Toimitusjohtaja Esa Holmala kertoo Kiinteistö Oy Hämeenkyrön Jokimetsän ajankohtaisista asioista ennen kokouksen alkua.

Transkriptio

1 ASIALISTA HALLITUKSEN KOKOUS 17/2016 Kokousaika , klo Paikka Kunnantalo, valtuustosali Asiat Toimitusjohtaja Esa Holmala kertoo Kiinteistö Oy Hämeenkyrön Jokimetsän ajankohtaisista asioista ennen kokouksen alkua. Kaavoitusarkkitehti Helena Ylinen selostaa kaava-asioita ja vs. tekninen johtaja Hannu Niemelä selostaa oikaisuvaatimuksia ennen kokousta. Asialista H 86 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus H 87 pöytäkirjan tarkastajat H 88 Keskusta 2030 yleiskaava; kaavan vireilletulon uudistaminen H 89 Mahnalan asemakaavan valmisteluvaiheen palauteraportti H 90 Oikaisuvaatimus; Tainio Aki, hallituksen päätös, 72 ; viemäröinnin toteutustavasta toiminta-alueen osalla Sasi-Mahnala-Kyröspohja-Heinijärvi H 91 Oikaisuvaatimus; Tainio Aki; hallituksen päätös, 73 liittymiskohdasta ja liittymismaksusta H 92 Oikaisuvaatimus; Tainio Aki; hallituksen päätös, 75 vapautuksen myöntämisen periaatteista viemäriverkostoon liittämisvelvollisuudesta H 93 Lausunto; somaattinen erikoissairaanhoito Pirkanmaalla, väliraportti H 94 Ilmoitukset

2 KOKOUSPÖYTÄKIRJA 226 Hallitus 17/2016 KOKOUSAIKA , klo KOKOUSPAIKKA Kunnantalo, valtuustosali SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET pj Risto Linnainmaa vj Jarmo Kalliola I vpj Päivi Leskinen este vj Harri Isomuotia II vpj Rauno Mäki vj Erkki Rikala j Päivi Hiltunen vj Raija Mäensivu j Maria Härkki-Santala vj Susanna Palomäki j Heimo Nordfors vj Anna-Kaisa Immonen j Maarit Lepistö vj Jukka Juvonen j Esa Järvenpää vj Jarmo Järvinen j Vilho Ponkiniemi vj Raija Westergård MUUT SAAPUVILLA OLLEET Kirsi Parhankangas Pasi Eloranta Mauri Lepola Erja-Riitta Myllymäki valtuuston puheenjohtaja valtuuston I varapj valtuuston II varapj. hallintopalvelusihteeri VIRANHALTIJAT Antero Alenius Tiina Paloranta kunnanjohtaja, esittelijä talousjohtaja, ptk-pitäjä ASIAT :t PÖYTÄKIRJAN ALLEKIRJOITUS JA VARMENNUS Puheenjohtaja Risto Linnainmaa Pöytäkirjanpitäjä Tiina Paloranta PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Tarkastusaika , klo mennessä. PÖYTÄKIRJA ON KOKOUKSEN KULUN MUKAINEN Heimo Nordfors Maarit Lepistö PÖYTÄKIRJA ON PIDETTY YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ , klo kunnantalossa, arkistosihteerin työhuoneessa. Erja-Riitta Myllymäki

3 227 H 86 Esitys: Päätös: KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Puheenjohtaja toteaa kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Todettiin.

4 228 H 87 Esitys: Päätös: PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAT Pöytäkirjan tarkastajiksi valitaan Heimo Nordfors ja Maarit Lepistö. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Heimo Nordfors ja Maarit Lepistö.

5 229 H 88 KESKUSTA 2030 YLEISKAAVA; KAAVAN VIREILLETULON UUDISTAMINEN Ympäristölautakunta , 32 Kaavoitusarkkitehti Helena Ylinen: Esitys (kaavoitusarkkitehti Helena Ylinen): Hämeenkyrön kunnan keskustan voimassa oleva yleiskaava, Keskusta 2010, on laadittu 1990-luvun alussa. Yleiskaava vaatii päivitystä mm. aluevarausten, ranta-alueiden rakentamisen ja liikenteen sekä luonnon, maiseman ja kulttuuriympäristön arvoalueiden ja -kohteiden osalta. Suunnittelualueena on alustavasti voimassa olevan Keskusta yleiskaavan alue, joka käsittää kirkonkylän ja Kyröskosken taajamat ja ympäröiviä alueita. Aluerajaus tarkennetaan kaavatyön valmisteluvaiheen nähtäville asettamiseen mennessä. Yleiskaavatyötä tehdään virkatyönä sekä erityisesti selvitysten laatimisen osalta konsulttityönä. Vireille tulon jälkeen valmistelu käynnistyy osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) laatimisella, jonka yhteydessä määritellään mm. suunnitteluosapuolet, työvaiheet ja tarvittavat selvitykset sekä ohjelmoidaan niiden kilpailutus. Yleiskaavatyö ja siitä aiheutuvat kustannukset on tarkoitus vaiheistaa kolmelle vuodelle, esimerkiksi: OAS, tavoitteet ja selvitykset (työmääräarvio 40 %) Kehityskuvat ja valmisteluvaihe (työmääräarvio 40 %) Ehdotusvaihe ja hyväksymisvaihe (työmääräarvio 20 %) Yleiskaavatyössä käytetään vuorovaikutteisia suunnittelumenetelmiä. Tavoitteista ja vaikutusarvioinnista voidaan järjestää työpajoja eri osallisryhmien kanssa, joita ovat esimerkiksi yrittäjät, maataloustuottajat, koululaiset, ikäihmiset, vapaa-ajan asukkaat ja luottamushenkilöt. Osallisten tavoitteiden selvittämiseksi voidaan järjestää myös internetkyselyjä. Kunnan viranhaltijoista ja luottamushenkilöistä nimetään työlle valmisteluryhmä ja ohjausryhmä. Yleiskaavatyössä hyödynnetään mm. Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 perustaksi tehtyjä selvityksiä ja kunnassa käynnissä olevia hankkeita.

6 230 Ympäristölautakunta päättää hyväksyä Keskusta yleiskaavan uudistamistyön kuulutettavaksi vireille. Vireille tulon kuulutuksessa ilmoitetaan samalla, että laadittavan yleiskaavan alueella ei toistaiseksi myönnetä käyttötarkoituksen muutoksia ranta-alueilla. Päätös: Lautakunta hyväksyi esityksen. Ote: - kunnanhallitus (Keskusta 2030-yleiskaavan osalta) - kaavoitusarkkitehti (käyttötarkoituksen muutoksien osalta) Hallitus , 88 Hallitus on käynnistänyt keskustan yleiskaavan tarkistamisen Kaava oli tuolloin nimeltään keskustan yleiskaava Kaavan valmistelutyö käynnistyy nyt uudistetussa muodossa. Esitys: Päätös: HALLITUS toteaa keskustan yleiskaavatyön olevan käynnistynyt ja kaavavalmistelu on nimeltään Keskusta 2030 Hyväksyttiin. Ote:. ympäristölautakunta. kaavoitusarkkitehti Helena Ylinen

7 231 H 89 MAHNALAN ASEMAKAAVAN VALMISTELUVAIHEEN PALAUTERAPORTTI MAHNALAN ASEMAKAAVA VIREILLE; OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN Hallitus , 108 Kaavoitusarkkitehti Pöntys: Liite Kunta on hankkinut Mahnalan kylästä maata asuinalueen kaavoittamiseksi Sasi-Mahnala-Laitila -osayleiskaavan mukaisesti. Asemakaavalla on tarkoitus osoittaa pääasiassa omakotitontteja entiselle Mahnalanharjun soranottoalueelle. Siirtoviemärilinja Hämeenkyröstä Sasiin on parhaillaan käynnissä ja suunnittelukohde sijaitsee sen toiminta-alueella. Asemakaavoitettavan alueen ja Mahnalan Ympäristökoulun välille suunnitellaan kevytväylää. Pohjaolosuhteet rakentamiselle ovat erittäin hyvät, koska alue on pääasiassa sorapohjaista. Mahnalan asemakaavahanke sisältyy kaavoitusohjelmaan. Liitteenä OAS (osallistumis- ja arviointisuunnitelma). Esitys: Päätös: HALLITUS päättää Mahnalan asemakaavan vireilletulosta ja hyväksyy sitä koskevan osallistumis- ja arviointisuunnitelman. HALLITUS hyväksyi esityksen yksimielisesti Päivi Hiltunen poistui esteelliseksi ilmoittautuneena tämän asian käsittelyn ajaksi. Ote:. kaavoitusarkkitehti Pöntys. kaavasuunnittelija Anttila. toimistosihteeri Vataja MAHNALAN ASEMAKAAVA Ympäristölautakunta , 19 Kaavoitusarkkitehti Helena Ylinen:

8 232 Mahnalan alueen asemakaavoitus on esitetty tavoitteena kunnan kaavoituskatsauksessa vuodesta 2012 lähtien. Vireilletulokuulutus on julkaistu ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettu nähtäville kunnan internetsivuilla Vuonna 2016 vaihtoehtojen laatiminen käynnistettiin aiemmin tehtyjä luonnoksia kehitellen. Tarkastelussa oli neljä alustavaa vaihtoehtoa, jotka erosivat toisistaan lähinnä katuverkon ja tonttimäärien osalta. Hyväksyttäväksi esitettävässä valmisteluvaiheen aineistossa tarkasteltavana on nyt kaksi vaihtoehtoa, jotka poikkeavat toisistaan tonttimäärän (21 tonttia tai 28 tonttia), tonttikoon, leikkialueen sijainnin ja katuverkon yksityiskohtien osalta. Liittyminen Maisematiehen on kummassakin vaihtoehdossa samanlainen. Asemakaavahankkeen tarkoituksena on alueen yleiskaavoja toteuttaen osoittaa tavoitellulle Mahnalan alueelle mahdollisuus hallittuun kasvuun. Samalla saadaan käyttämätön entinen soraottoalue maisemoiduksi, ja uusia käyttäjiä vasta rakennetulle vesihuoltolinjalle, Sasin päiväkodille ja esiopetukselle, tulevalle Mahnalan Ympäristökoulun laajennukselle sekä tulevalle kevyen liikenteen väylälle. Päivitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja alustava kaavaselostus ovat esityslistan liitteinä. Aineistoja täydennetään vielä nähtävillä olon alkamiseen mennessä. Keskiviikkona alkaen kello 17 pidetään kaavasta avoin yleisötilaisuus Jyväpirtillä, mikä tieto liitetään kutsuna nähtäville tulon kuulutukseen. Esitys (kaavoitusarkkitehti Helena Ylinen): Ympäristölautakunta hyväksyy Mahnalan asemakaavan valmisteluvaiheen asetettavaksi nähtäville väliseksi ajaksi mielipiteiden ja lausuntojen saamiseksi, ja antaa nähtäville asettamisen ja siitä sekä yleisötilaisuuden ajankohdasta kuuluttamisen kaavoitusyksikön tehtäväksi. Valmisteluvaiheen kaava-aineistoa täydennetään vielä nähtävillä olon alkamiseen mennessä. Päätös: Lautakunta hyväksyi esityksen. Ote: Tiedoksi:. maankäyttö- ja kaavoitusyksikkö (toimeenpanovastuu) - kunnanhallitus MAHNALAN ASEMAKAAVAN VALMISTELUVAIHEEN PALAUTERAPORTTI

9 233 Ympäristölautakunta , 33 Kaavoitusarkkitehti Helena Ylinen: Palauteraportissa on esitetty asemakaavaan saadut lausunnot ja mielipiteet ja kaavoittajan niihin laatimat vastineet. Palauteraportti on esityslistan oheismateriaalina. Palautetta saatiin maltillisesti. Suurin esiin tuotu huoli oli nykyisen ja laajentuvan maataloustoiminnan turvaaminen uuden pientaloasumisen rinnalla. Esitys (kaavoitusarkkitehti Helena Ylinen): Ympäristölautakunta hyväksyy Mahnalan asemakaavan valmisteluvaiheen palauteraportissa esitetyt periaatteet asemakaavan ehdotusvaiheen suunnittelun pohjaksi. Päätös: Lautakunta hyväksyi esityksen. Ote: - kunnanhallitus Hallitus , 89 Palauteraportti on oheismateriaalina. Lisäksi oheismateriaaleihin on tallennettu valmisteluvaiheen kaavaluonnokset ja selostus ( ). Esitys: Päätös: HALLITUS saa tiedokseen Mahnalan asemakaavan valmisteluvaiheen palauteraportissa esitetyt periaatteet asemakaavan ehdotusvaiheen suunnittelun pohjaksi. Hyväksyttiin. Ote:. ympäristölautakunta. kaavoitusarkkitehti Helena Ylinen

10 234 H 90 OIKAISUVAATIMUS; TAINIO AKI, HALLITUKSEN PÄÄTÖS, 72 ; VIEMÄRÖIN- NIN TOTEUTUSTAVASTA TOIMINTA-ALUEEN OSALLA SASI-MAHNALA-KY- RÖSPOHJA-HEINIJÄRVI Hallitus , 90 Valmistelijat: vs. tekninen johtaja Hannu Niemelä ja kunnanjohtaja Liite Antero Alenius. Aki Tainio on jättänyt oikaisuvaatimuksen kunnanhallituksen päätökseen 72, jolla kunta päätti viemäröinnin toteutustavasta Sasi-Mahnala-Kyröspohja-Heinijärvi alueella. Kuntalaki määrää oikaisuvaatimuksesta: Kunnanhallituksen, lautakunnan ja valiokunnan, niiden jaoston sekä niiden alaisen viranomaisen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua. Oikaisuvaatimus tehdään 1 momentissa tarkoitetun toimielimen ja sen jaoston sekä sen alaisen viranomaisen päätöksestä asianomaiselle toimielimelle. Oikaisuvaatimus on käsiteltävä kiireellisenä. Oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Tainiolla on oikeus tehdä oikaisuvaatimus. Oikaisuvaatimus on tehty määräajassa. Oikaisuvaatimusta käsiteltäessä viranomainen käsittelee nimenomaan oikaisuvaatimuksen eikä koko sitä asiaa, jota oikaisuvaatimus koskee. Viranomainen on näin ollen sidottu niihin vaatimuksiin, jotka oikaisuvaatimuksessa on esitetty eikä voi käsitellä asiaa laajemmin. Oikaisuvaatimuksessa esitetyt laillisuusvirheet on tutkittava ja harkittava myös, onko päätöstä muutettava vaatimuksen tekijän esittämät tarkoitusmukaisuusperiaatteet huomioon ottaen. Oikaisuvaatimusta käsiteltäessä toimielin voi muuttaa päätöstään, ku-

11 235 mota päätöksen tai hylätä oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimuspäätöksessä on annettava perusteltu ratkaisu oikaisuvaatimuksessa esitettyihin vaatimuksiin. Tainion vaatimukset: 1. päätös on muutettava vesihuoltolain mukaiseksi 2. vesihuoltolaitos rakentaa toiminta-alueella koko viemäriverkoston vähintään kunkin kiinteistön liittymiskohtaan saakka 3. liittymisestä vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon veloitetaan ainoastaan liittymismaksu Tainion perustelut: On harhaanjohtavaa käyttää päätöksessä termejä, jotka eivät esiinny vesihuoltolaissa. Laissa ei ole puhetta esimerkiksi kokoomaviemäreistä. Kokoomaviemärit ovat osa vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoa. Vesihuoltolain 12 mukaan liittämiskohdan tulee sijaita kiinteistön välittömässä läheisyydessä. Vesihuoltolain 13 mukaan vesihuoltolaitoksen verkostoon liitettävän kiinteistön omistaja tai haltija vastaa (eli myös kustantaa) kiinteistön vesihuoltolaitteistosta ainoastaan liittämiskohtaan saakka. Kaikki asiat viemäriverkostossa kiinteistön liittämiskohdan ulkopuolella kuuluu vesihuoltolaitokselle. Vastine 1. Päätös on muutettava vesihuoltolain mukaiseksi Kunnanhallituksen päätös on vesihuoltolain mukainen seuraavin perustein: Kunnan oikeus määrittää omaa toimintaansa ja kohdentaa investointejaan kunnan alueelle perustuu kunnan itsehallintoon. Vesihuoltolain 5 mukaan kunnan tulee kehittää vesihuoltoaan alueellaan yhdyskuntakehitystä vastaavasti. Maksut Vesihuoltolaitoksen peruslähtökohta kaikessa toiminnassa on rahoittaa oma toiminta liittyjiltä perittävillä erilaisilla maksuilla. Vesihuoltolain 19 on seuraava: 19 Maksut Vesihuoltolaitoksen tulee periä vesihuollosta käyttömaksua. Käyttömaksu peritään kiinteistön käyttämän veden ja poisjohdettavan jäte-

12 236 veden määrän ja laadun perusteella. Vesihuoltolaitos voi periä käyttömaksua myös huleveden viemäröinnistä. Lisäksi laitos voi periä liittymismaksua ja perusmaksua sekä muita maksuja laitoksen toimittamista palveluista. Nämä maksut ovat eri alueilla erisuuruisia, jos tämä on tarpeen kustannusten oikean kohdentamisen tai aiheuttamisperiaatteen toteuttamisen vuoksi taikka muusta vastaavasta syystä. Liittymismaksun suuruudessa voidaan ottaa huomioon myös kiinteistön käyttötarkoitus Liittämiskohta ja sen läheisyys Liittämiskohdan määräämiseen on vesihuoltolaitoksella yksiselitteinen oikeus vesihuoltolain 12 (alla) perusteella. 12 Liittämiskohdat Vesihuoltolaitoksen tulee määrätä jokaista verkostoonsa liitettävää kiinteistöä varten liittämiskohdat, joiden tulee sijaita kiinteistön välittömässä läheisyydessä. Liittämiskohtien sijainnin takia kiinteistön liittämisestä laitoksen verkostoon ei saa aiheutua kiinteistön omistajalle tai haltijalle kohtuuttomia kustannuksia. Voimassa oleva vesihuoltolaki tai vielä sovellettava aiempi vesihuoltolaki ei määrittele edes perusteluissaan 100 m liittymisetäisyyttä. Vesihuoltolain 12 yksityiskohtaisissa perusteluissa (HE 218/2013) todetaan: Muutoksen avulla varmistettaisiin, että kiinteistön vesihuoltolaitteiston rakentamis- tai kunnossapitokustannukset eivät muodostuisi yksittäistapauksessa kohtuuttomiksi. Kustannuksina otettaisiin huomioon lähinnä kiinteistön rajan ulkopuolelle sijoitettavan laitteiston rakentamiskustannukset. Kohtuuttomuutta arvioitaessa kustannuksia verrattaisiin muiden samalla toiminta-alueen osalla sijaitsevien ja olosuhteiltaan samankaltaisten kiinteistöjen laitteistojen rakentamis ja saneerauskustannuksiin. Esimerkiksi saman kadun varrella tai naapurustossa sijaitsevien kiinteistöjen liittämisetäisyyksissä tai -kustannuksissa ei tulisi olla suuria eroja. Säännöksen nojalla ei voitaisi vaatia, että liittämisetäisyydet tai liittämisen kustannukset olisivat yhtä suuret samalla toiminta-alueen osalla tai laitoksen verkostoihin eri aikaan liittyvien kiinteistöjen kesken.

13 237 Kunnanhallitus on asettanut vesihuoltolain mukaisesti kokoomaviemärille kiinteistökohtaisen kustannusrajan hyväksymissään ohjeissa. Laissa olevan välitön läheisyys ja kohtuuton kustannus on kokoojaviemämärin osalta määritelty tällä euron kustannusrajalla. Lisäksi vesihuoltolain 36 (alla) valtioneuvoksen asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä mm. liittämiskohdan enimmäisetäisyydestä. 36 Tarkemmat säännökset Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä: 1) 12 :ssä tarkoitetun liittämiskohdan enimmäisetäisyydestä kiinteistön rajasta tai liitettävän kiinteistön lähimmästä rakennuksesta; Ei ole tiedossa, että valtioneuvosto olisi asettanut tarkempia säännöksiä enimmäisetäisyydestä. Viemäreiden omistus ja käytetty termistö Viemäreiden omistusta ei ole määritelty laissa eli viemärin voi omistaa esim. yksityinen, yritys tai osuuskunta. Päätöksen terminologiassa on käytetty sanaa kokoomaviemäri kun oikea termi on kokoojaviemäri, tältä osin käytetyllä sanalla ei ole tässä asiayhteydessä harhauttavaa merkitystä tai väärinymmärryksen mahdollisuutta. Oikaisuvaatimuksen allekirjoittajakin käyttää samaa termiä. Kokooma- ja kokoojaviemäri tarkoittavat käytännössä samaa asiaa. Vaatimus 1. hylätään ja todetaan kunnanhallituksen päätöksen olevan ylläolevaan perustuen vesihuoltolain mukainen. Vastine 2. Vesihuoltolaitos rakentaa toiminta-alueella koko viemäriverkoston vähintään kunkin kiinteistön liittymiskohtaan saakka Vesihuoltolaitos rakentaa/rakennuttaa tarvittaessa koko viemäriverkoston ja perii siitä aiheutuvat kulut liittyjältä. Vesihuoltolaitos antaa myös mahdollisuuden omatoimirakentamiseen. Vaatimus 2 hylätään ylläolevaan perustuen.

14 238 Vastine 3. Liittymisestä vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon veloitetaan ainoastaan liittymismaksu Tarvittaessa kokoojaviemärin kustannukset voidaan sisällyttää liittymismaksuun, sillä vesihuoltolaitoksen taksat ja maksut määrittelee kunta/vesihuoltolaitos. Jos rakentamisesta aiheutuneet kustannukset, jotka määräytyvät mm. etäisyyden mukaan, lisättäisiin liittymismaksuun, kaikkia palvelevasta liittymismaksutaulukosta tulisi hyvin sekava. Parempi tapa rakentamisesta aiheutuneiden kustannusten laskuttamiseen on pitää kiinteistökohtaiset liittämismaksut nykyisenmuotoisena ja laskuttaa rakentamisesta aiheutuneet kustannukset toteutuman mukaisesti. Vesihuoltolaitos laskuttaa liittymismaksun lisäksi rakentamisesta aiheutuneet kustannukset kunnanhallituksen päättämien ohjeiden mukaisesti. Vaatimus 3 hylätään ylläolevaan perustuen. Liitteet: oikaisuvaatimus, toiminta- ja pohjavesialuekartta Esitys: Päätös: HALLITUS hylkää oikaisuvaatimuksen selosteosassa kerrottujen vastineiden perusteella ja pitää voimassa hallituksen päätöksen Hyväksyttiin. Ote:. Aki Tainio. tekninen lautakunta

15 239 H 91 OIKAISUVAATIMUS; TAINIO AKI; HALLITUKSEN PÄÄTÖS, 73 LIITTYMIS- KOHDASTA JA LIITTYMISMAKSUSTA Hallitus , 91 Valmistelijat: vs. tekninen johtaja Hannu Niemelä ja kunnanjohtaja Liite Antero Alenius. Aki Tainio on jättänyt oikaisuvaatimuksen kunnanhallituksen päätökseen 73, jolla kunta on päättänyt liittymiskohdasta ja liittymismaksusta. Kuntalaki määrää oikaisuvaatimuksesta: Kunnanhallituksen, lautakunnan ja valiokunnan, niiden jaoston sekä niiden alaisen viranomaisen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua. Oikaisuvaatimus tehdään 1 momentissa tarkoitetun toimielimen ja sen jaoston sekä sen alaisen viranomaisen päätöksestä asianomaiselle toimielimelle. Oikaisuvaatimus on käsiteltävä kiireellisenä. Oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Tainiolla on oikeus tehdä oikaisuvaatimus. Oikaisuvaatimus on tehty määräajassa. Oikaisuvaatimusta käsiteltäessä viranomainen käsittelee nimenomaan oikaisuvaatimuksen eikä koko sitä asiaa, jota oikaisuvaatimus koskee. Viranomainen on näin ollen sidottu niihin vaatimuksiin, jotka oikaisuvaatimuksessa on esitetty eikä voi käsitellä asiaa laajemmin. Oikaisuvaatimuksessa esitetyt laillisuusvirheet on tutkittava ja harkittava myös, onko päätöstä muutettava vaatimuksen tekijän esittämät tarkoitusmukaisuusperiaatteet huomioon ottaen. Oikaisuvaatimusta käsiteltäessä toimielin voi muuttaa päätöstään, ku-

16 240 mota päätöksen tai hylätä oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimuspäätöksessä on annettava perusteltu ratkaisu oikaisuvaatimuksessa esitettyihin vaatimuksiin. Tainion vaatimukset: 1. päätös on muutettava vesihuoltolain mukaiseksi 2. Kiinteistön liittämiskohdan sijainti, josta liittyjän osuus alkaa, on kiinteistön välittömässä läheisyydessä (liittämiskohta saa olla enimmillään 100 metrin säteellä liitettävästä rakennuksesta, kuten vesihuoltolaissa määritellään). 3. kiinteistön liittymisestä viemäriverkostoon, vesihuoltolaitos ei peri liittyjältä mitään muita kustannuksia kuin liittymismaksun. Tainion perustelut: Kunnanhallitus on päättänyt, että kiinteistön viemäriin liittymiskohta sijaitsee runkoputkessa. Kuitenkin kunta käsittää, että runkoputki on vain tuo tällä hetkellä olemassa oleva jo rakennettu iso putki (joka päättyy tällä hetkellä itäisimmillään Sasin päiväkodille). Tuosta jo rakennetusta putkesta on pisimillään yli kilometrin matka kauimpaan liitettävään kiinteistöön. Todellisuudessa, hallituksen kokouksen pöytäkirjassa mainittu runkoputki, on viemäriverkostoa, kuten kaikki vesihuoltolaitoksen viemäriputket ovat. Tässä tulisi puhua koko ajan viemäriverkostosta. Käsitteet ovat sen verran sekaisin, että edellä mainitun johdosta on tarpeen, että päätöstä tarkennetaan niin, että siellä on mainittu tuo liittämiskohdan tarkempi sijainti (kiinteistön välitön läheisyys, liittämiskohta saa olla enimmillään 100 metrin säteellä liitettävästä rakennuksesta). Vesihuoltolain 12 määritellään, että liittämiskohdan tulee sijaita kiinteistön välittömässä läheisyydessä. Nykyisessä laissa ei suoraan mainita tuota sataa metriä mutta liittämisetäisyyden tulkinnassa voidaan edelleen ottaa huomioon vesihuoltolakia edeltäneessä sääntelyssä asetetut metrimäärät. Vesi- ja viemärilaitoslain (982/1997) 9 :ssä säädettiin, ettei liittymiskohtaa saa asemakaava-alueiden ulkopuolella määrätä 100 metriä kauemmaksi liitettävästä lähimmästä rakennuksesta. Vastine 1. Päätös on muutettava vesihuoltolain mukaiseksi Kunnanhallituksen päätös on vesihuoltolain mukainen seuraavin perustein:

17 241 Kunnan oikeus määrittää omaa toimintaansa ja kohdentaa investointejaan kunnan alueelle perustuu kunnan itsehallintoon. Vesihuoltolain 5 mukaan kunnan tulee kehittää vesihuoltoaan alueellaan yhdyskuntakehitystä vastaavasti. Maksut Vesihuoltolaitoksen peruslähtökohta kaikessa toiminnassa on rahoittaa oma toiminta liittyjiltä perittävillä erilaisilla maksuilla. Vesihuoltolain 19 on seuraava: 19 Maksut Vesihuoltolaitoksen tulee periä vesihuollosta käyttömaksua. Käyttömaksu peritään kiinteistön käyttämän veden ja poisjohdettavan jäteveden määrän ja laadun perusteella. Vesihuoltolaitos voi periä käyttömaksua myös huleveden viemäröinnistä. Lisäksi laitos voi periä liittymismaksua ja perusmaksua sekä muita maksuja laitoksen toimittamista palveluista. Nämä maksut ovat eri alueilla erisuuruisia, jos tämä on tarpeen kustannusten oikean kohdentamisen tai aiheuttamisperiaatteen toteuttamisen vuoksi taikka muusta vastaavasta syystä. Liittymismaksun suuruudessa voidaan ottaa huomioon myös kiinteistön käyttötarkoitus Liittämiskohta ja sen läheisyys Liittymänkohdan määräämiseen on vesihuoltolaitoksella yksiselitteinen oikeus vesihuoltolain 12 (alla) perusteella. 12 Liittämiskohdat Vesihuoltolaitoksen tulee määrätä jokaista verkostoonsa liitettävää kiinteistöä varten liittämiskohdat, joiden tulee sijaita kiinteistön välittömässä läheisyydessä. Liittämiskohtien sijainnin takia kiinteistön liittämisestä laitoksen verkostoon ei saa aiheutua kiinteistön omistajalle tai haltijalle kohtuuttomia kustannuksia. Voimassa oleva tai vielä sovellettava vesihuoltolaki ei määrittele edes perusteluissaan 100m liittymisetäisyyttä. Vesihuoltolain 12 yksityiskohtaisissa perusteluissa (HE 218/2013) todetaan: Muutoksen avulla varmistettaisiin, että kiinteistön vesihuoltolaitteiston rakentamis- tai kunnossapitokustannukset eivät muodostuisi yksittäis-

18 242 tapauksessa kohtuuttomiksi. Kustannuksina otettaisiin huomioon lähinnä kiinteistön rajan ulkopuolelle sijoitettavan laitteiston rakentamiskustannukset. Kohtuuttomuutta arvioitaessa kustannuksia verrattaisiin muiden samalla toiminta-alueen osalla sijaitsevien ja olosuhteiltaan samankaltaisten kiinteistöjen laitteistojen rakentamis- ja saneerauskustannuksiin. Esimerkiksi saman kadun varrella tai naapurustossa sijaitsevien kiinteistöjen liittämisetäisyyksissä tai -kustannuksissa ei tulisi olla suuria eroja. Säännöksen nojalla ei voitaisi vaatia, että liittämisetäisyydet tai liittämisen kustannukset olisivat yhtä suuret samalla toiminta-alueen osalla tai laitoksen verkostoihin eri aikaan liittyvien kiinteistöjen kesken. Kunnanhallitus on asettanut vesihuoltolain mukaisesti kokoojaviemärille kiinteistökohtaisen kustannusrajan hyväksymissään ohjeissa. Laissa olevan välitön läheisyys ja kohtuutonkustannus on kokoojaviemämärin osalta määritelty tällä euron kustannusrajalla. Lisäksi vesihuoltolain 36 (alla) valtioneuvoksen asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä mm. liittämiskohdan enimmäisetäisyydestä. 36 Tarkemmat säännökset Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä: 1) 12 :ssä tarkoitetun liittämiskohdan enimmäisetäisyydestä kiinteistön rajasta tai liitettävän kiinteistön lähimmästä rakennuksesta; Ei ole tiedossa, että valtioneuvosto olisi asettanut tarkempia säännöksiä enimmäisetäisyydestä. Viemäreiden omistus ja käytetty termistö Viemäreiden omistusta ei ole määritelty laissa eli viemärin voi omistaa esim. yksityinen, yritys tai osuuskunta. Päätöksen terminologiassa on käytetty sanaa kokoomaviemäri kun oikea termi on kokoojaviemäri, tältä osin käytetyllä sanalla ei ole tässä asiayhteydessä harhauttavaa merkitystä tai väärinymmärryksen mahdollisuutta. Oikaisuvaatimuksen allekirjoittajakin käyttää samaa termiä. Kokooma- ja kokoojaviemäri tarkoittavat käytännössä samaa asiaa.

19 243 Vastine 2. Liittämiskohdan sijainti kiinteistön välittömässä läheisyydessä (enimmillään 100m) Liittämiskohta ja sen läheisyys Katso edellä vastine 1. liittämiskohdat Vastine 3. Liittymisestä vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon veloitetaan ainoastaan liittymismaksu Tarvittaessa kokoojaviemärin kustannukset voidaan sisällyttää liittymismaksuun, sillä vesihuoltolaitoksen taksat ja maksut määrittelee kunta/vesihuoltolaitos. Jos rakentamisesta aiheutuneet kustannukset, jotka määräytyvät mm. etäisyyden mukaan, lisättäisiin liittymismaksuun, kaikkia palvelevasta liittymismaksutaulukosta tulisi hyvin sekava. Parempi tapa rakentamisesta aiheutuneiden kustannusten laskuttamiseen on pitää kiinteistökohtaiset liittämismaksut nykyisen muotoisena ja laskuttaa rakentamisesta aiheutuneet kustannukset toteutuman mukaisesti. Vesihuoltolaitos perii liittymismaksun lisäksi rakentamisesta aiheutuneet kustannukset kunnanhallituksen päättämien ohjeiden mukaisesti. Liitteet: oikaisuvaatimus, toiminta- ja pohjavesialuekartta Esitys: Päätös: HALLITUS hylkää oikaisuvaatimuksen selosteosassa kerrottujen vastineiden perusteella ja pitää voimassa hallituksen päätöksen Hyväksyttiin. Ote:. Aki Tainio. tekninen lautakunta

20 244 H 92 OIKAISUVAATIMUS; TAINIO AKI; HALLITUKSEN PÄÄTÖS, 75 VAPAUTUK- SEN MYÖNTÄMISEN PERIAATTEISTA VIEMÄRIVERKOSTOON LIITTÄMIS- VELVOLLISUUDESTA Hallitus , 92 Valmistelijat: vs. tekninen johtaja Hannu Niemelä ja kunnanjohtaja Liite Antero Alenius Aki Tainio on jättänyt oikaisuvaatimuksen kunnanhallituksen päätökseen 75, jolla kunta päätti vapautuksen myöntämisen periaatteet viemäriverkostoon liittämisvelvollisuudesta Kuntalaki määrää oikaisuvaatimuksesta : Kunnanhallituksen, lautakunnan ja valiokunnan, niiden jaoston sekä niiden alaisen viranomaisen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua. Oikaisuvaatimus tehdään 1 momentissa tarkoitetun toimielimen ja sen jaoston sekä sen alaisen viranomaisen päätöksestä asianomaiselle toimielimelle. Oikaisuvaatimus on käsiteltävä kiireellisenä. Oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Tainiolla on oikeus tehdä oikaisuvaatimus. Oikaisuvaatimus on tehty määräajassa. Oikaisuvaatimusta käsiteltäessä viranomainen käsittelee nimenomaan oikaisuvaatimuksen eikä koko sitä asiaa, jota oikaisuvaatimus koskee. Viranomainen on näin ollen sidottu niihin vaatimuksiin, jotka oikaisuvaatimuksessa on esitetty eikä voi käsitellä asiaa laajemmin. Oikaisuvaatimuksessa esitetyt laillisuusvirheet on tutkittava ja harkittava myös, onko päätöstä muutettava vaatimuksen tekijän esittämät tarkoitusmukaisuusperiaatteet huomioon ottaen.

21 245 Oikaisuvaatimusta käsiteltäessä toimielin voi muuttaa päätöstään, kumota päätöksen tai hylätä oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimuspäätöksessä on annettava perusteltu ratkaisu oikaisuvaatimuksessa esitettyihin vaatimuksiin. Tainion vaatimukset: Vaadin, että vapautusperusteisiin lisätään, että alueella paaluluku Ahrolantien jätevesipumppaamo, Ahrola - Sasi sekä Heinijärvi vapautusperusteena on myös seuraava kohta (kohta alleviivattuna edellä): Taajaman ulkopuolella kiinteistöä ei tarvitse liittää vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäriin, jos kiinteistön vesihuoltolaitteisto on rakennettu ennen vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen hyväksymistä ja jätevesien johtamisessa ja käsittelyssä noudatetaan, mitä ympäristönsuojelulaissa (527/2014) säädetään. Vesihuoltolaki 10 ( /681). Vaadin, että yllä olevalla vapautusperusteella, yllä olevalla alueella, myönnetään kiinteistölle toistaiseksi voimassa oleva vapautus toiminta-alueesta eli liittymisvelvollisuudesta jätevesiviemäriin. Tainion perustelut: Toiminta-alue on päätetty ennen tämän hetkisen vesihuoltolain voimaantuloa. Toiminta-alueella sovelletaan siis siirtymäsäännöksiä. Siirtymäsäännökset löytyvät vesihuoltolain kohdasta 38. Säännöksissä todetaan, että ennen tämän lain voimaantuloa hyväksytyllä toiminta-alueella, jossa laitos on ryhtynyt toimenpiteisiin vesihuollosta huolehtimiseksi, kiinteistön liittämisvelvollisuus laitoksen viemäriin määräytyy asti tämän lain voimaan tulessa voimassa olleen 10 mukaisesti. Kuitenkin Hämeenkyrössä on niin, että laitos ei ole ryhtynyt toimenpiteisiin vesihuollosta huolehtimiseksi alueella paalu Ahrolantie, Ahrola - Sasi sekä Heinijärvi ennen , jolloin tämän hetkinen laki tuli voimaan. Vaatimukseni perusteena on, että alueella paalu Ahrolantie, Ahrola - Sasi sekä Heinijärvi on ryhdytty toimiin niin myöhään, että nuo alueet kuuluvat tämän hetkisen vesihuoltolain piiriin kokonaisuudessaan. Paalu Ahrolantie alueelle on valittu viemärin rakennusurakoitsija

22 teknisen lautakunnan kokouksessa. Ahrola - Sasi alueelle on valittu viemärin rakennusurakoitsija teknisen lautakunnan kokouksessa. Heinijärven alueelle on valittu viemärin rakennusurakoitsija näiden jälkeen. Toiminta-alueella siis raja uuden ja vanhan vesihuoltolain tulkinnan välillä tulee siihen kohtaan, missä verkoston rakentamistoimenpiteet on aloitettu. Aloitukseen voidaan rinnastaa se, että vesihuoltolaitos on tehnyt urakoitsijan kanssa sopimuksen. MmVM 6/2014 vp: Valiokunta toteaa, että rakentamistoimenpiteet muodostavat selväpiirteisen rajan siirtymäsääntelyn soveltamiselle, mutta valmistelussa ei ole aina osoitettavissa täysin selväpiirteistä rajakohtaa, jossa suunnittelu tai valmistelu olisi muotoutunut aktiiviseksi. Valiokunta katsoo, että siirtymäsääntely tulee suunnittelun osalta sovellettavaksi silloin, kun suunnittelu on jo edennyt pitkälle ja rakentaminen on alkamassa. Rakentamistoimenpiteiden aloittamiseen voidaan rinnastaa se, että asiasta on tehty rakennusurakoitsijan kanssa sopimus tai sopimukset. Käytännössä raha- ja maksuliikennettä koskevan velvoitteen olisi tullut tavalla tai toisella alkaa tai se olisi sopimuksen perusteella tullut mahdollistaa. Koska urakkasopimukset, eli siis on ryhdytty toimiin, on tehty vasta paljon jälkeen (päivämäärä, jolloin uusi laki tuli voimaan), niin yllä mainituilla alueilla noudatetaan tämän hetkistä vesihuoltolakia kokonaisuudessaan. Oikaisuvaatimuksessa katsotaan, että ko. alueella tulee soveltaa tällä hetkellä voimassa olevaa vesihuoltolakia. Vapautusperusteisiin lisääminen Sovellettava vesihuoltolaki on 119/2001 säädökset alkuperäisinä. Kyseinen laki siirtymäsäännöksineen koskee koko toiminta-aluetta ja vapautus myönnetään tämän lain perusteella, kuten kunta/vesihuoltolaitos on sen määritellyt, määräaikaisena. Kunnanhallituksen hyväksymissä määräaikaisen vapautuksen ohjeissa ei ole ratkaisevaa, onko kiinteistön vesihuoltolaitteisto

23 247 rakennettu ennen toiminta-alueen hyväksymistä vaan se, onko laitteisto toiminnaltaan jäteveden käsittelylle asetettujen lakien ja asetusten vaatimukset täyttävä 15 vuoden tai jopa 25 vuoden ajan. Vaatimus 1. hylätään ylläolevaan perustuen ja kunnanhallituksen määrittelemiin vapautusperusteisiin ei lisätä vaadittua kohtaa. Toistaiseksi voimassaoleva vapautus toiminta-alueesta /681: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta Ennen tämän lain voimaantuloa hyväksytyllä vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella, jossa laitos on ryhtynyt toimenpiteisiin vesihuollosta huolehtimiseksi, kiinteistön liittämisvelvollisuus laitoksen vesijohtoon ja viemäriin määräytyy 31 päivään joulukuuta 2018 asti tämän lain voimaan tullessa voimassa olleen 10 :n mukaisesti. Kunta/vesihuoltolaitos on ryhtynyt toimiin vesihuollosta huolehtimiseksi jo välisenä aikana eli ennen lain voimaantuloa. Toimia vesihuollosta huolehtimiseksi ennen toiminta-alueen määräämistä ja sen jälkeen: 2010 vesihuollon kehittämissuunnitelmassa on mainittuna kyseisistä alueista mm. Kyröspohja, Heinijärvi ja Sasi omana viemäröintialueenaan. Kunta on vuonna 2013 käynnistänyt jätevesihuollon suunnittelu- ja rakentamishankkeen ko. alueelle. Runkolinjojen suunnitelmat, rakentamisen vaiheistus ja kilpailuttamisen periaatteet on hyväksytty teknisessä lautakunnassa ja kunnanhallituksessa alkuvuonna Suunnittelu koko toiminta-alueella (Kyröspohja, Ahrola, Sasi ja Heinijärvi) on käynnistetty maaliskuussa 2013 Rakentaminen on aloitettu Kyröspohjasta toukokuussa 2014 Toiminta-alue on vahvistettu elokuussa 2014 Runkolinjoihin liittymiseksi tarvittavat kiinteistölinjat on myös suunniteltu kunnan toimesta ja niitä on esitelty syksyllä 2014 ja syksyllä Uuden jätevedenpuhdistamon mitoituksessa on huomioitu myös kyseisen toiminta-alueen kuormitus

24 248 Vesihuoltolaitos/kunta on yrittänyt helpottaa ja edistää viemäröintiä mm. perustamalla osuuskunnan, antamalla ohjeistusta, määrittelemällä helpotuksia, tekemällä suunnitelmia kokoojaviemäröinnistä, kustantamalla osan kokoojaviemärin kalustosta, huoltamalla kokoojaviemärit jne. Kunta/vesihuoltolaitos on pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti suorittanut toimenpiteitä vesihuollosta huolehtimiseksi. Toiminta-alue kaikkine kylineen on tullut voimaan samanaikaisesti, joten toiminta-aluetta käsitellään kokonaisuutena ja sitä on edistetty olemassa olevilla resursseilla. Asia on ollut vireillä ja aktiivinen vuodesta 2010, joten vapautuksen myöntämiseen jätevesiviemäriin liittymisestä kyseisellä tavalla ei ole perusteita. Toiminta-alueesta vapautumiseen ei ole nykytiedon mukaan mahdollisuutta. Lopulta tulkinta siitä tuleeko ko. toiminta-alueella vapautusten osalta soveltaa vielä edellistä lakia vai voimaan tullutta lainmuutosta ei ole oleellinen asia. Kunnanhallitus on hyväksymillään vapautusperiaatteilla mahdollistanut: - toistaiseksi myönnettävän vapautuksen vähäisen käytön tai tarkoituksenmukaisten enimmäisliittymiskustannusten ylittymisen perusteella, - määräaikaisesti myönnettävän vapautuksen vaatimukset täyttävän jätevesijärjestelmän perusteella. Vapautusperiaatteet vastaavat siten myös uuden lain 11 vapauttamisperiaatteita. Vaatimus 2 hylätään ylläolevaan perustuen ja toiminta-alueella sovelletaan vesihuoltolakia 119/2001 säädökset alkuperäisinä eikä siten vapautusperiaatteisiin lisätä oikaisuvaatimuksessa esitettyä täydennystä. Liitteet: oikaisuvaatimus, toiminta ja pohjavesialuekartta Esitys: Päätös: HALLITUS hylkää oikaisuvaatimuksen selosteosassa kerrottujen vastineiden perusteella ja pitää voimassa hallituksen päätöksen Hyväksyttiin.

25 249 Ote:. Aki Tainio. tekninen lautakunta

26 250 H 93 LAUSUNTO; SOMAATTINEN ERIKOISSAIRAANHOITO PIRKANMAALLA, VÄLI- RAPORTTI Hallitus , 93 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri pyytää lausuntoa Pirkanmaan somaattisen erikoissairaanhoidon selvityshankkeen väliraportista. Lausunto pyydetään mennessä. Ylilääkäri Tuomas Parmanen ja johtava hoitaja Tarja Soukko: Valtakunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen (SOTE) uudistus asettaa tavoitteita palvelujen järjestämiseen ja kustannusten hillitsemiseen. Muutoksen lähtökohtina ovat toisaalta erityispalveluiden ja osaamisen keskittäminen isompiin osaamisyksiköihin toisaalta lähipalveluiden tasavertainen ja helppo saavutettavuus. Lisäksi yksi uudistuksen lähtökohdista on asiakaslähtöisyys ja potilaan valinnan vapaus. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin toimesta valmisteltuun ja nyt lausuntopyynnöllä olevaan somaattisen erikoissairaanhoidon selvitykseen Hämeenkyrön kunta lausuu seuraavasti: Vaativa somaattinen erikoissairaanhoito tulee Pirkanmaalla keskittää Tampereelle, tätä on jo jonkin verran toteutettu TAYS:n alueen uudistamisen ja Hatanpään sairaalan toiminnan muutosten osalta. Se, että väliraportissa esitetään etenkin moniammatillista osaamista, ympärivuorokautista henkilökuntaa ja vuodeosastohoitoa edellyttävää leikkaustoimintaa keskitettäväksi Pirkanmaalla kahteen sairaalaan Taysiin ja Hatanpäälle, on kannatettava asia. Mm lisääntyneen kilpailun ja nykyisen voimassa olevan valintamahdollisuuden johdosta aluesairaaloiden merkitys alueellisen erikoissairaanhoidon tuottamisessa on muuttunut sekä vähentynyt. Mm päivystysasetuksen ja tulevan SOTE järjestämislain mukanaan tuomien muutosten johdosta tulee tilanne edelleen muuttumaan, minkä vuoksi aluesairaalatasoista erikoissairaanhoitoa ei tule tarpeettomasti ylläpitää, ellei sille ole osoitettua kysyntää. Tulevaisuudessa erikoissairaanhoidon avopalveluiden tuottaminen lähipalveluina on mahdollista järjestää digitalisaatiota hyödyntäen etävastaanottotoimintana perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja potilaan kesken. Lisäksi erikoissairaanhoidon lähipalveluita tulisi myös tuottaa jalkauttamalla erikoissairaanhoidon poliklinikkatoimintaa paikallisiin perusterveydenhuollon yksiköihin. Laadukkaat ene-

27 251 nevissä määrin lisääntyvät avopalvelut vaativat nimenomaista erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon integraatiota muuallakin kuin ympärivuorokautisessa päivystyspisteessä. Ympärivuorokautisten yhteispäivystyspisteiden kuormitusta voitaisiin keventää sillä, että perusterveydenhuollon kiirevastaanotot toimisivat lähipalveluina tehokkaasti, ammattitaitoisesti ja olisivat avoinna myös klo 18 jälkeen. Näin suunniteltu aluesairaaloiden päivystyspisteiden todellinen tarve myös vähentyisi. Vammalan aluesairaalan tuottamien erikoissairaanhoidon palveluiden tarvetta perustellaan mm. Kolmostien tilaajarenkaan kuntien potilaiden palvelutarpeella. Lähtökohtaisesti Parkano ja Kihniö tuottavat monia erikoissairaanhoidon palveluitaan oman hoitopolkunsa mukaisesti Pihlajalinnan kautta. Tilaajarenkaassa tehtyjen havaintojen pohjalta voidaan todeta, että näiden kuntien osalta Pihlajalinna pyrkii vähentämään entisestään Vammalan aluesairaalan käyttöä tuottaen itse enenevässä määrin avopalvelutasoisia erikoissairaanhoidon toimintoja. Tilaajarenkaan muut kunnat ovat jo nyt ostaneet perus- /aluesairaalatason erikoissairaanhoidon palveluja eri palveluntuottajilta potilaan valinnan vapaus, nopeus, saavutettavuus ja hinta- ja laatukriteerit huomioiden. Tulevan järjestämislain ei uskota vähentävän nykyistä mahdollisuutta valita tuottajaa, vaan jopa lisää sitä. Hämeenkyrö ei tue näkemystä, että Vammalan aluesairaalan palveluita tulisi lisätä etenkään korvaukseksi leikkaustoiminnan keskittämisestä muualle tai perustellen tarvetta yleisesti Kolmostien renkaan kuntien potilailla. Pirkanmaalla tarjottavia palveluita tulee tulevaisuudessa tarkastella maakuntatasolla eikä kuntien tilaajarenkaiden käytön kautta. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhtenä uudistamisen lähtökohtana on asiakaslähtöisyyden ja kustannuskehityksen taittamisen näkökulma. Näistä lähtökohdista johtuen toiminnan painopiste tulee siirtymän perustasolle nykyistä enemmän. Hämeenkyrö on kehittänyt perusterveydenhuollon toimintamallejaan jo vuosia, minkä vuoksi Hämeenkyrön osalta aluesairaalan käyttö on ollut vähäistä eikä tarvetta lisäykselle ole tulevaisuudessakaan näköpiirissä. Emme vuosiin ole nähneet merkittävää eroa aluesairaalatasoisella osastohoidolla suhteessa terveyskeskuksen akuuttiosastohoitoon. Ammattitaitoinen, koulutettu henkilökunta kykenee ottamaan vastaan varhaisemmin potilaan erikoissairaanhoidosta tai ensiavusta oman kunnan vuodeosastohoitoon ja vastaamaan potilaan hoidosta lääketieteellisesti laadukkaasti. Somaattisen erikoissairaanhoidon palveluiden valmistelutyössä tulee

28 252 jatkossa leikkaustoiminnan lisäksi tarkastella myös maakunnan vuodeosastopaikkojen määrää, laatu- ja osaamiskriteereitä. Monia aluesairaaloihin suunniteltuja toimenpiteitä kuten asiantuntemusta vaativia lääkeinfuusiota, injektioita, palliatiivista kipupumppuhoitoa toteutetaan jo nyt perusterveydenhuollon avopalveluissa ja vuodeosastoilla. Näitä ns. erikoissairaanhoidon avopalveluiden toimenpiteitä tulee myös jatkossa keskittää enenevästi perusterveydenhuoltoon kouluttamalla sen henkilökuntaa. Tällä tavalla vapautetaan erikoissairaanhoitoon sinne kuuluvia resursseja, tuetaan lähipalveluperiaatetta ja asiakaslähtöisyyttä. Emme myöskään tue sitä kantaa, että Vammalan aluesairaalan nykyistä vastaanotto- ja tähystystoimintaa tulisi lisätä väestön suhteessa. Hämeenkyrö tuottaa jo nyt itse hyvin laaja-alaisia palveluita perusterveydenhuollossa kuten gastro- ja kolonoskopiat. Lisäksi Hämeenkyrössä toimii TAYS:n dialyysin satelliittiyksikkö, joka saa tarvittavaa asiantuntija-apua Tays:n jalkautuvilta nefrologeilta. Toiminta on mainio esimerkki hyvästä yhteistyöstä, laadukkaasta, käyttäjäystävällisestä ja kustannustehokkaasta toiminnasta. Tulevaisuudessa myös perusterveydenhuollon vuodeosastopaikkoja suunnitellaan vähennettäväksi ja niiden osaamista saatetaan tarkastella laajempina kokonaisuuksina. Jatkossa lähikuntien vuodeosastopaikat voivat täyttyä osaamisen, vapaan paikan, ei kotikunnan mukaan. Naapurikunnan vuodeosasto saattaa kuitenkin olla aluesairaalaa läheisempi vaihtoehto palvelupaikkaa valittaessa. Pääosin ne potilaat, joita nykyisin hoidetaan aluesairaalassa, voidaan hoitaa jo nyt perusterveydenhuollon vuodeosastolla. Tällä hetkellä pääosa Vammalan sisätautivuodeosastolla olevista hämeenkyröläisistä potilaista on Sydänsairalaasta telemetriaseurantaan ohjattuja potilaita. Tulevaisuudessa telemetriankaan ei tarvitsisi rajoittua vain erikoissairaanhoitoon. Edellä mainituin perustein Hämeenkyrö pitää leikkaustoiminnan keskittämistä kahteen sairaalaan hyvänä ja perusteltuna. Valkeakoskelle esitetty päiväkirurgia toimii pääosin kilpailluilla markkinoilla, joten sitä toimintaa ei kannata ainakaan yhtä aluesairaalaa laajemmalle hajauttaa. Markkinat tulevat ratkaisemaan, missä toimintaa jatkossa kannattaa toteuttaa. Aluesairaaloiden poliklinikkatoiminnan painopisteen lisääminen ei myöskään tue keskittämisideologiaa eikä tätä tule perustella Kolmostien kuntien potilaiden helpolla saavutettavuudella. Muun somaattisen erikoissairaanhoidon osalta loppuraporttiin kannattaa huomioida myös perusterveydenhuollon osaaminen ja mahdollisuudet

29 253 palvelujen tuottajana. Hämeenkyrön työssäkäyntialue suuntautuu Tampereelle, mikä myös ohjaa palveluiden käyttöä ja puoltaa erikoissairaanhoidon palveluiden keskittämistä sinne. Virran oheismateriaalikansiossa on tallennettuna tähän pykälään liittyvät asiakirjat. Esitys: Päätös: HALLITUS antaa lausuntonsa selosteosan mukaisesti. Hyväksyttiin Ote:. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri. ylilääkäri Parmanen. johtava hoitaja Soukko. perusturvalautakunta

30 254 H 94 ILMOITUKSET 1. Kaavoituskatsaus on tallennettu oheismateriaaleihin. 2. Kunnanhallituksen lautakuntaedustajien raportti perusturvalautakunnasta ja ympäristölautakunnasta. 3. Sote-informaatiota.

31 Hämeenkyrön kunta Hallitus MUUTOKSENHAKUKIELTO Kokouspäivä Pykälät 86, 87, 88, 89, 93 ja 94 Kieltojen perusteet Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 91 :n mukaan oikaisu-vaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Pykälät: 86, 87, 88, 89, 93 ja 94 HallintolainkäyttöL 5 :n / muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät Valituskieltojen perusteet Muu peruste, mikä

32 Hämeenkyrön kunta Hallitus VALITUSOSOITUS Kunnallisvalitus Kokouspäivä Pöytäkirja pidetty yleisesti nähtävillä Pykälät 90, 91 ja 92 Valitusoikeus ja - viranomainen sekä valitusajan laskeminen Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös asianosainen sekä kunnan jäsen. Valitusviranomainen, osoite ja postiosoite Hämeenlinnan hallinto-oikeus Postiosoite: Raatihuoneenkatu 1, Hämeenlinna Sähköposti: hameenlinna.hao@oikeus.fi Puhelin: (vaihde) Telekopio: Muu valitusviranomainen; Valitusaika on 30 päivää Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Määräaika (30 pv) lasketaan siten, ettei siihen lueta nähtäväksiasettamispäivää. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Valituskirja Valituskirjassa on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätöksestä valitetaan ja muutosvaatimus perusteineen sekä - valittajan nimi ja kotikunta, sekä osoite, johon asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Jos valituskirjan laatijana on joku muu henkilö, on valituskirjassa ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valitusasiakirja on valittajan tai valituskirjan muun laatijan allekirjoitettava. Valituskirjaan on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai viran puolesta oikeaksi todistettuna jäljennöksenä, sekä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi. Asiamiehen on esitettävä valtakirjansa tai osoitettava oikeutensa edustukseen hallintolain 12 :n mukaisesti. Valitusasiakirjojen toimittaminen Päätöksen tiedoksianto Lähetetty postitse (pvm/lähettäjä) Luovutettu asianosaiselle; (nimi) pvm Allekirjoitus Muulla tavalla; Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valitusasiakirjat toimittaa valitusviranomaiselle ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä. Oikeudenkäyntimaksu Tuomioistuinten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (tuomioistuinmaksulaki ) nojalla muutoksenhakijalta voidaan periä hallinto-oikeudessa kulloinkin voimassa oleva oikeudenkäyntimaksu.