Tor suojaa hyvät ja pahat

Transkriptio

1 34 MPC 3/2015

2 Tor suojaa hyvät ja pahat Verkon pimeällä puolella piilottelee epämääräinen ja alati muuttuva joukko lainsuojattomia verkkosivuja, joilla huumeet, aseet, varastetut luottokorttitiedot ja muu epäilyttävä materiaali vaihtaa omistajaa. Tor-selain on portti netin kartoittamattomaan, karuun erämaahan. TEKSTI: HEIDI KÄHKÖNEN KUVITUS: TIMO PENNANEN MPC 3/

3 Edellisestä kerrasta onkin aikaa. Käynnistän Tor-selaimen, ja ohjelma pyytää päivittämään uusimpaan versioon. Toivottavasti Tor-verkon monikerroksinen salausmenetelmä toimii. Anonyymi vaellukseni syvälle verkon erämaahan on alkamassa, enkä todellakaan halua jättää jälkiä harhailustani. Tor on vapaa ohjelmisto, joka mahdollistaa Internetin anonyymin käytön ja sensuurin kiertämisen esimerkiksi Kiinassa ja Iranissa. Tor on rakennettu niin, että valtion virastot, yritykset tai muut tahot eivät voi havaita verkkoa selaavien tekemisiä tai sijaintia. Erämaavaellukselle ei tietenkään kannata lähteä ilman opasta. Lähetän avunpyynnön suomalaiselle miehelle, joka tietää pimeän verkon saloista ehkä enemmän kuin kukaan muu suomalainen. Onhan hän piirtänyt erämaasta eräänlaisen kartan. Eräoppaani Juha Nurmi vastaa nettipuheluun Tampereelta. Nurmi on Tor-hakukone Ahmia.fi:n perustaja ja kehittäjä. Vauhtia harrastuksena alkaneelle projektille hän sai Googlen Summer of Code -ohjelmasta viime vuoden kesällä. Ahmia on kolunnut Tor-verkossa toimivia piilopalveluita eli hidden servicejä vuodesta 2010 lähtien. Tor-verkon suojissa toimiva onion-sivujen määrä ei ole niin iso kuin äkkiseltään voisi kuvitella. Erämaavertauksin: Siperian sijaan vastassa onkin ehkä UKK:n kansallispuiston kokoinen verkosto. Tarkkaa pimeän verkon suojissa sijaitsevien sivujen määrää on mahdotonta sanoa, sillä monille sivuille ei ole linkkejä, joiden kautta indeksointirobotti pääsisi niille. Nurmi on kiinnostunut koko Tor-verkon kattavasta reaaliaikaisesta tilannekuvasta. Hän haluaa automaattisesti monitoroida ja luokitella Tor-verkon sisältöä sekä tuottaa tosiasioihin perustuvaa tilastotietoa Tor-verkon ilmiöistä. Dark webin sisältö on aika lailla vastaavaa kuin internetissä. Tarkoituksena on rakentaa automaattinen kategorisointi, joka näyttää, millaista sisältö on ja paljonko sitä on, Nurmi kertoo. Tor-verkko toimii myös diktatuureja vastustavien joukkojen turvapaikkana. IKÄVÄ MAINE EI KARISE Suomessa pimeä verkko ylittää harvoin uutiskynnyksen, mutta silloin kun jotain uutisoidaan, kyse on ikävistä asioista. Viime vuonna tiedotusvälineet kertoivat, että Helsingin yliopiston joukkosurmaa keväällä 2014 suunnitelleet mies ja nainen tutustuivat toisiinsa Tor-verkossa. Kohtaamispaikkana on voinut toimia jokin pimeän verkon keskustelusivustoista. Joiltakin keskustelupalstoilta löytyy esimerkiksi koulusurmia ihannoivaa materiaalia. Dark webistä kohistiin maailmalla vuonna 2013, kun FBI sulki huumekauppaan erikoistuneen Silk Road -sivuston ja otti San Franciscossa kiinni sen ylläpitäjäksi epäillyn Ross Ulbrichtin. Puolustus myönsi Ulbrichtin perustaneen Silk Roadin mutta yritti väittää, ettei Ulbricht sen jälkeen jatkanut toiminnan pyörittämistä. Alkuvuodesta 2015 Ulbricht tuomittiin oikeudenkäynnissä 30 vuoden vankeusrangaistukseen muun muassa rahanpesusta, tietomurroista ja huumekaupan tukemisesta. Viranomaiset käyvät silti loputonta taistelua, jota ne eivät voi voittaa. Silk Road on vain yksi monista pimeän verkon laittomista kauppapaikoista ja uusia silk roadeja on perustettu jo useita. Kun yksi palvelu suljetaan, asiakkaat siirtyvät muille kauppapaikoille ja uusia yrittäjiä ilmaantuu tilalle. Suomessa Silk Roadin tapaiset sivustot eivät ole kovin aktiivisessa käytössä ainakaan Juha Nurmen tekemän tutkimuksen mukaan. Tor-verkossa tapahtuva huumausainekauppa on Suomessa pienimuotoista. Tekemäni robotti käy läpi kauppapaikkoja, joissa näkyy Huuto.net-tyylisesti, paljonko myydään, missä maassa myyjä sijaitsee ja milloin kauppa sulkeutuu, Nurmi selittää. Tampereen teknillisessä yliopistossa tutkijana toimiva Nurmi valmistelee aiheesta julkaisua. Kokonaiskauppasummissa puhutaan noin tuhannesta eurosta päivässä, ja se keskittyy muutamille tekijöille. Kauppiaat mainostavat sivustoilla, että kaupat ovat Suomen sisäisiä. Suurin osa myyntiartikkeleista on kannabista. MITÄÄN EI SENSUROIDA Vaellukseni pimeään verkkoon alkaa yhdeltä monista edelleen toiminnassa olevista hidden wiki -sivustoista. Wikimäisestä ulkonäöstä huolimatta sisältö on kaukana neutraalista. Edessäni vilisee huumeita, halpoja Appletuotteita, poliittisten ääriryhmien saitteja, palvelujaan kauppaavia hakkereita, asekauppaa, väärennettyjä tai varastettuja henkilöllisyystodistuksia ja pornosivustoja. Wiki mainostaa itseään sensuroimattomana. Ylläpito ei karsi esimerkiksi viittauksia lapsipornosivustoille, toisin kuin monet muut wikit. Kaikki piilowikin listaamat sivustot sijaitsevat anonyymeillä palvelimilla, jotka on konfiguroitu ottamaan vastaan vain sellaista liikennettä, joka tulee Tor-verkon 36 MPC 3/2015

4 Tor-verkossa voi tehdä hakuja esimerkiksi Torchja Ahmia-hakukoneilla. Ahmialla tehdään tyypillisesti korkeintaan tuhat hakua tunnissa. kautta. Pimeän verkon osoitteet tunnistaa.onion-päätteestä sekä 16-merkkisestä alkuosasta, joka on satunnainen yhdistelmä kirjaimia ja numeroita. Yhdistelmä on tiiviste sivuston julkisesta salausavaimesta. Kävijä ei tiedä, mihin omalta koneelta lähtevä liikenne ohjataan sen jälkeen, kun verkko-osoitteen on kirjoittanut Tor-selaimeen, eikä sivuston ylläpitäjä tiedä, mistä liikenne tulee. Siksi pimeän verkon sivustoja on lähes mahdotonta jäljittää. Tor-selain ei kuitenkaan ole ainoa keino päästä käsiksi pimeään verkkoon. Aaron Swartz ja Virgil Griffith kehittivät vuonna 2008 Tor2Web-palvelun, jonka avulla onion-sivustoihin pääsee ilman Tor-selaintakin, mutta selailu ei ole anonyymiä. Tor2Web-järjestelyn avulla halutaan maksimoida sivustojen julkaisuteho. Julkaisijataho pysyy anonyyminä, mutta viesti voi silti levitä laajalle, sillä sivustolle pääsemiseksi ei tarvitse Tor-selainta. SILKKITIEN PERILLISET Piilowikin keskustelupalstalistan kärjessä on Agora Forum, joka on Agora-nimisen kauppapaikan keskustelusivusto. Agora on yksi Silk Roadin menestyneimmistä perillisistä. Ylläpito kertoo forumilla Agoran toimintaperiaatteista. Selvitys on kiinnostavaa luettavaa. Tarkoituksemme on pysyä piilossa viranomaisilta ja turvassa hakkereilta. Käytämme paljon enemmän turvatoimia kuin muut sivustot, mikä rajoittaa saatavuutta. Käytämme vpn-yhteyksiä, vaihdamme jatkuvasti palvelimia ja tarkkailemme tunkeiluliikennettä. Historia on osoittanut, että Torissa, vaikka se onkin hieno palvelu, on omat heikkoutensa. Hidden wikistä löytyy linkki Agoran etusivulle. Eteneminen tyssää siihen, sillä palveluun pitäisi kirjautua ja käyttäjätunnukset saa vain kutsusta. Agora-forumin keskustelut kyllä kertovat riittävästi palvelun toiminnasta. Toistaiseksi Agoran turvatoimet ovat riittäneet, eikä sivustoa ole suljettu. Taidetempaus nosti Agoran suuren kansan tietoisuuteen. Ryhmä sveitsiläisen taidekollektiivi!mediengruppe Bitnikin jäseniä ohjelmoi vuoden 2014 lopulla robotin, joka tilasi satunnaisen tuotteen kerran viikossa Agorasta. Random Darknet Shopper sai viikkorahaksi 100 dollarin edestä bitcoineja, ja robotin ostamat esineet koottiin näyttelyyn. Mukana oli muun muassa vakoiluvälineitä, Taru sormusten herrasta -e-kirjasarja sekä Visa-luottokortti. Eräänä päivänä postiluukusta tipahti kymmenen ekstaasipilleriä. Osa robotin hankinnoista ei koskaan saapunut perille. HENKILÖTIEDOT VAIHTAVAT OMISTAJAA Laittoman tavaran markkinapaikkojen lisäksi pimeässä verkossa kukoistavat pastebinit. Ne ovat sivustoja, joilla voi julkaista millaisia teksti- tai kuvasisältöjä tahansa. Eräältä pastebin-sivustolta löytyy sarja julkaisuja, jotka sisältävät varastettuja käyttäjätunnuksia ja salasanoja. Myös doxaus, eli yksittäistä henkilöä koskevien yksityisten tietojen paljastaminen, on yleistä. Klikkaan linkkiä, jonka takaa paljastuu tuhansia käyttäjätunnuksia ja salasanoja. Lukuisten Gmail-osoitteiden seasta löydän muutamia kotimaisten sähköpostipalveluiden, kuten Kolumbuksen ja Luukun osoitteita. Selaamani listan alkuperää ei kerrota, mutta todennäköisesti käyttäjätunnukset ovat päätyneet vääriin käsiin jonkin tietomurron yhteydessä. Pahimmas- Pimeän verkon sivustoja on lähes mahdotonta jäljittää. MPC 3/

5 Jos riskejä ei ymmärrä, sivustoille ei kannata mennä. sa tapauksessa tietomurtoa ei ole vielä edes havaittu, ja käyttäjät ovat yhä autuaan tietämättömiä asiasta. Teen muutaman tekstihaun omalla sähköpostiosoitteellani. On äärimmäisen epätodennäköistä, että juuri oma osoitteeni sattuisi olemaan listalla mutta parempi katsoa kuin katua. Pastebinien selaaminen on herättelevä kokemus. Kun seuraavan kerran kuulen johonkin käyttämääni palveluun kohdistuvasta tietomurrosta, vaihdan salasanani välittömästi. Eräs sähköpostiosoite paljastaa suomalaisen naisen etu- ja sukunimen. Löydän googlaamalla hänen profiilinsa Facebookista. Lähetän varoittavan viestin, jossa kerron, miten löysin hänen sähköpostiosoitteensa ja kehotan häntä vaihtamaan salasanansa. Viestiin ei koskaan kuulu vastausta. Pastebinissä vastaan tulee pysäyttävä doxaus, jossa erään Ruotsissa asuvan miehen yksityisiä henkilötietoja julkaistaan perhesuhteita ja kotiosoitteita myöten. En saa koskaan tietää, miten tietoja on käytetty. PIMEÄN VERKON TAVIKSET Pimeä verkko ei ole pelkästään rikollisten turvasatama. Facebook on pystyttänyt oman leirinsä verkon takamaille. Vaikka Facebookin käyttö on estetty monessa valtiossa, pääsevät ihmiset dark webin kautta käsiksi palveluun. Lisäksi pimeässä verkossa toimii joukko muita sosiaalisen median sivustoja. Onion-sivustoilla on ollut myös Twitterin tapaisia omia palveluita, jotka toimivat täysin Tor-verkon sisällä, Juha Nurmi kertoo. Hidden wiki -sivustolta löytyy linkki Blackbook-nimiselle sivustolle, joka on kopioinut etusivunsa ilmeen Facebookilta. Mieleni tekisi kirjautua palveluun ja katsoa, miltä sisällä näyttää, mutten halua käyttää yhtäkään oikeista sähköpostiosoitteistani. Gmailin ja Outlook.comin kaltaiset palvelut eivät anna enää luoda sähköpostitiliä ilman puhelinnumeron varmistamista, enkä halua jättää mitään jälkiä toiminnastani. Blackbook jää siis tutkimatta. Klikkailen piilowikin listaamia blogeja, kunnes vastaan tulee yllättäen tuttu mies. Mike Tigas pitää omaa blogia ja portfoliosivustoa yllä Torin piilopalveluna. Tigas on Yhdysvalloissa työskentelevä toimittaja-hakkeri, joka työskentelee tutkivan journalismin julkaisija Pro Publican palveluksessa. Blogin sisältö ei ole arkaluonteista viimeisessä julkaisussa Tigas kertoo kokemuksistaan kantasolujen luovuttamisesta. Tigas on yksi Tor-verkon ja piilopalveluiden puolustajista. Hän on kehittänyt Onion Browserin, joka on Tor-verkkoa käyttävä, avoimen lähdekoodin varaan rakennettu web-selain ios-käyttöjärjestelmille. Se ei ole aivan yhtä turvallinen kuin Tor-selaimen työpöytäversio, mutta tekee Tor-verkkoon pääsystä huomattavasti vaivattomampaa. Tigas jaksaa yhä ylläpitää verkkosivujaan, mutta harmittavan moni muu linkki piilowikissä johtaa sivustolle, jota ei enää ole olemassa. Juha Nurmi arvelee, että nettisivujen raatoja löytyy pimeästä verkosta paljon siksi, että moni sivustoista on perustettu harrastusmielessä. Jos sivustolla ei tehdä bisnestä tai sillä ei yksinkertaisesti ole kävijöitä, voi into ylläpitoon loppua monelta. Myös Tor-verkossa toimineen.onion-sivustoja ylläpitäneen Freedom hosting -palvelun alasajo 2013 vähensi piilopalvelujen määrää merkittävästi. HÄMÄRÄÄ MAINOSMYYNTIÄ JA MÄTIÄ OMENOITA Marginaalisille ajatuksille haetaan pimeässä verkossa vastakaikua. Oman sivun voi linkittää lukuisille wikisivustoille, mutta näkyvyyttä voi myös hankkia mainostamalla suosituilla saiteilla. Yksi Tor-verkon tunnetuimmista mainosverkostoista on TorAds, joka välittää mainostilaa mainostajille. Normaalit verkkomainonnan lainalaisuudet eivät päde pimeässä verkossa. Mainosten kohdentaminen ei ole mahdollista, sillä Tor-verkossa kävijöiden ip-osoite on tuntematon. Pimeässä verkossa toimivat sivustot eivät yksityisyyden suojaamiseksi käytä javascriptiä tai säilö evästeitä, eivätkä ostajat käytä tavallisia maksuvälineitä vaan anonyymiä bittivaluuttaa. TorAds myy mainostilaa erilaisille palveluntarjoajille, jotka maksavat bitcoineja mainostilaa tarjoaville sivustoille. TorAds yrittää myös tunnistaa bottien tuottamat klikit, jotta mainostajan bitcoinit eivät menisi hukkaan. Mainostaminen piilopalveluissa on järkevää vain sivustoilla, joilla on riittävästi kävijöitä. Sellaisia ovat esimerkiksi hakukoneet ja Hidden wikin kaltaiset luettelot. Ahmiasta mainoksia ei löydy, joten suunnistan Torchhakukoneen sivulle. Sivulla vilkkuu räikeä mainosbannerien nauha. Niissä tarjotaan kopioituja eurooppalaisten ja yhdysvaltalaisten luottokorttien numeroita, kokaiinia, anonyymia bitcoin-kasinoa sekä iphonen uusinta mallia käsittämättömän halvalla. Puhelimet saattavat olla aitoja omenatuotteita, jotka on hankittu esimerkiksi Yhdysvalloista erilaisilla luottokauppahuijauksilla ja lähetetty merien yli Kiinaan jälleenmyytäviksi. Kalliin iphone 6:n voi Yhdysvalloissa saada melko helposti kytkykauppasopimuksen allekir- 38 MPC 3/2015

6 Osasta Tor-verkon palveluista löytyy vain viranomaisten ilmoitus sulkemisesta. Torin anonyymi ympäristö tarjoaa myös mahdollisuuden kehitellä vaikka oman filosofisen koulukunnan ilman pelkoa henkilöitymisestä. joittamalla maksamatta dollariakaan. Hiljattain Los Angelesissa jäi kiinni salakuljetusliiga, joka oli maksanut palkkioita kodittomille ja muille laitapuolen kulkijoille, jotka olivat tehneet omiin nimiinsä sopimuksia ja luovuttivat puhelimet sitten liigalle. Aina ostaja ei voi luottaa siihen, että maksetut tuotteet tulevat perille. Huijaussivustoja on paljon. Markkinapaikkoja listaavassa Hidden wiki -palvelussa jaetaan neuvoja: yksinkertaisia, yksisivuisia saitteja kannattaa varoa, koska huijarit eivät halua nähdä suurta vaivaa rahojen kynimiseksi. Jos sivustolla ei ole palauteforumia, kannattaa varoa. Sivuston luotettavuudesta kannattaa kysyä eri forumeilla ja kanavilla. Pidä kaikkia sivustoja huijauksina ennen kuin tutkit niiden taustat! Taustojen tarkistukseen löytyy toki apuja, kuten Grams-palvelu, joka listaa luotettavimpien myyjien ja huijareiden nimimerkkejä. Kauppapaikat käyvät veristä kilpailua asiakkaista. Jos toisten ylläpitämälle sivustolle haluaa tehdä hallaa, siitä kannattaa levittää ikäviä huhuja: kyseessä on huijaussivusto tai viranomaisten ylläpitämä ansa. Kauppapaikkojen ylläpitäjästä ei todella voi olla varma, ja maine rakentuu yleensä pitkäjänteisen toiminnan ja tarkan suojauksen varaan. Yksi sivustoista viittaa äärioikeiston toimintaan. SUOMALAISET SIPULISIVUT Miltä kotimainen pimeä verkko sitten näyttää? Onionland's museum -niminen wiki listaa sivustoja maakohtaisesti. Tarkistan Suomen tilanteen. Listalle on päätynyt kolme toimintansa lopettanutta tai verkko-osoitetta muuttanutta sivustoa sekä yhä toiminnassa oleva Thorlauta. Yksi toimimattomista sivustoista, Suojeluskunta, viittaa äärioikeiston toimintaan. Monet ääriliikkeet ylläpitävät pimeässä verkossa omia keskustelupalstojaan. Ajantasaisempiakin kotimaisia listauksia löytyy, ja päädyn lyhyen harhailun jälkeen Sipuliwikiin, josta suunnistan Sipulikanavalle. Esittelytekstin mukaan Sipulikanava on Tor-verkossa toimiva kuvalauta, joka perustettiin tarjoamaan suomalaisille aidosti anonyymi ja sensuroimaton keskustelufoorumi. Vaikka kanavalla onkin lähestulkoon kaikki sallittua, Ylläpito varaa oikeuden poistaa postauksia ja kuvia sen kummempia kyselemättä poistolistalla ovat pahimmat lapo-kuvat, yksityisihmisten henkilö- ja yhteystiedot sekä selvä spämmäys, kuvaus kertoo. Lueskelen muutamaa Sipulikanavan keskustelua kunnes sisältö alkaa kuvottaa. Pimeässä verkossa harhailu saa käyttäytymään vähintäänkin vainoharhaisesti. Jos riskejä ei ymmärrä, sivustoille ei kannata mennä. Väärää linkkiä klikkaamalla voi tulla ladanneeksi koneelleen kansiollisen lapsipornoa. Eräs pimeässä verkossa toimivista sivustoista julistaa, ikäänkuin vastuuta vältellen: Data ei itsessään ole hyvää tai pahaa, se vain edustaa ympäröivää todellisuutta. Todellisuudessa jokainen on kuitenkin vastuussa kaikista teoistaan. Ja hyvä niin. MPC 3/