PÄÄTÖS Nro 80/06/2 Dnro Psy-2005-y-167 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Nro 80/06/2 Dnro Psy-2005-y-167 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Veden johtaminen Kiiminkijoesta Keiskanlampeen ja tulvauomaa pitkin takaisin Kiiminkijokeen, Haukipudas Siikaputaan asukasyhdistys ry Haapanokantie HAUKIPUDAS

2 2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 3 HANKKEEN KUVAUS... 3 Yleiskuvaus hankkeesta... 3 Vesistöalueen kuvaus... 3 Hankkeen tarkoitus...4 Suunnitellut työt... 4 Tuloputki... 4 Kynnys... 4 Kustannusarvio... 4 Arvio työajasta... 4 HANKETTA KOSKEVAT SUOSTUMUKSET... 4 TARVITTAVAT KÄYTTÖOIKEUDET... 5 YMPÄRISTÖN TILA HANKKEEN VAIKUTUSALUEELLA... 5 Keiskanlammen kasvillisuus ja muu luonto... 5 Luonnonsuojelualueet... 5 HANKKEEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN SEKÄ YLEISIIN JA YKSITYISIIN ETUIHIN... 6 Vaikutus virtaamiin ja vedenkorkeuksiin... 6 Vaikutus vedenlaatuun... 6 Vaikutus ympäristön luonnon tilaan... 6 Arvio mahdollisista luonnonsuojelulain vastaisista seurauksista... 6 Vaikutus kalastukseen ja kalastoon... 6 TYÖNAIKAISTEN HAITTOJEN MINIMOINTI... 6 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 7 Lupahakemuksen täydennykset... 7 Lupahakemuksesta tiedottaminen... 7 Lausunnot... 7 Hakijan selitys Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U Pääasiaratkaisu RATKAISUN PERUSTELUT Pääasiaratkaisun perustelut LAUSUNTO YKSILÖIDYISTÄ VAATIMUKSISTA SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU JA SEN PERUSTELUT MUUTOKSENHAKU... 13

3 3 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Siikaputaan asukasyhdistys ry on ympäristölupavirastoon toimittamassaan hakemuksessa pyytänyt lupaa veden johtamiseen Kiiminkijoesta Keiskanlampeen ja tulvauomaa pitkin takaisin Kiiminkijokeen Haukiputaan kunnassa hakemukseen oheistetun suunnitelman mukaisesti. Lisäksi asukasyhdistys on pyytänyt pysyvää käyttöoikeutta vedenottoputken ja säätökynnyksen rakenteita varten tarvittaviin maa- ja vesialueisiin. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Vesilaki 1 luku 15, 2 luku 2 1 momentti ja 8 luku 1 1 momentti HANKKEEN KUVAUS Yleiskuvaus hankkeesta Keiskanlammen tulvauoma alkaa Kiiminkijoesta Tolppatörmän eteläpuolelta ja laskee takaisin Kiiminkijokeen lähellä merta Haukiputaan kunnassa. Tulvauoman yläpäässä noin 100 m joesta sijaitsee Keiskanlampi, joka on voimakkaasti rehevöitynyt ja pensoittunut veden huonosta vaihtumisesta johtuen. Uomaan virtaa vettä Kiiminkijoesta vain kevään suurimpien tulvien aikana. Hankkeen tarkoituksena on johtaa vettä Kiiminkijoesta putkella Keiskanlampeen ja lammesta edelleen tulvauomaa pitkin takaisin Kiiminkijokeen. Keskialivirtaamalla tulvauomaan johdetaan vettä 50 l/s. Keiskanlammen vedenkorkeutta säädellään pohjakynnyksen avulla nykyiselle tasolle. Työt pyritään tekemään kuivatyönä silloin, kun virtaama on Kiiminkijoessa pienimmillään. Vesistöalueen kuvaus Tulvauoma on noin metrin pituinen uoma, jossa tulva-aikojen ulkopuolella virtaa ainoastaan vähäisiä määriä valumavesiä. Uoman yläpäässä on pieni noin m 2 :n suuruinen lampi, jossa keskimääräinen vedensyvyys on noin 1,0 metriä. Lampi on ruohottunut ja kasvamassa umpeen, koska läpivirtausta ei enää ole. Lampeen ei joesta ole selvää uomaa eikä siinä virtaa vettä. Keiskanlammen alapuolinen tulvauoma on aikaisemmin kunnostettu Siikaputaan asukasyhdistyksen toimesta. Keiskanlammen keskivedenkorkeus pidetään nykyisellä korkeudella ja se tulee kunnostuksen jälkeen olemaan tasolla N ,30 m. Kiiminkijoen valuma-alue on jokisuussa km 2. Kiiminkijoen Haukiputaan asteikon havaintojen mukaan Kiiminkijoen virtaamat ovat: HQ 1/20 = 626 m 3 /s, MHQ = 383 m 3 /s, MQ = 42 m 3 /s, MNQ = 6,3 m 3 /s ja NQ = 2,0 m 3 /s. Kiiminkijoen vedenkorkeudet suunnitellun vedenottoputken pään kohdalla ovat seuraavat: ylivedenkorkeus HW 1/20 = N ,00 m ja keskivedenkorkeus MW = N ,60 m.

4 4 Hankkeen tarkoitus Kunnostuksen tarkoituksena on parantaa tulvauoman ja Keiskanlammen virkistyskäyttömahdollisuuksia, maisemallisia arvoja sekä kunnostetun tulvauoman vedenvaihtuvuutta ja vedenlaatua. Tulvauomaan johdetaan putkella jatkuva virtaus, jotta sinne saadaan riittävä vedenvaihtuvuus. Vedenlaadun paranemisesta on hyötyä myös linnustolle ja kalastolle. Suunnitellut työt Tuloputki Tuloputki rakennetaan lammesta Kiiminkijoen koskeen. Joessa putki ankkuroidaan joenpohjaan ja maa-alueella kaivetaan maahan. Putken yläpäässä on välpällä varustettu ankkuroitu vedenottorakenne. Putken halkaisija on 400 mm, pituus 280 m ja hydraulinen kaltevuus 0,7 keskivirtaamalla. Joesta putkeen johdettava virtaama joen keskivirtaamalla on 50 l/s. Tuloputkeen asennetaan takaiskuventtiili, joka estää alivirtaamatilanteissa veden valumisen takaisin lammen yläpuoliseen jokeen ja vedenkorkeuden alenemisen lammessa. Kiiminkijoen ylivirtaamatilanteessa HQ 1/20 = 626 m 3 /s Keiskanlampeen tuleva virtaama on 170 l/s ja lammen vedenkorkeus on N ,35 m. Kynnys Tuloputken virtaaman suuruuteen vaikuttaa tulouoman ylin kynnys, jolla säädellään Keiskanlammen vedenkorkeutta. Kynnys on rakenteeltaan ylisyöksykynnys, jossa on alivirtaama-aukko. Kynnys rakennetaan vanhan nelostien itäpuolelle tulvauomaan. Kynnyksen harjan korkeus on N ,275 m ja harjan kokonaisleveys 6,5 m. Kynnykseen tulevan alivirtaamaaukon leveys on 0,5 m ja pohjan taso on korkeudessa N ,24 m. Kustannusarvio Hankkeen kustannusarvio on noin euroa. Arvio työajasta Hankkeen töiden on arvioitu kestävän noin kolme kuukautta. Töiden tekemisen ajankohdaksi on suunniteltu heinä syyskuuta. HANKETTA KOSKEVAT SUOSTUMUKSET Keiskanlammen ympärillä ja joesta lampeen rakennettavan vedenottoputken varrella olevista tiloista kahdeksan tilan omistajat ovat suostumuksissaan kannattaneet hankkeen toteuttamista.

5 5 TARVITTAVAT KÄYTTÖOIKEUDET Hakija on pyytänyt pysyvää käyttöoikeutta vedenottoputken rakentamista varten tarvittaviin alueisiin seuraavasti: tilasta RN:o 25:144 noin 85 m 2 :n suuruiseen maa-alueeseen, Haukiputaan kunnan tiealueesta noin 51 m 2 :n suuruiseen alueeseen, Haukiputaan kunnan puistoalueesta RN:o 9903:1 noin 410 m 2 :n suuruiseen alueeseen ja Haukiputaan kylän osakaskunnan vesialueesta yht. 876:1:0 noin 500 m 2 :n suuruiseen alueeseen. Hakija on esittänyt, että käyttöoikeudesta ei velvoitettaisi maksamaan korvausta alueiden omistajille. Lisäksi hakija ympäristölupaviraston erillisistä hakemuksen täydennyskehoituksista huolimatta ei ole pyytänyt käyttöoikeutta Keiskanlampeen rakennettavaksi suunnitellun säätökynnyksen rakentamista varten tarvittavaan Haukiputaan kylän osakaskunnan edellä mainittuun yhteiseen vesialueeseen, vaikka hakijalla ei ole käyttöoikeutta kyseiseen alueeseen. YMPÄRISTÖN TILA HANKKEEN VAIKUTUSALUEELLA Keiskanlammen kasvillisuus ja muu luonto Keiskanlammen kasvillisuus on poikkeuksellisen monimuotoinen. Kasviston rehevyyteen on syynä lammen muotoutuminen Kiiminkijoen entiseen tulvauomaan ja sen sijainti melko lähellä meren rantaa. Meriveden ajoittaisella rehevöittävällä vaikutuksella on aikoinaan ollut ja on vieläkin huomattava merkitys. Runsasravinteisen veden osoittajista merkittävin on sahalehti (Stratiotes aloides), joka on alueellisesti uhanalainen (RT). Reheviä vesiä vaatii myös kilpukka (Hydrocharis morsus-ranae). Muita rehevyyttä osoittavia vesikasveja ovat otalehtivita (Potamogeton friesii), tylppälehtivita (P. obtusifolius), kiehkuraärviä (Myriophyllum verticillatum), ristilimaska (Lemna triculca) ja isovesiherne (Utricularia vulgaris). Lammessa on havaittu myös sarjarimpeä (Butomus umbellatus). Lampea ympäröi etenkin eteläpuolella luhtaletoksi luokiteltava umpeenkasvusuo, jonka runsaimpia lajeja on etenkin lammen reunassa liereäsara (Carex diandra). Muita rehevyyttä osoittavia lajeja ovat hentosuolake (Triglochin palustre) ja hetekaali (Montia fontata). Kovan maan reunalla on tavattu kaarlenvaltikkaa (Pedicularis sceptrum-carolinum) ja rantapensaikoissa kalvaspajua (Salix hastata). Paikoin kasvaa myös lehtotähtimöä (Stellaria nemorum). Keiskanlammessa on runsaasti nilviäisiä ja muuta pieneliöstöä. Luonnonsuojelualueet Kiiminkijoki kuuluu Natura verkostoon. Toimenpidealueen vieressä Haukiputaan kunnan Haukiputaan kylässä tilalla Suokeiska RN:o 25:416 sijaitsee noin kahden hehtaarin laajuinen Alakosken lehdon luonnonsuojelualue.

6 HANKKEEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN SEKÄ YLEISIIN JA YKSITYISIIN ETUIHIN 6 Vaikutus virtaamiin ja vedenkorkeuksiin Vedenotolla Kiiminkijoesta ei merkittävästi vaikuteta joen virtaamiin. Joen ylivirtaamalla HQ 1/20 = 626 m 3 /s tulvauoman virtaamat pysyvät nykyisellään. Keskivirtaamalla MQ = 42 m 3 /s tulvauomaan johdetaan vettä 50 l/s, joka on 0,1 % joen virtaamasta. Keskialivirtaamalla MNQ = 6,3 m 3 /s tulvauomaan ei mene vettä, koska joen pinta on alempana lammen pintaa. Alivirtaamatilanteissa veden virtaus lammesta takaisin yläpuoliseen jokeen estetään takaiskuventtiilillä. Vaikutus vedenlaatuun Kunnostuksen ansiosta Keiskanlammen vedenlaatu paranee. Vaikutus ympäristön luonnon tilaan Hankkeella saavutetaan pitkäaikainen positiivinen vaikutus lammen lähialueen vesimaisemaan ja vesiluontoon sekä virkistyskäyttöön. Arvio mahdollisista luonnonsuojelulain vastaisista seurauksista Hakemuksen mukaan hanke ei heikennä merkittävästi niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi Kiiminkijoki on sisällytetty Natura verkostoon. Veden johtaminen Siikaputaaseen Keiskanlammen kautta muuttaa lammen vedenlaatua siinä määrin, että rehevä vesikasvillisuus häviäisi. Mahdollinen veden johtaminen on tehtävä lammen pohjaa pitkin asennetulla putkella, mikäli asennustoimenpide voidaan tehdä lammen tilaa vahingoittamatta. Vaikutus kalastukseen ja kalastoon Hankkeella ei ole vaikutusta Kiiminkijoen kalastoon. TYÖNAIKAISTEN HAITTOJEN MINIMOINTI Kunnostustyöt on tarkoitus tehdä siten, ettei niistä aiheudu sellaista vahingollista seurausta, joka kohtuullisin kustannuksin on vältettävissä. Kynnys tehdään kuivatyönä. Tuloputki pyritään asentamaan kuivatyönä, silloin kun Kiiminkijoen virtaama on minimissään. Vesi johdetaan lampeen työn viimeisessä vaiheessa tuloputki avaamalla. Kunnostustyö ei vaikuta myöskään pysyvästi vedenlaatuun, kulkuyhteyksiin tai muuhun yleiseen etuun.

7 7 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemusta on täydennetty , ja Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupavirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Haukiputaan kunnassa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Lisäksi hakemuksesta on pyydetty Haukiputaan kunnan kaavoitusviranomaisen lausunto. Lausunnot 1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Ympäristökeskus on todennut, että Keiskanlammen luontoa leimaavat harvinaiset, jopa uhanalaiset kasvilajit. Lammessa esiintyy alueellisesti uhanalaista sahalehteä (Stratiotes aloides). Reheviä vesiä vaativina lajeina esiintyy myös kilpukkaa, otalehtivitaa, tylppälehtivitaa, kiehkuraärviää, ristilimaskaa ja isovesihernettä. Keiskanlampi on ekologialtaan edustava esimerkki jokiekosysteemin sukkessiokehityksestä. Tämä tulisi ottaa huomioon siten, ettei muuteta lammen niitä olosuhteita, jotka ovat edellytyksenä edellä mainitun lajiston säilymiselle. Lampea tai sen rantoja ei tule ruopata, vaan kyseeseen voi tulla ainoastaan läpivirtaavan jokiveden määrän lisääminen. Ympäristökeskus on katsonut, että hankkeen tavoitteisiin tulee lisätä myös Keiskanlammen ekologialtaan erikoisen ja jokiekosysteemin sukkessiokehityksen kannalta edustavan lammen luonnonarvojen turvaaminen. Tämä tulee ottaa huomioon sekä konkreettisissa toimenpiteissä että niissä vaikutuksissa, jotka lammen läpivirtaavan veden määrän huomattava lisääminen aiheuttavat. Asiakirjoista kuitenkin puuttuu vaikutustarkastelu mm. edellä kuvattuihin luonnonarvoihin. Suunnitelma-asiakirjoja tulisi tältä osin täydentää. Kiiminkijokeen suunniteltu putkilinja sijoittuu lähelle luonnonsuojelualuetta. Ympäristökeskus on antamallaan päätöksellä perustanut Alakoskenlehdon luonnonsuojelualueen (suojelualuetunnus YSA201224) Haukiputaan kunnan Haukiputaan kylään tilalle Suokeiska RN:o 25:416. Suojelualue on kooltaan noin 2 ha. Alue on entinen hakamaa, jolle lehtokasvillisuus on palaamassa. Ranta-alueet ovat ajoittain tulvanalaisia ja kasvillisuus runsaslajista ja rehevää. Putkilinjan sijoittamisessa Kiiminkijokeen tulee ottaa huomioon luonnonsuojelualueen rauhoitusmääräykset. Ympäristökeskuksen käsityksen mukaan putki on tarkoitus sijoittaa luonnonsuojelualueen ulkopuolelle, jolloin toimenpide ei loukkaisi suojelualueen rauhoitusmääräyksiä. Kiiminkijoki sisältyy Suomen Natura suojeluverkostoon. Naturaan sisältyy Kiiminkijoen pääuoman lisäksi suurin osa siihen laskevista sivujoista, puroista ja latvajärvistä. Keiskanlampi ei sisälly Natura-alueeseen, vaikka luonnonarvojensa puolesta sen jopa tulisi siihen sisältyä. Suunnitellut toimet ja asiakirjoihin sisältyvän vaikutusarvioinnin perusteella voidaan päätellä, ettei hankkeessa ylity luonnonsuojelulain 65 :n tarkoittama ns. Natura-arvioinnin kynnys. Vaikka Keiskanlampi ei sisälly Natura-

8 verkostoon, tulee edellä kuvatut luonnonarvot ottaa suunnittelussa ja toteutuksessa huomioon. Suunnittelualueella ovat voimassa seuraavat kaavamääräykset: Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa (vahvistettu ) merkintä A, joka tarkoittaa taajamatoimintojen aluetta. Haukiputaan kirkonkylän osayleiskaavassa (hyväksytty ) merkinnät W, VL ja luo-2. W-merkintä tarkoittaa vesialuetta, VLmerkintä tarkoittaa lähivirkistysaluetta ja luo-2 tarkoittaa luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeää aluetta. Kaavamääräysten mukaan luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeän alueen maisemaa muuttavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman maisematyölupaa (Maankäyttö- ja rakennuslaki 43 ). Niemeläntörmän asemakaavan muutos ja laajennus (hyväksytty ), jossa merkintä VL sijoittuu osittain suunnitellun vedenottoputken linjauksen alueelle. VL-merkinnällä osoitetaan lähivirkistysaluetta. Ympäristökeskus on vaatinut, että hakemusta tulisi täydentää hankkeen vaikutustarkastelulla Keiskanlammen luontoarvoihin ja alueen kaavoituksen toteutumiseen. Vaikutustarkastelun perusteella tulee harkita tarvittavan seurannan järjestäminen. Ympäristökeskus on katsonut, että mikäli hanke ei vaaranna alueen luontoarvoja eikä sillä estetä kaavoituksen toteutumista, hakemuksen mukainen rakentaminen ei sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua. Rakennusvaiheessa on pysyttävä luonnonsuojelualueen ulkopuolella ottamalla huomioon luonnonsuojelualuetta koskevat rajoitukset. Lupa rakentamiseen on myönnettävissä vesilain 2 luvun 6 :n 1 momentin nojalla. Työn lyhyen keston sekä vähäisiksi arvioitavien vesistövaikutusten vuoksi rakentamisen työnaikaisia vesistövaikutuksia ei ole tarpeen tarkkailla. 2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus 3. Haukiputaan kunta Työvoima- ja elinkeinokeskus on todennut, että hakemuksen kuulutuksesta saatavien tietojen perusteella suuria vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen ei ole odotettavissa. Mikäli otettava vesimäärä ja työnaikainen samentuma Kiiminkijoessa ovat vähäisiä, ei työvoima- ja elinkeinokeskuksella ole huomauttamista hakemuksen johdosta. Kunta on todennut, että Keiskanlammen säätökynnys on tarkoitus rakentaa tasolle +2,30 m. Hakemussuunnitelma on vajavainen rumpujen korkeustietojen osalta. Keiskanlammen vedenkorkeus oli +2,20 m ja perälammen +2,05 m tehtyjen mittausten mukaan. Maantien 847 alitse suunnitellun putken taso lähtöpäässä on ilmeisesti +2,46 m. Hakemusta on täydennettävä ennen asian ratkaisemista rumpua koskevilla tiedoilla. Kunta on vaatinut, että lisäveden johtaminen on toteutettava siten, ettei Keiskanlammen vedenkorkeus nouse eikä siitä aiheudu tulvan vaaraa. Koska hakijana on rekisteröity yhdistys, tulee lupamääräyksissä varmistaa vastuut myös pitkällä aikavälillä, sillä esimerkiksi kunnalla ei ole mahdollisuutta ottaa putken hoitoa vastuulleen. 8

9 4. Haukiputaan kylän yhteisen vesialueen osakaskunta ja Haukiputaan kylän jakokunta Osakaskunta ja jakokunta ovat vaatineet, että hakemus on hylättävä eikä hakijalle tule myöntää pysyvää käyttöoikeutta muistuttajien alueisiin. Perusteluina muistuttajat ovat todenneet, että hakemuksessa on esitetty vesi johdettavaksi Keiskanlammesta tulvauomaa pitkin Kiiminkijokeen. Kiiminkijoen suulla meriraja sijaitsee Haukiputaan kirkon kohdalla. Siikaputaan tulvauoma laskee vedet noin 1 km merirajasta merelle päin. Tältä osin hakemus on virheellinen. Muistuttajat ovat kysyneet, onko hakijana oleva asukasyhdistys sellainen, jolle vesilain mukainen lupa voitaisiin myöntää, kuka on vastuussa luvasta, ovatko henkilöt vastuussa vai kohdistuuko vastuu heidän kiinteistöihinsä. Osa asukasyhdistyksen hakijoista asuu jakokunnan kiinteistöllä, eikä jakokunta hyväksy, että jakokunnan kiinteistöihin kohdistetaan rasitteita. Hakemussuunnitelmassa ei ole esitetty vedenottoputken tarkkaa sijoituskohtaa. Joki on kyseisellä kohdalla leveä, matala ja melko tasainen. Virtaaman vähentyessä virtaus siirtyy pääasiassa uoman itäpuoliskolle. Suunnitelman mukaisesti sijoitettuna vedenottoputki laitteineen olisi suurimman osan kesästä näkyvissä ja haittaisi ranta-alueen virkistyskäyttömahdollisuuksia. Keväällä jäiden lähtö on alueella raju joen putouksesta ja mataluudesta johtuen. Joen sorapohjan ankkuroitu putki tuskin kestää jäiden paineen. Osakaskunta ei ole hyväksynyt putken upottamista joen pohjaan. Vuonna 1985 uittolaitteiden poisto ja joen pohjan kunnostaminen aiheuttivat kyseisellä alueella joen pohjan syöpymistä. Perämeren rannat ovat maan nouseman aluetta. Maan nousemisen vastustaminen ei ole kestävän kehityksen mukaista. Pumppaamisella, vesien johtamisella ja ruoppaamisella ei saavuteta pitemmällä aikavälillä merkittävää hyötyä. Osakaskunta on vuokrannut nyt kyseessä olevan kalastusoikeuden vuosiksi Osakaskunta on katsonut, että hakemuksen mukaiset toimenpiteet loukkaisivat osakaskunnan tekemää vuokrasopimusta. Osakaskunta on katsonut, että hakemuksen mukaiset toimenpiteet estäisivät pysyvästi ranta-alueen käytön muuhun tarkoitukseen ja että kalastusmahdollisuuksien väheneminen tuo taloudellisia menetyksiä osakaskunnalle. Osakaskunta on huomauttanut, että koska Kiiminkijoen vesistö kuuluu Natura verkoston alueisiin, hakemuksen mukaiset toimenpiteet vaikuttavat epäedullisesti suojelun perusteina oleviin arvoihin. Osakaskunta on vaatinut, että lupaviranomaisen tulee selvittää, onko Keiskanlammessa uhanalaisia kasveja. Lisäksi osakaskunta on huomauttanut, että Siikaputaan asukasyhdistys ry ei ole osakaskunnan jäsen. Mikäli hakijalle vastoin osakaskunnan tahtoa myönnettäisiin käyttöoikeus osakaskunnan alueisiin, osakaskunta on vaatinut hakijaa maksamaan täyden korvauksen toimenpiteiden aiheuttamista vahingoista. 9

10 10 Hakijan selitys Hakija on toimittanut ympäristölupavirastoon selityksensä muistutuksista ja vaatimuksista. Haukiputaan kylän yhteisen vesialueen osakaskunnan muistutuksen johdosta hakija on todennut, että hanke koskettaa merkittävällä tavalla ympäristöekologisesti ja maisemallisesti noin 200 taloutta, jotka ovat yksimielisesti sitoutuneet hankkeeseen. Tarvittaessa hankkeen hoitamiseen perustetaan osuuskunta tai vakuutena käytetään asukasyhdistyksen omistamaa noin euron arvoista kaislanniittokonetta. Hankkeen tarkoituksena on ennallistaa uoman virtaama 1950-luvulla vallinneen mukaiseksi. Haukiputaan kunnan muistutuksen johdosta hakija on todennut, että Keiskanlammen vedenkorkeus oli Haukiputaan kunnan mittausryhmän kanssa tehdyn mittauksen mukaan +2,10 m ja maantie 847 alla olevan rummun vesijuoksun korkeus oli +1,54 m. Joen keskivedenkorkeus vedenottoputken osoittamassa paikassa vedenottopaikalla on kesällä keskimäärin +2,58 m, kun taas kesällä 2006 vedenkorkeus oli +2,18 m. Rakenteet voidaan tehdä kestävästä betonista ja ne voidaan upottaa joen pohjan kivikkoon, joka ei näy matalan vedenkorkeuden aikana. Hakijan mielestä hankkeen toteutuessa ympäristön arvot ovat merkittävät ja paikalliset asukkaat yksimielisesti kannattavat hankkeen toteuttamista. Lisäksi hakija on pyytänyt katselmuksen toimittamista asiassa. Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U Pääasiaratkaisu Hakemus hylätään. RATKAISUN PERUSTELUT Pääasiaratkaisun perustelut Vesilain 2 luvun 6 :n 1 momentissa säädetään, että jos rakentaminen, ottamalla huomioon, mitä 2 luvun 3 :ssä on säädetty, ei sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua, voidaan lupa siihen myöntää, mikäli yritys hyötyisän tai suojaavan tarkoituksensa vuoksi on tarpeen vesialueen tai sen rannalla olevan kiinteistön järkiperäistä hyväksikäyttöä tai muuta taloudellista toimintaa varten. Kun otetaan huomioon, että hankkeesta mahdollisesti aiheutuu vahingollisia muutoksia Keiskanlammen vesiluonnossa eikä hakijalla ole oikeutta kaikkiin hankkeen toteuttamista varten tarvittaviin alueisiin, hankkeesta aiheutuu vesilain 2 luvun 6 :n 1 momentissa tarkoitettua suurempi yleisen tai yksityisen loukkaus. Näin ollen lupaa hankkeen toteuttamiseen ei voida myöntää vesilain edellä mainitun säännöksen perusteella, vaan luvan

11 myöntämisen edellytyksiä on tarkasteltava vesilain 2 luvun 6 :n 2 momentin perusteella. Vesilain 2 luvun 6 :n 2 momentissa säädetään, että jos rakentamisesta aiheutuu vesilain 2 luvun 6 :n 1 momentissa tarkoitettua suurempi yleisen tai yksityisen edun loukkaus tai rakentamiseen muutoin ei 1 momentin nojalla voida myöntää lupaa, on, jollei vesilain 2 luvun 5 :stä muuta johdu, luvan myöntämisen edellytyksenä, että rakentamisesta saatava hyöty on siitä johtuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna huomattava. Ympäristölupavirasto katsoo, että hakemuksessa tarkoitettu rakentaminen ja lisäveden johtaminen Kiiminkijoesta saattavat vaikuttaa vahingollisesti Keiskanlammen vesiluontoon, joka on ekologisesti edustava alue jokiekosysteemin sukkessiokehitystä arvioitaessa. Lammessa esiintyy alueellisesti uhanalaista sahalehteä (Stratiotes aloides) ja useita muita reheviä vesiä vaativia kasvilajeja sekä monipuolinen rehevien vesien pieneliöstö, joiden olomassaoloa hankkeen toimenpiteet voivat uhata. Ympäristölupavirasto myös katsoo, että vedenottoputken rakentaminen painotuksineen pitkin joessa olevaa koskea osittain upottamalla pohjan alapuolelle ja osittain laskemalla joen pohjalle saattaa aiheuttaa koskialueella haitallista syöpymistä. Putken rakenteet voivat myös vaikeuttaa kalastusta itse putken alueella ja sen lähialueella, jonka kalastusoikeuden Haukiputaan kylän osakaskunta on vuokrannut ulkopuoliselle vuokralaiselle vuoden 2008 loppuun. Lisäksi ympäristölupavirasto toteaa, että hakijalla ei ole käyttöoikeutta suunnitelman edellyttämien vedenottoputken ja säätökynnyksen rakentamista varten tarvittaviin Haukiputaan kylän osakaskunnan vesialueisiin. Osakaskunta on vastustanut käyttöoikeuden myöntämistä. Hakijalla ei myöskään ole käyttöoikeutta vedenottoputken rakentamista varten tarvittavaan tilan RN:o 25:144 alueeseen eikä Haukiputaan kunnan puistoalueeseen RN:o 9903:1 eikä lupaa Haukiputaan kunnalle kuuluvaan maantien alitukseen. Vesilain 2 luvun 11 :n 2 momentin mukaan rakentamisesta vahinkona, haittana ja muuna edunmenetyksenä on otettava huomioon myös se, että luvan hakija saa oikeuden käyttää toisen aluetta hyväkseen. Ympäristölupavirasto katsoo, että hankkeesta saatavana hyötynä voidaan pitää vedenvaihtuvuuden, vedenlaadun ja vesimaiseman vähäisenä paranemisena ilmenevää Keiskanlammen ja sen alapuolisen uoman käyttöarvon osittaista lisääntymistä. Edellä mainituilla perusteilla ympäristölupavirasto katsoo, että hankkeesta saatava hyöty ei ole siitä johtuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna huomattava. Näin ollen luvan myöntämisen edellytykset eivät täyty. Rakentamista varten tarvittavien alueiden käyttöoikeuspyynnön osalta ympäristölupavirasto katsoo, että käyttöoikeutta pyydettyihin alueisiin ei voida vesilain 2 luvun 7 :n 1 momentin nojalla myöntää, koska rakentamisen osalta vesilain 2 luvun 6 :n 2 momentissa mainitut luvan myöntämisedellytykset eivät täyty ja koska hanketta varten tarvittavat alueet eivät suurimmalta osaltaan kuulu hakijalle omistusoikeuden tai pysyvän käyttöoikeuden perusteella. Hanketta ei vesilain 2 luvun 8 :n edellyttämällä tavalla voida pitää myöskään yleisen tarpeen vaatimana, eikä käyttöoikeutta voida tämänkään lainkohdan nojalla myöntää. 11

12 12 LAUSUNTO YKSILÖIDYISTÄ VAATIMUKSISTA Lausunnon antaminen Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen, Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen ja Haukiputaan kunnan muistutuksissa esitettyihin vaatimuksiin ei ole tarpeen, koska hakemus on hylätty. Haukiputaan kylän osakaskunnan ja Haukiputaan kylän jakokunnan vaatimus luvan epäämisestä on otettu huomioon, koska hakemus on hylätty. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Vesilaki 2 luku 6 2 momentti, 7 1 momentti ja 8 sekä 8 luku 6 KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Käsittelymaksu on 500,50 euroa. Perustelut Hankkeessa on kyse alla mainitun oikeusohjeen liitteenä olevan maksutaulukon mukaisesta pohjapadosta, jolla padotetaan vesialuetta alle 0,5 km² (käsittelymaksu 770 euroa) ja vedenottoputken rakentamisesta (käsittelymaksu 280 euroa). Jos päätösasiakirja sisältää useita maksutaulukossa maksullisiksi säädettyjä päätöksiä siten, että ne muodostavat samaa tarkoitusta palvelevan kokonaisuuden, peritään asian käsittelystä korkeimman maksuluokan mukainen käsittelymaksu. Käsittelymaksu olisi 770 euroa. Maksu peritään kuitenkin 35 % taulukon mukaista maksua alempana, koska asian käsittelyn vaatima työmäärä on taulukossa mainittua työmäärää pienempi. Koska myönteisestä ja kielteisestä päätöksestä peritään saman suuruinen maksu, käsittelymaksu on näin ollen 500,50 euroa. Oikeusohje Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003)

13 13 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Jukka Sihvomaa Paavo Liimatta Jorma Rantakangas Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana johtaja Jukka Sihvomaa sekä ympäristöneuvokset Paavo Liimatta (esittelijä) ja Jorma Rantakangas. Tiedustelut: asian esittelijä, puh PL/es Liite Valitusosoitus

14 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy , jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen ympäristölupavirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@om.fi) - miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot käyntiosoite: Isokatu 14, 6. kerros postiosoite: PL 113, Oulu puhelin: vaihde , telekopio sähköposti: kirjaamo.psy@ymparisto.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.