Helsingin hallinto-oikeuden päätös , Dnro 02193/11/4102

Transkriptio

1 1 KORKEIN HALLINTO-OIKEUS ASIA Valitus PÄÄTÖS JOSTA VALITETAAN Helsingin hallinto-oikeuden päätös , Dnro 02193/11/4102 VALITTAJAT Sibbo Naturskyddare Sipoon Luonnonsuojelijat rf PROSESSIOSOITE Sipoon perhostutkijat Sibbo fjärilsforskare ry Anders Albrecht VAATIMUKSET Helsingin hallinto-oikeuden päätös on kumottava ja Sipoon kunnanvaltuuston päätökset on kumottava valituksessa esitetyiltä osin. PERUSTELUT Sibbo Naturskyddare Sipoon Luonnonsuojelijat rf ja Sipoon perhostutkijat Sibbo fjärilsforskare ry (jatkossa yhdistykset) uudistavat valituksessaan ja vastaselityksessään esittämänsä ja toteavat vielä seuraavaa. Natura-arvion riittävyys

2 2 Yhdistykset ovat aikaisemmin kattavasti selvittäneet ja perustelleet sitä, miksi golfalueen laajennuksen rakennustöiden aiheuttamien välittömien ja epäsuorien seurausten selvittäminen muun muassa Vaxesmossenin pintavesihydrologialle ja kahden Natura suon väliselle ekologiselle käytävälle on välttämätöntä Natura-selvityksen riittävyyden kannalta. Yhdistykset viittaavat vielä tässäkin yhteydessä Sipoon kehitys- ja kaavoituskeskuksen lausuntoon Natura-arviosta ( , vastaselityksen liite 2) ja lausuntoon Boxin osayleiskaavaehdotuksesta , valituksen liite 6). Naturaarviota käsittelevässä lausunnossa todetaan muun muassa, että erityisen tärkeässä asemassa on pintavesien kulkeutuminen, koska kyseessä on suoalue. Tavanomaisesta tarkastelusta poiketen asia olisi ehdottomasti vaatinut syvempää pintavesihydrologian perehtymistä. Todennäköisesti analyysin olisi tullut tehdä alaan erikoistunut erityisasiantuntija. Edelleen lausunnossa todetaan, että arviossa ei ole lainkaan tarkasteltu Sundmansmossen/Vaxesmossenin ja Stormossenin välisen ekologisen väylän merkitystä tai arvioitu maankäytön muuttumisen vaikutusta alueella. Soiden välinen yhteys ja metapopulaatiorakenne on todennäköisesti edellytys suoperhoslajiston säilymiselle. Lausunnossa Boxin osayleiskaavaehdotuksesta todetaan muun muassa, että jos kaavan pohjalta lähdetään suunnittelemaan golf-kentän ja siihen liittyvien toimintojen sekä muiden virkistys- ja vapaa-ajan toimintojen laajentamista tai kokonaan uusien toimintojen rakentamista nykyisen golf-alueen kaakkoispuolelle vedenkokoojauoman pohjoisosaan, niin tilanne muuttuu ratkaisevasti nykyisestä tilanteesta. Rakennustyöt, jotka edellyttävät laaja-alaista pintamaiden käsittelyä, siirtämistä ja läjittämistä tuhoavat veden virtausuomat, ojaverkoston ja purot, joiden varassa Natura-alueen hydrologinen tila lepää. Koska Natura -suojelun kohteena on nimenomaan suo ja suon lajistoa, niin yhdistysten käsityksen mukaan täysin oleellista on selvittää hankkeen vaikutukset suon veden saantiin, eli että alue säilyy suona. Yhdistysten vaatimus riittävästä Natura-selvityksestä kohdistui nimenomaan tämän asian tutkimiseen. Ravinteiden kulkeutuminen ei ole suon säilymisen kannalta yhtä oleellinen seikka, kuten yhdistykset ovat jo aikaisemmin todenneet. Natura-arviossa on jätetty merkittävin vaikutus selvittämättä. Vaikka toimintojen vaikutusten tarkastelu rajoitettaisiin pelkästään kaavan rajojen sisäpuolelle suunniteltuihin toimintoihin, niin jo yksistään niillä on huomattavia vaikutuksia Natura-alueisiin. Nämä toiminnot kohdistuvat Natura-alueen suojelun perusteena oleviin luonnonarvoihin, ovat luonteeltaan heikentäviä, laadultaan merkittäviä eivätkä ole objektiivisten seikkojen perusteella poissuljettuja. Yhdistykset ovat aikaisemmin selvittäneet edellä lueteltujen seikkojen toteutumista kaavan seurauksena. Yhdistykset korostavat vielä, että vaikutusten arvioinnin edellytyksenä ei ole varmuus siitä, että kyseessä oleva hanke vaikuttaa kyseiseen alueeseen merkittävästi, vaan pelkkä todennäköisyys siitä, että kyseiseen suunnitelmaan tai hankkeeseen liittyy tällainen vaikutus, riittää. Asiaa harkittaessa on noudatettava ennaltavarautumisen periaatetta. Hanke on arvioitava sen kannalta miten se vaikuttaa Natura-alueen suojelutavoitteisiin, mikäli merkittävät heikentävät vaikutukset eivät ole objektiivisten seikkojen perusteella poissuljettuja.

3 3 Luontodirektiivin 6 artiklan 3 kohdan sanamuoto on saattavat vaikuttaa. Jos katsotaan että kaavan rakennushankkeiden vaikutusta Natura-alueen hydrologiseen tilaan ei ole tarpeen arvioida, niin ratkaisu olisi kuitenkin tullut perustella jo kaavaaineistossa. Hallinto-oikeus ei ole päätöksessään perustellut, miksi hankkeen vaikutuksia pintavesihydrologialle ei ole ollut tarpeen selvittää. On huomattava, että tämä seikka oli yhdistysten valituksen keskeistä sisältöä. Yhdistysten on vaikea ottaa asiaan nyt kantaa, kun ei ole tiedossa millä perusteella hallinto-oikeus ei pitänyt asiaa tärkeänä. Maankäyttösopimus Hallinto-oikeus on lyhyesti vain todennut, että kyseessä oleva sopimus ei ole sen sisältö ja sitovuus huomioon ottaen sellainen hanke tai suunnitelma, joka olisi tullut ottaa huomioon luonnonsuojelulain 65 :n mukaisessa arviossa kysymyksessä olevan kaava-alueen ulkopuolisilta osin. Tätäkään ratkaisua hallinto-oikeus ei ole tarkemmin perustellut. Yhdistysten käsityksen mukaan kyseinen sopimus on sellainen hanke tai suunnitelma, jonka vaikutukset olisi tullut ottaa huomioon. Hallituksen esityksessä luonnonsuojelulainsäädännön uudistamiseksi (HE 79/1996) todetaan yksityiskohtaisissa perusteluissa, että 65 :ssä tarkoitettuja hankkeita ovat muun muassa erilaisten rakennusten ja teiden rakennushankkeet, vesistöjärjestelyt ja ojitukset. Suunnitelmilla tarkoitetaan sekä kaavoja että muita suunnitelmia, kuten esimerkiksi tiesuunnitelmia ja metsätalouteen liittyviä suunnitelmia. Sopimuksessa on yksityiskohtaisesti selostettu, miten sekä osayleiskaavan rajojen sisällä että rajojen ulkopuolella olevaa aluetta on tarkoitus rakentaa. Sopimuksen liitteenä olevasta kartasta selviää tarkkaan ratsastuskeskuksen ja maatalouden, Nevaksen pito- ja hyvinvointikartanon, golfin ja urheilupalveluiden sekä vapaaajankylän sijainti ja laajuus. Sopimus on myös käytännössä vaikuttanut päätöksentekoon ja oleellisesti ohjannut kaavan sisältöä, sillä sopimuksen toteuttamiseksi alunperin MY-merkinnällä varustettu alue muutettiin VU-alueeksi. Kunta on kaavoitusmenettelyn aikana toistuvasti korostanut sopimusta ja sen merkitystä. Tältä osin yhdistykset viittaavat siitä aikaisemmin esittämäänsä. Mitä tulee sopimuksen sitovuuteen, niin osayleiskaavaehdotus on ollut nähtävillä Vaikka sopimuksin ei MRL 91 b :n mukaisesti voikaan sitovasti sopia kaavan sisällöstä vastoin MRL:n säännöksiä, niin osapuoliin nähden sitä voidaan pitää sitovana. Hallinto-oikeus on todennut sopimuksen sitovaksi kaava-alueen käsittäviltä osin. Sopimuksessa määritellään tarkkaan myös suoraan kaava-alueen ulkopuolelle jatkuva suunnittelualue ja sitä koskevat suunnitelmat. Sopimuksessa todetaan, että sopimus astuu voimaan kun se on allekirjoitettu. Lisäksi siinä todetaan, että sopimuksen voimassaolo päättyy, kun suunnittelualuetta koskeva(t) asemakaava(t) ovat lainvoimaisia. Yhdistykset toteavat, että kyseessä olevaa maankäyttösopimusta on kiistatta pidettävä LSL 65 :n tarkoittamana hankkeena tai suunnitelmana myös kaava-alueen ulkopuolisilta osin. MRL 9 :n velvoitteet

4 4 MRL 9 :n velvoittavan säännöksen mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. On myös tärkeää, että vaikutukset arvioidaan riittävän aikaisessa vaiheessa. Vaikutusarvioinnin pohjalta on selvitettävä täyttääkö kaava kaavamuodolle asetetut sisällölliset vaatimukset. MRA 1 :n mukaan kaavan vaikutuksia selvitettäessä on otettava huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus. Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset muun muassa maa- ja kallioperään, veteen, kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin. Vaikutusten selvittämisen lykkääminen asemakaavoitukseen Hallinto-oikeus on todennut, että alueen tarkempi maankäyttö tulee ratkaistavaksi asemakaavoituksessa, jossa on otettava huomioon maankäytön vaikutukset läheisiin Natura-alueisiin. MRL 9 :n vaatimus vaikutusten selvittämisestä koskee kaikkia kaavamuotoja. MRL 39.3 :n velvoittavia sisältövaatimuksia koskevat seikat, kuten ympäristöhaittojen vähentäminen ja luonnonarvojen vaaliminen, on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät. Boxin kyläalueen osayleiskaava ja etenkään sen eteläosan VU-merkinnän alue ei ole yleispiirteinen yleiskaava, jossa toiminnot olisi sijoitettu ohjeellisesti. Päinvastoin golf-kentän laajennus ja muu tälle alueelle sijoitettava rakentaminen on kaavassa osoitettu yksityiskohtaisesti. Sijainti ei ole ohjeellinen, vaan tarkalleen määrätty ja voi alueen omistusolojen vuoksi toteutua vain kyseisellä alueella. Myös maankäyttösopimuksen karttaliitteessä maankäyttö kaava-alueella on kuvattu seikkaperäisesti. Yhdistykset huomauttavat, että vaikka laajaa aluetta koskevan yleispiirteisen yleiskaavan ollessa kyseessä osa selvityksistä voidaan lykätä asemakaavavaiheeseen, niin Boxin osayleiskaavan eteläosan VU-merkityn alueen osalta se ei ole mahdollista. Kaavan sisältö on otettava huomioon selvitysten yksityiskohtaisuudelle asetettavia vaatimuksia arvioitaessa. Koska osayleiskaava määrää alueen käytön, on tämän käytön vaikutukset selvitettävä osayleiskaavan yhteydessä. On myös muistettava, että yleiskaava on ohjeena asemakaavoituksessa. Tämä yleiskaavan tehtävä ei toteudu, mikäli kaavan vaikutukset eivät ole selvillä. Lopuksi Yhdistykset toteavat, että Boxin kylätaajaman osayleiskaavan eteläosan VU-merkityn alueen rakentamisen vaikutuksia läheisille Natura-alueille ei ole riittävällä tarkkuudella selvitetty. Näin ollen kaava-asiakirjojen perusteella ei ole ollut mahdollista ratkaista, täyttääkö osayleiskaava MRL 39 :n sisältövaatimukset etenkin luonnonarvojen vaalimisen osalta. Vaikutukset on selvittämättä myös kaava-alueen ulkopuolelle jatkuvan rakennusalueen osalta. Kaava ei perustu MRL 9 :n eikä LSL 65 :n edellyttämiin riittäviin selvityksiin. AIKA JA PAIKKA

5 5 Sipoo 5 päivänä marraskuuta 2012 Sibbo Naturskyddare Sipoon Luonnonsuojelijat rf Anders Albrecht puheenjohtaja Heidi Lyytikäinen sihteeri Sipoon perhostutkijat Sibbo fjärilsforskare ry Vesa Lepistö puheenjohtaja Peter Waselius varapuheenjohtaja