Vastaus Helsingin ja Turun haasteeseen Itämeren tilan parantamiseksi - Vihdin kunnan toimenpideohjelma
|
|
- Pauli Aro
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Vastaus Helsingin ja Turun haasteeseen Itämeren tilan parantamiseksi - Vihdin kunnan toimenpideohjelma Salla Aalto Kuva: salla Aalto 1
2 Sisällys JOHDANTO...3 YLEISTÄ VIHDISTÄ VIHDIN VESISTÖT Hiidenvesiprojekti Enäjärviprojekti Muut vesialueet PISTEKUORMITUS Jätevedenpuhdistamot ja viemäriverkko Hulevedet Teollisuus HAJAKUORMITUS Maatalous Eläintenpito Metsätalouden vesien suojelu Haja-asutusalueiden jätevedet VENEILY JA VIRKISTYSKÄYTÖN EDISTÄMINEN Veneily Retkeily TIETOISUUDEN LISÄÄMINEN
3 JOHDANTO Vihdin kunta on ottanut vastaan ja sitoutunut Helsingin ja Turun kaupunkien muille kunnille esittämään haasteeseen Itämeren tilan parantamiseksi. Tässä toimenpideohjelmassa kerrotaan, mitkä asiat Vihdissä kuormittavat vesistöjä ja mitkä ovat Vihdin kunnan tavoitteet ja toimenpiteet vesistöjen tilan parantamiseksi vuoteen 2020 mennessä. Ympäristölautakunta seuraa tämän ohjelman mukaisten tavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttamista. Tavoite- ja toimenpideohjelma päivitetään tarvittaessa, kuitenkin viimeistään kahden vuoden kuluttua. Itämeren tilan heikkenemiseen vaikuttavia tekijöitä ei voi hakea pelkästään rantaviivaa ympäröivistä kunnista. Virtavesien kuljettamat ravinteet kuten fosfori ja typpi kulkeutuvat sisämaasta Itämereen asti. Siksi Vihdin kunnankin on luonnollista osallistua Itämeri-kampanjaan. Päätavoitteena Itämeri-toimenpide-ohjelmassa on tällä hetkellä vastata haasteeseen ensisijaisesti lähinnä jo voimassa olevien projektien kautta jatkamalla niiden kehittämistä ja seurantaa. Tämän toimenpideohjelman on laatinut ympäristövalvonnan harjoittelija Salla Aalto. Työtä ovat kommentoineet ja ohjanneet ympäristötarkastaja Mari Pihlaja-Kuhna ja ympäristösihteeri Risto Salomaa. YLEISTÄ VIHDISTÄ Vihdin kunta sijaitsee läntisellä Uudellamaalla. Kunnan pinta-ala on 567 km 2, josta vesistöjen osuus on 45 km 2. Järvien ja lampien lukumäärä on 104 kpl ja rantaviivaa on 266 kilometriä. Harju- ja kalliomaastojen lisäksi Vihdissä on laajoja savipeitteisiä laaksoja, jotka ovat tehokkaassa viljelykäytössä. Kunnan sijainti pääkaupunkiseudun välittömässä vaikutuspiirissä on johtanut kunnan asukasmäärän nopeaan kasvuun asukasluku oli ja v lopussa se oli jo noin Suurimmat vaikutukset Vihdissä vesistöjen kuormitukselle ovat maatalouden hajakuormitus, viemäriverkkoon kuulumattoman asutuksen jätevedet, rantarakentaminen, yhdyskuntien ja teollisuuden jätevedet, järvien vedenpinnan säännöstely sekä taajamahulevesien johtaminen vesistöihin. Karuilla alueilla happamoituminen on myös aiheuttanut ongelmia. Vihdillä on paikallisagendan mukainen ympäristöohjelma ja kunta on allekirjoittanut Aalborgin julistuksen kestävästä kehityksestä. Ympäristöohjelmalla on tuotu käytännön tasolle ympäristöpolitiikan toteuttaminen. Sillä on pyritty vastuun jakamisen ja aikataulutuksen kautta sitomaan kuntalaiset, järjestöt, yritykset, kuntaorganisaation kunnassa harjoitettavaan ympäristönsuojelutyöhön. Ohjelmaa ei ole päivitetty, mutta se pitäisi tehdä valtuustokausittain. 3
4 Vihdin kunnan tavoite- ja toimenpideohjelma 1 VIHDIN VESISTÖT Vihdin suurimmat järvet ovat Hiidenvesi (n. 30 km 2 ) ja Enäjärvi (n. 5 km 2 ), jotka sijaitsevat Vihdin eteläosissa. Vihti kuuluu Karjaanjoen, Siuntionjoen ja Vantaanjoen valuma-alueisiin sekä vähäisempään Mankinjoen valuma-alueeseen. Nämä edellä mainitut joet laskevat Itämeren Pohjanpitäjänlahteen, Pikkalanlahteen, Vanhankaupunginlahteen ja Espoonlahteen. Tämän takia on erittäin tärkeää, että vesistöjen tilaa seurataan ja huonokuntoisia vesistöjä tarvittaessa kunnostetaan. Hiidenveden kunnostamisella on suuri merkitys Uudenmaan toiseksi suurimpana järvialtaana järven ja sen alapuolella sijaitsevien vesistöalueiden vedenlaadulle ja virkistyskäytölle. Vesistöihin johtuu ympäristön valuma-alueelta kiintoainesta, ravinteita, raskasmetalleja ja kemikaaleja mm. maataloudesta ja asutuksen jätevesistä sekä teollisuustoiminnasta. 1.1 Hiidenvesiprojekti Hiidenveden kunnostushanke on ollut käynnissä jo yli kymmenen vuotta. Hankkeessa on mukana alueen kunnat (Vihti, Lohja, Karkkila, Nummi-Pusula), Uudenmaan ympäristökeskus, Helsingin Vesi, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, vesialueen omistajat, Uudenmaan TEkeskus, ja Hiidenveden suojeluyhdistys. Suurin rahoittaja on ollut Vihdin kunta. Hoitoon ja kunnostukseen on sisältynyt eri vaiheita. Ensimmäisessä vaiheessa vuosina keskityttiin sisäisen kuormituksen vähentämiseen hoitokalastuksen avulla. Tänä aikana ei vedenlaadussa ole havaittu merkittäviä muutoksia, mutta kalastorakenteen tilaa selvitellään parhaillaan. Toisessa vaiheessa vuosien aikana painopisteenä on ollut valuma-alueen kunnostustoimet ravinnekuormituksen vähentämiseksi. Laskeutusaltaita ja kosteikkoja on rakennettu näiden kahden vuoden aikana yhteensä 15 kappaletta. Tämä ei kuitenkaan riitä, sillä tarvetta olisi noin altaan ja kosteikon perustamiselle sekä muille tehokkaille valuma-alueen kunnostustoimille. Valuma-alueella sijaitsevan Vanjärven kunnostuksen suunnittelu on kuulunut toiseen vaiheeseen, jossa on ollut tavoitteena kääntää Vanjoki kulkemaan Vanjärven kautta. Järvessä ja sen ympäristössä on tehty hydrologisia tutkimuksia ja mm. kasvillisuus, linnusto, simpukka- ja pohjasedimenttiselvityksiä. 4
5 Hiidenvesi on myös osana useita merkittäviä tutkimushankkeita ja projekteja, jotka edistävät vesien kunnostusta ja suojelua. Hankkeen yhteydessä on järjestetty useita tiedotus- ja infotilaisuuksia sekä Hiidenveden ranta-alueiden kiinteistöille on suunnattu ohjaava kysely jätevesiasioissa. Koska Hiidenveden tila ei ole parantunut, pitää hoitoa ja kunnostustyötä jatkaa. Kolmannessa vaiheessa vuodesta 2008 alkaen jatkuen vuoteen 2011, on tarkoituksena jatkaa valumaalueiden kunnostus- ja hoitotoimia. Tarkoituksena on laatia pysyvä järven hoidon toiminta- ja organisointimalli. Tässä vaiheessa pyritään sitouttamaan kaikki intressiryhmät toimintaan mukaan ja hankkimaan riittävä rahoituspohja tuleville vuosille. Tavoitteet: - Hiidenveden vedenlaadun parantaminen Hiidenveden kunnostushankkeen mukaiset toimenpiteet, joita ovat: maatalouden kosteikot ja suojavyöhykkeet Vanjoen siirto Vanjärven kosteikon kautta peltoviljelyn ravinnetaseet haja-asutuksen jätevedet biomanipulaatio 1.2 Enäjärviprojekti Pahoin rehevöityneen Enäjärven kunnostus on aloitettu jo vuonna Kunnostuksen pyrkimyksenä on veden laadun ja järven virkistyskäyttöarvon parantaminen. Toimenpiteinä ovat sisäisen ja ulkoisen kuormituksen vähentäminen särkikalojen pyynnillä, kosteikkojen ja laskeutusaltaiden rakentamisen sekä syvänteiden hapettamisen avulla. Projektia rahoittaa Vihdin kunta ja käytännön kunnostustöistä vastaa Enäjärven Vesiensuojeluyhdistyksestä Antti Uusitalo. Vihdin Enäjärvi-projekti jatkuu hoitokunnostuksena entisen toimenpideohjelmansa mukaisena. Vuonna 2008 painopisteenä on Nummelan taajaman hulevesien hallinta. Tavoitteet: - Enäjärven vedenlaadun parantaminen Enäjärven jatkohoidon mukaiset toimenpiteet, joita ovat: kosteikkojen ja altaiden kunnostus 5
6 valuma-alue kunnostus hulevesien hallinta hoitokalastus tarvittaessa hapetus 1.3 Muut vesialueet Vihdissä on lisäksi tehty mm. velvoitetarkkailuun kuuluvaa seurantaa Karjaanjoen ja Siuntionjoen tilasta ja jätevesivaikutuksista sekä pienimuotoista kunnostusta Poikkipuoliaisessa, Tervalammessa, Huhmarin järvessä ja Salmijärvessä. Virtavesiä on kunnostettu virtavesiyhdistyksen, Uudenmaan ympäristökeskuksen ja Karjaanjoki-Life hankkeen toimesta mm. Haimoon Myllypadon kalaportaalla sekä kiveämällä ja kutusoraikkoja perustamalla Vihtijokeen Ja Vanjokeen sekä niiden sivupuroihin. Pieniä ruoppauksia ja perkauksia Vihdissä tehdään jonkun verran ja yleistä on, että ruoppaaja tekee useimpia kohteita samalla kertaa, jolloin ruoppausten yhteisvaikutus voi olla suuri. Kunnan ruoppausohjeiden ja ympäristönsuojelumääräysten mukaan koneellisista ruoppauksista tulee ilmoittaa kunnan ympäristövalvontaan, jotta voidaan arvioida niiden merkittävyys ja tarvittaessa ohjata hakemaan ympäristölupaa. Vähäistä suuremmista ruoppauksista tulee tehdä ilmoitus Uudenmaan ympäristökeskukseen. Ruoppaukset ja muut toimenpiteet voivat vaikuttaa vesistön tilan heikkenemiseen, siksi nämä toimenpiteet on suunniteltava etukäteen, jotta minimoitaisiin haittavaikutukset. Turhia ruoppauksia tulee välttää. Tavoitteet: - Säilyttää vesistöt ja pohjavedet hyväkuntoisena Jatketaan huonokuntoisten vesistöjen kuten Enäjärven ja Hiidenveden ja niiden valuma-alueiden kunnostusta sekä suojellaan kaikkia pohjavesiesiintymiä. Seurataan isompien vesistöjen tilaa joko kunnan tai Uudenmaan ympäristökeskuksen toimesta Informoida ranta-asukkaita ruoppauksen- ja perkauksen haittavaikutuksista Taajamasuunnittelussa ja kaavoituksessa huomioidaan hulevesien hallinta 2 PISTEKUORMITUS 2.1 Jätevedenpuhdistamot ja viemäriverkko Vihdin vesihuoltolaitoksen jätevesipuhdistamoja on Vihdissä Nummelan puhdistamo ja Kirkonkylän puhdistamo. Näille jätevedenpuhdistamoille on annettu ympäristöluvat ja määrätty 6
7 puhdistusvaatimukset. Vihdin jätevesipuhdistamojen liittyjien määrä oli vuonna 2006 yhteensä asukasta. Tähän asti puhdistamoiden puhdistuskapasiteetti on ollut riittävä. Vuonna 2006 puhdistamoille johdetun jäteveden määrä oli 3093 m 3 /d. Rankkasateiden ja sähkökatkoksien aikaan voi aiheutua ylivuotoja viemäriverkostoissa. Vesihuoltolaitoksen viemäreiden saneerausta tehdään tarpeen ja resurssien mukaan. Vuosittain on viemäreitä, lähinnä betoniviemäreitä kuvattu, minkä avulla on pystytty arvioimaan korjaustarve ja kiireellisyys. Nummelan jätevedenpuhdistamoilta johdetaan Siuntionjoen vesistöön fosforia noin 0.25 kg/d ja typpeä noin 80 kg/d. Kirkonkylän puhdistamon kuormitus on vähäisempi, mutta laitoksen kapasiteetti eikä laitteiden kunto tule riittämään tulevaisuudessa. Jätevesien lietteet kuljetetaan Forssaan käsiteltäväksi Envor Biotech Oy:n kompostointilaitokseen, josta on tehty sopimus vuoteen 2012 asti. Lietteen käsittelyllä vähennetään lietteen vesipitoisuutta ja orgaanisen aineen määrää, mikä pienentää kierrätettävää tai loppusijoitettavaa lietemäärää. Vesihuoltolain /119 5 mukaisesti, on Vihdin kunnassa laadittu vesihuollon kehittämissuunnitelma, joka kattaa koko kunnan alueen. Tämä suunnitelma on tehty vuoteen 2020 asti. Kehittämissuunnitelmaa ollaan juuri päivittämässä ja se on tarkoitus hyväksyttää valtuustossa vuoden 2009 alussa. Kunnalliseen viemäriverkostoon liittymättömiä biologis-kemiallisia jätevedenpuhdistamoita, joille on määritelty päästörajat on vanhainkodilla, kahdella koululla, maatalousteknologian tutkimuslaitoksella sekä viidellä yrityksellä. - Puhdistamojen kuormitusta vesistöön vähennetään Kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma päivitetään ja varataan rahaa tuleviin korjaustöihin Valvotaan ei-kunnallisten jätevedenpuhdistamoiden tehokkuutta Kunnan yhdyskuntarakennetta eheytetään 2.2 Hulevedet Pinnoitettujen taajama-alueiden lisääntyessä hulevesien määrä kasvaa. Hulevesien mukana huuhtoutuu huomattavia määriä ravinteita ja epäpuhtauksia vesistöön Vihdissä. Etenkin Nummelan ongelmiin on kiinnitetty huomiota ja Enäjärven läheisestä asuntoalueesta (Ridalin) tulevien hulevesien luonnonmukaisesta hallinnasta on teetetty selvitys, joka valmistui kevääl- 7
8 lä Selvityksen teki Teknillisen korkeakoulun vesitalouden ja vesirakennuksen laboratorion tutkijatohtori Outi Salminen työryhmineen. Selvityksessä on koottu tietoa edellä mainitusta valuma-alueesta ja sitä varten on myös tehty erinäisiä tutkimuksia, mm. tutkittu pintavesien laatua. Lisäksi tämän alueen sen hetkinen kaavatilanne ja sen kehittymisen suuntaviivat on selvitetty ja näiden tietojen pohjalta on esitetty suunnitelma hulevesien hallintaan. Hulevesien kokonaisvaltaisesti ja luonnonmukaisesti toteutettavalla hallinnalla pyritään vaikuttamaan sadanta- ja sulantatapahtumia seuraaviin virtaamiin (tulvasuojelu ja eroosion torjunta) sekä vähentämään hulevesien kuljettamaa vierasainekuormaa ennen vesien purkautumista Enäjärveen. Luonnonmukaisella hulevesien hallinnalla pyritään parantamaan ympäristön tilaa purkuvesistön lisäksi koko valuma-alueella ja toteutetut korjaukset sekä kokonaisvaltaisesti suunniteltu uudisrakentaminen tulisikin toteuttaa koko valuma-alueen mittakaavassa. - Jokaisessa kaavavalmistelussa huomioidaan hulevesien hallittu johtaminen ja käsittely - Seurataan hulevesien käsittelyn vaikutusta purkuveden laatuun Toteutetaan suunnittelun mukainen rakentaminen ja hulevesien käsittely 2.3 Teollisuus Vihdissä on paljon pienteollisuutta. Suoraan vesistöjä kuormittavaa teollisuutta ei juuri ole ja suurin osa teollisuusalueista on viemäröinnin piirissä. Osa teollisuudesta on ympäristölupavelvollista ja niiden toimintaa säädellään lupaehdoilla. Kunnan elinkeinotoimi tekee tiiviistä yhteistyötä kaavoituksen, kiinteistötoimen, rakennusvalvonnan, kunnallistekniikan ja ympäristövalvonnan kanssa. Vihdissä on teollisuusalueita 130 hehtaaria. Uusia pienteollisuus- ja työpaikka-alueita ollaan suunnittelemassa Nummelan eteläosien osayleiskaavoituksen myötä. - ympäristösuojeluun riittävät resurssit turvataan -teollisuusalueiden ympäristö pyritään pitämään puhtaana, jotta sieltä ei pääse epäpuhtauksia, raskasmetalleja tai myrkkyjä huuhtoutumaan maaperään 8
9 Teollisuusalueita kaavoitetaan pohjavesialueiden ulkopuolelle sellaisille alueille, joille on tarkoitus rakentaa viemäriverkosto Teollisuusalueilla varustetaan sadevesiviemäröinti hiekan ja öljyn erotuksella Tehdään valvontaohjelma, jolla tehostetaan teollisen toiminnan lupaehtojen noudattamista ja niiden valvontaa 3 HAJAKUORMITUS 3.1 Maatalous Maatalous on merkittävä vesistöjen hajakuormittaja myös Vihdissä, jossa peltoalaa on vajaa hehtaaria. Maatalouden hajakuormitusta ovat pelloilta peräisin oleva, vesistöihin huuhtoutuva kiintoaines ja ravinteet. Maatalouden kuormitusta pyritään säätelemään mm. tukiehdoilla ja lainsäädännöllä. Suojakaistojen ja -vyöhykkeiden perustaminen edesauttaa peltoviljelystä sisävesiin ja Itämereen joutuvaa fosforin ja typen määrän vähenemistä. Myös kaavoituksessa voidaan huomioida suojakaistoja, ohjeellisia suojakaistoja on ainakin Otalampi - Härkälän ja Tervalampi - Salmen osayleiskaava-alueilla. Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) säätää mm. lannan varastoinnista, levityksestä ja patteroinnista. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen valvoo, että toiminta on nitraattiasetuksen mukaista. Maatalouden hajakuormitukseen voidaan vaikuttaa esimerkiksi lannoituksen täsmentämisellä, kevennetyillä muokkausmenetelmillä, viherkesannoinilla, torjunta-aineiden käytön vähentämisellä, salaojituksella, säätösalaojituksella, kalkkisuodinojituksella, laskeutusaltailla ja kosteikoilla, suojakaistoilla ja suojavyöhykkeillä. Uudenmaan ympäristökeskuksessa laaditaan myös suojavyöhykkeiden yleissuunnitelmia vesistöjen valuma-alueille, tänä vuonna tällainen suunnitelma on tehty kosteikoista Vihtijoen valuma-alueella Haimoossa. Uudenmaan ympäristökeskus markkinoi vuosittain suojavyöhykkeitä Uudenmaan viljelijöille yhdessä TE-keskuksen kanssa. - maatalouden vesistökuormituksen vähentäminen Suojavyöhykkeitä, kosteikkoja ja laskeutusaltaita lisätään Vihdin kunta osallistuu suojavyöhykkeiden ja kosteikkojen perustamiseen mm. Hiidenvesiprojektin kautta Tulvanalaisia peltoalueita ei viljellä 9
10 3.2 Eläintenpito Laidunpaineen aiheuttava eroosio on lisääntynyt viime aikoina. Myös tarhaaminen aiheuttaa kuormitusta, mikäli lantoja ei korjata tarhasta säännöllisesti pois. Vihdissä nautakarjatiloja on n. 40, sikatiloja ja lammastiloja on noin kymmenen. Hevostalleja on satakunta ja määrä on lisääntymään päin. Ympäristöluvanvaraisia karjasuojia on Vihdissä lähes 20. Eläinsuojista voi aiheutua paljon vesistökuormitusta, mikäli lannan varastoinnissa ja käsittelyssä on puutteita. Lannan käsittelyä koskee nitraattiasetus, mutta valitettavasti monilla tiloilla on puutteita nimenomaan lanta-asioissa. Erityisen tärkeää eläintiloilla on vähentää typpikuormitusta sekä fosforikuormitusta lähinnä kiinnittämällä huomiota lannan varastointiin, käsittelyyn ja luovutukseen sekä hevostallien ulkotarhoihin. Muita ympäristönsuojeluun liittyviä asioita ovat jätehuolto ja jätevedet. - Tavoitteena on, että eläintiloilla on asianmukainen lannankäsittely ja varastointi Päivitetään rakennusjärjestys ja ympäristösuojelumääräykset Valvotaan suunnitelmallisesti nitraattiasetuksen vaatimusten toteutumista ja eläinsuojien lupia 3.3 Metsätalouden vesien suojelu Vihdissä metsätalouden pinta-ala on noin ha, joista kunnan omistamaa on noin 850 ha. Metsän hakkuuta suunniteltaessa ja hoidossa täytyy ottaa huomioon ohjeistavat ja velvoittavat suositukset sekä lait, mm. metsälaki ja luonnonsuojelulaki. Hakkuusta on aina tehtävä metsänkäyttöilmoitus Metsäkeskukselle. Kunnan toimivalta-alueeseen ei kuulu muilla kuin kunnan omilla alueilla vastata metsänhoitotoimenpiteistä. Metsän hakkuuseen tarvitaan maisematyölupa asemakaava-alueella, yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään sekä alueella, jolla on voimassa MRL:ssa tarkoitettu rakennuskielto asemakaava tai yleiskaavan laatimista tai muuttamista varten ja jossa on määrätty toimenpiderajoituksesta. Ojitettu suo kuormittaa vesistöjä, koska sieltä kulkeutuu vesistöön enemmän kiintoainetta, humusta, typpeä, fosforia ja rautaa kuin luonnontilaiselta metsämaalta ja suolta. Metsänojituksesta aiheutuvaa vesistönkuormitusta aiheuttavat sekä alueelta virtaavan veden määrä ja eri aineiden pitoisuudet valumavedessä. Metsälaki ei kiellä soiden ojitusta, mutta valtiontukea ei myönnetä uudistusojitukseen. Myös metsäsertifiointi ja metsänhoitosuositukset edellyttävät, että luonnontilaisia soita ei ojiteta. Muita metsätalouden toimenpiteitä, jotka aiheut- 10
11 tavat vesistöjen kuormitusta ja hydrologisen kierron muutoksia ovat maanpinnan käsittely, metsien lannoitus sekä kulotus, metsäteiden rakentaminen, taimitarhatoiminta ja tuholaistorjunta. Tavoitteet: - metsien käsittely ei aiheuta vesistökuormitusta - Kunnan omistamissa metsissä säilytetään luonnonmukaisuus - Talousmetsien käsittelyssä huomiodaan vesiensuojelu Vihdin kunta tekee vesiensuojeluyhteistyötä Uudenmaan Metsäkeskuksen ja Uudenmaan ympäristökeskuksen sekä Länsi-Uudenmaan Metsänhoitoyhdistyksen kanssa 3.4 Haja-asutusalueiden jätevedet Valtioneuvoston hajajätevesiasetuksen tarkoituksena on vahvistaa valtakunnallisia vesiensuojelun tavoitteita vähentämällä talousjätevesien päästöjä ja näin myös ehkäisemällä ympäristön pilaantumista. Vihdin kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä on määrätty jätevesienkäsittelyn ja purkupaikan suojaetäisyydet vesistöön ja suositeltu ranta-alueille kuivakäymälöiden rakentamista. Viemäriverkoston ulkopuolella haja-asutusalueella asui vuonna 2006 noin 8800 asukasta. Vapaa-ajan asuntojen määrä kunnassa oli noin Jätevesijärjestelmien uusiminen on ollut vähäistä käsiteltyjen toimenpiteiden perusteella. Vihdin kunta on jo vuodesta 2003 lähtien ollut mukana Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n jätevesiprojekteissa, jolla pyritään edistämään haja-asutusalueiden kiinteistökohtaisten jätevesien käsittelyn toteutumista valtioneuvoston asetuksen mukaisesti. Hankkeessa on mukana myös muita lähikuntia, Hanko, Inkoo, Karjaa, Karjalohjaa, Karkkila, Lohja, Nummi- Pusula, Pohja, Sammatti, Siuntio ja Tammisaari. Yhteistyövoimin kunnat ovat laatineet ohjeita ja toimintatapoja. Projektiin on sisältynyt myös tiedottamista kuntalaisille ja suunnittelijoiden kouluttamista. Projekti painottuu vuonna 2008 vesiosuuskuntien ja suunnittelijoiden tukemiseen. Projektin jatkosta ja sen painopisteistä päätetään syksyn 2008 aikana. Vihdin rakennusvalvontaan on myös vuonna 2008 perustettu uusi tarkastusteknikon virka, joka tuo lisäresursseja jätevesisuunnitelmien käsittelyyn ja neuvontaan. - Kaikkien kiinteistöjen jätevesien käsittely määräystenmukaiseksi - Vähentää jätevesikuormitusta 11
12 Jätevesiprojektia jatketaan Tuetaan vesiosuuskuntien perustamista neuvonnalla, kunnostusopastuksella, suunnittelu- ja rakentamisavustuksilla Hajajätevesiasetuksen mukainen kiinteistökohtaista jätevesien käsittelyä tehostetaan ja kohdennetaan ranta- ja pohjavesialueisiin 4 VENEILY JA VIRKISTYSKÄYTÖN EDISTÄMINEN 4.1 Veneily Vihdissä veneily on ollut hyvin vähäistä, mistä johtuen ei esimerkiksi ole septitankkien tyhjennyspaikkoja. Hiidenveden Vihdin puoleisella alueella on vesiskootterilla ajaminen kielletty. Useilla pienemmillä järvillä ja Vihtijoen alajuoksulla on myös moottoriveneellä ajokielto tai nopeusrajoitus. - Veneilyn lisääntyessä on huomioitava jätevesien tyhjennystarve Väänteenjoen sulun (Hiidenvesi-Lohjanjärvi) toteutuessa perustetaan septitankkien tyhjennysasemat 4.2 Retkeily Nuuksion kansallispuisto sijaitsee pääosin Vihdissä Tervalammen ja Salmen alueella. Lisäksi Vihdissä on Konianvuoren ja Vanjärven Natura-alueet sekä Pääkslahden alueen luontopolku. - Retkeilijöitä pyritään ohjaamaan ja säilyttämään luonnon kauneus ja puhtaus kunnioittamalla sitä ja pitämällä se siistinä Lisätään opasteita ja tiedotusta retkeilijöitä ja luonnossa liikkujia varten 5 TIETOISUUDEN LISÄÄMINEN Vesistön kunnostushankkeiden aikana kuntalaisille tiedotetaan ja aktivoidaan osallistumaan kunnostustöihin. Tietoisuus veneilyn ja vesistön virkistyskäytön vaikutuksista ja muista toimis- 12
13 ta luonnon hyvinvoinnin edistämiseksi Vihdin kunta tiedottaa ja antaa neuvontaa paikallislehtien välityksellä. Vihdin Uutiset, Luoteis-Uusimaa ja Länsi-Uusimaa ovat yleisimmät alueen lehdistä. Vihdin kunnan omilta nettisivuilta voi saada ohjeistusta erilaisiin toimenpiteisiin sekä yhteystietoja eri asiantuntijaorganisaatioihin. Myös jätevesijärjestelmien uusimistarpeesta tiedotetaan jatkossakin mm. kiinteistökohtaisilla kirjeillä. - ympäristön tilan parantaminen ja ympäristötietoisuuden lisääminen - kattava ympäristön tilan seuranta - lisätä kuntalaisille tietoisuutta Itämeren tilasta ja siihen vaikuttavista tekijöistä lehtitiedotteiden ja Vihdin kunnan omien nettisivujen kautta Kehitetään eri organisaatioiden ja kuntalaisten yhteistyötä sekä ympäristöön liittyvää suunnittelua ja päätöksentekoa Lisätään tietoisuutta Itämeren tärkeydestä ja siitä, mitkä asiat vaikuttavat Itämeren tilan heikkenemiseen ja mitä vaikutusmahdollisuuksia kuntalaisilla on Itämeren tilan parantamiseksi paikallislehtien ja kunnan kotisivujen välityksellä 13
VIHDIN KUNNAN ITÄMERI- TOIMENPIDEOHJELMA
VIHDIN KUNNAN ITÄMERI- TOIMENPIDEOHJELMA Mari Pihlaja-Kuhna Ympäristötarkastaja, Vihdin kunta Itämeriseminaari 3.12.2008 MPK 1 pinta-ala 567 km2 Vihdin kunta vesistöjen osuus 45 km2 järviä ja lampia 104
LisätiedotMaatalouden vesiensuojeluhankkeet. Hiidenveden kunnostus hanke. Sanna Helttunen hankekoordinaattori Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry
Maatalouden vesiensuojeluhankkeet Hiidenveden kunnostus 2012-2015 hanke Sanna Helttunen hankekoordinaattori Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Pitkän tähtäimen tavoitteet Hiidenveden vesistö valuma-alueineen
LisätiedotTurun toimenpiteitä. Olli-Pekka Mäki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Ympäristönsuojelutoimisto
Turun toimenpiteitä Olli-Pekka Mäki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Ympäristönsuojelutoimisto Pistekuormituksen vähentäminen Kakolanmäen seudullinen jätevedenpuhdistamo valmistui joulukuussa 2008 ja käsittelee
LisätiedotPUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA
PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA Clean Watersin tarina alkaa Vapo Oy:n turvetuotannosta, jonka myötä on suunniteltu ja toteutettu suuri määrä vesienkäsittelyratkaisuja: noin 1000 laskeutusallasta
LisätiedotValuma-alueen merkitys vesiensuojelussa
Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti 25.1.2010 VOPPE koulutus, Eura 1 Veden laatuun vaikuttavia tekijöitä Vesitase Sateet lisäävät virtaamia, mitkä
LisätiedotHiidenveden kunnostus-hankkeen kuulumiset. Peltomaan rakenne ja ravinnekuormitus
Tilaisuuden avaus Hiidenvesi-ilta 29.1.2013 OHJELMA Jaana Pönni, toiminnanjohtaja, Luvy ry Hiidenveden kunnostus-hankkeen kuulumiset Sanna Helttunen, hankesuunnittelija, Hiidenveden kunnostus, Luvy ry
LisätiedotOvatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen
Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen Johtava asiantuntija Antton Keto Suomen ympäristökeskus Limnologipäivät
LisätiedotJätevesienkäsittely kuntoon
Jätevesienkäsittely kuntoon Eija Säger Hämeen ammattikorkeakoulu Jätevesihuollon kehittäminen Tammelan kunnan hajaasutusalueilla hanke JärviSunnuntai 12.6.2011 Hämeen luontokeskus, Tammela Säädösmuutokset
LisätiedotKIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet
KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN YMPA RISTO NSUOJELUMA A RA YKSET 2 LUKU: Jätevedet Sisällys 2. LUKU: JÄTEVEDET... 3 3 Jätevesien käsittely viemäriverkoston ulkopuolella... 3 1. Jätevesien
LisätiedotVantaanjoen vesistö. HAUSJÄRVI Erkylänjärvi Lallujärvi. RIIHIMÄKI Hirvijärvi. Ridasjärvi LOPPI HYVINKÄÄ MÄNTSÄLÄ. Kytäjärvi. Sääksjärvi JÄRVENPÄÄ
Vantaanjoen vesistö RIIHIMÄKI Hirvijärvi HAUSJÄRVI Erkylänjärvi Lallujärvi LOPPI VIHTI Kytäjärvi Sääksjärvi Lepsämänjoki HYVINKÄÄ NURMIJÄRVI ESPOO Luhtajoki Ridasjärvi Vantaanjoki Palojoki Tuusulanjärvi
LisätiedotHIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014
HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1 JOHDANTO Kunnostushankkeen hankesuunnitelma päivitettiin vuosille 2013-2015 laaditun hoito- ja kunnostussuunnitelman pohjalta. Vuosina
LisätiedotKarvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille 2016-2021 (ehdotus)
Karvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille 2016-2021 (ehdotus) Isojärvi Seura ry:n vuosikokous 25.3.2015 Pori Sanna Kipinä-Salokannel, Varsinais-Suomen ELY-keskus Vesienhoidon suunnittelu Vesistöaluekohtainen
LisätiedotTERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1
TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 JÄTEVEDEN KÄSITTELY Tiivistelmä: Asetus talousjätevesien käsittely vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla MR PIPE SERVICE FINLAND OY 2 1.
LisätiedotLänsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry LUVY Vesienhoitoa vuodesta 1975
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry LUVY Vesienhoitoa vuodesta 1975 aatteellista toimintaa ja sitä tukevaa liiketoimintaa Jäsenet vesien käyttäjiä kunnat, teollisuus, yritykset, yhdistykset Visio ja tavoitteet
LisätiedotSiuntionjoki 2030 Kunnostustarpeet ja kunnostukset
Viedään vesistö kohti hyvää tilaa YHDESSÄ! Siuntionjoki 2030 Kunnostustarpeet ja kunnostukset Vesienhoidon suunnittelu Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosiksi 2016-2021
LisätiedotVesienhoidon toimenpiteet Selkämeren alueella
Vesienhoidon toimenpiteet Selkämeren alueella 27.3.2014 Ravinnekuormitus ja kuormituksen vähennystavoitteet Kuormitus: Vemala-mallilla arvioitu, kattaa vuodet 2006-2011, noin 537 t/a fosforia ja 14480
LisätiedotSIUNTION KUNNAN TOIMET ITÄMEREN TILAN PARANTAMISEKSI VASTAUS HELSINGIN JA TURUN HAASTEESEEN
SIUNTION KUNNAN TOIMET ITÄMEREN TILAN PARANTAMISEKSI VASTAUS HELSINGIN JA TURUN HAASTEESEEN Itämeri ja sen tila 12.12.2007 Suurimpana uhkana voidaan pitää Itämeren rehevöitymistä, josta näkyvinä merkkeinä
LisätiedotHaja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus. Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen
Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen Jätevedet käsittelyyn, YSL ja jätevesiasetus - muutokset Pääsääntöiset käsittelyvaatimukset Herkillä
LisätiedotEhdotus Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille 2016-21
Ehdotus Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille 2016-21 Tornionjoen lohi- ja vesiparlamentti 11.-12-11.2014 Pekka Räinä/ Lapin ELY-keskus Kuuleminen meneillään Kuuleminen VHS-
LisätiedotMaa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet
Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet Samuli Joensuu 1) Kaisa Heikkinen 2) ja Markku Puustinen 2) 1) Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio 2) Suomen ympäristökeskus, SYKE Maatalous
LisätiedotJätevesien käsittely kuntoon
Jätevesien käsittely kuntoon Uudet vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 1.1.2014 alkaen Järviseudun jätevesi 2013 tiedotushanke KUREJOKI 7.4.2010 Vauhtia jätevesien käsittelyyn Kaikissa kiinteistöissä
LisätiedotVesiensuojeluun kohdistuvat odotukset. Sari Janhunen Ympäristöpäällikkö Vihdin kunta
Vesiensuojeluun kohdistuvat odotukset Sari Janhunen Ympäristöpäällikkö Vihdin kunta Vihdin vesistöpäivä 10.11.2018 Vesiensuojelu & odotukset Valtakunnallinen ohjaus Kunnan rooli Strategia ja visio vesienhoitoon
LisätiedotYleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere
Yleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere14.5.2016 Sami Moilanen/Pirkanmaan ELY-keskus Vesientilan kartoitus, vesienhoito ja kunnostustarpeet
LisätiedotVesienhoidon keskeiset kysymykset vuosille ja muuta ajankohtaista
Vesienhoidon keskeiset kysymykset vuosille 2022-2027 ja muuta ajankohtaista Helsingin pienvesitapaaminen 24.5.2018 Tiina Ahokas, Uudenmaan ELY-keskus Vesienhoidon suunnitteluprosessi Vesienhoito Uudellamaalla
LisätiedotHintalappu vesiensuojelutoimenpiteille ja hyödyt virkistyskäytölle. Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Mitä nyt Paimionjoki? -seminaari 28.11.
Hintalappu vesiensuojelutoimenpiteille ja hyödyt virkistyskäytölle Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Mitä nyt Paimionjoki? -seminaari 28.11.2012 Mallit apuna vesien tilan parantamisen kustannusten ja
LisätiedotHaaste Itämeren pelastamiseksi
Haaste Itämeren pelastamiseksi Oulun kaupungin toimenpideohjelma Marketta Karhu, Ympäristönsuojeluyksikön päällikkö Oulun seudun ympäristövirasto Itämerihaasteen kansallinen seminaari 3.12.2008, Helsinki
LisätiedotMetsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset
Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset Metsätalouden vesiensuojelukoulutus, 8.6.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mitä vesistökuormitus on? Mitä vesistökuormitus
LisätiedotTALOUSJÄTEVESIASETUS Valtioneuvoston asetus 542/2003 TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA
TALOUSJÄTEVESIASETUS Valtioneuvoston asetus 542/2003 TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA Voimaan 1.1.2004 Sievin kunnan ympäristötoimi ja Sie 1 TALOUSJÄTEVESIASETUS
LisätiedotLainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa
Lopen vesihuoltopäivä 7.5.2010 Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa Juha Viinikka ympäristöpäällikkö Vesihuoltoa ohjaava lainsäädäntö Vesilaki Ympäristönsuojelulaki Maankäyttö- ja rakennuslaki
LisätiedotPELASTA SAARISTOMERI OIKEILLA NUIJAN- KOPAUTUKSILLA. Miten kunta voi vaikuttaa vesiensuojeluun?
PELASTA SAARISTOMERI OIKEILLA NUIJAN- KOPAUTUKSILLA Miten kunta voi vaikuttaa vesiensuojeluun? KUNTAKESKUSTEN JÄTEVEDET Kunnallinen viemäröinti on ensisijainen ratkaisu. Jätevesihuoltoa tulee erityisesti
LisätiedotTarvitseekö metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelua tehostaa? Ympäristöneuvos Hannele Nyroos Ministry of the Environment, Jyväskylä 9.5.
Tarvitseekö metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelua tehostaa? Ympäristöneuvos Hannele Nyroos Ministry of the Environment, Jyväskylä 9.5.2012 Komeetta School is an international primary school in
LisätiedotTOIMENPIDEOHJELMA ITÄMEREN TILAN PARANTAMISEKSI, VIROLAHTI JA MIEHIKKÄLÄ PÄIVITYS 2011
TOIMENPIDEOHJELMA ITÄMEREN TILAN PARANTAMISEKSI, VIROLAHTI JA MIEHIKKÄLÄ PÄIVITYS 2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Pistekuormituksen vähentäminen 2 1.1. Viemäriverkoston parantaminen..2 1.2. Jätevesien puhdistuksen
LisätiedotLOHJAN RAKENNUSVALVONNAN JÄTEVESI-INFO
LOHJAN RAKENNUSVALVONNAN JÄTEVESI-INFO 29.8.2019 * kaikki rakennuksessa vakituisesti kirjoilla olevat koskee vain vakituisia asuntoja * ** *** https://www.ymparisto.fi/fi-fi/rakentaminen/rakennushanke/talotekniset_jarjestelmat_lvi/kiinteiston_jatevesien_kasittely
LisätiedotVesiensuojelu 4K. Valuma-aluekohtaiset monipuoliset vesienhoitotoimet
Vesiensuojelu 4K Valuma-aluekohtaiset monipuoliset vesienhoitotoimet Hanke keskittyy maa- ja metsätalouden kuormituksen vähentämiseen kolmella kolmella valuma-alueella Länsi-Uudellamaalla: Siuntionjoella,
LisätiedotVesienhoidon toimenpiteet Aurajoen-Paimionjoen osaalueella
Vesienhoidon toimenpiteet Aurajoen-Paimionjoen osaalueella 10.4.2014 Ravinnekuormitus ja kuormituksen vähennystavoitteet (Aurajoki-Paimionjoki) Kokonaisfosfori (168 t/a) Kokonaistyppi (2 149 t/a) Maatalous
LisätiedotYhdyskunnat ja haja-asutus Toimenpiteitä ja ohjauskeinoja
Yhdyskunnat ja haja-asutus Toimenpiteitä ja ohjauskeinoja 2016-2021 Vesienhoidon yhteistyöryhmä 8.5.2014 23.5.2014 Toimenpiteiden ja ohjauskeinojen perusteista Toimenpiteisiin sisältyvät merkittävimmät
LisätiedotVesienhoidon toimenpiteiden edistäminen Vantaanjoen vesistössä
Vesienhoidon toimenpiteiden edistäminen Vantaanjoen vesistössä Kirsti Lahti Vantaanjoen toimenpideohjelma 2017-2027 5.9.2017 1 Vantaanjoen toimenpideohjelma 2017-2027 5.9.2017 2 TAUSTA Vantaanjoen vesiensuojelun
LisätiedotVesienhoidon 1. kauden toimenpiteiden toteutustilanne Vesienhoidon aluetilaisuudet 2013
Vesienhoidon 1. kauden toimenpiteiden toteutustilanne Vesienhoidon aluetilaisuudet 2013 Uudenmaan ELY-keskus / Antti Mäntykoski Toteutusohjelma Valtakunnallinen toteutusohjelma SY 8/2011 (VNpp 17.2.2011)
LisätiedotKuntalaisten ja vapaa-ajan asukkaiden infotilaisuus Markku Maikkola Tekninen johtaja Hailuodon kunta
Kuntalaisten ja vapaa-ajan asukkaiden infotilaisuus 10.6.2017. Markku Maikkola Tekninen johtaja Hailuodon kunta - Kiinteistön rakennuslupa on myönnetty vuonna 2004 tai sen jälkeen. - Kiinteistö liitetään
LisätiedotVesivarojen hallinta ja vesihuolto
Vesivarojen hallinta ja vesihuolto Vs. johtaja, yli-insinööri Hannu Wirola Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman seuranta seminaari, 31.1.2013 5.2.2013 Tavoitteena vesivarojen
LisätiedotVesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky
Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky Antton Keto ja Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus Vesikeskus Maankuivatus- ja vesiensuojeluseminaari Salaojakeskus & BSAG 26.5.2016 Suitian linna Esityksen
Lisätiedot40% Suomenlahden tila paranee vaikkakin hitaasti. Suomenlahden. alueella tehdyt vesiensuojelutoimenpiteet ovat. Suomenlahteen tuleva fosforikuormitus
tila paranee vaikkakin hitaasti Suomenlahteen tuleva fosforikuormitus kuormitus (tonnia/vuosi) 10 000 Suomenlahteen tuleva fosfori- fosforipitoisuus on kuormitus on vähentynyt 4 merkittävästi, typpikuormituksen
LisätiedotYleisohje. Jätevesien käsittely Raaseporin haja-asutusalueilla. Yleistä
Yleisohje. Jätevesien käsittely Raaseporin haja-asutusalueilla. Yleistä Kiinteistöille, joita ei ole liitetty viemäriverkostoon, säädetään ympäristönsuojelulaissa (86/2000, sen muutoksessa 196/2011) yleisestä
LisätiedotJätevesiylivuotojen parempi hallinta. Ympäristönsuojelun ajankohtaispäivä
Jätevesiylivuotojen parempi hallinta Ympäristönsuojelun ajankohtaispäivä 13.11.2017 Hankealue Turun seudun puhdistamo Oy:n verkostoalue 14 kunnan omistama palveluntuottaja 300 000 asukkaan jätevesien keskitetty
LisätiedotVesiensuojelu hallitusohjelmassa ja Etelä-Savossa. Jouni Backman Kerimäki 6.8.2011
Vesiensuojelu hallitusohjelmassa ja Etelä-Savossa Jouni Backman Kerimäki 6.8.2011 Vesistöjen tila Suomessa Hyvää heikommassa tilassa Kolmannes luokitelluista järvistä Puolet jokivesistä Yli puolet rannikkovesien
LisätiedotMetsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset
Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset Metsätalouden vesiensuojelukoulutus, 14.6.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mitä vesistökuormitus on? Mitä vesistökuormitus
LisätiedotNeuvonta uudistuu: kuormitustarkastelulla laajennetaan perspektiiviä. Henri Virkkunen LUVY ry
Neuvonta uudistuu: kuormitustarkastelulla laajennetaan perspektiiviä Henri Virkkunen LUVY ry Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke Puolueetonta ja laadukasta jätevesineuvontaa Länsi-Uudenmaan haja-asutusalueilla
LisätiedotSUOSITUSSOPIMUS YHDYSKUNTAJÄTEVESIEN PINTAVESIÄ REHEVÖITTÄVÄN RAVINNEKUORMITUKSEN VÄHENTÄMISEKSI VUOTEEN 2015
SUOSITUSSOPIMUS YHDYSKUNTAJÄTEVESIEN PINTAVESIÄ REHEVÖITTÄVÄN RAVINNEKUORMITUKSEN VÄHENTÄMISEKSI VUOTEEN 2015 Sopimuspuolet Ympäristöministeriö (ministeriö), Suomen Kuntaliitto ry (Kuntaliitto) ja Suomen
LisätiedotKaupunginhallitus 114 25.02.2013
Kaupunginhallitus 114 25.02.2013 Vastine Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Konnunsuon vankilan jätevedenpuhdistamon ympäristölupamääräysten tarkistamispäätöksestä Vaasan hallinto-oikeudelle jätettyihin
LisätiedotVesienhoidon 1. kauden toimenpiteiden toteutustilanne Vesienhoidon aluetilaisuudet 2013
Vesienhoidon 1. kauden toimenpiteiden toteutustilanne Vesienhoidon aluetilaisuudet 2013 Uudenmaan ELY-keskus / Antti Mäntykoski Toteutustilanne Valtakunnallinen toteutusohjelma SY 8/2011 (VNpp 17.2.2011)
LisätiedotYMPÄRISTÖAKATEMIAN KENTTÄSEMINAARI Hämeenlinna VESIENSUOJELUMYÖNTEINEN KEURUU. kaupunginjohtaja Timo Louna
YMPÄRISTÖAKATEMIAN KENTTÄSEMINAARI 3.9.2013 Hämeenlinna VESIENSUOJELUMYÖNTEINEN KEURUU kaupunginjohtaja Timo Louna KUNTA Suomi jakautuu kuntiin, joiden asukkaiden itsehallinto on turvattu perustuslaissa.
LisätiedotHaja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen
Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen Hajatko Tietoa jätevesien käsittelyn järjestämiseen haja-asutusalueella Projektikoodi: A30072 Hajatko - hanke Hankkeen käytännön järjestelyistä vastaa
LisätiedotTornionjoen vesiparlamentti
Tornionjoen vesiparlamentti Pello 22.5.2008 Vesihuoltopäällikkö Arto Seppälä 1 ! Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla tuli voimaan 2004 Orgaaninen
LisätiedotTOIMINTA. Jätevesiasetus (2004-) Jätevesiasetuksen sisältö. JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA- ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset
1 JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA- ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset Minttu Peuraniemi 17.4.2010 Yhdistys perustettu 1975 Jäsenet kunnat, teollisuus, yritykset, yhdistykset Tavoitteet vesiensuojelun,
LisätiedotVesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa
Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa 2016-2021 Uudenmaan ELY-keskus / Irmeli Ahtela 5.3.2014 181 000 hehtaaria peltoa, 10 % luomussa 16 000 ha peltoa pohjavesialueilla 150 000 ha viljelty
LisätiedotVesistöjen tila Pohjois-Karjalassa. Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu 14.2.2012
Vesistöjen tila Pohjois-Karjalassa Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu 14.2.2012 Pohjois-Karjalan ELY-keskus 14.2.2012 1 Vesienhoidon tavoitteet Vesienhoidon tavoitteena on suojella, parantaa
LisätiedotJÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA. Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625
1 JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625 2 TAUSTAA Jäteveden sisältämästä fosforista 50% tulee
LisätiedotVantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry
ITÄMERI-HAASTEEN TOIMENPITEET Itämeri-haasteen kansallinen seminaari 3.12.2008 Toiminnanjohtaja Kirsti Lahti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry www.vhvsy.fi Vantaanjoen ja Helsingin
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 73. Ympäristölautakunta 24.09.2015 Sivu 1 / 1
Ympäristölautakunta 24.09.2015 Sivu 1 / 1 3907/11.00.02/2015 73 Lausunto Kirkkonummen rakennus- ja ympäristölautakunnalle Kirkkonummen ympäristönsuojelumääräysten päivitysehdotuksesta Valmistelijat / lisätiedot:
LisätiedotVesienhoidon toimenpiteet Eurajoki-Lapinjoki valuma-alueella
Vesienhoidon toimenpiteet Eurajoki-Lapinjoki valuma-alueella 28.4.2014 Ravinnekuormitus ja kuormituksen vähennystavoitteet Eurajoki-Lapinjoki Kokonaisfosfori 68 t/a Kokonaistyppi 1780 t/a Maatalous Metsätalous
LisätiedotMetsätalouden vesiensuojelu
Metsätalouden vesiensuojelu Maa- ja metsätalouden sekä turvetuotannon retkeily Karstulassa, 28.8.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mistä metsätalouden vesistökuormitus
LisätiedotJoen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2.
Joet ja kunnostus Joen määritelmä Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2. Valuma-alueella tarkoitetaan aluetta, jolta vedet kerääntyvät samaan vesistöön. Jokiekosysteemin
LisätiedotHaja-asutuksen jätevedet Länsi-Uudellamaalla
Haja-asutuksen jätevedet Länsi-Uudellamaalla LINKKI-hankkeen tulokset 2014 Karolina Örnmark ja Virve Ståhl Jätevesiseminaari 23.3.2015 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Tavoitteet: vesiensuojelun, ympäristönsuojelun
LisätiedotYmpäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena
Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena Vesienhoitosuunnittelu 15.5.2014 Jari Pesonen / Kainuun ELY -keskus Kainuu/Pohjois-Pohjanmaa 8.8.2014 3 Pintavesien ekologinen luokittelu - Kasviplankton
LisätiedotVesihuolto on ihmistä ja ympäristöä palveleva kokonaisuus kunnassa
Vesihuolto on ihmistä ja ympäristöä palveleva kokonaisuus kunnassa Haja-asutuksen kartoitus- ja neuvontakäynnit 10 vuotta Länsi-Uudellamaalla Miira Riipinen, ympäristöpäällikkö @miirariipinen 27.3.2019
LisätiedotUudenmaan vedet kuntoon ELY-keskuksen myöntämät avustukset
Uudenmaan vedet kuntoon ELY-keskuksen myöntämät avustukset Pasi Lempinen, Uudenmaan ELY-keskus, 7.2.2017 Vesien tilan parantamiseen liittyvät avustukset ELY-keskus voi myöntää ympäristöministeriön hallinnonalan
LisätiedotTornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet
Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Biologi Lapin ympäristökeskus 1 Vesistön ekologisen tilan luokittelu Biologiset tekijät Levät, vesikasvillisuus,
LisätiedotERITYISALUEIDEN JÄTEVESIHAASTEET
1 ERITYISALUEIDEN JÄTEVESIHAASTEET - Käytännön kokemuksia kartoitus- ja neuvontakäynneiltä Minttu Peuraniemi Kuka vie hajajätevesivalssia? -seminaari 15.11.2010 2 TAUSTA Hankkeen keskeisiä painopisteitä
LisätiedotJÄTEVESIASETUKSEN 542/2003 VAIKUTUKSET HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYYN
JÄTEVESIASETUKSEN 542/2003 VAIKUTUKSET HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYYN Vesihuoltolaki 9.2.2001/119 - Kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma 1.4.2004 mennessä määritellään mm., mille alueilla viemäriverkosto
LisätiedotLähidemokratiailta kaupungintalo Ympäristönsuojelupäällikkö Pirkko Paranko
Lähidemokratiailta 1.3.2018 kaupungintalo Ympäristönsuojelupäällikkö Pirkko Paranko Ympäristönsuojelun tavoite ja hallinto Ympäristönsuojelun tavoitteena on hyvä ympäristön tila ja ekologisesti kestävä
LisätiedotValuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa. Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä
Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä Mikä valuma-alue? Kuinka kauas pitää katsoa? Lähivaluma-alue Kaukovaluma-alue Latvavedet 2.
LisätiedotMaatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia
Maatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia tarkasteluja Sanna Kipinä-Salokannel Varsinais-Suomen ELY-keskus Vesien tilan yksikkö Maatalouden ympäristöneuvojien koulutuspäivät Tampere
LisätiedotVesienhoidon suunnittelu 2016-2021
Vesienhoidon suunnittelu 2016-2021 Maaseutuverkoston tiedotuskierros Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 7.8.2014 Sisältö Vesienhoidon tavoitteet ja aikataulu Vesien tila Länsi-Suomessa
LisätiedotVesienhoidon toimenpiteet Saaristomeren osa-alueella
Vesienhoidon toimenpiteet Saaristomeren osa-alueella 15.4.2014 Ravinnekuormitus ja kuormituksen vähennystavoitteet Kuormitus: Vemala-mallilla arvioitu, kattaa vuodet 2006-2011, noin 290 t / a Kuormitusvähenemätavoitteet
LisätiedotPuhdistaako vaiko olla puhdistamatta?
Puhdistaako vaiko olla puhdistamatta? Hajajätevesilainsäädännön uusimmat käänteet Lohja 15.11.2010 1 Voimassa oleva lainsäädäntö Ympäristönsuojelulain säännökset talousjätevesistä 18 :ssä (ja 11 :ssä)
LisätiedotLOHKO-hanke. Viljelijäaineisto
LOHKO-hanke Viljelijäaineisto Nitrogen loading from forested catchments Markus Huttunen ja Inese Huttunen SYKE/Vesikeskus 8/12/2016 Marie Korppoo VEMALA catchment meeting, 25/09/2012 Hankkeen päämäärät
LisätiedotIlmastonmuutos ja vesienhoito
Ilmastonmuutos ja vesienhoito Tornionjoen vesiparlamentti 6.11.2013 Pekka Räinä Lapin ELY-keskus Ilmastonmuutos ja vesienhoito Ilmastonmuutoksen vaikutukset veden laatuun/ekologiseen tilaan Kuormitusskenaariot
LisätiedotHaja-asutuksen jätevesien käsittelyn tilanne ja kokemuksia kiinteistökohtaisesta neuvonnasta Vantaanjoen valuma-alueella
Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn tilanne ja kokemuksia kiinteistökohtaisesta neuvonnasta Vantaanjoen valuma-alueella Sanna Laakso Vanhempi jätevesineuvoja 13.3.2017 1 Kiinteistökohtaista jätevesineuvontaa
LisätiedotAIRIX Ympäristö Oy Laitilan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23162 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/5)
Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/5) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan vedenhankinta Veden sisäänotto aiheuttaa ongelmia keskustan verkostossa Rakennetaan Laitilan Wirvoitusjuomatehtaalle
LisätiedotVESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ
FCG Planeko Oy VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ 0536-C9049 25.11.2008 FCG Planeko Oy Tiivistelmä I SISÄLLYSLUETTELO 1 KEHITTÄMISSUUNNITELMAN TIIVISTELMÄ... 1 1.1 Vesihuollon kehittämissuunnitelman
LisätiedotHappamien sulfaattimaiden ympäristöriskien vähentäminen Maanviljelijöiden/ ÖSP:n näkökulmasta. Mats Nylund
Happamien sulfaattimaiden ympäristöriskien vähentäminen Maanviljelijöiden/ ÖSP:n näkökulmasta Mats Nylund Maanviljelyn vesiensuojelun tulevaisuudennäkymät Suomalaiseen maanviljelyyn kohdistuu sekä kansallisia
LisätiedotNaantali Arvokas Ympäristö
Naantali Arvokas Ympäristö HAASTE Itämeren pelastamiseksi Naantalin kaupungin toimenpideohjelma Hyväksytty kaupunginhallituksessa 12.4.2010 153 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 3 KATSAUS SAARISTOMEREN TILAAN...
LisätiedotKosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa
Liite 17.12.2007 64. vuosikerta Numero 3 Sivu 5 Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Markku Puustinen, Suomen ympäristökeskus Kosteikot pidättävät tehokkaasti pelloilta valtaojiin
LisätiedotVesienhoito ja maatalous
Vesienhoito ja maatalous Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena 9.6.2014, Pori Sanna Kipinä-Salokannel Varsinais-Suomen ELY-keskus, Vesien tilan yksikkö Vesienhoidon suunnittelu Vesistöaluekohtainen
LisätiedotHULEVESIEN KESTÄVÄ HALLINTA
HULEVESIEN KESTÄVÄ HALLINTA Vesihuolto 2015 2040 seminaari Tampere 22.10.2015 Teija Hakalahti Sirén Erityisasiantuntija, FT Vapo Oy Clean Waters teija.hakalahti siren@vapo.fi Vankka kokemus hajautetun
LisätiedotLainsäädännön ja Länsi-Uudenmaan kuntien hajajätevesiyhteistyön historiaa. Xx Juhlaseminaari
Lainsäädännön ja Länsi-Uudenmaan kuntien hajajätevesiyhteistyön historiaa Xx Juhlaseminaari 27.3.2019 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry LUVY Vesienhoitoa vuodesta 1975 aatteellista toimintaa ja sitä
LisätiedotVesienhoidon toimenpiteet Kokemäenjoen alaosan - Loimijoen osa-alueella
Vesienhoidon toimenpiteet Kokemäenjoen alaosan - Loimijoen osa-alueella 20.3.2014 Ravinnekuormitus ja kuormituksen vähennystavoitteet (Kokemäenjoen alaosa Loimijoki) Kokonaisfosfori (281 t/a) Kokonaistyppi
Lisätiedothaja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino -hanke 2 Kuva: Harri Mattila
Jätevesien käsittely k haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino Järkeä jätevedenkäsittelyyn -hanke 2 Kuva: Harri Mattila 1 Mitä kuormittavaa jätevesi j sisält ltää? 3 Asetus talousjätevesien
LisätiedotVantaanjoen veden laatu ja kuormitus toimenpiteet hyvän tilan saavuttamiseksi. Kirsti Lahti toiminnanjohtaja
Vantaanjoen veden laatu ja kuormitus toimenpiteet hyvän tilan saavuttamiseksi Kirsti Lahti toiminnanjohtaja Kirsti Lahti KUVES 40 vuotta Heureka 26.5.2016 1 Vantaanjoen vesistön eri osien soveltuvuus talousveden
LisätiedotJÄTEVESI-INFO SÄKYLÄ ETELÄ-SATAKUNNAN YMPÄRISTÖTOIMISTO & PYHÄJÄRVI-INSTITUUTTI
JÄTEVESI-INFO SÄKYLÄ 13.3.2019 ETELÄ-SATAKUNNAN YMPÄRISTÖTOIMISTO & PYHÄJÄRVI-INSTITUUTTI JÄTEVESI-INFO VESIENSUOJELU, HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYLLE ASETETUT VAATIMUKSET JA MÄÄRÄAJAT, POIKKEAMINEN,
LisätiedotKosteikot Tuusulanjärven. esimerkkinä Mäyränoja
Kosteikot Tuusulanjärven alueella; esimerkkinä Mäyränoja Järvenpäätalo 10.10.2016 Mauri Pekkarinen, Keski- Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä Tuusulanjärvi Pinta-ala 6,0 km 2 Keskisyvyys 3,2
LisätiedotKesärannan ranta-asemakaavaalueen
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A STORA ENSO OYJ Kesärannan ranta-asemakaavaalueen vesihuolto Selostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24308 Selostus 1 (6) Määttä Päivi Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...
LisätiedotHaja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset
Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Lahnus-Takkulaseudun omakotiyhdistys 29.3.2011 Ilppo Kajaste / Espoon kaupungin ympäristökeskus Jätevesien käsittely hajaasutusalueella Ympäristönsuojelulain
LisätiedotVESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA. Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet
VESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet 26.1.2011 Henri Vaarala suunnittelija Pyhäjärvi-instituutti 1 TAVOITTEENA ULKOISEN RAVINNEKUORMITUSKEN VÄHENTÄMINEN Ei
LisätiedotVeikö syksyn sateet ravinteet mennessään?
Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? - Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHahankkeessa Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Vedenlaadun seuranta
LisätiedotMihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus
Mihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Tavoitteet ja toimenpiteet on tunnistettu Maatalouden ravinnekuormituksen vähentäminen kolmanneksella
LisätiedotHIIDENVEDEN KUNNOSTUKSEN HANKESUUNNITELMA VUOSILLE
18.12.2012 HIIDENVEDEN KUNNOSTUKSEN HANKESUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2015 1 JOHDANTO Hiidenveden kunnostuksen hankesuunnitelma vuosille 2012-2015 hyväksyttiin vuonna 2011 rahoituspäätösten yhteydessä. Tämän
LisätiedotTiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto
Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Kokonaiskuormituksesta hajakuormituksen osuus on fosforin osalta n. 60 % ja typen osalta n 80% (SYKE tilastot) Fosfori Typpi Toimenpiteiden kohdentaminen
LisätiedotITÄMERIHAASTE TURUSSA Seminaari Turun kaupungin henkilöstölle ja luottamushenkilöille 1.6.2010
ITÄMERIHAASTE TURUSSA Seminaari Turun kaupungin henkilöstölle ja luottamushenkilöille 1.6.2010 Maatilaintarkastaja Timo Sirkiä Metsänhoitaja Juha Mäkitalo Kiinteistöliikelaitos toimii kaupungin maa/vesiomaisuuden
LisätiedotVESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021
VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021 Anne Laine, Jaana Rintala, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 29.10.2014 1 Pintavesien ekologinen tila Yksityiskohtaista
Lisätiedot