Kauppatien korttelin 66 asemakaavamuutos, Kaavatunnus xxxxx

Transkriptio

1 Kauppatien korttelin 66 asemakaavamuutos, Kaavatunnus xxxxx

2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kauppatien korttelin 66 asemakaavamuutos Asemakaavan muutos koskee: Merikarvian kunnan Kirkonkylän kortteleita 66 ja 67 Asemakaavalla ja -kaavan muutoksella muodostuu: Merikarvian kunnan kortteli 66 Kaavamuutosalueen pinta-ala on 2,4 ha Asemakaavan päiväys Laatija: Kankaanpään kaupunki Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila PL Kankaanpää p Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä: Luonnos nähtävillä: Kaavaehdotus nähtävillä: Hyväksymispäivämäärät: Kunnanhallitus Virallisesti nähtävillä Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 2

3 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Merikarvian keskusta-alueen länsiosassa noin kilometrin etäisyydellä ydinkeskustasta sijoittuen ydinkeskustan ja Krookan alueen väliin. Alue sijaitsee Kauppatien pohjoispuolella Satamatien ja Kansakoulutien välisellä alueella. Alue on osa Krookan maisemakokonaisuutta ja suunnittelualueen koillispuolelle sijoittuu Sataman vanha koulu. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus KROOKAN ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kirkonseudun asemakaavan ja -muutoksen tarkoituksena on muuttaa asemakaavaa vastaamaan alueen nykyistä käyttöä ja tulevia tavoitteita. Kaava-alue on matkailutoiminnan kannalta keskeisin alue Merikarvian kunnassa. 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Asemakaavan muutos 1: Tilastolomake / Seurantalomake 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista - Kaavakartta - Kaavamääräykset 3

4 Näkymä Kauppatien varresta. 4

5 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos olivat nähtävinä kunnantalolla xxxxxxxxx välisen ajan. Kunnanhallitus on päättänyt asettaa kaavamuutoksen ehdotuksena nähtäville väliseksi ajaksi. 2.2 Asemakaava Alueella on olemassa oleva asemakaava vuodelta Olemassa olevassa asemakaavassa kiinteistöt tulisi muodostaa täysin uusiksi ja rakentamista alueella ei ole ollutkaan asemakaavoituksen jälkeen. Vanhassa asemakaavassa Kauppatien ja Satamatien risteykseen esitetään TY-alue, joka uuden yleiskaavan mukaisesti muutetaan asumiskäyttöön. Aiemmista kortteleista 66 ja 67 muodostetaan yksi yhtenäinen kortteli 66. Korttelissa mahdollistetaan sekä erillispientalojen rakentaminen alueen sisällä ja asuinpientalot Kauppaja Satamatien varsilla. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Maanomistajat toteuttavat asemakaavan. 5

6 Alueen vanhinta säilynyttä rakennuskantaa. 6

7 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Alueelta löytyy perinteikästä pientaloasutusta sekä vanhoja piharakennuksia. Kauppatien varressa todennäköisesti sijainnut rakennuskanta on hävinnyt /uusiutunut. Korttelin keskellä sijaitsevalta kukkulalta löytyy pienipiirteistä ja melko tiivistä orgaanisesti topografiaa myötäilevää asutusta. Alue on rakentunut vastaavalla tavalla kuin Krookan alueen asuinrakennukset Satamatien länsipuolella. Rakennukset ja tiestö ovat sijoiteltu myötäillen maastomuotoja luoden viihtyisän pienipiirteisen miljöön. Kuva 1 Korttelin orgaaninen nykyrakenne. Taajamakuvallisesti olennaista ovat Kauppatielle syntyvä katutila sekä korttelin korkeimmilla kohdilla säilytettävä kulttuurimaisemallisesti olennainen pienipiirteisyys. Sataman koulu (rakennettu 1898) sijaitsee alueen läheisyydessä sen koillispuolella. 7

8 Taajamakuva ja rakenne TUTKIELMA KAUPPATIEN KATUTILASTA Luonnonympäristö Alueen maaperä vaihtelee kallioisista alueista pehmeämpiin peltoalueisiin. Alueella ei ole varsinaisesti luonnontilaisia alueita. Koko alue on kokonaisuudessaan ihmisen muokkaamaa. Yleiskaavan luontokartoituksessa alueelta ei alueelta löytynyt LS-lain tarkoittamia luontotyyppejä/kohteita eikä vesilain tarkoittamia kohteita. MAAPERÄKARTTA!!! Rakennettu ympäristö Väestö Alueella on neljä vakituisessa asuinkäytössä olevaa rakennusta.xxxxx Palvelut Kaupan palvelut ovat keskustassa noin 1 km etäisyydellä. Työpaikat Keskustaajama on noin kilometrin etäisyydellä korttelista. Kroolkan satamaan on 8

9 Virkistys Krookan satama on Merikarvialaisille hyvin suosittu vapaa-ajan paikka. Alueella on myös kunnan näyttelytila, matonpesupaikka ja veneen laskupaikka. Taajamakuvallisesti viehättävä Krookan alue on myös suosittu ulkoilualue. Kunnan tarjoamat liikuntapalvelut, uimahalli ja urheilukenttä sijaitsevat 1 km etäisyydellä suunnittelualueesta. Liikenne Liikenne ohjautuu Kauppatien ja Satamatien kautta. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Krookan lahti on kulttuuriympäristöllisesti merkittävä kohde. Alueen kulttuuriympäristö on muodostunut kalastustoiminnan, satamatoiminnan ja näihin liittyvän asumisen seurauksena. Tyypillistä Krookanlahdelle ovat rantavyöhykkeellä sijaitsevat rantahuoneet, jotka muodostavat keskeisen osan alueen taajamakuvasta mereltä katsottaessa. Ylempään vyöhykkeeseen on perinteisesti sijoittunut asuntorakentaminen. Krookan alueella on jäljellä huomattavan paljon vanhaa rakennuskantaa. Krookan alueella tapahtuvassa uudisrakentamisessa tulee huomioida alueen rakentamisen ominaispiirteet (rakennusten sijainti, muoto, väritys ja sijainti toisiinsa nähden). Maakuntakaavassa alue on osoitettu maakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi. Kaava-alueelle on laadittu rakennuskannan inventointi ja kaavassa osoitetut rakennussuojelukohteet on määritelty katselmuksessa yhteistyössä Satakunnan museon rakennustutkija Liisa Nummelinin kanssa. Alueella ei ole kiinteitä muinaisjäännöksiä. Tekninen huolto Alueella on kunnan vesi ja viemäriverkko. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Rekkaliikenteestä syntyvä liikennemelu Satamatiellä Maanomistus Alueella on useita maanomistajia. 3.2 Suunnittelutilanne ja esitetyn asemakaavan suhde muihin suunnitelmiin Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset tavoitteet Valtioneuvosto on päättänyt valtakunnallisista alueidenkäyttö-tavoitteista Päätöksessä tavoitteet on jaettu kuuteen asiakokonaisuuteen: 1) toimiva aluerakenne, 2) eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu, 3) kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat, 4) toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto, 5) Helsingin seudun erityiskysymykset ja 6) luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. 9

10 Asemakaava toteuttaa valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita seuraavien perustein: - asemakaava vahvistaa toimivaa aluerakennetta hyödyntämällä olevia rakenteita ja tiivistämällä yhdyskuntarakennetta. - Kaavalla varmistetaan alueen merkittävien kulttuuriympäristöarvojen säilyminen 3. KAAVOITUSTILANNE MAAKUNTAKAAVA Vahv. pvm. / YM YLEISKAAVA Vahv. pvm. / KV ASEMAKAAVA Vahv. pvm. / KV Nimi Satakunnan maakuntakaava Nimi Kirkonkylän- Tuorilan osayleiskaava Nimi Kirkonkylän asemakaava Satakunnan maakuntakaava Kuva 2 Ote Satakunnan maakuntakaavasta. Suunnittelualue on rajattu punaisella. 10

11 11

12 Osayleiskaava Kuva 3 Ote osayleiskaavasta sekä osayleiskaavamerkinnät ja -määräykset. Suunnittelualue on kokonaisuudessaan kaavassa merkitty pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP). Lisäksi alueelle on suunniteltu kevyen liikenteen reitti Satamatien varteen. 12

13 Ajantasakaava Kuva 4 Ote ajantasakaavasta. Suunnittelualueen aiemmin asemakaavoitetulle osalle sijoittuu teollisuusalue ja erillispientalojen korttelialueita (66 ja 67). Pohjakartta Kaavoituksen uusi pohjakartta on hyväksytty Maanmittauslaitoksessa

14 Maisemaselvitys Krookan maisemahistoriallinen selvitys, joka on laadittu Ote maisemahistoriallisesta selvityksestä. 3.3 Rakennuskiellot Alueelle ei ole rakennuskieltoa. 14

15 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan tarve Voimassa oleva asemakaava on selkeästi vanhentunut, eikä vastaa alueen nykyistä käyttöä ja kunnan tavoitteita alueen nykyisestä ja tulevasta käytöstä. Asemakaavalla järjestellään alueen maankäyttöä vastaamaan maanomistajien ja kunnan tavoitteita alueen tulevasta maankäytöstä. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaavamuutos on toteutettu hallituksen hyväksymän kaavoitusohjelman mukaisesti. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Kuulutus oli esillä kunnan ilmoitustaululla ja Merikarvia-lehdessä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä asemakaavamuutosluonnos on ollut nähtävänä välisen ajan, jolloin osalliset voivat esittää mielipiteensä suullisesti tai kirjallisesti. Kaavaehdotus on ollut nähtävillä välisen ajan, jolloin on ollut mahdollisuus esittää kirjalliset muistutukset. Lausunnot on pyydetty maakunnan liitolta, Ely-keskukselta ja Satakunnan museolta. Kaava on ollut useasti esillä viranomaisneuvotteluissa. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Kaavan tavoitteena on säilyttää Krookan alueen merkittävät kulttuuriympäristölliset arvot ja osoittaa alueelle sen nykyisen käytön ja tulevaisuuden tavoitteiden mukaiset aluevaraukset. Aluetta kehitetään asumisen, virkistäytymisen, matkailun ja kalastuselinkeinojen tarpeisiin. 4.5 Asemakaavan ratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Asemakaavasta ei ole laadittu vaihtoehtoisia versioita. Krookan keskusta-aluetta 15

16 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne 5.2 Mitoitus Kaavamuutosalueen pinta-ala on 2,4 ha = m², Kaavassa on osoitettu kpl erillispientalotonttia, joista kpl on uusia rakennuspaikkoja. AP (rivari)asuin- ja liikerakentamisen tontteja on osoitettu 3 kpl, joista uusia ovat XXXX. Kaava-alueen asukasmääräksi on arvioitu noin henkeä. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaava-alueen rakentamista ohjataan hyvin tarkkaan määritellyillä kaavamääräyksillä rakennusaloilla. Keskeisenä seikkana on ollut uuden rakentamisen sopeuttaminen maisemaan ja kulttuuriympäristöön 16

17 5.3 Aluevaraukset Korttelialueet Alueelle muodostuu 4 korttelialuetta. AO-6 Erillispientalojen korttelialue. 1 kpl Tontille saa rakentaa 1 tai 2 asuntoisen erillispientalon talousrakennuksineen. Rakennukset saavat olla maksimissaan 1½ -kerroksisia, jolloin ullakon tasolla kerrosalaan laskettavaksi tiloiksi saa käyttää enintään ½ 1-kerroksen pinta-alasta. Tontin kokonaisrakennusoikeus on 20 % tontin pinta-alasta. Rakennusten tulee sopeutua olemassa olevaan rakennuskantaan. Rakennusten tulee olla harjakattoisia. Kattojen tulee olla väritykseltään tiilenpunaisia tai mustia. Kattokaltevuuden tulee olla välillä astetta. Rakennusten julkisivujen materiaalin tulee olla lautaa tai höylähirttä. AP-1 Asuinpientalojen korttelialue 3 kpl Tontille saa rakentaa 1 tai 2 asuntoisen erillispientalon tai rivitalon talousrakennuksineen. Rakennukset saavat alla maksimissaan 2 -kerroksisia, mutta asuinrakennusten räystäyskorkeuden tulee olla vähintään neljä metriä. Tontin kokonaisrakennusoikeus kerrosneiliöinä on 20 % tontin pinta-alasta. Rakennusten tulee sopeutua olemassa olevaan rakennuskantaan. Rakennusten tulee olla harjakattoisia. Kattojen tulee olla väritykseltään tiilenpunaisia tai mustia. Kattokaltevuuden tulee olla välillä astetta. Rakennusten julkisivujen materiaalin tulee olla lautaa tai höylähirttä. 55 db melurajan alueella rakennukset ovat rakennettava niin, ettei ulkoinen melu asuintiloissa ylitä 35 db LAeq eikä 30 db LAeq klo 22-7 välisinä aikoina Yleismääräykset Asuin- ja erillispientalojen korttelialueilla tulee hulevesien imeytys hoitaa tonttikohtaisesti sekä hulevesiä tulee ohjata hallitusti tontti- ja korttelikohtaisillajärjestelmillä. Korttelialueilla tulee huolehtia hulevesien viivyttämisestä ja ohjaamisesta hallitusti tonttikohtaisilla tai korttelikohtaisilla järjestelmillä ennen alueelliseen hulevesijärjestelmään johtamista. Hulevesien puhdistamisesta tulee huolehtia toiminnan laadun niin vaatiessa. Tonttien pinta-alasta tulee olla vähintään 10 % vettä läpäisevää. 17

18 5.4 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Asemakaava täydentää Merikarvian keskustaan tiivisti liittyvän Krookanalueen asumisen, loma-asumisen ja matkailun keskittymää. Alueen kulttuurihistorialliset arvot on pyritty varmistamaan tarkalla rakentamisen ohjaamisella. Kaavassa osoitettu lisärakentaminen on osoitettu alueen perinteistä rakentamisen sijoittumista noudattaen Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaava-alueella ei ole luonnontilaisia alueita, joten kaavalla ei ole huomioitavia vaikutuksia luonnonympäristöön Vaikutukset ihmisten elinolosuhteisiin ja ympäristöön Kaavalla mahdollistetaan yleiskaavan mukaisen Merikarvian keskustan kehittyminen Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen Alueen kaavoitus on Merikarvian keskustaajaman asumisen täydentämistä. Kaavalla Keskustaajaman osayleiskaavan mukaisesti luodaan yhtenäisyyttä keskustaajaman ja Krookan alueiden välille. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Kaava-alueen huomioitavia häiriötekijöitä ovat Satamatieltä kantautuva melu. Melun vaikutusten arvioinnissa on käytetty 2014 sahan kaavoituksen yhteydessä laadittua meluselvitystä. Liitteenä olevien selvityskarttojen perusteella ei melutaso nouse ohjearvoja suuremmaksi. 18

19 19

20 20

21 5.6 Kaavamerkinnät ja määräykset liitteenä 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Alueen toteutus käynnistyy maanomistajien toimesta kaavan vahvistamisen jälkeen. Kankaanpäässä xxx.2017 Ilmari Mattila, aluearkkitehti Liitteet Ote yleiskaavan Taajama-analyysistä Ote yleiskaavaan liittyvästä arviosta Krookanlahden taajamakuvasta ja -rakenteesta Ote peruskartasta 21

22 22

23 23

24 24