1. HANKETIEDOT JA YVA-MENETTELY. Hankkeen nimi: Jätevedenpuhdistamon ympäristövaikutusten arviointi

Transkriptio

1 Päiväys Datum Dnro Dnr KAS-2006-R-3-53 Lappeenrannan kaupunki/vesilaitos PL Lpr Viite / Hänvisning Asia / Ärende YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOS- TUKSESTA, JÄTEVEDENPUHDISTAMON YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI, Lappeenrannan vesilaitos 1. HANKETIEDOT JA YVA-MENETTELY Lappeenrannan kaupungin Vesilaitos on toimittanut Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/1994 muutettu 267/1999) mukaisen ympäristövaikutusten arviointiselostuksen koskien jätevedenpuhdistamon rakentamista. Hankkeen nimi: Jätevedenpuhdistamon ympäristövaikutusten arviointi Hankkeesta vastaava ja yhteystiedot: Lappeenrannan kaupunki/vesilaitos, PL 38, Lappeenranta Hankkeesta vastaavan käyttämä konsultti: Suunnittelukeskus Oy, PL 68, HELSINKI Yhteysviranomainen: Kaakkois-Suomen ympäristökeskus, PL 1023, KOUVOLA Hankkeen YVA-menettelyn tarve Arviointimenettelyä sovelletaan hankkeisiin, joilla voi olla merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Lappeenrannan jätevedenpuhdistamon rakentamiseen arviointimenettelyä sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun asetuksen (286/1999) 6 :n hankeluettelon kohdan 10 c mukaisesti (yli asukasvastineluvulle mitoitetut jätevesien käsittelylaitokset). Arviointiselostus Arviointiselostus on hankkeesta vastaavan laatima selvitys, jossa esitetään tiedot hankkeesta ja sen vaihtoehdoista sekä yhtenäinen arvio niiden ympäristövaikutuksis- Kauppamiehenkatu 4, Kouvola PL 1023, Kouvola Puh Faksi kirjaamo.kas@ymparisto.fi Kauppamiehenkatu 4 PB 1023, FI Kouvola, Finland Tfn Fax kirjaamo.kas@ymparisto.fi Laserkatu Lappeenranta Puh Faksi (05) kirjaamo.kas@ymparisto.fi Laserkatu 6 FI Villmanstrand, Finland Tfn Fax kirjaamo.kas@ymparisto.fi

2 2/18 ta. Arviointiselostuksen ja yhteysviranomaisen siitä laatiman lausunnon perusteella hankkeesta vastaava voi hakea tarvittavia lupia hankkeen toteuttamiselle. Hanke ja sen perustelut Lappeenrannan Vesilaitos toimii kunnallisena liikelaitoksena. Sen tehtäviin kuuluvat vedenhankinta ja puhdistus, jätevesien käsittely sekä verkostot. Viemäriverkosto on toteutettu erillisviemäröintinä. Toiminta-alueeseen kuuluvat pääosin kaupungin asemakaava-alueet sekä Nuijamaan taajama. Toikansuon jätevedenpuhdistamolla käsitellään kaikki Lappeenrannan kaupungin asemakaavoitetuilta alueilta koottavat jätevedet sekä Lemin ja Taipalsaaren kuntien viemäröintialueiden jätevedet. Nuijamaan ja Vainikkalan taajamien jätevedet puhdistetaan paikallisissa pienpuhdistamoissa sekä Muukossa teollisuusalueella sijaitsevassa lammikkopuhdistamossa. Hankkeen tarkoituksena on Lappeenrannan jätevesien käsittelyn järjestäminen tulevaisuudessa. Toikansuon jätevedenpuhdistamon nykyinen vesilain 10 luvun mukainen jätevesien johtamislupa sallii Rakkolanjoen käytön purkuvesistönä vuoden 2010 loppuun saakka. Lupamääräyksissä on edellytetty suunnitelmien laatimista jätevesien johtamisesta muualle kuin Rakkolanjoen vesistöön. Uusi ympäristönsuojelulain mukainen lupahakemus jätevesien johtamisesta on jätettävä vuoden 2006 loppuun mennessä. Tarkasteltavat vaihtoehdot Ympäristövaikutusten arvioinnissa selvitettävät vaihtoehdot ovat seuraavat: - Nollavaihoehto eli ha nkkeen toteuttamatta jättäminen. 0-vaihtoehto on otettu mukaan tarkasteltavaksi vaihtoehdoksi, vaikka se ei voi olla lopullinen vaihtoehto. Jätevesien käsittelyn jatkaminen jo vuonna 1975 toimintansa aloittaneella Toikansuon jätevedenpuhdistamolla ei ole mahdollista ilman puhdistamon merkittävää saneerausta. Nykyinen lupa on kuitenkin voimassa vuoden 2010 loppuun saakka tai uuden lupapäätöksen lainvoimaiseksi tuloon saakka. -VE 1: Lappeenrannan Hyväristönmäelle rakennetaan uusi jätevedenpuhdistamo, jonka käsitellyt jätevedet puretaan Rakkolanjokeen. -VE 2: Toikansuon nykyinen jätevedenpuhdistamo saneerataan ja laajennetaan. Käsitellyt jätevedet johdetaan Saimaaseen. -VE 3: Lappeenrannan jätevedet johdetaan käsiteltäväksi Imatran Meltolan puhdistamolle, joka saneerataan yhteispuhdistamoksi. Käsitellyt jätevedet puretaan Vuokseen. -VE 4: Lappeenrannan kaupungin ja UPM-Kymmene Oyj:n Kaukaan tehtaiden jätevedet käsitellään uudessa Kaukaan alueelle rakennettavassa yhteispuhdistamossa. Jätevedet puretaan Saimaaseen. Vaikutusalueen rajaus Vesiympäristöön kohdistuvien vaikutusten tarkastelu Rakkolanjoessa (VE 0 ja VE 1) on ulottunut Venäjän puolelle. Kalastovaikutuksia on arvioitu Haapajärven osalta. Johdettaessa jätevedet Saimaaseen (VE 2 ja VE 4) tarkastelualue on ulottunut Etelä- Saimaan alueelle Kyläniemen tasolle. Myös kalastovaikutuksia on arvioitu Etelä- Saimaan osalta. Vuoksessa (VE 3) vesiympäristöön kohdistuvien vaikutusten tarkastelu on ulotettu Venäjän puolelle. Ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia arvioitaessa tarkastelualueet ovat vastanneet vähintään vesistövaikutusten tarkastelualueita, sillä vaikutukset liittyvät keskeisesti vesis-

3 3/18 tön käyttökelpoisuuteen. Maa-alueella elinoloihin ja viihtyvyyteen vaikuttavien tekijöiden (melu, haju, jne.) tarkastelualue on ulottunut noin kilometrin säteelle puhdistamoalueelta. Sosiaalisia vaikutuksia arvioitaessa on otettu huomioon myös mahdolliset laajemmalle ulottuvat vaikutukset. Ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia on arvioitu pääasiassa puhdistamoalueiden läheisyydessä vakituisesti asuvien ja loma-asukkaiden sekä lähialueita virkistykseen käyttävien ihmisten kannalta. Edellä kuvattujen alueiden lisäksi maankäyttöön, maisemaan ja suojelualueisiin kohdistuvien vaikutusten osalta tarkastelussa on otettu huomioon jätevesien siirtolinjat lähiympäristöineen. Venäjälle ulottuvien vaikutusten arvioitiin aiempien tutkimustulosten ja asiantuntijaarvioiden perusteella rajoittuvan vesistövaikutuksiin (veden laatu) ja tähän liittyviin mahdollisiin vesistön käyttöä koskeviin välillisiin vaikutuksiin. Liittyminen muihin hankkeisiin Toikansuon jätevedenpuhdistamon lupamääräyksissä on edellytetty, että Rakkolanjoki kunnostetaan valtakunnan rajalle saakka. Lisäksi kunnostettavaksi on määrätty Haapajärvi. Viimeisin Haapajärven kunnostussuunnitelma on valmistunut Haapajärvestä on tehty myös luonnonsuojelulain 65 mukainen Natura-arvio. Jätevesikuormituksen haittavaikutuksien lieventämiseksi Rakkolanjokeen suunnitellaan lisäveden johtamista Saimaan kanavasta. Lappeenrannan kaupunki on keväällä 2005 jättänyt vesilain mukaisen lupahakemuksen. Lupahakemus on parhaillaan Itä- Suomen ympäristölupaviraston käsittelyssä. Myös Imatran kaupungin on haettava uutta ympäristölupaa omalle jäteveden puhdistusratkaisulleen mennessä. Arviointiselostuksesta tiedottaminen, kuuleminen ja osallistumisen järjestäminen Kaakkois-Suomen ympäristökeskus kuulutti ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta Lappeenrannan, Imatran ja Joutsenon kaupunkien ilmoitustauluilla Arviointiselostus on ollut nähtävillä em. kunnanvirastoissa ja Kaakkois- Suomen ympäristökeskuksessa. Selostus on ollut saatavissa myös sähköisesti internetistä. Yva-menettelyä varten perustettiin ohjausryhmä, johon kuuluivat hankkeesta vastaava, yhteysviranomainen, Lappeenrannan, Joutsenon ja Imatran kaupungit, Kaakkois-Suomen TE-keskus, Kaakkois-Suomen tiepiiri, Haapajärven ja Muukkolan osakaskunnat, Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ja Saimaan vesiensuojeluyhdistys sekä Nordkalk Oyj. Arviointiselostusta koskeva yleisötilaisuus pidettiin Lappeenrannassa. 2. ARVIOINTIOHJELMASTA ESITETYT LAUSUNNOT JA MIELIPITEET Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle toimitettiin 18 lausuntoa ja mielipidettä. Lappeenrannan kaupunginhallitus Kaupunginhallituksella ei ole asiassa aiemmin lausuttuun lisättävää. Lappeenrannan kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunta Vaihtoehtojen vertailtavuus on arviointiselostuksen perusteella melko vaikeaa. Vertailu tulisi esittää siten, että ympäristön kannalta paras ratkaisu olisi helpommin todettavissa. Jäteveden puhdistamo- ja purkuvesistöratkaisu tehdään pitkälle tulevaisuuteen. Ratkaisun eri hankevaihtoehtojen pitkäaikaisvaikutukset jäävät kuitenkin lähivuosina toteutettavan ratkaisun varjoon. Tältä osin selostus ei anna tietoa päätöksenteon pohjaksi. VE3 nousee niin vesistövaikutusten kuin useimpien muidenkin ympäristövaikutusten perusteella ympäristövaikutuksiltaan parhaaksi ratkaisuksi. Sen teknisessä toteuttamisessa on kuitenkin haasteita. Vaihtoehdon toteuttamiskelpoisuudesta ei myöskään ole varmaa tietoa Imatran päättäjien ja rajavesikomission osalta.

4 4/18 Jätevesien edelleen johtaminen Rakkolanjokeen ei selvitysten perusteella ole toteuttamiskelvoton, mutta edellyttänee toteutuessaan purkuvesistön kunnostamista ja lisäveden johtamista sekä puhdistamon erittäin tarkkaa hoitoa, jotta Haapajärven ja Rakkolanjoen hyvä ekologinen tila voidaan saavuttaa ja ylläpitää. Saimaa vaihtoehdon vaikutukset ovat nykyisellä metsäteollisuuden kuormitustasolla pienet. Vaihtoehdon sosiaaliset vaikutukset ovat kuitenkin hyvin merkittävät. Lappeenrannan kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta Arviointiselostuksessa esitetyllä tarkastelulla ei voida osoittaa sellaisia ihmiseen kohdistuvia terveydellisiä ja sosiaalisia haittoja, joita erilaisilla toimenpiteillä ei olisi hallittavissa. Selkeää eroa vaihtoehdoille tästä tarkastelunäkökulmasta ei voi todeta. Tarkastelu on riittävän luotettava. Joutsenon kaupungin kaavoitus- ja ympäristölautakunta Arviointiohjelmasta annettu lausunto on huomioitu kohtuullisesti selostuksessa. Vaihtoehtojen vertailun perusteella mikään vaihtoehto ei ole selkeästi toista parempi. Joutsenon kannalta vaihtoehdot, joissa purku tapahtuu muualle kuin Saimaaseen ovat kuitenkin parempia kuin ne vaihtoehdot, joissa jätevedet puretaan Saimaaseen. Tosin pitkä siirtoviemärilinja Imatralle kulkee Joutsenon läpi ja saattaa aiheuttaa ainakin paikallisesti hajuhaittoja. Joutsenon kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta Arviointiselostuksessa on ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi jaettu joko ihmisen terveyteen tai ihmisen elinoloihin ja viihtyvyyteen. Arviointiselostuksessa ei ole erikseen käsitelty ollenkaan terveysvaikutusten merkittävyyden arviointia (TVA, STM:n opas 1999:1) vaan ihmisen terveyteen vaikuttaviin seikkoihin on viitattu yle i- sesti sosiaalisten vaikutusten arvioinnin yhteydessä. Haju- ja meluhaittoja on käsitelty ainoastaan viihtyvyyteen vaikuttavina tekijöinä vaikka ne ovat myös mahdollisia terveyshaittoja. Joutsenon alueelle sijoittuisi vaihtoehdossa V3 2 kappaletta pumppaamoja. Haju- ja meluhaitat on otettava huomioon terveyshaitan kannalta myös seurannassa ja poistamistoimenpiteitä arvioitaessa. Virkistysmahdollisuuksiin kuuluu myös terveysvaikutusten kautta uimaveden laatu. Lähinnä uimaveden laadun kanna l- ta olisi tarkasteltava ainakin Saimaan runsasta mökkiasutusta sekä arvioitava purkuvesien vaikutusta alueen uimarannoille. Ympäristövaikutusten arvioinnissa on selvitetty kalastoa ja kalastusta ja puhdistamon eri vaihtoehtojen vaikutusta kalastukseen ja kalakantaan, mutta vaikutusta ei ole arvioitu kalakannan elintarvikekelpoisuuden kannalta. Tärkeänä osana arviointiselostusta ovat riskitilanteet ja niiden ympäristövaikutukset sekä arvioinnin epävarmuustekijät. Selostuksessa on lyhyesti mainittu vaikutuksista pohjaveteen. Eri vaihtoehdoissa viemärilinjat kulkevat pohjavesialueilla ja niiden reuna-alueilla muun muassa Joutsenossa. Pohjavesialueiden haavoittuvuus talousveden hankintaan käytettävinä alueina on arvioitava riittävän kattavasti ja otettava huomioon riskinarvioinnissa. Terveydelle vaarallisten ja haitallisten kemikaalien aiheuttamien terveysriskien tunnistaminen kuuluu myös osana terveysvaikutusten arviointiin. Imatran kaupungin ympäristö- ja rakennusvalvontalautakunta Terveysvaikutukset Vaikutuksia ihmisen terveyteen on käsitelty kohdassa 7.10, ja edelleen kohdassa vaikutukset talousvesikäyttöön. Vaihtoehdon VE1 jäteveden johtaminen Rakkolanjokeen, josta se päätyy Viipurinlahteen Seleznevka-jokena. Selezjovo-kylän raakavesi pumpataan ko. joesta. Joen veden laatu on jo nyt niin huono, ettei se sovellu juomavedeksi ennen kuin selkeytyksen ja keittämisen jälkeen. Tästä huolimatta selostuksessa talousvesikäyttöä on arvioitu lähinnä vain ja typpipitoisuuden perusteella: koska talousveden typpipitoisuuden raja-arvo on korkea, veden johtaminen

5 5/18 Rakkolanjokeen ei vaikuttaisi veden talousvedeksi soveltuvuuteen. Lisäksi mainitaan, ettei jäteveden johtaminen vaikuta veden hygieenisen laatuun koska vesi desinfioidaan. Kuitenkin veden rehevöityminen aiheuttaa hygieenisen laadun huononemista jo ennestään huonolaatuisessa joessa, ja selkeästi huonontaa entisestään sen soveltumista talousvesikäyttöön, lisäksi on huomioitava, että mahdollisesta käsittelystä huolimatta huonolaatuisesta raakavedestä tehty talousvesi voi sisältää terveydelle haitallisia aineita. Selostus on tältä osin erittäin puutteellinen ja osin harhaanjohtava. Myöskin muiden vaihtoehtojen terveysvaikutusten ja eri tekijöiden keskinäisten vuorovaikutussuhteiden arvioiminen (kohta 5) on puutteellista. Esimerkiksi eli ole käsitelty lainkaan Saimaa- vaihtoehdoissa lisääntyneen jätevesikuorman rehevöittävää vaikutusta siltä kannalta, että se lisää syanobakteerien (sinilevä) esiintymismahdollisuutta ja sitä kautta voi vaikuttaa erittäin voimakkaasti ihmisen terveyteen, koska suuri osa syanobakteereista on myrkyllisiä, niiden esiintyminen vaikuttaa negatiivisesti järviveden käyttökelpoisuuteen talousvetenä, uimavetenä, saunavetenä jne, ja vaikutukset terveyteen voivat olla merkittäviä. Eli kyseessä on Saimaan suhteen paljon laajempi asia kuin tietoisuus/mielikuvataso. Hajuhaitat ja meluhaitat ovat myös useissa tapauksissa terveydellisiä haittoja (terveydensuojelulaki) Tässä selostuksessa niitä on käsitelty vain viihtyvyys/elionoloosiossa. Ne tulisi käsitellä myös terveyshaittoina. Liete- ym. kuljetusten haju- ja meluhaitat asutukselle tulisi myös huomioida. Jos Meltolaan tulee Imatran alueen sijasta myös Lappeenrannan ja Joutsenon jätevedet, on puhdistamolietteen määrä paljon suurempi nykyiseen verrattuna. Tämä aiheuttaa raskaan liikenteen määrän ja näin ollen myös melun määrän kasvun Meltolan alueella. Puhdistamolietteen kuljetusmatkat pitenevät Joutsenon ja Lappeenrannan osalta. Lisääntyneen liikenteen aiheuttama melu ja turvallisuusriskit mm. lasten koulureiteillä tulee selvittää ja arvioida. Ympäristövaikutuksien arvioinnissa tulee myös selvittää Lappeenrannan seutukunnan umpi- ja sakokaivolietteiden tyhjennysmahdollisuudet sekä se, piteneväkö niiden kuljetusmatkat. Jos ne tuodaan Meltolaan, niin liikenteen vaikutukset lisääntyvät entisestään. Tämä tulee myös ottaa arvioinnissa huomioon. Ympäristövaikutusten arvioinnissa pitäisi selvittää myös puhdistamoalueen laajentumisesta johtuvat hajuhaitat Meltolan alueella huomioiden mahdolliset suunnitelmat kaavoitettavaksi tulevista asuinalueista. Meltolan puhdistamon tontti on pieni ja uutta asutusta ja suunnitteilla olevia asemakaavoja on lähellä jätevedenpuhdistamoa, vaikutukset, niin terveysympäristö- kuin taloudelliset ja imagollisetkin vaikutukset, tälle alueelle tulee huomioida. Vaikutukset Vuoksen kalastukseen ja luontoon sekä matkailuelinkeinoihin Imatralla on panostettu taloudellisesti Vuoksen kalastuksen kehittämiseen ja Vuoksen luontoalueen kehittämiseen virkistysalueena ja matkailukohteena. Tämä työ vesittyy, jos Vuoksi mielletään maakunnalliseksi jätevesiviemäriksi. Vaikutuksissa kalastukseen tulisi käsitellä myös vaikutusta kalojen laatuun elintarvikkeena. Riskitilanteet ja niiden ympäristövaikutukset Kohdassa 8, riskitilanteet ja niiden ympäristövaikutukset: 1. Tulisi pohtia laajemmin riskien toteutumisen terveysvaikutuksia, esim. puhdistamon käyttöhäiriön sattuessa purkuvesistössä toki voi olla myös terveysvaara, ei vain haittaa "virkistyskäytölle". 2. Pitkien viemärilinjojen aiheuttamia riskejä voisi pohtia enemmän, eli mitkä ovat riskit asutukselle, talousvedelle ja pohjavedelle mahdollisessa linjan rikkoutumistilanteessa tai tukkeutumis- ja ylivuototilanteissa, ja onko niitä mahdollista riittävästi hallita. Rakentamisen aikaiset vaikutukset Siirtolinjan rakentamisen vaikutuksia luonnon oloihin ja ympäristöön ei ole arvioitu riittävästi. Ympäristövaikutusten arvioinnissa tulee selvittää siirtoviemärin rakent a- misen aiheuttama maamassojen siirtotarve ja maamassojen sijoittelu sekä rakentamisen aiheuttama liikenteen määrän lisääntyminen. Maamassojen sijoittelun selvityk-

6 6/18 sessä tulee huomioida myös luontoarvot. Myöskään siirtolinjan rakentamisen vaikutusta ihmisten elinoloihin, elinkeinotoimintaan ja infrastuktuuriin ei ole arvioitu. Siirtolinjan matkan varrella on erilaista infrastruktuuria (tiet, tierummut, kuivatusojat ym.) ja elinkeinotoimintaa. Siirtolinjan ja sen rakentamisen vaikutukset näihin pitäisi arvioida. Vaihtoehto VE3, jätevesien johtaminen Vuokseen Selostuksessa mainitaan, ettei jäteveden Vuokseen johtamisen vaikutus ulotu Venäjän puolelle, tätä voi kuitenkin pitää aika erikoisena lausumana, koska Venäjän puolelle ei ole Imatran jätevedenpuhdistamolta kuin muutama kilometri, ja jo nykyisellään on vaikutuksia todettu ja vaikutuksia on varmasti yhteispuhdistamon valmistumisen jälkeenkin jätevesimäärien moninkertaistuttua. Lisäksi tulee huomioida, että Svetogorskin asukkaan kaupunki heti Imatran rajalla ottaa raakaveden Vuoksesta, joten VE3:lla voi olla vaikutuksia Svetogorskin kaupungin talousveden terve y- delliseen laatuun. Vaikka Vuoksen virtaama onkin suuri, ei sekoittuminen ennen Svetogorskin voimalaitosta ole läheskään täydellistä, johtuen virtaaman laminaarisuudesta. Näin ollen arvioinnissa pitäisi tarkastella vaikutuksia Svetogorskin kaupungin ja kombinaatin raakaveden laatuun. Kustannusvaikutukset Arviointiselostuksessa pitäisi olla myös eri vaihtoehtojen rakentamisen ja käytön kustannustarkastelu. Kustannukset vaikuttavat päätöksiin ja niillä saattaa varsinkin myöhemmin käyttötilanteissa olla ympäristövaikutusten kannalta seuraamuksia Imatran kaupungin tekninen lautakunta Vuonna 2004 valmistuneen AHP-analyysin jälkeen ei nyt valmistuneesta Lappeenrannan jätevedenpuhdistamon ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta ilmene uusia seikkoja, jotka horjuttaisivat vaihtoehdon 2 (uusi jätevedenpuhdistamo Lappeenrantaan ja purkuvesistönä Rakkolanjoki) asemaa parhaana jätevedenpuhdistamoratkaisuvaihtoehtona. Vaihtoehto 3 ei ole toteuttamiskelpoinen seuraavista syistä: - Vuoksi vaihtoehdossa investointikustannukset ovat kaikkein kalleimmat. - Vuoksella on Imatralle vesistöllisesti suuri imagollinen merkitys, jota ei haluta menettää Imatra ei halua toimia alueellisena tai seudullisena viemärinä. - Imatran kaupunki on vuosien kuluessa panostanut taloudellisesti merkittävästi Vuoksen kalastoon ja vesiluontoon sekä sitä myötä Vuoksen merkitykseen valtakunnallisesti arvokkaana virkistyskalastusalueena. - Jo AHP- analyysissä esille tulleet pitkän siirtoviemärin toimintavarmuuteen liittyvät epävarmuudet ja uhkat ovat liian suuri ympäristönsuojelullinen riski järjestelmän toiminnalle ja erityisesti ympäristöllisesti tärkeille pohjavesialueille. - On otettava huomioon, että Svetogorskin kaupunki ottaa raakavetensä Imatran alapuolelta Vuoksesta km pitkän siirtoviemärin linjauksella sijaitsee merkittäviä luontoarvoja omaavia alueita. - Nykyinen Meltolan jätevedenpuhdistamon tontti on erittäin ahdas, joten jo se asettaa vaihtoehdon 3 toteutuksen arveluttavaksi. Yhteisen suomalais-venäläisen rajavesistöjen käyttökomission Suomen ryhmä Komission Suomen ryhmä toteaa tyydytyksellä, että ryhmän aiemmat huomautukset koskien eri vaihtoehtojen tasapuolista tarkastelua on otettu arviointiselostuksessa hyvin huomioon. Ympäristövaikutuksia on tarkasteltu monipuolisesti ja hyvin. Sen sijaan selostukseen ei ole sisällytetty lainkaan taloudellisten vaikutusten arviointia, vaikka niiden merkitys kunnallisessa päätöksenteossa on varmasti merkittävä. Vaikka onkin niin, että kaikkien vaihtoehtojen tarkkoja kokonaistaloudellisia vaikutuksia ei tässä vaiheessa olisikaan pystytty tekemään, olisivat edes indikatiiviset laskelmat antaneet arvokasta tietoa jatkokäsittelylle. Yhteisen suomalais- venäläisen rajavesis-

7 7/18 töjen käyttökomission Suomen ryhmän käsityksen mukaan olisikin välttämätöntä tehdä kunnollinen selvitys myös vaihtoehtojen kokonaistaloudellisista vaikutuksista. Se yhdessä yva-arviointiselostuksen kanssa antaa hyvän pohjan parhaan vaihtoehdon valinnalle. Etelä-Karjalan liitto Arviointiselostus on perusteellinen ja tarkastelee monipuolisesti vaihtoehtojen vaikutuksia. Selvästi parasta vaihtoehtoa ei ole. Suurimmat haitalliset vaikutukset ovat mielikuva- ja imagoalueella. Nämä ovat merkittäviä ainakin vaihtoehtojen VE2 ja VE4 kohdalla, joissa purkuvesistö on Saimaa. Hanketta on syytä tarkastella myös vesipuitedirektiivin valossa. Koska kaikki vaihtoehdot parantavat Rakkolanjoen tilaa ja toisaalta VE2 ja VE4 vaikuttavat negatiivisesti Saimaan tai Vuoksen veden laatuun, on johdonmukaista keskittyä parhaan vaihtoehdon VE 1:n eteenpäin viemiseen. Voimassaoleva seutukaava ei ole esteenä minkään vertailtavan vaihtoehdon toteuttamiselle. Kaakkois-Suomen tiepiiri Vaihtoehto 1 vaatii selostuksen mukaan uuden tieyhteyden rakentamista. Uuden tien linjauksesta olisi ollut hyvä olla selkeä kartta, jossa myös liittymät nykyisiin teihin olisi tullut kuvata. Arviointiselostus vaatii täydennyksiä tieyhteyksien suunnittelun esittämiseen liittyen vaihtoehdon 1 osalta. Tiehallinto tarvitsee tietoa mm. siitä, missä kohtaa tieyhteys liittyy seututiehen 390 (Viipurintie). Uusien liittymien vaikutusta liikenteeseen tulee tarkastella kattavasti. Tiehallinto pitää hyvänä, että puhdistamon liikenne ohjataan reitille, joka ei kulje läheisten kylien kautta. Tiehallinto esittää, että tiestössä mahdollisesti tarvittavat muutokset ja parannukset selvitetään perusteellisesti. Myös rakennustöiden aikaiset liikenteen ja liikennejärjestelyjen muutokset tulee huomioida. Lisääntyvän raskaan liikenteen aiheuttamiin melu-, tärinä-, liikenneturvallisuus- ym. vaikutuksiin on kiinnitettävä jatkotyöskentelyssä huomiota. Vaihtoehdoissa 2, 3 ja 4 jäteveden puhdistamon perustamisen vaikutukset liikenteelle ovat vähäisiä, sillä kohteet ovat liikenteellisesti jo entuudestaan vilkkaita. Kuitenkin myös näiden vaihtoehtojen aiheuttamat vaikutukset liikenteeseen tulee kartoittaa, vaikka ne ovatkin suhteessa vähäisempiä. Uusien viemäreiden rakentamisen aikaiset vaikutukset, kuten teiden mahdollinen tilapäinen katkaiseminen kaivutöiden ajaksi, tulee ottaa huomioon kaikissa vaihtoehdoissa, sekä pohtia vaadittavia tilapäisiä liikennejärjestelyitä. Etelä-Karjalan museo Ei huomauttamista. Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry Arviointiselostus on pitkä ja perusteellinen sekä yksityiskohtaisine tietoineen väistämättä paikoin asiaa tuntemattomalle vaikeatajuistakin. Ympäristövaikutusten arviointimenettely on kuvattu selkeästi. Taulukot ja kartat helpottavat vertailua ja asioiden hahmottamista. Ympäristövaikutusten arviointiprosessille varattu aikataulu on harvinaisen lyhyt (vain alle vuoden), mutta prosessista on lainmukais ine kuulemisineen ym selvitty. Lausunnon antamiselle on annettu riittävästi aikaa. Ympäristöva i- kutusten arvioinnista on tiedotettu riittävästi ja aihe on kiinnostanut sekä tiedotusvälineitä että yleisöä. Vaihtoehtoja on riittävästi, jotta oikeata vertailua voidaan tehdä. Luonnonsuojelupiiri pitää erityisen hyvänä, että yhteispuhdistamovaihtoehdot (VE3 ja VE4) on otettu mukana. Eri vaihtoehtoja on vertailtu selkeästi. Erityisesti sivuilla yhteenvetotaulukot sekä kartat helpottavat vertailua. VE1 on paikoin yliedustettu ja perusteellisimmin kuvattu, mikä johtuu osin siitä, että Haapajärvellä on muihin hankkeisiin liittyen tehty selvityksiä.

8 8/18 Kuitenkin eri vaihtovaihtojen vaikutuksista Rakkolanjoen ja Haapajärven vedenlaatuun ei kuvauksissa anneta koko kuvaa. (Kuvauksissa esitetään eri vaihtoehtojen va i- kutuksia siten, että puhdistettujenkin jätevesien johtaminen on suotuisampaa kuin virtaaman pienentyminen, koska virtaaman lisäys Rakkolanjoesssa ja viipymän kasvu Haapajärvessä vaikuttavat Haapajärven ja sen alapuolisen Rakkolanjoen tilaan.) Tässä vaiheessa on jätetty kertomatta, että Lappeenrannan kaupungilla on jäteveden puhdistamon päätöksestä riippumaton velvoite Rakkolanjoen ja Haapajärven kunnostamiseksi sekä siihen liittyen vireillä hakemus puhtaan lisäveden johtamisesta Rakkolanjokeen. Hankkeet ovat täysin erillisiä, mutta liittyvät kiinteästi Rakkolanjoen ja Haapajärven tilaan ja sen kehitykseen ja tulisi siten olla huomioituna vertailutaulukoissa. Hankkeet on toki esitetty, mutta vasta raportin lopussa sivuilla Sosiaalisten vaikutusten arvioinnissa käytetyt menetelmät ovat melko yleisluontoisia ja teknisiä. Tiedetään, että sekä Rakkolanjoen ja Haapajärven kuten myös itäisen Pien-Saimaan alueen asukkaat kokevat jätevesien johtaminen erittäin kielteisenä. Selvää on, että kukaan ei halua jätevesiä alueelleen, mutta kaikki jätevesiä tuottavat. Samoin jätevesiratkaisujen vaikutukset rajan takana Venäjällä on esitelty hyvin lyhyesti. Kuitenkin Myös Venäjän puolella kannetaan huolta Rakkolanjoen eli Selezno v- kajoen veden laadusta, koska kylien talousvettä nostetaan joesta. Myös rajavesikomissio on esittänyt kielteisen kantansa jätevesien johtamisesta edelleen Rakkolanjokeen. YVA menettelyn tarkoitus on vertailla eri vaihtoehtoja ja täten antaa pohjaa päätöksenteolle ja ympäristön kannalta parhaimman vaihtoehdon valitsemiselle. YVA selostusta lukiessa ristiriitaisia tunteita herättää tieto, että päätös Lappeenrannan kaupungin jätevedenpuhdistamosta ja sen sijoituspaikasta on tehty jo kauan ennen YVA prosessin alkamista. YVA on tehty vain, koska laki näin määrää. YVA lain henki ei toteudu, jos päätöstä ei tehdä vertailemalla eri vaihtoehtoja ja tällä perusteella valitsemalla ympäristövaikutuksiltaan paras ratkaisu. Lausuntoa pyydetään ainoastaan YVA selostuksesta, eikä eri vaihtoehtojen paremmuudesta. Siitäkin huolimatta luonnonsuojelupiiri haluaa ottaa kantaa vaihtoehtojen toteuttamiseen. Lappeenrannan kaupungin ratkaisu puhdistamon sijainnista ja jätevesien johtamisesta on merkittävä päätös, joka vaikuttaa välittömästi ja välillisesti moneen ratkaisuun ja pitkälle tulevaisuuteen. Siksi päätös tulisi tehdä laajakatseisesti ja ennakkoluulottomasti. Ympäristön kannalta paras vaihtoehto olisi tehokas ja moderni Etelä-Karjalan kaupunkien (Lpr, Joutseno ja Imatra) yhteispuhdistamo (VE3) ja purkupaikkana Vuoksi. Myös Imatralla on jätevesiluvan uusiminen ajankohtainen. Pitkällä siirtoviemärillä on toki riskinsä ja pumppaaminen vaatii huomattavan määrän energiaa. Yhteispuhdistamolla päästään samalla vähentämään useiden pistelähteiden kuormitusta ja yhteisellä investoinnilla myös parempiin tuloksiin kuin erillisillä pienillä puhdistamoilla. Myös metsäteollisuuden ja asumajätevesien yhteispuhdistuksesta on hyviä kokemuksia. Yhteispuhdistamo UPM Kymmenen Kaukaan tehtaan (VE4) kanssa purkupaikkana eteläinen Saimaa voisi mahdollisesti jopa pienentää erityisesti ravinnekuormitusta eteläisellä Saimaalla. Yhteispuhdistamo metsäteollisuuden kanssa Imatralla ei ollut edes vertailtavien vaihtoehtojen joukossa. Halua yhteistyölle ei julkisuudessa olevien tietojen perusteella tunnu olevan. Tämä on Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiirin mielestä erittäin valitettavaa, koska tavoitteena tulisi olla yhteisen ympäristön tilan parantaminen eikä eri yhteisöjen välinen nurkkakuntaisen epäluulon edistäminen. Rakkolanjoki ja Haapajärvi ovat olleet liian pitkään punaisia häpeätahroja Lappeenrannan veden laatu esittävissä kartoissa. Haapajärven veden laadun parantamiseksi tulisi toimia määrätietoisesti kaikilla käytettävissä olevilla keinoilla. Myös vesipuitedirektiivi edellyttää veden laadun parantamista. Jätevesiratkaisu on konkreettinen toimi, jolla mm. Rakkolanjoen ja Haapajärven tilaan voitaisiin vaikuttaa veden laatua parantamalla. Jos asumajätevesien johtamien Rakkolanjokeen lopetettaisiin, haja-

9 9/18 kuormituksen osuus Rakkolanjoen ja Haapajärven kuormituksessa ja tilassa korostuisi voimakkaasti. Tämä lisäisi merkittävästi paineita myös hajakuormituksen merkittävään vähentämiseen. Samansisältöisen mielipiteen esittivät Lamposaaren ja sen lähialueiden ympäristöryhmä sekä Vehkataipaleenalueen ympäristöryhmä YVA-prosessiin on valittu vaihtoehtoja häilyvin perustein: toisaalta siihen on otettu mukaan ilmeisen epärealistisia vaihtoehtoja, kuten VE 4, ja toisaalta siitä on jätetty pois vaihtoehtoja, joita olisi tässä prosessissa ollut perusteltua aihetta tarkastella, erityisesti Lappeenrannan kaupungin jätevesien johtaminen Saimaan kanavaan. Tämä vaihtoehtoasettelu saattaa olla ohjaamassa myös lopullista haku- ja päätösprosessia. Vuoksi paras, mutta onko se mahdollinen? Esillä olevista vaihtoehdoista on Vuoksi- ratkaisu VE 3 mielestämme myös uuden informaation valossa ympäristövaikutuksiltaan selvästi paras vaihtoehto. Imatran kaupunki on kuitenkin jatkuvasti vastustanut Lappeenrannan ja Joutsenon kaupunkien jätevesien johtamista Imatralle yhteispuhdistamoon, mikä on ympäristövaikutuksellisista näkökohdista katsoen suuri vahinko. Parhaan vaihtoehdon toteuttaminen vaatisi siten rivakkaa konsensusta Lappeenrannan ja Imatran päättäjiltä. Lappeenrannan kaupunginhallitus on kuitenkin uudistanut kantansa, jonka mukaan Lappeenranta hakee ympäristölupaa ensisijaisesti VE 1:n mukaisesti ja toissijaisesti VE 2:n mukaisesti. Näin ollen lienee perusteltua paneutua lähinnä nä i- den vaihtoehtojen lisätarkasteluun sen lisäksi, mitä olemme em. aiemmassa mielipiteessämme esittäneet. Rakkolanjoki Saimaata parempi Arviointiselostuksessa ovat VE 1 ja VE 2 tietyssä määrin epäsuhtaisesti tarkasteltuja siten, että tämä epäsuhta luo Rakkolanjoki- vaihtoehdosta todellisuutta kielteisemmän ja Saimaa-vaihtoehdosta todellisuutta myönteisemmän kuvan. Selostuksessa todetaan ettei VE 1:n toteuttaminen olisi lainkaan huono vaihtoehto Rakkolanjoen ja Haapajärven kannalta tosin ristiriitaisin huomautuksin Haapajärven tilassa aiheutuva muutos on veden laadun ja vesistön kannalta myönteinen ja vastaa tilannetta, jossa puhdistamojätevesiä ei lainkaan johdettaisi Rakkolanjokeen. Nykyisessä hajakuormitustilanteessa, mikäli jätevedet johdettaisiin kokonaan pois, järven tila heikentyisi tehokkaaseen puhdistukseen verrattuna, millä viitataan VE 2:n aikaansaamaan Haapajärvessä tapahtuvan viipymän lisääntymiseen. Arviointiselostuksen mukaan VE 1 ei rajoittaisi EU:n vesipuitedirektiivin saavuttamista. Loppuosassa selvitetään Rakkolanjokea ja Haapajärveä koskevia kunnostussuunnitelmia, joiden vaikutusten väitetään kuitenkin pitävän Rakkolanjoen yleisluokituksen huonona ja muuttavan Haapajärven vedenlaadun vain välttäväksi. Vaikuttaa siltä, että VE 1:n toteutuksen ja kunnostussuunnitelmien yhteisvaikutusten arvioiminen on jäänyt asiakirjassa kesken. Näin asiakirjasta välittyy positiivisia kokonaisvaikutuksia vähättelevä kuva. Lappeenrannan kaupungin ympäristölautakunta onkin todennut, että tässä tarkoitettu kokonaisvaikutus mahdollistaisi Haapajärven ja Rakkolanjoen hyvän ekologisen tilan. Tämä on aivan olennainen seikka EU:n vesipuitedirektiivin vaatimusten toteuttamisen kannalta. Mielestämme Lappeenrannan ympäristölautakunta on tehnyt oikean arvion. Kun jäteveden puhdistumiseen yhdistetään massiiviset kunnostustoimet ja hajakuormituksen todennäköinen pieneneminen, on mahdollista saavuttaa Haapajärven ja Rakkolanjoen hyvä ekologinen tila toteuttamalla VE 1. Saimaa-vaihtoehto toisi suuria ongelmia Arviointiselostus toteaa selkeästi, että VE 2:n toteuttaminen merkitsisi Saimaalla kielteistä ja kuormitusta lisäävää kehitystä. Tämä kehitys saa asiakirjassa kuitenkin jossain määrin vähättelevän huomion, vaikka siihen toki viitataan eri yhteyksissä. Asian käsittelytapaa kuvaa hyvin asiakirjan tekstiosan loppulause: Todellisia vaikutuksia suurempi on hankkeen mielikuva- ja imagovaikutus. Lappeenrannan jätevesien aiheuttama kuormitus ei kuitenkaan ole pelkkä mielikuvahaitta. Erityisesti typen

10 10/18 ja fosforin aiheuttama kuormitus on merkittävä. On syytä kysyä, saataisiinko pelkästään vanha puhdistamo saneeraamalla aikaan radikaali muutos parempaan vai olisiko realistisempaa pohjata vertailu päästöjen nykytasoon. Näin tehdyt vertailut olisivat aivan muuta kuin imagovaikutusta korostavia lausahduksia. Arviointiselostuksessa ei ole riittävästi pohdittu edes imagovaikutusten konkreettisia seuraamuksia. Esim. matkailuteollisuus on lähes puhtaasti imagoelinkeino. Selostuksen mukaan Saimaan alue on Suomen vetovoimaisin järvimatkailualue. Kuitenkin väitetään, ettei VE 2:n toteuttamisella olisi häiriötilanteita lukuun ottamatta vaikutuksia kuin lähinnä mielikuvatasolla. Jää täysin pohtimatta, mitkä olisivat laajemmat yhteiskunnalliset ja taloudelliset seuraukset sellaisesta ratkaisusta, jossa 1. Lappeenranta ryhtyisi puolen vuosisadan jälkeen uudelleen johtamaan jätevesiään Saimaaseen, 2. jätevedet kulkeutuisivat väistämättä myös Lappeenrannan ydinkeskustan edustalle Kaupunginlahdelle, 3. olisi edes teoreettinen mahdollisuus, että Lappeenranta johtaisi jätevettä omaan juomavedenottamoonsa. Eksakteja vaikutuksia ei tietenkään voi tietää, mutta niiden lähemmän pohdinnan puuttuminen jättää VE 2:n vaikutusten arvioinnin vajavaiseksi. Muitakin taloudellisia vaikutuksia ratkaisuilla voi olla niin yksityistaloudellisia kuin kunnallistaloudellisia -, mutta niihin ei asiakirjassa puututa oikeastaan lainkaan. Vaikutukset elinkeinotoimintaan on jätetty kokonaan pois. Onko taloudellisten vaikutusten ylimalkainen käsittely todella ollut tarkoituksellista? Lisäksi mainittakoon muutamia YVA-selostuksen kohtia, jotka vaativat selviä tarkennuksia. Taulukon 7. (5. s. 18) esitystapa on harhaanjohtava, koska Saimaan vesistökuormituksen kokonaismäärään on sisällytetty mm. Stora Enson Imatran tehtaiden päästöt. Näillä päästöillä ei kuitenkaan ole minkäänlaista vaikutusta Saimaan saati Lappeenrannan edustan kuormitukseen. Ko. taulukossa esitetystä virheellisestä vertailuluvusta johtuen saadaankin VE 2:n aiheuttama Saimaaseen kohdistuva lisäkuormitus näyttämään merkityksettömältä nykytilanteeseen verrattuna. Arviointiselostuksen sivulla 88 on arvioitu myös VE 2:n vaikutusaluetta. Arvioinnin perusteella oletetaan lisääntyvän haitan koskevan asukasta. Vertailukohtana mainittakoon, että Kaukaan v:n 2003 jätevesipäästö aiheutti haittaa n ranta-asukkaalle (n. 600 rantakiinteistöä). Laajentamalla vertailualuetta 500 m rannasta sisämaahan ja lähemmäs keskustaa saadaan alue, jolla todennäköisesti asuu enemmän ihmisiä kuin tuo asiakirjassa mainittu Todellisuudessa haitta koskee myös lukuisia tämän alueen ulkopuolella asuvia ihmisiä. Tästä esimerkkinä mainittakoon Saimaan kanavan, Tullisalmen ja Vehkataipaleen kanavan tienoon asukkaat, joita vertailussa ei ole otettu huomioon lainkaan, vaikka jätevesiä kulkeutuu myös näitä väyliä pitkin. Raportissa ei ole myöskään riittävästi selvitetty häiriötilanteiden aikaansaamia vaikutuksia. Ne ovat olennaisesti vakavammat VE 2:ssa kuin VE 1:ssä, koska 1. VE 2:n linjaus kulkisi keskellä Lappeenrantaa pohjavesialueella ja 2. VE 2:ssa häiriötilanteen seuraukset koskisivat olennaisesti suurempaa väkimäärää ja kaikilla tarkastelutavoilla merkittävämpää vesistöaluetta kuin VE 1:ssä. Itse asiassa häiriötilanteiden aiheuttamat riskit ovat erittäin pienet VE 1:ssä. Miksi lymytään Kaukaan takana? Asiakirjassa tunnutaan VE 2:n vaikutuksia käsiteltäessä kautta linjan lymyiltävän sen seikan takana, että UPM-Kymmene Oyj:n Kaukaan tehtaat jo pilaavat eteläistä Saimaata. Tämän näkemyksen taakse ei tulisi kätkeytyä. Ei se, että joku muu myös kuormittaa eteläistä Saimaata, tee sen likaamista millään tavoin hyväksyttävämmäksi. YVA-selostuksen suurimpiin puutteisiin voikin lukea sen, että Lappeenrannan jätevedenpuhdistamon aiheuttaman vesistökuormituksen vaikutusta ei ole edes yritetty tarkastella itsenäisesti, ilman Kaukaan aiheuttamaa taustakuormitusta. Tämän tarkastelun tarpeellisuutta korostaa myös se, että koska VE 2:sta aiheutuu selvästi vesistöhaittaa, jouduttaisiin tämän vaihtoehdon toteutuessa pohtimaan myös haitan korvaamista.

11 11/18 Hanhijärven ja lähikylien kyläyhdistys ry Ympäristövaikutuksiltaan paras jäteveden puhdistusratkaisu olisi jäteveden johtaminen saneeratun Meltolan puhdistamon kautta Vuokseen. Toiseksi paras vaihtoehto puhdistusratkaisuksi olisi vanhan Toikansuon puhdistamon saneeraus ja tarvittaessa puhdistetun veden johtaminen Saimaaseen tai Rakkolanjokeen. Toikansuon puhdistamo sijaitsee jo nyt teollisuusalueella. Haapajärven yhteisen vesialueen Osakaskunta Lappeenrannan kaupungin vesilaitos on tilannut YVA:n liitteeksi Vesi-Eko Oy:n tekemän Lappeenrannan Haapajärven kuormitusmuutosten simulointi nimisen muistion. Muistio on liitetty YVA:n lähdeluetteloon ja siihen on asiakirjassa useassa kohdin viitattu. Muistion keskeinen sisältö on, että erittäin hyvin puhdistettujen jätevesien (fosforipitoisuus alle 0,1 mg/l) merkitys Haapajärven tilaan olisi positiivinen. Johtopäätös lienee oikea, jos puhdistustulokseen 0,1 mg/l olisi todellisuudessa taloudellisesti mahdollista päästä. Tietojemme mukaan Suomessa ei missään ole pystytty tuollaisiin puhdistustuloksiin. Nykyinen lupaehto on 0,5 mg/l. Lappeenrannan Vesilaitos on ilmoittanut, että uusi lupaehtoesitys ei varmastikaan tule olemaan tuo 0,1 mg/l, mutta kuitenkin tiukempi kuin nykyinen. Voidaan sanoa, että arviointiselostuksessa esitetty simuloinnin keskeinen sisältö on virheellinen ja tarkoitushakuinen. Laskelmat eivät huomioi myöskään häiriötilanteita, tulvia yms, joita tulee esiintymään. Arviointiselostuksen lähdeaineiston on oltava perusteiltaan totuudenmukainen. Osakaskunta vastustaa Hyväristönmäen puhdistamon rakentamista. Jätevesien johtaminen vaarantaa vesistön kunnostustoimien tulokset. Vesistö on palutettava normaalitilaan. VE 3 on paras vaihtoehto. Suur-Saimaan kalastusalue Kalastusalue toistaa arviointiohjelmasta antamansa lausunnon. Yksityinen maanomistaja Yva-lain vastaisesti puhdistamon sijoituspaikasta on tehty vähintään periaatteellinen päätös ennen yva-menettelyn päättymistä. Kaupunki liputtaa jatkuvasti kantaansa vaihtoehdon 1 puolesta. Viimeksi Etelä-Saimaassa Yva-menettely ei ole toteutunut tasapuolisesti. Selostus on perustunut jo tehdyn päätöksen puolustamiseen. Asiasta tulee tehdä uusi puolueeton yva-menettely. Suunnittelukeskus on todennut jätevesien käsittelyn ratkaisumallit tutkimuksessa, että Rakkolanjoen yläosan veden laatu paranee selvästi, mikäli jätevesien johtaminen jokeen lopetetaan. Tämä ilmenee mm. teknisen lautakunnan pöytäkirjasta Miksi tätä merkittävää tietoa ei ole kerrottu arviointiselostuksessa. Muita puutteita arviointiselostuksessa on mm. luontoarvojen osalta. Metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä puuttuu. Jätevesien siirtolinjojen kasvillisuus selvitetty vain yleispiirteisesti. Lähialueiden asukkaiden näkemyksiä ei ole huomioitu, vaikka selostuksessa niin väitetään. Virkistyskäyttö asioita on vääristelty. Alueella kulkee mm. Lappeenrannan kaupungin yllä pitämä latuverkosto. Arviointiselostuksessa väitetään, että tarkastelussa on koko hankkeen elinkaari, mutta vesistön kuormitustaulukot on arvioitu uuden laitoksen käyttöönotosta vain kymmenen vuoden päähän. Epäselväksi jää elinkaaren pituus. Tarkastelu on tehty vain vuoteen 2020 saakka. Selostuksessa ei ole tuotu esille, millainen Rakkolanjoki ja Haapajärvi olivat ennen kuin Lappeenrannan kaupunki alkoi laskea niihin jätevesiä. Maisemavaikutuksia arvioitaessa ei ole otettu huomioon, että ympäröivät metsät kaadetaan laitoksen elinkaaren aikana parhaimmillaan kahteen kertaan. Selostuksessa ei ole huomioitu kaupungin laajenemista. Jos VE1 valitaan, laitos/purkupaikka on vietävä esitettyä kauemmaksi. Arviointiselostuksen yhteenvedossa on käytetty johdattelevia sanavalintoja. VE1 vesistövaikutuksista on mainittu, että vaikutus on myönteinen ja muissa tapauksissa on

12 12/18 käytetty termiä vähäinen. Mihin johdattelevalla sanavalinnalla on pyritty? Mikäli selostus luetaan vain yhteenvedon osalta, lukijalle jää virheellinen käsitys. 3. YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO Yhteysviranomaisen lausunnossa on otettu huomioon arviointiselostuksesta saadut lausunnot ja mielipiteet. Hankekuvaus Arviointiselostuksessa esitetään selkeästi hankkeen kuvaus, tarkoitus ja sijainti sekä hankkeesta vastaava. Hanketta koskevat tiedot on esitetty riittävän yksityiskohtaisesti, jotta vaikutusten tunnistaminen ja selvittäminen on ollut mahdollista. Hankkeen tarpeellisuus Hankkeen tarkoitus ja tarve on selkeästi esitetty. Hankkeen tarkoituksena on Lappeenrannan jätevesien käsittelyn järjestäminen tulevaisuudessa. Toikansuon jätevedenpuhdistamon nykyinen vesilain 10 luvun mukainen jätevesien johtamislupa sallii Rakkolanjoen käytön purkuvesistönä vuoden 2010 loppuun saakka. Lupamääräyksissä on edellytetty suunnitelmien laatimista jätevesien johtamisesta muualle kuin Rakkolanjoen vesistöön. Uusi ympäristönsuojelulain mukainen lupahakemus jätevesien johtamisesta on jätettävä vuoden 2006 loppuun mennessä. Nykyisen jätevedenpuhdistamon luvan haltijalle on asetettu Rakkolanjokea ja Haapajärveä koskeva kunnostusvelvoite. Vaihtoehtojen käsittely Tutkittavat vaihtoehdot ovat toteuttamiskelpoisia ja niiden valintaa on perusteltu arviointiselostuksessa. Tarkastelussa on ollut myös hankkeen toteuttamatta jättäminen eli 0-vaihtoehto. Koska nykyinen lupa on voimassa vuoden 2010 loppuun saakka tai uuden lupapäätöksen lainvoimaiseksi tuloon saakka, yhteysviranomainen edellytti selvitettäväksi, mitä vaikutuksia Lappeenrannan kaupungin jätevesien johtaminen aiheuttaa, jos uuden laitoksen toteuttaminen viivästyy. Tarkastelua pidettiin tarpeellisena, koska Rakkolanjokea ja Haapajärveä koskeva kunnostusvelvoite ja siihen liittyvät toimenpiteet tulisi toteuttaa, vaikka jätevesikysymystä ei olisi vielä ratkaistu. Ohjelmalausunnossa yhteysviranomainen painotti, että kaikkia vaihtoehtoja tulee tarkastella tasapuolisesti ja yhtäläisellä tarkkuudella. Arviointiohjelmasta syntyi vaikutelma, että vaihtoehto VE 4 olisi lisävaihtoehto, jota oli tarkoitus tarkastella muita keveämmin. Arviointiselostuksessa vaihtoehtojen ympäristövaikutuksia on pyritty selvittämään tasapuolisesti ja yhtäläisellä tarkkuudella. Vaihtoehdoista on ollut kuitenkin eritasoista tietoa saatavilla ja siksi tarkastelu ei ole ollut vaihtoehdon 3 ja 4 osalta aivan yhtä yksityiskohtaista 1 ja 2 vaihtoehtoon verrattuna. Keskeiset vaik u- tukset kaikkien vaihtoehtojen osalta on kuitenkin pystytty arvioimaan riittävän tarkasti verrattuna vaikutusalueen nykytilaan. Vaikutusten selvittäminen ja merkittävyyden arviointi Yhteysviranomaisen näkemyksen mukaan merkittäviksi luetellut vaikutukset ovat pääosin oikein tunnistettu. Puhdistamon toiminnan aikaiset vesistöön kohdistuvat välittömät ja välilliset vaikutukset ovat olleet keskeisimpiä. Vaikutusarvioinnin perusteella on todettu, että suorat ympäristövaikutukset jäävät kaikissa tarkastelluissa vaihtoehdoissa vähäisiksi, jos niitä vertaillaan ympäristön nykytilaan. Ympäristövaikutusten arviointi on tehty pääasiassa asiantuntija-arviona käyttäen hyväksi aiemmin tehtyjä tutkimuksia. Arviointimenetelmät on esitetty pääosin selkeästi.

13 13/18 Vaikutusten merkittävyyden arviointi jää epäselväksi. Selostuksessa kerrotaan, että merkittävyyttä on arvioinut yva-työhön osallistunut asiantuntijaryhmä tehtyjen erillisselvitysten perusteella. Merkittävyyden arvioinnin luotettavuuden lisäämiseksi olisi välttämätöntä tietää, miten asiantuntijaryhmä on koottu ja ketä he ovat edustaneet ryhmässä. Erillisselvityksetkin olisi pitänyt nimetä, jos sellaisia on tehty. Vaikutusten merkittävyyden arvioinnissa voidaan tukeutua faktatietoihin, mutta pohjimmiltaan se on aina subjektiivista ja arvosidonnaista, siksi vaikutusten merkittävyyden arviointi pitää tehdä avoimesti ja tuoda esille siihen liittyvät epävarmuustekijät. Kaikkien ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn osallistuvien tahojen näkemykset tulee ottaa huomioon. Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset Arviointiselostuksen mukaan merkittävät haju- ja meluvaikutukset eivät ole todennäköisiä. Vaikutukset elinkeinotoimintaan ja työllisyyteen ovat vähäiset samoin virkistyskäyttöön. Merkittävimmiksi vaikutuksiksi nousevat ihmisten ja yhteisöjen kokemat vaikutukset. Todellisia vaikutuksia suuremmaksi on arvioitu hankkeen mielikuva- ja imagovaikutus. Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi on tehty asiantuntija-arviona yvamenettelyn vaikutusarvioiden pohjalta hyödyntäen hankkeesta tiedotusvälineissä käytyä julkista keskustelua, arviointiohjelmavaiheessa järjestetyssä yleisötilaisuudessa saatuja kannanottoja ja muissa yhteyksissä annettuja mielipiteitä ja lausuntoja sekä viranomaishaastatteluja. Vaikutusten merkittävyyttä on arvioitu erityisesti lähimpien asuinalueiden, alueella työskentelevien ihmisten ja virkistysalueiden kannalta suhteessa alueiden nykyiseen tilanteeseen. Julkinen keskustelu, palaute yleisötilaisuuksissa ja annetut mielipiteet ja lausunnot ovat arviointiselostuksen mukaan antaneet riittävät puitteet muodostaa käsityksiä hankevaihtoehtojen mielikuvavaikutuksista. Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin asiantuntijoiden arviointiohjelmasta antamissa lausunnoissa (esim. Etelä-Suomen lääninhallitus ja Lappeenrannan kunnan viranomaiset) vaadittiin arviointiohjelman täydentämistä sosiaalisten haittojen ennakkoarviointitutkimuksella. Yhteysviranomainen esitti arviointiohjelmalausunnossa, että ohjelmaa on täydennettävä sosiaalisten vaikutusten arvioinnin osalta ja asukaskyselyn tarpeellisuutta tulisi harkita tai tulisi käyttää muita mahdollisia menetelmiä kuten asukkaille suunnattua työpaja-työskentelymenetelmää, sidosryhmä- tai teemahaastatteluja. Ohjausryhmässä päätettiin, että tarkemmista täydentämistarpeista neuvotellaan sosiaali- ja terveysviranomaisten kanssa. Käytyihin neuvotteluihin viitaten sosiaalisten vaikutusten arviointia ei täydennetty sosiaalisten haittojen ennakkoarviointitutkimuksella tai asukaskyselyllä. Arviointiselostuksen mukaan hankkeen merkittävimmiksi vaikutuksiksi nousevat ihmisten ja yhteisöjen kokemat vaikutukset. Todellisia vaikutuksia suuremmaksi on arvioitu hankkeen mielikuva- ja imagovaikutus. Näiden merkittävimmiksi nousseiden vaikutusten arviointiin olisi pitänyt panostaa enemmän ja pyrkiä selvittämään tarkemmin mm. miten vaihtoehdot vaikuttavat eri ihmisryhmiin. Vaikutukset pintavesiin Vesistövaikutusten tarkastelussa on keskitytty purkuvesistöön kohdistuvaan ravinteiden (fosfori ja typpi) sekä happea kuluttavan orgaanisen aineksen kuormitukseen, mukaan lukien mahdollinen veden hygieenisen laadun heikentyminen. Vaikutuksia pintavesiin on arvioitu ennustetun jätevesikuormituksen, nykyisen veden laadun ja purkuvesistön ominaisuuksien perusteella. Vesistövaikutusarviot on ravinteiden osalta tehty vuonna 2004 Lappeenrannan ja ympäristökuntien jätevesien käsittelyn vaihtoehtojen tarkastelutyön yhteydessä ja ne ovat siten olleet valmiina käytettävissä. Arviot pohjautuvat jokien osalta kirjalliseen materiaaliin ja siihen perustuvaan kuo r- mituslaskentaan sekä Saimaan vedenlaadun osalta YVA Oy:n Saimaan malli

14 14/18 mallinnusohjelman ajoihin. Vaikutuksia on tarkasteltu vertaamalla vesistöjen nykyistä tilaa ja kuormitusta vuoden 2020 ennustettuun kuormitustilanteeseen. Kuormituksen nykytasona ovat olleet vuoden 2001 kuormitustiedot. Purkuvesistöjen rehevöitymisen minimitekijänä on fosfori. Nykyisen puhdistamon lupaehdoissa kokonaisfosforille on asetettu 0,5 mg/l raja-arvo. Vuosina 2004 ja 2005 puhdistamolta lähtevän veden fosforipitoisuus oli 0,47 ja 0,40 mg/l. Uuden laitoksen luparajan oletetaan fosforin osalta olevan 0,3 mg/l Vesiensuojelun toimenpideohjelman vuoteen 2005 linjan mukaisesti. Mallilaskelmissa fosforipitoisuudeksi on valittu 0,1 mg/l, mikä on erittäin hyvä puhdistustulos, ja vastaa metsää ja peltoa sisältävien valuma-alueiden vesille ominaista tasoa. Voidaan arvioida, että vuotuinen todellinen keskimääräinen fosforipitoisuus tulee asettumaan luparajan ja mallilaskelmissa käytetyn arvon väliin. Purkuvesistöjen nykytilaan kohdistuvien vaikutusten suuruutta ja suuntaa voidaan pitää riittävän luotettavasti arvioituna, vaikka kuormitusarvoksi laskelmissa on valittu todellisuutta optimistisempi arvo. Vaikutukset Natura-2000 alueisiin Vaihtoehtojen VE2, 3 ja 4 vaikutukset eivät ulotu Natura 2000 alueille. Myöskään vaihtoehtoon 3 sisältyvän siirtoviemärilinjauksen vaikutukset eivät ulotu Naturaalueille. Vaihtoehdossa VE 1 käsitellyt jätevedet päätyvät Rakkolanjoen kautta Haapajärveen, joka on lintudirektiivin mukainen Natura alue. Haapajärveä koskevista eri hankkeista ja niiden yhteisvaikutuksista on tehty luonnonsuojelulain 65 :n mukaiset Natura-arvioinnit. Haapajärven tilapäisen kuivattamisen, lisäveden johtamishankkeen ja jätevesien johtamishankkeen yhteisvaikutusten Natura-arviossa todetaan, että nimenomaan kuivatushankkeella on potentiaalisesti voimakkaampia vaikutuksia linnustoon. Lisäveden johtamisen ja jätevesien johtamisratkaisun vaikutukset niihin verrattuna ovat marginaalisia. Kaikilla toimenpiteillä yhdessä on todennäköisesti kuitenkin selvä Haapajärven veden laatua parantava vaikutus sekä nopeasti toimenpiteiden jälkeen että pitkän ajan kuluessa. Kokonaisuutena kunnostussuunnitelmien mukaiset toimenpiteet eivät heikennä Haapajärven Natura alueen suojeluperusteina olevien lajien suotuisan suojelun tasoa. Edellä mainittu raportti ei ole vielä kokonaisuudessaan ollut Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksessa lausunnolla. Ympäristökeskus antaa raporttia koskevan lausunnon luonnonsuojelulain 65 :n mukaisesti vasta, kun koko raportti on toimitettu ympäristökeskukseen, viimeistään hankkeen lupahakemuksen yhteydessä. Hankkeen ja muiden vireillä olevien hankkeiden yhteisvaikutukset Lappeenrannan jäteveden puhdistamon sijoituspäätöksestä riippumatta kaupungille on asetettu velvoite Rakkolanjoen ja Haapajärven kunnostamiseksi. Siihen kuuluvat hankkeet (lisäveden johtaminen ja järven kunnostus) liittyvät kiinteästi Rakkolanjoen ja Haapajärven tilaan ja sen kehitykseen. Vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen vesistön nykytilaan ei siten ole riittävä tarkastelunäkökulma Rakkolanjoen ja Haapajärven kohdalla. Arviointiselostuksessa on käytetty vesistöjen käyttökelpoisuusluokitusta mittarina arvioitaessa eri vaihtoehtojen vaikutuksia vesistöön. Arviointi olisi pitänyt tehdä myös käyttämällä mittarina vesipuitedirektiivin mukaista kunkin vesistön hyvää ekologista tilaa. Haapajärven Rakkolanjoen kohdalla hyvä ekologinen tila on lievästi rehevä, mikä kuvaa kyseistä vesistöä luonnontilaisena. Yhteysviranomainen edellytti, että vesistövaikutusten tarkastelussa on selvitettävä, miten vaihtoehdot vaikuttavat kunnostuksen tuloksiin. Arviointiselostuksessa on päädytty siihen, että 0- vaihtoehto heikentäisi järven kunnostushankkeen onnistumismahdollisuuksia. Sen sijaa muut vaihtoehdot eivät heikennä onnistumismahdollisuuksia, vaan parantavat niitä nykytilanteeseen verrattuna.