Pieksämäki Ajankohtaista Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmasta (LAPE) sekä nuorten osallistumisesta maakuntauudistuksessa

Transkriptio

1 Pieksämäki Ajankohtaista Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmasta (LAPE) sekä nuorten osallistumisesta maakuntauudistuksessa LAPE ohjausryhmän puheenjohtaja (STM), NUKSU ry:n puheenjohtaja VTL, YTT (h.c) Maria Kaisa Aula #lapemuutos 1

2 Miksi #lapemuutos? 1. Lasten ja nuorten hyvinvointi eriarvoistuu

3 Lapsi ja perhepalveluiden muutosohjelma Teemme lasten, nuorten ja perheiden Hyvää arkea. Yhdessä. Lähellä. Motto: Jokainen lapsi ja nuori tarvitsee lähelleen turvallisia ja välittäviä aikuisia. LAPE-muutosohjelman tavoitteena on luoda lapselle ja nuorelle suotuisa kasvuympäristö sekä tukea perheen hyvinvointia. Muutostyö on kokonaisvaltaista ja pitkäjänteistä. Uudistumme hallinto- ja ammattikuntakeskeisyydestä lapsi- ja perhelähtöisyyteen. 3

4 Yhdessä Kohti uutta toimintakulttuuria! Muutostyö on ammattilaisten, johtajien, päättäjien sekä lasten, nuorten ja vanhempien kumppanuutta. Ylitämme sivistystoimen sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden rajat (SI-SOTE). Muutostyö yhdistää kuntia, maakuntia, järjestöjä, seurakuntia ja yksityisiä toimijoita ja tutkimusta. Hyvää arkea Lähellä Lapsi ja nuori kasvaa ihmissuhteissa ja yhteisöissä;: kotona, vertaisryhmissä, varhaiskasvatuksessa, koulussa, oppilaitoksessa, terveys- ja sosiaalipalveluissa, asuinympäristössä, erilaisissa kohtaamisen paikoissa, järjestöissä, seurakunnissa, harrastuksissa. Tuomme sopivan tuen oikeaan aikaan osaksi arjen elämää. Hyvä kohtaaminen luo luottamusta. Palvelut ovat lapsille ja nuorille ihmisiä ja yhteisöjä. Vältämme pois lähettämistä. Lisätään kotiin, kouluun ja varhaiskasvatukseen jalkautuvia ja konsultoivia palveluita sekä tukea. Hyödynnämme digitaalisten ja liikkuvien palveluiden mahdollisuuksia. 4

5 Vaalimme kasvua tukevia ihmissuhteita niin kodeissa kuin lähiyhteisöissäkin. Vahvistamme vanhemmuuden tukea ja monimuotoisten perheiden voimavaroja. Tuomme oppimiseen iloa. Osallistamme lapset, nuoret ja heidän vanhempansa. Tavoittelemme yksilöllistä neuvontaa, ohjausta, kasvatusta, tukea ja hoitoa eli sopivaa tukea oikeaan aikaan. Siihen tarvitaan kaikkien toimijoiden yhteistyötä. 5

6 Kumppanuuksin kohti lasten ja nuorten hyvää kasvuympäristöä! Sivistys KUNTA Palveluiden kehittäjät Ammattilaiset SO siaali Ja TErveys MAAKUNTA Lapsi ja nuori Työllisyys, kotoutuminen yhdyskuntausuun nittelu Kunta + maakunta Vanhemmat Kaverit lähiyhteisö Järjestöt ja seurakunnat Ammattilaisten Kouluttajat Yliopistot Päättäjät Johtajat

7 Arvot ja eurot. Seuraamme sekä hyvinvointia että kustannuksia. Kun painopiste siirtyy korjaavista palveluista ehkäiseviin, kustannukset pysyvät aisoissa Lapsille ja nuorille hyvä kunta, maakunta ja Suomi luovat myönteistä tulevaisuutta Nykyistä yhdenvertaisemmat palvelut ja tuki vähentävät lasten eriarvoisuutta. Työ perustuu YK:n Lapsen oikeuksien sopimukseen. 7

8 Miten? SI + SOTE TEM:iä unohtamatta LAPE luo lapsi- nuori- ja perhelähtöistä sisältöä ja palvelurakenteita sote- ja maakuntauudistukseen -> LAPE ohjaa, kouluttaa, verkostoi,. innovoi ja juurruttaa toimintamallit uuden maakunnan ja kunnan toimintaympäristöön. Muutostyötä ohjaavat yhdessä sosiaali- ja terveysministeriö sekä opetus- ja kulttuuriministeriö. Toimeenpanon tuesta vastaa THL. Vaikutamme muutostyön jatkumiseksi pitkäjänteisesti myös yli hallituskausien.. 8

9 Maakunnalliset LAPE muutosohjelmat rahoitus milj e + muutosagentti -> jatkuvuus 2019 tavoitteena Toimintakulttuuri uudistuu lapsen oikeuksiin ja tietoon perustuvaksi myös päätöksenteossa ja hallinnossa Perhekeskustoimintamalli verkostoi lapsi ja perhepalvelut toimivaksi kokonaisuudeksi Varhaiskasvatus/koulu/oppilaitokset lasten hyvinvoinnin tukena Erityis- ja vaativimmat palvelut verkostoidaan keskenään ja tuodaan lähemmäs arkea sekä peruspalveluihin 9

10 Sillanrakennustyötä

11 Esimerkki: Toimintakulttuuri uudistuu UNICEF kehittää maakuntien lapsiystävällisyyttä Kuusi maakuntaa: Etelä-Karjala, Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Päijät-Häme, Uusimaa ja Varsinais- Suomi ovat mukana Lapsiystävällinen maakunta - pilotissa (osin myös Keski-Suomi) 10 kk aikana luodaan lapsiystävällisen maakunnan ohjeistus, jota voidaan levittää myös muihin maakuntiin Maakunnan strategia-asia, ei pelkästään sote vaan TEpalvelut, yhdyskuntasuunnittelu jne mm. lapsivaikutusten arvioinnin käyttöön oton tukea lasten ja nuorten osallistumisen strateginen linjaus tarvitaan HUOM: myös THL verkkokoulutus: Luo luottamusta - Suojele Lasta! 11

12

13 Mitä perhekeskus tekee? Toimii yhteisöllisenä kohtaamispaikkana. Edistää lapsen ja perheen terveyttä ja hyvinvointia Antaa varhaista tukea ja hoitoa Lapsi ja perhe Tukee vanhemmuudessa ja parisuhteessa Auttaa vanhempia sovinnollisessa erossa Ymmärtää maahanmuuttajien erityistarpeita Ehkäisee lähisuhdeväkivaltaa Perhekeskus Mukana elämässä.

14 Esimerkki: Vanhemmuuden tuen näyttöön perustuva osaaminen ammattilaisille Lasten itsetuntoon, mielenterveyteen koulumenestykseen vaikuttaa heidän vanhempiensa kyky auttaa, tukea ja kannustaa ja olla myönteisessä vuorovaikutuksessa Vanhemmuuden laatu on keskimäärin ottaen Suomessa parantunut (vrt. kuritusväkivallan kielto 1984) Pienellä osalla lapsia myönteisen vanhemmuuden antama tuki puuttuu > käytöshäiriöt, lastensuojelutarve, pärjäävyys, oppimisen ongelmat OSANA LAPEA KASVUN TUKI kehityshanke näyttöön perustuvien vanhemmuuden tuen menetelmien levittämiseksi järjestelmällisesti osaksi palveluita - myös esim. nuorisotyötä ja ohjaamoja! Etunimi Sukunimi 10/3/

15 Kouluun /oppilaitoksiin liittyvät hyvinvointipalvelut Opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalvelut Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Terveydenhoitaja Lääkäri Lapsi ja nuori Perhe Opetus, oppimisen- ja koulun käynnin sekä opiskelun tuki Monialainen yksilökohtainen opiskeluhuolto Nuorisotyö Järjestöjen palvelut Perhekeskuksen palvelut Erikoissairaanhoito Sosiaalipalvelut Lastensuojelu Muut sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut Liikunta, taide ja kulttuuri Seurakuntien palvelut Järjestäjät Kunta Maakunta Kunta ja maakunta Järjestöt Seurakunnat

16 Esimerkki: Miten oppilashuolto toimii lapsi- ja perhelähtöisesti uudessa toimintaympäristössä? Esimerkkejä selvitettävistä yhdyspinta - asioista: Nuorisotyön yhdyspinta (kouluun, oppilaitoksiin ja) sotepalveluihin Kasvupalvelujen yhdyspinta oppilaitoksiin Ohjaamojen (kuka järjestää?) yhdyspinta oppilaitoksiin Oppilaitosten asuntoloiden yhdyspinnat sote-palveluihin Sote-palveluja tuottavien järjestöjen (esim. vammais- ja sijaishuoltopalvelut) yhdyspinnat kouluun ja oppilaitoksiin (järjestämisestä vastaa maakunta, meneekö samoilla yhdyspintaperiaatteilla?) Vanhemmuuden tuki, jota järjestetään sote-koulu yhteistyönä (yhteistyö perhekeskuksen kautta?) Maahanmuuttajille suunnattuihin palveluihin liittyvät yhdyspinnat Sote palvelujen kehittämistoimintaan liittyvät yhdyspinnat, esim lasten ja nuorten äänen kuuleminen koulujen ja oppilaitosten kautta 16

17 Esimerkki:Lastensuojelu uudistuu ihmissuhteita vahvistavaksi 17

18 KANSALLISEN MUUTOSTYÖN KESKIÖSSÄ Toimintakulttuurin juurtuminen: ammattilaisten osaamisen uudistaminen Asiakastiedon sujuva jakaminen: Yksi lapsiyhteinen suunnitelma - työryhmäraportti tulossa. Monialainen palvelutarpeen arviointi. Monialaista verkostojohtamista sekä sujuvia yhdyspintoja mahdollistamaan arjessa toimivat palvelukokonaisuudet myös vuoden 2020 jälkeen-> selvityshenkilöt 2017 loppuun asti. Parempi tietopohja: hyvinvointi, kustannukset. lasten ja nuorten kokemukset (yhdenvertaisuus) 18

19 Yhdyspintoja lasten, nuorten ja perheiden palveluissa tarkastellaan monella tasolla 1. Asiakastyössä - lapsi, nuori ja perhe saa avun oikea-aikaisesti 2. Palveluissa palvelukokonaisuudet kokoavat palvelut yhteen helposti saataviksi Perhekeskustoimintamalli Kouluun ja oppilaitokseen kiinnittyvät hyvinvointipalvelut Ohjaamopalvelut Sosiaali- ja terveydenhuollon erityistason ja vaativien palvelujen kokonaisuus 3. Palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa Kunta Maakunta 4. Ohjauksessa Valtioneuvosto, ministeriöt ja niiden alaiset laitokset Kaikilla tasoilla Tietotuotanto Johtaminen Osaamisen johtaminen Lape-yhdyspinnat

20 NUORTEN OSALLISTUMINEN MAAKUNNASSA 20

21 Missä mennään? Maakunta > Millainen lasten ja nuorten osallistumisen linjaus osaksi strategioita ja palvelulupauksia? Huom! Vaalit lokakuussa Lakiluonnos: nuorisovaltuusto tai vastaava vaikuttamisryhmä sekä muu huolehtiminen eri väestöryhmien osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista Vuoden 2017 alusta jokaisessa kunnassa tulisi lain mukaan olla nuorisovaltuusto (sekä oppilaitoksissa oppilaskunnat) Paljon toiminnallisia eroja ja epätasaisuuksia -> tarvitsevat tukea Joitakin maakunnallisia nuorten vaikuttajaryhmiä (NÄKS, Kainuu) Lastensuojelun kokemusasiantuntijaryhmiä eri puolilla maata jo useita Vammaisten lasten ja nuorten vaikuttamisessa tilanne hajanainen ja vähän yhteistyötä tähän mennessä Työllisyyden alalla: mm. Ohjaamotoiminnan kehitystyö OKM rahoitteiset kehitytshankkeet Nuorten Keski-Suomi ry ja Nuva ry (5 + 3 maakuntaa)-> maakunnallisen nuorisovaltuustotoiminnan pilotoniti sekä vaikuttaminen palveluissa

22 Nuorten ääni uudessa maakuntahallinnossa -hanke Visio Kaikenlaisten nuorten ääni kuuluu tulevassa maakunnassa Monimuotoisuus (kaikki mukana, monia kanavia ja tapoja) - Systemaattisuus Aikuisten ja nuorten vuoropuhelu Yhteys päätöksentekoon ja palveluiden kehittämiseen niin maakunta- kuin kuntatasollakin Seuranta ja arviointi Osallisuuden tunne mahdollisimman laajalle joukolle = > hyvinvointia kaikille

23 Lasten ja nuorten osallistumisen monimuotoisuus Lapsena/nuorena ja oppilaana Yksittäisen lapsen kohtaaminen niin, että hän tulee kuulluksi : aikuisen aika ja vuorovaikutustaidot Asiantuntijana Lasten ja nuorten kokemusten kerääminen ja hyödyntäminen palvelun kehittämisessä keskustelut, käyttäjäkyselyt, vertaisryhmät, ruokaraati, ympäristötoimikunta Yhteisön vahvistajana: tukioppilaat, välkkärit, tapahtumajärjestelyt, koulun verkkolehdet ym. Lasten/nuorten edustajana: oppilaskunnan hallitus, lasten parlamentti, nuorisovaltuusto - vuorovaikutus päättäjien kanssa! -> lasten ja nuorten prioriteetit aikuisten tietoon ja agendoille Aktivistina: Lasten ja nuorten itse perustamat vaikuttamisryhmät (ympäristö, kehitysyhteistyö, rasismin vastustaminen jne) 23

24 Missä lapsen ja nuoren pitäisi maakunnan palveluissa ja hallinnossa voida osallistua, vaikuttaa ja tulla kuulluksi? Terveydenhuollossa ml. Kouluterveydenhuolto, sairaala Kuntoutuksessa ja muissa vammaisten palveluissa Lastensuojelun palveluissa, sijaishuollossa ja sen valvonnassa Yhdyskunta ja maankäytönsuunnittelussa, kaavoituksessa Maahamuuttotilanteissa, kotouttamisessa Työllisyyden ja yrittämisen palveluissa Oikeudellisissa ja hallinnollisissa menettelyissä: valitukset, muistutukset Huom! Potilas- ja sosiaaliasiamiesten toiminta Kun tehdään erilaisia suunnitelmia ja ohjelmia ja strategioita Maakunnan keskushallinnossa/päätöksenteossa: tuoda nuorten näkökulmat päätöksenteon tietoon ja agendalle aloitemenettelyt ym 24

25 Laatua ja vaikuttavuutta palveluihin? Hyvä työllistymisen palvelu Hyvä koulu Hyvä sairaala Hyvä lastensuojelu Hyvä kuntoutus Hyvä oppilashuolto Hyvä väkivallan ehkäisytyö Kenen arvioimana? Kenen kriteerein? Ammattilaisen Vanhemman Lapsen ja nuoren 25

26

27 Kenenkään ei tulisi olla yksin yksinäisyys koskettaa liian montaa lasta ja nuorta Tuntee itsensä yksinäiseksi (%) yhteensä lk 8.-9 lk Lukio äidin koulutustaso matala ulkomainen syntyperä, syntynyt ulkomailla toimintarajoite AOL sijoitettu kodin ulkopuolelle THL: Kouluterveyskysely Halme, Lape -päivät

28 Oppilaat ja opiskelijat kokevat paljon irrallisuutta Myös muiden ryhmien välillä suuria eroja Kokee olevansa tärkeä osa luokkayhteisöä (%) lk 8.-9 lk Lukio yhteensä äidin koulutustaso matala ulkomainen syntyperä, syntynyt ulkomailla toimintarajoite AOL sijoitettu kodin ulkopuolelle THL: Kouluterveyskysely Halme, Lape -päivät

29 LOPUKSI Maakunta on uutta lapsille ja nuorille uutta myös aikuisille ja päättäjille! Tiedottaminen ja viestintä lapsille ja nuorille ymmärrettävästi, selkokielisesti on välttämätöntä! Millainen on lapsille ja nuorille hyvä maakunta? Miten valmennamme ja autamme aikuisia/päättäjiä? Tunnistamaan omat mahdolliset ennakkoasenteensa Kohtaamaan lapsia ja nuoria Oppimaan lapsilta ja nuorilta- > osallistuminen on lapsen oikeus josta on iloa ja hyötyä aikuisille Onko aikuisten ASENNE kohdallaan: ystävällinen. lapsia ja nuoria arvostava sekä heidän mielipiteistään kiinnostunut! 29

30 Maakuntien muutostyön kehittämiskokonaisuudet Perhekeskustoimintamalli verkostoi lapsiperheiden palvelut toimivaksi kokonaisuudeksi Varhaiskasvatus koulu ja oppilaitos tukevat lapsen ja nuoren hyvinvointia - Mukana elämässä HYVÄÄ ARKEA + YHDESSÄ + LÄHELLÄ = #lapemuutos - Hyvinvoiva lapsi oppii ja kasvaa Erityis- ja vaativimmat palvelut verkostoidaan paremmin keskenään ja tuodaan lähemmäs arkea sekä peruspalveluita --Lisää yhdenvertaisuutta Toimintakulttuuri uudistuu lapsen oikeuksiin ja tietoon perustuvaksi myös hallinnossa ja päätöksenteossa - - Kohti lapsille ja nuorille hyvää kuntaa ja maakuntaa 30