VUOSIEN 2009 JA 2010 AIKANA PÄÄTTYNEET MENNESSÄ LOPPUUNMAKSETUT MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHAHANKKEET

Transkriptio

1 VUOSIEN 2009 JA 2010 AIKANA PÄÄTTYNEET MENNESSÄ LOPPUUNMAKSETUT MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHAHANKKEET Hankkeen nimi AER TAMPERE 2008 Hankenumero Pirkanmaan liitto Toteutusaika: Kokonaisrahoitus Julkinen rahoitus yht Kans. julk. rahoitus Valtio Kunta Muu rahoitus yht Yksityinen Pirkanmaan liitto järjestää Euroopan alueiden liiton, AER:n (Assembly of the European Regions) vuoden 2008 yleiskokouksen. AER on Euroopan alueiden tavoitteita edistävä yhteistyö- ja edunvalvontaorganisaatio, jonka jäsen Pirkanmaan liitto on ollut vuodesta AER edustaa ja ajaa alueiden tavoitteita erityisesti suhteessa Euroopan unionin toimielimiin, edistää alueiden välistä yhteistyötä, nostaa keskusteluun alueiden ja koko Euroopan kannalta ajankohtaisia teemoja ja vaikuttaa toimijana eri tavoin alueita koskevien asioiden hyväksi. AER:llä on 255 jäsenaluetta ja osallistujamäärä vuosittaisissa yleiskokouksissa on vaihdellut henkilön välillä. Projekti hankkii kokouspaikan ja sen edellyttämän tekniikan, tarvittavat kokouspalvelut ja muut palvelut ostopalveluna. Projektin suunnittelussa, toteutuksen yleisjohdossa ja tietyissä erityistehtävissä edellytetään myös liiton työpanosta. Yleiskokouksen yhteydessä liitto tarjoaa maakunnan toimijoille, seutukunnille, kunnille ja muille aluekehitykseen osallistuville poikkeuksellisen mahdollisuuden kontaktien luomiseen ja verkostoitumiseen. Kokouksen osallistujille tarjotaan mahdollisuus tutustua Pirkanmaahan ja sen pääkaupunkiin Tampereeseen, siellä tapahtuvaan aluekehitystyöhön, tutkimukseen, teknologia- ja innovaatiotoimintaan ja elinkeinoelämän kehittämiseen. Euroopan Alueiden Liiton yleiskokousisännyys teki Pirkanmaata ja Tamperetta tunnetuksi laajasti Euroopassa ja erityisesti sellaiselle kohderyhmälle, jota muutoin ei vastaavassa laajuudessa ole mahdollista tavoittaa. Kokoukseen osallistui noin 500 edustajaa Euroopasta ja sen ulkopuolelta. Puhujia ja toimijoita oli mukana yli 30 eri maasta. Kokous loi edellytyksiä uusien yhteistyösuhteiden syntymiselle ja alueiden välisille kumppanuuksille kehittämisasioissa. Monet kongressiosallistujat hyödynsivät kokousta järjestämällä sen aikana omia kokouksia/tilaisuuksia edistääkseen yhteistyötä oman alueensa/maansa sisällä tai muiden alueiden/toimijoiden kanssa. 1

2 Hankkeen nimi HANKETOIMINNAN AKTIVOINTI PIRKANMAALLA Hankenumero Pirkanmaan liitto Toteutusaika: Pirkanmaan ja Tampereen tunnettuus ja alueiden edustajien vuorovaikutus puolestaan vahvistivat edellytyksiä yhteisten tavoitteiden löytämiselle ja myös hankkeiden toteuttamiselle. Mittava kokous sai julkisuutta, jonka kautta vaikutetaan osaltaan Euroopan Unionin ja EU:n alueita koskevien asioiden tunnettavuuden lisäämisessä erityisesti kansalaisia lähellä olevissa asioissa. Vuosikokouksen pitäminen vaikutti osaltaan myönteisesti Tampereen asemaan kansainvälisten konferenssien järjestämispaikkana, mikä edistää tähän liittyvän matkailuelinkeinon kehittymistä entisestään kiristyvässä kilpailutilanteessa. Hanke toteutti Pirkanmaan liiton tavoitteet alueiden välisessä ja kansainvälisessä yhteistyössä ja tunnetuksi tekemisessä. Kokonaisrahoitus Julkinen rahoitus yht Kans. julk. rahoitus Valtio Kunta Hankkeen kautta tuetaan seutukuntia niiden uudistaessa seudullisia kehittämissuunnitelmiaan osana maakunnan suunnittelujärjestelmää. Pääpaino on hankeideoinnissa ja -jalostuksessa sekä seutujen sisäisen ja seutujen välisen yhteistyön lisäämisessä. Hankkeen kautta toteutetaan hankeideointeja, joissa julkisella haulla pyydetään seuduilta ideoita hankkeista. Hankeideoita kehitetään yhdessä rahoittajien kanssa niin, että mahdollisimman moni jalostuisi rahoitushakemukseksi ja tulokselliseksi kehittämishankkeeksi. Hankkeessa toteutetaan myös kehittämishankkeiden ideointia ja jalostamista yhdessä yksittäisten hakijoiden kanssa. Hankkeen tavoitteena on ollut rahoitusmahdollisuuksista tiedottaminen ja ns. hyvien hankkeiden aikaansaaminen. Pääasiallisena toimenpiteenä koko hankkeen ajan on ollut hanketoimijoiden neuvonta ja suunnittelutuki. Alustavia hankesuunnitelmia on kommentoitu ja ohjattu hakijoita oikeisiin rahoituslähteisiin. Hankkeen aikana toteutettiin kaksi seutukierrosta, joiden tavoitteena oli rahoitusmahdollisuuksista tiedottaminen. 2

3 Hankkeen nimi PIRKANMAAN KULTTUURIPORTTI Hankenumero Tampereen kaupunki Toteutusaika: Kokonaisrahoitus Julkinen rahoitus yht Kans. julk. rahoitus Valtio Kunta Hankkeessa laaditaan konseptisuunnitelma ja toteuttamisselvitys Pirkanmaan alueen kulttuurin tekijöitä markkinoivasta palvelusta. Palvelun kohderyhmät ovat kulttuurialan (esim. musiikki, kuvataide, tanssi, teatteri, sirkus, muut esittävät taiteet, kirjallisuus, käsityö, muotoilu, muoti, elokuva, animaatio) tekijät Pirkanmaalla, jotka haluavat tavoittaa potentiaalisen asiakkaan. Hankkeessa suunniteltavan palvelun kautta loppukäyttäjät, kyseisiä palveluita tarvitsevat tahot, tavoittavat suoraan edellä mainitut kulttuurialan toimijat. Varsinainen palvelun rakentamisvaihe toteutetaan erillisellä rahoituksella hyödyntäen tämän projektin tuloksia. Hankkeen keskeiset toimenpiteet ovat: 1. Palvelun konseptisuunnitelma (mm. palvelun tavoitteiden, kohderyhmien, sisältöjen ja toiminnallisuuden määrittely) 2. Palvelun toteutusedellytysten selvitys (mm. teknologisen ratkaisun ja ylläpidon suunnittelu sekä palvelun ansaintamahdollisuuksien arviointi) 3. Ydintoimijaverkoston ja avainkumppaneiden identifiointi sekä sitouttaminen (mm. koulutustilaisuudet ja tapaamiset kulttuurin tekijöille). Hankkeen tavoitteena on tuottaa konseptisuunnitelma ja toteuttamisselvitys verkkopalvelusta, joka yhdistää pirkanmaalaisen kulttuurialan osaamisen ja alan kysynnän. Suunniteltavan palvelun on tarkoitus toimia kulttuuritoimialan markkinointikanavana ja mahdollistaa erityisesti alan pienten toimijoiden lisääntyvä näkyvyys. Palvelun on tarkoitus lisätä alan tekijöiden työtilaisuuksien määrää, kun sen kautta kuka tahansa voi suoraan tavoittaa luovan alan toimijat. 3

4 Hankkeen nimi YKSITYISEN PÄIVÄHOIDON KEHITTÄMISKESKUS TAMPEREEN KAUPUNKISEUDULLE Hankenumero Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Toteutusaika: Rahoituslähde Varaukset Sitoumukset Maksatukset Sitoumukset Kokonaisrahoitus Julkinen rahoitus yht Kans. julk. rahoitus Valtio Kunta Hankkeessa suunnitellaan seudullinen yksityisten päivähoitopalvelujen kehittämiskeskus, jonka tehtävänä on parantaa yksityisen päivähoidon kysynnän ja tarjonnan kohtaantoa sekä lisätä yksityisen päivähoidon kilpailukykyä, osaamista ja innovaatioita. Hankkeessa kartoitetaan yksityisen päivähoidon nykyinen volyymi ja toimintamallit Tampereen kaupunkiseudulla ja tehdään vertailuanalyysi muiden suurten kaupunkiseutujen yksityisen päivähoidon kysynnästä ja tarjonnasta. Seudun kuntien yksityisen päivähoidon tukipolitiikan tilanne ja yhtenäisyys selvitetään ja määritellään yksityisen päivähoidon kriteerit ja vaatimukset. Niin ikään selvitetään yksityisen päivähoitotoimialan liiketoimintavalmiuksia ja markkinointiosaamista sekä keinoja niiden vahvistamiseksi. Hankkeessa suunnitellaan myös yksityisen päivähoidon sähköisen asioinnin mallia ja kehitetään yksityisen päivähoidon viranomaisvalvontaa ja -ohjausta siten, että yksityisellä palvelutuotannolla on yhtäläiset kehittymis- ja toimintaedellytykset Tampereen kaupunkiseudulla sijaintikunnasta riippumatta. Hankkeen alkuvaiheessa tavoiteltiin kehittämiskeskusta kokonaisuutena, erillisenä toimipisteenä, joka tarjoaa palveluita yrittäjille, perheille ja kunnille. Hankkeen etenemisen myötä kehittämiskeskuskäsite täsmentyi ja monimuotoistui. Lopputuloksena syntyi kehittämiskeskus, jonka toimintaperiaate perustuu sähköisiin palveluihin, verkostomaiseen yrityspalveluun ja tilaaja-tuottajamallin mukaiseen palveluiden tuottamiseen. Toimintamallissa kehittämiskeskus tuottaa palveluita, joita kunnat ovat aikaisemmin toteuttaneet sekä myös uusia palveluita, jotka parantavat yksityisen palvelutuottajan ja asiakkaan asemaa. Hankkeen tuloksiin pohjautuen tavoitteena on, että - Tampereen kaupunkiseudulle perustetaan yksityisen päivähoidon kehittämiskeskus - kehittämiskeskus rakentuu vaiheittain vuosina kehittämisvaiheeseen rekrytoidaan selvityshenkilö vuodelle käynnistetään sopimusneuvottelut isäntäkuntamallin käyttöönotosta vuoden 2010 aikana - käynnistetään sopimusneuvottelut kehittämiskeskuksen organisaatiosta ja rahoituksesta. 4

5 Hankkeen nimi SUURI VAIKUTUSALUETUTKIMUS PIRKANMAAN ALUE Hankenumero Pirkanmaan liitto Toteutusaika: Rahoituslähde Varaukset Sitoumukset Maksatukset Sitoumukset Kokonaisrahoitus Julkinen rahoitus yht Kans. julk. rahoitus Valtio Kunta Hankkeessa selvitetään maakunnallinen asiointisuuntautuminen, jota käytetään yhdessä muiden tietojen kanssa kehittämiskokoonpanojen suunnittelussa. Hankkeen tavoitteena oli selvittää maakunnallinen asiointisuuntautuminen, jota käytetään hyväksi yhdessä muiden tietojen kanssa suunniteltaessa kehittämiskokoonpanoja. Pirkanmaa on muodostunut varsin selkeästi Tampereen vaikutusalueen ympärille. Pirkanmaata voidaan pitää kulutusasioinnin ja työpaikka-asioinnin perusteella vahvasti Tampereen ympärille rakentuneena toiminnallisena maakuntana. Maakuntakeskuksen vetovoima vaimenee maakunnan reuna-alueita kohti siirryttäessä. Maakuntakeskuksen asema suhteessa seutukunta- ja aluekeskuksiin on vahvistunut ja keskusten hierarkia selkiytynyt. Tampereen vaikutusalue asioinnin ja työssäkäynnin suhteen on entisestään laajentunut ja vahvistunut Pirkanmaalla. Hankkeen tuottama tieto palvelee aluekehitystyötä laajasti sekä toimii perustana arvioitaessa seutukuntajaon toimivuutta. Hankkeen tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää myös muussa kehittämistyössä, mm. kehittämishankkeiden suunnittelussa ja niiden aluerajauksissa. Hanke loi uutta taustatietoa erityisesti kaupan ja palveluiden kehittämiseen. 5

6 Hankkeen nimi PIRKANMAAN ELÄMYSTALOUS -HANKE Hankenumero Tampereen kauppakamari Kohdealue Pirkanmaa Toteutusaika: Rahoituslähde Varaukset Sitoumukset Maksatukset Sitoumukset Kokonaisrahoitus Julkinen rahoitus yht Kans. julk. rahoitus Valtio Kunta Muu rahoitus yht Yksityinen Hanke perustuu Pirkanmaan liiton 2008 alkuvuodesta valmistuneeseen esiselvitykseen alueellisesta elämysteollisuuden klusterista ja sen kehittämismahdollisuuksista. Hankkeessa kuvataan elämystalouden klusteri Pirkanmaalla ja tehdään sitä koskevat kehittämisehdotukset. Tämä toteutetaan käyttämällä apuna tulo-työllisyys -menetelmää, jolla kuvataan elämystalouden ja matkailun taloudelliset vaikutukset Pirkanmaalle. Strategiset toimenpiteet määritetään alan toimijoiden ja yrittäjien kautta hankkeen aikana. Toimijoiden ja yrittäjien mielipiteitä ja ajatuksia kerätään eri foorumeista hankkeen aikana. Näitä ovat erillinen sähköinen kysely ja työseminaarit, jotka tullaan järjestämään 2009 alkuvuoden aikana. Hankkeessa tehtävä Pirkanmaan elämystalouden strategia valmistuu keväällä Lisäksi hankkeen yhteydessä tullaan tarkistamaan Pirkanmaan matkailun kärkituotestrategia. Hankkeen tuloksena syntyi Tampereen ja Pirkanmaan elämystalouden toimialastrategia vuosille Strategien ja strategiatyön vaikuttavuus määrittyy toimenpideohjelman täytäntöönpanon kautta, mutta jo tässä vaiheessa laajan toimijajoukon sitoutuneisuus antaa perusteita ennakoida tavoitellun vaikuttavuuden toteutumista. Tutkimusten hankinta ja tuloksista tiedottaminen sidosryhmille on myös ollut konkreettinen tulos. Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutusten selvittäminen kuntakohtaisesti antaa ensimmäistä kertaa tarkan ja vertailukelpoisen kuvauksen matkailun vaikutuksista yksittäisissä pirkanmaalaisissa kunnissa. Hankkeen toimeksiannossakin määritetyn alueellisen elämystalousklusterin kuvaus on myös merkittävä askel kehittämistyön kannalta. Strategiasta löytyvä kuvaus ja toimialakohtainen jako ovat keskeisessä roolissa kokonaisuuden käsitteellisen ja taloudellisen etabloimisen kannalta. Tämä siksi, että tarkkaan määritettyä klusteria voidaan mitata. Hankkeen puitteissa tehty työ on myös tuottanut monella tapaa välillistä lisäarvoa elämystalouden toimijakentälle Pirkanmaalle. Tiedottaminen on lisääntynyt ja yrittäjille ja julkisen sektorin toimijoille on välittynyt markkinatietoutta ja strategista kokonaisnäkemystä toimintaympäristöstä heidän ydintoimintojensa tueksi. 6

7 Hankkeen nimi FIMA/GIM JA MINIKLUSTEREIDEN KV-VERKOSTON RAKENTAMINEN OSANA EIT VALMISTELUA Hankenumero Hermia Oy Toteutusaika: Rahoituslähde Varaukset Sitoumukset Maksatukset Sitoumukset Kokonaisrahoitus Julkinen rahoitus yht Kans. julk. rahoitus Valtio Kunta Muu rahoitus yht Yksityinen FIMA (Forum for Intelligent Machines) on yhteistyöfoorumi, jonka jäsenenä on noin 40 älykkäiden työkoneiden alan merkittävintä yritystä. GIM (Generic Intelligent Machines) on Suomen Akatemian nimeämä älykkäiden koneiden huippuyksikkö, jossa tutkitaan liikkuvien älykkäiden koneiden kehittämisessä tarvittavia menetelmiä ja teknologioita. Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti EIT (European Institute of Innovation and Technology) aloitti toimintansa syksyllä Instituutin tavoitteena on edistää Euroopan kestävää talouskasvua ja kilpailukykyä. Ehdotukset ensimmäisiksi osaamis- ja innovaatioyhteisöiksi (KIC, Knowledge and Innovation Community) tullaan pyytämään kesäksi Hankkeessa rakennetaan kansainvälistä toimijaverkostoa ja toimintamallia eurooppalaiselle tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnalle osana laajempaa EIT -valmisteluprosessia. Hankkeen aikana selvitetään potentiaaliset yliopistokumppanit ja yritysverkostokumppanit FIMAlle ja GIMille. Valittujen partnereiden kanssa rakennetaan yhteinen kehittämisagenda ja uudentyyppinen tiivis kansainvälinen toimintamalli. Hanke koostuu seuraavista toimenpidekokonaisuuksista: suunnitelman tarkentaminen, perusidean rakentaminen, potentiaalisten partnereiden etsiminen, yhteistyöneuvottelut, toimintamallin suunnittelu, KIC sisällön valmistelu, EIT valmistelun seuraaminen, tiedottaminen. Hankkeen rahoituksella ei tehdä kaikkea em. sisältöä, vaan käydään neuvotteluja ja rakennetaan konseptia sekä projektoidaan sen eri tehtäviä. Hankkeen aikana rakennettiin kaikkiaan kolmea erilaista toimintamallia ja yhdestä jätettiin Energy Hills niminen konsortiohakemus EIT energia KIC hakuun yhdessä RWTH Aachenin, Birminghamin, Wienin, Madridin, Lodsin ja Benelux maiden kanssa. Siitä huolimatta, että kyseinen hakemus ei mennyt läpi, konsortio jatkaa toimintaansa. Keskeiset yliopistot alkuvaiheessa ovat TTY:n lisäksi RWTH Aachen, Birminghamin ja Wienin yliopistot. Yhteistyösopimuksia ollaan valmisteltu Torinon mekatroniikka klusterin ja Torino Polytechnicin kanssa sekä Lippen mekatroniikkaklusterin ja Bielefeldin yliopiston ja RWTH Aachenin kanssa. Syksyllä meni läpi Artemis EU-hanke, jota valmisteltiin mm. Torinon kontaktien pohjalta. Hankkeessa kartoitettiin Euroopan huippuyksiköt ja taustaryhmien kanssa käytiin keskustelut perusteista ja tavoitteista. Hankkeessa seurattiin aktiivisesti ICT ja Energiasektorin valmisteluja ja aktivoitiin yrityksiä, TTY:n laitoksia ja muita yliopistoja mukaan eri hankkeisiin. 7

8 Hankkeen nimi KULTTUURITUTKIMUS TUKEE MAAKUNTAA Hankenumero Pirkanmaan liitto Toteutusaika: Kokonaisrahoitus Julkinen rahoitus yht Kans. julk. rahoitus Valtio Kunta Hankkeessa tehdään perusselvitystyö kulttuuritutkimuksesta Pirkanmaalla. Selvitystyö tulee sisältämään nykytilanteen kokoamisen kulttuuritutkimukseen liittyen sekä analyysin siitä, mitä kulttuuritutkimuksessa Pirkanmaalla on tehty. Selvityksen avulla pystytään hyödyntämään jo olemassa olevia kulttuuritutkimuksen sisältöjä Pirkanmaalla, kun niistä hankkeen avulla saadaan kootusti tietoa. Hankkeen avulla toteutettiin perusselvitystyön tekeminen kulttuuritutkimuksesta Pirkanmaalla. Selvitystyön loppuraportissa on selvitetty kulttuuri(n)tutkimuksen käsitettä sekä maakunnan kulttuuriopetusta ja kulttuurintutkimusta korkeakoulutasolla, tutkimuksen rahoitusta maakunnassa, yhteistyötä, vuorovaikutusta, verkostoitumista ja keskittämistä maakunnassa. Selvityksen perusteella lopputoteamus on, että Pirkanmaahan kohdistuva kulttuuritutkimus ja tutkimuksesta tiedottaminen on vähäistä. Pirkanmaalla tulisi lisätä kulttuuritutkimuksen verkostoja. Tutkimusselvitys antaa pohjan Pirkanmaan kulttuurin toimenpideohjelman mukaiselle jatkotyölle. 8

9 Hankkeen nimi FOLK PASSI -KEHITTÄMISHANKE Hankenumero Suomen Nuorisoseurojen Liitto ry./pispalan Sottiisi Toteutusaika: Kokonaisrahoitus Julkinen rahoitus yht Kans. julk. rahoitus Valtio Kunta Muu rahoitus yht Yksityinen Folk Passin kehittämiseen tähtäävässä kokonaishankkeessa on mukana kahdeksan kansanmusiikkitapahtumaa. Tällä hankkeella toteutetaan Pispalan Sottiisin osuus Folk Passi -kehittämishankkeesta. Seitsemän muuta kansanmusiikkifestivaalia toimivat leader-toimintaryhmien alueilla. Hankkeessa järjestetään yritysyhteistyövalmennustilaisuuksia festivaaliorganisaatioiden henkilöstölle, tehdään Folk Passi -lipputuotteen tuotekehitystä, selvitetään sen myynti- ja markkinointikanavia, rakennetaan Folk Passi -brändi ja lanseerataan se julkisuuteen ja järjestetään yhteistilaisuuksia festivaaliorganisaatioiden henkilöstölle festivaalien välisen yhteistyön lisäämiseksi. Hankkeessa myös kartoitetaan käytössä olevat teknologiaratkaisut Folk Passin myyntiin ja jakeluun sekä tekniseen lipunmyyntikontrolliin. Folk Passin yhteiset web-sivut perustetaan leader-hanketta hallinnoivan Sata-Häme Soi ry:n palvelimelle. Hankkeen tuloksina voidaan mainita: - Kansanmusiikkifestivaalit jakoivat toisilleen nk. hiljaista tietoa liiketoimintaosaamisesta, markkinoinnista, esiintyjähankinnoista, yritysyhteistyöosaamisesta sekä hankeosaamisesta. - Yritysyhteistyökumppanien hankintaan ja hyvien yhteistyösuhteiden ylläpitoon saatiin uutta, tämän päivän tietoa ja osaamista. - Hankkeessa tehty yhteismarkkinointi tuki festivaalien omaa markkinointia. Merkittävä tulos oli folkfestivaalien imagon kehittyminen haluttuun suuntaan. - Syntyi kansanmusiikkifestivaalien verkosto ja festivaalien välinen yhteistyöosaaminen kasvoi: kumppanien hankinta, yhteistyösuhteiden jatkuva ylläpito ja pitkän tähtäimen kehittäminen. - Ammattimaisen festivaalitoiminnan osaaminen kasvoi: yhteistyö muiden festivaalien kanssa, tuotekehitystyö ja yhteismarkkinointi. 9

10 Hankkeen nimi VARALAN MUSEORAKENNUKSEN KUNNOSTUKSEN SUUNNITTELU Hankenumero Varalan Säätiö / Varalan Urheiluopisto Toteutusaika: Rahoituslähde Varaukset Sitoumukset Maksatukset Sitoumukset Kokonaisrahoitus Julkinen rahoitus yht Kans. julk. rahoitus Valtio Kunta Muu rahoitus yht Yksityinen Hankkeessa suunnitellaan Varalan museorakennuksen kunnostusta. Hankkeessa dokumentoidaan museoesineistön sijoittelu, tehdään selvitys rakennushistoriasta, korjausrakennussuunnitelma sekä LVIS- ja rakennesuunnitelmat. Lisäksi hankkeessa selvitetään rakennushankkeen rahoitusmahdollisuudet. Rakennuspiirustukset laaditaan opiskelijatyönä, joka ei aiheuta kustannuksia hankkeelle. Hankkeeseen ei sisälly varsinaisia korjausrakennustöitä. Suunnitteluhankkeen selvitysten ja tulosten perusteella tehdään päätökset itse rakennushankkeen aloittamisesta. Hankkeen tuloksena syntyi riittävästi luotettavaa tietoa, jotta Varalan Säätiö pystyi tekemään päätöksen jatkohankkeen eli museorakennuksen restauroinnin toteutuksesta. Suunnitteluhankkeessa tuotettiin tilaohjelma, jossa määritellään museorakennuksen tilojen tuleva käyttö, rakennushistoriallinen selvitys, hankesuunnitelma restaurointiprojektin toteuttamisesta rakennuspiirustuksineen ja aikatauluineen sekä rakennustapaselostus. Hankkeen tuloksena syntyi myös uudenlaista yhteistyötä kolmen tamperelaisen oppilaitoksen, Varalan Urheiluopiston, Tampereen aikuiskoulutuskeskuksen TAKK:n ja Tampereen ammattikorkeakoulun TAMK:n välille. Tärkeää oli myös maakuntamuseon kanssa tehty yhteistyö, jonka avulla varmistetaan, että restaurointi tehdään rakennuksen museaalisia ja kulttuurihistoriallisia arvoja kunnioittaen. Suunnitteluprojekti oli välttämätön edellytys sille, että varsinainen restaurointihanke voidaan toteuttaa. 10

11 Hankkeen nimi PARASTA PALVELUA PIRKANMAALTA Hankenumero Pirkanmaan Yrittäjät ry Toteutusaika: Kokonaisrahoitus Julkinen rahoitus yht Kans. julk. rahoitus Valtio Kunta Muu rahoitus yht Yksityinen Hanke on palveluliiketoimintaa edistävä kokonaisvaltainen viestintä- ja yhteistoimintahanke, jossa yhdistetään maakunnan eri toimijat yhteiseen Parasta palvelua Pirkanmaalta -kehittämis-teemaan, hankkeen toimenpiteisiin sekä kehittämisprosesseihin. Hankkeessa aktivoidaan kotitalouksia, kuntia ja yrityksiä käyttämään Pirkanmaan pkyritysten palveluita sekä lisäämään keskinäistä yhteistyötä tiedotus- ja viestintätoimenpitein sekä erilaisten tapahtumien avulla. Hankkeessa järjestetään muun muassa seudullisia tiedotus- ja aktivointitilaisuuksia sekä maakunnallisia yhteistoimintatapahtumia. Lisäksi toteutetaan palvelualan tiedotuskampanjoita ja eri teemoihin (mm. terveysja hyvinvointiyrittäjyys, matkailu- ja kesätapahtumat, kauppa ja logistiikka, luovat toimialat ja liike-elämän palvelut) liittyviä tiedotuspaketteja julkaistaviksi pirkanmaalaisissa medioissa. Tiedotusta kohdistetaan niin yksityisille kuluttajille kuin julkiselle sektorille. Yritysten palvelutason kohottamiseksi erityisen tärkeätä on saada maakunnan yritykset mukaan panostamaan henkilökunnan kanssa palvelutilanteisiin ja niiden kehittämiseen. Palvelutasokeskustelu edistää samalla pk-yritysten verkostoitumista ja rohkaisee niitä ottamaan osaa julkisen sektorin, kuntien ja valtion paikallishallinnon järjestämiin tarjouskilpailuihin. Hankkeen alkuvaiheessa vuonna 2008 toimenpiteet olivat etupäässä viestintää yrityksille. Vuodesta 2009 lähtien hankkeen teemoilla alettiin kampanjoida myös kuluttajille. Hankkeen tuloksena yrittäjäjärjestöille on saatu aikaan uudenlainen tapa viestiä yksittäisten pienten yritysten puolesta kuluttajien suuntaan ja tuoda esille pk-yritysten tarjoamien palveluiden merkitystä. Mediassa tapahtuvan kampanjoinnin avulla kannustettiin kaikkia pirkanmaalaisia lähipalveluiden käyttämiseen. Resurssit keskitettiin kahteen suurempaan kampanjakokonaisuuteen, jotta haluttu viesti ja kampanjalogon merkitys saataisiin läpi mahdollisimman laajalti. Hankkeen teema oli esillä yrittäjäjärjestön järjestämissä yrittäjille suunnatuissa tilaisuuksissa ja viestintämateriaalissa. Yrittäjille on tarjottu tilaisuuksia tuoda esille omaa yritystä ja sen palveluita erilaisten tapahtumien, internet-sivuston, palvelupankin ja kampanjamateriaalien avulla. Parasta palvelua Pirkanmaalta -logolla tuodaan positiivisesti pirkanmaalaista palveluyrittäjyyttä esiin. Logoa käyttävät yritykset muodostavat verkoston, jossa yhteisenä nimittäjänä on hyvä palvelu. Vaikka hanke on päättynyt, Parasta palvelua Pirkanmaalta -teema jatkuu Pirkanmaan Yrittäjien toiminnassa koko vuoden

12 Hankkeen nimi TEKNOLOGIAYHTEISTYÖ NOVOSIBIRSKIN JA PIRKANMAAN ALUEILLA Hankenumero Hermia Yrityskehitys Oy Toteutusaika: Kokonaisrahoitus Julkinen rahoitus yht Kans. julk. rahoitus Valtio Kunta Muu rahoitus yht Yksityinen Hankkeessa päivitetään lähtökohdat Pirkanmaan ja Novosibirskin alueiden väliselle konkreettiselle yhteistyölle ja rakennetaan malli, jolla korkeatasoinen käytännön tutkimus- ja teknologiayhteistyö Novosibirskin ja Pirkanmaan välillä voidaan toteuttaa. Hankkeen aikana kartoitetaan osapuolten yhteistyömahdollisuudet, tahtotilat, valmiudet, aikataulut ja resurssit yhteistyön ylösajamiseen. Lähtökohtana esiselvitykselle on tutkimusyhteistyö ensisijaisesti Tampereen teknillisen yliopiston sekä Novosibirskin alueen tiedeyliopistojen ja tutkimuslaitosten kesken. Tämän avulla pystytään luomaan kehityshankkeet, joilla helpotetaan mm. tutkijoiden siirtymistä, tutkimusyhteistyötä sekä yksittäisten teknologioiden siirtoa tutkimustuloksista kaupallisiin sovelluksiin. Tavoitteena on myös tehdä selvitykset, jolla kasvuvaiheen teknologiayritysten spin-offeja houkutellaan Novosibirskistä Pirkanmaalle. Teknologiansiirtoon ja tutkimusyhteistyöhön rakennetaan esiselvityksessä malli, joka palvelee kiinnostuneita yliopistoja, korkeakouluja ja kehitysorganisaatioita. Näiden rakenteiden kautta voidaan tehostaa tutkimustulosten kaupallistamista. Hankkeen tavoitteena oli luoda alueiden välille rakenteet jatkuvalle yhteistyölle. Hankkeen aikana tehtiin kaksi vierailua Novosibirskiin, jossa tavattiin keskeisiä tutkimus- ja tiedeyhteisön edustajia. Novosibirskiä sekä sen tutkimustoimintaa ja yrityksiä esiteltiin tamperelaisille avaintoimijoille, mm. Kauppakamarille, VTT:lle ja TTY:lle. Aktiivisuus oli Novosibirskin puolelta odotettua vilkkaampaa ja yhteistyö käynnistyi monella taholla. Tutkimusyhteistyön puolella TTY löysi yhteisiä kiinnostuksen kohteita mm. pinnoitustutkimuksesta. Myös tutkijavaihtoa ja yhteisiä tutkimusprojekteja alettiin valmistella. Yrityskohtaisia jatkoprojekteja käynnistettiin ja teknologiansiirtohankkeissa on useita keksintöjä, joiden kehittämistä ja kaupallistamista voitaisiin edistää Pirkanmaalla. Seuraava askel on hankkeessa suunniteltu jatkohanke, kansainvälisen Startup-Centerin perustaminen Pirkanmaalle, jossa voitaisiin kehittää ja kaupallistaa venäläisiä tutkimustuloksia kansainvälisille markkinoille. 12

13 Hankkeen nimi KIRJASTOPALVELUJEN AUTOMATISOINNIN PILOTOINTI Hankenumero Lempäälän kunta Toteutusaika: Kokonaisrahoitus Julkinen rahoitus yht Kans. julk. rahoitus Valtio Kunta Hankkeessa pilotoidaan ensimmäisenä Suomessa kirjastoautomaattia Lempäälän Ideaparkissa Lasten- ja Nuorten kulttuurikeskus PiiPoon yhteydessä. Bokomaten-automaatti on kustannustehokas ratkaisu tuoda automatisoimalla kirjastopalveluja asiakkaiden ulottuville. Bokomaten mahdollistaa perinteisestä poikkeavan tavan järjestää aineiston lainauspalvelu uudenlaisessa toimintaympäristössä ja uutta teknologiaa soveltaen automaatti toimii kuin pieni kirjasto ilman henkilökuntaa. Hankkeessa evaluoidaan ja kehitetään tekniikkaa ja palvelukonseptia yhteistyössä Tampereen yliopiston informaatiotutkimuksen laitoksen ja laitetoimittajan kanssa. Evaluointi hyödyntää myös Ruotsissa vastaavista järjestelmistä saatuja kokemuksia. Automaatti on kaikkien Piki-kirjaston asiakkaiden käytössä. Hankkeesta saatujen kokemusten pohjalta järjestetään kirjastopalvelujen sidosryhmien kanssa asiaa käsittelevä seminaari ja tehtyjen tutkimusten tulokset julkaistaan käytettäväksi kirjastopalvelujen kehityksen tukena tulevaisuudessa. Hankkeessa pyrittiin edistämään kirjastopalveluiden saatavuutta perustamalla kirjastoautomaatti (Kirjamaatti) Lempäälän Ideaparkkiin. Kirjamaatti oli käytettävissä aina Ideaparkin aukioloaikoina. Hankkeessa sovellettiin ensimmäisenä Suomessa uutta teknologiaa, ja Kirjamaatti saikin näkyvyyttä mediassa. Hankkeen aikana tuli myös yhteydenottoja eri puolilta Suomea. Hankkeessa kerättiin tietoa automaatin asiakkaista, palvelun käytöstä ja asiakastyytyväisyydestä, joiden pohjalta pystyttiin kehittämään järjestelmän teknisiä ominaisuuksia, aineistonvalintaa sekä palvelumuotoja. Tekniset ongelmat viivästyttivät automaatin käyttöönottoa ja lopulta vihkiäisiä vietettiin joulukuussa Tekniset ongelmat ja käyttökatkot varjostivat muutenkin Kirjamaatin käyttöä. Sekä asiointikerrat että lainamäärät ovat vähentyneet kahden vuoden aikana. Lempäälän kunta onkin päättänyt luopua Kirjamaatista ja siten kirjastopalveluiden automatisointi jäi määräaikaiseksi pilottihankkeeksi. 13

14 Hankkeen nimi SEITSEMISEN - HELVETINJÄRVEN -MATKAILUALUEEN YRITYSTOIMINTA- YMPÄRISTÖN KEHITTÄMISHANKE Hankenumero Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Oy Toteutusaika: Kokonaisrahoitus Julkinen rahoitus yht Kans. julk. rahoitus Valtio Kunta Hankkeessa jatketaan vuonna 2008 valmistuneessa Seitsemisen - Helvetinjärven luontomatkailusuunnitelmassa asetettujen strategisten tavoitteiden toteuttamista. Hankkeessa selvitetään muun muassa mukana olevien kuntien Seitsemisen Helvetinjärven aluekokonaisuutta koskevat tavoitteet ja luontomatkailusuunnitelmassa esitettyjen jatkotoimenpiteiden tämänhetkinen tila. Lisäksi selvitetään alueella toimivien yrittäjien halu ja valmiudet kestävän luontomatkailun kehittämiseen alueella sekä keskeisten toimijoiden halukkuus yhteistyöryhmän muodostamiseen ja ryhmän pysyvään toimintaan sitoutumiseen. Hankkeessa laaditaan alueen yritystoimintaympäristöä koskeva pitkän aikavälin kehittämissuunnitelma ja sen sekä aiemmin valmistuneen luontomatkailusuunnitelman tavoitteista johdettu lyhyen aikavälin konkreettinen toimenpideohjelma. Hankkeessa järjestetään osallistuville kohderyhmille benchmarkingmatka kotimaan matkailukohteeseen, joka parhaiten soveltuu hankkeen vertailuoppimiskohteeksi. Lisäksi hanke järjestää alueellisia ja verkostokohtaisia tilaisuuksia yrityksille, kunnille ja muille sidosryhmille. SYTYKE-hankkeessa pohdittiin, kuinka Seitsemisen Helvetinjärven matkailualueesta saadaan vuoteen 2020 mennessä kansainvälisesti kiinnostava ja valtakunnallisesti tunnettu kestävän luontomatkailun kärkikohde Pirkanmaalla. Hanke sai alulle positiivisen kehityskulun, jossa luontomatkailualueen yrittäjien verkostoituminen sekä Metsähallituksen ja yritysten yhteistyösopimukset ovat lisääntyneet. Hankkeen yhtenä tuloksena syntyi yli 20 yrityksen muodostama Vihreä Sydän -verkosto, ja yhteistyössä GoTampereen ja yrittäjien kanssa syntyi aloitettu viikko-ohjelma, josta on luvassa tulevalle talvikaudelle uusi versio. SYTYKE-hanke tuotti kehittämissuunnitelman, toimenpideohjelman ja Hyvinvointimatkailun kehittämiskeskus -konseptin synnytettävälle keskittymälle. Hankkeen tuloksena on käynnistetty useiden eri kehittämishankkeiden valmistelutyöt kehittämissuunnitelman toteuttamiseksi. SYTYKE-hankkeen voidaan arvioida saavuttaneen tavoitteensa hyvin ja osin jopa ylittäneen ne. Esimerkiksi alkuperäistä ajatusta pysyvän yhteistyöryhmän roolista on hankkeen aikana viety pidemmälle ja tavoitteena on perustaa Hyvinvointimatkailun kehittämiskeskus, joka aikanaan vakiinnutetaan osaksi TAMK:n normaalia toimintaa. Hankkeen aikana kypsyi ajatus luontomatkailun kytkemisestä laajempaan hyvinvointimatkailun kokonaisuuteen, johon kuuluu uutena mahdollisuutena myös terveysmatkailu. 14

15 Hankkeen nimi PARAS PÄIVYSTYS PIRKANMAALLE Hankenumero Pikassos Oy, sosiaalialan osaamiskeskus Kanta-Hämeessä, Pirkanmaalla ja Satakunnassa Toteutusaika: Kokonaisrahoitus Julkinen rahoitus yht Kans. julk. rahoitus Valtio Kunta Hankkeessa tehdään selvitystyö maakunnallisen lastensuojelun sosiaalipäivystyksen mahdollistamiseksi Tampereen sosiaalipäivystyksen toteuttamana aktiivipäivystyksenä. Selvitystyön kohteena on tiedontuotanto, päivystyksen laatukriteerit, päivystysprosessin standardointi ja lastensuojeluprosessien yhdenmukainen kuvaaminen, suunnitelma lastensuojelun kriisipaikkajärjestelmäksi, kestävä malli kustannusten jakoperusteiksi ja tietohallinnon ratkaisuiksi maakunnallisessa päivystyksessä. Tampereen sosiaalipäivystyksen palvelujen ulkopuolella on nyt 12 Pirkanmaan kuntaa tai kaupunkia (Punkalaidun, Sastamala, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Parkano, Kihniö, Virrat, Ruovesi, Mänttä- Vilppula, Juupajoki, Kuhmalahti ja Pälkäne). Tampereen kaupunginhallitus on päättänyt, että lastensuojelun sosiaalipäivystys voidaan laajentaa maakunnalliseksi kahden vuoden kokeiluna. Sastamala ja Punkalaidun ovat päättäneet järjestää päivystyksen edelleen omana palvelutuotantonaan. Hankkeessa tehtiin selvitystyö maakunnallisen lastensuojelun sosiaalipäivystyksen toteuttamisesta. Hankkeen tavoitteita olivat: kymmenen kunnan yhteinen kriisipaikkajärjestelmä, kustannusten jakopohjan selvittäminen, tietohallinnon kehittäminen, sosiaalipäivystyksen laatukriteeristön kehittäminen ja prosessien kuvausten yhtenäistäminen sekä päivystysprosessien standardointi. Hankkeessa järjestettiin kuntatapaamisia ja maakunnallinen, moniammatillinen (sosiaaliala, hätäkeskus, poliisi ym.) työkokous sekä tiedotettiin kehittämistyöstä eri tahoille. Hankkeen tuloksena solmittiin yhteistoimintasopimus Tampereen kaupungin ja 10 kunnan välille. Palveluntuottajien ja kuntien kesken sovittiin kriisipaikkajärjestelmästä. Lastensuojelua koskevaa tietohallintaa kehitettiin. Tampereen sosiaalipäivystys toteuttaa sosiaalipäivystyksen uutta mallia koejaksolla Ohjausryhmä valmistelee pysyväisluonteisen sosiaalipäivystysjärjestelmän luomista Pirkanmaalle. 15

16 Hankkeen nimi KUNTAOMISTEISEN SOSIAALISEN YRITYKSEN MALLI JA LIIKETOIMINTA- SUUNNITELMAN LAADINTA Hankenumero Nokian kaupunki Toteutusaika: Rahoituslähde Varaukset Sitoumukset Maksatukset Sitoumukset Kokonaisrahoitus Julkinen rahoitus yht Kans. julk. rahoitus Valtio Kunta Hankkeessa tuotetaan kuntaomisteinen inhouse-periaatteella toimiva sosiaalisen yrityksen malli ja liiketoimintasuunnitelma. Laadintatyö perustuu Tampereen kaupungin laatimaan selvitykseen Tampereen kaupungin oman sosiaalisen yrityksen perustamisesta. Hankkeessa räätälöidään aiempien selvitysten pohjalta soveltuva malli Nokian kaupungille (Nokian oma sosiaalinen yritys/useamman kunnan yhteinen sosiaalinen yritys/seutukunnallinen sosiaalinen yritys). Hanketta toteutetaan yhteistyössä Tampereen kaupungin ja Pirkkalan kunnan kanssa. Kuntayhteistyön kautta arvioidaan Tampereen seutukuntaa parhaiten palveleva sosiaalisen yrityksen malli ja yhteistyötapa sosiaalisen yritystoiminnan käynnistämiseksi. Hankkeessa tehtiin selvitys Nokian kaupungin ja mahdollisesti useamman kunnan työllisyyden hoidon kehittämiseksi sosiaalisen yrityksen keinoin. Selvitystyöstä vastasi Innolink Research Oy yhteistyössä Verte Oy:n ja Nokian kaupungin kanssa. Alun perin suunniteltu yhteistyö Pirkkalan kunnan kanssa ei toteutunut. Hankkeen alkuvaiheessa kartoitettiin Nokian kaupungin palvelukeskusten tarpeet ja mahdollisuudet in-house muotoisten palveluiden hankintaan kuntaomisteiselta sosiaaliselta yritykseltä. Kartoitustyön perusteella laadittiin alustava työllisyyden hoidon prosessikuvaus palvelurakenteen muodostumisesta. Alustavan liiketoimintasuunnitelman laadintatyö aloitettiin prosessikaavion pohjalta. Liiketoimintasuunnitelman laadinnan alkuvaiheessa tuli ilmi, ettei edellytyksiä kuntaomisteisen sosiaalisen yrityksen perustamiselle ole olemassa johtuen kaupungin sen hetkisestä taloudellisesta tilanteesta. Liiketoimintasuunnitelman laadintaa päätettiin jatkaa eteenpäin Verte Oy:n lähtökohdista. Työn edetessä kuitenkin todettiin, ettei Verte Oy:n toiminnalle sosiaalisena yrityksenä löydy sellaista lisäarvoa, että yritys hakeutuisi sosiaaliseksi yritykseksi, ja liiketoimintasuunnitelman laadinta päätettiin keskeyttää. Selvityksen perusteella työllisyyden kehittäminen Nokialla sosiaalisen yrityksen keinoin ei ole toteutettavissa kuntaomisteisen sosiaalisen yrityksen avulla. Sen sijaan työllisyyden hoito hankkeessa laaditun prosessikuvauksen mukaisena käynnistyi tammikuussa Yhteenvetona voidaan todeta, että hankkeen kautta työllisyyden hoitoon saatiin kokonaan uusi yritysvetoinen toteutustapa. 16

17 Hankkeen nimi AVOIN INNOVAATIO JA MONIALAISTEN PROJEKTIEN JOHTAMINEN AIMO-CASE DEMOLA Hankenumero Hermia Oy Toteutusaika: Rahoituslähde Varaukset Sitoumukset Maksatukset Sitoumukset Kokonaisrahoitus Julkinen rahoitus yht Kans. julk. rahoitus Valtio Kunta Muu julk. rahoitus Muu rahoitus yht Yksityinen Syksyllä 2008 aloitti toimintansa TE-keskuksen pääosin rahoittamana Demola-hanke, jossa tamperelaisten korkeakoulujen ja yliopistojen opiskelijat voivat osana opintojaan sekä tiiviissä yritysyhteistyössä toteuttaa ohjelmistojen ja digitaalisten palvelujen monitieteisiä kehityshankkeita. Kehityshankkeet perustuvat pääasiassa yritysten tarjoamiin kiinnostaviin palvelukonsepteihin. Kehityshankkeiden tuloksena on toimivia tuote- ja palveludemonstraatioita, joiden pohjalta syntyy uusia tuotteita, palveluita sekä yrityksiä. Tässä hankkeessa tarkastellaan avoimen innovaatioyhteisön johtamista edellä kuvatun Demolan toiminnan yhteydessä. Hankkeessa keskitytään johtamisen menetelmiin ja työkaluihin ja luodaan siten edellytyksiä demo-vetoisen toiminnan synnyttämiseen myös Demolan ulkopuolella yrityksissä, yhteisöissä ja oppilaitoksissa. Yhteistyöverkoston laajuus sekä yhteistyön osapuolten toiminnan eroavaisuudet aiheuttavat avoimen innovaatioyhteisön johtamiselle erityisiä haasteita. Hankkeen keskeiset toimenpiteet: 1) Demolan ja projektiryhmien toiminnan seuraaminen 2) Kirjallisuuskatsaus 3) Johtamismallin määrittely 4) Määritetyn johtamismallin toimivuuden varmistaminen (pilotointi Demolan toiminnassa) Hankkeen aikana tarkasteltiin kattavasti Demolan toimintamallia niin teoreettisten viitekehysten kuin Demolatiimien työn ja palautteen tarkastelun avulla. Tämän tuloksena hankkeessa syntyi huomattavasti Demolan tomintaa ja sen kehittämistä tukevaa tietoa erityisesti toimijaverkoston dynamiikasta arvonluontiprosessissa. Tämän tiedon avulla hankkeessa muodostettiin kokonaisvaltainen malli Demola-toiminnan organisoimiseen sekä määritettiin palveluprosessit monialaisten projektitiimien johtamiseen. 17