VUOSIEN 2009 JA 2010 AIKANA PÄÄTTYNEET MENNESSÄ LOPPUUNMAKSETUT MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHAHANKKEET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VUOSIEN 2009 JA 2010 AIKANA PÄÄTTYNEET 31.12.2010 MENNESSÄ LOPPUUNMAKSETUT MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHAHANKKEET"

Transkriptio

1 VUOSIEN 2009 JA 2010 AIKANA PÄÄTTYNEET MENNESSÄ LOPPUUNMAKSETUT MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHAHANKKEET Hankkeen nimi AER TAMPERE 2008 Hankenumero Pirkanmaan liitto Toteutusaika: Kokonaisrahoitus Julkinen rahoitus yht Kans. julk. rahoitus Valtio Kunta Muu rahoitus yht Yksityinen Pirkanmaan liitto järjestää Euroopan alueiden liiton, AER:n (Assembly of the European Regions) vuoden 2008 yleiskokouksen. AER on Euroopan alueiden tavoitteita edistävä yhteistyö- ja edunvalvontaorganisaatio, jonka jäsen Pirkanmaan liitto on ollut vuodesta AER edustaa ja ajaa alueiden tavoitteita erityisesti suhteessa Euroopan unionin toimielimiin, edistää alueiden välistä yhteistyötä, nostaa keskusteluun alueiden ja koko Euroopan kannalta ajankohtaisia teemoja ja vaikuttaa toimijana eri tavoin alueita koskevien asioiden hyväksi. AER:llä on 255 jäsenaluetta ja osallistujamäärä vuosittaisissa yleiskokouksissa on vaihdellut henkilön välillä. Projekti hankkii kokouspaikan ja sen edellyttämän tekniikan, tarvittavat kokouspalvelut ja muut palvelut ostopalveluna. Projektin suunnittelussa, toteutuksen yleisjohdossa ja tietyissä erityistehtävissä edellytetään myös liiton työpanosta. Yleiskokouksen yhteydessä liitto tarjoaa maakunnan toimijoille, seutukunnille, kunnille ja muille aluekehitykseen osallistuville poikkeuksellisen mahdollisuuden kontaktien luomiseen ja verkostoitumiseen. Kokouksen osallistujille tarjotaan mahdollisuus tutustua Pirkanmaahan ja sen pääkaupunkiin Tampereeseen, siellä tapahtuvaan aluekehitystyöhön, tutkimukseen, teknologia- ja innovaatiotoimintaan ja elinkeinoelämän kehittämiseen. Euroopan Alueiden Liiton yleiskokousisännyys teki Pirkanmaata ja Tamperetta tunnetuksi laajasti Euroopassa ja erityisesti sellaiselle kohderyhmälle, jota muutoin ei vastaavassa laajuudessa ole mahdollista tavoittaa. Kokoukseen osallistui noin 500 edustajaa Euroopasta ja sen ulkopuolelta. Puhujia ja toimijoita oli mukana yli 30 eri maasta. Kokous loi edellytyksiä uusien yhteistyösuhteiden syntymiselle ja alueiden välisille kumppanuuksille kehittämisasioissa. Monet kongressiosallistujat hyödynsivät kokousta järjestämällä sen aikana omia kokouksia/tilaisuuksia edistääkseen yhteistyötä oman alueensa/maansa sisällä tai muiden alueiden/toimijoiden kanssa. 1

2 Hankkeen nimi HANKETOIMINNAN AKTIVOINTI PIRKANMAALLA Hankenumero Pirkanmaan liitto Toteutusaika: Pirkanmaan ja Tampereen tunnettuus ja alueiden edustajien vuorovaikutus puolestaan vahvistivat edellytyksiä yhteisten tavoitteiden löytämiselle ja myös hankkeiden toteuttamiselle. Mittava kokous sai julkisuutta, jonka kautta vaikutetaan osaltaan Euroopan Unionin ja EU:n alueita koskevien asioiden tunnettavuuden lisäämisessä erityisesti kansalaisia lähellä olevissa asioissa. Vuosikokouksen pitäminen vaikutti osaltaan myönteisesti Tampereen asemaan kansainvälisten konferenssien järjestämispaikkana, mikä edistää tähän liittyvän matkailuelinkeinon kehittymistä entisestään kiristyvässä kilpailutilanteessa. Hanke toteutti Pirkanmaan liiton tavoitteet alueiden välisessä ja kansainvälisessä yhteistyössä ja tunnetuksi tekemisessä. Kokonaisrahoitus Julkinen rahoitus yht Kans. julk. rahoitus Valtio Kunta Hankkeen kautta tuetaan seutukuntia niiden uudistaessa seudullisia kehittämissuunnitelmiaan osana maakunnan suunnittelujärjestelmää. Pääpaino on hankeideoinnissa ja -jalostuksessa sekä seutujen sisäisen ja seutujen välisen yhteistyön lisäämisessä. Hankkeen kautta toteutetaan hankeideointeja, joissa julkisella haulla pyydetään seuduilta ideoita hankkeista. Hankeideoita kehitetään yhdessä rahoittajien kanssa niin, että mahdollisimman moni jalostuisi rahoitushakemukseksi ja tulokselliseksi kehittämishankkeeksi. Hankkeessa toteutetaan myös kehittämishankkeiden ideointia ja jalostamista yhdessä yksittäisten hakijoiden kanssa. Hankkeen tavoitteena on ollut rahoitusmahdollisuuksista tiedottaminen ja ns. hyvien hankkeiden aikaansaaminen. Pääasiallisena toimenpiteenä koko hankkeen ajan on ollut hanketoimijoiden neuvonta ja suunnittelutuki. Alustavia hankesuunnitelmia on kommentoitu ja ohjattu hakijoita oikeisiin rahoituslähteisiin. Hankkeen aikana toteutettiin kaksi seutukierrosta, joiden tavoitteena oli rahoitusmahdollisuuksista tiedottaminen. 2

3 Hankkeen nimi PIRKANMAAN KULTTUURIPORTTI Hankenumero Tampereen kaupunki Toteutusaika: Kokonaisrahoitus Julkinen rahoitus yht Kans. julk. rahoitus Valtio Kunta Hankkeessa laaditaan konseptisuunnitelma ja toteuttamisselvitys Pirkanmaan alueen kulttuurin tekijöitä markkinoivasta palvelusta. Palvelun kohderyhmät ovat kulttuurialan (esim. musiikki, kuvataide, tanssi, teatteri, sirkus, muut esittävät taiteet, kirjallisuus, käsityö, muotoilu, muoti, elokuva, animaatio) tekijät Pirkanmaalla, jotka haluavat tavoittaa potentiaalisen asiakkaan. Hankkeessa suunniteltavan palvelun kautta loppukäyttäjät, kyseisiä palveluita tarvitsevat tahot, tavoittavat suoraan edellä mainitut kulttuurialan toimijat. Varsinainen palvelun rakentamisvaihe toteutetaan erillisellä rahoituksella hyödyntäen tämän projektin tuloksia. Hankkeen keskeiset toimenpiteet ovat: 1. Palvelun konseptisuunnitelma (mm. palvelun tavoitteiden, kohderyhmien, sisältöjen ja toiminnallisuuden määrittely) 2. Palvelun toteutusedellytysten selvitys (mm. teknologisen ratkaisun ja ylläpidon suunnittelu sekä palvelun ansaintamahdollisuuksien arviointi) 3. Ydintoimijaverkoston ja avainkumppaneiden identifiointi sekä sitouttaminen (mm. koulutustilaisuudet ja tapaamiset kulttuurin tekijöille). Hankkeen tavoitteena on tuottaa konseptisuunnitelma ja toteuttamisselvitys verkkopalvelusta, joka yhdistää pirkanmaalaisen kulttuurialan osaamisen ja alan kysynnän. Suunniteltavan palvelun on tarkoitus toimia kulttuuritoimialan markkinointikanavana ja mahdollistaa erityisesti alan pienten toimijoiden lisääntyvä näkyvyys. Palvelun on tarkoitus lisätä alan tekijöiden työtilaisuuksien määrää, kun sen kautta kuka tahansa voi suoraan tavoittaa luovan alan toimijat. 3

4 Hankkeen nimi YKSITYISEN PÄIVÄHOIDON KEHITTÄMISKESKUS TAMPEREEN KAUPUNKISEUDULLE Hankenumero Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Toteutusaika: Rahoituslähde Varaukset Sitoumukset Maksatukset Sitoumukset Kokonaisrahoitus Julkinen rahoitus yht Kans. julk. rahoitus Valtio Kunta Hankkeessa suunnitellaan seudullinen yksityisten päivähoitopalvelujen kehittämiskeskus, jonka tehtävänä on parantaa yksityisen päivähoidon kysynnän ja tarjonnan kohtaantoa sekä lisätä yksityisen päivähoidon kilpailukykyä, osaamista ja innovaatioita. Hankkeessa kartoitetaan yksityisen päivähoidon nykyinen volyymi ja toimintamallit Tampereen kaupunkiseudulla ja tehdään vertailuanalyysi muiden suurten kaupunkiseutujen yksityisen päivähoidon kysynnästä ja tarjonnasta. Seudun kuntien yksityisen päivähoidon tukipolitiikan tilanne ja yhtenäisyys selvitetään ja määritellään yksityisen päivähoidon kriteerit ja vaatimukset. Niin ikään selvitetään yksityisen päivähoitotoimialan liiketoimintavalmiuksia ja markkinointiosaamista sekä keinoja niiden vahvistamiseksi. Hankkeessa suunnitellaan myös yksityisen päivähoidon sähköisen asioinnin mallia ja kehitetään yksityisen päivähoidon viranomaisvalvontaa ja -ohjausta siten, että yksityisellä palvelutuotannolla on yhtäläiset kehittymis- ja toimintaedellytykset Tampereen kaupunkiseudulla sijaintikunnasta riippumatta. Hankkeen alkuvaiheessa tavoiteltiin kehittämiskeskusta kokonaisuutena, erillisenä toimipisteenä, joka tarjoaa palveluita yrittäjille, perheille ja kunnille. Hankkeen etenemisen myötä kehittämiskeskuskäsite täsmentyi ja monimuotoistui. Lopputuloksena syntyi kehittämiskeskus, jonka toimintaperiaate perustuu sähköisiin palveluihin, verkostomaiseen yrityspalveluun ja tilaaja-tuottajamallin mukaiseen palveluiden tuottamiseen. Toimintamallissa kehittämiskeskus tuottaa palveluita, joita kunnat ovat aikaisemmin toteuttaneet sekä myös uusia palveluita, jotka parantavat yksityisen palvelutuottajan ja asiakkaan asemaa. Hankkeen tuloksiin pohjautuen tavoitteena on, että - Tampereen kaupunkiseudulle perustetaan yksityisen päivähoidon kehittämiskeskus - kehittämiskeskus rakentuu vaiheittain vuosina kehittämisvaiheeseen rekrytoidaan selvityshenkilö vuodelle käynnistetään sopimusneuvottelut isäntäkuntamallin käyttöönotosta vuoden 2010 aikana - käynnistetään sopimusneuvottelut kehittämiskeskuksen organisaatiosta ja rahoituksesta. 4

5 Hankkeen nimi SUURI VAIKUTUSALUETUTKIMUS PIRKANMAAN ALUE Hankenumero Pirkanmaan liitto Toteutusaika: Rahoituslähde Varaukset Sitoumukset Maksatukset Sitoumukset Kokonaisrahoitus Julkinen rahoitus yht Kans. julk. rahoitus Valtio Kunta Hankkeessa selvitetään maakunnallinen asiointisuuntautuminen, jota käytetään yhdessä muiden tietojen kanssa kehittämiskokoonpanojen suunnittelussa. Hankkeen tavoitteena oli selvittää maakunnallinen asiointisuuntautuminen, jota käytetään hyväksi yhdessä muiden tietojen kanssa suunniteltaessa kehittämiskokoonpanoja. Pirkanmaa on muodostunut varsin selkeästi Tampereen vaikutusalueen ympärille. Pirkanmaata voidaan pitää kulutusasioinnin ja työpaikka-asioinnin perusteella vahvasti Tampereen ympärille rakentuneena toiminnallisena maakuntana. Maakuntakeskuksen vetovoima vaimenee maakunnan reuna-alueita kohti siirryttäessä. Maakuntakeskuksen asema suhteessa seutukunta- ja aluekeskuksiin on vahvistunut ja keskusten hierarkia selkiytynyt. Tampereen vaikutusalue asioinnin ja työssäkäynnin suhteen on entisestään laajentunut ja vahvistunut Pirkanmaalla. Hankkeen tuottama tieto palvelee aluekehitystyötä laajasti sekä toimii perustana arvioitaessa seutukuntajaon toimivuutta. Hankkeen tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää myös muussa kehittämistyössä, mm. kehittämishankkeiden suunnittelussa ja niiden aluerajauksissa. Hanke loi uutta taustatietoa erityisesti kaupan ja palveluiden kehittämiseen. 5

6 Hankkeen nimi PIRKANMAAN ELÄMYSTALOUS -HANKE Hankenumero Tampereen kauppakamari Kohdealue Pirkanmaa Toteutusaika: Rahoituslähde Varaukset Sitoumukset Maksatukset Sitoumukset Kokonaisrahoitus Julkinen rahoitus yht Kans. julk. rahoitus Valtio Kunta Muu rahoitus yht Yksityinen Hanke perustuu Pirkanmaan liiton 2008 alkuvuodesta valmistuneeseen esiselvitykseen alueellisesta elämysteollisuuden klusterista ja sen kehittämismahdollisuuksista. Hankkeessa kuvataan elämystalouden klusteri Pirkanmaalla ja tehdään sitä koskevat kehittämisehdotukset. Tämä toteutetaan käyttämällä apuna tulo-työllisyys -menetelmää, jolla kuvataan elämystalouden ja matkailun taloudelliset vaikutukset Pirkanmaalle. Strategiset toimenpiteet määritetään alan toimijoiden ja yrittäjien kautta hankkeen aikana. Toimijoiden ja yrittäjien mielipiteitä ja ajatuksia kerätään eri foorumeista hankkeen aikana. Näitä ovat erillinen sähköinen kysely ja työseminaarit, jotka tullaan järjestämään 2009 alkuvuoden aikana. Hankkeessa tehtävä Pirkanmaan elämystalouden strategia valmistuu keväällä Lisäksi hankkeen yhteydessä tullaan tarkistamaan Pirkanmaan matkailun kärkituotestrategia. Hankkeen tuloksena syntyi Tampereen ja Pirkanmaan elämystalouden toimialastrategia vuosille Strategien ja strategiatyön vaikuttavuus määrittyy toimenpideohjelman täytäntöönpanon kautta, mutta jo tässä vaiheessa laajan toimijajoukon sitoutuneisuus antaa perusteita ennakoida tavoitellun vaikuttavuuden toteutumista. Tutkimusten hankinta ja tuloksista tiedottaminen sidosryhmille on myös ollut konkreettinen tulos. Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutusten selvittäminen kuntakohtaisesti antaa ensimmäistä kertaa tarkan ja vertailukelpoisen kuvauksen matkailun vaikutuksista yksittäisissä pirkanmaalaisissa kunnissa. Hankkeen toimeksiannossakin määritetyn alueellisen elämystalousklusterin kuvaus on myös merkittävä askel kehittämistyön kannalta. Strategiasta löytyvä kuvaus ja toimialakohtainen jako ovat keskeisessä roolissa kokonaisuuden käsitteellisen ja taloudellisen etabloimisen kannalta. Tämä siksi, että tarkkaan määritettyä klusteria voidaan mitata. Hankkeen puitteissa tehty työ on myös tuottanut monella tapaa välillistä lisäarvoa elämystalouden toimijakentälle Pirkanmaalle. Tiedottaminen on lisääntynyt ja yrittäjille ja julkisen sektorin toimijoille on välittynyt markkinatietoutta ja strategista kokonaisnäkemystä toimintaympäristöstä heidän ydintoimintojensa tueksi. 6

7 Hankkeen nimi FIMA/GIM JA MINIKLUSTEREIDEN KV-VERKOSTON RAKENTAMINEN OSANA EIT VALMISTELUA Hankenumero Hermia Oy Toteutusaika: Rahoituslähde Varaukset Sitoumukset Maksatukset Sitoumukset Kokonaisrahoitus Julkinen rahoitus yht Kans. julk. rahoitus Valtio Kunta Muu rahoitus yht Yksityinen FIMA (Forum for Intelligent Machines) on yhteistyöfoorumi, jonka jäsenenä on noin 40 älykkäiden työkoneiden alan merkittävintä yritystä. GIM (Generic Intelligent Machines) on Suomen Akatemian nimeämä älykkäiden koneiden huippuyksikkö, jossa tutkitaan liikkuvien älykkäiden koneiden kehittämisessä tarvittavia menetelmiä ja teknologioita. Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti EIT (European Institute of Innovation and Technology) aloitti toimintansa syksyllä Instituutin tavoitteena on edistää Euroopan kestävää talouskasvua ja kilpailukykyä. Ehdotukset ensimmäisiksi osaamis- ja innovaatioyhteisöiksi (KIC, Knowledge and Innovation Community) tullaan pyytämään kesäksi Hankkeessa rakennetaan kansainvälistä toimijaverkostoa ja toimintamallia eurooppalaiselle tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnalle osana laajempaa EIT -valmisteluprosessia. Hankkeen aikana selvitetään potentiaaliset yliopistokumppanit ja yritysverkostokumppanit FIMAlle ja GIMille. Valittujen partnereiden kanssa rakennetaan yhteinen kehittämisagenda ja uudentyyppinen tiivis kansainvälinen toimintamalli. Hanke koostuu seuraavista toimenpidekokonaisuuksista: suunnitelman tarkentaminen, perusidean rakentaminen, potentiaalisten partnereiden etsiminen, yhteistyöneuvottelut, toimintamallin suunnittelu, KIC sisällön valmistelu, EIT valmistelun seuraaminen, tiedottaminen. Hankkeen rahoituksella ei tehdä kaikkea em. sisältöä, vaan käydään neuvotteluja ja rakennetaan konseptia sekä projektoidaan sen eri tehtäviä. Hankkeen aikana rakennettiin kaikkiaan kolmea erilaista toimintamallia ja yhdestä jätettiin Energy Hills niminen konsortiohakemus EIT energia KIC hakuun yhdessä RWTH Aachenin, Birminghamin, Wienin, Madridin, Lodsin ja Benelux maiden kanssa. Siitä huolimatta, että kyseinen hakemus ei mennyt läpi, konsortio jatkaa toimintaansa. Keskeiset yliopistot alkuvaiheessa ovat TTY:n lisäksi RWTH Aachen, Birminghamin ja Wienin yliopistot. Yhteistyösopimuksia ollaan valmisteltu Torinon mekatroniikka klusterin ja Torino Polytechnicin kanssa sekä Lippen mekatroniikkaklusterin ja Bielefeldin yliopiston ja RWTH Aachenin kanssa. Syksyllä meni läpi Artemis EU-hanke, jota valmisteltiin mm. Torinon kontaktien pohjalta. Hankkeessa kartoitettiin Euroopan huippuyksiköt ja taustaryhmien kanssa käytiin keskustelut perusteista ja tavoitteista. Hankkeessa seurattiin aktiivisesti ICT ja Energiasektorin valmisteluja ja aktivoitiin yrityksiä, TTY:n laitoksia ja muita yliopistoja mukaan eri hankkeisiin. 7

8 Hankkeen nimi KULTTUURITUTKIMUS TUKEE MAAKUNTAA Hankenumero Pirkanmaan liitto Toteutusaika: Kokonaisrahoitus Julkinen rahoitus yht Kans. julk. rahoitus Valtio Kunta Hankkeessa tehdään perusselvitystyö kulttuuritutkimuksesta Pirkanmaalla. Selvitystyö tulee sisältämään nykytilanteen kokoamisen kulttuuritutkimukseen liittyen sekä analyysin siitä, mitä kulttuuritutkimuksessa Pirkanmaalla on tehty. Selvityksen avulla pystytään hyödyntämään jo olemassa olevia kulttuuritutkimuksen sisältöjä Pirkanmaalla, kun niistä hankkeen avulla saadaan kootusti tietoa. Hankkeen avulla toteutettiin perusselvitystyön tekeminen kulttuuritutkimuksesta Pirkanmaalla. Selvitystyön loppuraportissa on selvitetty kulttuuri(n)tutkimuksen käsitettä sekä maakunnan kulttuuriopetusta ja kulttuurintutkimusta korkeakoulutasolla, tutkimuksen rahoitusta maakunnassa, yhteistyötä, vuorovaikutusta, verkostoitumista ja keskittämistä maakunnassa. Selvityksen perusteella lopputoteamus on, että Pirkanmaahan kohdistuva kulttuuritutkimus ja tutkimuksesta tiedottaminen on vähäistä. Pirkanmaalla tulisi lisätä kulttuuritutkimuksen verkostoja. Tutkimusselvitys antaa pohjan Pirkanmaan kulttuurin toimenpideohjelman mukaiselle jatkotyölle. 8

9 Hankkeen nimi FOLK PASSI -KEHITTÄMISHANKE Hankenumero Suomen Nuorisoseurojen Liitto ry./pispalan Sottiisi Toteutusaika: Kokonaisrahoitus Julkinen rahoitus yht Kans. julk. rahoitus Valtio Kunta Muu rahoitus yht Yksityinen Folk Passin kehittämiseen tähtäävässä kokonaishankkeessa on mukana kahdeksan kansanmusiikkitapahtumaa. Tällä hankkeella toteutetaan Pispalan Sottiisin osuus Folk Passi -kehittämishankkeesta. Seitsemän muuta kansanmusiikkifestivaalia toimivat leader-toimintaryhmien alueilla. Hankkeessa järjestetään yritysyhteistyövalmennustilaisuuksia festivaaliorganisaatioiden henkilöstölle, tehdään Folk Passi -lipputuotteen tuotekehitystä, selvitetään sen myynti- ja markkinointikanavia, rakennetaan Folk Passi -brändi ja lanseerataan se julkisuuteen ja järjestetään yhteistilaisuuksia festivaaliorganisaatioiden henkilöstölle festivaalien välisen yhteistyön lisäämiseksi. Hankkeessa myös kartoitetaan käytössä olevat teknologiaratkaisut Folk Passin myyntiin ja jakeluun sekä tekniseen lipunmyyntikontrolliin. Folk Passin yhteiset web-sivut perustetaan leader-hanketta hallinnoivan Sata-Häme Soi ry:n palvelimelle. Hankkeen tuloksina voidaan mainita: - Kansanmusiikkifestivaalit jakoivat toisilleen nk. hiljaista tietoa liiketoimintaosaamisesta, markkinoinnista, esiintyjähankinnoista, yritysyhteistyöosaamisesta sekä hankeosaamisesta. - Yritysyhteistyökumppanien hankintaan ja hyvien yhteistyösuhteiden ylläpitoon saatiin uutta, tämän päivän tietoa ja osaamista. - Hankkeessa tehty yhteismarkkinointi tuki festivaalien omaa markkinointia. Merkittävä tulos oli folkfestivaalien imagon kehittyminen haluttuun suuntaan. - Syntyi kansanmusiikkifestivaalien verkosto ja festivaalien välinen yhteistyöosaaminen kasvoi: kumppanien hankinta, yhteistyösuhteiden jatkuva ylläpito ja pitkän tähtäimen kehittäminen. - Ammattimaisen festivaalitoiminnan osaaminen kasvoi: yhteistyö muiden festivaalien kanssa, tuotekehitystyö ja yhteismarkkinointi. 9

10 Hankkeen nimi VARALAN MUSEORAKENNUKSEN KUNNOSTUKSEN SUUNNITTELU Hankenumero Varalan Säätiö / Varalan Urheiluopisto Toteutusaika: Rahoituslähde Varaukset Sitoumukset Maksatukset Sitoumukset Kokonaisrahoitus Julkinen rahoitus yht Kans. julk. rahoitus Valtio Kunta Muu rahoitus yht Yksityinen Hankkeessa suunnitellaan Varalan museorakennuksen kunnostusta. Hankkeessa dokumentoidaan museoesineistön sijoittelu, tehdään selvitys rakennushistoriasta, korjausrakennussuunnitelma sekä LVIS- ja rakennesuunnitelmat. Lisäksi hankkeessa selvitetään rakennushankkeen rahoitusmahdollisuudet. Rakennuspiirustukset laaditaan opiskelijatyönä, joka ei aiheuta kustannuksia hankkeelle. Hankkeeseen ei sisälly varsinaisia korjausrakennustöitä. Suunnitteluhankkeen selvitysten ja tulosten perusteella tehdään päätökset itse rakennushankkeen aloittamisesta. Hankkeen tuloksena syntyi riittävästi luotettavaa tietoa, jotta Varalan Säätiö pystyi tekemään päätöksen jatkohankkeen eli museorakennuksen restauroinnin toteutuksesta. Suunnitteluhankkeessa tuotettiin tilaohjelma, jossa määritellään museorakennuksen tilojen tuleva käyttö, rakennushistoriallinen selvitys, hankesuunnitelma restaurointiprojektin toteuttamisesta rakennuspiirustuksineen ja aikatauluineen sekä rakennustapaselostus. Hankkeen tuloksena syntyi myös uudenlaista yhteistyötä kolmen tamperelaisen oppilaitoksen, Varalan Urheiluopiston, Tampereen aikuiskoulutuskeskuksen TAKK:n ja Tampereen ammattikorkeakoulun TAMK:n välille. Tärkeää oli myös maakuntamuseon kanssa tehty yhteistyö, jonka avulla varmistetaan, että restaurointi tehdään rakennuksen museaalisia ja kulttuurihistoriallisia arvoja kunnioittaen. Suunnitteluprojekti oli välttämätön edellytys sille, että varsinainen restaurointihanke voidaan toteuttaa. 10

11 Hankkeen nimi PARASTA PALVELUA PIRKANMAALTA Hankenumero Pirkanmaan Yrittäjät ry Toteutusaika: Kokonaisrahoitus Julkinen rahoitus yht Kans. julk. rahoitus Valtio Kunta Muu rahoitus yht Yksityinen Hanke on palveluliiketoimintaa edistävä kokonaisvaltainen viestintä- ja yhteistoimintahanke, jossa yhdistetään maakunnan eri toimijat yhteiseen Parasta palvelua Pirkanmaalta -kehittämis-teemaan, hankkeen toimenpiteisiin sekä kehittämisprosesseihin. Hankkeessa aktivoidaan kotitalouksia, kuntia ja yrityksiä käyttämään Pirkanmaan pkyritysten palveluita sekä lisäämään keskinäistä yhteistyötä tiedotus- ja viestintätoimenpitein sekä erilaisten tapahtumien avulla. Hankkeessa järjestetään muun muassa seudullisia tiedotus- ja aktivointitilaisuuksia sekä maakunnallisia yhteistoimintatapahtumia. Lisäksi toteutetaan palvelualan tiedotuskampanjoita ja eri teemoihin (mm. terveysja hyvinvointiyrittäjyys, matkailu- ja kesätapahtumat, kauppa ja logistiikka, luovat toimialat ja liike-elämän palvelut) liittyviä tiedotuspaketteja julkaistaviksi pirkanmaalaisissa medioissa. Tiedotusta kohdistetaan niin yksityisille kuluttajille kuin julkiselle sektorille. Yritysten palvelutason kohottamiseksi erityisen tärkeätä on saada maakunnan yritykset mukaan panostamaan henkilökunnan kanssa palvelutilanteisiin ja niiden kehittämiseen. Palvelutasokeskustelu edistää samalla pk-yritysten verkostoitumista ja rohkaisee niitä ottamaan osaa julkisen sektorin, kuntien ja valtion paikallishallinnon järjestämiin tarjouskilpailuihin. Hankkeen alkuvaiheessa vuonna 2008 toimenpiteet olivat etupäässä viestintää yrityksille. Vuodesta 2009 lähtien hankkeen teemoilla alettiin kampanjoida myös kuluttajille. Hankkeen tuloksena yrittäjäjärjestöille on saatu aikaan uudenlainen tapa viestiä yksittäisten pienten yritysten puolesta kuluttajien suuntaan ja tuoda esille pk-yritysten tarjoamien palveluiden merkitystä. Mediassa tapahtuvan kampanjoinnin avulla kannustettiin kaikkia pirkanmaalaisia lähipalveluiden käyttämiseen. Resurssit keskitettiin kahteen suurempaan kampanjakokonaisuuteen, jotta haluttu viesti ja kampanjalogon merkitys saataisiin läpi mahdollisimman laajalti. Hankkeen teema oli esillä yrittäjäjärjestön järjestämissä yrittäjille suunnatuissa tilaisuuksissa ja viestintämateriaalissa. Yrittäjille on tarjottu tilaisuuksia tuoda esille omaa yritystä ja sen palveluita erilaisten tapahtumien, internet-sivuston, palvelupankin ja kampanjamateriaalien avulla. Parasta palvelua Pirkanmaalta -logolla tuodaan positiivisesti pirkanmaalaista palveluyrittäjyyttä esiin. Logoa käyttävät yritykset muodostavat verkoston, jossa yhteisenä nimittäjänä on hyvä palvelu. Vaikka hanke on päättynyt, Parasta palvelua Pirkanmaalta -teema jatkuu Pirkanmaan Yrittäjien toiminnassa koko vuoden

12 Hankkeen nimi TEKNOLOGIAYHTEISTYÖ NOVOSIBIRSKIN JA PIRKANMAAN ALUEILLA Hankenumero Hermia Yrityskehitys Oy Toteutusaika: Kokonaisrahoitus Julkinen rahoitus yht Kans. julk. rahoitus Valtio Kunta Muu rahoitus yht Yksityinen Hankkeessa päivitetään lähtökohdat Pirkanmaan ja Novosibirskin alueiden väliselle konkreettiselle yhteistyölle ja rakennetaan malli, jolla korkeatasoinen käytännön tutkimus- ja teknologiayhteistyö Novosibirskin ja Pirkanmaan välillä voidaan toteuttaa. Hankkeen aikana kartoitetaan osapuolten yhteistyömahdollisuudet, tahtotilat, valmiudet, aikataulut ja resurssit yhteistyön ylösajamiseen. Lähtökohtana esiselvitykselle on tutkimusyhteistyö ensisijaisesti Tampereen teknillisen yliopiston sekä Novosibirskin alueen tiedeyliopistojen ja tutkimuslaitosten kesken. Tämän avulla pystytään luomaan kehityshankkeet, joilla helpotetaan mm. tutkijoiden siirtymistä, tutkimusyhteistyötä sekä yksittäisten teknologioiden siirtoa tutkimustuloksista kaupallisiin sovelluksiin. Tavoitteena on myös tehdä selvitykset, jolla kasvuvaiheen teknologiayritysten spin-offeja houkutellaan Novosibirskistä Pirkanmaalle. Teknologiansiirtoon ja tutkimusyhteistyöhön rakennetaan esiselvityksessä malli, joka palvelee kiinnostuneita yliopistoja, korkeakouluja ja kehitysorganisaatioita. Näiden rakenteiden kautta voidaan tehostaa tutkimustulosten kaupallistamista. Hankkeen tavoitteena oli luoda alueiden välille rakenteet jatkuvalle yhteistyölle. Hankkeen aikana tehtiin kaksi vierailua Novosibirskiin, jossa tavattiin keskeisiä tutkimus- ja tiedeyhteisön edustajia. Novosibirskiä sekä sen tutkimustoimintaa ja yrityksiä esiteltiin tamperelaisille avaintoimijoille, mm. Kauppakamarille, VTT:lle ja TTY:lle. Aktiivisuus oli Novosibirskin puolelta odotettua vilkkaampaa ja yhteistyö käynnistyi monella taholla. Tutkimusyhteistyön puolella TTY löysi yhteisiä kiinnostuksen kohteita mm. pinnoitustutkimuksesta. Myös tutkijavaihtoa ja yhteisiä tutkimusprojekteja alettiin valmistella. Yrityskohtaisia jatkoprojekteja käynnistettiin ja teknologiansiirtohankkeissa on useita keksintöjä, joiden kehittämistä ja kaupallistamista voitaisiin edistää Pirkanmaalla. Seuraava askel on hankkeessa suunniteltu jatkohanke, kansainvälisen Startup-Centerin perustaminen Pirkanmaalle, jossa voitaisiin kehittää ja kaupallistaa venäläisiä tutkimustuloksia kansainvälisille markkinoille. 12

13 Hankkeen nimi KIRJASTOPALVELUJEN AUTOMATISOINNIN PILOTOINTI Hankenumero Lempäälän kunta Toteutusaika: Kokonaisrahoitus Julkinen rahoitus yht Kans. julk. rahoitus Valtio Kunta Hankkeessa pilotoidaan ensimmäisenä Suomessa kirjastoautomaattia Lempäälän Ideaparkissa Lasten- ja Nuorten kulttuurikeskus PiiPoon yhteydessä. Bokomaten-automaatti on kustannustehokas ratkaisu tuoda automatisoimalla kirjastopalveluja asiakkaiden ulottuville. Bokomaten mahdollistaa perinteisestä poikkeavan tavan järjestää aineiston lainauspalvelu uudenlaisessa toimintaympäristössä ja uutta teknologiaa soveltaen automaatti toimii kuin pieni kirjasto ilman henkilökuntaa. Hankkeessa evaluoidaan ja kehitetään tekniikkaa ja palvelukonseptia yhteistyössä Tampereen yliopiston informaatiotutkimuksen laitoksen ja laitetoimittajan kanssa. Evaluointi hyödyntää myös Ruotsissa vastaavista järjestelmistä saatuja kokemuksia. Automaatti on kaikkien Piki-kirjaston asiakkaiden käytössä. Hankkeesta saatujen kokemusten pohjalta järjestetään kirjastopalvelujen sidosryhmien kanssa asiaa käsittelevä seminaari ja tehtyjen tutkimusten tulokset julkaistaan käytettäväksi kirjastopalvelujen kehityksen tukena tulevaisuudessa. Hankkeessa pyrittiin edistämään kirjastopalveluiden saatavuutta perustamalla kirjastoautomaatti (Kirjamaatti) Lempäälän Ideaparkkiin. Kirjamaatti oli käytettävissä aina Ideaparkin aukioloaikoina. Hankkeessa sovellettiin ensimmäisenä Suomessa uutta teknologiaa, ja Kirjamaatti saikin näkyvyyttä mediassa. Hankkeen aikana tuli myös yhteydenottoja eri puolilta Suomea. Hankkeessa kerättiin tietoa automaatin asiakkaista, palvelun käytöstä ja asiakastyytyväisyydestä, joiden pohjalta pystyttiin kehittämään järjestelmän teknisiä ominaisuuksia, aineistonvalintaa sekä palvelumuotoja. Tekniset ongelmat viivästyttivät automaatin käyttöönottoa ja lopulta vihkiäisiä vietettiin joulukuussa Tekniset ongelmat ja käyttökatkot varjostivat muutenkin Kirjamaatin käyttöä. Sekä asiointikerrat että lainamäärät ovat vähentyneet kahden vuoden aikana. Lempäälän kunta onkin päättänyt luopua Kirjamaatista ja siten kirjastopalveluiden automatisointi jäi määräaikaiseksi pilottihankkeeksi. 13

14 Hankkeen nimi SEITSEMISEN - HELVETINJÄRVEN -MATKAILUALUEEN YRITYSTOIMINTA- YMPÄRISTÖN KEHITTÄMISHANKE Hankenumero Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Oy Toteutusaika: Kokonaisrahoitus Julkinen rahoitus yht Kans. julk. rahoitus Valtio Kunta Hankkeessa jatketaan vuonna 2008 valmistuneessa Seitsemisen - Helvetinjärven luontomatkailusuunnitelmassa asetettujen strategisten tavoitteiden toteuttamista. Hankkeessa selvitetään muun muassa mukana olevien kuntien Seitsemisen Helvetinjärven aluekokonaisuutta koskevat tavoitteet ja luontomatkailusuunnitelmassa esitettyjen jatkotoimenpiteiden tämänhetkinen tila. Lisäksi selvitetään alueella toimivien yrittäjien halu ja valmiudet kestävän luontomatkailun kehittämiseen alueella sekä keskeisten toimijoiden halukkuus yhteistyöryhmän muodostamiseen ja ryhmän pysyvään toimintaan sitoutumiseen. Hankkeessa laaditaan alueen yritystoimintaympäristöä koskeva pitkän aikavälin kehittämissuunnitelma ja sen sekä aiemmin valmistuneen luontomatkailusuunnitelman tavoitteista johdettu lyhyen aikavälin konkreettinen toimenpideohjelma. Hankkeessa järjestetään osallistuville kohderyhmille benchmarkingmatka kotimaan matkailukohteeseen, joka parhaiten soveltuu hankkeen vertailuoppimiskohteeksi. Lisäksi hanke järjestää alueellisia ja verkostokohtaisia tilaisuuksia yrityksille, kunnille ja muille sidosryhmille. SYTYKE-hankkeessa pohdittiin, kuinka Seitsemisen Helvetinjärven matkailualueesta saadaan vuoteen 2020 mennessä kansainvälisesti kiinnostava ja valtakunnallisesti tunnettu kestävän luontomatkailun kärkikohde Pirkanmaalla. Hanke sai alulle positiivisen kehityskulun, jossa luontomatkailualueen yrittäjien verkostoituminen sekä Metsähallituksen ja yritysten yhteistyösopimukset ovat lisääntyneet. Hankkeen yhtenä tuloksena syntyi yli 20 yrityksen muodostama Vihreä Sydän -verkosto, ja yhteistyössä GoTampereen ja yrittäjien kanssa syntyi aloitettu viikko-ohjelma, josta on luvassa tulevalle talvikaudelle uusi versio. SYTYKE-hanke tuotti kehittämissuunnitelman, toimenpideohjelman ja Hyvinvointimatkailun kehittämiskeskus -konseptin synnytettävälle keskittymälle. Hankkeen tuloksena on käynnistetty useiden eri kehittämishankkeiden valmistelutyöt kehittämissuunnitelman toteuttamiseksi. SYTYKE-hankkeen voidaan arvioida saavuttaneen tavoitteensa hyvin ja osin jopa ylittäneen ne. Esimerkiksi alkuperäistä ajatusta pysyvän yhteistyöryhmän roolista on hankkeen aikana viety pidemmälle ja tavoitteena on perustaa Hyvinvointimatkailun kehittämiskeskus, joka aikanaan vakiinnutetaan osaksi TAMK:n normaalia toimintaa. Hankkeen aikana kypsyi ajatus luontomatkailun kytkemisestä laajempaan hyvinvointimatkailun kokonaisuuteen, johon kuuluu uutena mahdollisuutena myös terveysmatkailu. 14

15 Hankkeen nimi PARAS PÄIVYSTYS PIRKANMAALLE Hankenumero Pikassos Oy, sosiaalialan osaamiskeskus Kanta-Hämeessä, Pirkanmaalla ja Satakunnassa Toteutusaika: Kokonaisrahoitus Julkinen rahoitus yht Kans. julk. rahoitus Valtio Kunta Hankkeessa tehdään selvitystyö maakunnallisen lastensuojelun sosiaalipäivystyksen mahdollistamiseksi Tampereen sosiaalipäivystyksen toteuttamana aktiivipäivystyksenä. Selvitystyön kohteena on tiedontuotanto, päivystyksen laatukriteerit, päivystysprosessin standardointi ja lastensuojeluprosessien yhdenmukainen kuvaaminen, suunnitelma lastensuojelun kriisipaikkajärjestelmäksi, kestävä malli kustannusten jakoperusteiksi ja tietohallinnon ratkaisuiksi maakunnallisessa päivystyksessä. Tampereen sosiaalipäivystyksen palvelujen ulkopuolella on nyt 12 Pirkanmaan kuntaa tai kaupunkia (Punkalaidun, Sastamala, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Parkano, Kihniö, Virrat, Ruovesi, Mänttä- Vilppula, Juupajoki, Kuhmalahti ja Pälkäne). Tampereen kaupunginhallitus on päättänyt, että lastensuojelun sosiaalipäivystys voidaan laajentaa maakunnalliseksi kahden vuoden kokeiluna. Sastamala ja Punkalaidun ovat päättäneet järjestää päivystyksen edelleen omana palvelutuotantonaan. Hankkeessa tehtiin selvitystyö maakunnallisen lastensuojelun sosiaalipäivystyksen toteuttamisesta. Hankkeen tavoitteita olivat: kymmenen kunnan yhteinen kriisipaikkajärjestelmä, kustannusten jakopohjan selvittäminen, tietohallinnon kehittäminen, sosiaalipäivystyksen laatukriteeristön kehittäminen ja prosessien kuvausten yhtenäistäminen sekä päivystysprosessien standardointi. Hankkeessa järjestettiin kuntatapaamisia ja maakunnallinen, moniammatillinen (sosiaaliala, hätäkeskus, poliisi ym.) työkokous sekä tiedotettiin kehittämistyöstä eri tahoille. Hankkeen tuloksena solmittiin yhteistoimintasopimus Tampereen kaupungin ja 10 kunnan välille. Palveluntuottajien ja kuntien kesken sovittiin kriisipaikkajärjestelmästä. Lastensuojelua koskevaa tietohallintaa kehitettiin. Tampereen sosiaalipäivystys toteuttaa sosiaalipäivystyksen uutta mallia koejaksolla Ohjausryhmä valmistelee pysyväisluonteisen sosiaalipäivystysjärjestelmän luomista Pirkanmaalle. 15

16 Hankkeen nimi KUNTAOMISTEISEN SOSIAALISEN YRITYKSEN MALLI JA LIIKETOIMINTA- SUUNNITELMAN LAADINTA Hankenumero Nokian kaupunki Toteutusaika: Rahoituslähde Varaukset Sitoumukset Maksatukset Sitoumukset Kokonaisrahoitus Julkinen rahoitus yht Kans. julk. rahoitus Valtio Kunta Hankkeessa tuotetaan kuntaomisteinen inhouse-periaatteella toimiva sosiaalisen yrityksen malli ja liiketoimintasuunnitelma. Laadintatyö perustuu Tampereen kaupungin laatimaan selvitykseen Tampereen kaupungin oman sosiaalisen yrityksen perustamisesta. Hankkeessa räätälöidään aiempien selvitysten pohjalta soveltuva malli Nokian kaupungille (Nokian oma sosiaalinen yritys/useamman kunnan yhteinen sosiaalinen yritys/seutukunnallinen sosiaalinen yritys). Hanketta toteutetaan yhteistyössä Tampereen kaupungin ja Pirkkalan kunnan kanssa. Kuntayhteistyön kautta arvioidaan Tampereen seutukuntaa parhaiten palveleva sosiaalisen yrityksen malli ja yhteistyötapa sosiaalisen yritystoiminnan käynnistämiseksi. Hankkeessa tehtiin selvitys Nokian kaupungin ja mahdollisesti useamman kunnan työllisyyden hoidon kehittämiseksi sosiaalisen yrityksen keinoin. Selvitystyöstä vastasi Innolink Research Oy yhteistyössä Verte Oy:n ja Nokian kaupungin kanssa. Alun perin suunniteltu yhteistyö Pirkkalan kunnan kanssa ei toteutunut. Hankkeen alkuvaiheessa kartoitettiin Nokian kaupungin palvelukeskusten tarpeet ja mahdollisuudet in-house muotoisten palveluiden hankintaan kuntaomisteiselta sosiaaliselta yritykseltä. Kartoitustyön perusteella laadittiin alustava työllisyyden hoidon prosessikuvaus palvelurakenteen muodostumisesta. Alustavan liiketoimintasuunnitelman laadintatyö aloitettiin prosessikaavion pohjalta. Liiketoimintasuunnitelman laadinnan alkuvaiheessa tuli ilmi, ettei edellytyksiä kuntaomisteisen sosiaalisen yrityksen perustamiselle ole olemassa johtuen kaupungin sen hetkisestä taloudellisesta tilanteesta. Liiketoimintasuunnitelman laadintaa päätettiin jatkaa eteenpäin Verte Oy:n lähtökohdista. Työn edetessä kuitenkin todettiin, ettei Verte Oy:n toiminnalle sosiaalisena yrityksenä löydy sellaista lisäarvoa, että yritys hakeutuisi sosiaaliseksi yritykseksi, ja liiketoimintasuunnitelman laadinta päätettiin keskeyttää. Selvityksen perusteella työllisyyden kehittäminen Nokialla sosiaalisen yrityksen keinoin ei ole toteutettavissa kuntaomisteisen sosiaalisen yrityksen avulla. Sen sijaan työllisyyden hoito hankkeessa laaditun prosessikuvauksen mukaisena käynnistyi tammikuussa Yhteenvetona voidaan todeta, että hankkeen kautta työllisyyden hoitoon saatiin kokonaan uusi yritysvetoinen toteutustapa. 16

17 Hankkeen nimi AVOIN INNOVAATIO JA MONIALAISTEN PROJEKTIEN JOHTAMINEN AIMO-CASE DEMOLA Hankenumero Hermia Oy Toteutusaika: Rahoituslähde Varaukset Sitoumukset Maksatukset Sitoumukset Kokonaisrahoitus Julkinen rahoitus yht Kans. julk. rahoitus Valtio Kunta Muu julk. rahoitus Muu rahoitus yht Yksityinen Syksyllä 2008 aloitti toimintansa TE-keskuksen pääosin rahoittamana Demola-hanke, jossa tamperelaisten korkeakoulujen ja yliopistojen opiskelijat voivat osana opintojaan sekä tiiviissä yritysyhteistyössä toteuttaa ohjelmistojen ja digitaalisten palvelujen monitieteisiä kehityshankkeita. Kehityshankkeet perustuvat pääasiassa yritysten tarjoamiin kiinnostaviin palvelukonsepteihin. Kehityshankkeiden tuloksena on toimivia tuote- ja palveludemonstraatioita, joiden pohjalta syntyy uusia tuotteita, palveluita sekä yrityksiä. Tässä hankkeessa tarkastellaan avoimen innovaatioyhteisön johtamista edellä kuvatun Demolan toiminnan yhteydessä. Hankkeessa keskitytään johtamisen menetelmiin ja työkaluihin ja luodaan siten edellytyksiä demo-vetoisen toiminnan synnyttämiseen myös Demolan ulkopuolella yrityksissä, yhteisöissä ja oppilaitoksissa. Yhteistyöverkoston laajuus sekä yhteistyön osapuolten toiminnan eroavaisuudet aiheuttavat avoimen innovaatioyhteisön johtamiselle erityisiä haasteita. Hankkeen keskeiset toimenpiteet: 1) Demolan ja projektiryhmien toiminnan seuraaminen 2) Kirjallisuuskatsaus 3) Johtamismallin määrittely 4) Määritetyn johtamismallin toimivuuden varmistaminen (pilotointi Demolan toiminnassa) Hankkeen aikana tarkasteltiin kattavasti Demolan toimintamallia niin teoreettisten viitekehysten kuin Demolatiimien työn ja palautteen tarkastelun avulla. Tämän tuloksena hankkeessa syntyi huomattavasti Demolan tomintaa ja sen kehittämistä tukevaa tietoa erityisesti toimijaverkoston dynamiikasta arvonluontiprosessissa. Tämän tiedon avulla hankkeessa muodostettiin kokonaisvaltainen malli Demola-toiminnan organisoimiseen sekä määritettiin palveluprosessit monialaisten projektitiimien johtamiseen. 17

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Katajanokka 14.11.2007 Projektipäällikkö Hanna Hietala 16.11.2007 1 Kysely julkisista hankinnoista Helsingin Yrittäjien nettikysely jäsenyrityksille

Lisätiedot

Pyydettynä lausuntonaan esittää Kuhmon kaupunki Pohjois-Pohjanmaan liitolle edellä tarkoitetusta luonnoksesta seuraavaa:

Pyydettynä lausuntonaan esittää Kuhmon kaupunki Pohjois-Pohjanmaan liitolle edellä tarkoitetusta luonnoksesta seuraavaa: Yksikkö Kuhmossa..2006 Pohjois-Pohjanmaan liitto Kauppurienkatu 8 A 90100 OULU Viite: Pohjois-Pohjanmaan liiton esittämä lausuntopyyntö Asia: LAUSUNTO POHJOIS-SUOMEN LOGISTIIKKASTRATEGIAN JA LOGISTIIKAN

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

VYYHTI II -hanke. Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset

VYYHTI II -hanke. Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset VYYHTI II -hanke Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset 5.4.2016 Kuva Arto Lehto VYYHTI II hanke 2016-2018 Kuva Arto Lehto Hanke pähkinänkuoressa Toteutusalue Pohjois-Pohjanmaa,

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

TEKES / Digitaalinen suunnittelu Suomalainen Klubi. Jari Leppäniemi, Jari Soini, TTY Porin laitos

TEKES / Digitaalinen suunnittelu Suomalainen Klubi. Jari Leppäniemi, Jari Soini, TTY Porin laitos TEKES / Digitaalinen suunnittelu 4.6.2013 Suomalainen Klubi Jari Leppäniemi, Jari Soini, TTY Porin laitos Green ICT käsitteestä Green ICT tai myös Green by ICT tarkoittaa yleiskäsitteenä tieto- ja viestintä-teknologian

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

P-P VERKKOPALVELUT. Kasvuyritysten kumppani

P-P VERKKOPALVELUT. Kasvuyritysten kumppani P-P VERKKOPALVELUT Kasvuyritysten kumppani Kesto: 1.1.2015 31.12.2017 Hallinnoija: Haapavesi-Siikalatvan seutukunta (päähallinnoija), muut toteuttajat: Nivala-Haapajärven, Raahen ja Ylivieskan seutukunnat

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Green Net Finland ry. Toimintasuunnitelma Green Net Finland ry, Elannontie 3, VANTAA Y-tunnus

Green Net Finland ry. Toimintasuunnitelma Green Net Finland ry, Elannontie 3, VANTAA Y-tunnus Green Net Finland ry Toimintasuunnitelma 2016 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Green Net Finlandin missio... 3 3 Green Net Finlandin visio 2020... 3 4 Green Net Finlandin toimintaympäristö... 3 5 Green Net Finlandin

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 16.06.2011 Diaarinumero SATELY/209/05.02.07/2010 Käsittelijä Maija Saari Puhelinnumero 044 712 4048 Projektikoodi

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes.

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes. Tutkimushaku 2013 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes DM 1098753 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tutkimushaku 2013

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Edunvalvonta monipuolista mm. erilaisissa neuvottelukunnissa ja lainsäädäntöhankkeiden yhteydessä Vahvaa asiantuntemusta toimialajärjestöissä

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU - SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA - hankkeen toimenpiteiden toteuttaminen (kunnat, yritykset, kuluttajat) Mika Yli-Petäys projektipäällikkö, Lapuan kaupunki Toimitusjohtaja, Thermopolis

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi 2 Jatkossa samat toiminnot tarjolla koko maassa Neljä toiminnan osa-aluetta: menestyvä lisää

Lisätiedot

Yritys-Suomi nousuun. Innoforum 10.11.2015 Tampere. Jarmo Palm Työ- ja elinkeinoministeriö

Yritys-Suomi nousuun. Innoforum 10.11.2015 Tampere. Jarmo Palm Työ- ja elinkeinoministeriö Yritys-Suomi nousuun Innoforum 10.11.2015 Tampere Jarmo Palm Työ- ja elinkeinoministeriö Yleistä 2 Ratkaisujen Suomi 1. Kestävä kasvu ja julkinen talous 2. Työllisyys ja kilpailukyky 3. Osaaminen ja koulutus

Lisätiedot

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma 2010-2012 Hämeen Matkailu Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Janakkalan kunta 13.10.2010 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Projektin

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä.

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Teknologia- ja innovaatiopuisto INNOMARE INNOMARE Tutkimus ja kehitys INNOMARE Koulutuspalvelut Visio 2008 Kymenlaakson

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,

Lisätiedot

Fiiliksestä fyrkkaa pähkinänkuoressa

Fiiliksestä fyrkkaa pähkinänkuoressa Fiiliksestä fyrkkaa pähkinänkuoressa Nostaa tunteen ja asiakkaan kokeman arvon yhdeksi liiketoiminnan keskeiseksi ajuriksi. Haastaa yrityksiä tarkastelemaan liiketoimintaa asiakkaiden tunteiden kautta.

Lisätiedot

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Leader 2014-2020 - rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Sivu 1 17.11.2014 ü Leader-ryhmät kaikille avoimia maaseudun kehittämisyhdistyksiä. ü Tavoitteena yritysten ja yhdistysten

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus 1 (6) Osavuosikatsaus 1/2016 MHS 4/2016 asia nro 63 Maakuntajohtajan katsaus Tuleva aluehallintouudistus Pääministeri Sipilän hallitus on päättänyt toteuttaa vuoden 2019 alusta alkaen laajan SOTE- ja aluehallinnon

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Oppivat tuotantokonseptit välineitä verkoston kehittämiseen 17.4.2012 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Helsingin yliopisto Lappeenrannan

Lisätiedot

Lappi kuvaan 2030 maakunnallisen ennakointihankkeen keskeiset tulokset. Päivi Holopainen, ennakointikoordinaattori Lapin liitto

Lappi kuvaan 2030 maakunnallisen ennakointihankkeen keskeiset tulokset. Päivi Holopainen, ennakointikoordinaattori Lapin liitto Lappi kuvaan 2030 maakunnallisen ennakointihankkeen keskeiset tulokset Päivi Holopainen, ennakointikoordinaattori Lapin liitto Maakunnallisen ennakoinnin toimintamalli ja ennakoinnin välineet: Ennakoinnin

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

ICT- Go Global. Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma / SKa

ICT- Go Global. Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma / SKa ICT- Go Global Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma 2011 24.2.2011 / SKa Finpro oikea partneri kansainväliseen menestykseen Finpro on kansallinen konsulttiorganisaatio, joka nopeuttaa suomalaisten

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki

Lisätiedot

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Kasvava hevosala Hevosalan tiedon, taidon, voimavarojen ja osaamisen kokoamisella tiiviiseen yhteistoimintaan on suuri merkitys hevosalan ja alueellisten hevoskeskittymien

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

työryhmä Harri Airaksinen (pj), Jaana Koivisto-Virtanen, Jari Heiniluoma, Jukka Alasentie, Kristiina Karppi Taustaa

työryhmä Harri Airaksinen (pj), Jaana Koivisto-Virtanen, Jari Heiniluoma, Jukka Alasentie, Kristiina Karppi Taustaa SOTE- JA ALUEHALLINTOUUDISTUS n aluehallintoryhmän 7.3.2016 kokouksen toimeksiannon mukaisesti n elinkeinopalveluiden kokonaisuus, nykytilakuvaus työryhmä Harri Airaksinen (pj), Jaana Koivisto-Virtanen,

Lisätiedot

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa 21.9.2012 Kari Puumalainen Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Kuntayhtymän johtaja Ammatillisen koulutuksen aluekehitysrooli Ammatillisen koulutuksen tarkoituksena

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Arene ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Riitta Rissanen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

L-metodi. (suomalainen) versio 2.0. Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2.

L-metodi. (suomalainen) versio 2.0. Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2. L-metodi (suomalainen) versio 2.0 Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2.2008 Kemiön Kasnäs Torsti Hyyryläinen HY-Ruralia, Rural Studies -verkosto Esityksen

Lisätiedot

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Frami to 9.4.2015 (tietoja päivitetty asetusmuutoksen johdosta 1.5.2015) Kehittämishankkeet - tuensaaja Kehittämishankkeet tuen saaja - julkisoikeudelliset yhteisöt -

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Puu-Hubi toimintamalli. Ari Hynynen

Puu-Hubi toimintamalli. Ari Hynynen Puu-Hubi toimintamalli Ari Hynynen 09.06.2015 Puurakentamisen innovaatioympäristö puurakentamisen ekosysteemi kunnat SeAMK kaupungit metsäkeskus 2 1 yliopistot maakuntaliitto yksilöt ELY-keskus verkostoituminen

Lisätiedot

Arktisissa olosuhteissa tapahtuvan erikoisterästen hitsauksen tuottavuuden ja laadun kehittäminen

Arktisissa olosuhteissa tapahtuvan erikoisterästen hitsauksen tuottavuuden ja laadun kehittäminen EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Hankkeen diaarinumero 4314/31/14 Hakemuksen saapumispvm 31.10.2014 Hakijan virallinen nimi Lapin ammattikorkeakoulu Oy Hankkeen julkinen nimi Alkamispäivämäärä

Lisätiedot

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi

Lisätiedot

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki Innovaatioammattikorkeakoulun strategiset lähtökohdat Sinimaaria Ranki 2.9.2008 1 Taustalla vaikuttavat talouden muutosvoimat Informaatiokumous Ennuste: puolet maailmankaupasta immateriaalikauppaa Tuotanto

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Oma Häme -hankkeen väliraportti

Oma Häme -hankkeen väliraportti Oma Häme -hankkeen väliraportti Tiedotustilaisuus 24.5.2016 Jukka Lindberg, projektipäällikkö Hämeen liitto www.omahäme.fi Missä menee Oma Häme hanke? Tiivistelmä: Sote III.sta Oma Häme hankkeeksi kevään

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus AMMATILLISEN PERUS- JA LISÄKOULUTUKSEN VALTIONAVUSTUSHANKKEIDEN 2014 ALOITUSTILAISUUS 11.9.2014 Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus Opetusneuvos Vaikuttavuus Ei ole vain yhtä määritelmää siitä, mitä

Lisätiedot

Suomi. NordForsk strategia

Suomi. NordForsk strategia Suomi NordForsk strategia 2011-2014 NordForsk strategia 2011 2014 Johdanto NordForsk on pohjoismaisen tutkimuksen ja tiedepolitiikan yhteistyöelin. NordForskin tavoitteena on edistää yhteistyötä kaikilla

Lisätiedot

TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2)

TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2) TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2) Satakunnan rahoitusinfo EU:n ohjelmakausi 2014-2020 5.6.2014 EAKR TL 2 Uuden

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (TA-tili ) Eduskunnan sivistys- ja tiedejaosto Projektipäällikkö Sari Löytökorpi, VNK

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (TA-tili ) Eduskunnan sivistys- ja tiedejaosto Projektipäällikkö Sari Löytökorpi, VNK Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (TA-tili 23.01.22) Eduskunnan sivistys- ja tiedejaosto 7.10.2015 Projektipäällikkö Sari Löytökorpi, VNK Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (TA-tili

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli 2007 2014 klusterivalinnat vuosiksi 2011 2014 MYR 27.4.2010 Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto KESKI-SUOMEN MAAKUNNALLISET KLUSTERIT JA OSAAMISKESKUSALAT

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta Forssan seudun Green Care klusterihankkeen 2016 2017 aloitusseminaari 16.2.2016 Yliopettaja Päivi Homan-Helenius HAMK ja tutkija Anja Yli-Viikari

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

Elävät jokivarret Toimelias ja yritteliäs Peräpohjola LIITE 9

Elävät jokivarret Toimelias ja yritteliäs Peräpohjola LIITE 9 Elävät jokivarret Toimelias ja yritteliäs Peräpohjola 2014-2020 LIITE 9 Peräpohjolan kehitys ry:n valintakriteerit hankkeille Kaikkien rahoitettavien hankkeiden tulee täyttää maaseudun kehittämiseen liittyvät

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisten yhteyksien kehittäminen Turussa

Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisten yhteyksien kehittäminen Turussa Kuva: Nina Tienhaara, Osaamispolku-hanke 2013 Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisten yhteyksien kehittäminen Turussa Marja Susi, Turun AMK /Taideakatemia. Diat, Anna-Mari Rosenlöf Taustaa Turun Kulttuuripääkaupunkivuosi

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

TTY:n palvelut yrityksille. Opiskelijayhteistyön mahdollisuudet

TTY:n palvelut yrityksille. Opiskelijayhteistyön mahdollisuudet TTY:n palvelut yrityksille Opiskelijayhteistyön mahdollisuudet Miksi yhteistyöhön? Yhteistyö opiskelijoiden kanssa on yrityksille ainutlaatuinen tilaisuus hyödyntää tuoreinta asiantuntemusta ja ratkaista

Lisätiedot

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen 1 Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen Ohjelman valmistelu Maakunnan kehittämisrahahanke Ramboll Management Consulting työn toteuttajana Ohjelmatyötä valmisteltu työpajasarjalla. Ensimmäisessä

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

Liite 2 Valtakunnallisten erikoismuseoiden Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä neuvottelut Tekniikanmuseo Dnro 124/005/2011

Liite 2 Valtakunnallisten erikoismuseoiden Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä neuvottelut Tekniikanmuseo Dnro 124/005/2011 Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. 2. Elämyksellinen oppimisympäristö 3. Osallistava ja verkottuva kulttuuriperintöalan toimija Valtakunnallinen vaikuttaminen omaan erikoisalaan

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut

Lasten ja nuorten palvelut Lasten ja nuorten palvelut 1.1.2014 Varhaiskasvatuksen johtamismallin muutos 1 Marja-Liisa Akselin 3.4.2014 Muutoksen tavoitteet (Kh 18.2.2013) Valmistelun keskeisenä tavoitteena on kehittää uudelle palvelualueelle

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää,

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, 8.6.2016 Neuvonantaja osaksi yrityksen tiimiä Yrityksen tiimi = operatiivinen tiimi + hallitus + neuvonantajat

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen 1 20.11.2015 Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen Jarmo Kauppinen kehittämisjohtaja, varatoimitusjohtaja JOSEK Oy Mistä

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä strategian laadintaprosessi, sisältö ja toteutuksen suuntaviivoja Lähtökohtana

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Pirkanmaan turvallisuusklusteri. Komisario Jouni Perttula turvallisuusklusterin koordinaattori Polamk

Pirkanmaan turvallisuusklusteri. Komisario Jouni Perttula turvallisuusklusterin koordinaattori Polamk Pirkanmaan turvallisuusklusteri Komisario Jouni Perttula turvallisuusklusterin koordinaattori Polamk Pirkanmaan turvallisuustoimijoita Työterveyslaitos Tukes Tekes Aluehallintovirasto Suomen punainen risti

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen EU-toimisto perustettiin v. 1998 ja Pohjois-Suomen

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA Johdanto Lempäälä on vetovoimainen ja tasaisesti kasvava yli 22 000 asukkaan kunta, jolla on erinomainen sijainti Tampereen kaupunkiseudulla.

Lisätiedot

Tornionjokilaakson kuntaseminaari

Tornionjokilaakson kuntaseminaari Tornionjokilaakson kuntaseminaari 28.-29. syyskuuta 2016 Muonion Oloksella Kai Kaatra Maa- ja metsätalousministeriö Rajajokisopimuksen tarkoitus 1. Sopimuksen tarkoituksena on a) turvata vesienhoitoalueella

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016

KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016 1 1 KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016 Kemin kaupunki ja Kemin Digipolis Oy ovat sopineet tässä esitetyn suunnitelman mukaisesta kehittämistoimeksiannosta vuodelle 2016: 1. TAUSTAA Kemin kaupunki on aktiivinen

Lisätiedot

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella.

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella. LOHJAN SEUDUN YMPÄRISTÖKLUSTERI Klusteri on yhteistyöverkosto, joka edistää yritysten ja yhteisöjen ympäristöasioiden hallintaa, auttaa ennakoimaan ja sopeutumaan muutoksiin ja riskeihin sekä edesauttaa

Lisätiedot

RAHOITUSHAKEMUS. HUOM! Hakemus tulee täyttää suomeksi tai ruotsiksi. Lue täyttöohjeet ennen lomakkeen täyttämistä! Maakunta

RAHOITUSHAKEMUS. HUOM! Hakemus tulee täyttää suomeksi tai ruotsiksi. Lue täyttöohjeet ennen lomakkeen täyttämistä! Maakunta 1(6) RAHOITUSHAKEMUS Kansallinen maakunnan kehittämisraha Alueellinen koheesio- ja kilpailukykyohjelma (KOKO) Osaamiskeskusohjelma HUOM! Hakemus tulee täyttää suomeksi tai ruotsiksi. Lue täyttöohjeet ennen

Lisätiedot