VIROLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/2017 1

Transkriptio

1 VIROLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/ Rakennuslautakunta AIKA :00-19:10 PAIKKA Rakennusvalvontatoimiston neuvotteluhuone KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 60 Rakennusvalvonnan osavuotiskatsaus 1-8 / Rakennusvalvonnan talousarviomuutokset Rakennuslupataksojen tarkistaminen, Virolahti ja Miehikkälä 63 Oikaisuvaatimus maisematyöluvasta , Virolahti 8 64 Poikkeamislupahakemus Koy Virojoen Kulma, Virolahti Poikkeamislupahakemus Alanen Esa ja Kirsi, Virolahti Suunnittelutarveratkaisu Kymenlaakson Sähköverkko Oy, Miehikkälä 67 Ryhlyntien pituuden korjaus, Virolahti Ilmoitusasiat Viranhaltijapäätökset

2 VIROLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/ OSALLISTUJAT Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Kirkkopelto-Pakarinen Wilma 18:00-19:10 puheenjohtaja Pekkinen Anni 18:00-19:10 varapuheenjohtaja Harju Katja 18:00-19:10 jäsen Korpela Jani 18:00-19:10 jäsen Liikkanen Kristian 18:00-19:10 jäsen Meriläinen Ahti 18:00-19:10 jäsen Kuntsi Juhani 18:00-19:10 khall.ed. Virolahti Kataikko Leena 18:00-19:10 khall. ed. Miehikkälä Kuokka Vappu 18:00-19:10 khall. pj. Virolahti Havuaho Osmo 18:00-19:10 kunnanjohtaja Virolahti Poikolainen Risto 18:00-19:10 esittelijä /pöytäkirjanpitäjä Talsi Tuija 18:00-19:10 Markku Korpelan varajäsen POISSA Celik Filiz jäsen Korpela Markku jäsen Alastalo Tarja khall. pj. Miehikkälä Ylönen Arto kunnanjohtaja Miehikkälä Notkola Miro nuorisovaltuuston edustaja, Miehikkälä KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Kuntalain 58 :n mukaan toimielin on päätösvaltainen, kun enem män kuin puolet jäsenistä on saapuvilla. Puheenjohtajan tehtävänä on todeta kokouksen lail lisuus ja päätösvaltaisuus. Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla ja sen tarkastaa kak si kullakin kerralla sitä varten valittua jäsentä. Ehdotus Pöytäkirjantarkastajiksi valitaan Katja Harju ja Jani Korpela Päätös Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Katja Harju ja Jani Korpela ALLEKIRJOITUKSET Wilma Kirkkopelto-Pakarinen Puheenjohtaja Risto Poikolainen Pöytäkirjanpitäjä

3 VIROLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/ KÄSITELLYT ASIAT Lautakunnan seuraava kokous sovittiin pidettäväksi PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Pöytäkirja on tarkastettu Virolahdella Katja Harju Jani Korpela PÖYTÄKIRJAN NÄHTÄVILLÄ PITO Pöytäkirja pidetään nähtävillä Virolahden kunnan rakennusvalvontatoimistos sa sekä kopio pöytäkirjasta Miehikkälän kunnan keskustoimistossa Todistaa Päivikki Pirttimäki, toimistosihteeri JULKIPANOTODISTUS Tässä kokouksessa lupa-asioissa ja suunnittelutarveratkaisuissa tehtyjä päätöksiä koskeva ilmoitus on ollut julkipantuna Virolahden kunnan ilmoitustaululla ajalla ja kopio julkipanoilmoituk sesta edellä mainitun ajan Miehikkälän kunnan ilmoitustaululla. Todistaa Päivikki Pirttimäki, toimistosihteeri PÄÄTÖSTEN ANTAMISPÄIVÄ Tässä kokouksessa lupa-asioissa ja suunnittelutarveratkaisuissa tehdyt päätökset annetaan jul ki pa non jäl keen

4 VIROLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/ Rakennuslautakunta Rakennusvalvonnan osavuotiskatsaus 1-8 / / /2017, 58/ /2017 Rakla Vuoden 2017 alussa on siirrytty uuden rakennus- ja paikkatieto-ohjelman sekä sähköisen lupa-asioinnin käyttöön, joka on on lisännyt neuvontatarvetta luvanhakijoille, suunnittelijoille ja vastaaville työnjohtajille. Tämä on luonut tarvetta lupapalvelun (neuvontapiste) perustamiselle rakennusvalvontaan. Uuden rakennusvalvontaohjelman käyttöönotto ja sähköiseen lupajärjestelmään siirtyminen on ollut haastavaa ja resursseja sitovaa, koska ohjelmistoja ei ole saatu toimimaan suunnitellusti (esim. laskutus ja tietojen siirrot ohjelmistosta toiseen). Rakentamisen neuvontaa ja ohjausta ei ole pystytty toteuttamaan riittävästi kun esim. lukuisat oikaisuvaatimukset ja riita-asiat sekä apulaisrakennustarkastajan töiden hoito (eläköityminen, jäänyt lomalle ) ovat sitoneet rakennusvalvonnan resursseja huomattavasti. Apulaisrakennustarkastajan virkaa ei ole täytetty vaan on tehty järjestelyjä tehtävien hoidossa voimaan tulleella hallintosääntömuutoksella. Apulaisrakennustarkastajan tehtävistä maa-ainestehtävät ovat siirtyneet ympäristötoimeen Haminaan ja yksityisteiden tehtävien hoito on siirtynyt tekniselle toimelle. Rakennustarkastajalle on siirtynyt ilmoitus-, toimenpideluvat, vanhojen myönnettyjen korjausavustusten seuranta, osoitemerkinnät, postilain 44 mukaiset tehtävät. Osoiterekisterin tekeminen / päivittäminen on kesken E18 moottoritien aiheuttamien muutosten ja hätäkeskuksen ilmoittamien osoitevirheiden korjausvelvoitteen osalta. Rakennusvalvonnan Suomi.fi sivustojen luominen on kesken, vain lomakkeet ja ohjeet kunnan nettisivuille on päivitetty. Maankäyttö- ja rakennuslain säännösmuutosten ja sähköiseen lupapalveluun siirtymisen vuoksi on rakennusjärjestys ja rakennusvalvonnan taksat päivitettävä vastaamaan nykyisiä tarpeita. Maanmittauslaitoksen laadunparannus- ja ajantasaisuushankeen (virheiden ja puutteiden korjaus maastotietokantaan mm. hätäkeskustietojen päivittämiseksi) käynnistyminen on tuonut lisätehtäviä rakennusvalvontaan. Maanmittauslaitoksen kanssa oleva yhteistyösopimus edellyttää enenevässä määrin paikkatietojen lähettämistä heille. Virolahden ja Miehikkälän kunnilla ei ole erillistä mittausosastoa paikkatietojen muodostamiseksi. Asian ratkaisemiseksi on päätetty hankkia mittalaitteisto. Riittävän tarkkuuden omaaviin mittauslaitteistoihin on tutustuttu laite-esittelyillä (2 kpl). Tarjouspyynnöt on tehty laitehankinnan suorittamiseksi. Vuoden 2017 alusta voimaan tulleen uuden korjausavustuslain myötä siirtyi korjausavustusten myöntäminen kunnista ARA:aan.

5 VIROLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/ Rakennuslautakunta Jo aiemmin myönnettyjen avustusten osalta maksatus ja seuranta jäi kunnille. Kiinteistöverojen selvitys Vuoden 2016 kiinteistöverotietojen päivittämiseen liittyvä rakennusrekistereiden eroavaisuuksien korjaustyö on edelleen käynnissä. Rekisteristä puuttuvien rakennusten kartoitus on tehty Sito Oy:n toimesta molemmissa kunnissa. Rekisterien vertailussa havaittiin puutteita, joiden korjaamista tehdään muun työn ohessa koko ajan, mutta selvitystyö on hidasta ja aikaa vievää. Kiinteistöveroselvitykseen määrärahan puitteissa varattuja toimihenkilöitä ei ole vielä palkattu. Miehikkälän osalta suunnitellaan kiinteistöveroselvityshankeen jatkon toteuttamista vuonna Rakennusvalvonnan maksutuotot ovat molemmissa kunnissa jääneet edellistä vuotta pienemmiksi. Tarkkailukauden loppuun mennessä maksutuotot ovat toteutuneet Miehikkälä 35,6 % (ed.vuosi 66,7 %) ja Virolahti 33,4 % (ed.vuosi 55,9%). Rakennusvalvonnan menojen toteuma tarkkailuajanjaksona Miehikkälässä 25,8 % (ed.vuosi 55,3 %) ja Virolahdella 30,9 % (ed.vuosi 53,7 %) Yksityistieavustusten maksatusta ei ole vielä suoritettu ko. tarkasteluajanjaksolla. Lupamäärät ovat olleet edelliseen vuoteen verrattuna lähes samansuuruiset, mutta ne ovat olleet neliömääriltään pienempiä. Poikkeamislupia on haettu huomattavasti edellisiä vuosia enemmän. Liitteet Liite 1 toteutuma (ajopäivä ) Rakennustarkastajan päätösehdotus Valmistelija rakennustarkastaja Risto Poikolainen, puh Rakennuslautakunta hyväksyy osavuotiskatsauksen Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

6 VIROLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/ Rakennuslautakunta Rakennusvalvonnan talousarviomuutokset 2017 Rakla Vuoden 2017 talousarviossa on varattu Virolahden kiinteistöveroselvitystä varten henkilöstömenoihin euroa ja asiantuntijapalkkioihin euroa. Määrärahat siirretään rakennusvalvonnan 5900 kustannuspaikalta kiinteistöveroprojektin kustannuspaikalle Myönnetyt lisämäärärahat vuodelle 2017 Kiinteistöveroselvitys Miehikkälän kv euroa Kirjataan kiinteistöveroprojektin kustannuspaikalle 5916 Summa kirjataan Virolahden kunnan kirjanpitoon ja Miehikkälän kunnan yhteistoimintakorvauksiin. Louhi ohjelmiston hankinta Miehikkälän kv euroa ( ) Virolahden kv euroa ( ) Molemmat summat lisätään Virolahden kirjanpitoon ja euroa kirjataan Miehikkälän yhteistoimintakorvauksiin. Apulaisrakennustarkastajan eläköitymisen takia yksityisteiden tehtävien hoito on siirtynyt tekniselle toimelle alkaen. Tekninen lautakunta on elokuussa myöntänyt yksityistieavustukset jotka maksetaan rakennusvalvonnan talousarvioon varatuista määrärahoista. Avustusten maksamisen jälkeen avustukset yhteistöille -tileille ( ja ) jääneet loput määrärahat siirretään teknisen lautakunnan kirjanpitotileille. Yksityistieavustuksiin on rakennusvalvonnan talousarviossa varattu Virolahti euron ja Miehikkälä euron määrärahat, yhteensä euroa. Vihinkangas-Lehtikivi yksityistielle Miehikkälän kunnanvaltuuston myöntämä määräraha max euroa kirjataan teknisen lautakunnan talousarvioon. Rakennusvalvonnan kustannuspaikalle kirjattu euron avustussumma siirretään muistiotositteella teknisen lautakunnan osoittamalle avustustilille. Valmistelija rakennustarkastaja Risto Poikolainen, puh Rakennustarkastajan päätösehdotus Rakennusvalvonnan talousarvioon tehtävät muutokset merkitään rakennuslautakunnalle tiedoksi. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

7 VIROLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/ Rakennuslautakunta Rakennuslupataksojen tarkistaminen, Virolahti ja Miehikkälä Rakla Vuosien taloussuunnitelman laadintaohjeen mukaan toimialojen tulee laadittujen strategioiden mukaisesti tarkistaa perimänsä asiakastaksat ja tarvittaessa korottaa niitä. Rakennusvalvonnan taksoja on tarkastettu viimeksi ja ne ovat tulleet voimaan Maankäyttö- ja rakennuslain 145 :n mukaan luvan hakija tai toimenpiteen suorittaja on velvollinen suorittamaan tarkastus- ja valvontatehtävistä sekä muista viranomaistehtävistä kunnalle maksun, jonka perusteet määrätään kunnan hyväksymässä taksassa. Hallintosäännön kohta (6.3 ) lautakunnan yleinen ratkaisuvalta, lautakunta päättää toiminnassa noudatettavista perusteista ja yleisistä ohjeista sekä taksoista ja maksuista. Rakennuslupataksoihin esitetään 10 %:n korotusta. Liitteet Liite 2a Virolahden kunnan rakennusvalvontataksa Liite 2b Miehikkälän kunnan rakennusvalvontataksa Rakennustarkastajan päätösehdotus Valmistelija rakennustarkastaja Risto Poikolainen, puh Molempien kuntien rakennuslupataksoja korotetaan 10 % seuraavasti, Virolahti liitteen 2a mukaisesti ja Miehikkälä liitteen 2b mukaisesti. Korotetut taksat tulevat voimaan alkaen. Päätös Liitteet Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti lisäyksellä, että summat pyöristetään tasaeuroiksi pyöristyssäännön mukaan, esim. 118,58 :a pyöristyy 119,00 :n. Päätöksen mukaiseksi korjatut liitteet Liite 2c Virolahden kunnan rakennusvalvontataksa Liite 2d Miehikkälän kunnan rakennusvalvontataksa

8 VIROLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/ Rakennuslautakunta Oikaisuvaatimus maisematyöluvasta , Virolahti 89/11.115/2017 Rakla Veijo Villi on jättänyt hänelle myönnetystä maisematyöluvasta ( ) oikaisuvaatimuksen, jossa vaaditaan seuraavaa. Koskien maisematyölupaani Siikasaaren - Lapurin ranta-asemakaava-alue. Hyväksyn lupamenettelyn mutta en näitä naapurien kuulemisista tulleita kustannuksia siitä syystä että Metsänhoitoyhdistys on Harvestialle tehnyt useita kauppoja. Eikä ole tuskin kuunnellut naapureita. Miksi Metsänhoitoyhdistys ei tarvitse näitä lupia elykeskusta myöten, mutta Stora Enson asiakkaana tarvitsen. Ei ole laki kaikille sama. 3 vuotta takaperin riitti ilmoitus kunnan taululla, onko laki näin paljon muuttunut? Olen täysin vakuuttunut siitä että Siikasaaressa tehdyt huomattavat hakkuut Metsänhoitoyhdistyksen toimesta, ei ole samoilla menettelyillä luvat kun minulla. Annan näistä asioista ja naapurista lisätietoja tarvittaessa. Sitten vielä kysyn syytä miksi lupa-anomuksen käsittely kesti 7 kuukautta 19 päivää toivottavasti vastaus tähän kirjeeseen ei kestä näin pitkää aikaa. Valmistelu Hakemus jätetty paperisena, joka on syötetty sähköiseen lupapalveluun (Lupapiste) kunnan toimesta koulutuksessa harjoitusmateriaalina Rakennusvalvonnan ohjelmiston vaihdoksen (Louhi) ja sähköiseen (arkistointi) asiointiin siirtyminen vuoden 2017 alusta on aiheuttanut käsittelykatkoksen väliseksi ajaksi, jolloin lupahakemuksia ei ole voitu kirjata ja käsitellä ollenkaan. Lisäselvityksiä pyydetty (valtakirja, hakkuusuunnitelma jne.) Asiakirjoja on täydennetty Asia kuulutettu välinen aika Rajanaapurin kuuleminen tehty kirjeitse ELY:n lausuntopyyntö pyydetty ELY:n lausunto saapunut Rakennusvalvonnan sulku sähköiseen lupakäsittelyyn on ollut välisen ajan. Maisematyölupapäätös ( ) on annettu Kyseinen maisematyölupa oli rakennusvalvonnan ensimmäinen, jolloin sen käsittely uudella ohjelmistolla oli hidasta. Kaikkia hakijoita käsitellään MRL:n mukaan tasapuolisesti. Kyseinen Siikasaaren Lapurin ranta-asemakaava-alue on monimuotoista ja herkkää aluetta (runsaasti lomarakennuspaikkoja ja metsätalousalueella). Luvan hakijat voivat kuulla itse rajanaapurit, jolloin kuulemiskustannuksilta vältytään. Hakemuksessa on ilmoitettu, että kunta kuulee rajanaapurit, jolloin siitä peritään kunnan taksan 14.2 mukainen korvaus (45,27 / rajanaapuri).

9 VIROLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/ Rakennuslautakunta Kyseinen maisematyölupahakemus on nyt ollut ainoa kyseiselle ranta-asemakaava-alueelle tullut. Aiemmin ko. asemakaava-alueelle on ollut käsittelyssä kerralla jopa kolme maisematyölupaa saman aikaisesti, jolloin kuulemiskustannukset ovat jakautuneet hakijoiden kesken (lehti-ilmoitus). Rajanaapurin kuuleminen on tehty kirjeitse kuulemisena, mikä on kohdistunut kahden tilan osalta yhteentoista rajanaapuriin. Valmistelija rakennustarkastaja Risto Poikolainen, puh Rakennustarkastajan päätösehdotus Rakennuslautakunta hylkää oikaisuvaatimuksen aiheettomana. Perustelut Maisematyöluvan päätöksenteon yhteydessä ei ole tapahtunut käsittely- tai asiavirhettä eikä oikaisuvaatimuksessa ole esitetty sellaista seikkaa joka lain perusteella vaatisi maisematyöluvan kumoamista tai päätöksen muuttamista. Sovelletut lainkohdat MRL 128 ja MRA 65 ja Virolahden kunnan rakennusvalvontataksan 14.2 määräys. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

10 VIROLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/ Rakennuslautakunta Poikkeamislupahakemus Koy Virojoen Kulma, Virolahti 81/11.116/2017 Rakla Poikkeamislupahakemus (LP ) Koy Virojoen Kulma c/o Esa Mässeli on hakenut poikkeamislupaa Virojoen asemakaava-alueelle useista tiloista korttelin 8 muodostuvalle tontille 2 rakentaakseen sille kaksikerroksinen asuinkerrostalo. Rakennukseen tulisi asuinhuoneistoja 10 kappaletta ja pohjakerrokseen varastot ja autotallit. Hakijan perustelut Suunnitteluratkaisulla poiketaan asemakaavassa osoitetusta rakennusoikeudesta sekä pysäköintinormista siten, että tontilta 1 (kiinteistö 6:89) siirretään 120 kem2 rakennusoikeutta tontille 2 (kiinteistö 6:95). Tila 6:89 on ahdas, joten kaikkea rakennusoikeutta ei autopaikkavaatimusten ym. vuoksi ole mahdollista käyttää. Siirretty rakennusoikeus mahdollistaa pienkerrostalon toteuttamisen tarkoituksenmukaisena kokonaisuutena, joka omalta osaltaan tukee palveluiden säilymistä ja tiivistää yhdyskuntarakennetta Virojoen taajamassa. Ratkaisu myös mahdollistaa olemassa olevan infrastruktuurin tehokkaamman hyödyntämisen. Alueen pysäköinti käsitellään kiinteistöjen 6:70, 6:89, 6:95 ja 6:119 alueella yhtenä kokonaisuutena, koska pihatilat ovat ahtaat ja rakennuspaikkojen muoto hankala. Pysäköinnin järjestely mahdollistaa piha-alueiden järkevän ja esteettömän toteutuksen. Erillinen saunan rakennusoikeus säilyy entisellään. Kerrosalalaskennasta ja autopaikkojen sijoittelusta on esitetty selvitys asemapiirroksessa. Rakentamisalue Tieyhteys Vesihuolto Sähkö Kuulutukset Alue on vanhaa ns. parkkipaikka-aluetta vanhan "Korpisen talon" ja puretun "Virojoen Kulman" talojen välissä. Rakennuspaikalle kulku on Virojoentieltä osin vanhan olemassa olevan liittymän kautta sekä Virojoentieltä rakennettavan uuden liittymän kautta. Rakennuspaikan alueella on kunnan vesi- ja viemäriverkosto, johon rakennus voidaan liittää. Tilalla on sähköliittymämahdollisuus. Hakemusta koskeva kuulutus on pidetty nähtävillä kunnan ilmoitustaululla ja kunnan internetsivulla välisen ajan. Hakemuksesta on ilmoitettu Kaakonkulmassa Asiasta ei ole jätetty yhtään huomautusta. Lausuntopyynnöt Museovirasto postitse Kaakkois-Suomen Ely-keskus /liikenne lupapisteen kautta Paloviranomainen lupapisteen kautta Tekninen johtaja lupapisteen kautta Vesi- ja viemärilaitos lupapisteen kautta Ympäristöviranomainen lupapisteen kautta Maakuntamuseo /rakennustutkija lupapisteen kautta Lausunnot Kaakkois-Suomen ELY-keskus lausunto Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue

11 VIROLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/ Rakennuslautakunta toteaa asiassa lausuntonaan seuraavaa: Rakennuspaikkana toimiva kiinteistö rajautuu maantien 3513 (Tallinmäki-Virojoki yhdystie, kiinteistötunnus ) tiealueeseen. Tien keskimääräinen liikennemäärä on rakennuspaikan kohdalla n ajoneuvoa vuorokaudessa, joista raskaita ajoneuvoja n. 60 ajon./vrk. Rakennuspaikan kohdalla teillä on 40 km/h nopeusrajoitus. Kiinteistölle on olemassa oleva ajoneuvoliittymä Virojoentieltä tieosoitteessa 3513/7/n m/vasen. Rakennuspaikka sijaitsee voimassa olevan asemakaavan alueella asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueella. Rakennuksen etäisyys maantien 3513 keskilinjasta on n. 15 m ja maantien kevytliikenneväylän reunasta n. 5 m. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen mielestä rakennuksen käyttäminen ei vaaranna liikenneturvallisuutta eikä sen käytöstä aiheudu tienpidolle muuta kuin korkeintaan vähäistä haittaa. Tienpitäjä ei kuitenkaan vastaa liikenteestä (esim. tärinä, pöly) ja normaalisti suoritetusta tienpidosta (esim. lumenaurauksen lumisuihku) aiheutuvista vahingoista, joita ko. rakennukselle saattaa aiheutua. Melutason ohjearvotasot tulee huomioida rakennusten ja rakenteiden sijoittelulla sekä käytettävien rakenteiden ääneneristävyydellä. ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueella ei ole asiassa muuta huomautettavaa. Tekninen johtaja lausunto Lausunto KOy Virojoen kulman poikkeamislupahakemuksesta KOy Virojoen Kulma hakee poikkeamaa asemakaavassa osoitetusta rakennusoikeudesta sekä pysäköintinormista siten, että tontilta 1 (kiinteistö 6:89) siirretään 120 kem2 rakennusoikeutta tontille 2 (kiinteistö 6:95). Tila 6:89 on ahdas, joten kaikkea rakennusoikeutta ei autopaikkavaatimusten ym. vuoksi ole mahdollista käyttää. Siirretty rakennusoikeus mahdollistaa pienkerrostalon toteuttamisen tarkoituksenmukaisena kokonaisuutena, joka omalta osaltaan tukee palveluiden säilymistä ja tiivistää yhdyskuntarakennetta Virojoen taajamassa. Ratkaisu myös mahdollistaa olemassa olevan infrastruktuurin tehokkaamman hyödyntämisen MRL:n 171 :n mukaan kunta voi erityisestä syystä hakemuksesta myöntää poikkeamisen MRL:n säädetystä tai sen nojalla annetusta rakentamista tai muuta toimenpidettä koskevasta säännöksestä, määräyksestä, kiellosta tai muusta rajoituksesta. MRL:n 135 :n mukaan rakennusluvan myöntämisen edellytyksenä asemakaava-alueella on mm., että: 1) rakennushanke on voimassa olevan asemakaavan mukainen; 6) rakennusta ei sijoiteta tai rakenneta niin, että se tarpeettomasti haittaa naapuria tai vaikeuttaa naapurikiinteistön sopivaa rakentamista. MRL:n 50 :n mukaan alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä varten laaditaan asemakaava, jonka tarkoituksena on osoittaa tarpeelliset alueet eri tarkoituksia varten ja ohjata rakentamista ja muuta maankäyttöä paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja

12 VIROLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/ Rakennuslautakunta maisemakuvan, hyvän rakentamistavan, olemassa olevan rakennuskannan käytön edistämisen ja kaavan muun ohjaustavoitteen edellyttämällä tavalla. MRL:n 54 :n mukaan Asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita. Asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Asemakaavalla ei myöskään saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää. Alueen asemakaava on tullut voimaan Asemakaavassa tehokkuus keskustan tontilla nousi kokonaisuudessaan hieman yli 0,5. Tehokkuus vaatii ainakin 2 ja 3 tontilla paikoituksen järjestämistä kellarikerrokseen. 1- tontilla ei kellarikerros ole mahdollista. 120 kem2:n siirto 1 tontilta 2 tontille pienentää 1 tontin tehokkuutta 0,52 > 0,31 jolloin autopaikat todennäköisesti mahtuu. Tässä on huomattava, että n. 122 m2:n osuus tontista kuuluu kunnalle ja Virojoen kulman tulee lunastaa alue asemakaavan toteuttamiseksi. Ilman lunastusta 1 tonttia ei voi toteuttaa. 120 kem2:n siirto lisää 2-3 tonttien tehokkuuden 0,65 > 0,71. Rakennusoikeuden käyttö edellyttää osan autopaikkojen sijoittamista kellarikerrokseen. Katson lausunnossani, että poikkeaminen tulisi myöntää. Poikkeama ei johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä aiheuta haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. (MRL 171 ). Poikkeama on perusteltua, koska asemakaavan tontille 1 ei pystytä sijoittamaan riittävästi autopaikkoja. MRL:n 174 :n mukaan kunta voi poikkeamispäätöksessä määrätä ehtoja poikkeamiselle. Poikkeaman ehdoksi tulisi asettaa, että tontti 1 ( ) lunastaa kunnalta n. 122 m2:n entistä katualuetta, joka on kaavamuutoksessa tullut osaksi tonttia. Ilman lisämaata rakentamista ei voi toteuttaa asemakaavan mukaisesti. Hallintosäännön 72 :n 5 kohdan mukaan tekninen johtaja antaa lausunnot poikkeuslupahakemuksiin Kymenlaakson pelastuslaitos /Toni Puhakka lausunto Rakennusoikeudesta poikkeaminen/ rakennusoikeuden siirto, Virojoentie 9 Pelastusviranomaisella ei ole huomauttamista rakennusoikeudesta poikkeamisesta/ rakennusoikeuden siirrosta tai autopaikkamitoituksesta poikkeamisesta, kun suunnittelussa huolehditaan pelastusteiden järjestämisestä kiinteistöille Kymenlaakson pelastuslaitoksen pelastustieohjeen mukaisesti. Perustelut: Pelastuslaki 379/2011; 9 ja 14

13 VIROLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/ Rakennuslautakunta Vesi ja viemäröintilaitos /Jukka Salmi lausunto Rakennuspaikka on Virojoen asemakaava-alueella ja kuuluu vesi- ja viemärilaitoksen toiminta-alueeseen. Rakennuspaikalla on olemassa viemärijohto ja vesijohto joihin liittyminen tapahtuu. Hulevesiverkostoa alueella ei ole. Rakennuspaikan hulevesien johtaminen kuuluu kiinteistölle. Ympäristöviranomainen/Riiko Ritvanen lausunto Rakennusoikeudesta poikkeamisesta/rakennusoikeuden siirron myöntämiselle ei ole ympäristönsuojelullista estettä. Kymenlaakson museo/rakennustutkija lausunto KOY Virojoen kulma osoitteessa Virojoentie 9 hakee poikkeamislupaa siirtää tontilta 1 (kiint. 6:89) rakennusoikeutta 120kem2 tontille 2 (kiint. 6:95). Tontille 2 suunnitellaan rakennettavan kaksikerroksisen asuinkerrostalo. Alueen pysäköinti on tarkoitus käsitellä kiinteistöjen 6:70, 6:89, 6:95 ja 6:119 alueella yhtenäisenä kokonaisuutena. Kymenlaakson museolla ei ole huomautettavaa poikkeamislupahakemukseen. Museovirasto lausunto Virolahti, Kiinteistöosakeyhtiö Virojoen Kulman poikkeamislupahakemus Kulmala 6:89, Kulmala I 6:95, Jokiranta II 6:119, Jokiranta 6:70 ja Jokiranta 6:169. Virolahden rakennusvalvonta on pyytänyt Museoviraston lausuntoa Kiinteistöosakeyhtiö Virojoen Kulman poikkeamislupahakemuksesta, joka koskee asuinkerrostalon rakentamista muinaismuistolain (295/1963) rauhoittaman kiinteän muinaisjäännöksen, Virojoen (Wirojoki by) historiallisen kylän (muinaisjäännösrekisterin tunnus ) alueelle. Virojoen kylän talot ovat sijainneet nykyisen Virolahden kuntakeskuksen alueella. Virojoen kylätontti on suurelta osin uudemman rakentamisen tuhoama. Alueella on saattanut pienialaisesti säilyä myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä. Museovirasto tekee elokuussa 2017 asuinkerrostalon rakennuspaikalla maastotarkastuksen, jossa selvitetään, koskeeko rakennushanke kiinteää muinaisjäännöstä. Museovirasto antaa lausunnon poikkeamislupahakemuksesta tarkastuksen jälkeen. Museovirasto lausunto Virolahti, Kiinteistöosakeyhtiö Virojoen Kulman poikkeamislupahakemus Kulmala 6:89, Kulmala I 6:95, Jokiranta II 6:119, Jokiranta 6:70 ja Jokiranta 6:169. Virolahden rakennusvalvonta on pyytänyt Museoviraston lausuntoa Kiinteistöosakeyhtiö Virojoen Kulman poikkeamislupahakemuksesta, joka koskee asuinkerrostalon rakentamista muinaismuistolain (295/1963) rauhoittaman kiinteän muinaisjäännöksen, Virojoen (Wirojoki by) historiallisen kylän (muinaisjäännösrekisterin tunnus ) alueelle. Virojoen kylätontti on suurelta osin uudemman rakentamisen tuhoama. Alueella on saattanut pienialaisesti säilyä myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä. Museoviraston koekaivausryhmä teki asuinkerrostalon

14 VIROLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/ Rakennuslautakunta rakennuspaikalla maastotutkimuksia. Tutkimusten perusteella rakentamishanke ei koske kiinteää muinaisjäännöstä. Rakennushankkeen toteuttamiselle ei siten ole muinaismuistolain asettamaa estettä. Vastineet ja selvitykset Toimivalta Hakija on antanut suullisesti selvityksen, ettei hänellä ole vastineen antotarvetta. Poikkeamislupamenettelyn toimivalta kuuluu Virolahden kunnanhallitukselle. Valmistelija rakennustarkastaja Risto Poikolainen, puh Liitteet Liite 3a karttaote Liite 3b asemapiirros Rakennustarkastajan päätösehdotus Rakennuslautakunta puoltaa haettua poikkeamislupahakemusta, mikä mahdollistaa asuinkerrostalon rakentamisen lisämaan hankinnalla ja rakennusoikeuden siirtämisellä. Rakennuslautakunta esittää poikkeuslupahakemuksen kunnanhallituksen päätettäväksi. Rakennuslupaa haettaessa on huomioitavaa; - liikenteen aiheuttamat tärinän, pölyn (ilmastoinnin korvausilman oton suunta) ja melutason vaikutus (desibeli-ikkunat) - Virojoentien puhtaanapidon aiheuttamat esim. lumisuihkujen vaikutus rakennukselle - pelastusteiden järjestäminen kiinteistöille - alueella ei ole hulevesiverkostoa Kunnanhallituksen on määrättävä poikkeamispäätöksessä aika, jonka kuluessa poikkeamispäätöstä vastaavaa rakennuslupaa on haettava (MRL 174 ). Määräaika voi olla enintään kaksi vuotta. Perustelut Päätös Poikkeama ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteutukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle, ei vaikeuta rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista, ei johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä aiheuta haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia (MRL 171 ) ja poikkeaminen ei saata muita maanomistajia eriarvoiseen asemaan. Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

15 VIROLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/ Rakennuslautakunta Poikkeamislupahakemus Alanen Esa ja Kirsi, Virolahti 84/11.116/2017 Rakla Poikkeamislupahakemus (LP ) Esa ja Kirsi Alanen ovat hakeneet poikkeamislupaa (2017-5) Siikasaari-Lapurin ranta-asemakaavan määräyksistä muuttaa loma-asunto asuinrakennukseksi Virolahti (935) kunnan Ravijoki (422) kylän Loisku 3:136 tilalla (4920 m2). Hakijan perustelut Rakentamisalue Tieyhteys Vesihuolto Sähkö Kuulutukset Rakennuspaikka ja jo olemassa oleva loma-asunto täyttävät vakituiselle asumiselle/rakennuspaikalle asetetut vaatimukset. Rakennuspaikalle/kiinteistölle on olemassa ympärivuoden liikennöitävä tie, katselmoidut ja hyväksytyt jäte- ja jätevesijärjestelmät. Kiinteistöllä on ympärivuotinen, voimassa oleva jätteenhuolto sopimus. Etäisyydet julkisiin palveluihin ovat kohtuulliset haja-asutusalueelle ja nykyiselle kuntarakenteelle. Kiinteistön läheisyydessä on jo vakituisia asuinrakennuksia, lähin 370m etäisyydellä. Kiinteistöllä sijaitseva rakennus on rakennettu kaava-alueen vaatimukset huomioiden, eikä loma-asunnon muuttaminen vakituiseen asumiskäyttöön aiheuta haittaa alueen muille käyttäjille tai ympäristölle. Lähimmillään loma-asunnon etäisyys normaalinveden korkeuden rantaviivaan on noin 40m. Hakijoilla on omistuksessaan yritys, jonka kotipaikka on Virolahti ja jonka toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi hakijoilla tulisi olla vakituinen asuinpaikka kunnan alueella. Tällä hetkellä yritystoimintaa harjoitetaan Pohjois-Suomesta käsin, jossa hakijat tällä hetkellä asuvat. Yritys on perustettu jo vuonna Rakennus sijoittuu Ravijoen Siikasaaren Majaniemen alueen länsipuolelle, joka ei ole kulttuuriympäristöaluetta. (RKY). Kohteelle on olemassa oleva tieyhteys Majaniementien kautta. Tilalla on oma porakaivo talousvedelle ja toiminnassa oleva jätevesijärjestelmä kaksoisviemäröinnillä. WC-vedet umpisäiliöön ja harmaat vedet saostuksen kautta maaperäkäsittelyyn. Tilalla on sähköliittymä. Hakemusta koskeva kuulutus on pidetty nähtävillä kunnan ilmoitustaululla ja kunnan internetsivulla välisen ajan. Asiasta ei ole jätetty yhtään huomautusta. Naapureiden kuuleminen Kunta on kuullut rajanaapurit 11 kpl (naapureiden kuuleminen lähetetty postitse ). Yksi rajanaapuri on jättänyt seuraavan huomautuksen. HAKEMUS POIKKEAMINEN / NAAPURIN KUULEMINEN Hakija /Rakennuspaikka, Kaupunginosa / Kylä Virolahti, Ravijoki Tilan nimi ja RN:o Loisku Lupahakemus: LP /Poikkeaminen Hakija (rakennuspaikan omistaja tai haltija) Nimi: Kirsi Hannele ja Esa Alanen, Osoite Majaniementie 13 B Toimenpide: Poikkeaminen/Naapurin kuuleminen loma-asunnon

16 VIROLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/ Rakennuslautakunta muuttaminen vakituiseksi asuinrakennukseksi Siikasaaren ja Lapurin ranta-asemakaavan vastaisesti. Mahdollinen poikkeaminen säännöksistä: Poikkeaminen on Siikasaaren ja Lapurin ranta-asemakaavan ja oikeusvaikutteisen Virolahden merenranta-alueiden osayleiskaavan vastaista. Olemme saaneet tiedon hakemuksesta ja rakennushankkeesta ja allekirjoittaneilla kiinteistön omistajilla ja haltijoilla ei ole huomautettavaa kyseisen rakennushankkeen johdosta. Esitämme hakemuksen johdosta seuraavat huomautukset: Poikkeamiselle ei ole edellytyksiä: A. Hakemuksen merenrannalla sijaitsevan lomarakennuksen ( ) muuttamiselle vakituiseksi asuinrakennukseksi poikkeusluvalla ei ole lain lainmukaisia edellytyksiä. Siikasaaren ja Lapurin ranta- asemakaavassa 1990 (ja Virolahden merenranta-alueiden osayleiskaavassa 2000 alue on kaavoitettu loma-asutuskäyttöön). Käyttötarkoituksen muuttamiselle ja poikkeamiselle ei ole (MRL 171 ja 172) lainmukaisia edellytyksiä, koska poikkeaminen: 1) aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle; 2) vaikeuttaa luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista; 3) vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista; tai 4) johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Poikkeaminen rakennusluvan mukaisesta loma-asunnon käyttötarkoituksesta Siikasaaren ja Lapurin ranta-asemakaava-alueella aiheuttaisi kohtuutonta haittaa ympäristölle, muille loma-asutusalueen kiinteistöjen- ja maanomistajille ja muille oikeudenhaltijoille, yhdyskuntarakenteelle, alueidenkäyttötavoitteille ja vaarantaisi kuntalaisten ja maanomistajien yhdenvertaisen ja tasapuolisen kohtelun. (Kunnassa ei ole tehty tämän ranta-asemakaavan tai oikeusvaikutteisen osayleiskaavan tarkastelua kyseessä olevalla alueella, jossa loma-asuntojen käyttötarkoitusten muutokset ja laillisen vakituisen asumisen vaikutukset ja mahdollisuudet olisi selvitetty.) (Ranta-asemakaava-alueella käyttötarkoitusta ei voi muuttaa ilman käyttötarkoituksen muutoksen mukaista ranta-asemakaavan muutosta- re. - kunnan maankäytön suunnittelu ja alueiden varaaminen kaavoittamattomilla alueilla). Loma-asunnon pitkän tähtäimen käyttö ympärivuotisena asuintalona aiheuttaisi kunnalle yhdyskuntarakenteen hajautumisen takia uusia infran investointeja, palveluiden tarjoamisen velvollisuuksia ja kuluja, jotka realisoituisivat esim. kiinteistön omistajan vaihtuessa. (Käyttötarkoituksen muutos ei ole omistajaan vaan rakennukseen liittyvä pysyvä ratkaisu). B. Yritystoiminnan sijaitseminen ja harjoittaminen Virolahdella ei ole hyväksyttävä lainmukainen poikkeamisen peruste ranta-asemakaavan merenranta-alueen loma-asunnon muuttamiseksi vakituiseksi asuinrakennukseksi. C. Rakennusluvan 2004 /2014 ( ) mukainen lomarakennus sijaitsee alle 40m etäisyydellä keskivedenkorkeuden rantaviivasta D. Kiinteistöllä ei ole hyväksyttyä ja katselmoitua jätevesisuunnitelmaa. Kiinteistön käytössä olevaa jäte-, harmaa- eikä hulevesi järjestelmää ole hyväksytty kunnan rakennusvalvonnassa ja ympäristövalvonnassa. E. Loma-asuntorakennuksen tekninen laatu ja 2004 rakennusluvan

17 VIROLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/ Rakennuslautakunta mukainen vaatimustaso, eivät ole hyväksyttävä, erityinen ja lainmukainen syy poikkeamisen ja käyttötarkoituksen muutoksen myöntämiselle ranta-asemakaava-alueella. Loma-asuntoa (3:136) ei ole rakennettu kaava-alueen ja MRL:n (mm. 135 ) ja MRA:n (eikä kunnan rakennusjärjestyksen) vaatimukset huomioon ottaen: mm. se sijaitsee alle 5m naapurin rajasta (asema-kaava-alueella rakennuksen etäisyys rajasta pitää olla vähintään puolet rakennuksen korkeudesta mutta vähintään 5m:n päässä- ja ainoastaan naapurin hyväksymänä) ja hakemuksen loma-asunnon jätevesikäsittelylaitteiston, (wc-vedet),suojaetäisyys naapurin (vastaajan) kaivosta ei täytä lainmukaista 50 m etäisyyttä. Maaperän laadusta, maastosta eikä korkeussuhteista ole tehty virallisia, ammattimaisia ja lain vaatimia tutkimuksia ja selvityksiä. Maaperän laatu ja pohjaveden pinnan taso pitää selvittää, jotta esim. imeytyksestä ei ole haittaa lähialueen kaivoille Jätevesi- ja pinta- ja kaivoveden selvityksiä ja tutkimuksia ei ole tehty määräysten mukaisesti. Jätevesien käsittelyjärjestelmien riittävyys kasvavan, ympärivuotisen, vesimäärän käsittelyyn on selvittämättä. Jätevesikuormituksesta ei ole tehty tarvittavia selvityksiä. Jätevesiasetus (2017) määrittelee ranta-alueeksi 100 m vyöhykkeen vesistöstä. Haja-asutusalueen jätevesiasetuksen mukaan ranta-alueella ja herkästi pilaantuvilla alueilla pitää noudattaa tiukasti asetuksen määräyksiä. Jätevesiasetuksessa on määräyksiä loma-asunnon käyttöpäivien määrästä vuodessa, jos viemäriverkon ulkopuolella olevassa loma-asunnossa on vesivessa. Kaivoveden riittävyyttä (ja soveltuvuutta talousvedeksi) ympärivuotiseen asumiseen ei kiinteistöllä ole selvitetty. Hakemuksen asemapiirustuksen mukaan loma-asunnon talouskaivo sijaitsee kiinteistön edustalla, ranta-alueella, joka peittyy joskus kesäisin, mutta pääasiassa syksyisin ja talvisin meriveden alle. F. Tie ja Palvelut: Loma-asunto sijaitsee kaukana kunnan viemäri- ja jäte- ja vesiverkosta. Etäisyydet julkisiin palveluihin ja peruspalveluihin ovat 10 km -25 km (Klamila ja Virolahden keskusta ja Virojoki), ja loma-asunnon sijainti ei tukeudu olemassa olevaan kyläyhteisöön. Loma-asunnolle vievä sora- ja hiekkatie on kantavuudeltaan ja kunnoltaan mm. routa-aikana heikkotasoinen ja tien talvikunnossapito ei ole säännöllistä. Pelastus- ja paloajoneuvojen toimimiselle ja pääsylle loma-asunnolle on tien kunnosta ja kunnossapidosta johtuvia vakavia rajoituksia. Lausuntopyynnöt Tekninen johtaja lupapisteen kautta Vesi- ja viemärilaitos lupapisteen kautta Ympäristöviranomainen / lupapisteen kautta Paloviranomainen lupapisteen kautta Kaakkois-Suomen Ely-keskus lupapisteen kautta Lausunnot Tekninen johtaja lausunto Lausunto Esa ja Kirsi Alasen poikkeuslupahakemukseen Esa ja Kirsi Alanen hakee poikkeamislupaa muuttaa loma-asunto vakituiseksi asuinrakennukseksi vastoin Siikasaaren ja Lapurin ranta-asemakaavaa tilalle Loisku RN:o

18 VIROLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/ Rakennuslautakunta Hakemustaan Alaset perustelee sillä, että rakennuspaikka ja jo olemassa oleva loma-asunto täyttävät vakituiselle asumiselle/rakennuspaikalle asetetut vaatimukset. Rakennuspaikalle/kiinteistölle on olemassa ympärivuoden liikennöitävä tie, katselmoidut ja hyväksytyt jäte- ja jätevesijärjestelmät. Kiinteistöllä on ympärivuotinen, voimassa oleva jätteenhuolto sopimus. Etäisyydet julkisiin palveluihin ovat kohtuulliset haja-asutusalueelle ja nykyiselle kuntarakenteelle. Kiinteistön läheisyydessä on jo vakituisia asuinrakennuksia, lähin 370m etäisyydellä. Kiinteistöllä sijaitseva rakennus on rakennettu kaava alueen vaatimukset huomioiden, eikä loma-asunnon muuttaminen vakituiseen asumiskäyttöön aiheuta haittaa alueen muille käyttäjille tai ympäristölle. Kysymyksessä oleva rakennuspaikka on Siikasaaren ja Lapurin Rantakaavan alueella, korttelin 53 kaakkoispuolen tontti. Siikasaaren ja Lapurin rantakaava on Kymen Lääninhallitus vahvistanut Rantakaava on laadittu ns. kylän yhteisenä rantakaavana. Rantakaava on laadittu 20 kiinteistön alueelle sekä osin kylän yhteiselle maa-ja vesialueelle. Rantakaava nimitys muuttui ranta-asemakaavaksi Maankäyttö- ja rakennuslain voimaantultua. MRL:n 73 :n mukaan Ranta-asemakaavasta on muutoin voimassa, mitä asemakaavasta säädetään. Mitä 60 :ssä säädetään asemakaavan ajanmukaisuuden arvioinnista, ei kuitenkaan koske ranta-asemakaavaa. Rantakaava on laadittu 1: mittakaavassa. Ranta-asemakaavassa nyt kysymyksessä oleva kiinteistö on merkitty RA-merkinnällä. Rantakaavan kaavamääräyksen mukaan RA- merkintä tarkoittaa loma-asuntojen korttelialuetta, jolla olevalle rakennuspaikalle saa rakentaa yhden lomarakennuksen, talousrakennuksen ja saunan. Rakennusten tulee olla väreiltään ja rakennustavaltaan, -tyyliltään ja rakennusmateriaaleiltaan ympäristöön sopeutuvia. Rakennusalalla on säilytettävä maiseman kannalta merkittävä puusto. Rakennuspaikan rakentamaton osa on hoidettava luonnonvaraisena puistona. Rakennukset on sijoitettava riittävän kauas rantaviivasta, väh. 20 m. Ra-korttelin ohjeellisesti merkittyä rakennuspaikkojen lukumäärää ei saa ylittää. Lisämääräyksissä on mm. ohjeellinen rakennuspaikan raja ja seuraava määräys: Alueen Rakennusten suurin sallittu kerrosluku on 1 ½, jolloin puolet pääkerroksen kerrosalasta saa käyttää sen yläpuolella kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. Alueella suurin sallittu tehokkuusluku eli kerrosalan suhde rakennuspaikan pinta-alaan e= 0,08. Loma-asuntorakennuspaikalle ei saa sijoittaa vesikäymälää niin, että jätevettä pääsee valumaan maahan tai vesistöön. Muussa tapauksessa on rakennettava kuivakäymälä, ellei asianomainen viranomainen toisin määrää. Kuivakäymälää tai kompostia ei saa sijoittaa 20 metriä lähemmäs rantaviivaa. Kuivakäymälä on varustettava tiiviillä jätesäiliöllä, joka on tyhjennettävä riittävän usein hoidettuun kompostiin. Käymälä ja kompostit on hoidettava ja rakennettava siten, ettei hajuja tai pieneläinhaittoja synny. Sauna- ja talousvesiä ei saa päästä suoraan vesistöön, vaan ne on imeytettävä vähintään 10 metrin päähän rantaviivasta alueelle, jolle tulvavesi ei pääse nousemaan. Rakennuspaikalla syntyvät lahoavat jätteet on kompostoitava ja lahoamattomat jätteet on kerättävä jäteastioihin tai -säkkeihin ja kuljetettava kaatopaikalle.

19 VIROLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/ Rakennuslautakunta Alueella on voimassa myös Virolahden kunnan merenranta-alueiden rantaosayleiskaava. Merenranta-alueiden rantaosayleiskaavan on Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen vahvistama Merenranta-alueiden rantaosayleiskaava on laadittu mittakaavaan 1: Kysymyksessä olevaa rakennuspaikkaa koskee Virolahden merenranta-alueiden osa-yleiskaavan seuraavat merkinnät: Vinoviivoitettu alue, Rantakaavoitettu alue. Alueelle voidaan rakentaa vahvistetun rantakaavan mukaisesti. Vihreä piste, Ranta-asemakaavan mukainen rakennuspaikka 11 RA kortteli, Loma-asuntojen korttelialue. Alue varataan omarantaisten loma-asuntojen rakentamiseen. Yhden rakennuspaikan rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 150 m2. Luku kirjainmerkinnän vasemmalla puolella osoittaa alueen asuin- tai lomarakennuspaikkojen enimmäismäärän. Lisämääräyksiä on :ssä 1,2,3 ja 5. Lisämääräykset: 1 Asuinrakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähintään 5000 m2, kuitenkin alueella, joilla on keskitetty vesihuolto, pinta-alan tulee olla vähintään 3000 m2. Lomarakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähintään 3000 m2. 2 Asuinrakennuspaikan rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 250 k-m2 ja lomarakennuspaikan (RA, RA-3) yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 150 k-m2. Lomarakennuspaikalle saa rakentaa yhden loma-asunnon ja siihen liittyvät sauna- ja talousrakennukset sekä vierasmajan, joka on kerrosalaltaan enintään 30 k-m2. Vierasmaja tulee rakentaa olemassa olevien rakennusten kanssa samaan pihapiiriin. 3 Ympärivuotisen asunnon etäisyys keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee olla vähintään 40 m ja loma asunnon vastaavan etäisyyden tulee olla vähintään 25 m. Erillisen kerrosalaltaan enintään 20 k-m2:n suuruisen saunarakennuksen etäisyys rantaviivasta tulee olla vähintään 15 metriä, mikäli maasto-olosuhteet eivät muuta osoita. Uusien rakennuspaikkojen rantaviivan pituuden tulee olla vähintään 65 metriä. Yleiset määräykset: Rakentaminen: Rakennusten tulee sopeutua malliltaan, materiaaliltaan, mittasuhteiltaan ja värityksen puolesta luonnonmaisemaan eikä niitä saa sijoittaa avoimille ranta- tai peltoalueille. Uudet rakennukset on pyrittävä sijoittamaan olemassa olevien rakennusryhmien yhteyteen. Varsinkin loma-asunnon sijoittamisessa on kiinnitettävä erityistä huomiota maaston sopivuuteen ja riittävän suojapuuston jäämiseen rantaviivan ja rakennusten väliin. Rakennetun alueen maisemakuva ja rantavyöhyke on säilytettävä mahdollisimman luonnonmukaisena. Tavanomaisten omarantaisten lomarakennuspaikkojen rakennusluvat voidaan myöntää tämän osayleiskaavan perusteella. Mikäli olemassa olevan rakennuspaikan rantaviivan pituus tai rakennuspaikan pinta-ala ei

20 VIROLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/ Rakennuslautakunta täytä kunnan rakennusjärjestyksen ehtoja tulee rakennuspaikan kokonaiskerrosala kyseisellä rakennuspaikalla harkita tapauskohtaisesti rakennusluvan yhteydessä. Rakennuspaikat tulee merkitä maastoon korttelialueittain ennen rakennusluvan myöntämistä, siten kuten siitä on erikseen säädetty. Rakentamiseen osoitettujen alueiden rajoista voidaan poiketa pohjakartan tarkkuusvaatimusten puitteissa, tai mikäli teiden ja rakennusten sijoittaminen ja maasto-olosuhteet sitä edellyttävät. Kun rantavyöhykkeelle haetaan rakentamis- tai toimenpidelupaa hankkeelle, joka sijoittuu vesiväylämerkkien alueelle, tulee ennen luvan myöntämistä pyytää asiasta vesiväylästä vastaavan viranomaisen lausunto. Tilalta muodostettavien uusien saarirakennuspaikkojen käyttöön tuleva venevalkama on osoitettava kyseessä olevan kantatilan mantereen alueelta M-,M-1-,M-2-,MU-,MU-1, ja SL alueelta on rakennusoikeus rantavyöhykkeeltä siirretty maanomistajakohtaisesti A-,RA-, ja RMalueille. M-,M-1-,MU-, ja MU-1 alueiden rakentamisessa noudatetaan kunnan rakennusjärjestyksessä olevia määräyksiä ellei kaavassa ole toisin osoitettu. Vesi- ja jätehuolto Rakennuslupahakemuksissa on osoitettava, että puhdasta vettä on saatavissa ja että jätevesistä huolehditaan siten, ettei pohjavesiä ja pintavesiä saastuteta. Jätevesien käsittelytapa on tutkittava joka rakennushankkeen yhteydessä erikseen. Käymäläjätevedet johdetaan umpisäiliöön ellei kiinteistö liity kunnallistekniikkaan. Vesikäymälöitä ei sallita rakennettavaksi saaristoon tai paikkoihin, jossa jätesäiliön tyhjennys ei ole mahdollista. Rakennuspaikan koko ja maaperän laatu vaikuttavat jätevesien käsittelytavan valintaan. Useamman rakennuspaikan ryhmissä suositellaan jätevesien yhteiskäsittelyä. Vesihuoltosuunnitelma ja mahdollisen vesikäymälän rakentaminen on esitettävä rakennusluvan yhteydessä erikseen hyväksyttäväksi. Saarissa oleville rakennuspaikoille, joille ei ole tieyhteyttä on vesikäymälän sijoittaminen kielletty. Käymälät ja kompostit on hoidettava niin, ettei hajuja ja muitakaan haittoja synny. Kuivakäymälää ei saa sijoittaa 20 metriä lähemmäs rantaviivaa. Kuivakäymälä on varustettava tiiviillä jätesäiliöllä, joka on tyhjennettävä riittävän usein hoidettuun kompostiin. Kompostit ja kompostoivat käymälät on sijoitettava vähintään 20 metrin päähän rantaviivasta läpäisemättömälle maapohjalle. Talous-, pesu- ja sadevedet voidaan imeyttää maahan, mikäli olosuhteet ja maaperä ovat soveltuvat. Imeytys ei voi tapahtua kuitenkaan 30 metriä lähemmäksi rannasta tai vesipisteestä kuin ainoastaan rantasaunan osalta, jossa imeytysetäisyys rannasta on oltava vähintään 15 m. Imeytykseen vaaditaan ympäristöviranomaisen lupa erityisesti kallioperäisillä rantaosuuksilla tämä tulee ottaa huomioon jo rakennuspaikkaa muodostettaessa. sl-1 merkintä osalla aluetta meren puolella:

21 VIROLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/ Rakennuslautakunta Suojeltava alue: Luonnonsuojelulain 20 :n mukaan alueella ei saa tehdä sellaisia muutoksia, jotka vaarantavat alueen luontotyypin ominaispiirteen säilymistä. Luonnonsuojelulain 46 :n ja 47 :n sekä 49 :n mukaan alueella sijaitsevien uhanalaisten ja erityistä suojelua vaativien eläin- ja kasvilajien säilymiseen, sekä eläimistön lisääntymis- ja levähdyspaikkojen vuoksi alueella ei saa tehdä sellaisia muutoksia, jotka vaarantavat lajien säilymistä ja elintilaa. Kaavaselostuksessa merkintä on täsmennetty seuraavasti: Majaniemen niitty: Ls-lain tarkoittama merenrantaniitty, monipuolinen kasvilajisto, mm. merinätkelmä ja ruokopuntarpää. Nyt kysymyksessä olevan kiinteistön itäpuolella on Salpalinjaan liittyvä kulttuuriympäristö-alue, mutta se ei rajoitu nyt kyseessä olevaan kiinteistöön. Kaavahierarkian mukaan ranta-asemakaava on rakennusluvan myöntämisessä ensisijaisesti tulkittava kaava. Yleiskaava on ranta-asemakaavaa vahvempi kaavataso, joka ohjaa ranta-asemakaavaa kaavaa laadittaessa ja kaavaa muutettaessa. Molemmat kaavatasot on laadittu MRL:n 72 määräyksiä silmälläpitäen ohjaamaan rantarakentamista. Kiinteistörekisteriotteen mukaan kiinteistön pinta-ala on 4920 m2. Kiinteistön alkuperäinen pinta-ala on ollut 2004 lohkottaessa 3730 m2 ja 2011 suoritetussa vesijätön lunastuksessa alueen pinta-ala on kasvanut 4920 m2. Alaset omistavat myös nyt kyseessä olevan kiinteistön takana olevan kiinteistön 3:145, jonka pinta-ala on 3170 m2. Lisäalue on rantakaavassa M aluetta ja rantaosayleiskaavassa M-1 aluetta. Lupahakemus ei koske kyseistä lisäaluetta. MRL:n 50 määrittelee Asemakaavan tarkoituksen: Alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä varten laaditaan asemakaava, jonka tarkoituksena on osoittaa tarpeelliset alueet eri tarkoituksia varten ja ohjata rakentamista ja muuta maankäyttöä paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan, hyvän rakentamistavan, olemassa olevan rakennuskannan käytön edistämisen ja kaavan muun ohjaustavoitteen edellyttämällä tavalla. Asemakaavan muutos voidaan laatia myös vaiheittain. MRL:n 72 :n 1. mom mukaan meren tai vesistön ranta-alueeseen kuuluvalle rantavyöhykkeelle ei saa rakentaa rakennusta ilman asemakaavaa tai sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena. MRL:n 74 :n 1. mom mukaan maanomistaja voi huolehtia ranta-asemakaavaa koskevan ehdotuksen laatimisesta omistamalleen ranta-alueelle. Ennen laatimiseen ryhtymistä on oltava yhteydessä kuntaan ja toimitettava kunnalle 63 :ssä tarkoitettu osallistumis- ja arviointisuunnitelma. MRL:n 74 :n 2. mom mukaan maanomistajan toimesta laadittavan

22 VIROLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/ Rakennuslautakunta asemakaavan alueen tulee muodostaa tarkoituksenmukainen kokonaisuus. MRL:n 73 :n 3. mom mukaan mitä MRL:n 60 :ssä säädetään asemakaavan ajanmukaisuuden arvioinnista, ei kuitenkaan koske ranta-asemakaavaa. Tällä perusteella ei siten voida vaatia koko ranta-asemakaavan ajantasaisuuden arviointia ja mahdollista muutosta. Siikasaaren ja Lapurin ranta-asemakaava on pääasiassa toteutunut. Ranta-asemakaavan muilla tiloilla ei ole tiedossa olevaa tarvetta kaavamuutokseen, ja siksi tilat eivät ole halukkaita muuttamaan ranta-asemakaavaa. Alasten ainoa keino saada asia käsiteltyä, on MRL:n 23 luvun mukainen poikkeamismenettely. MRL:n 135 määrittelee rakennusluvan edellytykset asemakaava-alueella: Rakennusluvan myöntämisen edellytyksenä asemakaava-alueella on, että: 1) rakennushanke on voimassa olevan asemakaavan mukainen; 2) rakentaminen täyttää sille 117 :ssä säädetyt sekä muut tämän lain mukaiset tai sen nojalla asetetut vaatimukset; 3) rakennus soveltuu paikalle; 4) rakennuspaikalle on käyttökelpoinen pääsytie tai mahdollisuus sellaisen järjestämiseen; 5) vedensaanti ja jätevedet voidaan hoitaa tyydyttävästi ja ilman haittaa ympäristölle; sekä 6) rakennusta ei sijoiteta tai rakenneta niin, että se tarpeettomasti haittaa naapuria tai vaikeuttaa naapurikiinteistön sopivaa rakentamista. Hallintolain 20 :n mukaan hallintoasia tulee vireille, kun asian vireille panemiseksi tarkoitettu asiakirja on saapunut toimivaltaiseen viranomaiseen. Hallintolain 23 :n mukaan asia on käsiteltävä ilman aiheetonta viivytystä. Esa ja Kirsi Alasen loma-asunnon muutos pysyväksi asunnoksi pitäisi ratkaista ensikädessä ranta-asemakaavan muutoksella. Alaset eivät voi kuitenkaan itse laadituttaa ranta-asemakaavan muutosta, koska heidän omistama kiinteistö ei muodosta MRL:n 74 :n 2. mom mukaista tarkoituksenmukaista kokonaisuutta. Kaava on pääosin toteutunut, eikä muilla ranta-asemakaavan kiinteistöillä ole tarvetta kaavamuutokseen. Virolahden kunnanhallitus on myöntänyt kiinteistölle Tapiola RN:o (6260 m²) poikkeamisluvan, jolla lomarakennuksen rakennuspaikka muutettiin asuinrakennuspaikaksi. Tuolloin on kunnanhallituksen täytynyt todeta alue sellaiseksi, että siellä voidaan loma-asunnon rakennuspaikka muuttaa asuinrakennuspaikaksi. Kyseinen rakennuspaikka sijaitsee Virolahden Merenranta-alueiden rantaosayleiskaavassa samassa korttelissa kuin nyt kysymyksessä oleva Alasten poikkeamahakemus. Rakennuspaikka on yleiskaavassa saman RA- korttelin pohjoisin rakennuspaikka. Virolahden kunnanhallitus on myöntänyt myös kiinteistölle / ma vastaavan muutoksen Kiinteistö sijaitsee myös Siikasaaressa ja nyt kysymyksessä olevaa kiinteistöä etäänpänä palveluista. Kiinteistö oli ranta-alueiden osayleiskaavan RA-paikka. Vaatimus maanomistajien tasapuolisesta kohtelusta on saanut MRL:n soveltamisessa keskeisen aseman rantarakentamiseen liittyvässä kaavoitus- ja poikkeamismenettelyissä.