Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara

Transkriptio

1 Valtioneuvoston kirjelmä Eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi koneista ja direktiivin 95/16/EY muuttamisesta Perustuslain 96 :n 2 momentin mukaisesti lähetetään Eduskunnalle Euroopan yhteisöjen komission 26 päivänä tammikuuta 2001 tekemä ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi koneista ja direktiivin 95/16/EY muuttamisesta sekä ehdotuksesta laadittu muistio. Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2001 Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara Johtaja Leo Suomaa

2 2 EHDOTUS EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVIKSI KONEISTA JA DIREKTIIVIN 95/16/EY MUUTTAMISESTA Yleistä Komissio on antanut 26 päivänä tammikuuta 2001 ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi koneista ja direktiivin 95/16/EY (hissidirektiivi) muuttamisesta KOM(2000) 899 lopullinen. Ehdotus konedirektiivin uudeksi versioksi on valmisteltu saatujen kokemusten ja riippumattomien korkean tason asiantuntijoiden ryhmän, ns. Molitor -ryhmän antamien ehdotusten ja huomautusten pohjalta. Direktiiviehdotuksesta on käyty lukuisia keskusteluja, joihin ovat osallistuneet kaikki asianomaiset tahot (jäsenvaltiot, kuluttajat, yritykset, työntekijät). Ensimmäinen neuvoston työryhmän kokous oli Direktiiviehdotuksen tarkoituksena on yksinkertaistaa lainsäädäntöä. Sekä voimassa oleva konedirektiivi 1998/37/EY (entinen numero 89/392/ETY) että ehdotus sen uudeksi versioksi koskevat koneiden valmistusta, markkinoille saattamista ja käyttöönottoa. Kysymys on sekä koneiden turvallisuudesta että vapaasta liikkuvuudesta. Direktiivin turvallisuutta, terveyttä ja kuluttajansuojaa koskevien olennaisten vaatimusten mukaiset koneet saavat vapaasti liikkua eli niitä voi vapaasti esteettä myydä tai muuten luovuttaa käyttöön Euroopan talousalueella. Konedirektiivi on saatettu voimaan työturvallisuuslain (299/1958) nojalla annetulla valtioneuvoston päätöksellä koneiden turvallisuudesta 1314/1994. Ehdotuksella laajennetaan direktiivin soveltamisalaa tiettyihin räjähdyspanoksella toimiviin kannettaviin laitteisiin, rakennushisseihin ja vammaisnostimiin. Ehdotuksessa täsmennetään ilmoitettujen laitosten toimintaa koskevia vaatimuksia ja CE-merkintää koskevia vaatimuksia. Ehdotuksessa on myös määräyksiä koskien jäsenvaltioiden kansallisia määräyksiä koneiden asennuksesta ja käytöstä.

3 3 Käsittelyn nykyvaihe Uusia säännöksiä ovat markkinavalvontaa koskevat säännökset, joissa edellytetään, että jäsenvaltio toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi ettei vaarallisia koneita saateta markkinoille tai oteta käyttöön. Jäsenvaltio voi kieltää koneluokan markkinoille saattamisen tai liittää siihen erityisehtoja, jos se on aiheellista turvallisuuden tai terveyden suojelemiseksi. Suurimpaan osaan direktiivin soveltamisalueeseen kuuluvista koneista sovelletaan valmistajan omaa vaatimustenmukaisuuden arviointia ja sisäistä tuotannonvalvontaa. Tämä on säilynyt ennallaan. Direktiivissä ehdotetaan selkeytettäväksi kuitenkin tähän sekä markkinoiden valvontaan liittyviä menettelyjä, jotta vältyttäisiin niiden erilaisilta tulkinnoilta. Direktiiviehdotuksen käsittely on käynnistynyt neuvoston työryhmässä. Ehdotuksen hyväksyminen kestää ainakin kahden puheenjohtajakauden ajan. Suomen kannan valmistelua varten on kuultu sosiaali- ja terveysministeriön ja kauppa- ja teollisuusministeriön asiantuntijoita. Työmarkkinajärjestöjä ja muita sidosryhmiä on kuultu kirjallisesti. Direktiiviehdotuksen tavoite ja keskeinen sisältö Ehdotettu direktiivi on sisämarkkinadirektiivi. Se annettaisiin perustamissopimuksen 95 artiklan nojalla 251 artiklan mukaista yhteispäätösmenettelyä noudattaen. 1 artikla. Soveltamisala. Ehdotuksessa esitetään joitakin muutoksia konedirektiivin soveltamisalaan. Soveltamisala ulotettaisiin koskemaan sellaisia räjähdyspanoksella toimivia kannettavia laitteita (pultti-, tainnutus- ja merkintäpistooleja), joiden räjähdyspanos ei ole suoraan kosketuksessa naulaan, pulttiin tai muuhun sellaiseen. Toinen soveltamisalan laajennus koskee rakennushissejä, joista ei ole ollut minkäänlaista eurooppalaista lainsäädäntöä. Lisäksi liikuntarajoitteisten henkilöiden nostamiseen tarkoitetut laitteet sisällytetään direktiiviin. Tämä edellyttää hissidirektiivin 95/16/EY muutosta. Myös koneen kaltaiset tuotteet kuuluisivat soveltamisalaan. Ehdotuksessa on määritelty soveltamisalaan kuuluvat tuotteet sekä joukko muita

4 4 käsitteitä, joita voimassa olevassa direktiivissä ei ole lainkaan määritelty. Lisäksi direktiiviä muutettaisiin siten, että jos konedirektiivin liitteessä 1 tarkoitetut vaarat kuuluisivat täsmällisemmin jonkun muun direktiivin soveltamisalaan, konedirektiiviä ei sovellettaisi tai lakattaisiin soveltamasta kyseisten vaarojen osalta, kun täsmällisemmät direktiivit pannaan täytäntöön. Erityisdirektiiveistä todetaan, että kuluttajien käyttöön tarkoitettuihin konedirektiivin soveltamisalueen ulkopuolelle rajattuihin koneisiin sovelletaan yleisestä tuoteturvallisuudesta annettua direktiiviä 92/59/ETY. 2 artikla. Määritelmiä. 2 artiklan j kohdan mukaisella markkinoille saattamisella tarkoitetaan direktiiviehdotuksen mukaan loppukäyttäjälle tarkoitetun koneen ensimmäistä asettamista saataville yhteisössä joko maksua vastaan tai ilmaiseksi. Direktiiviehdotuksessa ei mainita maahantuojaa tai myyjää, joista on Suomen lainsäädännössä säädetty. 4 artikla. Markkinoiden valvonta. Direktiiviehdotuksen mukaan lisäyksenä tulisi määräyksiä markkinavalvonnasta. Ehdotuksessa edellytetään, että jäsenvaltio toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi ettei vaarallisia koneita saateta markkinoille tai oteta käyttöön, että jäsenvaltio perustaa tai nimeää toimivaltaiset viranomaiset valvomaan koneiden säännösten mukaisuutta ja että jäsenvaltio määrittelee toimivaltaisten viranomaisten tehtävät, organisaation ja valtuudet ja ilmoittaa niistä komissiolle ja muille jäsenmaille. Jäsenvaltio voi kieltää koneluokan markkinoille saattamisen tai liittää siihen erityisehtoja, jos se on aiheellista turvallisuuden tai terveyden suojelemiseksi. Komission ehdotuksessa ei määritellä markkinavalvonnan käsitettä. Jos jäsenvaltio turvallisuuden ja terveyden suojelemiseksi kieltää koneen markkinoille saattamisen tai varustaa sen erityisehdoilla, sen on ilmoitettava siitä perusteluineen komissiolle ja muille jäsenvaltioille. Komission on kuultava muita jäsenvaltioita ja asianosaisia sekä ilmoitettava jatkotoimenpiteistä. Jos jäsenvaltion toimenpiteet ovat olleet aiheellisia ja jos niillä voidaan parantaa kansalaisten terveyden tai turvallisuuden suojelua, komissio hyväksyy yhteisön toimenpiteet päätöksen 1999/468/EY 5 artiklan sääntelymenettelyn mukaisesti. Tuotteen suojalauseketta koskevat menettelyt pysyvät ennallaan. Ehdotuksella täsmennetään, että konetta on kuitenkin pitänyt käyttää

5 5 sen käyttötarkoituksen mukaisesti tai kohtuudella ennustettavissa olosuhteissa. Ehdotuksella pyritään selventämään koneen kaltaisia tuotteita koskevia määräyksiä. 14 artikla. Vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyt. Vaatimustenmukaisuuden arviointiin ja markkinoiden valvontaan liittyviä menettelyjä on selkeytetty, jotta vältyttäisiin niiden erilaisilta tulkinnoilta. Vaatimustenmukaisuuden arvioinnissa on säilytetty ero kaikkien koneiden ja sellaisten koneiden välillä, joihin liittyy suurempi riskin mahdollisuus (lueteltu liitteessä IV). Kaikkiin koneisiin sovelletaan vaatimustenmukaisuuden arviointia ja sisäistä tuotannonvalvontaa (liite VII). Vaarallisten koneiden osalta valmistaja tai tämän valtuutettu edustaja voi päättää joko seurata yhdenmukaistettuja standardeja (liite IX) tai käyttää koneen EYtyyppitarkastusta (liite X) tai täydellistä laadunvarmistusta (liite XI). Uutena ehdotuksena on, että vaarallisimpienkaan koneiden markkinoille saattaminen ei edellytä kolmatta osapuolta, jos valmistajalla on täydellinen laadunvarmistusjärjestelmä. Tällöin kolmas osapuoli tarkastaa laatujärjestelmän, mutta ei tuotteita. Tässä on huomattava, että on poistettu mahdollisuus jättää tekninen eritelmä ilmoitetulle laitokselle silloin, kun kone on valmistettu yhdenmukaistettujen standardien mukaisesti; laitos ilmoitti tuolloin vastaanottaneensa eritelmän sitä tutkimatta. Lisäksi on otettu käyttöön yksinkertaistettu menettely direktiivissä tarkoitetuille koneille, jotka eivät itsessään aiheuta riskejä turvallisuudelle ja terveydelle (liite VIII). Koneen kaltaisia tuotteita koskee kaksi velvoitetta: ne on varustettava liittämisvakuutuksella (liitteessä II oleva B osa) ja niiden liitteenä on oltava kokoonpano-ohje (liite V). 22 artikla. Komitea. Konekomitea on tällä hetkellä jaettu kahtia, joista toinen puoli käsittelee koneita, toinen henkilösuojaimia. Direktiiviehdotuksen mukaan konekomitea tulisi lisäksi jakaa Neuvoston päätöksen 1999/468/EY mukaisesti niin, että toinen puoli käsittelee tarkoin määriteltyjen tehtävien sääntelymenettelyä ja toinen antaa neuvoja direktiivin soveltamisesta. 23 artikla. Seuraamukset. Direktiiviehdotuksessa esitetään, että jäsenvaltioiden on säädettävä seuraamusjärjestelmästä, jota on sovellettava, jos kansallisia säännöksiä, jotka on annettu direktiivin

6 6 täytäntöönpanemiseksi, rikotaan. Jäsenvaltioiden on myös toteutettava seuraamusten täytäntöönpanon varmistamiseksi kaikki tarvittavat toimenpiteet. Seuraamusten on oltava tehokkaita, suhteellisia ja varoittavia. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava näistä säännöksistä komissiolle 30 päivään kesäkuuta 2004 mennessä ja ilmoitettava niiden muutokset mahdollisimman pian. Vaikutukset Suomen lainsäädäntöön Työturvallisuuslain (299/1958) 40 asettaa velvoitteita koneen tai muun teknisen laitteen valmistajalle, maahantuojalle ja myyjälle sekä henkilölle, joka luovuttaa sellaisen esineen markkinoille tai käyttöön. Konedirektiiviehdotus asettaa koneen rakennetta koskevia velvoitteita koneen valmistajalle, valmistajan valtuutetulle edustajalle ja yhteisön alueelle tuojalle. Työturvallisuuslain 40 :ssä on velvoitteita asetettu myös kansalliselle maahantuojalle tai markkinoille luovuttajalle. Tästä syystä joudutaan harkitsemaan, onko työturvallisuuslain maahantuojaa ja sitä alempaa luovutusketjussa olevan henkilön koneen vaatimustenmukaisuutta koskevat velvoitteet kaikilta osilta yhteisöoikeuden mukaiset. Kansallista maahantuojaa ja markkinoille tai käyttöön luovuttajaa koskevat vaatimukset tulee kuitenkin jättää voimaan käytettyjen koneiden sekä muiden laitteiden kuin konedirektiivin mukaisten koneiden luovuttamisessa. Konedirektiiviehdotus edellyttää myös markkinoiden valvontaa koskevia toimenpiteitä. Näistä on säädetty työsuojelun valvonnasta ja muutoksenhausta työsuojeluasioissa annetun lain (131/1973) 15 a - 15 e :ssä. Säännökset ulottuvat samoihin toimijoihin kuin työturvallisuuslain 40. Markkinoiden valvonnan tarpeet voivat johtaa siihen, että maahantuoja velvoitetaan tiettyihin toimenpiteisiin, vaikka hän ei konedirektiivin mukaan vastaa koneen vaatimustenmukaisuudesta. Välittömiä muutostarpeita valvontalakiin ei aiheudu. Seuraamuksista on säädetty rikoslain 47 luvussa (578/1995). Voimassa olevan direktiivin ja direktiiviehdotuksen 7 artiklan vaatimustenmukaisuusolettaman mukaan jäsenvaltioiden on pidettävä konetta, jossa on CE-merkintä ja jota seuraa EYvaatimustenmukaisuusvakuutus, direktiivin mukaisena. Jäsenvaltiot eivät saa kieltää tai rajoittaa tällaisten koneiden käyttöön ottoa ja markkinoille saattamista alueellaan. Jos kuitenkin jäsenvaltio toteaa,

7 7 että kone, joka on varustettu CE-merkinnällä ja jota seuraa EYvaatimustenmukaisuusvakuutus ja jota käytetään sen käyttötarkoituksen mukaisesti tai kohtuudella ennustettavissa olevissa olosuhteissa, voi vaarantaa ihmisten ja joissakin tapauksissa kotieläinten tai omaisuuden turvallisuuden, se toteuttaa voimassa olevan direktiivin ja direktiiviehdotuksen 11 artiklan mukaan tarvittavat toimenpiteet vetääkseen tämän koneen markkinoilta, kieltääkseen sen saattamisen markkinoille ja/tai sen käyttöön ottamisen tai rajoittaakseen sen vapaata liikkuvuutta. Direktiivi on saatettu Suomessa voimaan valtioneuvoston päätöksellä. Suomen tulee direktiivin hyväksymisen jälkeen arvioida uudelleen nämä vaatimukset Suomen perustuslain vaatimusten mukaisesti ja arvioida, tarvitaanko säännösten implementoimiseksi mahdollisesti valtioneuvoston päätöstä korkeampi säädöstaso. Ehdotus sisältää muitakin sellaisia koneen valmistajalle tai yhteisössä olevalle edustajalle asetettavia velvoitteita, jotka tulevat tältä kannalta tarkasteltavaksi. Mainitut seikat tulevat huomioon otettavaksi työturvallisuuslain uudistamista valmistelevan sosiaali- ja terveysministeriön asettaman toimikunnan työssä, jonka tulee toimeksiantonsa mukaan saada työnsä valmiiksi vuoden 2001 marraskuun loppuun. Muita asiaan liittyviä säädöksiä ovat koneiden turvallisuudesta annettu valtioneuvoston päätös (1314/1994), hissien turvallisuudesta annettu kauppa- ja teollisuusministeriön päätös (564/1997), asetus työsuojeluun liittyvien tarkastuslaitosten hyväksymisestä (18/2000) ja sähköturvallisuusasetus (498/1996). Direktiiviehdotuksella ei ole merkittäviä taloudellisia vaikutuksia, sillä direktiiviehdotuksessa tarkoitettuja koneita valmistavien yritysten on jo sovellettava direktiiviä 98/37/EY, joten niiden ei tarvitse ryhtyä erityistoimenpiteisiin uuden säädöksen johdosta. Ehdotuksella on tarkoitus lisäksi yksinkertaistaa lainsäädäntöä, joka helpottanee sen soveltamista käytäntöön. Hallituksen kanta Voimassa olevaan direktiiviin1998/37/ey verrattuna ehdotuksessa ei ole sellaisia muutoksia, jotka olisivat erityisen sopimattomia Suomen kannalta.

8 8 Suomi pitää hyvänä ehdotusta, että hissidirektiivin ja konedirektiivin raja määritellään siten, että tietyt liikuntarajoitteisten liikkumista helpottavat laitteet tulevat selvästi konedirektiivin soveltamisalaan ja on valmis tarkastelemaan komission tätä ehdotusta myönteiseltä kannalta. Suomi kannattaa komission ehdotusta, että pultti-, tainnutus- ja merkintäpistoolit samoin kuin rakennushissit otetaan konedirektiivin soveltamisalaan, kuten komissio ehdottaa. Ehdotuksen mukaan direktiiviä ei sovellettaisi liikennevälineisiin eikä niiden perävaunuihin, ja sitä sovellettaisiin vain tiettyihin lentokentillä ja kaivoksissa käytettäviin ajoneuvoihin; näin ollen ehdotettua direktiiviä ei sovellettaisi moottorikelkkoihin. Suomi pitää tärkeänä, että soveltamisala saadaan tältä osin määriteltyä riittävän täsmällisesti, ja katsoo, että voimassa olevan direktiivin soveltamisalaa ei tule supistaa. Suomi kannattaa toimenpiteitä markkinavalvonnan tehostamiseksi. Suomi ei kuitenkaan pidä tarkoituksenmukaisena markkinavalvonnan kohdistamista puolivalmiiden tuotteiden markkinavalvontaan, vaan pitää hyödyllisempänä valmiiden tuotteiden markkinavalvontaa. Suomi suhtautuu varauksellisesti siihen muutosehdotukseen, jolla muutettaisiin voimassa olevan direktiivin liitteessä 4 mainittujen, yhdenmukaistetun standardin mukaisten koneiden markkinoille saattamismenettelyä. Yhdenmukaistettujen standardien mukaiset tuotteet olisi vastakin voitava saattaa markkinoille ilman kolmannen osapuolen tyyppitarkastusta tai tyyppitarkastusta muistuttavaa menettelyä. Ehdotetulla menettelyllä vaarannetaan yhdenmukaistettujen standardien asema ja laadinta ilman että muutokselle olisi esitetty turvallisuus- tai muitakaan perusteluja. Sen sijaan hyväksytään muutosehdotus, joka koskee täydelliseen laadunvarmistusjärjestelmään perustuvaa menettelyä. Suomi kannattaa direktiivin soveltamisalan täsmentämistä, mutta katsoo, että soveltamisala olisi rajattava ilman luetteloita tuotetyypeistä. Jos kuitenkin soveltamisalaa ei voida määritellä ilman tiettyjen tuoteryhmien luettelointia, ehdotettuja luetteloita ja niissä käytettäviä käsitteitä on ennen direktiivin hyväksymistä vielä huolellisesti tarkasteltava. Ehdotuksen 22 artiklaan sisältyvä nykyisen konekomitean jakaminen sääntelykomiteaksi ja neuvoa-antavaksi komiteaksi on seurausta ehdotetuista luetteloista.

9 9