Kehitysvammaliitto 2007

Transkriptio

1 Kehitysvammaliitto 2007 Osallisuutta erilaisille ihmisille VUOSIKERTOMUS

2 Kannen kuva: Taiteilija Barbana van Haveren kuvasi Janne Ruotsalainen Viereisen sivun kuvat: Pekka Elomaa Janne Ruotsalainen Pekka Elomaa Taitto: Vapaa Mango Paino: Graficolor

3 Sisällysluettelo Toiminnanjohtajan katsaus 4 Osallisuutta erilaisille ihmisille 5 Tiedon avulla kohti tasa-arvoa 6 Selkokieli lisää osallisuutta 9 Esteetöntä ja tasa-arvoista viestintää verkkopalveluiden avulla 11 Kommunikoinnin ja tietotekniikan käytön edistäminen 14 Kehittämishankkeet ja -projektit 16 Uutta vammaistutkimusta 19 Koulutustoiminta 21 Kirjasto- ja tietopalvelut 22 Materiaaleja oppimisen haasteita kohtaaville 22 INCL-työ 24 Kotimainen yhteistoiminta 26 Kansainvälinen toiminta 28 Talous 30 Liitteet 34 Sisällysluettelo 3

4 Toiminnanjohtajan katsaus Suomen 90-vuotisjuhlavuotta vietettiin osin yllättävissä merkeissä. Jokelan koulun lokakuiset koulusurmat nostivat meidät ykkösuutiseksi lähes kaikkialla. Oman sektorimme negatiivisesta julkisuudesta vastasivat epäillyt insuliinimurhat Lehtimäellä ja Ylöjärvellä. Tapahtumien johdosta vaikeavammaisten asumisesta ja hoidon etiikasta keskusteltiin kuitenkin enemmän kuin vuosikausiin. Matti Vanhanen aloitti toisen kautensa Suomen pääministerinä. Kulttuurin puolella olimme hyvin esillä euroviisujen järjestäjinä. Keskeisin globaali keskustelu käytiin ilmastonmuutoksesta. Joulukuu oli Suomessa lämpimin sataan vuoteen mutta vastaavasti lunta satoi maissa, joissa siihen ei ole totuttu. Ilmastonmuutoksen hidastamiseen tähtäävien toimien vaikutukset näkyvät budjettitasolla jo nyt. Venäjän poliittinen tilanne selkiytyi ja Putinin asema jatkuu edelleenkin vahvana. Venäjän puutulliuhkaukset johtivat jo uudelleenjärjestelyihin Suomen metsäteollisuudessa. Maailmantalouden kääntyminen kohti hitaampaa kasvua oli selkeä signaali. Erityisesti Yhdysvaltain asuntoluottomarkkinat paljastivat vaarallisen kuplan taloudessa. Tämä heijastui laajemminkin rahoitusmarkkinoihin. Euroopan unioni totutteli 27 valtion yhteistoimintaan. Unionin jäsenmaiden suuret vaurauserot näkyivät konkreettisesti myös katukuvassa. Romanialaisten kerjäläisten saapuminen Helsinkiin hämmensi monia. Eduskuntavaalikampanjoissa esille nostetut palkkatasa-arvoasiat naisvaltaisilla aloilla takasivat pitkän julkisuuden. Tehyläiset sairaanhoitajat ottivat perinteisen lakkoaseen rinnalle arsenaalia täydentämään joukkoirtisanoutumisuhan. Maan hallituksen vastaus oli pikavauhtia säädetty potilasturvalaki. Kiista kuitenkin ratkesi ja sopimus takaa neljän vuoden työrauhan hoitoalalla. Alkoholiveroa nostettiin ja Suomen ravintolat muuttuivat kesäkuussa savuttomiksi. Suomi allekirjoitti YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen ja sen valinnaisen pöytäkirjan. Sopimus mm. tunnustaa vammaisten yhtäläisen oikeuden elää yhteisössä ja tehdä samanlaisia valintoja kuin muutkin ihmiset. Vammaisia henkilöitä ei saa esimerkiksi pakottaa tai velvoittaa mihinkään erityisiin asumisjärjestelyihin. Kehitysvamma-alan ammatti- ja erityisammattitutkintojen sisältöjen suunnittelu käynnistyi vihdoinkin viiveen jälkeen. Kuntien välinen yhteistyö tiivistyi suunniteltujen kuntaliitosten sekä muiden yhteistyömallien kautta. Erityishuoltopiireissä tapahtui myös rakennemuutoksia. Muutossuunnitelmat vaihtelevat alueittain paljon ilman yhtä selvää suuntaa. Hallitusohjelmaan kirjattu kotikuntalain muutos on edelleen valmisteilla. Selvityshenkilö Markku Niemelän selvitystyön raportti Pitkäaikaisesta laitosasumisesta kohti yksilöllisempiä asumisratkaisuja valmistui joulukuussa. Ansiokas selvitys luo ideologista pohjaa sekä linjaa lähitulevaisuuden kehitysvammapalvelujen järjestämistä ja rahoitusta rakentavalla tavalla. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) varautui myös rahoitussuunnitelmissaan selvityksen esittämää rakennemuutosta tukemaan. Vuonna 2007 käynnistyi liitossa yksi uusi Raha-automaattiyhdistyksen tukema projekti. Selkokieli ja vuorovaikutus -projektissa hankitaan tietoja selkokielen käytöstä vuorovaikutustilanteissa ja kehitetään toimintamalleja näihin tilanteisiin. Valitun strategian mukaisesti tämäkin hanke on vahvasti verkottunut. Kehitysyhteistyötä jatkettiin Sambiassa ja Mosambikissa. Ulkoasiainministeriön tukema lähialueyhteistyöhanke Pietarissa päättyi joulukuussa. Veli-Pekka Sinervuo 4 Toiminnanjohtajan katsaus

5 Kuva: Anneli Puhakka Osallisuutta erilaisille ihmisille Suomi järjesti euroviisut, mutta kehitysvammaisten ihmisten euroviisut olivat Portugalissa, jossa voitti Hollannin Danny Smoorenburg. Kehitysvammaliiton visiona on inklusiivinen eli kaikki ihmiset mukaan ottava yhteiskunta. Kehitysvammaliitto edistää kehitysvammaisten ja muiden oppimisessa, ymmärtämisessä ja kommunikoinnissa tukea tarvitsevien ihmisten tasa-arvoa ja osallistumismahdollisuuksia. Tähän pyritään mm. tutkimuksen, tiedotuksen ja vaikuttamisen, kehittämistoiminnan, koulutuksen sekä materiaalintuotannon avulla. Liiton keskeisiä osaamisalueita ovat kehitys- ja puhevammaisuus, kommunikaatio ja vuorovaikutus, saavutettavuus ja esteettömyys, oppiminen sekä palvelut, asuminen ja työ. Kehitysvammaliitto on yhteiskunnallinen vaikuttaja, alan tieto-taitokeskus ja yhteistyöfoorumi. Kehitysvammaliiton arvot ovat: - ihmisarvon kunnioittaminen - asiantuntemus - luotettavuus - vuorovaikutuksellisuus - saavutettavuus Kehitysvammaliitossa oli vuonna 2007 hallinnollisesti seitsemän yksikköä, kun tutkimus- ja koulutusyksiköt yhdistettiin yhdeksi tutkimus- ja kehittämiskeskukseksi. Viestintäyksikön tavoitteena on vaikuttaa julkisuuden avulla ihmisten asenteisiin ja päätöksentekoon. Viestintäyksikkö vastaa liiton ulkoisesta tiedotuksesta, Ketjulehdestä, Verneri-verkkopalvelusta sekä liiton internetsivuista, intranetistä ja jäsentiedotuksesta. Vuonna 2007 viestintäyksikkö toteutti lisäksi selkokielisen tupakkavalistusprojektin yhteistyössä Selkokeskuksen kanssa. Tutkimus- ja kehittämiskeskus (Tutke) tekee tutkimusta, toteuttaa kehittämishankkeita yhteistyökumppaneidensa kanssa sekä kouluttaa ja konsultoi alan henkilöstöä. Pienestä kiinni -projekti, Vuorovaikutuksella tuloksiin -projekti, Hyvät käytännöt -projekti ja Alli-laatuverkosto ovat Tutken toimintaa. Vuonna 2007 meneillään olleita Tutken tutkimushankkeita olivat vammaisten elinoloja selvittävä tutkimus sekä laitosten hajauttamista koskeva tutkimus. Oppimateriaalikeskus Opike tuottaa materiaaleja erilaisten oppijoiden kuntoutukseen, opetukseen ja vapaa-aikaan. Tikas-kokonaisuus on Opikkeen toimintaa. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus Tikoteekki edistää puhevammaisten ihmisten mahdollisuuksia kommunikointiin ja vammaisten ihmisten tietotekniikan käyttöä toimimalla alan tietotaitokeskuksena ja koordinoimalla Tikoteekki-verkoston toimintaa. Tikoteekki tekee myös asiakastyötä Uudenmaan alueella ja vastaa OIVA Osallisuuteen vuorovaikutusaloitteilla -projektista ja puhevammaisten ihmisten elämäntarinoita kokoavasta tutkimushankkeesta. Papunet-verkkopalveluyksikkö edistää selkeää ja esteetöntä kommunikointia internetpalveluiden avulla. Yksikkö tuottaa Papunet-verkkopalvelua sekä tekee verkkosivujen esteettömyysarviointeja ja kouluttaa internetin käytettävyydestä ja saavutettavuudesta. Selkokeskus edistää selkokielistä tiedonvälitystä ja kulttuuria. Selkokeskus julkaisee Selkouutisia ja yhteistyössä FDUV:n kanssa LL-Bladetia, toimittaa selkokielisiä sivuja Papunetiin sekä kouluttaa selkokielestä. Selkokieli ja vuorovaikutus -projekti on Selkokeskuksen toimintaa. Talous- ja hallintoyksikkö johtaa liiton toimintaa sekä huolehtii liiton taloudesta, henkilöstöhallinnosta, järjestötyöstä sekä kehitys- ja lähialueyhteistyöstä. Yksiköiden henkilöstö liitteessä 5. Liiton toimisto: Liitolla on omat toimitilat Helsingissä, Malmilla, osoitteessa Viljatie 4 A, Helsinki. Kehitysvammaliitto lyhyesti 5

6 Kuva: Anneli Puhakka Tiedon avulla kohti tasa-arvoa Vähän kunnioitusta -elokuvaan etsittiin jo alustavasti näyttelijöitä draamatyöpajassa. Tytti Pakarinen ja Janne Matilainen eläytyvät. Kehitysvammaliiton viestinnän tarkoituksena on vaikuttaa asenteisiin ja päätöksentekoon niin, että kehitysvammaisten ja muiden oppimisessa, ymmärtämisessä ja kommunikoinnissa tukea tarvitsevien ihmisten hyvä elämä ja osallisuus yhteiskunnassa voisi toteutua. Vuonna 2007 julkaistiin lehdistöseurannan mukaan 197 juttua, joissa mainittiin Kehitysvammaliitto. Eniten liitto kannanottoineen oli esillä Ylöjärven ja Lehtimäen surmaepäilyihin liittyvän uutisoinnin yhteydessä. Kehitysvammaliitolta pyydettiin kannanottoja mm. hoivatyön etiikasta ja kehitysvammaalan henkilöstön osaamisesta. Liitto julkaisi yhdessä Kehitysvammaisten Tukiliiton ja FDUV:n kanssa myös julkilausuman, jossa käsiteltiin laajemmin kehitysvammaisten ihmisten asumisen tarpeita ja laitosasumisen vaihtoehtoja. Surulliset surmauutiset herättivät siis laajemmankin ja erittäin tarpeellisen keskustelun, jossa päästiin kehitysvammaisten ihmisten elämän peruskysymyksiin. Kehitysvammaliiton itse esiin nostamista aiheista eniten julkisuutta saivat kehitysvammaisten ihmisten työllistymisen ongelmat ja selkokieli. Muita julkisuuskynnyksen ylittäneitä tiedotusaiheita olivat mm. FAS-lapset, kehitysvammapalvelujen hyvät käytännöt eri puolilla maata sekä syrjäytymisvaarassa olevien koululaisten tukeminen kodin ja koulun yhteistyötä kehittämällä. Vuonna 2007 jatkettiin edelleen Vähän kunnioitusta -elokuvahankkeen valmistelua. Elokuvan käsikirjoitus valmistui ja sille haettiin Suomen Elokuvasäätiön tukea. Päätökset siirtyivät vuodelle Hankkeen tarkoituksena on tuottaa mielenkiintoinen, ajatuksia ja keskustelua herättävä elokuva, joka samalla nostaa esiin kehitysvammaiset ihmiset kulttuurin tekijöinä. Ketju-lehti ja Frontiers Ketju-lehti ilmestyi kuusi kertaa ja sen teemoja olivat mm. terveys ja elämäntavat, maakunnalliset erot kehitysvammapalveluissa, osallisuus ja itsemääräämisoikeus, kehitysvamma-ala nuorten uravaihtoehtona, kehitysvammaisten ihmisten asuminen sekä koulunkäynti ja oppimisvaikeudet. Kehitysvamma-alaa uravaihtoehtona käsitellyt numero lähetettiin kaikkien Suomen yläkoulujen oppilaanohjauksen opettajille. Englanninkielinen Frontiers-lehti ilmestyi kerran ja tällä kertaa ulkoasultaan uudistuneena. Kehitysvammaliiton internetsivut ja muu tiedotus Kehitysvammaliiton internetsivut ( uudistettiin sekä tekniseltä ratkaisultaan että rakenteeltaan, ulkoasultaan ja sisällöltään. Uudet sivut julkaistiin joulukuussa. Samalla luovuttiin ulkopuolisesta palveluntuottajasta, kun Papunet-yksikkö otti teknisen ratkaisun ylläpidon ja kehittämisen vastuulleen. Näin liiton kaikki internetsivut toteutetaan samalla tekniikalla. Liiton sivuilla vieraili keskimäärin lähes kävijää kuukaudessa. Eniten kävijöitä oli lokakuussa ( kävijää) ja hiljaisinta oli odotetusti heinäkuussa (6252 kävijää). Intranet toimi liiton sisäisen tiedotuksen kanavana. Jäsentiedotusta jatkettiin sähköpostitse kerran kuussa lähetettävän tiedotteen muodossa. 6 Viestintä

7 Vernerin runokilpailun voitti Anne-Mari Tiainen. Kuva: Soile Mottisenkangas Verneri-verkkopalvelu Verneri-verkkopalvelu ( on Kehitysvammaliiton koordinoima, yhteistyössä muiden alan järjestöjen, säätiöiden ja erityishuoltopiirien kanssa (liite 16.) toteutettava kehitysvamma-alan verkkopalvelu. Verneri-sivusto on tarkoitettu kehitysvammaisille henkilöille, heidän omaisilleen ja läheisilleen, alan henkilöstölle ja opiskelijoille sekä kaikille alasta kiinnostuneille. Sivuston tavoitteena on tarjota tietoa, asiantuntijaneuvontaa sekä vertaisryhmien kohtaamispaikka ja mahdollisuus vuorovaikutukseen alan toimijoiden kesken. Vuonna 2007 Vernerin yleiskielisellä puolella pyrittiin edelleen lisäämään vuorovaikutteisuutta ja keskustelua. Alan ammattilainen ja opiskelija pitivät blogia eli nettipäiväkirjaa sivuilla. Omaisten vertaistukihenkilötoimintaa jatkettiin. Tukihenkilöille tarjottiin koulutusta ja työnohjausta yhden viikonlopun ajan. Mukaan saatiin yksi uusi tukihenkilö. Ammattilaisten keskinäisen sähköisen konsultoinnin kokeilua jatkettiin yhteistyössä Stakesin Sosiaaliportin kanssa. Stakes järjesti konsulteille kaksi koulutuspäivää vuoden aikana. Vernerin tietopankkia päivitettiin ja täydennettiin. Mitä kehitysvammaisuus on -osio käytiin läpi ja siihen tuotettiin uutta ajanmukaista sisältöä. Kuntoutus-osioon kirjoitettiin lisää käytännön esimerkkejä. Kehitysvamma-alalle opiskeleville tai alaa harkitseville nuorille tuotettiin tietopaketti siitä, minkälaisia väyliä alalle opiskeluun on olemassa. Kehitysvammapalvelujen hyvistä käytännöistä saatiin myös uutta aineistoa. Tietoa odottajille -sivuille kirjoitettiin uusi osio raskauteen liittyvistä peloista sekä päivitettiin tietoja yhtenevistä seulontakäytännöistä. Osion kehittämistä jatkettiin yhteistyössä Väestöliiton Perinnöllisyysklinikan kanssa. Vuoden lopulla alettiin tuottaa tietopakettia FAS-oireyhtymästä sekä päihteidenkäytön yhteydestä kehitysvammaisuuteen ja lievempiin oppimisvaikeuksiin. Aineiston julkaiseminen siirtyi vuoden 2008 puolelle. Vernerin yleiskielisen puolen kävijämäärä oli keskimäärin kävijää kuukaudessa. Eniten vierailuja oli lokakuussa (24 426) ja vähiten heinäkuussa (12 693). Verneriä markkinoitiin säännöllisesti mm. joka toinen kuukausi lähetettävän sähköpostitiedotteen avulla. Lisäksi vuoden aikana tehtiin uudet esitteet yleis- ja selkokielisistä sivuista sekä Tietoa odottajille -osiosta. Viestintä 7

8 Verneri ja Papunet esittäytyivät kehitysvammaisten ihmisten kulttuuripäivillä Vaalijalassa Pieksämäellä. Vernerin chatissa kulttuuripäivien osallistujien oli mahdollista kertoa kokemuksistaan niille, jotka eivät päässeet mukaan. Kuva: Anu Sallinen Vernerin selkosivujen tehtävänä on tarjota tietoa, josta on kehitysvammaisille ihmisille hyötyä. Lisäksi selkokielisillä sivuilla on voimaantumista ja omia oikeuksia koskevaa aineistoa sekä ajanvietettä. Vernerin selkopuoli toimii myös porttina internetiin ja siellä voi harjoitella internetin käyttöä. Vuoden 2007 aikana kehitettiin chatti-keskustelupalstaa käytettävyydeltään ja tekniikaltaan entistä paremmaksi sekä markkinoitiin sitä kehitysvammaisille käyttäjille. Chattia pidettiin auki valvotusti kerran viikossa. Chatin toimivuudesta tehtiin ammattikorkeakoulun opinnäytetyö, jossa chatti sai positiivista palautetta. Selkopuolelle tehtiin uusia leikkimielisiä testejä ja alettiin julkaista nettipäiväkirjaa, jota piti Me itse ry:n puheenjohtaja. Uutta tietosisältöä tuotettiin seksistä ja seurustelusta, jotka olivat yleisin aihepiiri josta tuli kysymyksiä neuvontapalsta Verkko-Kertulle. Vuoden alussa julkaistiin eduskuntavaaleihin liittyvää aineistoa. Kehitysvammaisilta henkilöiltä kerättiin puolueille kysymyksiä ja niihin hankittiin vastaukset. Runokilpailulla kerättiin kehitysvammaisten ihmisten kirjoittamia runoja. Sivuilla kävijät äänestivät kuukauden parhaita runoja ja näin jatkoon karsittiin joka kuukausi kolme parasta runoa. Loppukilpailuun selviytyneiden joukosta voittajan valitsi runoilija, kirjailija Tomi Kontio. Kirjoituskilpailulla Verneri pyrki paitsi ylläpitämään ja aktivoimaan kehitysvammaisten ihmisten omaa ilmaisua ja sisällöntuotantoa, myös nostamaan esiin kehitysvammaisten ihmisten mahdollisuuksia kirjoittajina ja kirjoittajakoulutuksen tarvetta. Työkeskuksille tehtiin kysely, jossa selvitettiin kehitysvammaisten henkilöiden mahdollisuuksia käyttää tietokoneita ja internetiä. Vastausten mukaan kehitysvammaiset henkilöt eivät pääse käyttämään internetiä kuten väestö keskimäärin. Esteitä tietokoneiden käytölle ovat mm. koneiden puute, avustavan henkilökunnan ajankäytön ongelmat ja osittain myös tietotekniikkataitojen puutteellisuus. Yhdeksi esteeksi osoittautui myös se, etteivät kehitysvammaiset henkilöt voi käyttää yhteisöjensä verkkoa, joka on yhteydessä hallintoverkkoon. Tällöin he jäävät usein vaille minkäänlaista verkkoyhteyttä. Kehitysvammaliiton tuleekin jatkaa työskentelyä sen puolesta, että kehitysvammaiset henkilöt entistä laajemmin pääsisivät osaksi tietoyhteiskuntaa. Vernerin selkokielisen puolen kävijämäärät jatkoivat kasvuaan. Vierailuja oli kuukausittain keskimäärin noin Eniten kävijöitä oli lokakuussa (7555) ja vähiten kesäkuussa (3801). 8 Viestintä

9 Selkokieli lisää osallisuutta Kuva: Anneli Puhakka Seesam-palkinto myönnettiin Helsingin kirjamessujen yhteydessä pidetyssä seminaarissa Lohipadon erityiskoulun julkaisemille blisskielisille kirjoille ja niiden tekijöille Susanna Huikarille ja Mika Kolehmaiselle. Mukana koulun edustajana oli myös apulaisrehtori Johanna Pulkkinen (oik.). Selkokeskuksen tehtävät ovat Selkouutisten ja LL-Bladetin julkaiseminen, selkokielisten internetsivujen toimittaminen, selkokirjallisuuden edistäminen, selkokieleen liittyvien koulutus- ja julkaisupalvelujen tuottaminen sekä yhteistyö- ja tiedotuskanavana toimiminen. Selkouutiset ja saman lehden ruotsinkielinen versio LL-Bladet ilmestyivät 26 kertaa. LL-Bladetin julkaisijana toimi Kehitysvammaliiton ohella Förbundet De Utvecklingsstördas Väl rf. Lehdissä käsiteltiin kotimaan ja ulkomaiden uutistapahtumien lisäksi urheilua, viihdettä, kulttuuria sekä erilaisia arkipäivän elämään liittyviä aiheita. Lehdistä tehtiin syksyllä lukijakysely, jonka tulosten pohjalta lehteä uudistetaan vuonna Painettujen lehtien levikki oli yhteensä noin vuosikertaa (Selkouutiset n. 3100, LL-Bladet 1400), joista pääosa meni erilaisiin kouluihin, vammaishuollon toimipisteisiin, suomen kielen opetusryhmiin, ammattikouluihin sekä vanhustenhuollon toimipisteisiin. Lisäksi verkkolehdillä oli numeroa kohden useita satoja lukijoita. Vuoden alussa aloitettiin lehtien julkaiseminen internetissä myös näköislehtenä, ja palvelun käyttäjiksi rekisteröityi vuoden aikana noin 500 kävijää. Papunet-verkkopalvelun sivuille toimitettiin tietoa eri aiheista, selkokirjoista ja -esitteistä sekä Selkouutisten verkkolehti. Yhteistyössä FDUV:n kanssa ylläpidettiin myös ruotsinkielisiä selkosivuja. Selkosivuilla kävijöitä oli noin kuukaudessa. Papunetin selkosivujen ohella päivitettiin myös Selkokeskuksen yleiskielisiä sivuja, joilta löytyy mm. laaja tietopaketti selkokielen teoriasta ja myös englanninkielistä materiaalia. Yhteistyössä Papunetin kanssa aloitettiin internetin selkosivustojen arviointi ja ohjaus. Selkokeskuksen sähköinen tiedote ilmestyi neljä kertaa. Papunetin ruotsinkieliset selkosivut uudistettiin teknisesti, sisällöllisesti ja graafisesti. Sivujen sisällöstä ja sisällön uudistamisesta vastasi LL-Centrum. Vuoden 2007 aikana Selkokeskukselta tilattiin 20 selkomukautusta. Yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa julkaistiin selkoesite YK:n vammaissopimuksesta. Selkokeskus jatkoi valtion selkokirjatuen jakamista. Tuen jakaa erillinen selkokirjatyöryhmä, johon mm. kirjailijajärjestöt nimeävät edustajansa. Määrärahalla on tuettu yhteensä 15 selkokirjaa. Yhteensä myönteisiä päätöksiä on tehty 22 hakemuksen kohdalla. Tukea on myönnetty selkojulkaisujen kirjoittajille, mukauttajille, kuvittajille ja kustantajille. Kuluneen vuoden aikana myönnettiin myös selkotunnuksia selkokirjoille ja annettiin lausuntoja käsikirjoituksista ja kuvituksista. Kaikkiaan vuonna 2007 ilmestyi yhdeksän selkokirjaa. Kirjoista julkaistiin uusi esite, ja vuoden aikana jatkettiin selkokirjojen keskitettyä välitystoimintaa. Välitystoiminnan kautta myytiin vuoden aikana 1516 selkokirjaa. Selkokirjallisuuden Seesam-palkinto myönnettiin Helsingin kirjamessujen yhteydessä pidetyssä seminaarissa Lohipadon erityiskoulun julkaisemille blisskielisille kirjoille ja niiden tekijöille Susanna Huikarille ja Mika Kolehmaiselle. Selkokeskuksen edustajat toimivat vuoden aikana kouluttajina ja luennoitsijoina 27 tilaisuudessa, ja Selkokeskuksella oli kuusi nimettyä asiantuntijaa eri puolilla Suomea. Selkokirjoituskurssi järjestettiin yhteistyössä Oriveden opiston kanssa. Selkokeskus edisti selkokieleen liittyvää yhteistyötä niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Selkokeskuksen Selkokieli 9

10 Eroon tupakasta edustajat osallistuivat kansainvälisen ETR-verkoston toimintaan ja verkoston verkkosivujen luomiseen. Selkokeskus oli myös kumppanina mukana EU:n Sokrates-ohjelman hankkeessa, jossa kehitetään Euroopan selkolehtien yhteistyötä. Hankeen tuloksena julkaistiin viidessä maassa samanlainen ympäristöliite sekä mm. englanninkielinen yhteisesite Euroopan selkolehdistä. Selkokeskuksen tukena toimi Selkokeskuksen neuvottelukunta, johon toimintavuonna nimesi edustajansa 31 tahoa (14 sosiaalialan järjestöä ja 17 muuta tahoa). Raha-automaattiyhdistys tuki taloudellisesti Selkokeskuksen toimintaa ja lehtien julkaisua. Selkokieli ja vuorovaikutus -projekti Selkokieli ja vuorovaikutus -projekti käynnistyi ja se päättyy vuoden 2009 lopussa. Raha-automaattiyhdistys rahoittaa projektin toteutusta. Projekti toteutetaan Kehitysvammaliiton Selkokeskuksessa yhdessä neljän selkokielen eri käyttäjäryhmiä edustavan tahon kanssa, jotka ovat Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry, Autismisäätiö, Förbundet De Utvecklingsstördas Väl rf. ja Satakunnan erityishuoltopiiri. Projektin päämääränä on hankkia tietoa selkokielen käytöstä vuorovaikutustilanteissa ja kehittää toimintamalleja näihin tilanteisiin. Lisäksi tutkitaan selkokielen käyttöä kahdenkeskisissä keskusteluissa. Vuonna 2007 yhteistyötahoissa käynnistyi kuusi selkoryhmää, ja niiden ohjaajille järjestettiin kaksi koulutusta. Selkoryhmien kokoontumiset videoitiin ja videoitten analyysi aloitettiin. Vuorovaikutuksesta valmistui laaja kokonaisuus Selkokeskuksen sivuille internetiin. Vuoden aikana vierailtiin myös Norjassa ja Ruotsissa ja koottiin tietoa vastaavista hankkeista. Tupakanpolton lopettamisen tukeminen selkokielellä Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämien terveyden edistämiseksi tarkoitettujen varojen tuella tuotettiin selkokielistä tiedotusaineistoa, jolla kannustetaan tupakanpolton lopettamiseen. Kyseessä oli osaprojekti laajemmassa kokonaisuudessa, jossa oli mukana useita eri järjestöjä. Hanketta koordinoi Hengitysliitto Heli. Kehitysvammaliiton osuus projektissa oli tuottaa selkokielinen esite sekä materiaalia Verneri-verkkkosivuille tupakasta vieroituksen tukemiseen. Aineiston tarkoituksena on saada kehitysvammaisia aikuisia lopettamaan tupakointi. Tavoitteena on myös lisätä alan henkilökunnan tietoisuutta omasta vastuustaan kehitysvammaisten ihmisten tupakoinnista. 10 Selkokieli

11 Esteetöntä ja tasaarvoista viestintää verkkopalveluiden avulla Papunetin piirustuskilpailun voitti Simo-Pekka Sunilan työ Akvaario. Papunet-verkkopalveluyksikkö kehittää ja toteuttaa esteettömiä verkkopalveluita puhevammaisille ihmisille, selkokielen käyttäjille, heidän lähiihmisilleen ja alan ammattilaisille. Yksikön tavoitteena on esteettömien verkkopalveluiden avulla mahdollistaa puhe- ja kehitysvammaisten ihmisten osallistuminen. Tavoitteena on vaikuttaa siihen, että kohderyhmien oikeudet tulla kuulluksi ja ymmärretyksi toteutuvat. Yksikkö tuottaa Papunet-verkkosivuston, ylläpitää teknisesti Kehitysvammaliiton sivuja ja kehitysvamma-alan Verneri-verkkosivustoa sekä alan toimijoiden omia verkkosivuja. Yksikkö myös kouluttaa ja konsultoi esteettömistä verkkopalveluista sekä tekee verkkosivujen esteettömyysarviointeja puhevammaisten ihmisten ja selkokielen käyttäjien näkökulmasta. Vuoden 2007 keskeisimpiä toimintoja olivat Papunetin yleiskielisten sivujen avaaminen uudistettuina, ruotsin- ja englanninkielisten pelisivujen, Papunet-yksikön sivujen sekä Planeetta X -peliympäristön avaaminen, puhevammaisille ihmisille soveltuvan kommunikointia tukevan materiaalin tuottaminen sekä kuvasivujen kehittäminen kuvallisen ja sanallisen kävijäkyselyn avulla. Papunet-sivustossa on laajasti tietoa puhevammaisuudesta ja selkokielestä. Sivusto on esteetön toimintaympäristö eri tavoin kommunikoiville ja tietokonetta käyttäville ihmisille. Sivuilla vierailevien määrä on edelleen kasvanut, ja Papunet-sivustossa oli yli miljoona vierailua kuluneen vuoden aikana. Enimmillään kävijöitä oli joulukuussa ja vähimmillään kesäkuussa , keskimäärin sivuilla vieraili kävijää kuukausittain. Papunetin yleiskielisillä sivuilla vieraili keskimäärin 11400, kuvasivuilla 7300, blisskielisillä sivuilla 2000, pelisivuilla ja selkokielisillä sivuilla kävijää kuukaudessa. Ruotsinkielisillä yleissivuilla vieraili keskimäärin 2300 ja selkosivuilla 1500 kävijää kuukaudessa. Englanninkielisillä pelisivuilla vieraili keskimäärin 560 ja ruotsinkielisillä pelisivuilla 660 kävijää kuukaudessa. Toimintavuoden aikana avattiin Papunetin yleiskieliset sivut uudistettuina. Lisäksi sivuilla julkaistiin mm. kattava tietopaketti helppokäyttöisistä kännyköistä ja laaja AAC-alan sanasto. Tulkkipalvelusivuille lisättiin äänituki, ja tulkkipalvelun hakemiseen tarvittavat lomakkeet uusittiin yhteistyössä Suomen CP-Liiton Puhe- Tupa -hankkeen kanssa. Yhteistyössä Tikoteekin kanssa tuotettiin kuvatyökaluun satoja uusia viittoma- ja aihekuvia, tietoa sisältävä aineisto näkömonivammaisen lapsen vuorovaikutuksesta sekä pohjoismaisessa peliprojektissa kehitetty pelitietokanta. Oiva-hankkeen kanssa tuotettiin uusia vuorovaikutukseen liittyviä sisältökokonaisuuksia, mm. Aistit ja vuorovaikutus -aineisto. Kuvasivuilla julkaistiin kuukausittain vuodenaikoihin ja arkeen liittyvää materiaalia. Kuvasivujen Papu-sammakon sivujen kautta koulut, päiväkodit sekä kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit kertoivat kuulumisiaan ja kokemuksiaan. Ensimmäiseen kuvasivujen kävijäkyselyyn oli sanallisen lomakkeen lisäksi mahdollista vastata myös kuva- ja äänituella varustetulla lomakkeella. Suurin osa vastaajista oli tyytyväisiä kuvasivuihin ja koki sivuilla liikkumisen sekä sisältöjen löytymisen helpoksi. Yleiskielisten sivujen kävijäkyselyn mukaan suosituimpia osioita olivat materiaaleja sisältävät ja kommunikointikeinoista kertovat sivut. Kävijäkyselyn vastaajista 89 prosenttia arvioi yleiskieliset sivut hyödyllisiksi. Kommunikointi 11

12 Planeetta X -peliympäristö suunniteltiin yhdessä Espoon Eestinmetsän oppilaiden kanssa. Kuva: Liisa Huima Osallisuutta erilaisille ihmisille Vuoden aikana käynnistettiin myös kuvatyökalun uudistaminen toteuttamalla kävijäkysely työkalun toimivuudesta ja käytettävyydestä. Papunetin pelisivuille kehitettiin uusia sisältöjä, mm. ajoittamista harjoittava Papupultti-tarkkuuspeli sekä luetun ymmärtämistä ja toimimista moniosaisten ohjeiden mukaan harjoittava Rakennetaan talo -peli. Lisäksi pelisivuille toteutettiin yhteistyössä Tikoteekin ja Opikkeen kanssa viittomia ja viittomavideoita sisältävä joulukalenteri. Pelisivujen helppokäyttöinen piirustusohjelma ja piirustusnäyttely lisäsivät suosiotaan. Papunetin blisskielisiä sivuja toteutetaan ja kehitetään yhdessä bliss-kielen käyttäjien kanssa. Toimintavuoden aikana sivuille tuotettiin blisskielisiä satuja jatkokertomuksena, ja lisäksi sivuilla julkaistiin käyttäjien omia tarinoita. Ruotsinkielisillä yleissivuilla avattiin mm. Ensiapua kommunikointiin - En första hjälp för kommunikation -materiaali, alan sanasto sekä tietoa pohjoismaisesta peliprojektista ja pelitietokannasta. Vuonna 2007 avattiin Papunetin ruotsinkieliset ja englanninkieliset pelisivut. Sivuilla on palapelejä, dominoita, muistipelejä, tarkkuuspelejä, sudokuja, sanatehtäviä, piirustustehtäviä ja ensipelejä. Vuoden aikana toteutettiin yhteistyössä Selkokeskuksen kanssa useita verkkosivujen käytettävyyden ja esteettömyyden arviointeja puhevammaisten ihmisten ja selkokielen käyttäjien näkökulmasta asiantuntija-arvioina ja käytettävyystestein. Lisäksi Papunetin henkilökunta koulutti esteettömistä verkkopalveluista ja selkokielestä internetissä eri seminaareissa ja tapahtumissa. Papunet-verkkopalveluyksikön sivut avattiin. Sivuilla on mm. tietoa yksikön tuottamasta Papunet-sivustosta sekä yksikön projekteista, koulutus-, konsultointi- ja arviointipalveluista. Kuukausittain ilmestyvä sähköpostitiedote lähetettiin noin 600 henkilölle. Lisäksi Papunetista tiedotettiin Tikoteekin Tikonen-tiedotteessa, yhteistyöjärjestöjen järjestölehdissä, alan ammattilehdissä sekä eri sähköpostilistoilla. Papunetin esite uusittiin ja julkaistiin cd-rom Papunet-sivustosta ja Papunet-verkkopalveluyksiköstä suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Yhteistyössä Kehitysvammaisten taidekeskus Kettukin kanssa järjestettiin puhe- ja kehitysvammaisille ihmisille suunnattu piirustuskilpailu, jonka töitä esiteltiin internetsivuilla ja kiertävissä näyttelyissä eri puolilla Suomea. Papunet-yksikkö osallistui kansallisiin ja kansainvälisiin esteettömiä verkkopalveluita ja pelejä kehittäviin työryhmiin ja verkostoihin. Papunetin toimintaa ja palvelua esiteltiin 13 messutapahtumassa tai seminaarissa vuoden aikana. Papunet-sivuston toteutuksessa on mukana alan kansallisia ja kansainvälisiä asiantuntijoita ja organisaatioita, mm. Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry, Autismija Aspergerliitto ry, Förbundet De Utvecklingsstördas Väl rf, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry ja Suomen CP-Liitto ry. Toimintavuoden aikana jatkettiin Planeetta X osallistavaa pelisuunnittelua -hanketta Espoon kaupungin Eestinmetsän koulun kanssa. Hankkeessa kehitettiin Planeetta X -peliympäristö, joka avattiin Papunetin pelisivuilla. 12 Kommunikointi

13 Peliympäristössä on yhdeksän erilaista peliä, mm. helppokäyttöinen chat, virtuaalilemmikki ja karttapeli. Planeetta X:llä vieraili noin kävijää kuukaudessa. Kaikkia pelejä pelattiin yhteensä kertaa. Hankkeen aikana kehitettiin myös erityisryhmille suunnattujen verkkopalveluiden kehittämismallia, ja asiantuntijat ja loppukäyttäjät arvioivat mallin toimivuutta. Arviointimallista julkaistiin raportti Papunetin sivuilla. Hankkeen rahoitti Nokia Oyj. Papunetin piirustuskilpailun vuoden 2007 satoa: yksityiskohta Pekka Turusen maalauksesta Keisaripingviinit jäätiköllä ja Jack Heiskasen maalaus Lissu ja koirankoppi. Kommunikointi 13

14 Kommunikoinnin ja tietotekniikan käytön edistäminen Kehitysvammaliiton Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus Tikoteekki edistää puhevammaisten ihmisten kommunikointia ja vammaisten ihmisten tietotekniikan käyttöä. Tikoteekki toimii alansa kehittämiskeskuksena, tuottaa asiakaspalveluita pääosin Uudenmaan alueella sekä koordinoi yhdeksän alueellisen yksikön Tikoteekki-verkostoa. Tikoteekki hallinnoi myös vuonna 2005 käynnistynyttä OIVA Osallisuuteen vuorovaikutusaloitteilla -hanketta. Kehitysvammaliiton Tikoteekki kokoaa ja välittää tietoa puhevammaisten ihmisten kommunikoinnin mahdollisuuksista ja uusimmista tietoteknisistä ratkaisuista vammaisten ihmisten tietotekniikan käyttöön. Tikoteekki myös kouluttaa ja kehittää toimintamalleja, jotka edistävät vammaisten ihmisten osallistumista yhteisöönsä täysivaltaisina jäseninä. Tietoa kommunikoinnin ja tietotekniikan mahdollisuuksista jaettiin Tikonen-tiedotteen, Papunet-verkkopalvelun, oppaiden, koulutusten, keskustelutilaisuuksien ja messujen avulla. Opas-sarjassa tuotettiin uusi Vuorotellen-opas vuorovaikutukseen ja kielen kehityksen alkuvaiheisiin. Lisäksi suosituimmista oppaista Kuvat kommunikoinnissa, Passi yhteiseen kieleen ja Opas puhevammaisten tulkkipalvelusta otettiin jälleen uudet lisäpainokset. Opas-sarjan esitteitä on painettu kaikkiaan yli kappaletta. Tikoteekki toimitti Näkövammaisten keskusliiton yhteistyöprojektin tuloksena Näkömonivammaisen lapsen vuorovaikutuksen ja kommunikoinnin tukeminen -verkkojulkaisun Papunetin sivuille. Lisäksi sivuille käännettiin ruotsiksi Ensiapua kommunikointiin -kokonaisuus. Yhteistyössä Papunet-verkkopalveluyk- sikön kanssa koottiin myös tietoa ladattavista opetusohjelmista ja peleistä ja tuotettiin lisää viittomakuvia. Lisäksi päivitettiin Pelitietokantaa sekä opetusohjelma- ja kommunikointilaitetietokantaa. Puhevammaalan järjestöjen yhteispäätöksenä päätettiin lopettaa AAC-henkilörekisterin ylläpitäminen Papunetin sivuilla, koska vastaavia rekistereitä ylläpidetään jo tulkkipalveluja järjestävissä tahoissa. Verkkopalvelu Vernerin tietopankkiin koottiin tietoa kommunikoinnista ja kehitysvammaisuudesta. Tikoteekki koulutti yhteensä 25 päivää kuntoutuksen ja hoitoalan ammattilaisia sekä alan opiskelijoita. Tämän lisäksi luennoitiin 24:ssä eri tilaisuudessa Suomessa ja Virossa sekä järjestettiin kuusi kuntoutus- ja opetusohjelmien esittelytilaisuutta, joista neljä toteutettiin Helsingin kaupungin kirjastoissa. Kaikkiaan koulutuksiin osallistui yli 1900 ihmistä. Keskustelua ajankohtaisista aiheista jatkettiin neljässä Studia AAC -tilaisuudessa. Kommunikoinnin apuvälineiden sanastot, muisti ja vuorovaikutus, vuorovaikutuskumppaneiden rooli ja katseen käyttö tietokoneen ohjaamisessa -teemat kokosivat yhteensä 112 henkilöä. Tikoteekin toimintaan kävi tutustumassa 35 ryhmää. Lisäksi keskus on esitellyt omaa toimintaansa ja jakanut materiaalia useilla messuilla ja alan seminaareissa. Tikoteekki teki sopimuksen Talking Mats -keskustelumattoon liittyvien koulutusten järjestämisestä yksinoikeudella Suomessa skotlantilaisen Stirlingtonin yliopiston kanssa. Tikoteekki-verkoston 12 jäsentä koulutettiin TM-kouluttajiksi. Keskustelumatosta järjestettiin kuusi koulutusta eri puolilla Suomea. Menetelmää sovellettiin myös Tikoteekin asiakastyössä. 14 Kommunikointi

15 Tikoteekki-verkosto ja muu yhteistyö Yhteistyössä oppilaitos Arcadan kanssa toteutetettiin kysely, jossa koottiin palautetta Tikoteekin toteuttamasta kirjoittamisen apuvälinearviosta. Kyselylomakkeet lähetettiin keväällä 2007 kaikille arviointiin osallistuneille asiakkaille (N=20), heidän lähihenkilöilleen ja kouluille. Asiakaspalvelut Tikoteekkiin tuli toimintavuoden aikana 22 (13 vuonna 2006) maksusitoumusta kommunikoinnin arviointiin ja kahdeksan (7) maksusitoumusta tietokoneen käytön arviointiin. Suppeaan kirjoittamisen apuvälinearviointiin tuli vuoden aikana 13 (15) maksusitoumusta HUS-Tietoteekista. Vuoden aikana päätettiin 39 (44) asiakasarviointia ja toteutettiin kolme kommunikoinnin apuvälineen päivittämistä. Arvioinnit toteutettiin pääosin asiakkaan toimintaympäristössä moniammatillisen tiimin puheterapeutti, toimintaterapeutti ja tarvittaessa tietotekniikkavastaava sekä AAC-ohjaaja yhteistyönä. Asiakkaat tulivat Tikoteekkiin Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan alueelta, Kymenlaaksosta ja Etelä-Karjalasta. Asiakkaalle kehitettävien kommunikointimateriaalien ja -ohjelmien suunnittelu toteutettiin tiimityönä. Materiaalien käytännön toteutuksesta vastasi AAC-ohjaaja. Lisäksi Kehitysvammaliiton Tikoteekin työntekijät konsultoivat alueellisia Tikoteekkeja asiakaskäynneissä, puhelimella ja sähköpostilla. Verkostoituminen tukee Tikoteekkien välistä yhteistyötä palveluiden kehittämisessä sekä työntekijöiden osaamisen laajentamisessa. Tikoteekki-verkoston kymmenen Tikoteekin lisäksi mukana ovat Datero-klinikka sekä HUS:n Tietoteekki. Kymenlaakson Tikoteekin toiminta pyritään käynnistämään uudelleen kahden vuoden siirtymäajan sisällä. Siirtymäaikana Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan vaativaa apuvälinearviointia edellyttävät asiakkaat ohjataan solmitun puitesopimuksen mukaisesti Kehitysvammaliiton Tikoteekkiin. Vuoden aikana toteutettiin laaja kartoitus Pohjois- Karjalan Tikoteekin siirtämisestä osaksi sairaalan apuvälineyksikköä. Ehdotettuja virkoja ei kuitenkaan perustettu. Neuvottelut jatkuvat vuonna Satakunnan keskussairaalassa käytiin neuvottelut alueellisen Tikoteekin perustamiseksi ja Tikoteekki käynnistyy alkuvuodesta Tikoteekkien henkilökunnalle järjestettiin verkoston kehittämispäivät sekä useita työkokouksia. Yhteisiä koulutuksia toteutettiin Seinäjoella ja Jyväskylässä. Verkoston käyttöön Tikoteekin internetsivuille tuotettiin uusia ohjelmademoja ja työpohjia puhelaitteisiin ja kommunikointiohjelmiin. Lisäksi lainattiin uusimpia puhelaitteita ja teknisiä apuvälineitä tutustumista varten alueellisten Tikoteekkien käyttöön. Kehitysvammaliiton Tikoteekki osallistui aktiivisesti puhevammaisten tulkkipalvelujen kehittämiseen. Tikoteekki oli jäsenenä COGAIN-hankkeen käyttäjäyhteisöjen seurantaryhmässä, joka järjesti tapaamisen syksyllä Leicesterissä. COGAIN on EU:n rahoittama Tampereen yliopiston TAUCHI-yksikön koordinoima laaja katsekäyttöliittymätutkimukseen keskittyvä huippuosaamisen verkosto. Yhteispohjoismainen NUH:n peliprojekti saatiin päätökseen. Projektissa tietokonepelien ja muiden videopelien sekä pelikonsolien soveltuvuutta testattiin ja arvioitiin vammaisille lapsille. Kevään aikana kolmekymmentä Suomessa testattua peliä siirrettiin Papunetiin. Lisäksi jatkettiin muiden pohjoismaiden testaamien pelien läpikäyntiä. Osa näistä peleistä käännettiin suomeksi ja liitettiin tietokantaan. Kommunikointi 15

16 Kehittämishankkeet ja -projektit Liiton tutkimus- ja kehittämiskeskuksen yhteydessä toimiva kehittämistiimi on tukenut liiton kehittämishankkeita ja niiden yhteistyötä ja vuoropuhelua. Vuonna 2007 kehittämistiimin toiminnassa oli vahvasti esillä liiton arviointi- ja koulutuspalvelujen tuotteistaminen. Vuoden jälkipuoliskolla valmistauduttiin myös vuoden 2008 Yhteisvastuukeräykseen yhteistyössä Kirkkopalveluiden ja muiden kehitysvamma-alan järjestöjen kanssa. OIVA Osallisuuteen vuorovaikutusaloitteilla Vuosina Tikoteekissa toteutetaan Vaikeimmin kehitysvammaisten ihmisten kommunikoinnin ja vuorovaikutuksen kehittäminen -projekti, lyhyemmin Osallisuuteen vuorovaikutusaloitteilla -hanke OIVA. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa vaikeimmin kehitysvammaisten aikuisten ja heidän kommunikointikumppaneidensa välistä vuorovaikutusta ja kommunikointia. OIVA-hanketta toteutetaan yhteistyössä Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän Honkalampi-keskuksen, Pirkanmaan sosiaalipalvelujen kuntayhtymän Ylisen kuntoutuskeskuksen ja Helsingin Kehitysvammatuki 57 ry:n Oskarinpuiston toimintakeskuksen ja asuntolan kanssa. Muita yhteistyökumppaneita ovat Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellisen tiedekunnan puhetieteiden laitos sekä Kehitysvammaliitosta Tikoteekki, Papunet ja Opike. Projektissa mukana olevien yhteisöjen ohjauksessa käytettiin uutta, hankkeessa kehitettyä videohavain- nointiin perustuvaa työskentelymallia. Tavoitteena oli tukea vuorovaikutuksen vahvistumisen prosessia yhteisöissä. Videohavainnointiryhmien puolentoista vuoden prosessi päättyi keväällä. Projektiin liittyneen vuorovaikutusprosessin jälkeen ryhmät jatkoivat toimintaansa itseohjautuvasti. Vuoden aikana yhteisönohjausmallin työvälineiden ja -tapojen (lomakkeet, ryhmien ohjauskäytännöt) tuotekehittämistä jatkettiin ja OIVA-vuorovaikutusmalli rekisteröitiin Kehitysvammaliitolle. Mallia kokeiltiin myös vaikeimmin kehitysvammaisten ihmisten päivätoimintayksikössä ja erityisluokassa. Samalla perehdytettiin Tikoteekin kahta työntekijää OIVA-vuorovaikutusmallin ryhmänohjaajiksi. Hankkeessa tehdään tutkimus yhteisöjen ohjauksessa käytetyn työskentelymallin vaikuttavuudesta. Tavoitteena on selvittää, vahvistuivatko prosessiin osallistuneiden työntekijöiden vuorovaikutustaidot ja muuttuivatko heidän käsityksensä vuorovaikutuksesta vaikeimmin kehitysvammaisten ihmisten kanssa. Lisäksi tutkitaan, mitkä tekijät tukivat videohavainnointiin perustuvan työskentelyn onnistumista. Tutkimukseen liittyvät alkumittaukset on tehty vuonna 2005 ennen työskentelyn aloittamista. Toimintavuonna laadittiin loppu- ja seurantakartoitukseen liittyvät kyselylomakkeet ja toteutettiin kartoitukset hankkeen yhteisöissä. Tutkimukseen liittyvän videoaineiston analyysi- ja arviointimittareita kehitettiin ja aineistosta tehtiin alustavia tilastollisia analyyseja. Toimintavuonna tehtiin yhteistyötä hankkeessa mukana olevien yhteisöjen kanssa. Vuoden aikana toteutettiin 11 neuvottelua ja käyntiä yksiköissä. Keskeisin tavoite oli tukea yhteistyökumppaneita suunnittele- 16 Kehittämishankkeet

17 Oiva-projektissa käytettiin videokuvausta menetelmänä, jolla voidaan tarkastella vuorovaikutustilanteita. Kuva: Janne Ruotsalainen maan sekä organisaation että käytännön tasolla, miten vuorovaikutusasiat jäävät yksiköiden käytäntöön projektin jälkeen. Jokainen yhteistyökumppani laati asiasta vakiinnuttamissuunnitelman. Vuonna 2007 valmistui hankkeen kohderyhmälle suunnattu Oivalluksia-virikemateriaali. Materiaalin avulla lähi-ihmiset voivat tarjota kehitysvammaisille kumppaneilleen merkityksellisiä aistielämyksiä, uusia vuorovaikutuksen sisältöjä sekä kokemuksia itsestä aktiivisena toimijana. Materiaalista otettiin 300 kappaleen painos ja se tuli myyntiin Kehitysvammaliiton Opikkeeseen. Papunet-internetsivustossa sijaitsevaa, hankkeessa tuotettua Vuorovaikutus-osiota täydennettiin Aistit ja vuorovaikutus -sivuilla. Sivujen avulla on mahdollista paneutua aistimiseen liittyviin erityiskysymyksiin, kun vuorovaikutuskumppanina on vaikeimmin kehitysvammainen ihminen. Jotta vaikeimmin kehitysvammaisten parissa toimivat työntekijät, opettajat ja opiskelijat löytävät yhä paremmin internetiin tuotetun tiedon, tehtiin Papunet-sivujen sisältöjä esittelevä Tavoitteena toimiva vuorovaikutus -esite, josta otettiin 6000 kappaleen painos. Vaikeimmin kehitysvammaisten ihmisten vuorovaikutuksen, kommunikoinnin ja toiminnan mahdollisuuksista ja tukemisesta koulutettiin hankkeen ulkopuolisia tahoja neljässätoista luentokokonaisuudessa, joihin osallistui yhteensä noin 450 kuulijaa. Hankkeessa mukana oleville yhteistyötahoille järjestettiin viisi koulutustilaisuutta, joihin osallistui noin sata kuulijaa. Lisäksi hankkeen ajankohtaisista teemoista kerrottiin Tikoteekin Tikonen-tiedotteissa sekä OIVA-hankkeen omilla sivuilla Papunetissa. Hyvät käytännöt -projekti Vuonna 2005 alkanut Kehitysvammaisten palvelujen hyvät käytännöt -projekti jatkui. Projektin tavoitteena on ollut tukea palvelujen tuottajia palvelujen laadun arvioinnissa ja kehittämisessä. Tehtävänä on ollut ns. arviointi- ja kehittämiskierrosten kehittäminen laatutyön tueksi ja työskentelyä tukevien työvälineiden ja materiaalin tuottaminen. Vuonna 2007 pilotoitiin sekä arviointi- että kehittämiskierrosta. Työskentelyyn osallistui yhteensä 17 asumispalveluyksikköä. Vuonna 2007 saatiin valmiiksi arviointi- ja kehittämiskierrosten työskentelymallit, laatuvastaavien koulutusohjelmat sekä valmennusohjelmien työkirjamateriaalit. Projektin toisena tavoitteena on ollut kehitysvammapalveluiden hyvien käytäntöjen kerääminen ja levittäminen. Projektissa on rakennettu hyvien käytäntöjen tunnuspiirteistö sekä tuotettu työvälineitä hyvien käytäntöjen kuvaamiseen ja arviointiin. Vuonna 2007 otettiin käyttöön kaksi uutta hyviin käytäntöihin liittyvää palvelutuotetta: työkäytäntöjen kuvaus- Kehittämishankkeet 17

18 koulutus ja arviointikäyntimenettely. Kuvauskoulutus tukee työyhteisöjä hyvien käytäntöjen tunnistamisessa ja kirjallisen kuvauksen tuottamisessa. Vuoden 2007 aikana annettiin hyvien käytäntöjen kuvauksen ohjausta seitsemälle organisaatiolle. Pääpaino oli arviointimallin kehittämisessä, jossa palvelujen tuottajat yhdessä ammattilaisten kanssa toteuttavat hyvien käytäntöjen arvioinnin. Vuoden aikana pilotoitiin mallia kahdella arviointikäynnillä. Projektissa koulutetut arvioitsijaryhmät arvioivat Lohjan vanhempainryhmän toimintaa ja Hämeenlinnan erityisvarhaiskasvatuksen päivähoidon lasten kuntoutukseen ja palvelujen suunnitteluun liittyvää käytäntöä. Lohjan vanhempainryhmän toiminnan kuvaus ja siitä annettu arviointilausunto julkistettiin hyvien käytäntöjen tietopankissa Projektissa on koulutettu neljä palvelujen käyttäjää ja viisi ammattilaista hyvien käytäntöjen arvioitsijaksi. Hyvien käytäntöjen verkkosivuilla net/hyvatkaytannot on blogi, jonne on vuoden aikana säännöllisesti toimitettu ajankohtaista asiaa hyvistä käytännöistä. Alli-laatuverkosto Alli-laatuverkosto on vuonna 2002 perustettu verkosto palveluntuottajille. Verkosto tukee palveluntuottajia tarjoamalla jäsenilleen välineitä ja vertaistukea palvelujen laadun arviointiin ja kehittämiseen. Allivalmennusohjelmissa on vuodesta 2002 alkaen ollut mukana 63 organisaatiota, palveluyksiköitä ja kuntia, eri puolilta Suomea. Alli-laatuverkoston toimintamalli soveltuu sekä asumispalveluiden että työ- ja päivätoimintojen laatutyöhön. Keväällä 2007 Allin arviointikierroksen sai valmiiksi kahdeksan palveluyksikköä, joista kuusi oli työ- ja päivätoimintayksiköitä ja kaksi asumispalveluyksiköitä. Uusi arviointikierros käynnistettiin syksyllä ja kierrokselle lähti mukaan kahdeksan palveluyksikköä, joista neljä oli työ- ja päivätoimintayksiköitä ja neljä asumisyksiköitä. Kierroksille osallistuneille palveluyksiköille järjestettiin valmennusta ja annettiin ohjausta ja neuvontaa puhelimitse, AlliNet-ekstranetissä ja sähköpostitse. Vuonna 2007 yhdeksän palveluyksikköä aloitti Allilaatuverkoston kehittämiskierroksen. Yksiköistä kuusi on työ- ja päivätoimintayksiköitä ja kolme asumispalveluyksikköä. Palveluyksiköille järjestettiin valmennusta ja annettiin ohjausta ja neuvontaa puhelimitse, Alli- Netissä ja sähköpostitse. Osallistujaorganisaatiot valitsivat kehittämiskohteikseen mm. vuorovaikutuksen ja kommunikaation kehittämisen, palo- ja turvallisuussuunnitelman laatimisen, toimintakeskuksen yhteisten pelisääntöjen kirkastamisen, asukkaiden vapaa-ajan kehittämisen ja toimintakeskuksen keskinäisiin ihmissuhteisiin ja ilmapiiriin vaikuttamisen. Alli-laatuverkoston Allintie-verkkolehti ilmestyi vuoden aikana kaksi kertaa. Allin päivänä järjestettiin Alli-valmennusohjelmien entisille ja nykyisille osallistujille tarkoitettu Alli-verkostotapaaminen. Tilaisuudessa jaettiin samalla vuoden 2006 Vuoden Alli -tunnustuspalkinto Lappeenrannan kaupungin kehitysvammaisten päivätoiminnalle. Vuorovaikutuksella tuloksiin Vuorovaikutuksella tuloksiin (VuoTu) on Kehitysvammaliiton hallinnoima kolmivuotinen projekti, joka toteutetaan yhteistyössä Suomen Vanhempainliiton kanssa. Sen tavoitteena on kehittää toimintamalleja, joiden avulla voidaan tunnistaa ja ennaltaehkäistä lasten oppimisen esteitä kodin ja koulun yhteistyöllä. Projektissa ovat mukana Postipuun ja Tiistilän koulut Espoosta sekä Pitäjänmäen ja Siltamäen koulut Helsingistä. Yhdessä vuotiaiden lasten, vanhempien ja opettajien kanssa kehitetään kasvatuskumppanuutta tukevia käytäntöjä ja toimintamalleja. Projektikouluilla tehty kenttätyö on tuottanut toimintamalleja ja työvälineitä, joiden toimivuutta testataan vielä vuoden 2008 aikana. Oppilaiden ja vanhempien tueksi kehitettiin toimintamalli kouluyhteisöä ja opetusta koskevien askarruttavien asioiden puheeksi ottamiseen opettajan kanssa. Oppilaita varten kehitettiin työvälinettä, jonka avulla oppilas arvioi itse omaa oppimistaan ja sitä edistäviä tai haittaavia tekijöitä. Tueksi tulee myös työkirja opettajille. Vanhempainryhmien toimintaa jäsennettiin ja opettajien vertaisryhmätoiminnasta hankittiin kokemuksia. Hankkeessa koottiin myös tietoa alakoulusta yläkouluun siirtymässä olevien oppilaiden ajatuksista ja tunteista. Projektikoulujen opettajille järjestettiin koulutustilaisuuksia huolen puheeksi ottamisesta ja koulun vuorovaikutussuhteista. 18 Kehittämishankkeet

19 Kuva: Pekka Elomaa Uutta vammaistutkimusta Kehitysvammaliiton tutkimustoiminta voimistui merkittävästi. Tutkimusyksikkö Kotu ja liiton koulutus- ja kehittämispalvelut yhdistettiin vuoden 2007 alussa tutkimus- ja kehittämiskeskukseksi. Uusi järjestely mahdollisti sekä tutkimustoiminnan laajentamisen että tutkimuksen ja kehittämistoiminnan uudenlaisen vuoropuhelun yli liiton yksikkörajojen. Tutkimuksen tekijöille on käynnistetty oma tutkimusseminaaritoiminta ja sisäinen tutkijakoulutus. Tutkimusten julkaisukäytännöt uusittiin ja syksyn aikana tehtiin sopimukset ensimmäisistä Kehitysvammaliiton tutkimuksia -julkaisusarjaan tulevista tutkimusjulkaisuista. Tutkimus- ja kehittämiskeskuksen tutkimustiimi on myös antanut tukea ja ohjausta ulkopuolisille tutkijoille ja opinnäytetyön tekijöille. Valtioneuvoston vammaispoliittisen selonteon (2006) tausta-aineistoissa oli kiinnitetty huomiota suomalaisen vammaistutkimuksen vähyyteen ja hajanaisuuteen. Tähän perustuen Kehitysvammaliitto haki ja sai Raha-automaattiyhdistykseltä ylimääräisen nelivuotisen toiminta-avustuksen poikkisektorisen vammaistutkimuksen vahvistamiseen. Uuden rahoituksen turvin pystyttiin palkkaamaan kaksi uutta tutkijaa ja yksi tutkimusavustaja. Lisäksi tehtiin kaksi toimeksiantosopimusta ulkopuolisten henkilöiden kanssa. Vammaisten elinolot Keväällä 2007 käynnistettiin uusi tutkimus vammaisten elinoloista Suomessa. Kyseessä on laadullinen, haastatteluaineistoa hyödyntävä tutkimus siitä, miten eri tavalla vammaiset henkilöt kokevat oman elämänsä työelämän, harrastamisen, toimeentulon, asumisen ja läheisten ihmissuhteiden kannalta. Tutkimuksessa korostuu vahvasti itsemääräämisoikeuden toteutumisen näkökulma. Deinstitutionalisaatio Euroopassa Laitoshoitojärjestelmästä luopuminen on Kehitysvammaliiton tutkimustoiminnan pitkän aikavälin painopiste. Tähän muutosprosessiin sisältyy niin ideologisia, ammatillisia kuin asiakkaiden tilannetta ja kokemuksia koskevia näkökulmia. Liitto on käynnistänyt aihepiiriä koskevan tutkimustoiminnan eurooppalaiseen aineistoon perustuvalla meta-analyysillä Deinstitutionalisation in Europe. Tähän tutkimukseen on saatu aineistoa Euroopan vammaispalvelutuottajien järjestöltä EASPD: ltä ja sitä teki ulkopuolinen tutkija Kehitysvammaliiton toimeksiannosta. Toimintakyky ja sen arviointi Kehitysvammaliitossa on aikaisempina vuosina kehitetty kaksi kehitysvammaisten henkilöiden toimintakyvyn arviointiin tarkoitettua arviointimenetelmää, PSYTO ja KETO. Nämä menetelmät ovat laajasti käytössä kehitysvammapalveluiden piirissä ja niistä on saatu paljon myönteisiä kokemuksia. Ne kaipaavat kuitenkin uudistamista. Ajankohtaisena tehtävänä on kehittää sellainen kehitysvammaisen henkilön toimintakyvyn arviointimenetelmä, joka on mm. sopusoinnussa Tutkimus 19

20 Kuva: Pekka Elomaa uusimman kehitysvammaisuuden määritelmän (AAMR 2002) kanssa. Toimintakyvyn arviointimenetelmien uudistamishanke käynnistyi syksyllä Pienestä kiinni -projektin tutkimustoiminta Pienestä kiinni -projekti jäsentyi vuoden 2007 aikana tutkimusprojektiksi, jossa oli meneillään kolme eri tutkimusta. Hankkeessa vietiin loppuun vuonna 2006 aloitetut kehitysvammaisten ja mielenterveyskuntoutujien ryhmäkeskustelut, joilla Talking Mats -menetelmää hyödyntäen kerättiin tietoa siitä, millä ICF-toimintakykyluokituksessa määritellyillä osallisuuden alueilla kehitysvammaiset ja mielenterveyskuntoutujat kokevat kohtaavansa rajoitteita ja ongelmia. Ryhmäkeskusteluaineiston analyysit ja niihin pohjautuvat artikkelit etenivät suunnitellusti. Lisäksi ryhmäkeskusteluaineiston ja aihepiiriä käsittelevän kirjallisuuden pohjalta työstettiin teoreettisena tutkimuksena ICF-kriittinen tieteellinen artikkeli. Kolmannessa osatutkimuksessa haastateltiin puhelimitse asumispalvelujen parissa työskenteleviä henkilöitä 48 kunnasta. Haastatteluilla kerättiin kuntien näkemyksiä kehitysvammaisten ja mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen kysynnän ja tarjonnan suhteesta sekä asumispalvelujen keskeisimmistä ongelmista ja kehittämishaasteista. Lisäksi toteutettiin 13 teemahaastattelua, joilla asumispalveluihin ja niiden järjestämiseen perehtyneiltä henkilöiltä kerättiin kuvauksia onnistuneista, epäonnistuneista ja tyypillisistä asiakastapauksista. Elämäntarinat-hanke Vuoden aikana Tikoteekissa käynnistettiin Elämäntarinat-hanke, jonka tavoitteena on selvittää sitä, miten vaikea puhevamma vaikuttaa elämään. Hanke luo pohjaa mahdolliselle laajemmalle puhevamma-alan järjestöjen selvitykselle, jossa tarkastellaan puhevammaisten ihmisten elämää ja heidän perusoikeuksiensa toteutumista nykyajan Suomessa. Tavoitteena on koota puhevammaisten ihmisten tarinoita omasta elämästään ja siitä, miten he kokevat puhevamman vaikuttaneen elämäänsä. Hankkeeseen ilmoittautui 24 puhevammaista henkilöä. Vuoden 2007 aikana ehdittiin koota yhdeksän ihmisen tarinoita eri puolilta Suomea. 20 Tutkimus