alueen rakentumisen historiasta, luonteesta ym.). Ojoisten pientaloalueella tyypillisen (n. 7-8 m syvyisen) rintamamiestalon leikkaus. Osalla kaava-alueen tonteilla maasto laskee loivasti lounaaseen. Rakennuksen maaston muotoihin sijoittaminen onnistuu esim. porrastamalla rakennus (kuva oikealla). Tällöin vältytään maantäytöiltä ja korkeiden kivijalkojen rakentamisilta. Porrastuksella rakennusten julkisivut eivät myöskään nouse turhan korkeiksi. Esimerkkejä autosuojien kömpelön ja raskaan ilmeen välttämiseen: Rakennetaan harjansuunta aina rakennustenpidemmän sivun suuntaan. Tällöin katon harja ei nouse turhan korkeaksi ja kasvata kattopintaa. Yksikerroksisissa rakennuksissa katon ja seinän suhde vaikuttaa olennaisemmin rakennuksen ilmeeseen kuin useampikerroksisissa rakennuksissa. Oikealla olevassa pohjapiirroksessa autot ajetaan päädystä rakennuksen talliin ja katokseen. Pohjapiirroksen alla on kaksi ratkaisua, joista alin on yleisesti käytetty, mutta tasapainoton ja kömpelö. Katoksen avonaisesta osasta tulee usein turhan korkea eikä se suojaa viistosateelta. Toisessa kuvassa samaan pohjaratkaisuun sopiva, ilmeeltään tasapainoinen ratkaisu. Yläkuva: autot ajetaan katokseen pitkältä sivulta (ei päädystä). Autojen sivusuuntaista tilaa voidaa hyvin kasvattaa ilamn että rakennuksen mittasuhteet kärsii. Rakennuksen syvyydeksi riittää n. 5 metriä, koska räystäs suojaa autoja. Pieni katos varaston edessä parantaa rakennuksen käytettävyyttä ja vähentää päädyn syvärunkoisuutta. Katosten sivustoille suositellaan istutettaviksi köynnösiä käyttämällä esim.

6 Kansilehden luonnospiirros: Asko Kaipainen, Arkkitehti SAFA Ajan Arkkitehdit Oy Muut kuvat: HO/ Maankäytön suunnittelu Hämeenlinnan kaupunki