Missä ollaan ja minne mennään psykiatriassa ja mielenterveystyössä?

Transkriptio

1 Missä ollaan ja minne mennään psykiatriassa ja mielenterveystyössä? Jouko Lönnqvist , Levi Jouko Lönnqvist 1

2 Mielenterveys, hyvinvointi ja ympäristö ihminen systeemin osana Jouko Lönnqvist 2

3 MENTAL CAPITAL: Mielenterveyden markkinointi yksilön ja yhteisön pääomana Mental capital encompasses a person s cognitive and emotional resources. It includes their cognitive ability, how flexible and efficient they are at learning, and their emotional intelligence, such as their social skills and resilience in the face of stress. Mental capital conditions how well an individual is able to contribute effectively to society, and also to experience a high personal quality of life.

4 Uusi tieto muuttaa käsitystämme ihmisestä ja mielenterveydestä Tiedon prosessointi Tunteiden säätely ja ilmaisu Motivoituminen ja tavoitteiden saavuttaminen Oppiminen, muistaminen ja sopeutuminen perustuvat aivojen rakenteen ja toiminnan muutoskykyyn Aivojen toiminan elpyminen ja eräiden osien uudistuminen ( ICD-11 Diagnostiikan uudistuminen (DSM-V, Hoitomenetelmien uudistuminen Hoitojärjestelmän kehittäminen Jouko Lönnqvist 4

5

6 Mielenterveys ja hyvinvointi - terveydenhuollon ydintehtävä Ensisijainen tavoite on potilaan saama terveyshyöty Terveydenhuollon palvelut keskittyvät ja oganisoituvat keskeisten ongelmien ympärille Hoidon vaikuttavuutta ja tuloksia on mitattava On tavoiteltava hyvintoimivia hoitoja, hoitolinjoja ja yhteistyötä sekä potilaiden suurempaa roolia hoidossa On lisättävä järjestelmän avoimuutta, vertailtavuutta ja valinnanvapautta Jouko Lönnqvist 6

7 Mielenterveystyön strategiset linjaukset: WHO 2005, MIELI 2009, TH-laki 2011, Hallitusohjelma , Alueelliset ja paikalliset suunnitelmat Jouko Lönnqvist 7

8 Mielenterveysstrategia Suunnitelma, jolla pyritään saavuttamaan tavoiteltu päämäärä Strategos (strategi) oli alun perin kreikkalaisen divisionan johtaja, jonka tehtävänä oli armeijan ja sodan johtamisen taito. Nyt tarvitaan johtajia, jotka edistävät kansakunnan hyvinvointia ja mielenterveyttä Mielenterveysstrategia on organisaation pitkän tähtäimen kehityssuunta, jonka avulla saavutetaan kilpailukykyistä mielenterveyshyötyä väestölle

9 Strategiaprosessi Strategiaprosessilla tarkoitetaan strategian luomista, jossa analysoidaan toimintaympäristön mahdollisuudet ja uhat sekä oman toiminnan vahvuudet ja heikkoudet tai muutoin analysoidaan toimintaympäristöä Prosessin tuotoksena syntyy kokonaistoimintasuunnitelma ( strategia ), josta voidaaan johtaa organisaation eri osille toimintostrategioita MIELI 2009 on valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma, josta on johdettavissa alueellisia ja paikallisia sovelluksia

10 Mielenterveystyön ja psykiatrian strategisia kysymyksiä Mielenterveystyön arvostus ja asema yleispolitiikassa? Kuka vastaan mielenterveystyön strategiasta? Mitä psykiatrian piiriin kuuluu? Minkälaisia johdonmukaisia toimia tulevaisuuden toteuttamiseksi tarvitaan? Minkälaiseen asemaan sosiaali- ja terveydenhuollossa mielenterveysasiat halutaan? Missä määrin perus- ja erityispalveluja? Miten syvälle mielenterveyden integroituminen suhteessa muuhun sote-toimintaan viedään? Onko toiminnassa nähtävissä jo nyt toimia, jotka kertovat mitä itse asiassa ollaan (implisiittisesti) tekemässä? Jouko Lönnqvist 10

11 Mielenterveyden kehitystrendit Mielenterveys yhdentyy kokonaisterveyteen ja hyvinvointiin muodostaen ( nation kansakunnan hyvinvoinnin perustan ( the wealth of the Tieto ihmisestä lisääntyy: geneettinen, raskauden aikainen, kehityksellinen ja toiminnallinen tieto Tutkimusmenetelmät muuttuvat: aivojen rakenteiden ja toiminnan mittaaminen, riskinarviointi, seulonnat, yksilöllinen arviointi Hoitomenetelmät uudistuvat: vaikuttavuus, kustannustietoisuus, personalized treatment Moniammatillisuus: uutta osaamista Vastuut muuttuvat: asiakkaan asema korostuu, järjestämisvastuu ja palvelujen tuottaminen eriytyvät, asiantuntijat liikkuvat, asiantuntijoita ja asiantintija palveluita arvioidaan ja kilpailutetaan, asiakkaat liikkuvat terveysmarkkinoilla myönnetyt resurssit mukanaan Hoitojärjestelmäosaaminen korostuu sekä hoidossa että johtamisessa Jouko Lönnqvist 11

12 The Mental Wealth of Nations Beddington et al. Nature 2008;455: Countries must learn how to capitalize on their citizens cognitive resources if they are to prosper, both economically and socially Key findings: Boosting brain power in young and old What science could do in the early years Early detection of mental disorders Learning must continue throughout life Changing needs for a changing workplace Jouko Lönnqvist 12

13 Tämän päivän lapset ovat viimeistään 2020-luvulla aikuisia: Tulevaisuutta luodaan joka päivä, merkittävä osa tulevista potilaista on jo keskuudessamme /10/10 Jouko Lönnqvist 13

14 Varhainen oireiden ja häiriöiden havaitseminen sekä diagnosointi ja varhainen puuttuminen nousevat niille kuuluvaan arvoonsa Lasten ja nuorten hoito tulevat korostumaan entisestään Raskauden aika nousee kiinnostavaksi kehitysvaiheeksi ja seulontojen merkitys kasvaa Yhteiskunnan tukea kohdennetaan korkean riskin perheille ja riskiolosuhteisiin kiinnitetään enemmän huomiota Jouko Lönnqvist 14

15 Children and Adolescence: Interventions need to start as early as possible Maternal stress, diet, smoking, illegal substances Avoidance of alcohol exposure during prenatal development Enabling the best possible family, social and physical environment which children are nurtured Early identification and prompt treatment Training of teachers and front-line childcare professionals The need to address substance and alcohol abuse in adolescence Jouko Lönnqvist 15

16 Mielenterveyden häiriöt Euroopassa ja Suomessa Alkoholiriippuvuus 2.4% vs. 4.0% Vakava masennustila 6.9% vs. 5.0% Paniikkihäiriö 1.8% vs. 1.9% Julkisten paikkojen pelko 1.3% vs. 1.3% Sosiaalinen fobia 2.3% vs. 1.0% Yleistynyt ahdistuneisuus 1.7% vs. 1.3% Wittchen & Jacobi 2005, Pirkola & al. 2005

17 LIFETIME PREVALENCES OF MENTAL DISORDERS IN YOUNG ADULTS (20-34)IN 2005, FINLAND Men Women Total Depressive disorders 11.4% 24.2% 17.67%*** Bipolar disorders 1.3% 2.5% 1.9% Anxiety disorders 8.4% 16.9% 12.6%** Substance abuse or dependence 20.9% 7.4% 14.2%*** Eating disorders 0.3% 6.1% 3.35*** Any Axis I disorder 35.3% 45.6% 40.4%* Personality disorders 8.0% 5.5% 6.8% Difference between men and women: * = P<0.05, **=P<0.01, ***=P<0.001

18 TARVE: Mielenterveyden häiriöt nuorilla aikuisilla viimeisen 1kk aikana Suomessa Sairastavuus 1 kk:n aikana M% N% T% Depressio Ahdistuneisuushäiriö Päihdehäiriö Mikä tahansa mt-häiriö Sosiaali- ja terveyspalvelut 18

19 TARVE-KYSYNTÄ-TARJONTA: Toteutunut hoito Ajankohtainen ongelma ja hoito: Depressio 33% Ahdistuneisuushäiriö 24% Päihdehäiriö 15% Mikä tahansa mt-häiriö 24% Elämänaikainen ongelma, ei koskaan hoitoa: Depressio 42% Ahdistuneisuushäiriö 38% Päihdehäiriö 54% Mikä tahansa mt-häiriö 50% Sosiaali- ja terveyspalvelut 19

20 Elämänaikainen sairastavuus (ES) ja viimeisen vuoden aikainen (12kk) sairastavuus vuotiailla (Nemesis ( ES: 12kk: DEPRESSIO 20% 6% AHDISTUNEISUUSHÄIRIÖ 20% 10% PÄIHDEHÄIRIÖ 19% 6% IMPULSSIKONTROLLIN HÄIRIÖ 9% 2% Jouko Lönnqvist 20

21 Väestön häiriöpanoraama muuttuu Nousevat tarpeet: Ahdistuneisuus, häiriökäyttäytyminen, päihdeongelmat, kriisit ja niiden jälkitilat, ikääntyvien ongelmat Laskevat tarpeet: Psykoosit? Uudet tarpeet: Neuropsykiatriset oireyhtymät Jouko Lönnqvist 21

22 Uusin suomalainen tieto toiminnan läntökohtana Terveys tutkimus: mielenterveysosio Alueelliset tiedot mielenterveydestä eroavat ka:sta Sairastavuustiedon jalostaminen: translationaalinen tutkimus rakentaa sillan sairastavuustiedoista etiologisen tiedon ja sovellusten välille Väestötiedosta yksilölliseen tietoon: Kliinisesti merkittävät yksilölliset erot tulevat mukaan hoidon suunnitteluun ja toteuttamiseen. Mikä auttaa toista, voi olla hyödytöntä tai haitallista toiselle! Jouko Lönnqvist 22

23 KESKEISET HAASTEET Mielialahäiriöt: erityisesti naisilla Ahdistuneisuushäiriöt: nuoret aikuiset Päihdeongelmat: erityisesti miehillä Impulssikontrollin häiriöt: lapset ja nuoret Vakavat mielenterveyden häiriöt (psykoosit): Itä- ja Pohjois-Suomi, esh ( ikääntyneet ) Mild cognitive impairment ja dementia ( naiset ) Työuupumus: myöhäinen keski-ikä Mielenterveyden edistäminen läpi koko elämänkaaren, erityisesti lapset Näyttöön perustuva ehkäisy ja varhainen puuttuminen Näyttöön perustuvan vaikuttavan hoidon edistäminen Hoitojärjestelmän kehittäminen

24 Nykyaikainen psykiatrinen hoito ja mielenterveystyö alkoivat jo 200 vuotta sitten Mielenterveystyö ja psykiatria integroituvat sekä sisäisesti että ulkoisesti Haasteet kohdataan yhä enemmän peruspalveluissa, joiden merkitys korostuu yhdentyvässä kokonaisjärjestelmässä Erikoissairaanhoidon voimavaroja siirretään vahvoihin avohoitokeskuksiin Arviointi ja hoidon suunnittelu sekä akuuttihoito korostuvat Keskeiset haasteet kohdataan prosessiorganisaatioissa, jotka muodostavat hoitoketjuja Asiakkaan asema, erityistarpeet ja terveyshyöty korostuvat Jouko Lönnqvist 24

25 Miten epävarmuutta voidaan hallita/sietää hoitojärjestelmässä? Strateginen ennakointi: Keräämällä uutta tietoa ja heikkoja signaaleja hoitojärjestelmään liittyvistä tekijöistä kehitystä voidaan ennakoida ja mallittaa sekä asettaa omia tavoitteita Organisaation joustavuus ja sopeutumiskyky: Kehittämällä hoito-organisaation ja sen osien yleistä joustavuutta ja nopeaa reagointikykyä, yksittäiset asiantuntijat mukaanlukien Vapaat ja liikuteltavat voimavarat: Kehittämällä rakenteita monikäyttöisiksi ja varaamalla ( king liikuteltavia voimavaroja yllätysten varalta ( cash is Jouko Lönnqvist 25

26 VARAUTUMINEN MUUTOKSIIN Vain muutos on varmaa Kiinnostuneisuus tulevaisuutta kohtaan: Tulevaisuuden kuvaaminen ja mallittaminen Verkostoituminen: Mitä muualla tapahtuu Riskien hallinta ja toiminnan kehittäminen samoissa käsissä Muutosjohtajien kouluttaminen Itseohjautuvuuden lisääminen tiimeissä Uncertainty mapping - osaksi kaikkien ammattitaitoa Jouko Lönnqvist 26

27 Näyttöön perustuvan hoidon asteittainen käyttöön ottaminen yhteisen edun nimissä 1. Watchful waiting: Normaali sopeutuminen (adaptaatio) korjaa valtaosan ongelmista lyhyessä seurannassa - seuranta riskiryhmille kuitenkin tarpeen (vrt. ( jälkitilat kriisien 2. Simple intervention: Hoito aloitetaan tavanomaisella hoidolla peruspalveluissa tai lähellä sitä 3. Integrated multicomponent treatment: Oheissairauksien ja monisyisten ongelmien huomioiminen hoidossa 4. Complex treatment strategies: Vaativa erikoishoito Jouko Lönnqvist 27

28 Hyvinvointipalvelujen (Wellness) kysyntä kasvaa ja ammatillisen toiminnan rajapinta hämärtyy Vakiintuneiden hoitojen rinnalle syntyy kasvavassa määrin erilaisia hyvinvointipalveluja ja eksoottisia hoitoja, joiden tieteellinen pohja on epämääräinen (Omega-3, eräät psykoterapian muodot, eräät ( etc päihdehoidot, mielialan ja vireyden säätely Uusi tieto ja uudet hoidot tuovat mielenterveyden kentälle uusia ammattiryhmiä ja hoitotiimit moniammatillistuvat Eettiset kysymykset, kuluttajan suoja, kustannustehokkuus ja vastuu kustannuksista nousevat keskustelun aiheiksi Jouko Lönnqvist 28

29 Media muokkaa mielenterveyttä Joukkotiedotus reagoi nopeasti Tiedotus voi auttaa, mutta myös lisätä ahdistuneisuutta ja irrationaalisuutta Erityisesti lapset reagoivat median viesteihin ahdistuksella Muodosta positiivinen liittosuhde median kanssa Jouko Lönnqvist 29

30 Miten perustella mielenterveyden hoidon tärkeyttä kehittämiskohteena? Leimautumisen ja syrjinnän haitalliset vaikutukset meihin kaikkiin Häiriöiden yleisyys ja hoitoa saavien pieni osuus: % väestöstä sairastaa vuoden aikana, % elämän aikana, ja alle puolet on hoidossa ja vain vähemmistö saa asianmukaista hoitoa Korkeat kustannukset: 5-10 miljardia euroa vuodessa, noin 10 % terveydenhuollon menoista Riskitekijät: ulottuvat koko yhteiskuntaan Seulonnasta ja tunnistaminen varhaiseen hoitoon jo peruspalveluissa Avun saannin selkeyttäminen: yksi ovi ja matala kynnys Toiminta- ja työkyvyn merkitys sekä vaikutus elämänlaatuun Avohoidon vahvistaminen inhimillisistä, hoidollisista ja taloudellisista syistä Jouko Lönnqvist 30

31 Voimavarojen tehokas käyttö: MITÄ VOISIMME TEHDÄ HETI? Uusin näyttöön perustuva tieto ja toimintatavat ( gap käyttöön ilman viiveitä ( science to practice Korkean sairastavuuden tulisi johtaa hoitopalveluihin ja vaikuttavaan hoitoon, joka toteutuu remissioon asti Vaikuttaviksi todettujen hoitojen käyttöön ottamisen esteiden määrätietoinen purkaminen: stigman vähentäminen, mielenterveyttä koskevan asiallisen tiedon tuottaminen ja jakaminen, palveluita käyttävien aseman vahvistaminen, sisäinen ja ulkoinen auditointi, jatkuvaa ladun parantaminen, hoitosuositusten jalkauttaminen, hyvien käytäntöjen palkitseminen Jouko Lönnqvist 31