Aallot o Juha Stenberg Opinnäyte Saamelaisalueen koulutuskeskus Korukivi- ja jalometalliala

Transkriptio

1 Aallot Juha Stenberg Opinnäyte Saamelaisalueen koulutuskeskus Korukivi- ja jalometalliala

2 Saamelaisalueen koulutuskeskus Korukivi- ja jalometalliala Artesaani Juha Stenberg AALLOT Sivuja 14 TIIVISTELMÄ Opinnäytetyöni antoi minulle mahdollisuuden tutustua koulutuksessani harvemmin käytettyihin metalleihin kultaan sekä valkokultaan. Päämateriaalina koulutuksessani on hopea, joten tämä kirjallinen osuus sisältää myös jonkin verran vertailuja kullan, valkokullan ja hopean ominaisuuksien kesken sekä omia havaintojani siitä, miten kulta / valkokulta eroaa hopean työstöstä. Kirjallinen osuus sisältää myös tietoa topaasista sekä sen ominaisuuksista työstettäessä siitä viistehiottua kiveä.

3 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO TAUSTAA TYÖN IDEA IDEAN KEHITTELY OMAT TAVOITTEET MATERIAALIT KULTA (Au) VALKOKULTA TOPAASI (Al2(SiO4)(F,OH)2) VALMISTUSPROSESSI YHTEENVETO JUOTTAMINEN KIVIEN ISTUTUS...12 TUOTTEEN HINNOITTELU...13 LÄHDELUETTELO...14

4 1 1. JOHDANTO Päättötyönä valmistin tilauksesta asiakkaan toiveiden mukaiset sormukset. Asiakkaan toiveena oli saada kaksi ei-identtistä sormusta, jotka yhdistettynä muodostavat yhden kokonaisuuden. Tarkoituksena on, että asiakas voi pitää sormuksia joko yhtenä kokonaisuutena tai vaihtoehtoisesti kahtena erillisenä sormuksena. Tavoitteena on valmistaa sormukset siten, että ne ovat arvoltaan yhdenvertaiset, jotta asiakas voi myöhemmin luovuttaa ne kahdelle tyttärelleen perintönä. 2. TAUSTAA 2.1 TYÖN IDEA Ensimmäisen asiakastapaamisen tarkoituksena oli kartoittaa, minkälaisia toiveita asiakkaalla on sormuksen koon, tyylin, rakenteen, materiaalien sekä kivien suhteen. Tässä tilaisuudessa selvitimme myös alustavasti työn materiaalikustannukset, sovimme materiaaleille kattohinnan - jota ei ylitettäisi, mutta jonka sisällä pystyisin huoletta työskentelemään - sekä otin tarvittavat mitat, tässä tapauksessa sormen ympärysmitan ja sormuksen maksimileveyden. Tapaamiseen valmistauduin keräämällä ja valitsemalla asiakkaalle valmiiksi laajan kollaasin erityylisiä sormusvaihtoehtoja alan ammattilehdistä. Tällä halusin selvittää, puhummeko asiakkaan kanssa yhteistä kieltä määritellessämme oleellisia elementtejä sormusten suhteen. Pyrin tässä tilaisuudessa myös huomioimaan omat mahdollisuuteni selviytyä sekä taidollisesti että ajallisesti työn valmistumisen suhteen.

5 2 Tapaamisen ja keskustelujen pohjalta poimin seuraavia havaintoja asiakkaan toiveista: - Graafisuus - Kookas - Veistoksellisuus - Ulkonevaa struktuuria - Mahdollisia tasoja rakenteessa - Ilmavuus - Selkeys - Mieluummin kulmikkuus kuin pallomaisuus - Ei identtisiä - Ei 80-lukua - Materiaaleina kulta sekä valkokulta - Mattapinta - Aidot kivet, siniset, ei liian pienet eikä pyöreät 2.2 IDEAN KEHITTELY Miettiessäni lopullisia ja määrääviä elementtejä halusin hyödyntää asiakkaan mieltymystä mereen, sen väriin ja liikkeeseen. Tämä määräsi pitkälle sen, että valitsin kiviksi siniset topaasit - niiden värin vuoksi. Halusin myös tuoda esiin veden liikettä sekä hyödyntää asiakkaan mieltymystä hopean väriin. Tämä luonnollisesti vaikutti materiaalivalintaan oleellisesti, kuten myös se, että asiakkaalla oli omaa kultaa, jota hän halusi käytettävän työssä. Muista elementeistä valitsin ulkonevan struktuurin, koon, tasot sekä vastakkaiset pintakäsittelyt (kiiltävä/matta). Ensimmäinen tapaaminen asiakkaan kanssa järjestin jo alkutalvesta. Tällä halusin varmistaa sen, että minulla on riittävästi aikaa hauduttaa ja kypsyttää ideaa ajatuksissani ja alitajunnassani. Tuskin koskaan etenen malleja suunnitellessani hahmotelmia tekemällä. Tapani ideoida on puhtaasti visualisoida ne mielessäni. Kun se lopullinen ISO ajatus tulee mieleen, teen vasta silloin työstä hahmotelman. Näin etenin tässäkin tapauksessa.

6 3 Ajatus palikoiden asettumisesta suurin piirtein kohdalleen tapahtui taikinaa vaivatessa joululomalla. Tästä mielikuvasta tein hahmotelman, jonka tarkoituksena oli esittää asiakkaalle sormuksen rakenne, kivien ulkonäkö sekä määräävät elementit. Asiakkaan hyväksyttyä ehdotelman, sovimme, että työstäessäni sormusta teemme asiakkaan kanssa yhteistyötä siten, että ennen lopullisia juotoksia lähetän asiakkaalle oman näkemykseni siitä, miten osaset lopullisesti mielestäni tulisi sijoittaa, jolloin asiakkaalla on vielä mahdollisuus vaikuttaa lopulliseen malliin. Teknisiin päätöksiin ja niiden muutoksiin pidätin oikeudet itselläni, joten yhteistyö asiakkaan kanssa tässä vaiheessa perustui enää puhtaasti sormuksen visuaaliseen ulkonäköön. 2.3 OMAT TAVOITTEET Opinnäytetyötä valitessani tiedostin omat rajalliset taitoni työskennellä valittujen materiaalien kanssa. Myös teknisesti työhön liittyi tehtäviä, jotka eivät ole kuuluneet opetukseen. Tämän asian toin esiin keskusteluissa ohjaavien opettajien kanssa, jolloin yhdessä päätimme, että käytän opinnäytettä tehdessäni ohjausta tekniikoissa, jotka eivät ole minulle entuudestaan tuttuja. 3. MATERIAALIT 3.1 KULTA (Au) Kulta on kiehtonut ihmistä jo vuosituhansien ajan. Se on erilaista kuin mikään luonnossa, erikoisen väristä ja hohtavaa. Siitä tuli jo varhain onnen ja rakkauden symboli sekä kaikkialla hyväksytty maksuväline. Kullan etsiminen on muuttanut maailmaa - sen takia on hävitetty kokonaisia kansakuntia. Edelleenkin kulta on tärkein kantajansa vaurautta osoittava korumateriaali. Kulta on kuparin ohella todennäköisesti ensimmäinen metalli, jonka ihminen on oppinut tuntemaan.

7 4 OMINAISUUDET Sulamispiste 1064 C Kiehumispiste 2808 C Ominaispaino 19,3 g/cm 3 HUOMIONARVOISTA Pehmeä ja kiiltävä metalli, erittäin hyvä venyvyys ja muokattavuus Säilyttää kiiltonsa ilmassa ja vedessä KÄYTTÖ JALOMETALLIALALLA Koruihin (Vaissi Huovinen 2005) 3.2 VALKOKULTA Valkokultaa seostetaan nykyisin kullasta ja palladiumista. Palladium on korvannut nikkelin kullan seosmetallina lähes kokonaan, nikkelin haittavaikutusten vuoksi. Valkokultaa käytetään korujen valmistuksessa, mutta useimmiten vain istutusmetallina liitettynä keltakultaan. Vähäinen käyttö johtuu seoksen korkeasta sulamislämpötilasta, eikä se sovellu esimerkiksi valettavaksi tavanomaisilla välineillä. Opinnäytteessäni käyttämä valkokulta on pitoisuudeltaan 750, joten puhtaan kullan osuus seoksesta on 750% ja palladiumin osuus seosmetallina on 220%. OMINAISUUDET Sulamispiste 1272 C (Vaissi Huovinen 2005) 3.3 TOPAASI (Al2(SiO4)(F,OH)2) Nimi juontuu sanskriitin sanasta tapas, tuli. Topaasia löydetään paljon muun muassa Brasiliasta, Australiasta, Burmasta ja Sri Lankasta. Tärkeä tuottajamaa on myös U.S.A.

8 5 Värivariaatioita ovat mm. vaaleankeltainen, keltaruskea, sininen, vihreä ja violetti. Harvinaisimpia ja arvokkaimpia värejä ovat eri punaiseen vivahtavat sävyt. Siniselle topaasille värin antaa kaksiarvoinen rauta. Topaasilla on etevä lohkeavuus asematason suunnassa, joten sitä hiottaessa on oltava erityisen varovainen. Kohtisuorassa optista akselia vastaan olevassa suunnassa se lohjetessaan muodostaa suoria peilimäisen kirkkaita lohkopintoja. Jos hiontasuuntaa valittaessa kiven taulupinta asetetaan lohkopinnan suuntaiseksi, ei siihen saada hyvää kiiltoa siihen syntyvän pienen hilseilyn vuoksi. OMINAISUUDET Kovuus 8 Kidejärjestelmä: Rombinen Valontaittokerroin 1,619 1,627 Dispersio 0,014 (Paronen 1988).

9 6 4. VALMISTUSPROSESSI 4.1 KIVET Jotta asiakkaan toiveet kiven struktuurin suhteen toteutuisivat, valitsin kivien työstötavaksi viistehionnan ja kiven malliksi yksinkertaisen porrashionnan. Olin jo aikaisemmin opinnoissani tehnyt porrashionnan, joten teknisesti työ oli entuudestaan tuttua. Uusia haasteita työhön toi valittu materiaali topaasi, jossa on huomioitava jo aiemmin mainitsemiani ominaisuuksia, kuten etevä lohkeamissuunta. Raakakivessä oli kumminkin selvästi esillä lohkeamissuunta, joten taulupinnan valitseminen oli suhteellisen helppoa. Topaasi on herkkä kivi halkeamaan, joten hionta on suoritettava varoen. Kivi on myös arka voimakkaille lämpötilan muutoksille. Tämä on huomioitava kiveä kääntäessä. Kivien työstö eteni siis suhteellisen itsenäisesti ja mutkattomasti, ja lopputulokseen olin erittäin tyytyväinen. Näitä kiviä tehdessä opin myös kellottamisen merkityksen sekä osasin välttää virheitä, joita olin tehnyt ensimmäistä porrashiontaa tehdessäni.

10 7 4.2 JALOMETALLIOSUUS RUNGOT Ensimmäisenä työvaiheena oli runkojen valmistus kullasta. Jotta materiaalia olisi varmasti riittävästi, lisäsin sulatusvaiheessa joukkoon hieman lisää kultaa asiakkaan oman kullan joukkoon. Valmistin kaksi tasalevyistä runkoa, jotka työstin viilaamalla lopulliseen muotoon ISTUKAT Toisena työvaiheena valmistin istukat valkokullasta. Ohjeena työskentelyssä käytin Immo Lahtelan Jalokivien istutus kultasepän työssä -oppikirjaa. Seuraava kuvasarja havainnollistaa neliöistukan valmistusta.

11 8 Kuva 1 Valkokullasta valmistetaan 2 kertaa kiven korkuinen aihio, johon viilataan urat kiven leveyden sekä pituuden mukaan. Kuva 2 Aihio taivutetaan neliöksi. On tärkeää hehkuttaa aihiota jokaisen taivutuksen välissä. Tällä estetään aihion murtuminen sen ohuimmista kohdista. Kun päät on saatu taivutettua yhteen, juotetaan sauma kiinni normaalisti.

12 9 Kuva 3 Istukat viilataan yläosistaan ohuemmiksi, jolloin istukoiden sisäosaan jää kiveä kannattava reunus. Halusin istutusrappanat ainoastaan kivien kaikkiin sivuihin, jonka vuoksi viilasin istukoiden kulmat yläosistaan avoimiksi. Kuva 4 Valmis istukka

13 AALLOT Istukoiden sivuille tulevat aallot valmistin valssaamalla valkokullan riittävän ohueksi ja sahaamalla ja viilaamalla soirot haluttuun muotoon, minkä jälkeen työstin soirot takomalla aaltomaiseen muotoon. Kuvassa hahmotelmat tulevista aalloista JUOTTAMINEN Osien valmistuttua oli jäljellä niiden juottaminen runkoon. Juottamisessa käytin kovaa valkokultajuotetta sekä pehmeää kultajuotetta KIVIEN ISTUTUS Viimeisenä työvaiheena kiillotuksen jälkeen oli enää kivien istutus. Työvälineinä tässä käytin täysmetallista punsselia.

14 VALMIS TYÖ 5. YHTEENVETO Koska opinnäytettä tehdessäni molemmat ohjaavat opettajat eivät olleet käytettävissä alustavista suunnitelmista huolimatta, jouduin työn edetessä usein ongelmatilanteisiin, jotka jouduin ratkomaan itsenäisesti taikka sijaisopettajien avustuksella. Tämä hidasti työn valmistumista oleellisesti määrätystä aikataulusta. Koska minulle oli tärkeää vain kaksi asiaa, sekä oma että asiakkaan tyytyväisyys, en antanut tämän haitata prosessia, vaan etenin työn kanssa rauhallisesti ongelmia ratkoen sitä mukaa kun niitä ilmeni.

15 12 Seuraavaksi käsittelen lyhyesti kahta isointa ongelmaa, mitkä tulivat eteen työtä tehdessäni. 5.1 JUOTTAMINEN Olen tottunut käyttämään opinnoissani pääsääntöisesti hopeajuotteita. Kultajuote poikkeaa tästä siten, että sitä käytetään huomattavasti pienempiä määriä ja se on huomattavasti juoksevampaa kuin hopeajuote. Kultajuote ei myöskään täytä mahdollisia aukkoja yhtä tehokkaasti kuin hopeajuote, joten osien yhteen istuvuus on oltava huomattavasti tarkempaa kuin hopean kanssa työskenneltäessä. Joissakin kohdin käytin juotetta siis liikaa ja sen leviämistä esimerkiksi valkokultaosien päälle en osannut estää. Tämä aiheutti monessa kohtaa lisää työtä, kun jouduin siistimään ylimääräistä juotetta pois valkokultaosista niitä oleellisesti vahingoittamatta. Juotettaessa kappaleita yhteen on molempien lämpötila oltava sama, jotta juotos on onnistunut. Valkokulta, sisältäessään palladiumia, omaa korkeamman sulamispisteen kuin kulta ja kestää myös korkeampia lämpötiloja juotettaessa. Näin ollen juottaessani yhteen valkokulta sekä kulta osia jouduin usein tilanteeseen, jossa kulta ehti jo sulamaan, ennen kuin olin saanut valkokultaosan tarpeeksi lämpimäksi. Ongelmia aiheutti myös se, että aiemmat juotoskohdat tahtoivat ylikuumentua uusia juotettaessa, jolloin ne liukenevat puhtaaseen jalometalliin aiheuttaen sen sulamisen. 5.2 KIVIEN ISTUTUS En ollut aiemmin opinnoissani istuttanut suorakaiteen muotoista kiveä enkä näin ollen ollut tietoinen minkälaisilla työkaluilla esimerkiksi syvennys istukkaan tehdään, jotta kivi saadaan siihen istumaan. Jouduin kokeilemaan lukuisia erilaisia työvälineitä, ja siihen meni myös lukuisia tunteja ennen kuin sain mielestäni työstettyä istukan sellaiseksi, että kivi asettui siihen asiallisesti. Tämä tietysti aiheutti sen, että sisäosiltaan istukka oli myös sen näköinen, että siellä oli vierailtu lukuisilla työkaluilla. Tämä kaikki onneksi jää piiloon loppuvaiheessa, kun kivi on istutettu.

16 13 TUOTTEEN HINNOITTELU Materiaalikustannukset Materiaali (ilman ALV) Kulta 317,05 Valkokulta 63,09 Topaasi 30,00 Materiaalikustannukset yhteensä 410,14 Asiakkaan oman kullan osuus koko kullan hinnasta on 253,96. Palkkakustannukset Tuntipalkka 15 /h Käytetty aika 91h 91*15= 1365,00 Laskentataulukko % Verollinen myyntihinta 2287, ALV 412,53 22 Veroton myyntihinta 1875, Verottomat materiaalikustannukset 410,14 21,9 Myyntikate 1465,00 78,1 Palkkakustannukset 1365,00 Palkkakate 100,00 Muut kiinteät kulut Käyttökate

17 14 LÄHDELUETTELO Vaissi, Pekka Huovinen, Hannu Kultasepän aineoppi ja ammattikemia. Helsinki: Opetushallitus. Paronen, Tauno Jalokiven loisto ja työstö Hämeenlinna: Karisto