YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS, 400 KV:N JOHTOHANKE KEMINMAA PETÄJÄSKOSKI. 400 kv:n voimajohtohanke Keminmaa Petäjäskoski

Transkriptio

1 LAUSUNTO LAP 2005 R 5 53 Fingrid Oyj PL HELSINKI Arviointiselostus ja kirjeenne YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS, 400 KV:N JOHTOHANKE KEMINMAA PETÄJÄSKOSKI HANKETIEDOT JA YVA MENETTELY Hankkeen nimi Hankkeesta vastaava 400 kv:n voimajohtohanke Keminmaa Petäjäskoski Fingrid Oyj PL 530 (Arkadiankatu 23 B) Helsinki Hankkeesta vastaavan yhteyshenkilö on vanhempi asiantuntija Jorma Sintonen (puh , sähköposti: jorma.sintonen@fingrid.fi). Pääkonsultti Ramboll Finland Oy PL 3 (Piispanmäentie 5) Espoo Pääkonsultin yhteyshenkilö on projektipäällikkö Jari Mannila (puh ,sähköposti: jari.mannila@ramboll.fi). Yhteysviranomainen Lapin ympäristökeskus PL 8060 (Hallituskatu 5) Rovaniemi Yhteysviranomaisen yhteyshenkilö on ylitarkastaja Leena Ruokanen (puh , sähköposti: leena.ruokanen@ymparisto.fi). YVA menettely Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA menettely) tavoitteena on edistää ympäristövaikutusten arviointia ja huomioon ottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa sekä lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia. YVA menettelyä on tässä hankkeessa sovellettu YVA asetuksen (268/1999) 6 :n mukaisen hankeluettelon kohdan 8 c perusteella. Hallituskatu 5 PL 8060, Rovaniemi Puh. (016) Faksi (016) kirjaamo.lap@ymparisto.fi Hallituskatu 5 PB 8060, FI Rovaniemi, Finland Tfn Fax kirjaamo.lap@ymparisto.fi

2 2/11 YVA menettely alkoi, kun hankkeesta vastaava toimitti arviointiohjelman yhteysviranomaisena toimivalle Lapin ympäristökeskukselle. Hankkeesta vastaava on arvioinut hankkeen ympäristövaikutukset arviointiohjelman ja siitä saamansa yhteysviranomaisen lausunnon pohjalta sekä koonnut arvioinnin tulokset arviointiselostukseen. Yhteysviranomainen antaa lausuntonsa arviointiselostuksesta ja sen riittävyydestä. YVA menettely päättyy, kun yhteysviranomainen toimittaa lausuntonsa arviointiselostuksesta ja muiden kannanotot hankkeesta vastaavalle. Hanke, sen tarkoitus ja sijainti sekä esitetyt vaihtoehdot Hankkeen edellyttämät luvat ja päätökset Hanke käsittää uuden 400 kilovoltin voimajohdon sijoittamisen Keminmaan sähköaseman ja Kemijoessa sijaitsevan Petäjäskosken voimalaitoksen välille. Hanke sijoittuu Keminmaan ja Tervolan kuntien sekä Rovaniemen kaupungin alueelle. Hankkeen tarkoituksena on vahvistaa alueen voimajärjestelmän käyttövarmuutta, lisätä siirtokapasiteettia sekä mahdollistaa ennusteiden mukainen sähkönkäytön lisääntyminen. Uuden johdon molempien vaihtoehtojen pituus on noin 60 km. Reittivaihtoehto A sijoittuu nykyisten voimajohtojen rinnalle Välillä Kuikero Varevaara ja välillä Kinnula Petäjäskoski. Vaihtoehdossa noin puolet voimajohdon kokonaispituudesta sijoittuu uuteen maastokäytävään. Reittivaihtoehto on pääosin Kemijoen länsipuolella lukuun ottamatta ylitystä Petäjäskosken kohdalla. Reittivaihtoehto B kulkee Kemijoen itäpuolta lukuun ottamatta eteläpäässä Itäkosken ja Mykän välistä osuutta. Vaihtoehto B sijoittuu pääosin Keminmaa Tervola Petäjäskoski voimajohtojen kanssa samaan maastokäytävään sekä pohjoispäässä maastokäytävään, josta 110 kv:n voimajohdot on purettu pois. Pylväsratkaisujen lisäksi alavaihtoehtoina on tutkittu asutuksen kiertoreittejä neljässä kohdassa, samoin on tutkittu Suuripään Natura alueen kierto. Hankkeen toteuttamatta jättäminen ei ole ollut vaihtoehtona. Voimajohdon toteuttaminen edellyttää sähkömarkkinalain (386/1995) mukaista rakentamislupaa Energiamarkkinavirastolta sekä lunastuslain (603/1977) mukaista lupaa valtioneuvostolta. Arviointimenettelyn sovittaminen yhteen muiden lakien mukaisiin menettelyihin Lapin ympäristökeskus on antanut asiaan liittyvän luonnonsuojelulain (1096/1996) 65 :n mukaisen Natura arviota koskevan lausunnon, joka on myös tämän lausunnon liitteenä. Tässä lausunnossa ei oteta kantaa Naturaarviointiin kuuluviin asioihin. Muutoin arviointimenettelyä ei ole yhdistetty muiden lakien mukaisiin menettelyihin. ARVIOINTISELOSTUKSESTA TIEDOTTAMINEN JA KUULEMINEN Arviointiselostuksesta on tiedotettu kuuluttamalla Keminmaan ja Tervolan kuntien sekä Rovaniemen kaupungin ilmoitustauluilla Kuulutus on julkaistu Lapin Kansassa ja Pohjolan Sanomissa

3 Arviointiselostuksesta on pyydetty em. kuntien sekä muiden keskeisten viranomaisten lausunnot. 3/11 Hanketta esittelevät tiedotustilaisuudet yleisölle on järjestetty Muurolan koululla ja Tervolan ja Keminmaan kunnanvirastoilla arviointiselostuksen luonnosvaiheessa. Hanketta varten on perustettu niin sanottu ohjausryhmä, jossa ovat olleet hankkeesta vastaavan ja konsultin lisäksi keskeiset viranomaistahot. YHTEENVETO ESITETYISTÄ LAUSUNNOISTA JA MIELIPITEISTÄ Arviointiselostuksesta annetut alkuperäiset lausunnot ja mielipiteet säilytetään Lapin ympäristökeskuksessa. Jäljennökset lausunnoista ja mielipiteistä on toimitettu hankkeesta vastaavan käyttöön. Keminmaan kunta toteaa, että asiakirjojen perusteella näyttäisi todennäköiseltä, että B vaihtoehdon mukaisella linjauksella olisi enemmän negatiivisia vaikutuksia uhanalaisten kasvien kasvupaikkoihin. Toisaalta vaihtoehto A sijoittuu varsin pitkältä matkalta alueelle, jota ei ole systemaattisesti inventoitu. Inventoinnin yhteydessä saattaa tulla esiin ennalta tuntemattomia uhanalaisten lajien esiintymispaikkoja. Hankkeessa tulisi suurin huomio kiinnittää sen vaikutuksista ihmisiin ja heidän elinkeinoihinsa. Keminmaan kunnan Itäkosken kylän asukkaiden ja siellä kiinteistöjä omistavien ihmisten kannalta vaihtoehto B on huono ratkaisu. Ihmisten suotuisten elinolojen vuoksi vaihtoehto A:ssa on vähemmän tiedossa olevia negatiivisia vaikutuksia kuin vaihtoehto B:ssä. Tämä tulee esille myös arviointiselostuksesta. Keminmaan kunta asettuu vaihtoehto A:n kannalle. Tervolan kunnalla ei ole huomautettavaa arviointiselostukseen. Arviointiselostuksessa on riittävästi esitetty rakennettavan voimajohtolinjan vaikutukset, arviointiselostus antaa hyvät lähtötiedot rakentamisluvan käsittelylle ja parhaan reittivaihtoehdon valitsemiselle. Rovaniemen kaupungilla ei ole huomauttamista tehtyyn arviointiselostukseen. Kuitenkin linjausvaihtoehto A on parempi mm. maisemallisista syistä, koska vaihtoehto B kulkee korkean Vammavaaran joenpuoleista reunaa ja sivuaa Saviojan Natura aluetta. Lapin liiton virasto yhtyy esitettyyn johtopäätökseen, että jos kaikki mahdolliset lieventämistoimenpiteet otetaan huomioon, voidaan kumpikin vaihtoehto periaatteessa toteuttaa. Lievennettynäkin VE B on kuitenkin vaikutuksiltaan haitallisempi kuin VE A. Vain metsätalouden kannalta A on huonompi vaihtoehto kuin B. Luonnonolojen suhteen VE A:n alueella on huomattavasti vähemmän todettuja luontoarvoja kuin VE B:n. Maisemaan ja kulttuuriperintöön VE B vaikuttaa haitallisemmin erityisesti Kemijokilaakson rakennetun kulttuuriympäristön ja jokimaiseman osalta. Maankäytön ja ihmisten elinolojen suhteen VE A haittaa vähemmän, koska johtolinjan läheisyyteen sijoittuu vain yksi asunto, kun VE B:n alueella niitä on 17. Vaikutukset metsätalouteen aiheutuvat uuden johtoalueen ja käytävän raivauksen vaatimasta pinta alasta, joka VE A:ssa on 300 ha ja VE B:n perusratkaisussa 110 ha. Kokonaisvaikutuksissa tämä ero on kuitenkin merkitykseltään vähäinen. Arviointiselostus on esitetty selkeästi ja raportti on ulkoasultaan korkeatasoinen. Maakunnallisten

4 4/11 ja seudullisten lähtökohtien kokoaminen omaksi kappaleekseen olisi ollut toivottavaa. Seutu ja maakuntakaavojen esittäminen liitekarttoina sekä erillinen osio hankevaihtoehtojen suhteesta maakunnan suunnitteluun olisi parantanut raporttia entisestään. Metsähallitus (luontopalvelut ja metsätalous) viittaa arviointiohjelmasta antamaansa lausuntoon, jossa on tuotu esiin asioita joihin tulee kiinnittää huomiota. Tällöin Metsähallitus on tuonut omana kantanaan esille, että sen mielestä Kemijoen länsipuolta kulkeva linjausvaihtoehto A olisi paras, koska se sijoittuu kauimmaksi arvokkaista luonnonsuojelualueista ja asutuksesta. Huonoimpana vaihtoehtona nähtiin Kemijoen itäpuolta kulkeva linjausvaihtoehto B, joka kulkisi Suuripään Natura alueen läpi. Nyt lausunnolla olevan arviointiselostuksen mukaan vaihtoehdossa B ja myös sen erikoisvaihtoehdossa, jossa Suuripään Natura alue kierrettäisiin on selvästi enemmän haitallisia tai kielteisiä vaikutuksia kuin vaihtoehdossa A. Vaihtoehto B on selostuksen mukaan luonnon, maiseman, kulttuuriperinnön, maatalouden ja ihmisten elinolojen kannalta huonompi vaihtoehto kuin A (sivut 4 ja 57), vaikkakin eri vaihtoehtojen haitalliset vaikutukset eivät ole merkittävyydeltään kovin suuria. Vaihtoehdon A ainoana huonona puolena verrattuna vaihtoehtoon B on se, että vaihtoehdossa A voimajohtoa varten joudutaan raivaamaan uutta maastokäytävää. Tämä ei ole valtakunnallisten alueiden käytön periaatteiden mukaista, vaan uudet voimajohdot tulisi niiden mukaan pyrkiä sijoittamaan mahdollisimman pitkälle nykyisten johtoreittien yhteyteen. Tässä tapauksessa edut lienevät tätä haittaa suurempia ja po. periaatteesta voitaneen tinkiä. Toisaalta myös vaihtoehdossa B osa voimajohdosta olisi sijoitettu vanhalle, jo puretulle 110 kv:n voimajohdon johtoalueelle eli vanha linja alue otettaisiin uudelleen käyttöön. Metsähallituksella ei ole arviointiselostukseen erityistä lisättävää. Edellä olevan perusteella Metsähallitus lausuu johtopäätöksenään, että se pitää linjausvaihtoehtoa A po. voimajohdon sijoittamisen kannalta parhaana ratkaisuna. Lapin maakuntamuseo toteaa, että selostuksessa on esitetty Museoviraston ja Lapin maakuntamuseon aikaisemmin antamat lausunnot kiinteiden muinaisjäännösten ja rakennetun kulttuuriympäristön osalta. Lausunnoista käy ilmi, että linjavaihtoehtojen A ja B vaikutus kiinteisiin muinaisjäännöksiin on huomattavasti laajempi kuin arviointiselostuksessa mainittu yksi kohde Törmävaarasta. Lapin maakuntamuseo on toimittanut pyynnöstä Ramboll Finland Oy:lle tarkemmat kohdetiedot muinaisjäännöksistä. Lisäksi maakuntamuseo tuo esille Fingridille antamansa lausunnon lääninhallitukselta haettavaa tutkimuslupaa varten. Siinä ehdotetaan, että arkeologinen inventointityö suoritetaan yhtäaikaisesti Keminmaa Petäjäskoski (400 kv) ja Petäjäskoski Kaukonen Vajukoski (220 kv) väleillä. Museovirasto toteaa, että kiinteiden muinaisjäännösten osalta lausunnon on antanut Lapin maakuntamuseo ja Museovirasto yhtyy tarpeeseen varautua muinaisjäännösten inventointiin ja antaa lausunnossaan tarjouksen valitun johtokäytävän maastoinventoinneiksi muinaismuistolain 13 :n määräysten mukaisesti. Vasta tämän selvityksen jälkeen Museovirasto voi ilmoittaa lopullisen kantansa.

5 5/11 Museovirastolla ei ole huomauttamista laadittuun arviointiselostukseen kulttuurimaiseman ja rakennetun kulttuuriympäristön osalta muutoin kuin kohdan 8.3. otsikoinnin täsmentämisen osalta. Tiehallinnon Lapin tiepiirin mielestä arviointiselostuksessa on kuvattu voimajohtojen vaikutusta tiemaisemaan, mitä tiepiiri pitää hyvänä. Arviointiselostuksessa on myös todettu, että voimajohtojen rakentamisen yhteydessä huomioidaan teiden risteämiskohdissa Tiehallinnon asettamat vaatimukset ja ohjeet kuten tiepiiri on arviointiohjelmassa esittänytkin. Arviointiselostuksessa ei ole tarkasteltu suunnitellun voimajohdon suhdetta yleisten teiden ylityksiin tai suurten erikoiskuljetusten tavoitetieverkkoon eri voimajohtovaihtoehdoissa. Tiepiirin tarkastelun mukaan vaihtoehdossa A olemassa olevia yleisten teiden ylityksiä olisi yhteensä 7 kpl ja vaihtoehdossa B 9 kpl. Lisäksi voimajohto risteäisi vaihtoehdossa A suunnitellun Koivu Rovaniemi tieyhteyden kanssa lähellä Rovaniemen ja Tervolan kunnan rajaa. Vaihtoehdossa B osuudella Laurinpaikka Antinrova voimajohto ylittäisi tien viistosti, mistä johtuen voimajohdon vaikutus lähimaisemaan olisi suuri. Tiealue levenisi ja voimajohto näkyisi selvästi tielle. Johtoalueen leveydeksi tulisi suunnitelmien mukaan 118 metriä. Kaiken kaikkiaan tiepiiri arvioi, että vaihtoehto A olisi tienvarsimaiseman kannalta kannatettavampi vaihtoehto kuin vaihtoehto B. Voimajohtovaihtoehto A risteäisi suurten erikoiskuljetusten tavoitetieverkon kanssa valtatiellä 4 Petäjäskosken kohdalla ja vaihtoehdossa B maantiellä 926 Itäkosken kohdalla. Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin luonnonsuojelupiiri ry:n mielestä arviointiselostuksessa on käsitelty monipuolisesti ja kohtuullisen perusteellisesti vaikutuksia mm. luonnonympäristöön, maisemaan ja kulttuuriympäristöön. Haitallisten vaikutusten lieventämismahdollisuuksia on myös esitetty. Puutteena Lapin luonnonsuojelupiiri näkee maastokäyntien myöhäisen ajankohdan eli syyskuun alun niin kasvillisuuden kuin linnuston selvittämiseksi. Kulttuuriympäristövaikutuksissa painopiste on kiinteissä muinaisjäännöksissä, vaikutusten arviointi Törmävaaran ja Varejoen maisema alueille ja kulttuuriympäristöihin on vähäistä. Vaihtoehto A todetaan arviointiselostukessa monin tavoin ympäristölle vähemmän haitallisemmaksi kuin vaihtoehto B korjattunakaan. Vaihtoehto A:n huono puoli on uusien johtokäytävien avaaminen, mikä tosin tapahtuisi sellaisilla metsäalueilla, joilla ei nykyisten tietojen mukaan ole merkittäviä luontoarvoja. Uutta johtokäytävää tarvittaisiin loppujen lopuksi suhteellisen vähän. Mikäli toteutettavaksi tulee vaihtoehto B, tulee myös kaikki mahdolliset haitallisia vaikutuksia lieventävät keinot ottaa käyttöön. Johtojen pallottaminen lintujen törmäysvaaran vähentämiseksi keskeisillä lintualueilla on tärkeää. Linnustoseurantojen käynnistäminen on tarpeen. Luontovaikutusten tarkentaminen ja tarkemmat luontoinventoinnit tulee ehdottomasti tehdä, valittiin mikä toteutusvaihtoehto tahansa, ja pyrkiä haitallisten vaikutusten minimointiin. Tervolan varikolla ei ole huomautettavaa arviointiselostukseen. Mikäli hankkeessa päädytään vaihtoehto B:hen, pyydetään huomioimaan selostuksessakin mainitut Puolustusvoimien Tervolan varikon käytössä olevat viestilinkkiasema

6 6/11 (masto) ja majoitus sekä talousrakennus, jotka sijaitsevat voimajohtolinjan välittömässä läheisyydessä. Mielipiteen 1 mukaan arviointiselostuksesta käy selvästi esille se, että vaihtoehto A on ainoa oikea vaihtoehto, jos halutaan ottaa huomioon voimajohdon vaikutukset ihmisille, maataloudelle, luonnolle ja asuinympäristölle. Maisemavaikutusten arvioinnissa ihmetyttää lausunto, jossa Itäkosken kohdalla Kemijoen ylityksen ja voimajohdon rakentamisen nykyisten johtojen rinnalle olevan vain vähäinen. Onko maastossa käyty katsomassa ollenkaan? Vähäisenä ei voi pitää kolmannen linjan tulemista alueelle, jossa uusi linja menisi rakennusten päältä. Jos linja aiotaan rakentaa tilan yli (ja siis Tervolantien yli) vanhaa Jumiskon linjankäytävää, niin se tarkoittaisi tilan vanhan päärakennuksen sijoittumista linjan alle. Päärakennusta on remontoitu ja kunnostettu eikä sitä pureta. Vaihtoehdon, jossa kierretään kytkinkentän kautta, todetaan olevan ehdottomasti se ainoa oikea hänen tilansa kannalta. Haitalliset vaikutukset myös maatalouteen (sekä omaan että muiden) ovat vaihtoehdossa B suuremmat kuin vaihtoehdossa A. Jos tämä linja pitää joskus rakentaa, ainoa oikea reittivaihtoehto on A. Esittäjän mielestä voimajohdot aiheuttavat selvän terveydellisen haitan ja hän kysyy tiedetäänkö haitalliset ohjearvot. Fingridin vastine arviointiohjelman mielipiteeseen on ylimielinen. Millään korvauksella ei voida korvata vaihtoehto B:n aiheuttamaa rasitetta ja haittaa. Arviointiselostuksella toivotaan olevan todellista vaikutusta, kun päätös vaihtoehtojen välillä tehdään. Mielipiteen 2 esittäjä omistaa tiloja reittivaihtoehto B:n alueella ja viittaa aiempiin lausuntoihin linjan rakentamishankkeen aiheuttamista haitoista, joita hän pitää kohtuuttomina omistamilleen maa alueille. Mielipiteen 3 esittäjä omistaa tiloja reittivaihtoehto B:n alueella ja viittaa aiempiin lausuntoihin linjan rakentamishankkeen aiheuttamista haitoista, joita hän pitää kohtuuttomina omistamilleen maa alueille. Mielipiteen 4 esittäjä omistaa tiloja vaihtoehto B:n alueella ja toteaa, että vaihtoehto B tulisi kulkemaan hänen asuinrakennuksensa välittömässä läheisyydessä. Hän katsoo vaihtoehto B:n aiheuttavan terveydellisiä haittoja ja rajoittavan kaikilta osin omistamiensa maa alueiden käyttöä. Mielipiteessä 5 esitetään, että Länsikoskella Kemijoen ylittävä vaihtoehto on haitallinen ranta asutukselle ja virkistyskäytölle. Suuremman linjan rakentaminen rajaa mahdollisuutta saada rakennuslupia ranta alueelle. Linjan laidalta kaadetut puut on jätetty omistajan vastuulle. Niiden poissaaminen on jyrkässä rinteessä vaikeaa. Näin tapahtui esim. kesällä Mielipiteen 6 esittäjä asuu ympärivuotisesti noin sadan metrin päässä linjasta Keminmaan Länsikoskella ja toteaa, että Kemijoen ylittävä vaihtoehto on haitallinen ranta asutukselle ja virkistyskäytölle. Mielipiteen 7 esittäjät asuvat noin 250 metrin etäisyydellä linjasta ja heidän mielestään Länsikoskella Kemijoen ylittävä vaihtoehto on haitallinen rantaasutukselle ja virkistyskäytölle. Mielipiteen 8 esittäjät omistavat kesähuvilan Keminmaan Länsikoskella aivan voimalinjan vieressä. Heidän mielestään Länsikoskella Kemijoen ylittävä

7 YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO 7/11 vaihtoehto on haitallinen ranta asutukselle ja virkistyskäytölle ja lähellä olevien ihmisten terveydelle. Mielipiteen 9 mukaan Länsikoskella Kemijoen ylittävä vaihtoehto on haitallinen ranta asutukselle ja virkistyskäytölle. Lisäksi esitetyt sähkön haittavaikutukset on selvitystyössä aliarvioitu (syöpäsairaudet, sähköallergia) useiden tutkimusten perusteella. Natura alueen lävistäminen tai kiertäminen on vastoin luonnonsuojeluperiaatetta. Hankekuvaus Hankkeen tiedot, kuten koko, on ilmaistu otsikossa ja alkusanoissa, mutta ne olisi tullut mainita myös tiivistelmässä ja hankkeen kuvauksessa. Sitä vastoin hankeen tarkoitus, vaihtoehdot ja liittyminen muihin hankkeisiin on esitetty selkeästi. YVA menettely osana voimajohdon suunnittelua kappale on erittäin tarpeellinen kuvaamaan voimajohtojen pitkien etäisyyksien ja laajojen pintaalojen tuomia erityiskysymyksiä eri suunnitteluvaiheissa. Kappaleessa kuvataan mm. luontovaikutusten inventoimisen eri vaiheet, tarkkuus ja perusteet valitulle menettelytavalle. Kappale lisää merkittävästi tietoa alan monivaiheisesta suunnittelu, lisäselvitys ja toteuttamistavasta. Valtioneuvoston päätös valtakunnallista alueidenkäyttötavoitteista on tullut voimaan Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista edistetään kaavoituksen lisäksi valtion viranomaisten toimin. Alueidenkäytön kannalta keskeisiä päätöksiä tehdään eri tahoilla valtionhallinnossa. Tämän hankkeen kannalta tärkeät päätökset on mainittu aiemmin. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tehtävänä on sovittaa yhteen valtionhallinnon eri sektoreiden keskeisimmät alueidenkäyttöön liittyvät tavoitteet ja tarpeet. Valtion viranomaisten on toiminnassaan otettava huomioon ja edistettävä niiden toteuttamista. Tavoitteiden mukaan energiaverkostoja koskevassa alueidenkäytössä on otettava huomioon ympäröivä maankäyttö ja lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luonto ja kulttuurikohteet ja alueet sekä maiseman erityispiirteet. Arviointiselostuksessa puheena olevaa hanketta koskevat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on esitetty ylimalkaisesti. Selostuksesta valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ilmenevät vain osittain. Seikat, joihin em. valtioneuvoston päätöksen mukaan tulisi kiinnittää huomiota olisi hyvä esittää kokonaisuutena. Tällaisia ovat mm. pohjavesien suojelu ja valtioneuvoston päätöksiin perustuvat luonnonsuojeluohjelmat. Tätä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tunnistamisen puutetta kompensoi kuitenkin tosiasia, että asiat on käsitelty jossakin muodossa arviointiselostuksessa. Vaihtoehtojen käsittely Vaihtoehtojen muodostaminen perusteluineen on esitetty selkeästi. Samoin vaihtoehtojen poisjättäminen on perusteltu. Tarkasteltavat vaihtoehdot on kuvattu selkeästi myös liitekartoissa, jossa kriittiset tekijät ilmenevät molempien vaihtoehtojen osalta ja ne antavat hyvän kokonaiskuvan vaihtoehtojen vaikutuksista luonnonolosuhteisiin, arvokkaisiin maisemakokonaisuuksiin, kulttuuriympäristöön sekä asutukseen. Vaikutusten selvittäminen ja merkittävyyden arviointi

8 Vaihtoehtojen vertailu ja toteuttamiskelpoisuus 8/11 Luontovaikutusten rajaamista metsäalueilla 100 metriin ja kosteikko ja suoalueilla noin 200 metrin etäisyydelle uudesta voimajohdosta voidaan pitää riittävänä, mutta pylvässuunnitteluvaiheessa on hyvin tarpeellista tehdä maastoinventointeja, koska alue on hyvin potentiaalista aluetta uhanalaisen kasvillisuuden uusien havaintopaikkojen löytymiseen. Selvitysalue on kalkkivaikutteista Lapin kolmion aluetta, joten se, että vaikutusten lieventämiseksi rakentamisessa on syytä ottaa kaikki arviointiselostuksen kohdetiedot huomioon, ei ole riittävää, vaan maastossa tarvitaan lisäselvityksiä pylvässuunnitteluvaiheessa. Etenkin uhanalaisten lajien häviämisriski lisää huomattavasti vaikutuksen merkittävyyttä. Vaikutukset pohjavesiin on esitetty varsin suppeasti, mutta riittävästi. Arvioinnissa keskeistä olisi ollut vaikutukset pohjaveden laatuun eikä niinkään pohjavesialueen laatuun. Pylväitä ei tulisi sijoittaa pohjavedenpinnan alapuolelle. Arviointiselostuksessa on virheellisesti esitetty soran alaisen turvekerrostuman laajuus, joka on vain pienialainen luoteiskulmalla tiedossa oleva alue. Arviointiselostuksessa olisi tullut esittää pohjavesialueille sijoittuvien pylväiden lukumäärä, sijaintiarviot ja arvio perustusten sijoittumisesta pohjavedenpinnan alapuolelle vaikutusten arvioimiseksi. Suuripään Natura alueen kiertovaihtoehto eli vaihtoehdon B alavaihtoehdossa ei ole huomioitu riittävästi pohjavedenottamoita. Kauvonkankaan pohjavesialueella on useita toiminnassa olevia pohjavedenottamoita. Niistä yksi (VO9) alueen eteläosassa tulee varsin lähelle suunniteltua linjausvaihtoehtoa. Lisäksi Kauvonkankaan itäisimmässä kärjessä on tehty koepumppauksia (piste 505). Arviointiselostuksessa olisi tullut olla ajan tasalla olevat tiedot alueen vedenottamoista ja potentiaalisista uusista vedenottamopaikoista. Ne olisi voitu esittää esim. sivun 26 kartassa. Sähkö ja magneettikenttien aiheuttamien terveysvaikutusten osalta arviointisuunnitelmassa on esitetty Euroopan unionin ja sosiaali ja terveysministeriön suositusarvot väestön altistumiselle. Liitteenä esitetyt kuvion ilman sanallisia selityksiä eivät kuitenkaan välttämättä mahdollista asiaan perehtymättömän kansalaisen tulkintaa sähkökentän voimakkuudesta tai magneettikentän suuruudesta. Kuvioita olisi voinut havainnollistaa yhdistämällä niihin johtoalueiden poikkileikkauskuvia ja asuntojen sijaintipaikkoja. Arviointiselostuksessa ei ole esitetty tietoa sähkö ja magneettikenttien mahdollisesti aiheuttamista terveysvaikutuksista. Uusimman tutkimustiedon analysointi olisi ollut tarpeen. Säteilyturvakeskuksen aiempien kannanottojen mukaan magneettikentän voimakkuuksista olisi hyvä olla saatavilla tietoa myös varsinaisen johtoalueen ulkopuolella. Tästä syystä olisi aiheellista laskea alle 150 metrin etäisyydelle jäävien vakinaiseen asumiseen ja lomakäyttöön tarkoitettujen rakennusten kohdalla esiintyvät sähkö ja magneettikentät sekä vanhalle että uudelle johdolle. Tulokset tulisi koota selkeään taulukkoon. Vaikutuksia kiinteisiin muinaisjäännöksiin ei ole voitu arvioida riittävästi, koska inventointitieto alueelta on ollut puutteellista. Inventointia ja arviointia on täydennettävä museoviranomaisen esittämällä tavalla. Kulttuuriperinnön kohteiden yksilöinti ja esittäminen kartalla olisi havainnollistanut ja helpottanut arviointia. Maisemavaikutusten osalta koetun maiseman muutoksen merkitystä olisi voinut korostaa. Kaikkia tärkeitä aihealueita on käsitelty.

9 Haitallisten vaikutusten ehkäiseminen 9/11 Vaihtoehtotarkastelussa on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti huomioitu voimajohtojen jo olemassa olevien johtokäytävien hyödyntäminen kummassakin päävaihtoehdossa. Vaihtoehtojen vertailua on tehty sekä aihealueittain että koosteena ja sekä sanallisesti että taulukkomuotoisena. Pääsääntöisesti vertailumenetelmää ei ole sanottu eikä kuvattu. Vaihtoehtojen vertailu tuo selkeästi esille vaihtoehtojen erot ja niiden toteuttamiskelpoisuuden. Pylvässijoittelussa ja linjauksen sivuttaisella siirrolla voitaneen välttää vaihtoehdon A Könkääntaipaleen lettorikkoesiintymien tuhoutuminen. Tähän tulee pyrkiä tulevissa maastoselvityksissä ja kuvata linjaustavan vaikutukset myös lupahakemukseen tältä osin. Toimenpiteitä haitallisten vaikutusten lieventämiseksi on pohjavesien osalta esitetty varsin suppeasti. Pylväiden paikkojen valinnalla voidaan lieventää haitallisia vaikutuksia. Samoin perustamisessa käytettävien materiaalien vaikutusten esittäminen pohjavesialueille rakennettaessa olisi ollut tarpeen. Seuranta Osallistuminen Raportointi Arviointiselostukseen sisältyy seurantaohjelma lintujen törmäysriskin kartoittamiseksi, mikäli vaihtoehto B toteutuu. Lisäksi Fingrid teettää useilta aihealueilta selvityksiä ja tutkimuksia, joita voidaan hyödyntää myös muissa voimajohtohankkeissa. Osallistumisjärjestelyt on kuvattu arviointiselostuksessa ja niitä on pidettävä riittävinä. Arviointimenettelyllä on lisätty kansalaisten tiedonsaanti ja osallistumismahdollisuuksia. YVA selostus on rakenteeltaan, luettavuudeltaan ja kuvien osalta laadittu erittäin selkeästi ja asiantuntevasti. Yksityiskohtaiset kuvat ja ilmakuvat havainnollistavat selostusta merkittävästi. Johtoalueen etäisyys häiriintyviin kohteisiin jää paikoin epäselväksi. Voimassa olevien kaavojen esittäminen liitekarttoina olisi parantanut raporttia entisestään. Tiivistelmässä on kerrottu tiiviisti kaikki olennainen YVA prosessista ja vaihtoehdoista sekä vaikutuksista. Vaikutuksen suunta on usein kuvaamatta, ja tämä saattaa aiheuttaa lukijakohtaisesti erilaisen tulkinnan. Yhteenveto ja arviointiselostuksen riittävyys Luonnonoloihin kohdistuvien vaikutusten yhteenvedossa linnustovaikutukset eri vaihtoehdoissa on esitetty muusta raportista poikkeavasti, mikä aiheuttaa perehtymistarpeen koko YVA selostukseen eikä näin ollen helpota luettavuutta etenkään kansalaisten kannalta. Arviointiselostuksessa on esitetty ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun asetuksen 12 :n mukaiset asiat. Selostus kattaa varsin hyvin keskeiset YVA menettelyssä selvitettävät, arviointiohjelmassa ja siitä annetussa lausunnossa esitetyt sekä lausunnoissa ja mielipiteissä esille tulleet asiat. Arviointiselostus on riittävä, kun huomioidaan kasvillisuuden ja arkeologisen lisäinventoinnin tarpeet.

10 LAUSUNNOSTA TIEDOTTAMINEN 10/11 Koska valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita ei ole erityisesti tunnistettu, on tavoitteiden toteutumisen arviointi eri vaihtoehdoissa tehty suppeammin kuin olisi pitänyt. Ympäröivän maankäytön huomioimisesta etenkin hankkeen vaikutukset asutukselle on jätetty huomioimatta arvioitaessa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista. Kaiken kaikkiaan on kuitenkin huomattava, että myös asutukseen kohdistuvia vaikutuksia on tuotu arviointiselostuksessa esille muissa yhteyksissä. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumisen kannalta vaihtoehto A on ympäristökeskuksen näkemyksen mukaan parempi. Vaihtoehtojen vertailu osoittaa selvästi voimajohtojen sijainnista aiheutuvat haitalliset vaikutukset ja vaihtoehtojen erot. Tiedot vaikutuksista arkeologiseen perintöön jäävät puutteelliseksi. Kasvillisuusinventoinnin etenkin uhanalaisen kasvillisuuden säilyttämiseksi ovat tarpeen ennen hankkeen toteuttamista. Yhteysviranomaisen lausunto lähetetään hankkeesta vastaavalle sekä tiedoksi lausunnonantajille, mielipiteen esittäjille ja muille 'Tiedoksi' kohdassa mainituille tahoille. Yhteysviranomaisen lausunto arviointiselostuksesta on nähtävänä välisenä aikana seuraavissa paikoissa: Rovaniemin kaupunki, kaupungin virastotalo, Rovakatu 2, Rovaniemi Tervolan kunta, kunnanvirasto, Keskustie 81, Tervola Keminmaan kunta, kunnanvirasto, Kunnantie 3, 94400Keminmaa Lapin ympäristökeskus, virastotalo, Hallituskatu 5, Rovaniemi Lausuntoon arviointiselostuksesta voi tutustua myös Keminmaan kunnankirjastossa (Väylätie 6, Keminmaa), Tervolan kunnankirjastossa (Paasilinnanpuistotie 1, Tervola) ja Muurolan kirjastossa (Koulukaari 10, Muurola). Lisäksi lausunto on nähtävänä Internetissä osoitteessa: hakupolkuna: Alueelliset ympäristökeskukset > Lappi >Ympäristönsuojelu > Ympäristövaikutusten arviointi > Päättyneet YVAhankkeet. Arviointiselostusta on käsitelty Lapin ympäristökeskuksen YVA ryhmässä. Lausunnon valmisteluun ovat osallistuneet ympäristönsuojelupäällikkö Tiina Kämäräinen, hydrogeologi Heikki Hautala ja ylitarkastaja Pekka Herva. Johtaja Olavi Parpala Ylitarkastaja Leena Ruokanen LIITTEET Lapin ympäristökeskuksen luonnonsuojelulain 65 :n mukainen lausunto,

11 11/11 SUORITEMAKSU 7520 euroa (Valtion maksuperustelaki 150/92, Ympäristöministeriön asetus 1237/03) (koodi: LKP 3012/TA /M2/53/MT3) JAKELU TIEDOKSI Fingrid Oyj Suomen ympäristökeskus Ympäristöministeriö Keminmaan kunnanhallitus Rovaniemen kaupunginhallitus Tervolan kunnanhallitus Lapin liitto Lapin lääninhallitus, sosiaali ja terveysosasto Lapin TE keskus Lapin maakuntamuseo Tornionlaakson maakuntamuseo Museovirasto Metsähallitus, luontopalvelut Metsähallitus, metsätalous Ratahallintokeskus Tiehallinto, Lapin tiepiiri Puolustusvoimat, Tervolan Varikko, Tervola Senaatti kiinteistöt, Pohjois ja Itä Suomen alue, PL 8001, Rovaniemi Lapin lintutieteellinen yhdistys ry/ismo Kreivi, PL 69, Rovaniemi Lapin luonnonsuojelupiiri ry, Valtakatu 22, Rovaniemi Kemin lintuharrastajat Xenus ry/ Jouni Ylipekkala, PL 86, Kemi Mielipiteiden esittäjille LR/RL