Valmistelija sivistysjohtaja Tarja Puro

Transkriptio

1 Sivistyslautakunta Sivistyslautakunta Kouluterveyskyselyn tulokset 2015 Sivltk Valmistelija sivistysjohtaja Tarja Puro Lappajärvellä on tehty kouluterveyskysely 8. ja 9. luokkalaisille sekä lukion alkaville ja jatkaville osa na val ta kun nal lis ta tut ki mus ta ke vääl lä 2015 (THL eli Terveyden ja hyvinvoinnin laitos). Tie dot ke rä tään valta kun nal lisesti vertailu kel poi sel la me ne tel mäl lä ensimmäistä kertaa sähköisesti. Sähköisessä kyselyssä oli paljon ongelmia ja ensin ilmoitettiin, että kunnat eivät saa tuloksiaan (THL:n tiedote ). Ne saatiin kuitenkin keväällä Edel li set ky selyt on tehty vuosina 2003, 2005, 2007, 2009 ja Lap pajärvi on ollut mu kana aina. Nuor ten hy vin vointia ku vaavat 42 indi kaat toria on jaet tu vii teen ryh mään: elin olot, koulu olot, ter veys, ter veys tottu mukset se kä ter veys osaami nen ja oppi las huolto. Kyselyn tulokset on lähetty etukäteen sähköisesti. Lukion ja yhteiskoulun tulokset ovat myös liitteessä 3 ja 4. En sim mäi sessä ku viossa esi te tään kunnassa ta pah tu nut ke hi tys. Toi sessa ku vios sa esi tetään vuoden 2015 tulokset koko maahan (vertailu maakuntaan ei onnistunut tässä kyselyssä ja osa aineis tosta on jäänyt pois). Myöskään koottuja ilon- ja huolenaiheita ei saatu tästä kyselystä. Pienissä kunnissa (30 69 vastaajaa) merkittäväksi on tulkittu vähin tään kymmenen prosenttiyksikön muutos. Pidemmän aikavälin muu tosta raportoitaessa pienessä kunnassa keskimääräisen muutoksen täytyy olla vähin tään 7 prosenttiyksikköä, kun suurimmissa kunnissa riittää 1,5 prosenttiyk sikön keskimääräinen muutos. Kouluterveyskyselyn tuloksia Kauhavan, Evijärven ja Lappajärven osalta käydään lä pi Kun ta yh ty mä Kak si neu voisen yhtymähallitukses sa. Nii tä käydään lä pi vie lä mm. hy vin voin ti työ ryh mäs sä ja las ten ja nuor ten hy vinvointi po liitti sen oh jel man päi vi tyk sessä. Kunnassa tuloksia tarkastellaan niin kouluilla kuin oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa. Niitä käsittelee myös kunnan opiskeluhuollon ohjausryhmä sekä nuorten ohjaus- ja palveluverkosto. Tulokset käydään läpi vielä yhteiskoululla ja lukiolla. Sivistysjohtaja: Lautakunta merkitsee tiedoksi kouluterveyskyselyn tulokset. Tulokset lähetetään tiedoksi myös kunnanhallitukselle ja kunnanvaltuustolle. Sivistyslautakunta kiinnitti huomiota erityisesti seuraaviin kohtiin: Yhteiskoulu luokkalaiset:

2 Kouluolot-osiossa kohta Koulun fyysisissä työoloissa puutteita on edelleen korkea prosenttiluku kuten edellisessäkin kyselyssä. Tämä kohta koostuu seuraavista työskentelyä haittaavista tekijöistä: opiskelutilojen ahtaus, melu, sopimaton valaistus, huono ilmanvaihto, lämpötila, likaisuus, epämukavat työtuolit tai -pöydät, huonot sosiaalitilat, tapaturmavaara. Näistä selvästi erottuvat eli huonoksi koetaan sopimaton lämpötila ja epämukavat työtuolit ja -pöydät. Edelliseen kyselyyn verrattuna melu ja kaiku ovat nousseet selvästi tekijöiksi, jotka haittaavat opiskelua. Työilmapiiri ja osallisuus paranivat kaikista edellisistä kyselyistä vuodesta 2007 lähtien. Ainoa joka nousi oli työympäristön rauhattomuus. Kiusaaminen ja häirintä on kyselyn mukaan vähäistä - lähes 70 % kokee, että kiusaamiseen ei ole puututtu koulun aikuisten toimesta. Vrt. lukio sama ilmiö. Niiden osuus, joiden mielestä koululuonas tarjotaan sopimattomaan aikaan on selvästi lisääntynyt. Yläluokat siirtyivät syömään lounaan vsta klo asteittain lukuvuoden aikana. Tupakointi ja alkoholin käyttö erittäin vähäistä, mikä on hyvä. Hampaiden harjaus huolestuttavan vähäistä, alle 40% pesee aamuisin. Kokemukset terveystarkastuksista erittäin hyvät. Lukio: Edellisen kerran yllättävä tulosa terveystottumusten kohdalla hampaiden harjauksen vähyydestä on parantunut (66 % -> 46 %). Alle 8 tuntia nukkuvien lukiolaisten osuus on noussut (33 % -> 54 %) Fyysiset työolot ovat pitkälti kunnossa lukiolaisten mukaan. Sopimaton lämpötila on vuodesta toiseen korkealla. Työilmapiiri ja osallisuus -osion tulokset vaihtelevat jonkin verran kahden vuoden välein, mutta vuoden 2015 tulosten perusteella niin koulutyön kiireisyys ja kuormittavuus ovat nousseet selkeästi ja ovat laajempi ilmiö kuin koko valtakunnassa; erityisesti näin ovat vastanneet tytöt. Koulukiusattuna ei ole ollut kukaan, joten on luonnollista, että siihen ei ole kukaan aikuinen puuttunut. Koettu terveys on huonontunut jonkin verran edellisestä kyselystä ja on myös huonompi lappajärveläisillä verrattuna koko maahan kuin viime kyselyssä. Ehkä tässä kohtaa koulutyön kuormittavuus ja koettu terveys kulkevat käsi kädessä. Kokemukset terveystarkastuksista ovat hyvät. Päätös: Sivistyslautakunta päätti siirtää asian seuraavaan kokoukseen. Tästä päätöksestä antaa lisätietoja sivistys ohtaja Tar ja Puro, puh tai

3 Sivltk 69 Valmistelija sivistysjohtaja Tarja Puro Sivistyslautakunta päätti siirtää kouluterveyskyselyn tulosten tarkastelun, jotta mukaan saadaan koulujen näkemykset tuloksista. Lukion opettajainkokouksessa tulokset on käyty läpi ja opiskelijakunnan hallituksen kokouksessa Lisäksi kunnan opiskelijahuollon ohjausryhmä on käynyt läpi tulokset kokouksessaan Yhteiskoulun tuloksia tarkastellaan opettajainkokouksessa Edellä mainittujen kohtien lisäksi keskusteluun voidaan nostaa seuraavat kohdat kouluterveyskyselystä: Yhteiskoulu luokkalaiset (v. 2015): Fyysiset työolot: Eniten muutoksia edellisiin vuosiin ja merkittävät muutokset (yli 10 % muutos) on kohdissa melu ja kaiku sekä epämukavat tuolit ja pöydät. Lähes kaikissa kohdissa on huonommat tulokset kuin valtakunnallinen keskiarvo. Tästä samasta kohdasta on saatu edellisissäkin kouluterveyskyselyissä huonoja tuloksia. Koulutyön kuormittavuus: Erityisesti tytöt kokevat kuormittavuutta -sama ilmiö koko valtakunnassa kuin lukiossakin. Viidesosa (20 %) arvioi, että saa harvoin tai ei juuri koskaan apua koulussa koulunkäynnin ja opiskelun vaikeuksiin. Osuus on vähentynyt edellisistä vuosista ja on saman suuruinen kuin valtakunnallisesti (22 %). Kiusaaminen ja häirintä: Kiusaamismäärät vähäisempiä kuin valtakunnallisesti. Huolestuttavan suuri määrä arvioi, että aikuiset eivät puutu kiusaamiseen (valtakunnallisesti saman suuruinen prosenttiluku). Ruokailu: Yhtä aikaa sopimaton koululounasaika ja lähes puolet ei syös aamupalaa. Kolmasosa arvioi myös, että ruokaa ei ole riittävästi; muutos on ajankohdassa ja ruokamäärässä merkittävä. Pojat jättävät koululounaan väliin (lähes 40 %). Perusopetuksen rehtorin mukaan pojat eivät jätä koululla syömättä. Ehkä kysymyksen muotoilu En syö koululounasta jokaisena koulupäivänä on käsitetty kirjaimellisesti ja siihen on vastattu, että ei syö, koska koululla ei välttämättä syödä esim. TET-harjoittelun aikana eikä ollenkaan, kun koulusta ollaan poissa. Koettu terveys: Viikottaiset päänsäryt sekä niska- tai hartiakivut lisääntyneet selkeästi ja suurimmaksi osaksi tytöillä. Kipuja selvästi enemmän kuin valtakunnallisesti. Päivittäiset säryt ja kivut ovat puolestaan vähän vähentyneet. Huom! kolmasosalle ja suurimmaksi osaksi tytöille netissä vietetty aika aiheutti ongelmia vuorokausirytmiin.

4 Lukio: Opiskelijakunnan hallitus kiinnitti huomiota erityisesti tyttöjen kokemukseen opiskelun kuormittavuudesta. Sopimaton lämpötila on kuulema yleensä Maksi-luokassa, jossa on välillä kylmä. Opettajakunta yrittää vielä entistä paremmin tähdentää ja teroittaa opiskelijoille töiden aikatauluttamista ja niiden tekemistä ajallaan. Taukojumppa niin opiskelijoille kuin opettajillekin tekisi päivän aikana hyvää. Terveystiedon opettaja toteuttaakin jo tätä pienimuotoisesti. Opiskelijahuollon ohjausryhmä: Fyysiset työolot: Melu ja kaiku näkyvät selvästi haittaavina, melu on nyt syksyllä 2016 jonkin verran vähentynyt, mutta kaiku on edelleen kivirakennuksessa melkoinen, erityisesti portaikkojen kohdalla. Tuloksissa näkyy koulukeskuksen silloinen ahtaus, koska koulussa oli koko yhteiskoulu. Yläluokkalaiset eivät kokeneet ahtautta ongelmaksi, mutta selvästikin sen seuraukset. Työtuoleille ja -pöydille tehtävä jotain, koska jatkuva ongelma. Kuormittavuus: Näkyy olevan enemmän tyttöjen kokemaa. Tulokset on hyvä käydä oppilaiden kanssa läpi - ehkä kaikki yhdessä ja kohdat esim. Ei ole saanut apua koulusta koulunkäynnin ja opiskelun vaikeuksissa luokkatasolla; mistä oppilaat luulevat, että viides osa kokee näin ja mihin asioihin he eivät koe saavansa apua. Perusopetuksen puolella sekä opinto-ohjaaja että koulukuraattori keskustelevat jokaisen 7. luokkalaisen kanssa ja kertovat, mitä apua ja keneltä sitä koululta saa. Oppilailla pitäisi olla tiedossa keneen puoleen missäkin asiassa kääntyä. Uutena kyselyssä olivat koosteet Kokemus terveystarkastuksesta ja Kokemus vastaanotolle pääsystä. NÄiden tulosten perusteella koulun sosiaalipalvelut ja terveyspalvelut toimivat hyvin ellei erinomaiset. Raija Laitila välittää tulokset tiedoksi vielä kouluterveydenhoitajille. Myös lukiolaisten kokemuksen mukaan koulun sosiaali- ja terveyspalvelut ovat toimineet hyvin hyvin. Lukiolaiset eivät kokeneet ihan niin paljon saaneensa hyödyllistä tietoa kuin peruskoululaiset. Koulukuraattori valmistelee toisen asteen opiskelijoille seksuaalikasvatuksen kokonaisuutta, mikä nähtiin koko ohjausryhmässä tarpeelliseksi ja tervetulleeksi. Sivistysjohtaja: Sivistyslautakunta merkitsee tiedoksi kouluterveys 2015 tulokset. Tulokset lähetetään tiedoksi myös kunnanhallitukselle ja kunnanvaltuustolle. Sivistyslautakunta tulee esittämään vuoden 2017 talousarvioon osaksi kouluterveyskyselyn tulosten pohjalta määrärahaa koulukeskuksen vanhan puolen akustiikan parantamiseen (melun ja kaikumisen vähentäminen) sekä seuraaville viidelle vuodelle kaikkien opetusluokkien uudistamista 2-3 luokkaa kerrallaan, niin että niihin saadaan ergonomiset ja uuden oppimisympäristön vaatimat työtuolit ja pulpetit niin oppilaille kuin

5 opettajillekin. Lisäesitys kokouksessa: Päätös: Huomiota tulisi kiinnittää erityisesti asioihin, jotka ovat hyvin. Esille kannattaa nostaa erityisesti taulukot, joissa esitetään myönteisiä indikaattoreita. Hyväksyttiin. Tästä päätöksestä antaa lisätietoja sivistysjohtaja Tarja Puro, puh tai