7/65 liitteinä. Arkistokappale

Transkriptio

1 Arkistokappale Pöytäkirja Rautatievirkamiesliiton hallituksen kokouksesta Helsingissä NMKY sn kokous huoneessa klo Läsnä olivat; Lkt E Pellikka puheenjohtajana yi J Toivanen, ap A Veirto, krj 0 Partanen, 1/66 krj E Kaukoranta, am M Lojamo, krj V Moisala krj 0 Ojala, am A Aaltonen, krj A Autio, am K Vanhanen, ap E Kauppinen, krj E Lähdesmäki, krj Martta Kuuva, aap V W Heinström, am K Rantala, ki L Hilden, rkm L Heikkinen, tekn R Partanen, tekn V Ruuska, vre S Salmelin, ap P K Väänänen,lkt E Viitala, kpä 0 Ranta, yltr T Toivanen, kmr R Solantie, vtp U Mustonen, tpä A Joki, pääsihteeri R Havunta, yleissiht. K Matikainen, aap S Sampo, sekä akmr M Miettinen, joka laati pöytäkinjän. 1 Avaus ja järjestäytyminen Puheenjohtaja avasi kokouksen, jossa olivat läsnä kaikki hallituksen jäsenet, ja joka todettiin päätösvaltaiseksi. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Ranta ja Mustonen Kokouskutsuna lähetetty työjärjestysehdotus (liite 1) hyväksyttiin. Samalla hallitus päätti yksimielisesti, että sip Y Ollilaiselle, joka valtioneuvoston 2.9»1965 antaman päätöksen johdosta on virkatehtäviensä vuoksi joutunut jättämään varapuheenjohtajan ja kirjastovaliokunnan puheenjohtajan tehtävät kuluvan vuoden alusta lukien, annetaan tunnustuksena liiton ja sen jäsenkunnan hyväksi lähes 20 vuoden aikana suoritetusta työstä liiton viiri, joka luovutettiin kahvitauon aikana. 2 Työvaliokunnan toimenpiteet Hallituksen jäsenille on jatkuvasti toimitettu työvaliokunnan pöytäkirj ja hallitus hyväksyi yksimielisesti työvaliokunnan toimenpiteet 5.9» väliseltä ajalta. 3 Palkkausasiat Pääsihteeri selosti aluksi palkkausasiaa todeten mm seuraavaa: Yleistilanne on edelleen avoin lähes kaikkien palkansaajien osalta, sillä R-sopimuskauden päätyttyä vuoden lopussa ei uusia sopimuksia ole vielä saatu solmituksi eikä edes neuvotteluja ole kunnolla päästy alkamaan. Palkansaajajärjestöjen yhteisesti sopimat vähimmäisvaatimukset on kyllä esitetty, mutta työnantajien taholla on oltu erittäin passiivisia eikä olla halukkaita ottamaan yksivuotisiksi jääviin sopimuksiin indeksiehtoa, Valtiovallan taholta on esitetty toivomus,, ettei nilkkoja korotettaisi 3 /0 ' a enempää. Viime päivinä on esiintynyt lumi^i a1laici:o3a eli seisokkeja, joiden avulla nähtävästi pyritään painostamaan työnantajia neuvotteluihin. Virkamiesten osalta ei liioin ole vielä päästy alkamaan menettelytapalain mukaisia neuvotteluja, mutta huomenna menevät 4 järjestön edustajat ministeri Huurtamon puheille. Lähtötasotutkimus ei ole vieläkään täysin valmis, eikä lähtötasosta ole saatu aikaan sopimusta, vaikka sen pitäisi olla pohjana uusille tarkistuksille Kokoukselle esitettiin lukuisia ansiotasotutkimukaiin liittyviä käyriä ja taulukoita, joissa valtion virkamiesryhmien ansioita on verrattu muiden alojen vastaaviin ansioihin. Ansiotasolaskelmia suorittaa kaksikin eri työryhmää Palkkausluokituksen osalta on liitossa laadittu taulukko eri virkanimikkeiden palkkausluokkien kehityksestä w ja erillinen luettelo niistä viroista ja toimista, joiden osalle on tullut sanotun 10-vuotiskauden aikana vain 1 plksn korotus. Nämä selvitykset ovat työvaliokunnan pöytäkirjan ns o 7/65 liitteinä.

2 2 Viranmuutoksista on jäsenjärjestöiltä pyydetty esitykset, joita ei kaikilta ole vielä saatu. Suuntaus näyttää olevan edelleen sellainen, että teknillisille osastoille olisi saatava lisää hallinnollista henkilökuntaa ja korkeinta teknillistä henkilökuntaa. Lisäpalkkiot voidaan jakaa 3 eri ryhmään sen mukaan, millä perusteilla niitä maksetaan. Juuri erilaisten lisäpalkkioiden ottamisella mukaan mm rautatievirkamiesten ansioihin, on ansiotasotutkimuksissa saatu rautatievirkamiesten ansiotaso näyttämään korkeahkolta esim. postivirkamiehiin verrattuna. Erityiskysymyksistä saafcbaa teknisten virkamiesten uudelleen järjestäytyminen aiheuttaa vaikeitakin ongelmia. Puhemiehistö on neuvotellut talousosaston johtajan kanssa järjestöjen ja keskusviraston välisten neuvottelujen pysyttämisestä ennallaan menettelytapalaista huolimatta. Keskustelussa hallitus totesi, että lähtötason selvittäminen, joka ei ole edistynyt alkua pitemmälle, on suoritettava erittäin kiireellisesti ja katsoi aiheelliseksi antaa asiaa koskevan julkilausuman, jonka valmistelu annettiin 0 Partasen ja pääsihteerin tehtäväksi, Virkamiespalkkoja koskevat neuvottelut on niinikään saatava nopeasti alulle. Koska palkkausluokkatarkistuksiin jouduttaneen jälleen turvautumaan ja asialla silloin tulee olemaan kova kiire, päätti hallitus, että liiton toimesta laaditaan nopeasti aikaisempien päätösten perusteella palkkausluokkatarkistusten runko-ohjelma, josta jäsenjärjestöiltä sitten pyydetään lausunnot ja johon asiaan järjestöjen on syytä jo ennalta paneutua. 4 Liiton sääntö- ja organisaatiomuutos Sääntömuutosta valmistelleen toimikunnan laatima luonnos uusiksi säännöiksi (liite 2) oli lähetetty kokouskutsun mukana. Sääntöluonnos todettiin yleisesti ottaen hyväksi ja hallitus päätti pyytää siitä lausunnot jäsenjärjestöiltä mennessä, jossa asia ehditään valmistella liittokokoukseen. 5 Työaika-asia Yleissihteeri selosti asian viimeisimpiä vaiheita todeten mm, että rautatiehallitus vahvisti määräykset työajasta säännöllisessä työssä, milloin ei noudateta työaikalakia eikä virastojen työajasta annettua asetusta. Nämä määräykset tulivat voimaan lukien eivätkä poikkea toimikunnan esityksestä. Uutta näissä määräyksissä on ylityön hyvittäminen vapaa-ajalla. Eduskunnassa taas hyväksyttiin 28,12.65 työaikalain muutosesitys, mikä merkitsee viikot teisen työajan lyhentämistä 40 tuntiin asteittain vuoteen 1970 mennessä. Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen siitä, että 40-tuntista työviikkoa tn? laan soveltamaan myös valtion virkamiehiin ja työajan lyhentäminen toteutetaan samalla tavalla kuin yleisillä työmarkkinoilla. Hallitus totesi ettei työaikalain muutos suoranaisesti vaikuta jäsenkuntaan, mutta seurausilmiöitä on syytä tarkoin seurata. 6 Koulutustoiminnan kehittäminen LVY on laatinut liikennevirkamiesten koulutuksen uudistamisesta muistion, joka on jätetty rautatiehallitukselle sekä tiedoksi RVLslle. Hallitus päätti tukea LVYs n esitystä. Puhemiehistö on puolestaan pitänyt tarpeellisena, että rautatievirkamieskoulutukseen kokonaisuudessaankin kiinnitetään huomiota ja hallitus antoi työvaliokunnan tehtäväksi tutkia ja kehittää asiaa edelleen. 7 Liiton toimihenkilöt Työvaliokunnan esityksen mukaisesti hallitus päätti, että 1) pääsihteeri Reino Havunnan palkka pidetään edelleen sidottuna yp 1 1 liikennetarkastajan virasta maksettavaan palkkaan (A 29), johon maksetaan lisäksi 5 ikälisää (aikaisemmin 3) mutta lopetetaan edustusmenovarauksen maksaminen

3 2) yleissihteeri Kalervo Matikaisen palkka sidotaan 2 1 liikennetarkastajan virasta maksettavaan palkkaan (A 25), johon maksetaaan lisäksi 3 ikälisää sekä myönnetään 6 viikon vuosiloma (aikaisemmin A ), sekä 3) toimistosihteeri (uusi nimike) Eila Ollilaisen palkka sidotaan linjahallinnon ap 2 1 kirjurin virasta (A 14) maksettavaan palkkaan, johon maksetaan lisäksi 5 ikälisää (aikaisemmin A ) Kaikki em palkkajärjestelyt tulevat voimaan lukien. Sip Y Ollilaisen jouduttua jättämään varapuheenjohtajan ja kirjastovaliokunnan puheenjohtajan tehtävät päätti hallitus, että liittokokoukseen asti osallistuu yltr T E Toivanen puhemiehistön kokouksiin hallinnollisen sektorin yhteisesti nimeämänä huomioitsijana ja kirjastovaliokunnan puheenjohtajana toimii aap S Sampo. Toimiston konekirjoittajan rva ^rma Latvasen ollessa äitiyslomalla on hänen tilalleen vaikean konekirjoittajapulan vuoksi otettu samassa työssä aikaisemmin ollut rva Raili Näsman, joka on vaatinut A 15plsn mukaista palkkaa. Hallitus päätti ottaa rva Näsmanin vaatimallaan palkalla vain tammi-heimikuun ajaksi ja jos sijaista tarvitaan sitä pitemmäksi ajaksi, on asia ratkaistava toisella tavalla. Lähetiksi on 7-1«66 lukien otettu Pirkko Martimo, jolle päätettiin 3 kk:n koeajalta maksaa palkkaa 250 mk/kk. 6 Liittokokouksen paikka ja aika sääntömääräinen liittokokous päätettiin järjestää Tamreella ja majoitustilanteesta riippuen joko 7-8*5 tai 14-15*5. Toimiston tehtäväksi annettiin nopeasti selvittää kokousaika ja ilmoittaa siitä välittömästi. 9 Ilmoitukset merkittiin tiedoksi oheisen liitteen 3 mukaisina ja hyväksyttiin aiheutuneet menoerät. 10 Uusi eläkelaki olisi saatava hyväksytyksi vielä nykyisessä eduskunnassa, sillä pienistä puutteistaan huolimatta on esitys siksi suuriarvoinen ja tärkeä, että se olisi saatava nopeasti voimaan. Virkamiesliiton hallitus on käsitellyt myös asiaa ja päättänyt ryhtyä toimimaan yhdessä 3 muun virkamiesjärjestön kanssa. Työvaliokunta velvoitettiin seuraamaan asian edistymistä. 11 Rautatieliikenne-lehden voittovaroista myönnetty 500 mk:n apuraha päätettiin ottaa kirjoituskilpailun järjestämiseen tarkoitetuista varoista, joista 1000 mk jää tämän jälkeen vielä käyttämättä. 12 Hallitus päätti antaa julkisuuteen seuraavan julkilausuman: Lähtötasoselvitys,"joka menettelytapalain mukaan on välttämätön ja tärkein edellytys virkamiespalkkojen järjestdyssä, näyttää juuttuneen paikoilleen ennen kuin sitä edes on saatu kunnolla alkuun, totesi Rautatievirkamiesliiton hallitus tänään pitämässään kokouksessa. Tämä viivästyttää tarpeettomasti edessä olevaa virkamiespalkkojen tarkistusta ja saattaa jopa vaarantaa rauhanomaiseen ratkaisuun pääsemisen. Tämän vuoksi liitto edellyttää, että lähtötasoselvitys suoritetaan viipymättä, jotta saataisiin lain määräämät edellytykset virkamiespalkkojen tarkistuksen jatkokäsittelylle. Kokous päättyi klo Pöytäkirjan vakuudeksi: / e E Pel likka M Miettinen /,/» M Miettinen Pöytäkirja ti tastpt'-wsii^, tyyäksytty, Helsingissä 28 päivänä tammikuuta Ä ^ n t a ( TT U Mustonen// iib +.n n c n. i / ) T ~ 0 Vanta U Mustonen / A

4 ^ k 1 RAUTA!! EVSRKAM!E S LiITIÖ KAISANIEMENKATU S3 HELSINKI Helsinki RVL:n hallituksen kokous maanantaina kello Helsingissä NMKYs n kokoushuoneessa, Kaisaniemenkatu 10, II kerros. N:o 242/PK Asia; kokouskutsu 1) Avaus ja järjestäytyminen a) päätösvaltaisuus h) pöytäkirjantarkistajät c) työjärjestys 2) Työvaliokunnan toimenpiteet ) Palkkausasiat yle ist ilanne, lähtöt aso, palkkausluokitus, viranmuutokset, lisäpalkkioasia, erityiskysymykset. Selostetaan 4) Liiton sääntö- ja organisaatiomuutos Sääntö to imikunnan luonncs oheisena. Perustelujen osalta viitataan asiasta jaettuun muistioon. 5) Työaika-asia 6) Koulutustoiminnan kehittäminen LVY on laatinut muistion liikennevirkamiesten koulutuksen uudistamisesta ja lähettänyt sen liitolle tiedoksi. Puhemiehistö on tutustunut asiaan ja pitää tarpeellisena, että rautatievirkamieskoulutukseen kokonaisuudessaankin kiinnitetään vastaavaa huomiota. Selostetaan.

5 7) Liiton toimihenkilöiden palkka-ym järjestelyt Työvaliokunta esittää, että liiton sihteereiden ja rva Ollilaisen palkkoja tarkistetaan ja muita etuja järjestellään seuraavasti; Pääsihteerin palkka pidetään edelleen sidottuna plk:aan A 29 (lkt 1 1 yp), mutta hänelle lasketaan 5 ikälisää. Samalla lopetetaan nk. edustusluontoisten menojen varauksen maksaminen, mitä verotuksellisista syistä on pidettävä välttämättömänä» (Nykyinen palkka A il-) - Yleissihteerin palkkaus tarkistetaan maksettavaksi plk:n A 25 (lkt 2 1 ) mukaan. Samalla hänelle myönnetään lähinnä tarkoituksella korvata osa työhön käytetyistä sunnuntaista, oikeus 6 viikon vuosilomaan» (Nykyinen palkka A il? osiht ap) - Rva Ollilaisen palkkaus tarkistetaan maksettavaksi linjahallinnon 2 1 ap kirjurin plk:n A 14 mukaan» (Nykyinen palkka keskushallinnon 2 1 ap kirjuri A 13). Samalla hänen toiminimikkeekseen määrätään toimistosihteeri» Varapuheenjohtajakysymys Slp Ollilainen on virkatehtäviensä vuoksi joutunut jättämään toisen varapuheenjohtajan tehtävät (kts vnp ? ask n:o 490/65? 34 )» Puhemiehistö esittää, että liittokokoukseen asti osallistuisi puhemiehistön kokouksiin ytr T Toivanen hallinnollisen sektorin nimeämänä huomioitsijana ja että hänelle maksettaisiin kokouspalkkiot, mutta ei vpj-palkkiota. 8) Liittokokouksen paikka ja aika 9) Ilmoitukset 10) Muut asiat

6 L u o n n o s 5l.i2.i965 R AUTAT! EVi RKAM! E SL! ITTO KAISAN SEME N KATU 10 HELSINKI RAUTATIEVIRKAMIESLIITTO r.y:n s ä ä n n ö t Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Rautatievirkamiesliitto r.y, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto, Sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Tarkoitus 2 Liiton tarkoituksena on toimia rautatievirkamiesten sekä heihin verrattavien toimihenkilöiden muodostamien ammatillisten yhdistysten keskuselimenä, edustaa niitä sekä valvoa niiden ja niiden jäsenten oikeudellisia, taloudellisia ja sosiaalisia etuja. Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto tekee esityksiä ja aloitteita, käy neuvotteluja, antaa lausuntoja, edistää rautatievirkamiesten etua tarkoittavien aatteellisten ja taloudellisten yritysten syntyä ja kehitystä sekä harjoittaa julkaisu- ja kustannus- sekä opintotoimintaa. Toimintansa tukemiseksi liitto kantaa jäsenmaksuja sekä voi toimeenpanna arpajaisia ja rahankeräyksiä, hankkia ja omistaa kiinteistöjä, hankkia ja ylläpitää ensi sijassa virkamiehille tarkoitettuja virkistys- ja lomanviettopaikkoja ja vanhainkoteja sekä harjoittaa majoitus- ja ravitsemisliikettä, kioskikauppaa ja elokuvateatterien pitoa. Toimintaansa varten liitto hankkii tarvittaessa asianomaisen luvan. Jäsenet 3 Liiton jäseneksi voi päästä edellä 2 :ssä tarkoitettu rekisteröity yhdistys, jonka säännöt eivät ole ristiriidassa liiton sääntöjen

7 2 kanssa ja jonka edustamaa ryhmää ei mikään liittoon ennestään kuuluva muu jäsenyhdistys edusta. 4 Hakemus liiton jäseneksi on tehtävä hallitukselle. Hakemukseen on liitettävä yhdistyksen säännöt kolmena kappaleena ja ilmoitus jäsenmäärästä. Jos yhdistyksen säännöt ovat liiton sääntöjen ja tarkoituksen mukaiset, voi liittovaltuusto tai liittokokous hallituksen esityksestä hyväksyä yhdistyksen liiton jäseneksi. Päätöksestä on annettava kirjallinen tieto yhdistykselle. 5 Jäsenyhdistyksen tulee toimia liiton sääntöjen ja tarkoituksen mukaisesti, noudattaa näihin sääntöihin perustuvia liittokokouksen, liittovaltuuston ja hallituksen päätöksiä sekä pyrkiä kaikin tavoin toiminnassaan edistämään liiton tarkoitusperiä. 6 Jäsenyhdistyksen velvollisuutena on muun muassas suorittaa säännöllisesti jäsenmaksunsa liitolle; lähettää joka vuosi tammikuun kuluessa liitolle selvitys edellisen kalenterivuoden lopussa yhdistykseen kuuluvien jäsenmaksun suorittaneiden henkilöiden lukumäärästä palkkausluokittain; ilmoittaa viipymättä liitolle yhdistyksen sääntöjä, rakennetta, toimihenkilöitä ja postiosoitteita koskevat muutokset sekä lähettää liitolle yhdistyksen toimintakertomus viipymättä vuosikokouksen jälkeen. 7 Yhdistyksen, joka on päättänyt erota liiton jäsenyydestä tulee ilmoittaa päätöksestään kirjallisesti liiton hallitukselle tai liiton puheenjohtajalle taikka edustajansa kautta suullisesti liittovaltuuston tai liittokokouksen pöytäkirjaan. Eroamisilmoituksen tulee perustua yhdistyksen päätökseen, josta on esitettävä asianmukainen pöytäkirjanote. Jos yhdistys jättää täyttämättä velvollisuutensa liittoa kohtaan taikka menettelee niin, että virkamieskunnan arvo tai liiton toiminta siitä kärsivät, voi liittokokous erottaa sen liiton jäsenyydestä. Tällaisen päätöksen tekemiseen vaaditaan vähintään 3/4 äänten enemmistö edustettuna olevasta äänimäärästä.

8 Jäsenyhdistyksen erottua tai tultua erotetuksi sen velvollisuudet liittoa kohtaan raukeavat. Se on kuitenkin velvollinen suorittamaan liitolle jäsenmaksut eroamisilmoituksen tekemistä tai erottamista seuraavalta kalenterivuosipuoliskolta. Yhdistyksellä, joka eroaa tai erotetaan liitosta, ei ole mitään oikeutta liiton omaisuuteen. Liiton hallintoelimet 8 Päätäntävaltaa liiton asioissa käyttävät liittokokous ja liittovaltuusto. Liiton hallintoa hoitaa hallitus. Liittokokous 9 Varsinainen liittokokous pidetään joka kolmas vuosi huhti- toukokuun aikana. Ylimääräinen liittokokous pidetään, milloin liittovaltuusto tai hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai kun vähintään kolme jäsenyhdistystä erityisesti ilmoitettua asiaa varten sitä kirjallisesti hallitukselta pyytää. Kokouksen ajan ja paikan määrää hallitus. 10 Äänivaltaa liittokokouksessa käyttävät jäsenyhdistysten valitsemat edustajat. Tätä varten edustajalla tulee olla jäsenyhdistyksen antamana valtakirjanaote sen kokouksen pöytäkirjasta, jossa hänet valittiin edustajaksi. Jolleivät kaikki jonkin jäsenyhdistyksen valitsemat edustajat ole saapuvilla liittokokouksessa, käyttää kukin sen edustaja yhdistyksensä äänimäärästä sitä osaa, joka saadaan, kun yhdistyksen koko äänimäärä jaetaan sen läsnäolevien edustajien lukumäärällä. Äänestys on avoin, ellei vähintään kaksi edustajaa vaadi umpilippuäänestystä. 11 Jokainen jäsenyhdistys on oikeutettu liittokokoukseen valitsemaan yhden edustajan jäsenmääränsä kutakin alkavaa 50-lukua kohden, kuitenkin vähintään 2 edustajaa. Yhdistyksen jäsenlukuna pidetään jäsenmaksunsa suorittaneiden jäsenten, tai milloin jäsenet ovat rekisteröityjä yhdistyksiä, niiden jäsenmaksunsa suorittaneiden jäsenten kokonaislukumäärää edellisen ka-

9 4 - lenterivuoden lopussa. Hallitus ilmoittaa viimeistään maaliskuun aikana kullekin jäsenyhdistykselle, kuinka monta edustajaa se on oikeutettu lähettämään liittokokoukseen. Yhdistys, joka liittyy jäseneksi liittoon, saa äänioikeuden liittymishetkellä olevan jäsenmaksuvelvollisten jäsenten luvun mukaan. 12 Kutsu liittokokoukseen toimitetaan jäsenyhdistyksille kirjeillä. Varsinaiseen liittokokoukseen on kutsu lähetettävä vähintään 30 päivää ja ylimääräiseen liittokokoukseen vähintään kaksi viikkoa ennen kokousta. Kokouskutsussa on mainittava ne asiat, jotka kokouksessa otetaan käsiteltäväksi ja sen mukaan on liitettävä jäsenyhdistysten esitykset varustettuna liiton hallituksen lausunnolla. Muu asia voidaan ottaa kokouksessa käsiteltäväksi ja päätettäväksi vain siinä tapauksessa, että hallitus tekee siitä kokouksen alussa esityksen ja että erimielisyyden sattuessa vähintään kolme neljäsosaa (3/4) edustettuna olevasta äänimäärästä sitä kannattaa. Yhdistyslain 14 sssä mainituista asioista ei kuitenkaan voida päättää, ellei niistä ole kokouskutsussa erityisesti ilmoitettu. Jäsenyhdistyksen, joka haluaa asian ottamista käsiteltäväksi varsinaisessa liittokokouksessa, on tehtävä siitä perusteltu kirjallinen esitys liiton hallitukselle viimeistään helmikuun kuluessa sinä vuonna, jolloin varsinainen liittokokous pidetään. 13 Liittokokouksen avaa liiton puheenjohtaja tai jompikumpi varapuheenjohtajista taikka heidän estyneinä ollessa hallituksen iältään vanhin läsnä oleva jäsen, jonka johtaessa piihetta kokous valitsee itselleen puheenjohtajat. 14 Liittokokouksen tehtävänä ons käsitellä hallituksen laatima kertomus liiton toiminnasta kolmen edellisen kalenterivuoden ajalta; käsitellä hallituksen laatima kertomus liiton tileistä edellisen kalenterivuoden ajalta ja ratkaista kysymys tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille sekä päättää ylijäämän käytöstä;

10 .. c; valita liiton puheenjohtaja; valita.hallituksen jäsenet ja varajäsenet ; valita liittovaltuuston jäsenet ja varajäsenet jäsenjärjestöjen nimeämistä ehdokkaista; edustajien ja varaedustajien vaali niihin järjestöihin joihin liitto jäsenenä kuuluu; valita kaksi tilintarkastajaa ja kaksi varatilintarkastajaa sekä määrätä missä järjestyksessä varatilintarkastajat kutsutaan estyneen tilalle; sekä päättää muista kokouskutsussa mainituista ja 12 sn 2 momentin mukaan käsiteltävistä asioista. Liittovaltuusto 15 Liittokokousten välisenä aikana käyttää päätäntävaltaa liiton asioissa enintään 50 jäseninen liittovaltuusto. Liittovaltuuston kokoukset ovat joko varsinaisia tai ylimääräisiä. Varsinaisia ovat; a) kevätkokous, joka pidetään huhti- touknkuunaikana, ei kuitenkaan sinä vuonna, jolloin varsinainen liittokokous pidetään; kevätkokoukselle kuuluvat asiat käsitellään tällöin liittokokouksessa; ja h) syyskokous, joka pidetään marras- joulukuussa. Ylimäärinen kokous pidetään milloin liiton hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai kun vähintään yksi viidesosa (1/5) liittovaltuuston varsinaisista jäsenistä sitä erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti hallitukselta vaatii. Kokouksen ajan ja paikan määrää hallitus. 16 Jäsenyhdistys saa liittovaltuustonn yhden varsinaisen jäsenen ja tälle henkilökohtaisen varajäsenen jäsenmääränsä kutakin alkavaa 100- lukua kohden. Liittovaltuuston jäsenet valitaan varsinaisten liittokokousten väliseksi ajaksi. Liiton hallituksen jäsentä ei voida valita liittovaltuuston jäseneksi. Jos varsinainen jäsen on estynyt, kutsutaan hänen tilalleen henkilökohtainen varajäsen. Kullkkin liittovaltuuston jäsenellä on kokouksessa yksi ääni. Liittovaltuusto on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä on kokouksessa saapuvilla.

11 Kutsu varsinaiseen liittovaltuuston kokoukseen en hallituksen toimitettava kirjallisesti liittovaltuuston jäsenille viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta. Ylimääräisestä liittovaltuuston kokouksesta en ilmoitettava kirjallisesti vähintään viisi päivää ennen kokousta. Jäsenyhdistyksellä on oikeus saada liittovalvuustossa käsiteltäväksi esittämiään asioita, joista on tehtävä perusteltu esitys hallitukselle. Kevätkokoukseen tarkoitetusta asiasta on esitys tehtävä ennen helmikuun loppua ja syyskokoukseen tarkoitetusta ennen syyskuun loppua. Kokouksen esityslista liitteineen on toimitettava liittovaltuuston jäsenille kokouskutsun yhteydessä. 18 Liittovaltuuston kokouksen avaa liiton puheenjohtaja tai jompikumpi varapuheenjohtajista taikka heidän estyneinä ollessaan hallituksen iältään vanhin läsnä oleva jäsen, jonka johtaessa puhetta kokous valitsee itselleen puheenjohtajan. Kevätkokouksen tehtävänä on; käsitellä hallituksen laatima selvitys liiton toiminnasta edellisen vuosipuoliskon aikana; käsitellä hallituksen laatima kertomus liiton tileistä edellisen kalenterivuoden ajalta; ratkaista kysymys tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille; päättää ylijäämän käyttämisestä; ja päättää muista esityslistassa mainituista sekä hallituksen kokouksessa esilleottamista asioista. Syyskokouksen tehtävänä on; käsitellä hallituksen laatima selvitys liiton toiminnasta edellisen vuosipuoliskon aikana; vahvistaa liiton tulo- ja menoarvio seuraavaa tilivuotta varten; määrätä liitolle suoritettavan jäsenmaksun suuruus sekä suorittamisaika; ja päättää muista esityslistassa mainituista sekä hallituksen kokouksessa esilleottamista asioista. Äänestys liiton kokouksissa 19 Äänestys liittokokouksessa ja liittovaltuuston kokouksessa on avoin Jos..joku äänestäjistä ennen äänestyksen toimeenpanoa vaatii umpilippuäänestystä ja sitä on kannatettu, on äänestys toimitettava umpilipuin.

12 - 7 - Äänestettäessä ratkaisee yksinkertainen äänten enemmistö, paitsi pykälissä mainituissa tapauksissa. Äänten mennessä tasan voittaa se mielipide, johon puheenjohtaja on yhtynyt, paitsi vaaleissa ja umpilippuäänestyksessä, joissa arpa ratkaisee. Liittoäänestys 20 Hallitus voi toimituttaa neuvoa-antavan liittoäänestyksen, milloin se haluaa ennen ratkaisunsa tekoa saada selville liittoon kuuluvien yhdistysten jäsenten mielipiteen. Liittoäänestys voidaan toimittaa kahdesta tai useammasta erilaisesta ehdotuksesta. Jos on äänestettävä asiasta, joka on joko hyväksyttävä tai hylättävä, äänestäjä kirjoittaa äänestyslippuun jaa tai ei. Jos vaihtoehtoja on useampia, äänestäjä ilmoittaa kantansa merkitsemällä äänestyslippuun kannattamansa ehdotuksen numeron. Liittoäänestyksen toimittamiseen määrätty aika ei saa olla lyhyempi kuin 15 päivää. Äänestysehdotukset on lähetettävä perusteluineen jäsenyhdistyksille niin ajoissa, että äänestysaikaa niille jää vähintään 10 päivää. Äänestys toimitetaan yhdistyksittäin. Se voidaan suorittäa avoimena tai umpilipuin sen mukaan kuin liiton hallitus päättää. Liittoäänestyksessä ei saa käyttää valtakirjaa. Umpilipuin äänestettäessä äänestyssalaisuus on turvattava. Äänestyksestä on laadittava pöytäkirja, josta tulee erikseen ilmetä, montako yhdistyksen jäsentä on ottanut osaa äänestykseen. Avoimessa äänestyksessä on lisäksi ilmoitettava, montako jaa- tai ei-ääntä on annettu tai montako ääntä kukin ehdotus on saanut sekä tyhjien ja hylättyjen äänestyslippujen lukumäärä. Äänestyspöytäkirja on lähetettävä äänestyslippujen kera puheenjohtajan ja sihteerin allekirjoittamana, varustettuna kahden pöytäkirjantarkistajän tarkistusmerkinnällä liiton hallitukselle viikon kuluessa äänestyksen päättymisestä. Äänestyslippu on hylättävä, jos siihen on tehty tarkoitetun äänestysmerkinnän lisäksi muita merkintöjä. Äänestyksessä voidaan käjttää vain liiton hallituksen laatimia äänestyslippuja. Niihin on sisällytettävä äänestysehdotukset, sarake jaa- tai ei-merkintää varten taikka neliö tai ympyrä äänestäjän numeromerkintöä varten ja avoimessa äänestyksessä paikka äänestäjän nimikirjoitusta ja virka-arvoa varten.

13 8 Hallitus 21 Hallitukseen kuuluu liiton puheenjohtaja puheenjohtajanaja kaksitoista '.muuta jäsentä. Hallituksen toimikausi on varsinaisten liittokokousten välinen aika. Hallituksen tulee mahdollisimman pian liittokokouksen jälkeen valita keskuudestaan liiton ensimmäinen tja toinen varapuheenjohtaja sekä työvaliokunta ja muut tarpeelliset elimet. Hallitus kokoontuu liiton puheenjohtajan tai jommankumman varapuheenjohtajan kutsusta taikka jos vähintään viisi jäsentä sitä erikseen ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti liiton puheenjohtajalta vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun liiton puheenjohtajan tai jommankumman varapuheenjohtajan lisäksi vähintään kuusi jäsentä on läsnä. Päätökset tehdään yksikertaisella ääntenenemmistöllä. Äänestys hallituksessa on -'avoin. Äänten mennessä tasan voittaa se mielipide, johon puheenjohtaja on yhtynyt, paitsi vaaleissa, joissa arpa ratkaisee. 22 Hallituksen tulee huolellisesti hoitaa liiton asioita ja johtaa sen toimintaa yhdistyslain ja liiton sääntöjen mukaisesti. Hallituksen tehtävänä on muun muassa? 1) edustaa liittoa, 2) pitää luetteloa liiton jäsenyhdistyksistä, 3) kutsua koolle liittokokous ja liittovaltuuston kokous sekä valmistaa niille esitettävät asiat, 4) panna täytäntöön liittokokouksen ja liittovaltuuston päätökset, 5) hoitaa taloudellisesti liiton varoja ja muuta omaisuutta, sekä huolehtia, että tilinpäätös tehdään määräaikana, 6) valmistaa ehdotus liiton tulo- ja menoarvioksi, 7) ottaa ja erottaa liiton toimihenkilöt, valvoa heidän toimintaansa sekä vahvistaa heidän palkkauksensa tilo ja menoarvion rajoissa ja 8) ryhtyä muihin tarpeellisiin toimenpiteisiin liiton tarkoituksen edistämiseksi. Tilit ja tilintarkastus 24 Liiton tilivuosi on kalenterivuosi. Tilinpäätöksen tulee olla valmiina jätettäväksi tilintarkastajille ennen helmikuun loppua.

14 Tilintarkastajien tulee tarkastaa liiton hallintoa^ sen tilit, kassa, arvopaperit ja muu omaisuus. Tarkastuksestaan heidän on annettava hallitukselle ennen maaliskuun loppua kirjallinen kertomus, jonka tulee sisältää mahdolliset muistutukset ja huomautukset sekä lausunto tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille. Ohje- ja johtosäännöt 26 Hallituksen asettamien elimien sekä toimihenkilöiden tehtävät määritellään hallituksen vahvistamissa ohje- tai johtosäännöissä taikka hallituksen päätöksillä. Kunniajäsenet ja liiton merkit 27 Liitto voi Kutsua liitossa pitkäaikaisesti ja erittäin ansiokkaas ti toimineen henkilön kunniapuheenjohtajakseen. Päätöksen asiasta, tekee varsinainen liittokokous hallituksen esityksestä. Tällaisen päätöksen tekemiseen vaaditaan, että sen puolesta on annettu, evähintään kolme neljäsosaa (3/4) äänestykseen osallistuneiden edustajien äänimää rästä. Kunniapuheenjohtajana voi olla vain yksi henkilö kerrallaan. Kunniajäseneksi kutsuu liittokokous hallituksen esityksestä henkilön, joka on erityisen huomattavasti edistänyt tai tukenut liiton tarkoitusperien toteuttamista. 28 Liitolla on jäsenmerkki, ansiomerkki ja plaketti. J ä s e n m e r k i n voi jokainen liiton jäsenyhdistyksen jäsen lunastaa itselleen. A n s i o m e r k i n ja p l a k e t i n antaa liiton hallitus tarkoitukseen vahvistamiensa ohjesääntöjen mukaisesti. Erinäisiä säännöksiä 29 Liittokokouksella on oikeus määrätä kannettavaksi ylimääräinen jäsenmaksu, jonka suuruus on enintään neljännes kokousvuoden jäsenmaksusta ja joka on tilitettävä liittokokouksen määrämänä aikana. Tällaisen päätöksen tekemiseen vaaditaan, että sen puolesta on annettu vähintään kolme neljäsosaa (3/ 4) äänestykseen osallistuneiden edustajien äänimäärästä.

15 10 Ellei jäsenyhdistys ole määräaikana suorittanut jäsenmaksua taikka ylimääräistä jäsenmaksua, on suorittamatta olevasta erästä maksettava korkoa, joka on kaksi prosenttia liikenpankkien antoläinauskorkoa suurempi. Jäsenyhdistyksellä, joka jättää seuraavankin jäsenmaksuerän suorittamatta, ei ole edustusoikeutta liittovaltuuston kokouksessa eikä liittokokouksessa niinkauan kuin erääntyneet maksut ovat suorittamatta. Tämän pykälän 2 momentin määrysten täytäntöönpanoa hallitus voi jäsenyhdistyksen kirjallisesta anomuksesi a siirtää, mikäli siihen on erityisen painavia perusteita. 30 Liiton nimen kirjoittaa liiton puheenjohtaja tai jompi kumpi varapuheenjohtajista yhdessä liiton jonkun sihteerin tai taloudenhoitajan kanssa, tahi se taikka ne, jotka hallitus siihen valtuuttaa. 31 Jäsenyhdistyksen jäsenellä on oikeus olla läsnä kokouksissa ja käyttää siellä puhevaltaa. Sääntöjen muutos 32 Näihin sääntöihin -voidaan tehdä muutoksia vain liittokokouksen päätöksellä ja tällöinkin vaaditaan, että vähintään kolme -. neljäsosaa (3/4) äänestykseen osallistuneista niitä kannattaa. Liiton purkaminen 33 Liiton purkamiseen vaaditaan ikahden, vähintään JO päivän väliajoin pidetyn liittokokouksen yhtäpitävä päätös. Kummassakin kokouksessa tulee vähintään kolmen neljäsosan (3/4) äänestykseen osallistuneista kannattaa 'päätöstä. Jos liitto purkautuu, luovutetaan sen jäljelle jäänyt omaisuus sitten kun velat on maksettu, purkamispäätöksessä tarkemmin mainitulla tavalla tai useammalle muulle rekisteröidylle yhdistykselle, joka tai jotka lähinnä toimivat näissä säännöissä mainittujen tarkoitusperien toteuttamiseksi, tai ellei sellaisia yhdistyksiä ole muille sellaisille virkamies kunnan keskuudessa toimiville oikeuskelpoisille yhteisöille tai kassoille joiden tarkoitus läheisesti vastaa liiton tarkoitusperiä! Virkistys- ja lomanviettotarkoituksiin liitolle saatu tai hankittu kiinteä omaisuus irtaimistoineen on liiton purkautuessa jätettävä samaa tarkoitusta varten perustettavalle säätiölle. Lahjoitettu tai testamentattu omaisuus on käytettävä sille määrättyyn tarkoitukseen.

16 A- /1 M J I l m o i t u s a s i a t RVL:n hallituksen kokoukseen 10.1, ) VR Talousosaston Virkamiehet ry anonut päivätyllä kirjelmällä opintopäiväavustusta 300 mk. Puhemiehistö käsitellyt asian ja todennut, ettei tänä vuonna ole ollut mahdollisuuksia ko avustuksiin yleensäkään 2) Kouvolan junaonnettomuuden käsittely K0:ssa päättyi Päätöksestä on valitettu 3) TVKilta saapunut tiedustelu nuorista alle 21 vuotiaista jäsenistä. Asiaa tiedusteltu Helsingissä toimivilta yhdistyksiltä ja osastoilta, TVKslle vastattu ) Rh:lta saapunut virallinen pöytäkirja henkilökohtaisen jnl-palkkion maksamista koskevista jatkoneuvotteluista. 5) saapunut krj Ilmari Iipposelta avustusanomus 500 mk;n suuruisen avustuksen saamisesta. LVY myöntänyt ao:lle lainan. 6) JNS lähettänyt Ruotsissa Karstadtissa pidetystä kokouksesta pöytäkirjan 7) Rautatiehallituksen sosiaalijaosto ilmoittanut, ettei rautatiehallitus ole myöntänyt kirjastolle anottua avustusta. 8) Opettajain Lehteä onniteltu 60-vuotisen toiminnan johdosta ) Suomen Rautatieläisten Liittoa onniteltu vuotisen toiminnan johdosta

17 II/66 Arkistokappale Pöytäkirja Rautatievirkamiesliiton hallituksen kokouksesta Helsingissä rautatiehallituksen kongressisalissa 20*4*1966 klo Läsnä olivat; lkt E Pellikka puheenjohtajana, yi J Toivanen, ap A Veirto, krj 0 Partanen, krj E Kaukoranta, am M Lojamo, krj V Moisala am 0 Ojala, am A Aaltonen, krj Y Nystelä, am K Vahnanen? ap E Kauppineh, krj E Lähdesmäki, krj Martta Kuuva, aap V W Heinström, am K Rantala, ki L Hilden, rkm L Heikkinen, tekn R Partanen, tekn V Ruuska, vre S Salmelin, lkt P K Väänänen, ap E Heikkinen, kpä 0 Ranta, yltr T E Toivanen, lkt R Soiantie, tr P Pyysalo, tr A Joki, aap S Sampo> pääsiht R Havunta, yleissiht. K Matikainen ja akmr M Miettinen, joka laati pöytäkirjan. 1 Avaus ja järjestäytyminen Puheenjohtaja avasi kokouksen, joka todettiin päätösvaltaiseksi. Pöytäkirjan tarkistajiksi valittiin Joki ja T Toivanen. Kokouskutsuna lähetetty työjärjestysehdotus (liite 1) hyväksyttiin siten muutettuna, että seuraavaksi kuullaan selostus palkkausasiasta. 2a Palkkausasiat Virkamiesliiton puheenjohtaja totesi, että palkkausasiassa on vihdoinkin tehty edes jotain edistyksen tapaista valtiovallan taholta, sillä nyt on saatu valtiovarainministeriön virkamiesten laatima neuvottelupohjaehdotelma, joka toistaiseksi on salainen asiakirja. Ehdotelman mukaan virkamies palkkauksiin suoritettaisiin kokonaisratkaisun puitteissa lähtötasotarkistus ja vuosittaistarkistus ja lisäksi on samaan yhteyteen liitetty työaikaa koskevat asiat. Ehdotuksen mukaan ei lähtötasotarkistustarvetta olisi alapäässä lainkaan ja ylpään tarkistus on vain puolet siitä, mitä tutkimustulokset osoittavat. Jälkeenjääneisyydestä korvattaisiin tänä vuonna vain 10 fo ja lopusta ei ole mitään tarjousta. Uudessa palkkausluokassa olisi järjestöjen toivomuksesta A-palkkausluokkia vain 25. Sovittelijan kanssa on jo alustavasti keskusteltu, joskin nyt näyttää taas siltä, että nykyineh hallitus selvästä haluttomuudestaan huolimatta joutuisi vielä ratkaisemaan palkkausasian. Selostus merkittiin tiedoksi ja kysymyksiin saatiin selvityksiä. 2 Työvaliokunnan toimenpiteet *1966 väliseltä ajalta on pöytäkirjajäljennöksin toimitettu hallituksen jäsenten tietoon ja työvaliokunnan toimenpiteet ko ajalta hyväksyttiin yksimielisesti. 3 Liittokokousasioita Yleisestä järjestelystä todettiin, että ohjelma on ollut toimintakerto muksen alussa jo nähtävänä. Avaustilaisuudessa esittää Tampereen Rautatieläisten soittokunta musiikkia, liiton puheenjohtaja pitää avauspuheen ja hallinto-osastoanjohtaja R J Auvinen liittokokousesitelmän YR organisaatiouudistuksesta, jaetaan ansiomerkit ja lopuksi esiintyy Tampereen poikakuoro Liittokokousillallisi11a päätettiin liiton omistaman liikeyrityksen %urvin tarjota kutsuvieraille ja liittokokousedustajille vapaa illallinen, mutta rajoitettujen tilojen vuoksi joutuvat edustajat itse kustantamaan vaimonsa illallisen (n 30 mk) samoin kuin majoituksen (Rastissa 5 mk) ja sunnuntaiaamun kahviaamiaihen (Victoriassa 3 mk). Lehdistölle järjestetään tiedotustilaisuus perjantaina.

18 2 a) Toimintakertomuksen oikovedokset on toimitettu hallituksen jäsenille tarkistettavaksi jo ennen pääsiäistä ja toimintakertomus hyväksyttiin yksimielisesti esitettäväksi liittokokoukselle. h) Liiton, toimintarhaston, matkailujauston ja Rautatieliikenne-lehden tilinpäätökset v:lta 1965 ovat toimintakertomuksen liitteinä, eikä niistä ollut muuta huomautettavaa kuin että liiton omaisuustase korjataan Siipipyörä Oy:n osakkeiden arvon nousua vastaavasti. c) Tilinpäätösten johdosta päätti hallitus työvaliokunnan esityksen mukaisesti ehdottaa liittokokoukselle, että liiton velka toimintaratestolle kuitattaisiin käytetyksi liiton toimintaan, sekä että toimintarahaston asema liiton talousorganisa&tiossa otettaisiin tutkittavaksi. Rautatieliikenne-lehden toimituskunnan ehdotuksen mukaisesti hallitus päätti esittää liittokokoukselle, että lehden voittovaroista, 15*483,50 mkssta, käytettäisiin kuluvana vuonna 3*600 mk ja v *700 mk eli yhteensä 8,300 mk seuraavasti: Stipendeihin v mk ja mk, kirjoituskilpailuihin 500 mk ja mk sekä kirjasto- ja kurssitoiminnan tukemiseen mk ja mk. Käyttörahastoon jätettäisiin 5*183, 50 mk, mitä toimituskunta pitää lehden ilmestymisen turvaamiseksi välttämättömänä. d) Liiton talousarvioehdotusta päätettiin muuttaa siten, että yhdistystoiminnan tukemiseen käytettäisiin v 1966 vielä mk ja v *000 mk ja vastaavat 4*000 mk:n lisäykset merkittäisiin molempina vuosina tulojen puolella avustuksien kohdalle. Talousarvioesitys päättyy täten v 1966 mk:aan 194*700 ja v 1967 mk:aan 203*000. Matkailuja ston ja lehden talousarvioesitykset päätettiin esittää sellaisinaan liittokokoukselle. e) Käsiteltävät asiat - Organisaatio- ja sääntöuudistys. Ehdotus uusiksi säännöiksi käytiin /läpi pykälä pykälältä ja 2,6,10,15,21,31 ja 32 pykäliin tehtiin pienehköjä tarkistuksia. Samalla päätettiin esittää liittokokous pöytäkirjaan otettavaksi sellaiset sääntöjen 21 pykälään liittyvät merkinnät kuin liitteestä 2 ilmenee. Jos uudet säännöt hyväksytään liittokokouksessa, voitaisiin ja tulisi niitä LVY:n edustajien mielestä soveltaa heti ja valita uusien sääntöjen mukaiset hallintoelimet, vaikkakin säännöt muodollisesti tulisivat voimaan vasta sen jälkeen kun ne on merkitty yhdistysrekisteriin. RTYL:n ja hallinnollisten yhdistysten edustajat taas olivat sitä mieltä, että uusia sääntöjä, sovellettaisiin vasta n vuoden kuluttua pidettävässä ylimääräisessä liittokokouksessa, jossa vasta valittaisiin niiden mukaiset hallintoelimet. Hallitus toimitti asiasta neuvoa antavan avoimen äänestyksen, jolloin uusien sääntöjen välittömän soveltamisen puolesta annettiin 13 ja vuoden lykkäyksen puolesta 11 ääntä (oikeastaan vainio, sillä 1 ei ollut jäsen eikä varajäsen). - Työtaistelurahastoinnista on saatu jäsenjärjestöjen lausunnot, jotka luettiin ja niiden perusteella päätettiin antaa Virkamiesliitolle sen pyytämä lausunto, jossa periaatteessa myönnetään kys isenlaisen rahaston tarpeellisuus, mutta vastustetaan ehdotettua rahastointijärjestelyä. Asiaa ei oteta käsiteltäväksi liittokokouksessa - Virkasuhdeasuntoga koskeva tutkimus on toimitettu ja vastauksia saatu runsaasti. Yhteenveto laaditaan liittokokoukseen mennessä, johon on pyydetty rh:sta asiantuntija selostamaan asiaa. - VR:n organisaatiouudistuksesta '.-kuullaan liittokokousesitelmä. Viimeisimmän uudistusehdotuksen tultua julkisuuteen, kävi liiton lähetystö kulk:ssa hallitusneuvos Vuorimiehen luona esittämässä, että ennen mahdollista uudistusta tulisi liiton saada ilmoittaa mielipiteensä asiasta neuvotteluoikeuslain mukaisesti. - Arpajaisia päätettiin esittää anottavaksi liittokokouksen päätöksellä. - Ansiomerkit. Puhemiehistön esityksestä (liite 3) hallitus päätti yksimielisesti myöntää liiton kultaisen ansiomerkin n:o 10 rkm Leo Heikkiselle ja n:o 11 aj T P Elomaalle. Merkit luovutetaan liittokokouksen avaustilaisuudessa.

19 VR Rakennusvirkamiehet r.y. on puhelimitse ilmoittanut, ettei sen mielestä olisi tarpeen neuvotella enää mahdollisesta sovinnosta VR Rata* ja rautatieraknnnusosaston toimistoviricamiehet r.y:n kanssa ja että yhdistyksen jäsenanomus on edelleen voimassa. Hallitus päätti yrittää kuitenkin vielä ulkopuolisen sovittelijan avulla selvittää asiaai Yhdistyksen anomus otetaan käsiteltäväksi liittokokouksessa, vaikkei hallitus esitäkään anomukseen nähden kantaansa. 4 Ilmoitukset merkittiin tiedoksi oheisen liitteen 4 mukaisesti, Sekä lisäksi 9) 0 Partanen on pyytänyt Tampereen kaupunginhallitukselta, että Tampereen poikakuoro esiintyisi liittokokouksessa. 10) liiton puheenjohtaja E Pellikka ilmoitti virkatehtäviensä vuoksi kieltäytyvänsä enää asettumasta liiton puheenjohtajaehdokkaaksi. 5 Hallituksen seuraava kokous pidetään, jos se on tarpeen, liittokokouksen yhteydessä lauantai-iltana Tampereella. Kokous päättyi klo Pöytäkirjan vakuudeksi s E Pellikka M Miettinen Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty. Helsingissä 25 päivänä 1966 A E Joki ~ 'O v < r! T E Toivanen

20 RAUTAT! E VIRKAAA i E S LI ITTO KAISAN SEMEN KATU 10 HELSINKI N so 66/PK Hallituksen kokous keskiviikkona klo rautatiehallituksen kongressisalissa 1) Avaus ja järjestäytyminen a) päätösvaltaisuus b) pöytäkirjantarkistajät c) työjärjestys 2) Työvaliokunnan toimenpiteet ) Liittokokousasioita a) Toimintakertomus (vedos lähetetty) b) Tilinpäätökset (toimintakertomuksessa) - Rautatievirkamiesliitto - Toimintarahasto - Matkailujaosto - Rautatieliikenne c) Esitykset tilinpäätösten johdosta - Työvaliokunta ehdottaa esitettäväksi liittokokoukselle, että liiton velka toimintarahastolle kuitattaisiin käytetyksi liiton toimintaan, sekä pitää tarpeellisena, että toimintarahaston asema liiton talousorganisaatiossa otetaan tutkittavaksi - Rautatieliikenne-lehden toimituskunta ehdottaa esitettäväksi liittokokoukselle, että lehden voittovaroista *50 käytettäisiin tänä vuonna ja ensi vuonna 4*700,- eli yhteensä 8.300,- tavanomaisiin stipendeihin (1.100,- ja 1.200,-) kirjoituskilpailuihin (500,- ja 1,5#0,-) sekä kirjasto- ja kurssi-

21 2 toiminnan tukemiseen (2.000,-ja 2.000,-). Käyttörahastoon jäisi tällöin 5«183,50, mitä toimituskunta pitää välttämättömänä. d) Talousarviot (toimintakertomuksessa) - Rautatievirkamiesliitto - Matkailujaosto - Rautatieliikenne e) Käsiteltävät asiat (ehdolla) - Organisaatio- ja sääntöuudistus Yhdistysten lausuntojen ja työvaliokunnan käsittelyn perusteella laadittu ehdotus oheisena - Työtaistelurahastointi Yhdistykset antaneet lausuntonsa, selostetaan. Kyseessä lausunto Virkamiesliitolle ja tarvittaessa sääntötoimenpiteet - Virkasuhdeasunnot Asiasta suoritettu tiedustelu, vastauksia runsaasti, selostetaan - VR:n organisaatiouudistus Asiasta pitää hloj liittokokousesitelmän. mmv Muuten keskusteltu-'tculkulaitosministeriössä, selostetaan -- Arpajaiset - Muut 4) Ilmoitukset 5) Muut asiat

22 Pöytäkir.jamerkinnät 1. Sellaiselle yhdistykselle, tai teknillisten virkamiesten osalta koulutusryhmälle, jolla ei ole edustajaa liiton hallituksessa, varataan mahdollisuus lähettää hallituksen kokouksiin lisäjäsen, jolla on täydellinen puhevalta ja oikeus tehdä esityksiä. Tällainen lisäjäsen kutsutaan hallituksen kokouksiin samassa järjestyksessä kuin hallituksen jäsenet ja maksetaan hänelle kokouskustannusten korvausta, kuten hallituksen jäsenille. 2. Hallituksen paikat jakaantuvat eri sektoreiden kesken siten, että liikennesektori saa 7 varsinaista jäsentä ja näiden varajäsenet, hallinnollinen sektori saa 4 varsinaista jäsentä ja näiden varajäsenet sekä teknillinen sektori 3 varsinaista jäsentä ja näiden varajäsenet. Liikennesektorin paikoista yksi varsinaisen ja yksi varajäsenen paikka kuuluu Asemapäällikköyhdistykselle ry. 3. Liikennesektorin muodostavat V.R. Liikennevirkamiesyhdistys ry ja Asemapäällikköyhdistys ry. Hallinnollisen sektorin muodostavat Rautatiehallituksen Virkamiehet ry, VR Koneosaston Virkamiehet ry, VR Hankintavirkamiehet ry, VR Talousosaston Virkamiehet ry ja Rata- ja rautatierakennusosaston toimistovirkamiehet ry. Teknillisen sektorin muodostaa Rautatien Teknillisten Yhdistysten Liitto ry. Teknillisten virkamiesten koulutusryhmiä ovat diplomi-insinöörit, insinöörit, rakennusmestarit ja teknikot. Näitä pöytäkirjamerkintöjä voidaan liittokokouksessa muuttaa samassa järjestyksessä kuin liiton sääntöjäkin.

23 Ansiomerkki Puhemiehistön kannanmäärittelys 1. Ansiomerkin arvo säilytettävä, jotta vain todella ansioituneet palkittaisiin ja jotta merkkien lukuisuudesta johtuvat käytännön vaikeudet vältettäisiin (kutsut liittokokouksiin ym). 2. Pyrittävä siihen, että jaettaisiin vain liiton merkkipäivien yhteydessä. 3. Pidettävä silmällä myös liiton rakennetta, eri sektoreita. 4. Palkitsemismuotojen täydentämiseksi perustettava ehkä hopeinen ansiomerkki. (Tai plakaatti). 5. Tällä kerralla, kun kyseessä on tavallinen "väliliittokokous", tulisi jakaa enintään kaksi ansiomerkkiä Toinen, n:o 10 tunnustuksena rkm Heikkiselle, joka ratkaisevasti on myötävaikuttanut liiton eheyteen teknillisellä sektorilla ja täyttänyt äskettäin 60 vuotta. Heikkiselle myönnetty merkki olisi samalla tunnustus koko teknilliselle sektorille, joka Teknillisten Liiton muodossa on tänä vuonna kuulunut Rautatievirkamiesliittoon 10 vuotta. Merkki olisi ensimmäinen teknilliselle sektorille. Tähän mennessä liikennesektorilla on 5 ja hallinnollisella Toinen, n:o 11 apulaisjohtaja T P Elomaalle, joka toimiessaan Rautatieliikenne-lehden päätoimittajana 20 vuotta , on erittäin ansiokkaasti vastannut lehden sisällöstä ja myötävaikuttanut lehden hyvään taloudelliseen tulokseen. Yhdistysten muut esitykset? Auvinen, Reino J (Rhv) RVL Rautatieliikenne-lehden toimituskunnan jäsen matkailujaoston jäsen 1952 Rautatiehllituksen Virkamiehet varapuheenjohtaja puheenjohtaja Jalli, Yrjö (Rhv) RVL hallituksen sihteeri palkkatoimikunnan sihteeri 1946 päälakkotoimikunnan jäsen 1947

24 2 lakkotoimikunnan sihteeri 1946, jäsen 1947 Rautatieliikenne-lehden toimituskunnan jäsen 1947 ~ matkailujaoston sihteeri " varapuheenjohtaja kirjastovaliokunnan sihteeri toimintakertomuksen kirjoittaja VL valtuuskunnan jäsen " varajäsen 1949 Rautatiehallituksen Virkamiehet sihteeri Lennes, Jalmari (Apy) RVL Puheenjohtaja (Tetrin sijaisena) 4* varapuheenjohtaja 1.3* Rautatieliikenne-lehden päätoimittaja 1945 (Tetrin sijaisena) " " toimituskunnassa Rautatievirkamies-lehden toimitusvaliokunnassa 1948 Apy puheenjohtaja ja 1954 varapuheenjohtaja Apys n kunniajäsen johtokunnan jäsen " varajäsen VL valtuuskunnan jäsen 1947? 1951 " varajäsen 1952 Partanen, Olavi (LVY) RVL hallituksen jäsen työvaliokunnan jäsen LVY puheenjohtaja 1966 varapuheenjohtaja ja johtokunnan jäsen työvaliokunnan jäsen /OJK jäsen varapuheenjohtaja sihteeri ja 1954 VL Tpe rahastonhoit

25 3 TVK Tpe paikallistoimik puheenjohtaja 1965 VL valtuuskunta RVLin edustajana » varajäsenenä " " Solantie, Oiva Risto (Tov) RVL hallituksen jäsen työvaliokunnan jäsen palkkatoimikunnan jäsen rahastovaliokunnan jäsen VL valtuuskunnan jäsen VR Talousosaston Virkamiehet perustajajäsen monta vuotta tilintarkastajana j ehto kunnan jäsen 1958 varapuheenjohtaja 1958» 1965 Spjut, Ilse (Rrtv) RVL hallituksen jäsen Rata- ja rautatierakennusosaston toimistovirkamiehet johtokunnan jäsen puheenjohtaja varapuheenjohtaja Veirtr, Aarne (LVY) RVL hallituksen jäsen työvaliokunnan jäsen LVY puheenjohtaja varapuheenjohtaja 1966 kultainen ansiom urheiluansiom johtokunnan jäsen työvaliokunnan jäsen /OJK jäsen VL valtuuston yarajäsen liittokokous edustaja 1958 liittovaltuusto

26 I l m o i t u s a s i a t RVLsn hallituksen kokoukseen ) Liiton sihteerit osallistuneet TVK:n ja SAK:n toimihenkilöiden neuvottelupäiville Kiljavalla. 2) Rautatiehallituksen lomanviettoavustukset jaettu. Joukossa lukuisia rautatievirkamiehiä. 3) Tr Terttu Halkonen lähettänyt kirjeen liiton hallitukselle Moittii: heikkoja arkistointitiloja. Puhemiehistö tutustunut kirjeeseen ja asiaan ja pitää arkistointitilojän uudistamista välttämättömänä. 4) Asemapäällikköyhdistys ry lähettänyt kirjeen liitolle , jossa kehoitetaan liittoa toimenpiteisiin apulaisasemapäälliköiden ym vastaavien virkamiesten palkkauksen parantamiseksi plk-tarkistuksilla. Kirjelmään sisältyi asiaa selventäviä vertailutaulukoita ja perusteluja. Puhemiehistö on tutustunut asiaan ja pitää välttämättömänä esitettyjen näkökohtien huomioon ottamista sekä toteaa, että tehdyt esitykset sisältyivät liiton palkkatavoitteisiin. "Esitystä *i on tarkoitus korostaa Virkamiesliitolle. 5) Liitto on saanut tiedoksi Jukka Rannan ja Tapio Kaitaharjun kij'jeen palkkauksesta. Puhemiehistö on tutustunut asiaan ja tulee korostamaan esitettyjä näkökohtia palkkausasian hoitamisessa mm. Virkamiesliitossa. 6) Puhemiehistö on käsitellyt rva Latvasen tapauksen johdosta liiton toimihenkilöiden vuosilomien määräytymistä ja toteaa, että ajan laskeminen tulee tapahtua työntekijäin vuosilomalaissa sanottujen perusteiden mukaan. Lisäksi puhemiehistö pitää tarpeellisena työsääntöjä tapaisten määräysten laatimista liiton toimistolle tarpeellisena. 7) Teknillisten Liitto viettää 10-vuotistilaisuuksia Rautatievirkamiesliitto antaa tervehdyksen yhteydessä puheenjohtajän nuijan. 8) Lasten leiri järjestetään Kanervalan lepokodissa 7-14* Monisteet lähetetty yhdistyksille ja osastoille.

27 Arkistokappale III/66 Pöytäkirja Rautatievirkamiesliiton hallituksen kokouksesta Helsingissä Kaisanienrenk. 10:ssä klo alkaen* Läsnä olivat: Aap V W Heinström puheenjohtajana, yi J Toivanen, yltr T Toivanen, krj 0 Partanen, ap A Veirto, am K Rantala, am M Lojamo, krj V Moisala, am 0 Ojala, krj Y Antila, krj A Autio, am K Vanhanen, ap E Kauppinen, krj E Lähdesmäki, am Irja Anttila, krj Aili Helenius, krj M Saukkonen, tyj P Ruuska, rkm L Heikkinen, vrp S Salmelin, tekn R Partanen, ins L Hilden, aap E Heikkinen, ap V Kolamo, kpä 0 Ranta, lkt V Luomanmäki, tr P Pyysalo, kmr V Laurikainen, krj Ilse Spjut, aap S Sampo, pääsiht. R Havunta, yleissiht. K Matikainen ja akmr M Miettinen, joka laati pöytäkirjan. 1 Avaus ja päätösvaltaisuus Liiton puheenjohtaja Victor W Heinström avasi uuden hallituksen ensimmäisen kokouksen toivottaen entiset ja uudet jäsenet tervetulleiksi kokoukseen todeten samalla virkamieslakon olevan uhkaamassa. Koska kaikki hallituksen jäsenet olivat läsnä, todettiin kokous päätösvaltaiseksi. 2 Pöytäkirj antarkastajät Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Luomanmäki ja E Heikkinen. 3 Työjärjestys Kokouskutsuna lähetetty työjärjestysehdotus (liite 1) hyväksyttiin siten lisättynä, että 9 sn kohdalla käsitellään lisäksi: h) lakko-organisaatio ja c) työaikakysymykset ja 16 :n kohdalla käsitellään työjärjestysehdotuksen lisäyksessä mainitut asiat. 4 Hallituksen sihteeri Hallituksen sihteeriksi valittiin edelleen akmr M Miettinen. 5 Taloudenhoitaja Liiton taloudenhoitajaksi valittiin edelleen aap S Sampo 6 Toimielimet ja niiden kokoonpano a) Työvaliokuntaan päätettiin valita puheenjohtajan ja molempien varapuheenjohtajien lisäksi 12 jäsentä sekä sihteerit ja taloudenhoitaja. Jäseniksi valittiin yksimielisesti 0 Partanen, Veirto, Helenius, Rantala, L Heikkinen, Ruuska, Väänänen, Luomanmäki, Ranta, Pyysalo, Laurikainen ja Joki. b) Puhemiehistöön valittiin edelleen puheenjohtajien lisäksi päätoimiset sihteerit ja talousasioita käsiteltäessä liiton taloudenhoitaja, c) Matkailujaostoon valittiin hallitusneuvos W Häkkinen puheenjohtajaksi sekä jäseniksi krj Irma Vitikka, sip Y Ollilainen (sihteerinä), ja lkt V Valpas (taloudenhoitajana) d) Kirjastovaliokuntaan valittiin yltr T Toivanen puheenjohtajaksi sekä jäseniksi am K Rantala, ki Hilkka Väyrynen ja krj Kaarina Salminen. Tarvittaessa voi valiokunta käyttää lisäksi asiantuntijana ruotsinkielistä kirjallisuutta koskevissa asioissa ent. krj Vivi Laesterää. e) Rahastovaliokuntaan valittiin yi J Toivanen puheenjohtajaksi sekä jäseniksi lkt R Solantie, krj 0 Partanen ja pääsiht. R Havunta. f) Historiatoimikuntaan valittiin hali.neuvos W Häkkinen puheenjohtajaksi ja jäseniksi tr Terttu Halkonen, oikeuskanslerin sihteeri V Hakulinen, lkt E Pellikka ja pääsiht. R Havunta. g) Rautatieliikenne-lehden taimitusvaliokuntaan päätettiin E Pellikkan tilalle valita Victor W Heinström. Muut jäsenet ovat entiset. Hallituksen pöytäkirjaan päätettiin merkitä, että liiton menotositteet hyväksyy liiton puheenjohtaja. Toimintarahaston aseman tutkiminen liiton talousorganisaatiossa annettiin rahastovaliokunnan tehtäväksi.

28 2 7 Toimielinten valtuudet.ia vastuu a) Työvaliokunta valtuutettiin yksimielisesti edelleen tekemään päätöksiä hallituksen nimissä silloin jos työvaliokunnan kokouksessa on läsnä joku puheenjohtajista ja vähintään seitsemän äänivaltaista jäsentä ja jos kaikki ovat päätöksestä yksimielisiä. Työvaliokunta on toiminnastaan vastuussa hallitukselle. h) Kirjastovaliokunnan, rahastovaliokunnan ja Rautatieliikenne-lehden toimitusvaliokunnan valtuudet ja vastuu määritellään näiden ohjesäännöissä, matkailujaosto hoitaa asiantuntijaelimenä matkailua, tilapäiset toimikunnat hoitavat asiain valmistelua, ja kaikki em toimielimet ovat toiminnastaan vastuussa hallitukselle. 8 Pöytäkirjat a) Hallituksen ja sen työvaliokunnan pöytäkirjan tarkastajiksi päätettiin valita aina kaksi läsnä olevaa äänivaltaista jäsentä. Muut elimet päättävät itse pöytäkirjojensa tarkastuksesta. b) Puhemiehistön esityksestä hallitus päätti, että pöytäkirjat lähetetään tästä lähtien tiedoksi vain hallituksen jäsenille ja muille elimille ja päätöksistä ja muista asioista tiedotetaan erillisillä tiedotusmonisteilla aina tarpeen mukaan ja mikäli mahdollista ainakin 2 kertaa kksssa ja muuten samoilla osoitteilla kuin V L sn monistekin lähetetään. c) Hallituksen pöytäkirjan laatimisesta maksetaan 25,00 mk ja työvaliokunnan pöytäkirjasta 15,00 mk. Muiden toimielinten pöytäkirjoista ei makseta eri palkkioita. 9 Palkkausasiat Puheenjohtaja selosti virkapalkkasovittelijän 20,5 osapuolille jättämää sovitteluehdotusta todeten nuns Ns lähtötasotarkistus olisi plksssa A 1-10 n 5 A n 6 '/o, A n 7 A 19-2C n 8 fo, A 21 n 9 A n 10 A 24 n 11 %, A 25 n 12 A n 13 A 28 n 14 /», A 29 n 15 A 30-1 ikälisä n 16 /o, A ik3,n 17 A iki. n 18 % ja A iki. n 20 %. Kaikissa B-luokissa tarkistus olisi n 20 ^ ja Srluokissa sama kuin vastaavissa A- ja B- luokissa. Koska yläpään tarkistustarve olisi tutkimuksen mukaan ollut esitettyä suurempi, eli n /o, on B-luokissa tapahtuvia palkkausluokkatarkistuksia varten esitetty käytettäväksi mk. Lähtötasotarkistukset eli v 1963 viimeisellä neljänneksellä voimassa olleisiin palkkoihin tulevat em ^-korotukset maksettaisiin plksissa A 1-9 kolmessa erässä eli v 1966 n 30 i, samoin v 1967 ja loput 40 io v 1968, sekä muissa plksissa oleville viidessä erässä eli tänä vuonna vain 15 />, samoin v 1967» v 1968 n 30 v 1969 n 20 /o ja loput 20 f v Palkkausluokkatarkistukset toteutettaisiin pöytäkirjamerkinnoin lukien siten kuin neuvotteluissa lähemmin sovitaan. Järjestöt ovat laatineet yhteisen esityksen plk-tarkistuksista, joita pitäisi saada mukaan jo lähtötasoon. Palkkausluokkatarkistus tulee olemaan vaikea tehtävä, mutta siinä on otettava huomioon, että tarkistuksia saadaan vuosittain määrätty määrä ja suunnitelmia voidaan laatia pitkällä tähtäimellä. Tänä vuonna tapahtuvat vuosittaistarkistukset olisivat lukien 3 i ja näin korotettuihin palkkoihin 1.6. lukien 3,1 molemmilla kerroilla kuitenkin vähintään 20 mk/kksssa. Sen liukuman määrä, minkä palkat yleisillä työmarkkinoilla ovat vv nousseet yli sopimusten ja virkapaikkojen liukuman, olisi tutkimuksien mukaan 1,4 ja tämä korvattaisiin plk-tarkistuksin. Erilaiset palkalisät ja lisäpalkkiot pysyisivät muuten ennallaan, mutta työaikalisä jäisi pois lukien, jolloin siihen käytetty rahamäärä jaettaisiin tasan kaikille virkamiehille eli kullekin tulisi n 23,90 mk/kksssa. Virastovirkamiehille tämä olisi samalla korvaus pitenevästä työajasta (vapaasta lauantaista johtuva), mutta VY vastustaa tätä koska nykyisin työaikalisää saadaan keskimäärin n 40 mk/kksssa.

29 - 3 - Korotetut palkat maksettaisiin lukien ja takamaksut kaikista tänä vuonna tul vista korotuksista viimeistään 15.10*1966. Esitykseen liittyy vielä työrauhavelvoite. Käydyssä keskustelussa hallitus totesi sovitteluesi tyksen muuten suurin piirtein tyydyttäväksi, mutta plk-tarkistuksia, joita vvmsön esityksen mukaan tulisi liiton jäsenistä n 1550slie eli n 55 foille ( mihin yksikään jäsensektori ei ollut tyytyväinen), pitäisi saada osa jo lähtötasoon ja niitä pitäisi saada enemmän kuin 1 plk, jotta esim ns pesuvatiryhmät (A 17-22) pääsisivät vadista pois. Valtion eri virastojen ja laitosten henkilökunnat pitäisi saada palkkauksellisesti tasavertaiseen asemaan. Käytävissä neuvotteluissa tulee VLsn ja sen neuvottelijoiden pyrkiä tekemään kaikkensa, jotta esille tuodut epäkohdat saataisiin vielä korjatuiksi. b) Lakko-organisaatio Virkamiesliiton liittovaltuuston päätettyä, että ellei palkkausasiassa päästä liittoa tyydyttävään tulokseen, alkaa virkamieslakko 13.6.klo 6.00, on myös RVLsssä ryhdyttävä kaikkiin valmisteluihin. Lakkotoimikunnan johtajaksi asetettiin yltr T Toivanen ja lakko-organisaation perustaa työvaliokunta muuten aikaisempaan tapaan jäsenjärjestöjen nimeämistä henkilöistä. c) Työaika Virastotyöaika muuttuu jo alkavana kesänä siten, että lautantait tulevat olemaan vapaat kesä-elokuulla. Koska linjahallinnon toimistoissa seurataan yleensä keskushallinnon työaikoja, on järjestöjen edustajat kutsuttu huomenna klo 10 epäviralliseen neuvotteluun rhseen. Asiasta on liitossa laadittu erillinen muistio (liite 2) ja neuvottelijoita päätettiin kehoittaa esittämään muistion mukaisia säännöksiä linjahallinnon toimistojen työajasta, josta olisi muutenkin jo tarpeen saada yhtenäiset säännökset, ettei se olisi mielivaltaista. Neuvottelijoiksi valittiin Heinström, L Heikkinen, R Partanen, 0 Partanen, Ranta ja molemmat päätoimiset sihteerit. 10 Virkamiesasuntotutkimus ja vuokrat Asian edelleen käsittely siirrettiin työvaliokunnalle. 11 Opintopäivät Parina viime vuonna noudatettuun tapaan päätettiin ensi syksynäkin elo-syyskuun vaihteessa (31*8-4«9«) järjestää järjestöaiheiset opintopäivät järjestöjen johtohenkilöille (n henkeä). Käytännölliset toimenpiteet ja lähempi ohjelma annettiin työvaliokunnan tehtäväksi. 12 Apuraha Rautatieliikenne-lehden voittovaroista annettavaa apurahaa on ahonut am 0 Ojala tutkimukseen Länsi-Saksassa eri asteisten rautatieläisten asiakaspalvelualttiutta ja -muotoja. Vaikka apurahoja ei ollut vielä julistettu haettavaksi, päätti hallitus yksimielisesti myöntää Ojalalle anomansa seitsemänsadan (700) markan suuruisen apurahan n 2 viikon matkaa varten. 13 Toimistaakesäaika Vuosilomien takia päätettiin liiton toimisto pitää suljettuna välisenä aikana. Muutoin seurataan virastotyöaikaa. 14 Toimistoharjoittelijän palkka Tammikuun 7 päivästä 1966 lukien toimistoharjoittelijaksi 3 kksn koeajalla otettu Pirkko Martimo päätettiin ottaa liiton palvelukseen, ja palkka päätettiin korottaa 300 mksksi kksssa lukien. 14 Ilmoitukset merkittiin tiedoksi oheisen liitteen 3 mukaisina.

30 a) PVL:n opintopäivät pidetään 21-27^ ja liitosta on kutsuttu sinne edustaja. Puhemiehistön esityksestä päätettiin edustajaksi lähettää yleissihteeri K Matikainen. b) VR Rata- ja rautatierakennusosaston toimistovirkamiehet r.y. on lähettänyt liitolle kirjeen, jossa pyydetään kiinnittämään huomiota mainittujen osastojen toimistovirkoihin ja niiden palkkaukseen, ja vaatii vastausta. Koska asia on yleensä vielä avoin, annetaan vastaus sen jälkeen kun plakkausasiat yleensä saadaan selviksi. c) Toimistoon päätettiin hankkia uusi kirjoituskone ja vahakaappi. d) Arkisto- ja toimistotilojen lisäämiseksi päätettiin ryhtyä neuvottelemaan toimistohuoneiston omistajan kanssa. e) VR Rakennusvirkamiehet r.ysn jäsenyys katsottiin alkaneeksi lukien ja yhdistykselle annetaan tilaisuus lähettää huomioitsijansa hallituksen kokouksiin. Kokous päättyi klo 19* Pöytäkirjan vakuudeksi: c l w w LiAMA U f : Victor ff Hemström puheenjohtaja U ié M Miettinen sihteeri Pöytäkirja tu ja hyväksytty. Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1966 omanmäki 7 * E leikkinen /

31 ( Helsinki R AUTAT! EViRKAM! E S Li ITTO KAISANIEMENKATU!0 HELSINKI N :o 107/PK Raut at i e v ir ka m i e s 1 i it o n Ha 11 it uksen kokous tiistaina klo Helsingissä Ravintola Hospitzin keskikabinetissa, Kaisaniemenkatu 10, 2.kerros. E h d o t u s t y ö j ä r j e s t y k s e k s i 1) Avaus ja päätösvaltaisuus 2) Pöytäkirjantarkistajät 3l Työjärjestys 4) Hallituksen sihteeri Nykyinen akmr M Miettinen 5) Taloudenhoitaja Nykyinen aap S Sampo 6) Toimielinten asettaminen ja niiden kokoonpano a) Työvaliokunta Työvaliokuntaan ovat kuuluneet puheenjohtaja, varapuheenjohtajat, 12 jäsentä, sihteerit ja taloudenhoitaja b) Puhemiehistö Puhemiehistöön ovat kuuluneet puheenjohtajien lisäksi päätoimiset sihteerit ja talousasioita käsiteltäessä liiton taloudenhoitaja c) Matkailujaosto Matkailujaostoon ovat kuuluneet Häkkinen puheenjohtajana, Pellikka jäsenenä, Ollilainen sihteerinä ja Valpas taloudenhoitajana d) Kirjastovaliokunta Kirjastovaliokuntaan ovat kuuluneet Ollilainen (Sampo) puheenjohtajana, Rantala, Vivi Laesterä ja Hilkka Väyrynen jäseninä, sekä Kaarina Salminen (Raija Iltola) sihteerinä