1(34) ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN HALLINTOSÄÄNTÖ. 1. Luku Yleiset määräykset. Kuntayhtymävaltuuston hyväksymä/voimaantulo 1.1.

Transkriptio

1 1(34) ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN HALLINTOSÄÄNTÖ 1. Luku Yleiset määräykset Kuntayhtymävaltuuston hyväksymä/voimaantulo Kuntayhtymävaltuuston XX.XX.2015 hyväksymä/voimaantulo valtuuston päätettyä säännön hyväksymisen 1 Perustehtävä Sairaanhoitopiiri edistää alueellaan väestön terveyttä ja järjestää tarpeellisen terveyden- ja sairaanhoidon sekä hoivan. 1 Perustehtävä Sairaanhoitopiiri edistää alueellaan väestön terveyttä ja järjestää tarpeellisen terveyden- ja sairaanhoidon sekä hoivan. 2 Hallintosäännön määräysten sisältö ja soveltaminen Hallintosäännössä määrätään kuntayhtymän päätöksenteko- ja kokousmenettelystä tarvittavilta osin sen lisäksi, mitä on määrätty jäsenkuntien hyväksymässä perussopimuksessa. Hallintosäännön ohella kuntayhtymän toimintaa ohjataan seuraavilla johtosäännöillä, joihin nähden hallintosääntöä sovelletaan toissijaisena: - yhtymävaltuuston työjärjestys - tarkastussääntö - luottamushenkilöiden palkkiosääntö - ympäristöterveydenhuollon johtosääntö Tarkemmat ohjeet tämän hallintosäännön soveltamisesta sekä sairaanhoitopiirin muusta organisaatiosta antaa yhtymähallitus. Mitä tässä hallintosäännössä on sanottu viranhaltijoista koskee soveltuvin osin myös työsopimussuhteessa olevia työntekijöitä. 2 Hallintosäännön määräysten sisältö ja soveltaminen Hallintosäännössä määrätään kuntayhtymän päätöksenteko- ja kokousmenettelystä tarvittavilta osin sen lisäksi, mitä on kuntayhtymän perussopimuksessa. Hallintosäännön ohella kuntayhtymän toimintaa ohjataan seuraavilla johtosäännöillä, joihin nähden hallintosääntöä sovelletaan toissijaisena: - yhtymävaltuuston työjärjestys - tarkastussääntö - luottamushenkilöiden palkkiosääntö - ympäristöterveydenhuollon johtosääntö Tarkemmat ohjeet tämän hallintosäännön soveltamisesta sekä sairaanhoitopiirin muusta organisaatiosta antaa yhtymähallitus. Mitä tässä hallintosäännössä on sanottu viranhaltijoista koskee soveltuvin osin myös työsopimussuhteessa olevia työntekijöitä.

2 2(34) 2. Luku Päätöksenteko ja kokousmenettely 3 Luvun määräysten soveltaminen Tämän luvun määräyksiä noudatetaan soveltuvin osin kuntayhtymän toimielimissä yhtymävaltuustoa lukuun ottamatta 3 Luvun määräysten soveltaminen Tämän luvun määräyksiä noudatetaan soveltuvin osin kuntayhtymän toimielimissä yhtymävaltuustoa lukuun ottamatta. 4 Kokousaika ja paikka Toimielin pitää kokouksensa päättämänään aikana ja paikassa. Kokous pidetään myös, milloin puheenjohtaja katsoo kokouksen tarpeelliseksi tai enemmistö toimielimen jäsenistä tekee puheenjohtajalle esityksen sen pitämisestä. 4 Kokousaika ja paikka Toimielin pitää kokouksensa päättämänään aikana ja paikassa. Kokous pidetään myös, milloin puheenjohtaja katsoo kokouksen tarpeelliseksi tai enemmistö toimielimen jäsenistä tekee puheenjohtajalle esityksen sen pitämisestä. 5 Kokouksen koollekutsuminen Kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä kokouksessa käsiteltävät asiat. Esityslista lähetetään kokouskutsun yhteydessä. Kutsu yhtymähallituksen ja sen alaisen jaoston kokoukseen on annettava vähintään kuusi (6) päivää ennen kokousta. Näistä määräyksistä voidaan kuitenkin poiketa, jos asian erityinen kiireellisyys sitä vaatii. Kokouskutsu on toimielimen jäsenten lisäksi annettava kokouksessa läsnäoloon oikeutetuille. 6 Jatkokokous Jos kokousasioita ei ole saatu siinä ko kouksessa käsi tel lyiksi, asiat voidaan siirtää jatkoko kouk seen, johon ei tar vitse antaa eri kut sua. Ko kou ksesta poissa olleille on kuitenkin py rittävä anta maan tieto jat kokokouksesta. 5 Kokouksen koollekutsuminen Kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä kokouksessa käsiteltävät asiat. Esityslista lähetetään kokouskutsun yhteydessä. Kutsu yhtymähallituksen ja sen alaisen jaoston kokoukseen on annettava vähintään kuusi (6) päivää ennen kokousta. Näistä määräyksistä voidaan kuitenkin poiketa, jos asian erityinen kiireellisyys sitä vaatii. Kokouskutsu on toimielimen jäsenten lisäksi annettava kokouksessa läsnäoloon oikeutetuille. 6 Jatkokokous Jos kokousasioita ei ole saatu siinä ko kouksessa käsi tel lyiksi, asiat voidaan siirtää jat koko kouk seen, johon ei tar vitse antaa eri kut sua. Ko kou ksesta poissa olleille on kuitenkin py rittävä anta maan tieto jat kokokouksesta. 7 Varajäsenen kutsuminen 7 Varajäsenen kutsuminen Toimielimen jäsenen, joka on estynyt saa pumasta ko koukseen, on kutsuttava Toimielimen jäsenen, joka on estynyt saa pumasta ko koukseen, on kutsuttava varajäsen sijaansa. varajäsen sijaansa. Mil loin jäsen on esteel linen käsitte le mään jotakin asiaa Mil loin jäsen on esteel linen käsitte le mään jotakin asiaa kokouksessa tai esteen vuoksi ei voi osal listua jon kin asian käsittelyyn, hänen on kutsuttava varajäsenensä kokouk seen sitä asiaa käsittelemään. kokouksessa tai esteen vuoksi ei voi osal lis tua jon kin asian käsittelyyn, hänen on kutsuttava varajäsenensä kokouk seen sitä asiaa käsittelemään. Kutsun varajäsenelle voi toimittaa myös toimielimen esittelijä tai hänen

3 3(34) määräämänsä. 8 Kokouksen pitäminen Avattuaan kokouksen puheenjohta ja toteaa läsnä olevat sekä ko kouk sen laillisuuden ja päätösvaltai suuden. Asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjes tyk sessä, jollei toi mielin toisin päätä. Toimielin voi päättää yksimielisesti ottaa kä siteltäväk si sel lai senkin asian, jota ei ole mainittu kokouskut sussa. Kutsun varajäsenelle voi toimittaa myös toimielimen esittelijä tai hänen määräämänsä 8 Kokouksen pitäminen Avattuaan kokouksen puheenjohta ja toteaa läsnä olevat sekä ko kouk sen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden. Asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjes tyk sessä, jollei toi mielin toisin päätä. Toimielin voi päättää yksimielisesti ottaa kä siteltäväk si sel lai senkin asian, jota ei ole mainittu kokouskut sussa. 9 Kokouksen johtaminen Puheenjohtajan tehtävänä on joh taa asioi den käsit telyä sekä pitää huolta järjestyksestä toimielimen kokouksessa. 9 Kokouksen johtaminen Puheenjohtajan tehtävänä on joh taa asioi den käsit telyä sekä pitää huolta järjestyksestä toimielimen kokouksessa. 10 Tilapäinen puheenjohtaja Jos sekä puheenjohtaja että va rapuheen johtaja ovat poissa tai esteel lisiä jossa kin asiassa, valitaan kokousta tai asian käsittelyä varten tila päinen pu heenjohtaja, joka valitaan iältään vanhimman toimielimen jäsenen johdolla. 10 Tilapäinen puheenjohtaja Jos sekä puheenjohtaja että va rapuheen johtaja ovat poissa tai esteel lisiä jossa kin asi assa, valitaan kokousta tai asian käsittelyä varten tila päinen pu heenjohtaja, joka valitaan iältään vanhimman toimielimen jäsenen johdolla. 11 Läsnäolo- ja puheoikeus Kuntayhtymän eri toimielinten kokouksissa on jä senten li säksi läs nä olo- ja puheoikeus: yhtymähallituk sen kokouksessa yhtymävaltuuston pu heenjohta jal la ja varapuheen johtajilla, toimialajohtajilla, hallintoylihoitajalla ja talouspäälliköllä muun toimielimen kokouk sessa yhtymähalli tuksen puheenjoh ta jalla ja sairaanhoitopiirin joh tajalla. Muiden kuin edellä mainittujen henkilöiden läsnäolosta ja puheoikeudesta päättää asianomainen toimielin. Yhtymähallituksen edustuksesta yhtymävaltuuston ko kouksessa mää rätään yhtymäval tuus ton työjärjestyksessä. Toimielin nimeää pöytäkirjanpitäjän. 11 Läsnäolo- ja puheoikeus Kuntayhtymän eri toimielinten kokouksissa on jä senten li säksi läs nä olo- ja puheoikeus: yhtymähallituk sen kokouksessa yhtymävaltuuston pu heenjohta jal la ja va rapuheenjohtajilla, kuntayhtymäjohtajalla, tulosaluejohtajilla, hallintoylihoitajalla ja hallintojohtajalla muun toimielimen kokouk sessa yhtymähalli tuksen puheenjoh ta jalla ja kuntayhtymäjohtajalla Muiden kuin edellä mainittujen henkilöiden läsnäolosta ja puheoikeudesta päättää asianomainen toimielin. Yhtymähallituksen edustuksesta yhtymävaltuuston ko kouksessa mää rätään yhtymäval tuus ton työjärjestyksessä. Toimielin nimeää pöytäkirjanpitäjän.

4 4(34) 12 Yhtymähallituksen edustus muissa toimielimissä Yhtymähallitus voi määrätä yhtymähallituksen puheenjohtajan ja sairaanhoitopiirin johtajan lisäksi muihin toimielimiin edusta jansa, jolla on läsnä olo- ja puheoikeus toimieli men kokouk sessa. 13 Esittely Asiat päätetään yhtymähallituksen ja sen alaisen jaoston kokouksessa viranhaltijan esittelystä. Esittelijän ehdotus on käsittelyn pohjana. Jos esittelijä on muuttanut esitys-listalla olevaa ehdotustaan ennen kuin toimielin on tehnyt päätöksen asiasta, pohjaehdotus on muutettu ehdotus. Jos ehdotus on peruutettu, asia on poistettava esityslistalta, jollei toimielin toisin päätä. Yhtymähallituksessa käsiteltävät asiat esittelee sairaanhoitopiirin johtaja. Yhtymähallitus voi yksittäistapauksessa määrätä myös muun viranhaltijan toimimaan esittelijänä. Esittelijän ollessa poissa tai esteellinen, hänen sijaisekseen määrätty toimii esittelijänä, ellei toimielin muuta päätä. Ennen asian käsittelyä yhtymähallituksessa on esittelijän huolehdittava siitä, että ne johtavat viranhaltijat ja henkilöstö, joita asia koskee, ovat voineet perehtyä asiaan. Henkilöstöryhmää koskevalla perehtymisellä tarkoitetaan, että asia on yh-teistyömenettelyssä käsitelty. Toimielin voi erityisestä syystä päättää, että asia käsitellään puheenjohtajan selostuksen pohjalta ilman viranhaltijan esittelyä. Henkilöstöryhmää koskevalla perehtymisellä tarkoitetaan, että asia on yhteistyömenettelyssä käsitelty. 12 Yhtymähallituksen edustus muissa toimielimissä Yhtymähallitus voi määrätä yhtymähallituksen puheenjohtajan ja kuntayhtymäjohtajan lisäksi muihin toimielimiin edusta jansa, jolla on läsnä olo- ja puheoikeus toimieli men kokouk sessa. 13 Esittely ja valmistelu Asiat päätetään yhtymähallituksen ja sen alaisen jaoston kokouksessa viranhaltijan esittelystä. Esittelijän ehdotus on käsittelyn pohjana. Jos esittelijä on muuttanut esitys-listalla olevaa ehdotustaan ennen kuin toimielin on tehnyt päätöksen asiasta, pohjaehdotus on muutettu ehdotus. Jos ehdotus on peruutettu, asia on poistettava esityslistalta, jollei toimielin toisin päätä. Yhtymähallituksessa käsiteltävät asiat esittelee kuntayhtymäjohtaja. Yhtymähallitus voi yksittäistapauksessa määrätä myös muun viranhaltijan toimimaan esittelijänä. Esittelijän ollessa poissa tai esteellinen, hänen sijaisekseen määrätty toimii esittelijänä, ellei toimielin muuta päätä. Ennen asian käsittelyä yhtymähallituksessa on esittelijän huolehdittava, että ne johtavat viranhaltijat ja henkilöstö, joita asia koskee, ovat voineet perehtyä asiaan. Esittelijän on myös huolehdittava, että asian valmistelijan kanta valmistelemastaan asiasta on merkitty hallintoelimen esityslistaan. Henkilöstöryhmää koskevalla perehtymisellä tarkoitetaan, että asia on yhteistyömenettelyssä käsitelty. Toimielin voi erityisestä syystä päättää, että asia käsitellään puheenjohtajan selostuksen pohjalta ilman viranhaltijan esittelyä. Toimielin voi erityisestä syystä päättää, että asia käsi tellään pu heen johtajan selostuksen poh jalta ilman viranhaltijan esit telyä. 14 Esteellisyyden toteaminen Esteellisen on ilmoitettava esteellisyydestä, jonka perusteella toimielimen puheenjohtajan on tarvittaessa saatettava jäsenen tai muun läsnäoloon oikeutetun henkilön esteellisyys toimielimen ratkaistavaksi. Esteellisyyden peruste on merkittävä pöytäkirjaan. 14 Esteellisyyden toteaminen Esteellisen on ilmoitettava esteellisyydestä, jonka perusteella toimielimen puheenjohtajan on tarvittaessa saatettava jäsenen tai muun läsnäoloon oikeutetun henkilön esteellisyys toimielimen ratkaistavaksi. Esteellisyyden peruste on merkittävä pöytäkirjaan.

5 5(34) 15 Äänestys ja vaalit Äänestyksestä ja vaalin toimittamisesta on sovel tuvin osin voi mas sa, mitä yhtymävaltuuston työjärjestyk sessä määrätään. 16 Pöytäkirja Pöytäkirjan kirjoittaa puheenjohtajan johdolla pöytäkirjanpi täjä. Puheenjohtaja allekirjoittaa pöytäkirjan ja pöytäkirjan pitäjä varmentaa sen. Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päät tämällä tavalla. Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä toimielimen päättämänä aikana ja paikassa siten, kuin siitä on vähintään yhtä päivää aikaisemmin ilmoitettu. Yhtymähallituksen pöytäkirja julkaistaan kuntayhtymän kotisivuilla. Toimielimen pöytäkirjaan merkitään 15 Äänestys ja vaalit Äänestyksestä ja vaalin toimittamisesta on sovel tuvin osin voi mas sa, mitä yhtymävaltuuston työjärjestyk sessä määrätään. 16 Pöytäkirja Pöytäkirjan kirjoittaa puheenjohtajan johdolla pöytäkirjanpi täjä. Puheenjohtaja allekirjoittaa pöytäkirjan ja pöytäkirjan pitäjä varmentaa sen. Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päät tämällä tavalla. Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä toimielimen päättämänä aikana ja paikassa siten, kuin siitä on vähintään yhtä päivää aikaisemmin ilmoitettu. Yhtymähallituksen pöytäkirja julkaistaan kuntayhtymän kotisivuilla. Toimielimen pöytäkirjaan merkitään 1. järjestäytymistietoina: 2. asian käsittelytietoina: 3. laillisuustietoina: toimielimen nimi; kokouksen alkamis- ja päättymisaika, yksittäisen jäsenen saapumis- ja poistumisaika ja asiakohta, mikäli se poikkeaa kokouksen alkamis- ja päättymisajasta sekä kokouspaikka; läsnä ja poissa olleet ja missä ominaisuudessa kukin on ollut läsnä; kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. asiaotsikko; selostus asiasta; päätösehdotus; esteellisyys; tehdyt ehdotukset ja onko niitä kannatettu; äänestykset: äänestystapa, -järjestys, -esitys sekä äänestyksen tulos; vaalit: vaalitapa ja vaalin tulos; päätöksen toteaminen sekä eriävä mielipide oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitus; 1. järjestäytymistietoina: 2. asian käsittelytietoina: 3. laillisuustietoina: toimielimen nimi; kokouksen alkamis- ja päättymisaika, yksittäisen jäsenen saapumis- ja poistumisaika ja asiakohta, mikäli se poikkeaa kokouksen alkamis- ja päättymisajasta sekä kokouspaikka; läsnä ja poissa olleet ja missä ominaisuudessa kukin on ollut läsnä; kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. asiaotsikko; selostus asiasta; päätösehdotus; esteellisyys; tehdyt ehdotukset ja onko niitä kannatettu; äänestykset: äänestystapa, -järjestys, -esitys sekä äänestyksen tulos; vaalit: vaalitapa ja vaalin tulos; päätöksen toteaminen sekä eriävä mielipide oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitus; puheenjohtajan allekirjoitus; pöytäkirjanpitäjän varmennus; merkintä pöytäkirjan tarkastuksesta sekä

6 6(34) puheenjohtajan allekirjoitus; pöytäkirjanpitäjän varmennus; merkintä pöytäkirjan tarkastuksesta sekä merkintä nähtävilläpidosta, mikäli pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävillä. Pöytäkirjaan liitetään ohjeet, joissa annetaan tarpeel liset ohjeet oikaisuvaatimuksen tekemiseksi. Pöytäkirjaan lii tettä vässä valitusosoituksessa on mainittava valitusviranomai nen, valitusaika ja mitä valituskirjaan on liitettävä. Päätökseen, josta ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä valitusta, on liitettävä tästä ilmoitus ja samalla mainittava, mihin lain tai asetuksen kohtaan kielto perustuu. merkintä nähtävilläpidosta, mikäli pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävillä. Pöytäkirjaan liitetään ohjeet, joissa annetaan tarpeel liset ohjeet oikaisuvaatimuksen tekemiseksi. Pöytäkirjaan lii tettä vässä valitusosoituksessa on mainittava valitusviran omai nen, valitusaika ja mitä valituskirjaan on liitettävä. Päätökseen, josta ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä valitusta, on liitettävä tästä ilmoitus ja samalla mainittava, mihin lain tai asetuksen kohtaan kielto perustuu. Mitä edellä on määrätty, noudatetaan soveltuvin osin viranhal tijan ja luottamushenkilön tekemiin päätöksiin. Mitä edellä on määrätty, noudatetaan soveltuvin osin viranhal tijan ja luottamushenkilön tekemiin päätöksiin. 17 Päätöspöytäkirja ja päätösluettelo Viranhaltijoiden päätöksistä pidetään päätösluetteloa. 17 Päätöspöytäkirja ja päätösluettelo Viranhaltijoiden päätöksistä pidetään päätösluetteloa. 18 Yhtymähallituksen otto-oikeus Yhtymähallituksen alaisen toimielimen käsiteltävänä olleen päätöksen tai viranhaltijan tekemän päätöksen ottamisesta yhtymähallituksen käsiteltäväksi voi päättää yhtymähallitus, yhtymähallituksen puheenjohtaja tai sairaanhoitopiirin johtaja. Yhtymähallituksen alaisen jaoston toimialaan liittyvistä viranhaltijan tekemästä päätöksestä otto-oikeus on jaostolla tai jaoston puheenjohtajalla, ellei yhtymähallitus ole jo ottanut asiaa käsiteltäväkseen. Otto-oikeutta on käytettävä seitsemän (7) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. 18 Yhtymähallituksen otto-oikeus Yhtymähallituksen alaisen toimielimen käsiteltävänä olleen päätöksen tai viranhaltijan tekemän päätöksen ottamisesta yhtymähallituksen käsiteltäväksi voi päättää yhtymähallitus, yhtymähallituksen puheenjohtaja tai kuntayhtymäjohtaja. Yhtymähallituksen alaisen jaoston toimialaan liittyvistä viranhaltijan tekemästä päätöksestä otto-oikeus on jaostolla tai jaoston puheenjohtajalla, ellei yhtymähallitus ole jo ottanut asiaa käsiteltäväkseen. Otto-oikeutta on käytettävä seitsemän (7) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. 19 Ottokelpoisen päätöksen ilmoittaminen Yhtymähallituksen alaisen viranomaisen on ilmoitettava sille tekemistään päätöksistä. Ilmoitusta ei tarvitse tehdä niistä asioista tai asia ryhmistä, joista yhtymähallitus on päättänyt, että se ei käytä otto-oikeuttaan. 19 Ottokelpoisen päätöksen ilmoittaminen Yhtymähallituksen alaisen viranomaisen on ilmoitettava sille tekemistään päätöksistä. Ilmoitusta ei tarvitse tehdä niistä asioista tai asia ryhmistä, joista yhtymähallitus on päättänyt, että se ei käytä otto-oikeuttaan. Ilmoitus on tehtävä seitsemän (7) päivän kuluessa pöytäkirjan tarkastamisesta. Jos Ilmoitus on tehtävä seitsemän (7) päivän kuluessa pöytäkirjan tarkastamisesta. Jos pöytäkirjaa ei

7 7(34) pöytäkirjaa ei tarkasteta, määrä aika lasketaan pöytäkirjan allekirjoittamisesta. Päätökset niissä asioissa, joista ei tarvitse ilmoittaa, voidaan otto-oikeuden estämättä panna täytäntöön, jollei jossakin yksit täistapauksessa ole ilmoitettu asian ottamisesta yhtymähallituk sen käsiteltäväksi. tarkasteta, määrä aika lasketaan pöytäkirjan allekirjoittamisesta. Päätökset niissä asioissa, joista ei tarvitse ilmoittaa, voidaan otto-oikeuden estämättä panna täytäntöön, jollei jossakin yksit täistapauksessa ole ilmoitettu asian ottamisesta yhtymähallituk sen käsiteltäväksi. 3. Luku Yhtymähallitus ja jaostot 3. Luku Yhtymähallitus ja ympäristöterveydenhuoltojaosto 20 Yhtymähallituksen tehtävät Yhtymähallitus toimii kuntayhtymän perussopimuksen 2 :ssä määritellyissä tehtävissä kuntalain mukaisena monijäsenisenä toimielimenä, ellei jaostojen tehtävien ja päätösvallan suhteen muuta johdu. Yhtymähallituksen tehtävänä on huolehtia sairaanhoitopiirin toiminnan, talouden ja organisaation kehittämisestä, asettaa tavoitteita, seurata ja arvioida toiminnan tuloksia sekä ohjata ja valvoa toimialansa suunnittelua ja toteutusta. Yhtymähallituksen on arvioitava sairaanhoitopiirin palveluiden tehokkuutta, laatua ja vaikuttavuutta. Seurannan ja arvioinnin perusteella yhtymähallitus järjestää palvelut kokonaisvaikuttavuudeltaan tehokkaimmalla tavalla joko omana toimintana tai ulkopuolisilta hankittavina palveluina. Yhtymähallitus toimii palveluiden määrittäjänä ja tilaajana. Yhtymähallituksen on käsiteltävä sairaanhoitopiirin toimintaa ja taloutta koskevat seurantaraportit sekä päätettävä toimenpiteistä, joihin ne antavat aihetta. Yhtymähallituksen on valmisteltava sairaanhoitopiiriä ja sen tehtäviä koskevat yhtymävaltuuston käsiteltäväksi tulevat asiat ja huolehdittava päätösten täytäntöönpanosta. Lisäksi yhtymähallituksen on huolehdittava yhteistyöstä palvelujen käyttäjien, alueen kuntien, alan tutkimus- ja koulutuslaitosten sekä muiden yhteistyötahojen kanssa. 20 Yhtymähallituksen tehtävät Yhtymähallitus toimii kuntayhtymän perussopimuksen 2 :ssä määritellyissä tehtävissä kuntalain mukaisena monijäsenisenä toimielimenä, ellei ympäristöterveydenhuoltojaoston tehtävien ja päätösvallan suhteen muuta johdu. Yhtymähallituksen tehtävänä on huolehtia sairaanhoitopiirin toiminnan, talouden ja organisaation kehittämisestä, asettaa tavoitteita, seurata ja arvioida toiminnan tuloksia sekä ohjata ja valvoa toimialansa suunnittelua ja toteutusta. Yhtymähallituksen on arvioitava sairaanhoitopiirin palveluiden tehokkuutta, laatua ja vaikuttavuutta. Seurannan ja arvioinnin perusteella yhtymähallitus järjestää palvelut kokonaisvaikuttavuudeltaan tehokkaimmalla tavalla joko omana toimintana tai ulkopuolisilta hankittavina palveluina. Yhtymähallitus toimii palveluiden määrittäjänä ja tilaajana. Yhtymähallituksen on käsiteltävä sairaanhoitopiirin toimintaa ja taloutta koskevat seurantaraportit sekä päätettävä toimenpiteistä, joihin ne antavat aihetta. Yhtymähallituksen on valmisteltava sairaanhoitopiiriä ja sen tehtäviä koskevat yhtymävaltuuston käsiteltäväksi tulevat asiat ja huolehdittava päätösten täytäntöönpanosta. Lisäksi yhtymähallituksen on huolehdittava yhteistyöstä palvelujen käyttäjien, alueen kuntien, alan tutkimus- ja koulutuslaitosten sekä muiden yhteistyötahojen kanssa. 21 Yhtymähallituksen ratkaisuvalta Toisaalla tässä säännössä määrättävien tehtävien lisäksi yhtymähallitus: 21 Yhtymähallituksen ratkaisuvalta Toisaalla tässä säännössä määrättävien tehtävien lisäksi yhtymähallitus:

8 8(34) 1. päättää palveluiden järjestämisessä noudatettavista periaatteista ja yleisistä ohjeista, 2. päättää toiminnan turvaamiseksi sekä tulosten saavuttamiseksi ja seuraamiseksi tarpeellisista asioista yhtymävaltuuston hyväksymien tavoitteiden mukaisesti, 3. päättää palvelujen myymisen perusteista muille laitoksille tai kuntayhtymään kuulumattomille kunnille ja kuntayhtymille, 4. päättää lakisääteiseen työterveyshuoltoon sisältymättömien terveydenhuoltopalvelujen antamisesta työnantajille, 5. tekee ja irtisanoo toimivaltaansa kuuluvat sairaanhoitopiirin sopimukset ja sitoumukset 6. päättää tilojen vuokraamisesta sekä tilojen vuokralle antamisesta, 7. hyväksyy sairaanhoitopiirin käytön harjoittelupaikkana, 8. hyväksyy hankkeet ja hankinnat, 9. myöntää sairaanhoitopiirin toimivaltaan kuuluvista avustukset, 10. antaa harkinnanvaraisten palkantarkistusten ohjeet, 11. myöntää kuntalain 66 :ssä säädetyn vapautuksen ja lykkäyksen kunnallisesta maksusta, 12. antaa selityksen yhtymävaltuuston päätöstä koskevaan valitukseen, 13. päättää vahingonkorvauksen suorittamisesta silloin, kun sairaanhoitopiiri on korvausvelvollinen asiassa, 14. päättää helpotuksen tai vapautuksen myöntämisestä viranhaltijalle tai työntekijälle velvollisuudesta korvata sairaanhoitopiirille aiheuttamansa vahinko, 15. hakee muutoksen tuomioistuinten ja muiden viranomaisten päätöksiin sekä käyttää puhevaltaa toimialallaan, 16. asettaa jaostot ja toimikunnat sekä niiden määräajat, tavoitteet ja tehtävät, 17. nimeää muut kuin tässä säännössä mainitut tilivelvolliset, 18. hyväksyy sisäisen valvonnan ja sisäisen tarkastuksen ohjeet, 19. hyväksyy hankintaohjeet, 20. päättää sosiaali- ja terveydenhuollon monijäsenisen toimielimen toimivaltaan kuuluviksi katsottavat asiat mikäli ne eivät kuulu perusterveydenhuollon jaoston, sosiaalijaoston tai ympäristöterveydenhuoltojaoston toimivaltaan, 21. ratkaisee muut mahdolliset toimialaansa kuuluvat asiat. 1. päättää palveluiden järjestämisessä noudatettavista periaatteista ja yleisistä ohjeista, 2. päättää toiminnan turvaamiseksi sekä tulosten saavuttamiseksi ja seuraamiseksi tarpeellisista asioista yhtymävaltuuston hyväksymien tavoitteiden mukaisesti, 3. päättää palvelujen myymisen perusteista muille laitoksille tai kuntayhtymään kuulumattomille kunnille ja kuntayhtymille, 4. päättää lakisääteiseen työterveyshuoltoon sisältymättömien terveydenhuoltopalvelujen antamisesta työnantajille, 5. tekee ja irtisanoo toimivaltaansa kuuluvat sairaanhoitopiirin sopimukset ja sitoumukset 6. päättää tilojen vuokraamisesta sekä tilojen vuokralle antamisesta, 7. hyväksyy sairaanhoitopiirin käytön harjoittelupaikkana, 8. hyväksyy hankkeet ja hankinnat, 9. myöntää sairaanhoitopiirin toimivaltaan kuuluvat avustukset, 10. antaa harkinnanvaraisten palkantarkistusten ohjeet, 11. myöntää kuntalaissa säädetyn vapautuksen ja lykkäyksen kunnallisesta maksusta, 12. antaa selityksen yhtymävaltuuston päätöstä koskevaan valitukseen, 13. päättää vahingonkorvauksen suorittamisesta silloin, kun sairaanhoitopiiri on korvausvelvollinen asiassa, 14. päättää helpotuksen tai vapautuksen myöntämisestä viranhaltijalle tai työntekijälle velvollisuudesta korvata sairaanhoitopiirille aiheuttamansa vahinko, 15. hakee muutoksen tuomioistuinten ja muiden viranomaisten päätöksiin sekä käyttää puhevaltaa toimialallaan, 16. asettaa ympäristöterveydenhuoltojaoston ja tarvittaessa toimikunnat sekä niiden määräajat, tavoitteet ja tehtävät, 17. nimeää muut kuin tässä säännössä mainitut tilivelvolliset, 18. hyväksyy sisäisen valvonnan ja sisäisen tarkastuksen ohjeet, 19. hyväksyy hankintaohjeet, 20. päättää sosiaali- ja terveydenhuollon monijäsenisen toimielimen toimivaltaan kuuluviksi katsottavat asiat mikäli ne eivät kuulu ympäristöterveydenhuoltojaoston toimivaltaan, 21. ratkaisee muut mahdolliset toimialaansa kuuluvat asiat. Yhtymähallitus voi siirtää tässä säännössä annettua päätösvaltaansa ympäristöterveydenhuoltojaostolle, toimikunnille, yhtymähallituksen puheenjohtajiston kokoukselle tai viranhaltijoille. Yhtymähallitus voi siirtää tässä säännössä annettua päätösvaltaansa alaisilleen jaostoille, toimikunnille tai viranhaltijoille.

9 9(34) 22 Yhtymähallituksen alaisten jaostojen tehtävät Jaostojen tehtävänä on: 1. asettaa toimialansa toiminnalliset päämäärät ja tavoitteet, päättää voimavarojen suuntaamisesta, ohjata ja valvoa toimialansa suunnittelua ja toteutusta, huolehtia alaisensa organisaation kehittämisestä sekä seurata toiminnan laatua, vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta, 2. käsitellä ja tehdä esitys toimialallaan yhtymähallituksen ja valtuuston käsiteltäväksi kuuluvista asioista ja huolehtia päätösten täytäntöönpanosta, 3. toimia toimialansa lainsäädännön tarkoittamana monijäsenisenä toimielimenä sekä käyttää tälle toimielimelle lainsäädännössä säädettyä ratkaisuvaltaa. 23 Perusterveydenhuollon jaoston kokoonpano Yhtymähallituksen alaisuudessa toimii perusterveydenhuollon jaosto, jossa on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja viisi (5) jäsentä, ja jokaisella heistä on henkilökohtainen varajäsen. Jaoston valitsee yhtymähallitus. Perusterveydenhuollon jaoston esittelijänä toimii perusterveydenhuollon toimialajohtaja.

10 10(34) 24 Perusterveydenhuollon jaoston ratkaisuvalta Sen lisäksi, mitä muualla on säädetty tai määrätty perusterveydenhuollon jaoston päätettäväksi, ratkaisee perusterveydenhuollon jaosto seuraavat toimialaansa kuuluvat asiat: 1. päättää tehtävänään olevien palvelujen tuottamisesta ja järjestämisestä, 2. päättää tehtävänään olevien palvelujen toimeenpanossa noudatettavista perusteista ja yleisistä ohjeista, 3. päättää palveluista perittävien asiakasmaksujen perusteista yhtymävaltuuston määrittelemien yleisten perusteiden ja asiakasmaksulainsäädännön mukaisesti, 4. päättää palvelujen hankkimisesta ja myymisestä sekä tekee ja irtisanoo toimialaansa koskevat sopimukset ja sitoumukset, 5. päättää harkitsemassaan laajuudessa viranhaltijaorganisaationsa tehtävistä ja ratkaisuvallasta, 6. päättää viranhaltijan ratkaiseman asian, joka asiakkaan vaatimuksesta on saatettava jaoston käsiteltäväksi, 7. päättää muista yksilöhuoltoasioista, joita ei ole laissa, johtosäännössä tai yhtymähallituksen tai jaoston päätöksellä siirretty viranhaltijalle. Yhtymähallitus voi antaa tarkempia määräyksiä tämän pykälän mukaisen ratkaisuvallan käytöstä. Perusterveydenhuollon jaosto voi siirtää ratkaisuvaltaansa kuuluvia asioita alaisensa viranhaltijan ratkaistavaksi. 25 Sosiaalijaoston kokoonpano Yhtymähallituksen alaisuudessa toimii sosiaalijaosto, jossa on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kolme (3) jäsentä, ja jokaisella heistä on henkilökohtainen varajäsen. Jaoston valitsee yhtymähallitus. Sosiaalijaoston esittelijänä toimii sosiaalipalvelujen tulosalueen toimialajohtaja. 26 Sosiaalijaoston ratkaisuvalta 1. päättää tehtävänään olevien palvelujen tuottamisesta ja järjestämisestä, 2. päättää tehtävänään olevien palvelujen toimeenpanossa noudatettavista perusteista ja yleisistä ohjeista, 3. päättää palveluista perittävien asiakasmaksujen perusteista yhtymävaltuuston määrittelemien yleisten perusteiden ja asiakasmaksulainsäädännön mukaisesti, 4. päättää palvelujen hankkimisesta ja myymisestä sekä tekee ja irtisanoo

11 11(34) toimialaansa koskevat sopimukset, 5. päättää harkitsemassaan laajuudessa viranhaltijaorganisaationsa tehtävistä ja ratkaisuvallasta, 6. päättää viranhaltijan ratkaiseman asian, joka asiakkaan vaatimuksesta on saatettava jaoston käsiteltäväksi, 7. päättää asiakkaan tahdonvastaisista toimenpiteistä, mikäli niitä ei ole lainsäädännössä määrätty viranhaltijan päätettäväksi, 8. tekee esityksen hallinto-oi keu delle päihdehuoltolaissa tarkoitetun henkilön määräämisestä hoitoon tahdostaan riippumatta väkivaltaisuuden perusteella, 9. päättää muista yksilöhuoltoasioista, joita ei ole laissa, johtosäännössä tai yhtymähallituksen/jaoston päätöksellä siirretty viranhaltijalle. Yhtymähallitus voi antaa tarkempia määräyksiä tämän pykälän mukaisen ratkaisuvallan käytöstä. Sosiaalijaosto voi siirtää ratkaisuvaltaansa kuuluvia asioita alaisensa viran-haltijan ratkaistavaksi. 27 Ympäristöterveydenhuoltojaoston kokoonpano Yhtymähallituksen alaisuudessa toimii ympäristöterveydenhuoltojaosto, jossa on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kuusi (6) jäsentä ja jokaisella heistä on henkilökohtainen varajäsen. Jaoston jäseneksi, ei kuitenkaan puheenjohtajaksi, voidaan valita muitakin kuin yhtymähallituksen jäseniä ja varajäseniä. Jaoston valitsee yhtymähallitus. Ympäristöterveydenhuoltojaoston esittelijänä toimii terveysvalvonnan johtaja. 22 Ympäristöterveydenhuoltojaoston kokoonpano Yhtymähallituksen alaisuudessa toimii ympäristöterveydenhuoltojaosto, jossa on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kuusi (6) jäsentä ja jokaisella heistä on henkilökohtainen varajäsen. Jaoston jäseneksi, ei kuitenkaan puheenjohtajaksi, voidaan valita muitakin kuin yhtymähallituksen jäseniä ja varajäseniä. Jaoston valitsee yhtymähallitus. Ympäristöterveydenhuoltojaoston esittelijänä toimii terveysvalvonnan johtaja.

12 12(34) 28 Ympäristöterveydenhuoltojaoston ratkaisuvalta 1. päättää tehtävänään olevien palvelujen tuottamisesta ja järjestämisestä, 2. päättää tehtävänään olevien palvelujen toimeenpanossa noudatettavista perusteista ja yleisistä ohjeista, 3. päättää palveluista perittävien asiakasmaksujen perusteista yhtymävaltuuston määrittelemien yleisten perusteiden ja asiakasmaksulainsäädännön mukaisesti, 4. päättää palvelujen hankkimisesta ja myymisestä sekä päättää tehdä ja irtisanoa toimialaansa koskevat sopimukset, 5. päättää harkitsemassaan laajuudessa viranhaltijaorganisaationsa tehtävistä ja ratkaisuvallasta, 6. päättää viranhaltijan ratkaiseman asian, joka asiakkaan vaatimuksesta on saatettava jaoston käsiteltäväksi 7. hyväksyy valvontasuunnitelmat ja ohjelmat 8. arvioi valvontasuunnitelmien ja -ohjelmien toteutumista 9. laatii toimialansa vuotuisen talousarvio ja suunnitelmaesityksen 10. antaa kaavalausunnot, joiden vaikutus kohdistuu suureen ihmismäärään 11. päättää ympäristöterveydenhuollon toimialaan kuuluvista pakkokeinoista 12. päättää asuntoasioihin liittyvistä asumiskielloista ja teettämisistä 13. käsittelee toimialaansa kuuluvat valitukset ja kantelut 14. päättää toimialaansa kuuluvista uuden/muuttuvan lainsäädännön toimivallan siirroista 15. antaa selvitykset elintarviketurvallisuusvirastolle ja muille valvontaviranomaisille 16. valvoo valvontakohteista tehtävien viranhaltijapäätösten lainmukaisuuden noudattamista. Yhtymähallitus voi antaa tarkempia määräyksiä tämän pykälän mukaisen ratkaisuvallan käytöstä. Ympäristöterveydenhuoltojaosto voi siirtää ratkaisuvaltaansa kuuluvia asioita alaisensa viranhaltijan ratkaistavaksi. 23 Ympäristöterveydenhuoltojaoston tehtävät ja ratkaisuvalta Ympäristöterveydenhuollon jaosto: 1. asettaa toimialansa toiminnalliset päämäärät ja tavoitteet, päättää voima-varojen suuntaamisesta, ohjaa ja valvoo toimialansa suunnittelua ja toteutusta, huolehtii alaisensa organisaation kehittämisestä sekä seuraa toiminnan laatua, vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta, 2. käsittelee ja tekee esitykset toimialallaan yhtymähallituksen ja valtuuston käsiteltäväksi kuuluvista asioista ja huolehtii päätösten täytäntöönpanosta, 3. toimii toimialansa lainsäädännön tarkoittamana monijäsenisenä toimielimenä sekä käyttää tälle toimielimelle lainsäädännössä säädettyä ratkaisuvaltaa. 4. päättää tehtävänään olevien palvelujen tuottamisesta ja järjestämisestä, sekä niiden toimeenpanossa noudatettavista perusteista ja yleisistä ohjeista, 5. päättää palveluista perittävien asiakasmaksujen perusteista yhtymävaltuuston määrittelemien yleisten perusteiden ja asiakasmaksulainsäädännön mukaisesti, 6. päättää palvelujen hankkimisesta ja myymisestä sekä päättää tehdä ja irtisanoa toimialaansa koskevat sopimukset, 7. päättää harkitsemassaan laajuudessa viranhaltijaorganisaationsa tehtävistä ja ratkaisuvallasta, 8. päättää viranhaltijan ratkaiseman asian, joka asiakkaan vaatimuksesta on saatettava jaoston käsiteltäväksi 9. hyväksyy valvontasuunnitelmat ja ohjelmat 10. arvioi valvontasuunnitelmien ja -ohjelmien toteutumista 11. laatii toimialansa vuotuisen talousarvio ja suunnitelmaesityksen 12. antaa kaavalausunnot, joiden vaikutus kohdistuu suureen ihmismäärään 13. päättää ympäristöterveydenhuollon toimialaan kuuluvista pakkokeinoista 14. päättää asuntoasioihin liittyvistä asumiskielloista ja teettämisistä 15. käsittelee toimialaansa kuuluvat valitukset ja kantelut 16. päättää toimialaansa kuuluvista uuden/muuttuvan lainsäädännön toimivallan siirroista 17. antaa selvitykset elintarviketurvallisuusvirastolle ja muille valvontaviranomaisille 18. valvoo valvontakohteista tehtävien viranhaltijapäätösten lainmukaisuuden noudattamista. Yhtymähallitus voi antaa tarkempia määräyksiä tämän pykälän mukaisen ratkaisuvallan käytöstä. Ympäristöterveydenhuoltojaosto voi siirtää ratkaisuvaltaansa kuuluvia asioita alaisensa viranhaltijan ratkaistavaksi.

13 13(34) 29 Kuntakohtaisen perusturvatyöryhmän kokoonpano Kuntakohtaisen perusturvatyöryhmän nimeää yhtymähallitus jäsenkuntien ja sairaanhoitopiirin johtajan esityksestä. Sairaanhoitopiirin edustaja toimii perusturvatyöryhmän yhdyshenkilönä ja huolehtii ryhmän avustamisesta. 30 Kuntakohtaisen perusturvatyöryhmän tehtävät Kuntakohtaisen perusturvatyöryhmän tehtävänä on ainakin: hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman valmisteluun liittyvät tehtävät kaikkia kuntia koskevan sekä kuntakohtaisen palvelusopimuksen vuotuinen arviointi ja seurantatehtävä kuntakohtaisten palvelujen arviointi kuntakohtaisen suorite- ja taloustoteuman seuranta poikkihallinnollisen yhteistyön edistäminen terveydenhuoltolain mukaisen järjestämissuunnitelman laadinta. 31 Omistajaohjauskokous Jäsenkuntien omistajaohjauksen yhteistyöelimenä toimii jäsenkuntien johtajista muodostettu omistajaohjauskokous. Omistajaohjauskokouksen tehtävänä on valmistella omistajaohjauksen näkökulmasta yhtymähallitukselle menevät asiat pääpainon ollessa periaatteellisissa kysymyksissä, jotka kohdentuvat: palvelurakenteeseen mukaan lukien tuottavuuden parantaminen talouteen investointeihin yhteistoimintaan eli kaikkien neljän osa-alueen osalta strategisina pidettäviin linjakysymyksiin Kokoontumisajankohdat sovitetaan yhtymähallituksen kokousrytmitykseen tavoitteena saada käyttöön hallituksen kokouksen käsittelyyn tuleva luettelo kokousasioista. Omistajaohjauskokouksen rungon muodostavat jäsenkuntien kuntajohtajat ja kunkin jäsenkunnan kuntalain mukaisesti nimeämä luottamushenkilöedustaja, jolle nimetään henkilökohtainen varaedustaja sekä yhtymähallituksen puheenjohtajisto, puheenjohtajistoon kuulumattoman poliittisen ryhmittymän edustaja ja sairaanhoitopiirin johtaja. 24 Kuntaneuvottelut Sairaanhoitopiiri käy vuosittain jäsenkuntien kanssa neuvottelut, joissa käsitellään: kaikkia kuntia koskevan sekä kuntakohtaisen palvelusopimuksen vuotuinen arviointi ja seuranta kuntakohtaisten palvelujen ja suoritteiden arviointi kuntakohtainen talous - sekä toteutuma että tulevaisuus poikkihallinnollisen yhteistyön edistäminen terveydenhuoltolain mukaisen järjestämissuunnitelman ja hyvinvointisuunnitelman laadinta. 25 Omistajaohjauskokous Jäsenkuntien omistajaohjauksen yhteistyöelimenä toimii jäsenkuntien johtajista muodostettu omistajaohjauskokous. Omistajaohjauskokouksen tehtävänä on valmistella omistajaohjauksen näkökulmasta yhtymähallitukselle menevät asiat pääpainon ollessa periaatteellisissa kysymyksissä, jotka kohdentuvat: palvelurakenteeseen mukaan lukien tuottavuuden parantaminen talouteen investointeihin yhteistoimintaan ja strategisina pidettäviin linjakysymyksiin Kokoontumisajankohdat sovitetaan yhtymähallituksen kokousrytmitykseen tavoitteena saada käyttöön hallituksen kokouksen käsittelyyn tuleva luettelo kokousasioista. Omistajaohjauskokouksessa ovat jäsenkuntien kuntajohtajat ja kunkin jäsenkunnan kuntalain mukaisesti nimeämä luottamushenkilöedustaja, jolle nimetään henkilökohtainen varaedustaja sekä yhtymähallituksen puheenjohtajisto, puheenjohtajistoon kuulumattoman poliittisen ryhmittymän edustaja ja kuntayhtymäjohtaja. Omistajaohjauskokous kutsuu asiantuntijoina kuultavaksi asialistalla käsiteltävien asioiden mukaan tarpeelliseksi katsomansa sairaanhoitopiirin viranhaltijat ja muut asiantuntijat.

14 14(34) Omistajaohjauskokous kutsuu asiantuntijoina kuultavaksi asialistalla käsiteltävien asioiden luonteesta johtuen tarpeelliseksi katsottavat sairaanhoitopiirin viranhaltijat ja muut asiantuntijat. 32 Yhtymähallituksen puheenjohtajiston kokous Yhtymähallituksen sisäisenä yhteistyöelimenä toimii yhtymähallituksen puheenjohtajistosta ja sairaanhoitopiirin johtajasta muodostuva työryhmä. Työryhmä kokoontuu yhtymähallituksen kokousaikataulun mukaisesti ja muutoinkin tarvittaessa. Työryhmä kutsuu kuultavaksi tarpeelliseksi katsomansa henkilöt. Työryhmän tehtävänä on työstää yhtymähallituksen kokouksiin tulevia asioita. Työryhmä suorittaa vuosittain myös sairaanhoitopiirin johtajaa koskevan tavoitekeskustelun. 26 Yhtymähallituksen puheenjohtajiston kokous Yhtymähallituksen valmistelevana ja erikseen määrättyjen asioiden päättäjänä toimii yhtymähallituksen puheenjohtajistosta ja kuntayhtymäjohtajasta muodostuva puheenjohtajistotoimielin. Puheenjohtajisto kokoontuu yhtymähallituksen kokousaikataulun mukaisesti ja muutoinkin tarvittaessa. Puheenjohtajisto kutsuu kuultavaksi tarpeelliseksi katsomansa henkilöt. Henkilöstöasioita käsiteltäessä kuullaan henkilöstöpäällikköä. Puheenjohtajiston tehtävänä on: työstää yhtymähallituksen kokouksiin tulevia asioita päättää työsopimussuhteisen tehtävän perustamisesta ja lakkauttamisesta päättää harkinnanvaraiset palkkatarkistukset, käsitellä viranhaltijan päätösvaltaan kuuluvat palkka-asiat ennen niiden päättämistä, päättää yksilöä ja/tai potilasta koskevan asian silloin kun sen päättäminen kuuluu monijäsenisen toimielimen tehtäväksi, suorittaa vuosittain myös kuntayhtymäjohtajaa koskevan tavoitekeskustelun, päättää viranhaltijan ratkaiseman asian, joka asiakkaan vaatimuksesta on saatettava jaoston käsiteltäväksi, päättää asiakkaan tahdonvastaisista toimenpiteistä, mikäli niitä ei ole lainsäädännössä määrätty viranhaltijan päätettäväksi, tekee esityksen hallinto-oikeudelle päihdehuoltolaissa tarkoitetun henkilön määräämisestä hoitoon tahdostaan riippumatta väkivaltaisuuden perusteella, päättää muista yksilöhuoltoasioista, joita ei ole laissa, johtosäännössä tai yhtymähallituksen/jaoston päätöksellä siirretty viranhaltijalle.

15 15(34) 4. Luku Organisaatio ja johtaminen 33 Tulosalueet Sairaanhoitopiiri jakaantuu seuraaviin tulosalueisiin: erikoissairaanhoidon tulosalue, perusterveydenhuollon tulosalue, sosiaalipalvelujen tulosalue ja tukipalvelujen tulosalue. Lisäksi sairaanhoitopiirin johtajan alaisuudessa toimii keskushallinnon hallintopalveluyksikkö. 27 Kuntayhtymän organisaatiorakenne Kuntayhtymähallitus päättää kuntayhtymän organisaatiorakenteen talousarvion käsittelyn yhteydessä. Kuntayhtymähallitus voi tarvittaessa tarkistaa organisaatiorakennetta muulloinkin. Kuntayhtymän organisaatio muodostuu hierarkkisesti: tulosalueista, tulosyksiköistä ja kustannuspaikoista. Tulosyksikön voi muodostaa myös jäsenkunnassa toimiva lähipalveluiden kokonaisuus. Kustannuspaikkoja voivat olla työyksiköt, suorituspaikat tai osastot. 34 Tulosyksiköt Yhtymähallitus päättää tulosalueiden jakautumisesta tulosyksiköihin. 35 Lähipalveluyksikkö Jäsenkunnassa toimiva lähipalveluyksikkö muodostaa tulosyksikön. Lähipalveluyksikön vastuuhenkilö toimii raportointivastuullisena tulosaluejohtajan alaisuudessa. Lähipalveluyksikön vastuuhenkilö osallistuu kuntakohtaisen perusturvatyöryhmän toimintaan sen pysyväisluontoisena jäsenenä. 36 Työyksiköt (= kustannuspaikat) Tulosyksiköt jakautuvat tarvittaessa työyksiköihin (kustannuspaikkoihin). Tulosalueen toimialajohtaja nimeää tarvittavat työyksiköt kuultuaan ennen nimeämistä talouspäällikköä. 37 Esimiesasemassa olevan viranhaltijan yleiset tehtävät 28 Esimiesasemassa olevan viranhaltijan tehtävät Esimiehen tehtävänä on: Esimiehen tehtävänä on: 1. johtaa toimintaa sekä tehdä esityksiä ja aloitteita alueensa kehittämiseksi, 1. johtaa toimintaa sekä tehdä esityksiä ja aloitteita alueensa kehittämiseksi, 2. valvoa, että toiminta tapahtuu tehokkaasti ja taloudellises ti,

16 16(34) 2. valvoa, että toiminta tapahtuu tehokkaasti ja taloudellises ti, 3. huolehtia suunnitelmien, talousarvion, toimintakertomuksen ja muiden asioiden valmistelusta, 4. huolehtia taloussuunnitelman, talousarvion sekä päätösten ja määräysten noudattamisesta ja sisäisestä valvonnasta, 5. huolehtia henkilöstösuunnittelusta, henkilöstön työajan tehokkaasta käytöstä ja tehtävien tarkoituksenmukaisesta järjes telystä, 6. huolehtia henkilöstön perehdyttämisestä tehtäviinsä sekä henkilöstön ammattitaidon ylläpitämisestä ja kehittämisestä, 7. huolehtia henkilöstön yhteistoiminnan kehittämisestä ja toimialansa sisäisestä tiedotustoiminnasta, 8. huolehtia yhteistyön ylläpitämisestä ja kehittämisestä sekä kun tayhtymän muiden sekä ulkopuo listen toimintojen kanssa. 3. huolehtia suunnitelmien, talousarvion, toimintakertomuksen ja muiden asioiden valmistelusta, 4. huolehtia taloussuunnitelman, talousarvion sekä päätösten ja määräysten noudattamisesta ja sisäisestä valvonnasta, 5. huolehtia henkilöstösuunnittelusta, henkilöstön työajan tehokkaasta käytöstä ja tehtävien tarkoituksenmukaisesta järjes telystä, 6. huolehtia henkilöstön perehdyttämisestä tehtäviinsä sekä henkilöstön ammattitaidon ylläpitämisestä ja kehittämisestä, 7. huolehtia henkilöstön yhteistoiminnan kehittämisestä ja toimialansa sisäisestä tiedotustoiminnasta, 8. huolehtia yhteistyön ylläpitämisestä ja kehittämisestä sekä kun tayhtymän muiden sekä ulkopuo listen toimintojen kanssa. 9. käyttää päätösvaltaa seuraavissa henkilöstöasioissa: a) Myöntää alaistensa viranhaltijoiden ja työntekijöiden vuosiloman ja vuosiloman muutoksen b) Myöntää sellaisen virkavapauden tai työloman, jonka saamiseen alaisellaan viranhaltijalla ja työntekijällä on lainsäädännön, virka- ja työehtosopimuksen tai virkasäännön nojalla ehdoton oikeus: palkallinen työ/virkavapaa (50-, 60- vuotispäivä, vihkimispäivä, lähiomaisen hautajaispäivä), äitiysvapaa palkallinen, äitiysvapaa palkaton, vanhempain/isyysvapaa, hoitovapaa, tilapäinen hoitovapaa, osittainen hoitovapaa, opintovapaa,

17 17(34) reservin kertausharjoitus, sairausloma ja sairausloma-ajan palkka, c) Myöntää alaiselleen viranhaltijalle / työntekijälle sellaisen virkavapauden tai työloman, joka perustuu harkinnanvaraisuuteen: palkaton virkavapaus / työloma toisen työnantajan palveluksessa, oman työnantajan palveluksessa tai muu harkinnanvarainen virkavapaus tai työloma noudattaen kuntayhtymässä sovittuja määräyksiä, palkaton vuorotteluvapaa, osittainen työ/virkavapaa (osa-aikaeläke tai muu osa-aikaisuus), päivystysvapaa (lääkärit, lääkärisopimus), aktiivivapaa (lääkärit, lääkärisopimus), ylityövapaa, lomarahavapaa d) Hyväksyy alaisensa viranhaltijoiden ja työntekijöiden virkamatkoihin perustuvat matkalaskut e) Päättää alaisensa henkilöstön koulutukseen osallistumisesta koulutussuunnitelman mukaisesti ja niihin liittyvien laskujen hyväksymisestä, f) Määrää alaisensa viranhaltijan ja sopii alaisensa työsuhteisen työntekijän kanssa tarvittaessa lisä-, yli-, lauantai- ja sunnuntaityöhön sekä varallaoloon, g) Päättää alaisensa henkilöstön terveydentilaa koskevien tietojen pyytämisestä ja terveydentilaa koskeviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin määräämisestä,

18 18(34) h) Antaa alaiselleen henkilöstölle palvelussuhdetodistuksen, ja i) Antaa palvelusuhdetodistuksen, kun siihen sisäl tyy työ suorituksen arviointi. Pel käs tään vir ka- tai työ suh teen kes toa koske van to distuk sen an taa keski tetysti henki löstö hal linto. 38 Sairaanhoitopiirin johtaja Sairaanhoitopiirin johtaja johtaa sairaanhoitopiirin toimintaa yhtymävaltuuston ja yhtymähallituksen tekemien päätösten, hyväksytyn strategian, taloussuunnitelman, talousarvion ja mahdollisten muiden suunnitelmien mukaan sekä vastaa toiminnan tuloksellisuudesta. Hän vastaa myös siitä, että yhtymähallitus voi toteuttaa :ssä mainitut tehtävät ja vastaa yhtymähallituksen päätösten täytäntöönpanosta. Sairaanhoitopiirin johtajalla on oikeus käyttää puhevaltaa kuntayhtymähallituksen puolesta sekä saada viranomaisilta tietoja ja nähtäväkseen asiakirjoja, jollei salassapitoa koskevista säännöksistä muuta johdu. Sairaanhoitopiirin johtaja toimii keskushallinnon hallintopalveluyksikön johtajana. Sairaanhoitopiirin johtajan sijaisena toimii talouspäällikkö. Sairaanhoitopiirin johtaja toimii kuntalain tarkoittamana tilivelvollisena. 29 Kuntayhtymäjohtaja Kuntayhtymäjohtaja johtaa sairaanhoitopiirin toimintaa yhtymävaltuuston ja yhtymähallituksen tekemien päätösten, hyväksytyn strategian, taloussuunnitelman, talousarvion ja mahdollisten muiden suunnitelmien mukaan sekä vastaa toiminnan tuloksellisuudesta. Hän vastaa myös siitä, että yhtymähallitus voi toteuttaa :ssä mainitut tehtävät ja vastaa yhtymähallituksen päätösten täytäntöönpanosta. Kuntayhtymäjohtaja on samalla sairaanhoitopiirin johta jaylilääkäri ja toimii erikoissairaanhoitolain tarkoittamana vastuulääkärinä sekä vastaa lääketieteellisestä tutkimus-, koulutus- ja kehittämistoiminnasta. Johtajaylilääkärin tehtäviin voi sisältyä kuntayhtymähallituksen määräämän tulosalueen tulosaluejohtajan tehtävät. Kuntayhtymäjohtaja: on oikeutettu käyttämään puhevaltaa kuntayhtymähallituksen puolesta sekä saada viranomaisilta tietoja ja nähtäväkseen asiakirjoja, jollei salassapitoa koskevista säännöksistä muuta johdu. toimii hallintopalveluyksikön johtajana. toimii kuntalain tarkoittamana tilivelvollisena. 39 Toimialajohtaja Tulosaluetta johtaa toimialajohtaja. Toimialajohtaja toimii kuntalain tarkoittamana tilivelvollisena. Toimialajohtajan tehtävänä on: Kuntayhtymäjohtajan sijaisena toimii muutoin hallintojohtaja, paitsi 2 momentissa määrätyissä tehtävissä, joiden sijaisen päättää yhtymähallitus erikseen. 30 Tulosaluejohtaja Tulosaluetta johtaa tulosaluejohtaja, joka on kuntalain tarkoittamana tilivelvollinen Tulosaluejohtajan tehtävänä on: 1. johtaa, suunnitella ja kehittää tulosalueensa toimintaa ja hallintoa,

19 19(34) 1. johtaa, suunnitella ja kehittää tulosalueensa toimintaa ja hallintoa, 2. vastata tulosalueen talouden suunnittelusta, toiminnan tuloksellisuudesta sekä laadusta 3. vastata tulosalueen toiminnan yhteensovitta misesta sairaanhoito piirin tavoitteiden ja muiden tulos alueiden toi minnan kans sa. Toimialajohtaja voi toimia myös tulosyksikön johtajana yhtymähallituksen päättämässä laajuudessa. Toimialajohtaja raportoi tulosalueensa toiminnasta ja taloudesta sairaanhoitopiirin johtajalle. 2. vastata tulosalueen talouden suunnittelusta, toiminnan tuloksellisuudesta sekä laadusta 3. vastata tulosalueen toiminnan yhteensovitta misesta sairaanhoito piirin tavoitteiden ja muiden tulos alueiden toi minnan kans sa. Tulosaluejohtaja voi toimia myös tulosyksikön päällikkönä yhtymähallituksen päättämässä laajuudessa. Tulosaluejohtaja raportoi tulosalueensa toiminnasta ja taloudesta kuntayhtymäjohtajalle. 40 Johtajaylilääkäri Johta jaylilääkäri toimii erikoissairaanhoitolain tarkoittamana vastuulääkärinä sekä vastaa lääketieteellisestä tutkimus-, koulutus- ja kehittämistoiminnasta. Johtajaylilääkäri raportoi tehtäväalueestaan sairaanhoitopiirin johtajalle. Johtajaylilääkärin tehtäviin sisältyvät myös erikoissairaanhoidon tulosalueen toimialajohtajan tehtävät tämän säännön 39 :n mukaisesti. Tehtävään voidaan sisällyttää myös toimiminen terveyden edistämisen vastuuhenkilönä. 41 Kansanterveystyön vastuulääkäri Kansanterveystyön vastuulääkäri toimii kansanterveyslain tarkoittamana vastuulääkärinä sekä vastaa oman vastuualueensa lääketieteellisestä tutkimus-, koulutus- ja kehittämistoiminnasta. Kansanterveystyön vastuulääkäri raportoi tehtäväalueestaan sairaanhoitopiirin johtajalle. Vastuulääkärin tehtäviin sisältyvät myös perusterveydenhuollon tulosalueen toimialajohtajan tehtävät tämän säännön 39 :n mukaisesti. Tehtävään voidaan sisällyttää myös toimiminen terveyden edistämisen vastuuhenkilönä. 31 Perusterveydenhuollon johtava ylilääkäri Perusterveydenhuollon johtava ylilääkäri toimii kansanterveyslain tarkoittamana vastuulääkärinä sekä vastaa oman vastuualueensa lääketieteellisestä tutkimus-, koulutus- ja kehittämistoiminnasta. Tehtävään voidaan sisällyttää myös toimiminen terveyden edistämisen vastuuhenkilönä. Perusterveydenhuollon johtava ylilääkäri on perusterveydenhuollon lääkäreiden esimies. Perusterveydenhuollon johtava ylilääkäri raportoi tehtäväalueestaan kuntayhtymäjohtajalle. Perusterveydenhuollon johtavan ylilääkärin tehtäviin voi sisältyä kuntayhtymähallituksen määräämän tulosalueen tulosaluejohtajan tehtävät. 42 Hallintoylihoitaja 32 Hallintoylihoitaja Hallintoylihoitaja vastaa hoito- ja hoivatyön kokonaissuunnittelusta ja kehittämisestä Hallintoylihoitaja vastaa hoito- ja hoivatyön kokonaissuunnittelusta, johtamisesta ja kehittämisestä yhteistyössä toimialajohtajien, ylihoitajien sekä hoito- ja hoivatyön lähiesimiesten yhteistyössä tulosaluejohtajien, ylihoitajien, sosiaalipalveluissa toimivien päälliköiden sekä hoito- ja kanssa sekä vastaa tehtäväalueensa tieteellisestä tutkimus-, koulutus- ja hoivatyön lähiesimiesten kanssa. Hallintoylihoitaja vastaa tehtäväalueensa tieteellisestä tutkimus-, kehittämistoiminnasta. koulutus- ja kehittämistoiminnasta.

20 20(34) Hallintoylihoitaja raportoi tehtäväalueestaan sairaanhoitopiirin johtajalle. Hallintoylihoitaja raportoi tehtäväalueestaan kuntayhtymäjohtajalle. 33 Ylihoitaja ja sosiaalipalveluissa toimiva päällikkö Ylihoitajat ja sosiaalipalveluissa toimivat päälliköt ovat tulosaluejohtajan alaisia ja johtavat, kehittävät sekä koordinoivat hoito- ja hoivatyötä vastuualueellaan. Ylihoitajat ja päälliköt raportoivat tehtäväalueestaan tulosaluejohtajalle. 43 Talouspäällikkö Talouspäällikkö vastaa talousarvion ja taloussuunnitelman sekä tilinpäätöksen laadinnasta, talousraportoinnista ja tilastoinnista, rahoituksesta sekä toimialaansa kuuluvista sopimusasioista, säännöistä sekä kuntayhtymän hankinnoista. Talouspäällikkö toimii kuntalain tarkoittamana tilivelvollisena. Talouspäällikkö raportoi tehtäväalueestaan sairaanhoitopiirin johtajalle. 34 Hallintojohtaja Hallintojohtaja vastaa: talousarvion ja taloussuunnitelman sekä tilinpäätöksen laadinnasta talousraportoinnista ja tilastoinnista, rahoituksesta, toimialaansa kuuluvista sopimusasioista, säännöistä, kuntayhtymän hankinnoista ja kuntayhtymän hallinnon toiminnasta Hallintojohtaja toimii kuntayhtymävaltuuston, kuntayhtymähallituksen ja puheenjohtajiston kokouksen sekä tarvittaessa erikseen määrättyjen toimielinten sihteerinä. Hallintojohtaja toimii kuntalain tarkoittamana tilivelvollisena. Toimii tarvittaessa tulosalueen johtajana. Hallintojohtaja raportoi tehtäväalueestaan kuntayhtymäjohtajalle.