KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA TIIVISTELMÄ VAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA. seuraaviin ehdotuksiin

Transkriptio

1 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel SWD(2013) 9 final KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA TIIVISTELMÄ VAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA seuraaviin ehdotuksiin Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan unionin rautatievirastosta ja asetuksen (EY) N:o 881/2004 kumoamisesta Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta Euroopan unionissa (uudelleen laadittu toisinto) Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi rautateiden turvallisuudesta (uudelleen laadittu toisinto) {COM(2013) 27 final} {COM(2013) 30 final} {COM(2013) 31 final} {SWD(2013) 8 final} FI FI

2 KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA TIIVISTELMÄ VAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA seuraaviin ehdotuksiin Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan unionin rautatievirastosta ja asetuksen (EY) N:o 881/2004 kumoamisesta Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta Euroopan unionissa (uudelleen laadittu toisinto) Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi rautateiden turvallisuudesta (uudelleen laadittu toisinto) 1. ONGELMAN MÄÄRITTELY Kansallisten rautatieviranomaisten toiminta on monissa jäsenvaltioissa yleisesti tehokasta, mutta joissakin jäsenvaltioissa näillä viranomaisilla on selvästi liian vähän henkilökuntaa ja/tai käytössä hitaita ja kalliita menettelyjä. Vaikka yhteentoimivuuden ja turvallisuuden vaatimusten pitäisi periaatteessa jo olla varsin yhdenmukaisia yhteisten EU-sääntöjen ansiosta, niissä on kuitenkin eri jäsenvaltioissa vielä paljon sellaisia eroja, jotka haittaavat varsinkin uusien toiminnanharjoittajien pääsyä markkinoille. Tämä kysymys on erityisen polttava rautateiden rahtiliikenteen markkinoilla, jotka on avattu kilpailulle jo joitakin vuosia sitten. Menettelyjen hankaluus ja hitaus haittaavat suhteessa eniten uusia markkinoille tulijoita, joilla on usein muita vähemmän henkilöstö- ja taloudellisia resursseja. Erityisesti rautatieliikenteen kalustoyksikköjen lupien ja rautatieyrityksen turvallisuustodistuksen saamista koskevien nykyisten menettelyjen hitaus ja korkeat kustannukset haittaavat merkittävästi EU:n rautatiemarkkinoiden kehittämistä ja toimivuutta. Sen lisäksi, että menettelyt ovat aikaa vieviä ja monimutkaisia, niillä ei pystytä turvaamaan todistusten ja lupien riittävää vastavuoroista tunnustamista. Tästä aiheutuu haittaa erityisesti markkinoille pyrkiville uusille yrityksille, mikä puolestaan vähentää kilpailua ja säilyttää vääristymiä markkinoilla. Sidosryhmät ovat myös valittaneet, että kansalliset rautatieviranomaiset voivat käyttää teknisiä argumentteja ja erilaisia, usein läpinäkymättömiä kansallisia sääntöjä uusien toimijoiden markkinoillepääsyn esteinä. Kohdistettuun kuulemiseen saatujen vastausten perusteella uudet tulijat voivat muun muassa joutua kansallisten turvallisuusviranomaisten syrjinnän kohteeksi turvallisuustodistuksen tai kalustoyksikön luvan hakumenettelyssä. Sidosryhmät katsoivat kuulemisen yhteydessä erityisesti, että prosessit turvallisuustodistusten ja kalustoyksikköjen lupien antamiseksi eivät ole riittävän yhdenmukaistettuja ja läpinäkyviä, jotta niillä voitaisiin ehkäistä kansallisten turvallisuusviranomaisten päätösten mielivaltaisuus ja syrjivyys. Vaikka Euroopan rautatievirastolla on ollut merkittävä rooli Euroopan rautateiden yhteentoimivuuden luomisessa ja turvallisuuslainsäädännön vahvistamisessa, on selvää että sillä ei nykyisellään ole kattavia valvontavaltuuksia kansallisten turvallisuusviranomaisten, rataverkon haltijoiden tai markkinatoimijoiden suhteen. Sen valvontavastuu rajoittuu käytännössä vain turvallisuustason ja yhteentoimivuuden seurantaan (jota se toteuttaa FI 2 FI

3 julkaisemalla säännöllisesti raportteja sekä kokoamalla ja julkaisemalla yhteisiä turvallisuusindikaattoreita ja edistämällä kansallisten turvallisuusviranomaisten ja tutkintaelinten yhteistyötä). 2. TOISSIJAISUUS Perussopimuksen 58, 90 ja 100 artiklalla laajennetaan aitojen sisämarkkinoiden tavoite koskemaan myös rautateitä EU:n yhteisen liikennepolitiikan yhteydessä. EU:n rautatiemarkkinoiden yhdenmukaisuuden varmistaminen ja lainsäädännön tulkintaerimielisyyksien torjuminen ei voi onnistua pelkästään jäsenvaltioiden toteuttamilla toimilla, koska ongelman ytimessä ovat juuri kansalliset säännöt ja kansallisten instituutioiden heikko toimivuus, joista muodostuu esteitä sisämarkkinoille. EU:n tason toimien tavoitteena on varmistaa EU:n rautatiealan säännöstön johdonmukainen täytäntöönpano, minkä on tarkoitus johtaa sellaisen yhtenäisen eurooppalaisen rautatiealueen luomiseen, jolla ei ole tarpeettomia hallinnollisia ja teknisiä esteitä. 3. TAVOITTEET Yleinen tavoite: Poistaa vielä jäljellä olevat hallinnolliset ja tekniset esteet ja siten parantaa rautatieliikenteen kilpailukykyä suhteessa muihin liikennemuotoihin ja edistää yhtenäisen eurooppalaisen rautatiealueen kehittämistä. Erityistavoitteet: ET1: ET2: Helpottaa uusien toimijoiden pääsyä markkinoille Vähentää rautatieyritysten hallinnollisia kustannuksia Toiminnalliset tavoitteet: TT1: Tehostaa turvallisuustodistusten ja kalustoyksikköjen lupien myöntämistä TT2: Varmistaa turvallisuustodistusten ja yhteentoimivuuslupien myöntämisen ja tunnustamisen syrjimättömyys kaikkialla EU:ssa TT3: Lisätä kansallisten lainsäädäntökehysten yhdenmukaisuutta erityisesti rautatieliikenteen sisämarkkinoiden turvallisuuden ja yhteentoimivuuden osalta Toiminnallisille tavoitteille on asetettu seuraavat päämäärät: kaikkien tarpeettomien kansallisten sääntöjen poistaminen vuoteen 2025 mennessä (TT3) uusien rautatieyritysten markkinoille tuloon tarvittavan ajan vähentäminen vuoteen 2025 mennessä 20 prosentilla siitä, mikä olisi tilanne vuoden 2025 perusskenaarion mukaan (TT1 ja TT2) liikkuvan kaluston lupien saamisen kustannusten ja keston vähentäminen vuoteen 2025 mennessä 20 prosentilla siitä, mikä olisi tilanne vuoden 2025 perusskenaarion mukaan (TT1 ja TT2) FI 3 FI

4 4. TOIMINTAVAIHTOEHDOT Yksittäisten toimenpiteiden tarkastelun perusteella komissio on määritellyt perusskenaarion lisäksi viisi toimintavaihtoehtoa (vaihtoehdot 2 6). Vaihtoehdot 2 5 liittyvät pääasiassa Euroopan rautatieviraston ja kansallisten viranomaisten kanssakäymiseen, ja ne on hahmoteltu ottaen huomioon 3 jaksossa esitetyt kolme toiminnallista tavoitetta. Vaihtoehto 6 muodostuu horisontaalisista toimenpiteistä, jotka ovat enimmäkseen riippumattomia rautatieviraston ja kansallisten viranomaisten kanssakäymisestä ja joita voida soveltaa minkä tahansa vaihtoehdoista 2 5 lisäksi lopullisen vaikutuksen tehostamiseksi. Vaihtoehto 1: Perusskenaario (ei tehdä mitään) - jatketaan kuten alalla on tähän asti toimittu Vaihtoehto 2: Annetaan rautatievirastolle selvempi koordinointitehtävä johdonmukaisen lähestymistavan vahvistamisessa rautatieyritysten todistusten ja kalustoyksikköjen lupien myöntämiseen. Vaihtoehto 3: Rautatievirasto toimii keskitettynä asiointipisteenä siten, että lopullinen päätöksenteko todistuksista ja luvista säilyy kansallisilla turvallisuusviranomaisilla, mutta rautatievirasto tekee hakemuksille ja päätöksille alku- ja lopputarkastukset Vaihtoehto 4: Rautatievirastolla ja kansallisilla turvallisuusviranomaisilla on jaettua toimivaltaa: rautatievirasto tekee lopullisen päätöksen todistusten ja lupien antamisesta Vaihtoehto 5: Siirretään kansallisten turvallisuusviranomaisten tehtävät rautatievirastolle rautatieyritysten todistusten ja kalustoyksikköjen lupien osalta Vaihtoehto 6: Horisontaaliset, joihin sisältyy (muita kuin kansallisten viranomaisten ja rautatieviraston vastuunjakoon liittyviä) muita lainsäädännöllisiä ja ohjeellisia toimenpiteitä, joilla voidaan parantaa rautatiealan kilpailukykyä. Alla olevassa taulukossa esitetään kaikki toimintakokonaisuudet ja yksittäiset. FI 4 FI

5 Yhteenveto toimintavaihtoehdoista Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 2: rautatievirastolle selvempi koordinointitehtävä suhteessa kansallisiin turvallisuusviranomaisiin Perusskenaario Rautatieviraston vahvistettu koordinointi- ja valvontatehtävä suhteessa kansallisiin turvallisuusviranomaisiin kalustoyksikköjen lupien ja turvallisuustodistusten myöntämisen osalta, mukaan luettuna sen varmistaminen, että kansalliset viranomaiset tunnustavat luvat ja todistukset vastavuoroisesti Vaihtoehto 3: Rautatievirastosta keskitetty asiointipiste Rautatievirasto jakaa kansallisten turvallisuusviranomaisten kanssa toimivallan rautatieyritysten turvallisuustodistusten ja kalustoyksikköjen lupien myöntämisen osalta (keskitetty asiointipiste): päätöksen tekee kansallinen turvallisuusviranomainen, mutta rautatievirasto tekee hakemuksille alku- ja lopputarkastukset. Rautatievirastolle voi valittaa eräistä kansallisten turvallisuusviranomaisten päätöksistä Siirtyminen yhteen (yhteiseen) turvallisuustodistukseen ja kalustoyksikön lupaan (eurooppalainen kalustoyksikköpassi ): kansalliset viranomaiset antavat yhteiset turvallisuustodistukset ja kalustoyksikköjen luvat (jotka ovat lähtökohtaisesti vastavuoroisesti tunnustettuja) Vaihtoehto 4: rautatievirastolla ja kansallisilla turvallisuusviranomaisilla jaettua toimivaltaa Rautatievirasto jakaa kansallisten turvallisuusviranomaisten kanssa toimivallan turvallisuustodistusten ja kalustoyksikköjen lupien myöntämisen osalta: yhden asiointipisteen periaate siten, että kansalliset turvallisuusviranomaiset (rautatieviraston aluetoimistoina) osallistuvat prosessiin, mutta lopullisen päätöksen tekee virasto. Vaihtoehto 5: kansallisten turvallisuusviranomaisten tehtäviä siirretään rautatievirastolle Rautatieyritysten turvallisuustodistusten ja kalustoyksikköjen lupien myöntämistä koskevat kansallisten turvallisuusviranomaisten toimivalta siirretään kokonaan rautatievirastolle. Siirtyminen yhteen (yhteiseen) turvallisuustodistukseen ja kalustoyksikön lupaan (eurooppalainen kalustoyksikköpassi ): Rautatievirasto antaa yhteiset turvallisuustodistukset ja kalustoyksikköjen luvat (rautatieviraston päätöksiä koskevat valitukset käsittelee erillinen valituslautakunta) Rautatievirasto valvoo kansallisten turvallisuusviranomaisten toimintaa (esim. suuntaviivojen laadintaa ja niiden noudattamisen tarkastamista). Vaihtoehto 6: horisontaaliset (rautatie- Rautatievirastolle lisää koordinointi- ja valvontatehtäviä suhteessa ilmoitettuihin laitoksiin seuraavien osalta: tyyppihyväksyntä; raideliikenteen kalustoyksikköjen sertifiointi; ERTMS:n sertifiointi ja ilmoitettujen laitosten akkreditointi. Muiden kuin rikkomismenettelyihin liittyvien komission toimien lisääminen, erityisesti rautatiemarkkinoiden syrjimättömyyden osalta Yhteentoimivuus- ja turvallisuusdirektiivien muuttaminen siten, että säädetään kansallisia viranomaisia koskevien yhteisten periaatteiden ja toimintatapojen vahvistamisesta täytäntöönpanosäädöksillä Rautatieviraston aseman vahvistaminen kansallisen turvallisuus- ja yhteentoimivuuslainsäädännön seurannan ja täytäntöönpanon valvonnan osalta FI 5 FI

6 viraston ja kansallisten viranomaisten kanssakäymisen tasosta riippumattomat) Siirtyminen kansallisista teknisistä ja turvallisuussäännöistä EU-sääntöjen järjestelmään (kansallisille viranomaisille vaatimus poistaa tarpeettomat säännöt ja uusien sääntöjen antamisen rajoittaminen) Rautatieviraston aseman vahvistaminen rautateihin liittyvän tiedon jakamisessa ja koulutuksen järjestämisessä Rautatieviraston aseman vahvistaminen jäsenvaltioiden ja muiden sidosryhmien neuvonnassa ja tukemisessa niiden pannessa täytäntöön turvallisuutta ja yhteentoimivuutta koskevaa lainsäädäntöä Komission tiedonanto EU:n säädösten ja päätösten tulkintaa koskevista suuntaviivoista (mukaan luettuina yhteentoimivuuden tekniset eritelmät) Rautatieviraston aseman vahvistaminen mahdollisesti standardointia tarvitsevien varaosien määrittelyssä ja alan teollisuuden toimien koordinoinnissa. FI 6 FI

7 Läpinäkyvyyden vuoksi kaikkia vaihtoehtoja arvioitiin ensin yksittäin ja sen jälkeen yhdessä vaihtoehdon 6 kanssa, joka tehostaa muiden vaihtoehtojen vaikutuksia. 5. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Koska aloitteella tavoitellaan nimenomaan toiminnallista tehokkuutta, sen keskeiset vaikutukset ovat taloudellisia. Sen sijaan yhteiskunnalliset ja ympäristövaikutukset ovat enimmäkseen välillisiä ja jossain tapauksissa lähes olemattomia. Suoria vaikutuksia tarkastellaan määrällisesti ja välillisiä laadullisesta näkökulmasta. Suorien vaikutusten määrällinen arviointi koostuu seuraavista: kustannussäästöt ja todistus- ja lupamenettelyissä säädetty aika (mukaan luettuna toiminnanharjoittajien hallinnollisten kustannusten väheneminen); vaihtoehtokustannusten säästö, joka on seurausta sen ajan lyhenemisestä, jonka toiminnanharjoittajat tarvitsevat kalustoyksikköjen markkinointiin, ja rautatieviraston ja kansallisten viranomaisten hallinnollisten kustannusten muutokset. Vaihtoehto 6 arvioitiin sekä erikseen että yhdessä vaihtoehtojen 2 5 kanssa. Suorien vaikutusten arviointi vaihtoehtojen yhdistämisestä seuraavat kustannussäästöt Lupa- ja todistusmenettelyjen ja vaihtoehtokustannusten säästöt yhteenlaskettuina osoittavat hyötyjen olevan vaihtoehtojen 3 5 osalta tarkasteluajanjaksolla yli 500 miljoonaa euroa. Kunkin vaihtoehdon yhteenlasketut määrälliset hyödyt esitetään alla olevasta taulukosta, jossa vähiten hyödyttävä vaihtoehto on 2 ja eniten hyötyjä tuottava vaihtoehto on 5: Vaihtoehtojen 2 5, yhdistettynä vaihtoehtoon 6, yhteenlasketut määrälliset hyödyt rautatieyrityksille vuosina (diskontattu, milj. nettonykyarvo) Vaihtoehto Lupamenettelyn kustannussäästöt Todistusmenettelyn kustannussäästöt Vaihtoehtokustannussäästöt (keskitapaus) Hyödyt Vaihtoehdot 2+6: rautatieviraston koordinoinnin lisääminen + horisontaaliset Vaihtoehdot 3+6: rautatievirasto keskitettynä asiointipisteenä + horisontaaliset Vaihtoehdot 4+6: rautatieviraston ja kansallisten turvallisuusviranomaisten jaettu toimivalta + horisontaaliset Vaihtoehdot 5+6: kansallisten turvallisuusviranomaisten lupa- ja todistusmenettelyihin liittyvien tehtävien siirtäminen rautatievirastolle + horisontaaliset FI 7 FI

8 Suorien vaikutusten arviointi rautatieviraston ja kansallisten turvallisuusviranomaisten hallinnollisten kustannusten muutokset Yhdistetyistä vaihtoehdoista rautatievirastolle aiheutuvien hallinnollisten kustannusten arvio esitetään alla olevassa taulukossa, jossa vaihtoehto 5 on selvästi kallein: Vaihtoehdoista 2 5, yhdistettyinä vaihtoehtoon 6, seuraavat rautatieviraston hallinnolliset lisäkustannukset (milj. ) Vaihtoehto Vuosittain vuoteen 2020 mennessä (jolloin kaikki asteittaiset henkilöstömuutokset on toteutettu) Lisähenkilöstö Lisähenkilöstön kustannukset Yleiskustannukset Muut kustannukset Bruttokustannusten lisäys % viraston nykybudjetista Kustannukset, nettonykyarvo ( ) Vaihtoehdot 2+6: rautatieviraston koordinoinnin lisääminen + horisontaaliset Vaihtoehdot 3+6: rautatievirasto keskitettynä asiointipisteenä + horisontaaliset Vaihtoehdot 4+6: rautatieviraston ja kansallisten turvallisuusviranomaisten jaettu toimivalta + horisontaaliset Vaihtoehdot 5+6: kansallisten turvallisuusviranomaisten lupa- ja todistusmenettelyihin liittyvien tehtävien siirtäminen rautatievirastolle + horisontaaliset 38 (3,5) (0,9) (0,5) (4,9) 24 % (37) 42 (3,9) (1,0) (0,5) (5,4) 27 % (39) 55 (5,0) (1,3) (0,3) (6,6) 33 % (44) 302 (23,2) (5,8) (2,0) (31) 154 % (221) On syytä panna merkille, että perusskenaarion toiminnoista ei havaittu aiheutuvan lisäkustannuksia. Vaikka näissä toiminnoissa näkyy selvää kehitystä, niiden ei uskota vaikuttavan merkittävästi rautatieviraston hallinnollisiin kustannuksiin. Yhdistetyistä vaihtoehdoista aiheutuvat kansallisten turvallisuusviranomaisten hallinnolliset kustannukset esitetään alla olevassa taulukossa, jossa vaihtoehtoon 5 liittyy parhaat mahdollisuudet vähentää kustannuksia. FI 8 FI

9 Vaihtoehdoista 2 5, yhdistettyinä vaihtoehtoon 6, seuraavat kansallisten turvallisuusviranomaisten hallinnolliset kustannussäästöt (milj. ) Vaihtoehto Kansall. turv. viranomaisten henkilöstö yht. (arvio 2011) Vuosittain vuoteen 2020 mennessä (jolloin kaikki asteittaiset henkilöstömuutokset on toteutettu), kutakin kansallista turvallisuusviranomaista kohden Henkilöstön muutos Henkilöstökustannusten säästö Yleiskustannukset Bruttokustannussäästö Nettonykyarvo yht. EU:ssa ( ) Vaihtoehdot 2+6: rautatieviraston koordinoinnin lisääminen + horisontaaliset -2 EU12 0,08 0,02 0,1 EU15 0,17 0,04 0,2 37 Vaihtoehdot 3+6: rautatievirasto keskitettynä asiointipisteenä + horisontaaliset -4 EU12 0,09 0,02 0,1 EU15 0,35 0,09 0,4 55 Vaihtoehdot 4+6: rautatieviraston ja kansallisten turvallisuusviranomaisten jaettu toimivalta + horisontaaliset EU12 0,11 0,03 0,1 EU15 0,44 0,11 0,6 68 Vaihtoehdot 5+6: kansallisten turvallisuusviranomaisten lupaja todistusmenettelyihin liittyvien tehtävien siirtäminen rautatievirastolle + horisontaaliset -11 EU12 0,24 0,06 0,3 EU15 0,96 0,24 1,2 152 * Ainoastaan todistus- ja lupamenettelyjen parissa työskentelevät. Rautatieviraston yhteentoimivuus- ja turvallisuusraportteihin perustuva arvio. Olettaen, että Saksan turvallisuusviranomaisten henkilöstöä alueellisissa toimistoissa ei lasketa todistus- ja lupahenkilöstöksi vaan tarkastushenkilökunnaksi. Alla olevassa taulukossa esitetään arvioidut kokonaisvaikutukset rautatieviraston ja kansallisten turvallisuusviranomaisten hallintokustannuksiin kunkin analysoidun toimintavaihtoehdon osalta. Vaihtoehtoa 5 lukuun ottamatta kaikissa vaihtoehdoissa hallintokustannukset yleisesti vähenevät. Tällainen arvio johtuu siitä, että rautatievirastolle aiheutuvat kustannukset kompensoituvat kansallisten turvallisuusviranomaisten kustannussäästöillä. FI 9 FI

10 Rautatieviraston ja kansallisten turvallisuusviranomaisten kustannusten muutos ja vaihtoehtojen 2-5, yhdistettyinä vaihtoehtoon 6, nettovaikutus hallintokustannuksiin (kokonaiskustannukset, nykynettoarvo vuosina , milj. ) Vaihtoehto Rautatieviraston kustannusten arvioitu lisäys Kansallisten turvallisuusviranomaisten kustannusten arvioitu vähennys Hallintokustannusten säästöt (virasto + kansall. turvallisuusviranomaiset) Vaihtoehdot 2+6: rautatieviraston koordinoinnin lisääminen + horisontaaliset Vaihtoehdot 3+6: rautatievirasto keskitettynä asiointipisteenä + horisontaaliset Vaihtoehdot 4+6: rautatieviraston ja kansallisten turvallisuusviranomaisten jaettu toimivalta + horisontaaliset Vaihtoehdot 5+6: kansallisten turvallisuusviranomaisten lupa- ja todistusmenettelyihin liittyvien tehtävien siirtäminen rautatievirastolle + horisontaaliset (37) 37 0 (39) (44) (221) 152 (69) Edellä olevasta taulukosta ilmenee, että suurimmat kustannussäästöt (24 milj. ) olisivat saavutettavissa vaihtoehdossa 4 ja että vaihtoehto 5 lisäisi hallintokustannuksia noin 69 miljoonalla eurolla. Välillisten vaikutusten arviointi Välillisten yhteiskunnallisten vaikutusten ja mahdollisten ympäristövaikutusten (kasvihuonekaasupäästöt, ilmanlaatu ja melu) odotetaan olevan vähäisiä. Todellisuudessa olisi vaikea arvioida, missä määrin ne olisivat seurausta tästä aloitteesta eivätkä muista neljännen rautatiepaketin aloitteista ja/tai ulkoisista tekijöistä, kuten muiden liikennemuotojen kysynnän muutoksista. Rautatieturvallisuuden taso pysyisi kaikissa vaihtoehdoissa samana, jos tärkeimpien toimijoiden pääasiallisia vastuualueita turvallisuusketjussa ei muuteta, tai paranisi, jos kansallisen lainsäädännön yhdenmukaistaminen etenee. 6. VAIHTOEHTOJEN VERTAILU Vertailu suorien vaikutusten perusteella Eri vaikutusten yleisistä tuloksista esitetään yhteenveto alla olevassa taulukossa. Vaikka vaihtoehto 6 voitaisiin toteuttaa itsenäisesti, analyysi on osoittanut sen yhdistämisestä institutionaalisten vaihtoehtojen 2 5 kanssa olevan selvää hyötyä. FI 10 FI

11 Yhteenvetotaulukko vaihtoehtojen 2 5, yhdistettynä vaihtoehtoon 6, diskontatuista kustannussäästöistä rautatieyrityksille ja viranomaisille vuosina (nettonykyarvo, milj. ) Vaihtoehto Rautatieyritysten säästöt (hallintokustannukset mukaan luettuina) Lupamenettely Turvallisuustodistusmenettely Vaihtoehtokustannukset (keskita paus) Hallintokustannusten muutos Toimijoille koituvat hyödyt Rautatievirasto Kansall. turvallisuusviranomaiset Hallintokustannusten muutos Rautat.viraston / kansall. turv.viranomaisten menetetyt lupamaksutulot 1 Nettohyödyt EU:n budjetista tarvittavat lisävarat rautatieviraston kustannusten kattamiseen Vaihtoehdot 2+6: rautatieviraston koordinoinnin lisääminen + horisontaaliset Vaihtoehdot 3+6: rautatievirasto keskitettynä asiointipisteenä + horisontaaliset Vaihtoehdot 4+6: rautatieviraston ja kansallisten turvallisuusviranomaisten jaettu toimivalta + horisontaaliset Vaihtoehdot 5+6: kansallisten turvallisuusviranomaisten lupa- ja todistusmenettelyihin liittyvien tehtävien siirtäminen rautatievirastolle + horisontaaliset (37) 37 0 (29) 411 (37) (39) (29) 461 (39) a: 0 2 b: (6) (44) (29) 497 c: (25) (221) 152 (69) (29) 476 (146) 1 2 Kalustoyksikkölupien kokonaismäärä vähenee asteittain ajan mittaan, mikä johtaa koko EU:ssa noin 29 miljoonan euron lupamaksutulojen vähennykseen. Tässä kuvataan sitä, missä määrin rautatieviraston lisäkustannukset. voidaan tulevaisuudessa kattaa niillä tuloilla, jotka virasto kerää omasta osuudestaan turvallisuustodistusten ja kalustoyksikkölupien antamisessa. Rautatieviraston ja kansallisten viranomaisten tulojakoa kuvataan kolmella skenaariolla a): kansall. turvallisuusviranomaiset 25% ja rautatievirasto 75%; b): kansall. turvallisuusviranomaiset 50% ja rautatievirasto 50%; c): kansall. turvallisuusviranomaiset 75% ja rautatievirasto 25%. FI 11 FI

12 Suorat vaikutukset huomioon ottaen eniten hyötyjä seuraa vaihtoehdosta 4, jonka kustannus hyötysuhde on paras. Lisäksi sillä ei ole kustannusvaikutuksia EU:n talousarvioon (minimikustannukset skenaariossa a) ja kustannusneutraali skenaariossa b)), jos rautatieviraston lisäkustannukset katetaan, kuten on ehdotettu, toimialalta perittävillä maksuilla. Vertailu tehokkuuden ja toimivuuden perusteella Eri vaihtoehtojen tehokkuudesta ja toimivuudesta esitetään yhteenveto alla olevassa taulukossa. Vaihtoehtojen tehokkuus ja toimivuus Vaihtoehto Tehokkuus (nettohyöty milj. euroa) Vaikuttavuus (saavutettujen toiminnallisten tavoitteiden lukumäärä) Vaihtoehdot 2+6: rautatieviraston koordinoinnin lisääminen + horisontaaliset Vaihtoehdot 3+6: rautatievirasto keskitettynä asiointipisteenä + horisontaaliset Vaihtoehdot 4+6: rautatieviraston ja kansallisten turvallisuusviranomaisten jaettu toimivalta + horisontaaliset Vaihtoehdot 5+6: kansallisten turvallisuusviranomaisten lupaja todistusmenettelyihin liittyvien tehtävien siirtäminen rautatievirastolle + horisontaaliset Tämä taulukko osoittaa, että kun yhdistetään nettohyödyt toiminnallisten tavoitteiden saavuttamisella ilmaistuun toimivuuteen, paras vaihtoehto on 4, jossa kaikki tavoitteet saavutetaan parhain mahdollisin nettohyödyin. Vaihtoehdon 3 hyödyt ovat lähes yhtä hyvät kuin vaihtoehdossa 4, mutta se häviää toimivuudessa, koska lupamenettelyjen kustannukset eivät vähene. Päätelmät Vaihtoehto 4 olisi johdonmukainen, tehokas ja toimiva ratkaisu todettuihin ongelmiin, sillä se tarjoaa parhaan tulostasapainon suhteessa seuraaviin: toimialan edustajat, joiden osalta vähenevät sekä kustannukset että turvallisuustodistuksen ja kalustoyksikköjen ja muiden osajärjestelmien lupien saamiseen tarvittava aika; kustannusvaikutus EU:n talousarvioon; kustannusvaikutus kansallisiin instituutioihin; toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden noudattaminen; 1 jaksossa esitettyjen ongelmien ratkaiseminen; sekä 3 jaksossa esitettyjen tavoitteiden saavuttaminen. FI 12 FI

13 7. SEURANTA JA ARVIOINTI Arvioinnin osalta on suunniteltu, että komissio tarkastelee vuonna 2025, onko aloitteen tavoitteet saavutettu, ja jos näin ei ole, tutkii, mitä jatkotoimia voitaisiin toteuttaa niiden saavuttamiseksi vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteiden saavuttamista voitaisiin seurata asiaan liittyvillä indikaattoreilla. Tätä varten toiminnallisten tavoitteiden päämäärien saavuttamista voidaan tarkastella seuraavilla indikaattoreilla: kansallisten sääntöjen lukumäärä, turvallisuustodistusmenettelyn kustannukset ja kesto ja kalustoyksikön lupamenettelyn kustannukset ja kesto. Indikaattoreita voitaisiin seurata esimerkiksi haastatteluilla (kyselytutkimukset), joissa valituilta sidosryhmien edustajilta kysytään niiden omaa arvioita turvallisuustodistuksen ja kalustoyksikön luvan saamiseen kuluneesta ajasta ja kustannuksista, sekä ottamalla huomioon ilmoitettujen ja julkaistujen kansallisten sääntöjen lukumäärä, jonka mittaamisessa voidaan käyttää hyväksi asiaa koskevaa tietokantaa. Lisäksi voisi olla hyödyllistä seurata kuulemismenettelyllä sidosryhmien kantaa seuraaviin: syrjimättömyys; kansallisen lainsäädäntökehyksen sisäisen johdonmukaisuuden lisääntyminen. FI 13 FI