Väestön mielenterveys tänään miten sitä edistetään

Transkriptio

1 Väestön mielenterveys tänään miten sitä edistetään Tutkimusprofessori Jouko Lönnqvist Kansanterveyslaitos

2 MENTAL HEALTH (WHO 2001) A state of wellbeing in which the individual realizes his or her abilities, can cope with the normal stresses of life, can work productively and fruitfully, and is able to make a contribution to his or her community

3 Mental Health Declaration for Europe WHO 2005 POLICY AND PRACTICE ON MENTAL HEALTH: 1. The promotion of mental well-being 2. The tackling the stigma, discrimination and social exclusion 3. The prevention of mental health problems 4. Care for people with mental health problems, providing comprehensive and effective services and interventions, offering service users and carers involvement and choice 5. The recovery and inclusion into society of those who have experienced serious mental helth problems

4 MIELENTERVEYDEN UUDET ULOTTUVUUDET ELÄMÄNTAPAHTUMIIN SOPEUTUMINEN VUOROVAIKUTUSTAIDOT KOGNITIIVINEN JA EMOTIONAALINEN KYVYKKYYS SISÄINEN JOUSTAVUUS MYÖNTEINEN ASENNE ELÄMÄÄN TOIVO

5 Hyvinvointi, jaksaminen ja mielenterveys Mielenterveys on voimavara, joka liittyy kiinteästi sekä yksilön että kansakunnan hyvinvointiin ja toimintakykyyn Yksilön mielenterveyden uudet ulottuvuudet: Vuorovaikutustaidot, kognitiivinen ja emotionaalinen kyvykkyys, myönteisyys, joustavuus, toiveikkuus ja muutoksiin sopeutuminen Työelämän uudet haasteet: Tietotyö, vuorovaikutus, yhteistyökyky, kompleksiset organisaatiot, moniammatilliset tiimit, jatkuva muutos, jatkuva laadun parantaminen Yhteisön toimivuus ja yksilön hyvinvointi vaikuttavat toisiinsa

6 ONNELLINEN ELÄMÄ (Seligman 1964) MIELLYTTÄVÄ ELÄMÄ: Sisältää toistuvia mielihyvän kokemuksia HYVÄ ELÄMÄ: Mahdollistaa vahvuuksiesi käyttämisen ja osallisuuden MERKITYKSELLINEN ELÄMÄ: Vahvuutesi ovat hyvän palveluksessa

7 STRESSI Stressi on epäsuhta haasteiden ja käytettävissä olevien voimavarojen välillä Claude Bernard 1856: Stressi ei tapa ihmistä, päinvastoin, terve stressin hallinta auttaa ihmistä säilymään hengissä Sekä haasteita että voimavaroja voidaan muuttaa

8 PSYYKKINEN KUORMITTUNEISUUS

9 STRESSIN SÄÄTELY: Astiamalli (Container) Asetettujen tavoitteiden ja käytettävissä olevien voimavarojen välille on löydettävä tasapaino, muutoin astia vuotaa yli Taitava tasapainon säätely tavoitteiden asetannan ja voimavarojen välillä johtaa tilanteen parempaan hallintaan KUKA PÄÄTTÄÄ TAVOITTEISTA? KUKA PÄÄTTÄÄ VOIMAVAROISTA?

10 STRESSIN HALLINNAN KOLME ERI TASOA Ympäristön tarjoama sosiaalinen tuki: Organisaation, työyhteisön ja yksityiselämän ihmissuhteiden luoma tukiverkosto Yksilön omat tiedon käsittelyyn liittyvät keinot toimia: Peruslahjakkuus, opitut taidot, ammatillisuus Sisäistä sopeutumista edistävät coping mekanismit eli minän puolustusmekanismit (defenssit)

11 ITSENSÄ STRESSAANTUNEEKSI KOKEVIA (AVTK 2005) Miehet 17 %, naiset 18 % Uusimaa % Ylemmät toimihenkilöt %, Työnantajat ja yrittäjät %, Alemmat toimihenkilöt %, Työntekijät %, Opiskelijat %, Maanviljelijät 6-8%

12 TYÖUUPUMUKSEN TAUSTATEKIJÄT Riskitekijöitä: Ikääntyminen, sukukupuoli, matala koulutustaso ja ammattiasema Vaihtelee toimialoittain Työajan pituus ei ole suorassa yhteydessä työuupumukseen Työuupumuksen yleisyys väestössä vaihtelee ajankohdan, väestöryhmän ja paikan mukaan Työuupumuksen vaihtelua tulisi seurata ja työoloja tulisi kehittää jatkuvasti Uupuneeseen kohdistetaan muita useammin yksilöllisiä kuin työyhteisöllisiä toimenpiteitä, osin ehkä depressiosta johtuen

13 Sairauspoissaolojen tausta Vakava työuupumus nostaa sairauspoissaolojen riskiä miehillä 7- ja naisilla 2-kertaiseksi (Terveys 2000) Pitkät työpäivät, liikatyö ja työpaine Huonot mahdollisuudet hallita omaa työtä Työtä koskevan päätöksenteon ulkopuolelle jääminen Sosiaalisen tuen puute Johtamisen ja työroolien epäselvyys sekä johtamistyyli

14 Yksityiselämä työstä poissaolon selittäjänä? Perheenjäsenen kuolema Perheenjäsenen vakava sairaus Väkivalta Taloudelliset vaikeudet Tupakointi Alkoholin käyttö (Kivimäki et al. Psychosomatic Medicine 2002; 64: )

15 MIELENTERVEYS SUOMESSA: TERVEYS 2000 (1) PSYYKKINEN OIREHTIMINEN ON YLEISTÄ: 25% (2) VAKAVAA TYÖUUPUMUSTA ON VÄHÄN: 2.5%, MUTTA LIEVÄÄ TYÖUUPUMUSTA ON RUNSAASTI: 25% (3) DIAGNOSOITUJEN HÄIRIÖIDEN YLEISYYS EI EROA MUISTA LÄNTISISTÄ VÄESTÖISTÄ: Depressio 6%, Ahdistuneisuushäiriöt 5%, Alkoholiriippuvuus 5% (4) PSYKOOSIT OVAT LUULTUA YLEISEMPIÄ: Elämänaikainen sairastumisriski psykooseihin on yli 3%

16 MYÖNTEISTÄ KEHITYSTÄ Väestön mielenterveys ei ole vastoin yleistä käsitystä suinkaan heikentynyt Mielenterveys nähdään osana muuta terveyttä Asenteet ovat entistä myönteisempiä Hoitoon hakeutumisen kynnys on alentunut Lasten ja nuorten mielenterveyteen on panostettu Skitsofrenian ilmaantuvuus on vähentynyt Itsemurhat ovat vähentyneet 15 vuodessa 40% Depression tunnistaminen, hoitoon hakeutuminen ja hoito ovat tehostuneet Mielenterveys on noussut poliittiselle agendalle

17 KESKEISET HAASTEET Masennus: erityisesti naisilla Alkoholi: erityisesti miehillä Ahdistuneisuus: nuoret ja nuoret aikuiset Levottomuus ja sopeutumattomuus: lapset ja nuoret Huumeet: erityisesti nuoret Työuupumus: erityisesti ikääntynyt väestönosa Vakavat mielenterveyden häiriöt (psykoosit): erikoissairaanhoidon potilaat Dementia: 75+ Mielenterveyden edistäminen erityisesti lapset

18 Mielenterveyden häiriöt Euroopassa ja Suomessa Alkoholiriippuvuus 2.4% vs. 4.0% Vakava masennustila 6.9% vs. 5.0% Paniikkihäiriö 1.8% vs. 1.9% Julkisten paikkojen pelko 1.3% vs. 1.3% Sosiaalinen fobia 2.3% vs. 1.0% Yleistynyt ahdistuneisuus 1.7% vs. 1.3% Wittchen & Jacobi 2005, Pirkola & al

19 Kustannukset Euroopassa, miljardia euroa TH Muut suorat Epäsuorat Tot Addiktio Mielialahäiriöt Ahdistuneisuus Dementia Psykoosit Yhteensä Mielenterveyden häiriöt maksavat EU:lle 3-4%/GDP Wittchen & al

20 PALVELUJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN Psykiatriset sairaalapaikat ovat vähentyneet 20v:ssa neljäsosaan (1ss/1000 as), sairaaloiden käyttö on kuitenkin samalla tehostunut Avohoidon voimavarat eivät ole vastaavasti lisääntyneet, mutta avohoitokin on tehostunut Perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon merkitys korostuu Potilaat on hoidettu Suomessa vähintäänkin tyydyttävästi, mutta henkilöstö on tiukoilla Lastenpsykiatriaa ja nuorisopsykiatriaa on kehitetty, mutta ei suunnitelmallisesti Hajautettua psykiatrista hoitojärjestelmää tulisi jälleen keskittää ja toimintatapoja yhdenmukaistaa asiantuntemuksen ja hoidon korkean laadun varmistamiseksi Mielenterveyden edistäminen ja häiriöiden ehkäisy ovat minimissään, etenkin lasten osalta Omaisten tuki ja potilaiden oma vastuu ovat korostuneet Keskimäärin Suomessa saa nykyisin korkeatasoista psykiatrista hoitoa

21 Psykoosien elämänaikainen vallitsevuus Skitsofrenia 0.87% (katokorjattu 1%) Kaikki ei-affektiiviset psykoosit 1.94% (katokorjattu 2.29%) Mielialaoireiset psykoosit (kaksisuuntainen mielialahäiriö, tyyppi I ja psykoottinen depressio) 0.59% (katokorjattu 0.62%) Päihdepsykoosit 0.42% (katokorjattu 0.43%) Yleissairauden aiheuttamat psykoosit 0.21% (katokorjattu 0.22%) Mikä tahansa psykoosi 3.06% (katokorjattu 3.48%) (Ukkola ym.)

22 Lifetime prevalences of psychotic disorders 4 3,5 3,48 Lifetime prevalence (%) 3 2,5 2 1,5 2,29 1 0,5 0,62 0,43 0,22 0 Nonaffective psychotic disorders Affective psychoses Substanceinduced psychotic disorders Psychotic disorders due to GMC Any psychotic disorder

23 15D menetykset väestötasolla - graafi

24 DEPRESSIOLLE ALTISTUMINEN Elämäntapahtumien summavaikutus ja pitkittynyt stressi estää aivojen luontaisen palautumis- ja uudistumiskyvyn Muutokset ja stressi altistavat depressiolle, etenkin jos olemme geneettisesti tai kehityksellisesti erityisen haavoittuvia

25 The Global Burden of Disease Maailman Pankki 1990: Depressio aiheuttaa 4. suurimman sairaustaakan (DALYn) maailman väestölle ja nousee 2. suurimmaksi vuoteen 2020 mennessä Havainto toistettiin myöhemmin useissa maissa Vuonna 2000 depression tärkeä merkitys on edelleen sama (Ustun ym. 2004) Ruotsi: Depressio on 6.6% miesten ja 10.9% naisten kokonaissairaustaakasta korostuen ammattitaidottomilla naisilla (18.5%)

26 HOITAMATON DEPRESSIO TULEE KALLIIKSI N Elämänlaadun menetys on depression osalta Suomessa Terveys2000 tutkimuksen ennakkotietojen mukaan noin 10% ja ahdistuneisuushäiriöiden osalta noin 5% kaikkien kroonisten sairauksien aiheuttamasta menetyksestä (QALY) Sairauspäivistä depressioperusteisia 15% Eläkkeistä depressiosta johtuvia yli 20%

27 MASENNUKSEN EHKÄISY Uusimman meta-analyysin (Jane -Llopis ym. 2003) mukaan preventiolla saadaan aikaan 11% parempi tulos kuin verrokkiryhmässä (yht. 69 ohjelmaa) Tarvitaan sekä koko väestöön että riskiryhmiin kohdistuvia toimenpiteitä Interventioiden intensiivisyys (yli 8x) sekä ammatillisen tieto-taidon yhdistäminen Maallikkojakin voidaan käyttää, mutta vain yhdessä asiantuntijoiden kanssa

28 Itsemurhakuolleisuus Suomessa vuosina Väestö: ikä 15 vuotta Miehet Itsemurhia / 100,000 asukasta Naiset Kaikki Lähde: Tilastokeskus

29 ALKOHOLIN KULUTUS LISÄÄNTYNYT Tilastoimaton Tilastoitu Alkoholin kulutus 2007: 10,5 litraa Tilastoitu Tilastoimaton 8,7 1,8 Alkoholijuomien kokonaiskulutus 100%: n alkoholina asukasta kohti vuosina Alkoholiohjelman päätösseminaari

30 HAITAT JA PITKÄAIKAISKÄYTTÖ Juomatapa Alkoholin määrä Myrkylliset vaikutukset Humala Riippuvuus Krooniset terveyshaitat Akuutit terveyshaitat Akuutit sosiaaliset haitat Krooniset sosiaaliset haitat

31 NUORTEN AIKUISTEN PÄIHDEHÄIRIÖT SUOMESSA NUORTEN AIKUISTEN (20-35V) TERVEYS JA PSYYKKINEN HYVINVOINTI TUTKIMUS Elämänaikainen päihderiippuvuus p tai väärinkäyttö: Miehet 15-25%, naiset 5-10% 5 Ajankohtainen päihderiippuvuus p tai väärinkäyttö: Miehet 5-12%, 5 naiset 2-7%

32 PÄIHDEHÄIRIÖT NUORILLA SUOMALAISILLA NUORTEN AIKUISTEN TERVEYS JA PSYYKKINEN HYVINVOINTI TUTKIMUS Ajankohtainen päihdehp ihdehäiriö yhdistyy voimakkaasti alhaiseen koulutukseen ja ajankohtaiseen tyött ttömyyteen Tutkimushetkellä tyött ttömistä 25%:lla oli ajankohtainen päihdehäiriö,, työss ssä käyvistä 5%:lla Päihdehäiriöt t liittyvät t nuorilla aikuisilla voimakkaasti syrjäytymisriskiin. ytymisriskiin

33 ALKOHOLIN KULUTUS JA HAITAT KULUTUS HAITAT ALKOHOLISMI HAITALLINEN KÄYTTÖ (SUURKULUTUS) RISKIKULUTUS KOHTUUKÄYTTÖ RAITTIUS

34 Alkoholiohjelma Alkoholin kulutuksen kääntäminen laskuun: Jokaisen suomalaisen asia Lapset ja nuoret ja heidän perheensä: Perheiden tuki, lasten ja nuorten suojelu, normit ja rajoittaminen Alkoholiongelmien hoito: Varhainen puuttuminen, tehokas akuuttihoito perusterveydenhuollossa, päihdepsykiatria, case management kuntoutuksessa

35 HAITTOJEN HALLINTA Toimenpide Vaikuttavuus Näyttö Saatavuuden sääntely Verotus ja hinnoittelu Anniskelusäännökset Haittatiedotus Mainonnan sääntely 0 0 Interventiot ja hoito Liikennejuoppouden vastatoimet

36 ALKOHOLI KANSANTERVEYSONGELMANA ALKOHOLI ERITYINEN TUOTE (WHO) TAVANOMAINEN TUOTE (EU) RIIPPUVUUTTA AIHEUTTAVA AINE VAIKUTUKSET VALTAOSIN HAITALLISIA KESKEINEN JA KASVAVA KANSANTERVEYSONGELMA: terveydelliset ja sosiaaliset haitat, vaikutus väestön terveyseroihin

37 MITÄ JATKOSSA? Tarvitaan entistä vahvempi alkoholi-ohjelma, ohjelma, jossa on tehokas terveyspohja ja joka johtaa käytk ytännön n pääp äätöksiin ja toimiin! Tarvitaan kansalaisten omia päätöksiä ja toimintaa: Less is better (WHO)

38 ONNELLISUUS Elämänmuutokset lisäävät tai vähentävät ihmisten onnellisuutta. Vuoden kuluttua onnellisuuden aste on kuitenkin palannut entiselleen Brickman & al. 1978

39 SOSIAALINEN PÄÄOMA Sosiaalisten siteiden määrä ja intensiivisyys ennustavat parhaiten onnellisuutta Helliwell & Putman