Ympäristön kunnostusohjelma

Transkriptio

1 E t e l ä - S a v o n y m p ä r i s t ö k e s k u k s e n m o n i s t e 61 Helena Kääriäinen (toim.) Ympäristön kunnostusohjelma ESR projektin raportti Mikkeli 2004

2 E t e l ä - S a v o n y m p ä r i s t ö k e s k u k s e n m o n i s t e 61 Helena Kääriäinen (toim.) Ympäristön kunnostusohjelma ESR projektin raportti Mikkeli 2004

3 2

4 Sisältö Johdanto... 5 Tavoitteet... 6 Yhteistyö... 6 Rahoitus... 7 Tiedottaminen... 7 Koulutus... 8 Työkohteet Rakennusten kunnostukset Mikkeli Pieksämäki Joroinen Kerimäki ja Enonkoski Vesistökunnostukset Hoitokalastus Vesikasvien niitto Perinnebiotooppien hoito Talousvesikaivojen kunnostukset Muut työt Palaute

5 4

6 Johdanto Etelä-Savon ympäristökeskuksessa on käynnissä Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittama Ympäristön kunnostusohjelma projekti. Projekti alkoi vuonna 2001 ja kestää vuoden 2006 loppuun. Tämä raportti koskee vuosia 2003 ja Projektin kohderyhmänä on ollut Etelä-Savon ympäristökeskuksen toimialueen pitkäaikaistyöttömät, joista osa on yli 50-vuotiaita. Vuoden 2004 loppuun mennessä on projektiin osallistujista 37 % ollut yli 50-vuotiaita. Projekti on työllistänyt vuosittain projektisihteerin, kaksi työnjohtajaa 10 kuukaudeksi ja työntekijää kuudeksi kuukaudeksi. Yhteensä vuosina on projektissa ollut mukana 40 henkilöä. Tähän mennessä on projektiin osallistunut työntekijänä yksi nainen ja yksi maahanmuuttaja. Työkohteina ovat olleet erilaisten rakennusten kunnostukset. Lisäksi on tehty muita pienimuotoisia rakennustöitä kuten opaskylttejä, penkkejä, pöytiä ja särentäaitoja. Työkohteiden luonteesta johtuen töiden ohessa on opeteltu perinteisiä rakennustapoja. Vesistökunnostuksissa on tehty vesikasvien niittoja ja hoitokalastusta. Uutena kohteena vuonna 2004 aloitettiin perinnebiotooppien eli niittyjen ja ketojen hoitotyöt. Talousvesikaivojen kunnostukset ovat myös olleet merkittävä työkohde. Työntekijät ovat viihtyneet projektissa hyvin. Ainoastaan kaksi henkilöä on keskeyttänyt projektin. Vuonna 2003 yhdelle työntekijälle jouduttiin antamaan lopputili luvattomien poissaolojen vuoksi ja vuonna 2004 henkilö erosi itse työsuhteen loppupuolella. Sairaslomia vuonna 2003 pidettiin 58 päivää. Yksi työtapaturma sattui Mikkelissä vesikasveja niitettäessä. Vuonna 2004 sairaslomia pidettiin 129 päivää. Yhtään työtapaturmaa ei tapahtunut. Miten projektiin osallistujat ovat sijoittuneet projektiin osallistumisen jälkeen? Mikkelin, Pieksämäen, Kerimäen, Juvan ja Savonlinnan työvoimatoimistojen mukaan syksyllä 2004 kaikista projektin loppuun suorittaneista (63 henkilöä) työttömänä tai tukityöllistettynä oli 57 ihmistä. Sairaana oli yksi henkilö. Sellaisia henkilöitä, jotka eivät ole työvoimatoimistojen asiakkaina oli viisi. He ovat joko normaalissa työssä tai jonkin muun syyn takia poissa työvoimatoimistojen listoilta. Projektin toimintaa ohjaa ohjausryhmä, jossa on jäsenenä Etelä-Savon TE-keskuksen, Mikkelin työvoimatoimiston, kuntien ja Etelä-Savon ympäristökeskuksen edustajia. Ohjausryhmä kokoontuu noin kolme kertaa vuodessa. Ohjausryhmän jäsenet: Kehittämispäällikkö Vilja Siiskonen, Etelä-Savon TE keskus ESR koordinaattori Kati Torniainen, Etelä-Savon TE-keskus Apulaistoimistonjohtaja Seppo Hietamies, Mikkelin työvoimatoimisto Kunnaninsinööri Jorma Mattinen, Kerimäen kunta Tekninen johtaja Tapani Mähönen, Pieksänmaan kunta Rakennuttamispäällikkö Juha Maaranen, Etelä-Savon ympäristökeskus Biologi Sirpa Peltonen, Etelä-Savon ympäristökeskus Ympäristöinsinööri Tanja Mikkola, Etelä-Savon ympäristökeskus Rakennusmestari Oiva Turunen, Etelä-Savon ympäristökeskus Projektisihteeri Helena Kääriäinen, Etelä-Savon ympäristökeskus 5

7 Tavoitteet Projektin tavoitteena on edistää työelämän tasa-arvoa niillä alueilla, joilla on vähän työtilaisuuksia. Tavoitteena on parantaa ympäristön viihtyisyyttä ja luonnon biologista monimuotoisuutta. Projektissa pyritään lisäämään työntekijöiden ympäristötietoisuutta ja -vastuullisuutta. Lisäksi ympäristön kunnostusohjelma projektin tavoitteena on edistää Etelä-Savon rakennuskannan kunnossapitoa ja kulttuuri- ja perinnemaisemien säilymistä sekä parantaa vesistöjen käyttökelpoisuutta. Työllistämisjakson aikana pyritään lisäämään osallistujien valmiuksia korjausrakentamisessa. Tarkoituksena on kehittää osallistujien kykyä tunnistaa maiseman arvokkaat kohdat sekä hoitaa ja kunnostaa niitä. Osallistujat saavat tietoa erilaisista vesistöjen kunnostusmenetelmistä ja valmiudet niiden käyttöön. Projektin määrällisenä tavoitteena on - puhdistaa talousvesikaivoja 70 kpl / vuosi - korjata kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia 3 kpl / vuosi - niittää vesikasveja 100 ha / vuosi - tehdä hoitokalastuksessa tarvittavia katiskoja 40 kpl / vuosi Projektilla on suuri merkitys haja-asutusalueiden työllistäjänä ja ympäristön viihtyisyyden lisääjänä. Projektin tuloksena osallistujien sosiaaliset taidot lisääntyvät ja työnhakumahdollisuudet paranevat. Työn tuloksena rakennuksia saadaan parempaan kuntoon ja vesistöjen virkistyskäyttö lisääntyy. Parantuneet virkistyskäyttömahdollisuudet houkuttelevat alueelle lisää matkailijoita ja siten alueen matkailu- ja palvelualojen yritykset saavat lisää asiakkaita. Yhteistyö Ympäristön kunnostusohjelma projektissa tehdään monenlaista yhteistyötä eri tahojen kesken. Kerran vuodessa Etelä-Savon ympäristökeskus lähettää kunnille ja muille yhteistyötahoille kyselyn, jossa ympäristökeskus etsii mahdollisia tulevia työkohteita. Kohteet valitaan kyselystä tulleiden vastausten perusteella yhteistyötahojen kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen. Työntekijät valitaan yhdessä paikallisten työvoimatoimistojen kanssa. Valinnassa otetaan huomioon työntekijän aikaisemmat työkokemukset, mutta ennen kaikkea kiinnostus työtehtävää kohtaan on merkittävä valintaperuste. Varsinainen projektin suunnittelu, töiden toteutus, hallinnointi ja tiedottaminen ovat Etelä-Savon ympäristökeskukset tehtäviä. Etelä-Savon ympäristökeskus vastaa myös työnjohdosta. Yhteistyöosapuolten vastuulle jää materiaalihankinnat valittaviin työkohteisiin. Lisäksi vesikasvien niitossa on mukana talkooväkeä, joiden tehtäväksi jää kerätä niitetyt vesikasvit rannalta kompostoitavaksi. Hoitokalastuksessa on yhteistyötahona ollut osakaskuntia. Osakaskunnat ja maanomistajat ovat osoittaneet paikat hoitokalastuksessa tulevan roskakalan kompostoinnille. 6

8 Rahoitus Ympäristön kunnostusohjelma projekti on saanut Euroopan sosiaalirahaston tavoite 1Aohjelman rahoitusta toimintalinjalta 2 (Osaamisen vahvistaminen ja työvoiman valmiuksien parantaminen) ja toimenpidekokonaisuudelta 2.4 (Työelämän tasa-arvon edistäminen). Etelä-Savon TE keskus myönsi projektille vuodelle 2003 projektin toteuttajan toimintamenoihin euroa ja työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin euroa. Vuonna 2004 toteuttajan toimintamenoihin myönnettiin euroa ja työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin euroa. Yhteensä projektille myönnetty rahoitus on siis euroa. Työvoimapoliittiset toimenpiteet sisältävät osallistujien koulutuksen ja palkat työllistämisjaksolta. Euroopan sosiaalirahaston rahoitusosuus on 53 % ja kansallinen rahoitusosuus 47 %. Yhteistyötahot ovat osallistuneet projektin rahoitukseen kustantamalla materiaalikuluja ja tekemällä talkootyötä. Yhteistyötahojen kulut vuonna 2003 olivat noin , josta talkootyön osuus oli noin Vuonna 2004 yhteistyötahojen kulut olivat noin , josta talkootyön osuus oli noin Talkootyön laskennassa on käytetty tuntihintaa 8,5 /tunti. Tiedottaminen Vastuu tiedottamisesta kuuluu Etelä-Savon ympäristökeskukselle. Molempina vuosina on tiedotusvälineille lähetetty tiedote, jossa on kerrottu vuosittaisista työllistämistöistä. Tiedotusvälineet ovat myös itse kyselleet mahdollisia jutun aiheita. Vuosien 2003 ja 2004 aikana lehtiartikkeleja on ollut maakunnan lehdissä yhteensä 24 kpl. Myös Itä-Suomen paikallisuutiset ja Etelä-Savon radio ovat tehneet juttuja projektista ja järven hapetuksesta oli juttu nelosen uutisissa. Ohjausryhmän jäseniä tutustumassa työkohteeseen. (Harri Kaipainen) 7

9 Koulutus Projektiin osallistujille järjestettiin kahden viikon työvoimakoulutus ennen työsuhteen alkua. Koulutuksen hankki Etelä-Savon TE keskuksen työvoimaosasto. Vuonna 2003 koulutus järjestettiin Mikkelin aikuiskoulutuskeskuksessa ja vuonna 2004 Savonlinnan ammattiopiston luonnonvara-alan yksikössä Varpalassa. Koulutuksessa oli teoriaopetusta vanhojen rakennusten kunnostamisesta 40 tuntia, vesistökunnostuksista 7 tuntia ja perinnemaisemien kunnostuksesta 7 tuntia. Lisäksi käsiteltiin työturvallisuusasioita ja osallistujat suorittivat Ensiapu 1. Seuraavassa on palaute työvoimakoulutuksesta keväältä 2004: Käytettiinkö koulutuksen aikana seuraavia opetusmenetelmiä? Liikaa Ei luentoja ryhmätöitä itsenäistä työskentelyä työnopetusta etäopetusta Arvioi opettajien työskentelyä Erittäin Erittäin opetustaito yhteistyökyky asiantuntemus 8

10 Arvio koulutuksesta Erittäin hyvä Erittäin huono Miten koulutus vastasi saamiasi ennakkotietoja? Opettajien asiantuntemuksen taso? Miten arvioit koulutusta kokonaisuutena? Oppimateriaalin taso? Miten koulutus oli organisoitu? Kirjallista palautetta koulutuksesta oli annettu seuraavasti: - Liian vähän vanhojen rakennusten ja rakennelmien opetusta. - Rakennuspuolen koulutus oli ala-arvoista, muuten OK. - Opetussuunnitelma erittäin huono. - Aikalailla turhaa touhua. - Ei tarpeeksi työhön liittyvää tietoa. Koulutuksesta saatu palaute oli edellisiä vuosia huonompi. Opettajien opetustaitoa ja asiantuntemusta pidettiin kuitenkin melko hyvänä. Rakennuspuolen koulutus ei vastannut odotuksia. Oppilaitos ei tiedustellut ympäristökeskukselta tarkempaa aihealuetta rakennuspuolen opetukseen. Molempina vuosina työntekijöille järjestettiin työjakson aikana yhden päivän koulutus hoitokalastuksessa tarvittavien katiskojen teosta ja veneturvakurssi. Nämä koulutukset järjesti Etelä- Savon ympäristökeskus. Katiskantekokurssilla kouluttajana oli Korpi Weikko / Veikko Hakala. Veneturvakurssilla osallistujat saivat tietoa työturvallisuusasioista vesillä liikuttaessa sekä tutustuivat ympäristökeskuksen käyttämään niittokalustoon. Katiskantekokoulutuksessa Pieksämäellä maaliskuussa (Harri Kaipainen) 9

11 Työkohteet Työt painottuivat vuosittain hieman eri tavalla. Vuonna 2003 töiden painopistealueena oli Mikkelin ja Pieksämäen seudut sekä Joroisissa Kaitaisten kylä. Työntekijöitä oli 16 henkilöä, joista kahdeksan työskenteli Mikkelissä, neljä Pieksämäellä, kaksi Jäppilässä ja kaksi Joroisissa. Vuonna 2004 töitä tehtiin Mikkelin alueella, Kerimäellä ja Enonkoskella. Vuonna 2004 työntekijämäärä kasvatettiin kahteenkymmeneen. Mikkelissä työskenteli kymmenen henkilöä, Kerimäellä kuusi ja Enonkoskella neljä. Molempina vuosina työskenteli kaksi työnjohtajaa. Työt aloitettiin molempina vuosina porrastetusti siten, että ensimmäiset työntekijät tulivat töihin maaliskuun alussa ja viimeiset kesäkuun alussa. Rakennusten kunnostukset Mikkeli Vuonna 2003 Mikkelin alueella kunnostettiin yhteensä seitsemän rakennusta neljän miehen voimin. Rakennusten kunnostukset aloitettiin Honkamäen tuulimyllyn kunnostuksella Ristiinassa. Tuulimylly on osa Suurlahdentien maisemanhoitosuunnitelmaa. Tuulimyllyyn tehtiin uudet siivet vanhojen mallisiipien mukaisesti. Siipiakseli ja myllyn kuistiosa rakennettiin uudelleen ja kuistiosaan tehtiin pärekatto. Lisäksi kunnostettiin tuulimyllyn alla ollut pärehöylä. Porrassalmen maisemanhoitosuunnitelmaan sisältyvä Ehrnroothin lato kunnostettiin myös kesän aikana melkein kokonaan. Ainoastaan lattian teko jäi vuodelle Lato oli pahasti painunut ja ensitöiksi se tunkattiin. Latoon tehtiin uudet perustukset, seinärunko uusittiin, lahonnut seinälaudoitus korjattiin ja tehtiin huopakatto. Vanhamäen tien varressa oli useita kunnostettavia rakennuksia. Laitisen pihapiirissä maalattiin aitta, puuliiteri ja navetta. Myös Läntisen maamiesseuran kuivuri maalattiin. Vuoden viimeisenä kohteena oli Viljakkalansaaressa olevan tuulimyllyn kunnostus. Tuulimyllyyn tehtiin uudet perustukset (varvaspuut ja kannatinpalkit). Lisäksi tehtiin uusi siipiakseli, uudet siivet sekä katto. Siipien malli saatiin Honkamäen tuulimyllystä ja vanhoista paikallisten tuulimyllyjen valokuvista soveltamalla. Muissa rakenteissa malli löytyi vanhoista rakenteista. Molemmat kesän aikana kunnostetut tuulimyllyt saatiin käyttökuntoon. Vuoden 2004 rakennustyöt painottuivat Ristiinaan Suurlahdentien maisemiin. Työt aloitettiin maaliskuun puolivälissä malkojen kuorinnalla Pien-Toijolassa. Huhtikuussa siirryttiin Pyöräsalmeen, jossa tehtiin laituria ja huvimajan perustuksia vahvistettiin. Seuraavalle vuodelle jää uimakopin teko ja huvimajan teko loppuun. Huvila on keskeisellä paikalla, sillä sen vierestä kulkee Mikkeliin menevä laivareitti. Suurlahdentien varressa Mieluantiellä korjattiin Väisäsen tuvan katto. Piiput korjattiin ja tehtiin uusi kolmiorimahuopakate. Pien-Toijolassa tehtiin uudempaan navettaan huopakatto ja Porrassalmella jatkettiin Ehrnroothin ladon lattian tekoa. Lisäksi Läsäkoskella tehtiin alkukesästä kaksi laituria. Vuonna 2004 työskenteli neljä rakennusmiestä. 10

12 Honkamäen tuulimylly. (Harri Kaipainen) Latoa korjattiin Porrassalmella. (Harri Kaipainen) Läntisen maamiesseuran kuivuri maalattiin Vanhamäessä. (Harri Kaipainen) 11

13 Läsäkoskella laiturin teossa. (Harri Kaipainen) Pyöräsalmessa Ristiinassa tehtiin laituria. (Harri Kaipainen) Mieluantiellä Suurlahdentien maisemissa korjattiin kattoa. (Harri Kaipainen) 12

14 Pieksämäki Pieksämäellä tehtiin töitä projektin puitteissa vuonna Työmiehiä oli kaksi ja työkohteena oli Haapakosken erämiesten rakennusten rakentaminen. Haapakoskelle tehtiin kaksi hirsilaavua, nylkyvaja ja ulkorakennus. Kaikki rakennukset olivat uudisrakennuksia. Luontopolun varteen tehtiin lisäksi penkkejä ja opaskylttejä. Joroinen Myös Joroisissa tehtiin töitä kahden miehen voimin vuonna Tarkoituksena oli jatkaa edelliseltä kesältä jääneitä kunnostustöitä Kaitaisten kylällä. Kunnostuksia toteutettiin kylälle tehdyn maisemanhoitosuunnitelman mukaisesti. Pöyhölän tilalla maalattiin aitta, talli ja navettarakennus. Pitkäsen tilalla kunnostettiin ja maalattiin aitta. Viimeisenä kohteena oli Turusen vajan kunnostus. Vajaan vaihdettiin lahonneita puuosia ja siihen tehtiin uusi katto. Maalauskohteissa käytetty punamultamaali keitettiin itse. Kerimäki ja Enonkoski Kerimäen Kalastajatilalla työskenneltiin kesällä Kesän aikana töissä oli neljä miestä. Kalastajatilan alueelle siirrettiin Vanhasta pappilasta aitta. Aitta koottiin kalastajatilalla uudelleen. Lahonneiden hirsien tilalle vaihdettiin uudet hirret. Aitta maalattiin ja siihen tehtiin pärekatto. Kalastajatilalle rakennettiin kaksi pärekattoista ulkohuusia ja verkkovaja. Museoalueella jo aiemmin olleeseen tuulimyllyyn tehtiin siivet. Syksyllä työmiehet tekivät puisia pöytiä ja tuoleja kunnan varikolla sekä rakensivat leikkikenttävälineitä. Enonkoskella maalattiin Ihamaniemen luostarin ulkorakennus ja korjattiin päärakennuksen ullakon lattiaa. Haapakoskella laavun teossa. (Oiva Turunen) 13

15 Punamultamaalin keitossa. (Oiva Turunen) Tuulimyllyn siipien asennus Kerimäen museoalueen tuulimyllyyn. (Oiva Turunen) 14

16 Vesistökunnostukset Vesistökunnostustöihin kuuluvat katiskojen teko, hoitokalastus ja vesikasvien niittotyöt. Vuonna 2003 vesistökunnostustöissä oli mukana kuusi henkilöä, joista neljä työskenteli Mikkelissä ja kaksi Pieksämäellä. Yksi työntekijöistä oli nainen. Vuonna 2004 vesistökunnostustöihin osallistui kahdeksan miestä, joista neljä työskenteli Mikkelissä ja neljä Enonkoskella. Hoitokalastus Ennen varsinaisen hoitokalastuksen alkua miehet tekivät kalastuksessa tarvittavia pyydyksiä. Katiskoja tehtiin vuonna 2003 Mikkelissä 20 kpl ja Pieksämäellä 61 kpl. Pieksämäen katiskoista projektin käyttöön jäi 20 katiskaa ja loput tehtiin paikallisille osakaskunnille. Vuonna 2004 tehtiin Mikkelissä 41 katiskaa, joista 21 tehtiin osakaskunnille. Enonkoskella tehtiin yhteensä 43 katiskaa, joista osakaskunnille tehtiin 23 katiskaa. Hoitokalastusta tehtiin pauneteilla ja katiskoilla. Vuonna 2003 kohdejärvinä Mikkelissä olivat Surnu-lammet Porrassalmella sekä Niittulahti ja Alimmainen järvet Parkkilassa. Vuonna 2003 kalaa saatiin Mikkelissä 4260 kg. Pieksämäen seudulla kohdejärvinä olivat Naarajärvi ja Pitkäsjärvi Pieksänmaan kunnassa. Kalaa niistä saatiin yhteensä 3661 kg. Kevättalvella 2003 tehtiin myös järvien ilmastusta muutamassa kohteessa Mikkelissä. Järvien huonon happitilanteen vuoksi ensiapua annettiin Surnu-lammille ja Hanhijärvelle. Samalla testattiin myös erilaisten hapetusmenetelmien toimivuutta. Toukokuussa 2004 hoitokalastusta jatkettiin Mikkelissä Surnu-lammissa ja Alimmaisella Parkkilassa. Syksyllä kalastettiin ainoastaan Surnu-lammissa. Kalaa saatiin 3295 kg. Kerimäen seudulla aloitettiin hoitokalastus toukokuussa Kesän aikana kalastettiin Seppäjärvessä Kerimäellä sekä Kuhajärvessä ja Pellosjärvessä Savonlinnassa. Kalaa kesän aikana saatiin yhteensä 4300 kg. Projektissa oli tarkoitus testata pauneteilla ja katiskoilla tehtävää hoitokalastusta sellaisilla kohdealueilla, joihin ei suurilla laitteilla pääse. Tuloksena voidaan todeta, että tämäntapainen hoitokalastus sopii hyvin pieniin järviin ja lampiin. Pyydyksiä on helppo käsitellä pienissä veneissä ja saalismäärät ovat olleet melko hyvät. Taulukko 1. Hoitokalastuksen saalismäärä vuosina MIKKELI Surnu-lammet 3115 kg 1861 kg Alimmainen 957 kg 1434 kg Niittulahti 188 kg Mikkeli yhteensä 4260 kg 3295 kg PIEKSÄMÄKI Naarajärvi Pitkäsjärvi Pieksämäki yhteensä 2075 kg 1586 kg 3661 kg ENONKOSKI Seppäjärvi Kuhajärvi Pellosjärvi Enonkoski yhteensä 1384 kg 1843 kg 1073 kg 4300 kg 15

17 Vesikasvien niitto Vesikasvien niittoa tehtiin molempina kesinä. Niitot aloitettiin heinäkuun alussa ja ne kestivät elokuun loppupuolelle. Vesikasvien niittoa tehtiin ESR -projektin puitteissa vuonna 2003 Mikkelin ja Pieksämäen seuduilla ja vuonna 2004 Mikkelissä. Kesällä 2003 Mikkelin seudulla niitettiin vesikasveja 16 järvellä yhteensä 72 hehtaaria. Niittoja tehtiin Mäntyharjulla, Pertunmaalla, Juvalla, Ristiinassa, Sulkavalla, Puumalassa ja Mikkelissä. Pieksämäen alueella niitettiin 62,5 hehtaaria seitsemällä järvellä. Kohdejärvet sijaitsivat Pieksämäellä, Pieksämäen maalaiskunnassa, Jäppilässä ja Joroisissa. Vuonna 2004 vesikasvien niittoja tehtiin projektin puitteissa ainoastaan Mikkelin seudulla. Vesikasveja niitettiin 67,8 hehtaarin alueella. Niittokohteet olivat samoissa kunnissa kuin edellisenäkin vuonna. Uusia kohteita ei vuonna 2004 otettu mukaan. Tämä johtui siitä, että niitot pyrittiin tekemään työajan puitteissa ja ylitöitä vältettiin. Vesikasvien niittojen tavoitteena oli niittää vuosittain 100 hehtaaria vesikasveja. Vuonna 2003 tavoite saavutettiin. Niitetty ala oli yhteensä 139,7 hehtaaria. Myös vuonna 2004 tavoite saavutettiin. Vesikasveja niitettiin yhteensä 109,3 hehtaaria, josta projektin puitteissa niitettiin 67,8 hehtaaria. Pieksämäen seudun niitot tehtiin työllistymisen palvelukeskus Hakevan ja kansallisella rahalla palkattujen ihmisten voimin. Pieksämäellä niitettiin 41,5 hehtaaria. Taulukko 2. ESR -projektissa toteutetut vesikasvien niitot Mikkelin seutu 2003 (ha) 2004 (ha) Rokansaari 2,4 Pieni-Sämpiä 5 Murtonen 3 Parikanniemen lastenkoti 0,5 1,5 Lihava Kalajärvi 0,5 1 Aitjärvi 7 4,6 Nevajärvi Ruskiajärvi 0,7 1,2 Hotakanlampi 1 1 Riemiö 0,5 Oravareitti 2 2 Kuorejärvi 1 Surnui 2 2 Haukilampi Virmajärvi 10 9,9 Laihalampi 2 2 Launiala 0,2 Mikkelin seutu yhteensä 77,2 67,8 Pieksämäen seutu Naarajoen melontareitti 6,5 Naarajärvi 8 Vangasjärvi 9 Vemmellahti 25 Suuri-Kaislanen 5 Kolmajärvi 7 Kirveslahti 2 Pieksämäen seutu yhteensä 62,5 16

18 Hoitokalastusta Surnu -lammissa. (Harri Kaipainen) Saalista saatiin. (Harri Kaipainen) 17

19 Perinnebiotooppien hoito Kesällä 2004 hoidettiin ensimmäisen kerran perinnebiotooppeja työllisyystöinä Etelä-Savon ympäristökeskuksen toimesta. Perinnebiotooppien hoidon tarkoituksena on säilyttää ja lisätä maatalousympäristön luonnon monimuotoisuutta. Etelä-Savossa esiintyviä perinnebiotooppeja ovat niityt, kedot, ahot, hakamaat ja metsälaitumet. Mikkelissä hoidettiin perinnebiotooppia Anttolassa Väisälän niityllä, jossa raivattiin pusikoita, poistettiin vatukkoa ja niitettiin itse niittyä. Lisäksi raivattiin niityn reuna-alueet. Reuna-alueiden raivauksen tarkoituksena on estää niityn metsittyminen. Niittoa tehtiin n. 2,2 ha. Toinen kohde Mikkelin seudulla oli Istrualan niitty Otavassa. Istrualan niityllä jäi niitto niittokoneen rikkoontumisen vuoksi kesken. Niittyä ennätettiin niittää n. 0,5 ha. Heinäkuussa Kerimäellä niitettiin Lamminmäen niittyä. Niityn ympäriltä poistettiin myös reunapusikoita. Niittoalueen pinta-ala oli n. 3,6 ha. Työntekijät keräsivät niittojätteen kompostoitavaksi kaikista hoitokohteista. Perinnebiotoopin hoitoa Istrualan niityllä Otavassa. (Harri Kaipainen) Raivausjätteet kerättiin pois niityltä. Väisälän niitty. (Harri Kaipainen) 18

20 Talousvesikaivojen kunnostukset Talousvesikaivojen kunnostuksia tehtiin molempina vuosina. Tarkoituksena oli kunnostaa hajaasutusalueella vakituisessa asuinkäytössä olevia talousvesikaivoja. Tavoitteena oli kunnostaa vuosittain 70 kaivoa. Tavoite saavutettiin molempina vuosina. Vuonna 2003 kaivoja kunnostettiin Jäppilässä. Hakemuksia kaivonkunnostukseen tuli 149. Kesän aikana ehdittiin kunnostaa 122 kaivoa (joissakin taloissa oli kaksi kaivoa). Työturvallisuuden takia tai muista syistä johtuen 12 kaivoa jätettiin kunnostamatta ja ajan puutteen vuoksi jäi 13 kaivoa kunnostamatta. Kesän aikana yhdessä kaivossa tapahtui hydraulinen murtuma ja kaivo sortui. Vuonna 2004 kohdealueena olivat Mikkeli, Kerimäki ja Enonkoski. Mikkelissä varsinaisen hakuajan aikana hakemuksia tuli 106 kpl ja hakuajan jälkeen 27 kpl. Lisäksi tuli kuusi sellaisia hakemusta, joissa kohdekaivo oli mökkikaivo tai kaivo sijaitsi kunnanrajojen ulkopuolella. Mikkelissä työt aloitettiin toukokuun lopussa ja kesän aikana puhdistettiin 130 kaivoa. Kaksi kaivonomistajaa perui kunnostuksen. Yksi kaivo sortui hydraulisen murtuman takia. Kerimäellä ja Enonkoskella kaivoja puhdistettiin vuoroviikoin. Työt aloitettiin kesäkuun alussa. Enonkoskella puhdistettiin 28 kaivoa ja Kerimäellä 83 kaivoa. Työturvallisuussyiden takia muutama kaivo jäi puhdistamatta. Talousvesikaivojen kunnostusta Mikkelissä. (Harri Kaipainen) 19

21 Muut työt Kesällä 2003 Haapakoskella merkittiin n. 4 km:n pituinen luontopolku maastoon. Huutokoskella Joroisissa tehtiin kosken ennallistamistöitä latomalla kiviä koskeen. Lisäksi alueelle tehtiin ilmoitustaulu. Kesällä 2004 merkittiin Neitvuorella Anttolassa Hiidenmaan luontopolku maastoon. Polun reittiä hieman muutettiin entisestä. Polun varteen tehtiin ja pystytettiin opaskylttejä. Pitkospuita laitettiin maastoon noin 40 metriä. Tuskussa niitettiin käsipelillä ruista olkikattotarpeiksi. Ruis puitiin Viljakkalansaaressa riihessä. Vuonna 2005 on tarkoitus tehdä olkikatto kyseiseen riiheen. Kerimäen Kalastajatilalle tehtiin riukuaitaa 180 m ja kaksi työmiestä Enonkoskelta oli kolmen viikon ajan mukana Merenkulkuhallituksen vaaitusmittauksissa. Hiidenmaan luontopolulle Anttolaan tehtiin opaskylttejä. (Harri Kaipainen) Kuhilaita ruispellolla Tuskussa. (Harri Kaipainen) 20

22 Palaute Molempina vuosina työntekijöiltä kysyttiin palautetta kesän töistä. Mielipidettä kysyttiin hankkeesta yleensä, työssä viihtymisestä, työn toimivuudesta ja koulutuksen ja perehdyttämisen sopivuudesta työtehtäviin. Lisäksi kysyttiin oliko hankkeeseen työllistymisestä hyötyä tulevaisuutta ajatellen. Vuonna 2003 palautetta tuli 15 hankkeeseen osallistuneelta ja vuonna 2004 palautetta antoi 19 osallistujaa. Erinomain en Palautekyselyn vastaukset Huon Yleisarviontisi hankkeesta Viihtyvyys työssäsi Työn toimivuus Oliko koulutusjaksosta ja muusta perehdyttämisestä hyötyä työtehtäviäsi ajatellen? Koetko, että työllistymiselläsi hankkeeseen on hyötyä tulevaisuudessa? % 100,0 89,5 80,0 60,0 40,0 20,0 10,5 0,0 kyllä ei 21

23 Vastauksien perusteella voidaan todeta, että työntekijät viihtyivät työssään ja pitivät hanketta onnistuneena. Työkohteet olivat mielekkäitä ja vaihtelevia ja työnjohto oli tarvittaessa paikalla. Tulevaisuudessa koulutusjaksoa voisi suunnitella enemmän hankeen töitä vastaavaksi. Koulutus- ja perehdyttämispalautteeseen vaikuttaa tulosta huonontavasti kevään 2004 koulutus, joka oli osallistujien mielestä melko epäonnistunut. Suurin osa työntekijöistä oli sitä mieltä, että heille oli hyötyä hankkeeseen työllistymisestä. Palautekyselykaavakkeessa oli mahdollista antaa lisää palautetta kirjallisesti. Kirjallista palautetta tuli seuraavanlaisesti: - Mukava työilmapiiri ja kivat työkaverit. Töiden monipuolisuus pelkkää plussaa. - Jatkossakin olisi mielellään projektissa mukana, palkka voisi olla hiukan parempi - Toivottavasti olis tällaisia projekteja jatkossakin - Työmatkat täytyisi korvata täysimääräisesti (työmatkalla tarkoitetaan tässä työhönottopaikan ja kodin väliä). Rakennukset olivat hirveitä rytöjä, eihän tuollaisia kannata korjata / ei mitään hist. ym. arvoa. Isänniltä ei meinannut saada tarvikkeita eikä maaleja millään ja jos sai niin olivat sekundaa. Projektiin osallistuvat työntekijät pitäisi valita huolellisesti, etteivät olisi juoppoja ja surkimuksia joista ei ole mitään hyötyä työhommissa. - Kiinnitettävä huomio koulutuksen järjestäjiin ja sisältöön. - Mielenkiintoinen työ. En ollut tehnyt mitään niistä aikaisemmin. - Koulutus Varparannassa tosi huono, 1. viikko työleiri, 2. viikko oli jo asiallinen. - Tulen mielelläni uudestaan. Myös yhteistyötahoilta kysyttiin palautetta molempina vuosina. Yhteistyöosapuolilta kysyttiin mielipidettä työntekijöiden ahkeruudesta, työn laadusta ja yhteistyön toimivuudesta ympäristökeskuksen kanssa. Palaute oli seuraavanlaista: - Työkohteen vaativuudesta johtuen työ etenee kohtuullisen verkkaisesti. Työmoraali on ollut koko projektin ajan korkea, vaikka välillä vähän räntää vihmoikin. Työn laatu on ollut todella hyvä. Ottaen huomioon, että kohde oli ensimmäinen tuulimyllyprojekti, on työnjälki ylittänyt odotukset. Projektin valmistelu, ohjaus ja työntekijöiden kanssa yhteistyö toiminut todella hyvin. Mylly on kunnostettu perinteitä kunnioittaen. Kokonaisuudessaan todella hieno juttu. Rakennustyömiehille erityiskiitokset hyvin huomioonottavaisesta asenteesta rakennustyömaalla. - Työntekijöiden ahkeruus hyvä, osittain olisi parantamisen varaa. Työn laatu on hyvä ja yhteistyö ympäristökeskuksen kanssa toimi hyvin. - Työntekijöiden ahkeruus: Työn laatu hyvää ja yhteistyö ympäristökeskuksen kanssa on sujunut hyvin. - Työn laatu ja työntekijöiden ahkeruus kiitettävää. Ympäristökeskuksen kanssa työ sujui kiitettävässä yhteishengessä. Asiantuntevat henkilöt johtamassa töitä. - Ahkeria työläisiä, työn laadussa ei moittimista, yhteistyö ympäristökeskuksen kanssa toimi hyvin. - Työntekijöiden ahkeruus kohtalaisen hyvä, työn laatu oli hyvää ja yhteistyö ympäristökeskuksen kanssa toimi hyvin. - Kahdella miehellä oli vielä työhaluja, kolmas mies ei ollut ollenkaan työstä innostunut. Työn laatu oli kahdella miehellä kohtalainen ja eivät tehneet omin päin vaan kysyivät muiltakin (hyvä). Toivottavasti kolmannen miehen "lapioima" maali pysyy seinässä. Hänellä ei ollut haluakaan tehdä maalausta kunnolla. Yhteistyö ympäristökeskuksen kanssa toimi hyvin. Työnjohto toimi hienosti. Siinä oli todellista ammattitaitoa, ei jääty pulaan pahassakaan paikassa. - Työntekijöiden ahkeruus ja työn laatu hyvää. Yhteistyö ympäristökeskuksen kanssa sujui erittäin hyvin. - Työntekijöiden ahkeruus vaihtelevaa, tekijät ja lukumäärä työmaalla vaihteli. Työnjohto ei kiinnittänyt riittävästi huomiota perinteiseen rakennustapaan ja uusien rakenteiden sovittamiseen vanhaan. Työnlaatu riippui tekijöistä. Yhteistyö ympäristökeskuksen kanssa sujui hyvin, suoritettavat toimenpiteet arvokkaita kulttuuriperinnön ja maiseman kannalta. - Työntekijät olivat töissä aina kun tuli käytyä kysymässä ostettavien tarvikkeiden tarvetta. Työn laatu oli hyvän ja tyydyttävän väliltä. Yhteistyö ympäristökeskuksen työntekijöiden ja työnjohdon kanssa sujui erittäin hyvin. 22

24