VUOSIEN 2009 JA 2010 AIKANA PÄÄTTYNEET MENNESSÄ LOPPUUNMAKSETUT MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHAHANKKEET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VUOSIEN 2009 JA 2010 AIKANA PÄÄTTYNEET 31.12.2010 MENNESSÄ LOPPUUNMAKSETUT MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHAHANKKEET"

Transkriptio

1 VUOSIEN 2009 JA 2010 AIKANA PÄÄTTYNEET MENNESSÄ LOPPUUNMAKSETUT MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHAHANKKEET Hankkeen nimi AER TAMPERE 2008 Hankenumero Pirkanmaan liitto Toteutusaika: Kokonaisrahoitus Julkinen rahoitus yht Kans. julk. rahoitus Valtio Kunta Muu rahoitus yht Yksityinen Pirkanmaan liitto järjestää Euroopan alueiden liiton, AER:n (Assembly of the European Regions) vuoden 2008 yleiskokouksen. AER on Euroopan alueiden tavoitteita edistävä yhteistyö- ja edunvalvontaorganisaatio, jonka jäsen Pirkanmaan liitto on ollut vuodesta AER edustaa ja ajaa alueiden tavoitteita erityisesti suhteessa Euroopan unionin toimielimiin, edistää alueiden välistä yhteistyötä, nostaa keskusteluun alueiden ja koko Euroopan kannalta ajankohtaisia teemoja ja vaikuttaa toimijana eri tavoin alueita koskevien asioiden hyväksi. AER:llä on 255 jäsenaluetta ja osallistujamäärä vuosittaisissa yleiskokouksissa on vaihdellut henkilön välillä. Projekti hankkii kokouspaikan ja sen edellyttämän tekniikan, tarvittavat kokouspalvelut ja muut palvelut ostopalveluna. Projektin suunnittelussa, toteutuksen yleisjohdossa ja tietyissä erityistehtävissä edellytetään myös liiton työpanosta. Yleiskokouksen yhteydessä liitto tarjoaa maakunnan toimijoille, seutukunnille, kunnille ja muille aluekehitykseen osallistuville poikkeuksellisen mahdollisuuden kontaktien luomiseen ja verkostoitumiseen. Kokouksen osallistujille tarjotaan mahdollisuus tutustua Pirkanmaahan ja sen pääkaupunkiin Tampereeseen, siellä tapahtuvaan aluekehitystyöhön, tutkimukseen, teknologia- ja innovaatiotoimintaan ja elinkeinoelämän kehittämiseen. Euroopan Alueiden Liiton yleiskokousisännyys teki Pirkanmaata ja Tamperetta tunnetuksi laajasti Euroopassa ja erityisesti sellaiselle kohderyhmälle, jota muutoin ei vastaavassa laajuudessa ole mahdollista tavoittaa. Kokoukseen osallistui noin 500 edustajaa Euroopasta ja sen ulkopuolelta. Puhujia ja toimijoita oli mukana yli 30 eri maasta. Kokous loi edellytyksiä uusien yhteistyösuhteiden syntymiselle ja alueiden välisille kumppanuuksille kehittämisasioissa. Monet kongressiosallistujat hyödynsivät kokousta järjestämällä sen aikana omia kokouksia/tilaisuuksia edistääkseen yhteistyötä oman alueensa/maansa sisällä tai muiden alueiden/toimijoiden kanssa. 1

2 Hankkeen nimi HANKETOIMINNAN AKTIVOINTI PIRKANMAALLA Hankenumero Pirkanmaan liitto Toteutusaika: Pirkanmaan ja Tampereen tunnettuus ja alueiden edustajien vuorovaikutus puolestaan vahvistivat edellytyksiä yhteisten tavoitteiden löytämiselle ja myös hankkeiden toteuttamiselle. Mittava kokous sai julkisuutta, jonka kautta vaikutetaan osaltaan Euroopan Unionin ja EU:n alueita koskevien asioiden tunnettavuuden lisäämisessä erityisesti kansalaisia lähellä olevissa asioissa. Vuosikokouksen pitäminen vaikutti osaltaan myönteisesti Tampereen asemaan kansainvälisten konferenssien järjestämispaikkana, mikä edistää tähän liittyvän matkailuelinkeinon kehittymistä entisestään kiristyvässä kilpailutilanteessa. Hanke toteutti Pirkanmaan liiton tavoitteet alueiden välisessä ja kansainvälisessä yhteistyössä ja tunnetuksi tekemisessä. Kokonaisrahoitus Julkinen rahoitus yht Kans. julk. rahoitus Valtio Kunta Hankkeen kautta tuetaan seutukuntia niiden uudistaessa seudullisia kehittämissuunnitelmiaan osana maakunnan suunnittelujärjestelmää. Pääpaino on hankeideoinnissa ja -jalostuksessa sekä seutujen sisäisen ja seutujen välisen yhteistyön lisäämisessä. Hankkeen kautta toteutetaan hankeideointeja, joissa julkisella haulla pyydetään seuduilta ideoita hankkeista. Hankeideoita kehitetään yhdessä rahoittajien kanssa niin, että mahdollisimman moni jalostuisi rahoitushakemukseksi ja tulokselliseksi kehittämishankkeeksi. Hankkeessa toteutetaan myös kehittämishankkeiden ideointia ja jalostamista yhdessä yksittäisten hakijoiden kanssa. Hankkeen tavoitteena on ollut rahoitusmahdollisuuksista tiedottaminen ja ns. hyvien hankkeiden aikaansaaminen. Pääasiallisena toimenpiteenä koko hankkeen ajan on ollut hanketoimijoiden neuvonta ja suunnittelutuki. Alustavia hankesuunnitelmia on kommentoitu ja ohjattu hakijoita oikeisiin rahoituslähteisiin. Hankkeen aikana toteutettiin kaksi seutukierrosta, joiden tavoitteena oli rahoitusmahdollisuuksista tiedottaminen. 2

3 Hankkeen nimi PIRKANMAAN KULTTUURIPORTTI Hankenumero Tampereen kaupunki Toteutusaika: Kokonaisrahoitus Julkinen rahoitus yht Kans. julk. rahoitus Valtio Kunta Hankkeessa laaditaan konseptisuunnitelma ja toteuttamisselvitys Pirkanmaan alueen kulttuurin tekijöitä markkinoivasta palvelusta. Palvelun kohderyhmät ovat kulttuurialan (esim. musiikki, kuvataide, tanssi, teatteri, sirkus, muut esittävät taiteet, kirjallisuus, käsityö, muotoilu, muoti, elokuva, animaatio) tekijät Pirkanmaalla, jotka haluavat tavoittaa potentiaalisen asiakkaan. Hankkeessa suunniteltavan palvelun kautta loppukäyttäjät, kyseisiä palveluita tarvitsevat tahot, tavoittavat suoraan edellä mainitut kulttuurialan toimijat. Varsinainen palvelun rakentamisvaihe toteutetaan erillisellä rahoituksella hyödyntäen tämän projektin tuloksia. Hankkeen keskeiset toimenpiteet ovat: 1. Palvelun konseptisuunnitelma (mm. palvelun tavoitteiden, kohderyhmien, sisältöjen ja toiminnallisuuden määrittely) 2. Palvelun toteutusedellytysten selvitys (mm. teknologisen ratkaisun ja ylläpidon suunnittelu sekä palvelun ansaintamahdollisuuksien arviointi) 3. Ydintoimijaverkoston ja avainkumppaneiden identifiointi sekä sitouttaminen (mm. koulutustilaisuudet ja tapaamiset kulttuurin tekijöille). Hankkeen tavoitteena on tuottaa konseptisuunnitelma ja toteuttamisselvitys verkkopalvelusta, joka yhdistää pirkanmaalaisen kulttuurialan osaamisen ja alan kysynnän. Suunniteltavan palvelun on tarkoitus toimia kulttuuritoimialan markkinointikanavana ja mahdollistaa erityisesti alan pienten toimijoiden lisääntyvä näkyvyys. Palvelun on tarkoitus lisätä alan tekijöiden työtilaisuuksien määrää, kun sen kautta kuka tahansa voi suoraan tavoittaa luovan alan toimijat. 3

4 Hankkeen nimi YKSITYISEN PÄIVÄHOIDON KEHITTÄMISKESKUS TAMPEREEN KAUPUNKISEUDULLE Hankenumero Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Toteutusaika: Rahoituslähde Varaukset Sitoumukset Maksatukset Sitoumukset Kokonaisrahoitus Julkinen rahoitus yht Kans. julk. rahoitus Valtio Kunta Hankkeessa suunnitellaan seudullinen yksityisten päivähoitopalvelujen kehittämiskeskus, jonka tehtävänä on parantaa yksityisen päivähoidon kysynnän ja tarjonnan kohtaantoa sekä lisätä yksityisen päivähoidon kilpailukykyä, osaamista ja innovaatioita. Hankkeessa kartoitetaan yksityisen päivähoidon nykyinen volyymi ja toimintamallit Tampereen kaupunkiseudulla ja tehdään vertailuanalyysi muiden suurten kaupunkiseutujen yksityisen päivähoidon kysynnästä ja tarjonnasta. Seudun kuntien yksityisen päivähoidon tukipolitiikan tilanne ja yhtenäisyys selvitetään ja määritellään yksityisen päivähoidon kriteerit ja vaatimukset. Niin ikään selvitetään yksityisen päivähoitotoimialan liiketoimintavalmiuksia ja markkinointiosaamista sekä keinoja niiden vahvistamiseksi. Hankkeessa suunnitellaan myös yksityisen päivähoidon sähköisen asioinnin mallia ja kehitetään yksityisen päivähoidon viranomaisvalvontaa ja -ohjausta siten, että yksityisellä palvelutuotannolla on yhtäläiset kehittymis- ja toimintaedellytykset Tampereen kaupunkiseudulla sijaintikunnasta riippumatta. Hankkeen alkuvaiheessa tavoiteltiin kehittämiskeskusta kokonaisuutena, erillisenä toimipisteenä, joka tarjoaa palveluita yrittäjille, perheille ja kunnille. Hankkeen etenemisen myötä kehittämiskeskuskäsite täsmentyi ja monimuotoistui. Lopputuloksena syntyi kehittämiskeskus, jonka toimintaperiaate perustuu sähköisiin palveluihin, verkostomaiseen yrityspalveluun ja tilaaja-tuottajamallin mukaiseen palveluiden tuottamiseen. Toimintamallissa kehittämiskeskus tuottaa palveluita, joita kunnat ovat aikaisemmin toteuttaneet sekä myös uusia palveluita, jotka parantavat yksityisen palvelutuottajan ja asiakkaan asemaa. Hankkeen tuloksiin pohjautuen tavoitteena on, että - Tampereen kaupunkiseudulle perustetaan yksityisen päivähoidon kehittämiskeskus - kehittämiskeskus rakentuu vaiheittain vuosina kehittämisvaiheeseen rekrytoidaan selvityshenkilö vuodelle käynnistetään sopimusneuvottelut isäntäkuntamallin käyttöönotosta vuoden 2010 aikana - käynnistetään sopimusneuvottelut kehittämiskeskuksen organisaatiosta ja rahoituksesta. 4

5 Hankkeen nimi SUURI VAIKUTUSALUETUTKIMUS PIRKANMAAN ALUE Hankenumero Pirkanmaan liitto Toteutusaika: Rahoituslähde Varaukset Sitoumukset Maksatukset Sitoumukset Kokonaisrahoitus Julkinen rahoitus yht Kans. julk. rahoitus Valtio Kunta Hankkeessa selvitetään maakunnallinen asiointisuuntautuminen, jota käytetään yhdessä muiden tietojen kanssa kehittämiskokoonpanojen suunnittelussa. Hankkeen tavoitteena oli selvittää maakunnallinen asiointisuuntautuminen, jota käytetään hyväksi yhdessä muiden tietojen kanssa suunniteltaessa kehittämiskokoonpanoja. Pirkanmaa on muodostunut varsin selkeästi Tampereen vaikutusalueen ympärille. Pirkanmaata voidaan pitää kulutusasioinnin ja työpaikka-asioinnin perusteella vahvasti Tampereen ympärille rakentuneena toiminnallisena maakuntana. Maakuntakeskuksen vetovoima vaimenee maakunnan reuna-alueita kohti siirryttäessä. Maakuntakeskuksen asema suhteessa seutukunta- ja aluekeskuksiin on vahvistunut ja keskusten hierarkia selkiytynyt. Tampereen vaikutusalue asioinnin ja työssäkäynnin suhteen on entisestään laajentunut ja vahvistunut Pirkanmaalla. Hankkeen tuottama tieto palvelee aluekehitystyötä laajasti sekä toimii perustana arvioitaessa seutukuntajaon toimivuutta. Hankkeen tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää myös muussa kehittämistyössä, mm. kehittämishankkeiden suunnittelussa ja niiden aluerajauksissa. Hanke loi uutta taustatietoa erityisesti kaupan ja palveluiden kehittämiseen. 5

6 Hankkeen nimi PIRKANMAAN ELÄMYSTALOUS -HANKE Hankenumero Tampereen kauppakamari Kohdealue Pirkanmaa Toteutusaika: Rahoituslähde Varaukset Sitoumukset Maksatukset Sitoumukset Kokonaisrahoitus Julkinen rahoitus yht Kans. julk. rahoitus Valtio Kunta Muu rahoitus yht Yksityinen Hanke perustuu Pirkanmaan liiton 2008 alkuvuodesta valmistuneeseen esiselvitykseen alueellisesta elämysteollisuuden klusterista ja sen kehittämismahdollisuuksista. Hankkeessa kuvataan elämystalouden klusteri Pirkanmaalla ja tehdään sitä koskevat kehittämisehdotukset. Tämä toteutetaan käyttämällä apuna tulo-työllisyys -menetelmää, jolla kuvataan elämystalouden ja matkailun taloudelliset vaikutukset Pirkanmaalle. Strategiset toimenpiteet määritetään alan toimijoiden ja yrittäjien kautta hankkeen aikana. Toimijoiden ja yrittäjien mielipiteitä ja ajatuksia kerätään eri foorumeista hankkeen aikana. Näitä ovat erillinen sähköinen kysely ja työseminaarit, jotka tullaan järjestämään 2009 alkuvuoden aikana. Hankkeessa tehtävä Pirkanmaan elämystalouden strategia valmistuu keväällä Lisäksi hankkeen yhteydessä tullaan tarkistamaan Pirkanmaan matkailun kärkituotestrategia. Hankkeen tuloksena syntyi Tampereen ja Pirkanmaan elämystalouden toimialastrategia vuosille Strategien ja strategiatyön vaikuttavuus määrittyy toimenpideohjelman täytäntöönpanon kautta, mutta jo tässä vaiheessa laajan toimijajoukon sitoutuneisuus antaa perusteita ennakoida tavoitellun vaikuttavuuden toteutumista. Tutkimusten hankinta ja tuloksista tiedottaminen sidosryhmille on myös ollut konkreettinen tulos. Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutusten selvittäminen kuntakohtaisesti antaa ensimmäistä kertaa tarkan ja vertailukelpoisen kuvauksen matkailun vaikutuksista yksittäisissä pirkanmaalaisissa kunnissa. Hankkeen toimeksiannossakin määritetyn alueellisen elämystalousklusterin kuvaus on myös merkittävä askel kehittämistyön kannalta. Strategiasta löytyvä kuvaus ja toimialakohtainen jako ovat keskeisessä roolissa kokonaisuuden käsitteellisen ja taloudellisen etabloimisen kannalta. Tämä siksi, että tarkkaan määritettyä klusteria voidaan mitata. Hankkeen puitteissa tehty työ on myös tuottanut monella tapaa välillistä lisäarvoa elämystalouden toimijakentälle Pirkanmaalle. Tiedottaminen on lisääntynyt ja yrittäjille ja julkisen sektorin toimijoille on välittynyt markkinatietoutta ja strategista kokonaisnäkemystä toimintaympäristöstä heidän ydintoimintojensa tueksi. 6

7 Hankkeen nimi FIMA/GIM JA MINIKLUSTEREIDEN KV-VERKOSTON RAKENTAMINEN OSANA EIT VALMISTELUA Hankenumero Hermia Oy Toteutusaika: Rahoituslähde Varaukset Sitoumukset Maksatukset Sitoumukset Kokonaisrahoitus Julkinen rahoitus yht Kans. julk. rahoitus Valtio Kunta Muu rahoitus yht Yksityinen FIMA (Forum for Intelligent Machines) on yhteistyöfoorumi, jonka jäsenenä on noin 40 älykkäiden työkoneiden alan merkittävintä yritystä. GIM (Generic Intelligent Machines) on Suomen Akatemian nimeämä älykkäiden koneiden huippuyksikkö, jossa tutkitaan liikkuvien älykkäiden koneiden kehittämisessä tarvittavia menetelmiä ja teknologioita. Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti EIT (European Institute of Innovation and Technology) aloitti toimintansa syksyllä Instituutin tavoitteena on edistää Euroopan kestävää talouskasvua ja kilpailukykyä. Ehdotukset ensimmäisiksi osaamis- ja innovaatioyhteisöiksi (KIC, Knowledge and Innovation Community) tullaan pyytämään kesäksi Hankkeessa rakennetaan kansainvälistä toimijaverkostoa ja toimintamallia eurooppalaiselle tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnalle osana laajempaa EIT -valmisteluprosessia. Hankkeen aikana selvitetään potentiaaliset yliopistokumppanit ja yritysverkostokumppanit FIMAlle ja GIMille. Valittujen partnereiden kanssa rakennetaan yhteinen kehittämisagenda ja uudentyyppinen tiivis kansainvälinen toimintamalli. Hanke koostuu seuraavista toimenpidekokonaisuuksista: suunnitelman tarkentaminen, perusidean rakentaminen, potentiaalisten partnereiden etsiminen, yhteistyöneuvottelut, toimintamallin suunnittelu, KIC sisällön valmistelu, EIT valmistelun seuraaminen, tiedottaminen. Hankkeen rahoituksella ei tehdä kaikkea em. sisältöä, vaan käydään neuvotteluja ja rakennetaan konseptia sekä projektoidaan sen eri tehtäviä. Hankkeen aikana rakennettiin kaikkiaan kolmea erilaista toimintamallia ja yhdestä jätettiin Energy Hills niminen konsortiohakemus EIT energia KIC hakuun yhdessä RWTH Aachenin, Birminghamin, Wienin, Madridin, Lodsin ja Benelux maiden kanssa. Siitä huolimatta, että kyseinen hakemus ei mennyt läpi, konsortio jatkaa toimintaansa. Keskeiset yliopistot alkuvaiheessa ovat TTY:n lisäksi RWTH Aachen, Birminghamin ja Wienin yliopistot. Yhteistyösopimuksia ollaan valmisteltu Torinon mekatroniikka klusterin ja Torino Polytechnicin kanssa sekä Lippen mekatroniikkaklusterin ja Bielefeldin yliopiston ja RWTH Aachenin kanssa. Syksyllä meni läpi Artemis EU-hanke, jota valmisteltiin mm. Torinon kontaktien pohjalta. Hankkeessa kartoitettiin Euroopan huippuyksiköt ja taustaryhmien kanssa käytiin keskustelut perusteista ja tavoitteista. Hankkeessa seurattiin aktiivisesti ICT ja Energiasektorin valmisteluja ja aktivoitiin yrityksiä, TTY:n laitoksia ja muita yliopistoja mukaan eri hankkeisiin. 7

8 Hankkeen nimi KULTTUURITUTKIMUS TUKEE MAAKUNTAA Hankenumero Pirkanmaan liitto Toteutusaika: Kokonaisrahoitus Julkinen rahoitus yht Kans. julk. rahoitus Valtio Kunta Hankkeessa tehdään perusselvitystyö kulttuuritutkimuksesta Pirkanmaalla. Selvitystyö tulee sisältämään nykytilanteen kokoamisen kulttuuritutkimukseen liittyen sekä analyysin siitä, mitä kulttuuritutkimuksessa Pirkanmaalla on tehty. Selvityksen avulla pystytään hyödyntämään jo olemassa olevia kulttuuritutkimuksen sisältöjä Pirkanmaalla, kun niistä hankkeen avulla saadaan kootusti tietoa. Hankkeen avulla toteutettiin perusselvitystyön tekeminen kulttuuritutkimuksesta Pirkanmaalla. Selvitystyön loppuraportissa on selvitetty kulttuuri(n)tutkimuksen käsitettä sekä maakunnan kulttuuriopetusta ja kulttuurintutkimusta korkeakoulutasolla, tutkimuksen rahoitusta maakunnassa, yhteistyötä, vuorovaikutusta, verkostoitumista ja keskittämistä maakunnassa. Selvityksen perusteella lopputoteamus on, että Pirkanmaahan kohdistuva kulttuuritutkimus ja tutkimuksesta tiedottaminen on vähäistä. Pirkanmaalla tulisi lisätä kulttuuritutkimuksen verkostoja. Tutkimusselvitys antaa pohjan Pirkanmaan kulttuurin toimenpideohjelman mukaiselle jatkotyölle. 8

9 Hankkeen nimi FOLK PASSI -KEHITTÄMISHANKE Hankenumero Suomen Nuorisoseurojen Liitto ry./pispalan Sottiisi Toteutusaika: Kokonaisrahoitus Julkinen rahoitus yht Kans. julk. rahoitus Valtio Kunta Muu rahoitus yht Yksityinen Folk Passin kehittämiseen tähtäävässä kokonaishankkeessa on mukana kahdeksan kansanmusiikkitapahtumaa. Tällä hankkeella toteutetaan Pispalan Sottiisin osuus Folk Passi -kehittämishankkeesta. Seitsemän muuta kansanmusiikkifestivaalia toimivat leader-toimintaryhmien alueilla. Hankkeessa järjestetään yritysyhteistyövalmennustilaisuuksia festivaaliorganisaatioiden henkilöstölle, tehdään Folk Passi -lipputuotteen tuotekehitystä, selvitetään sen myynti- ja markkinointikanavia, rakennetaan Folk Passi -brändi ja lanseerataan se julkisuuteen ja järjestetään yhteistilaisuuksia festivaaliorganisaatioiden henkilöstölle festivaalien välisen yhteistyön lisäämiseksi. Hankkeessa myös kartoitetaan käytössä olevat teknologiaratkaisut Folk Passin myyntiin ja jakeluun sekä tekniseen lipunmyyntikontrolliin. Folk Passin yhteiset web-sivut perustetaan leader-hanketta hallinnoivan Sata-Häme Soi ry:n palvelimelle. Hankkeen tuloksina voidaan mainita: - Kansanmusiikkifestivaalit jakoivat toisilleen nk. hiljaista tietoa liiketoimintaosaamisesta, markkinoinnista, esiintyjähankinnoista, yritysyhteistyöosaamisesta sekä hankeosaamisesta. - Yritysyhteistyökumppanien hankintaan ja hyvien yhteistyösuhteiden ylläpitoon saatiin uutta, tämän päivän tietoa ja osaamista. - Hankkeessa tehty yhteismarkkinointi tuki festivaalien omaa markkinointia. Merkittävä tulos oli folkfestivaalien imagon kehittyminen haluttuun suuntaan. - Syntyi kansanmusiikkifestivaalien verkosto ja festivaalien välinen yhteistyöosaaminen kasvoi: kumppanien hankinta, yhteistyösuhteiden jatkuva ylläpito ja pitkän tähtäimen kehittäminen. - Ammattimaisen festivaalitoiminnan osaaminen kasvoi: yhteistyö muiden festivaalien kanssa, tuotekehitystyö ja yhteismarkkinointi. 9

10 Hankkeen nimi VARALAN MUSEORAKENNUKSEN KUNNOSTUKSEN SUUNNITTELU Hankenumero Varalan Säätiö / Varalan Urheiluopisto Toteutusaika: Rahoituslähde Varaukset Sitoumukset Maksatukset Sitoumukset Kokonaisrahoitus Julkinen rahoitus yht Kans. julk. rahoitus Valtio Kunta Muu rahoitus yht Yksityinen Hankkeessa suunnitellaan Varalan museorakennuksen kunnostusta. Hankkeessa dokumentoidaan museoesineistön sijoittelu, tehdään selvitys rakennushistoriasta, korjausrakennussuunnitelma sekä LVIS- ja rakennesuunnitelmat. Lisäksi hankkeessa selvitetään rakennushankkeen rahoitusmahdollisuudet. Rakennuspiirustukset laaditaan opiskelijatyönä, joka ei aiheuta kustannuksia hankkeelle. Hankkeeseen ei sisälly varsinaisia korjausrakennustöitä. Suunnitteluhankkeen selvitysten ja tulosten perusteella tehdään päätökset itse rakennushankkeen aloittamisesta. Hankkeen tuloksena syntyi riittävästi luotettavaa tietoa, jotta Varalan Säätiö pystyi tekemään päätöksen jatkohankkeen eli museorakennuksen restauroinnin toteutuksesta. Suunnitteluhankkeessa tuotettiin tilaohjelma, jossa määritellään museorakennuksen tilojen tuleva käyttö, rakennushistoriallinen selvitys, hankesuunnitelma restaurointiprojektin toteuttamisesta rakennuspiirustuksineen ja aikatauluineen sekä rakennustapaselostus. Hankkeen tuloksena syntyi myös uudenlaista yhteistyötä kolmen tamperelaisen oppilaitoksen, Varalan Urheiluopiston, Tampereen aikuiskoulutuskeskuksen TAKK:n ja Tampereen ammattikorkeakoulun TAMK:n välille. Tärkeää oli myös maakuntamuseon kanssa tehty yhteistyö, jonka avulla varmistetaan, että restaurointi tehdään rakennuksen museaalisia ja kulttuurihistoriallisia arvoja kunnioittaen. Suunnitteluprojekti oli välttämätön edellytys sille, että varsinainen restaurointihanke voidaan toteuttaa. 10

11 Hankkeen nimi PARASTA PALVELUA PIRKANMAALTA Hankenumero Pirkanmaan Yrittäjät ry Toteutusaika: Kokonaisrahoitus Julkinen rahoitus yht Kans. julk. rahoitus Valtio Kunta Muu rahoitus yht Yksityinen Hanke on palveluliiketoimintaa edistävä kokonaisvaltainen viestintä- ja yhteistoimintahanke, jossa yhdistetään maakunnan eri toimijat yhteiseen Parasta palvelua Pirkanmaalta -kehittämis-teemaan, hankkeen toimenpiteisiin sekä kehittämisprosesseihin. Hankkeessa aktivoidaan kotitalouksia, kuntia ja yrityksiä käyttämään Pirkanmaan pkyritysten palveluita sekä lisäämään keskinäistä yhteistyötä tiedotus- ja viestintätoimenpitein sekä erilaisten tapahtumien avulla. Hankkeessa järjestetään muun muassa seudullisia tiedotus- ja aktivointitilaisuuksia sekä maakunnallisia yhteistoimintatapahtumia. Lisäksi toteutetaan palvelualan tiedotuskampanjoita ja eri teemoihin (mm. terveysja hyvinvointiyrittäjyys, matkailu- ja kesätapahtumat, kauppa ja logistiikka, luovat toimialat ja liike-elämän palvelut) liittyviä tiedotuspaketteja julkaistaviksi pirkanmaalaisissa medioissa. Tiedotusta kohdistetaan niin yksityisille kuluttajille kuin julkiselle sektorille. Yritysten palvelutason kohottamiseksi erityisen tärkeätä on saada maakunnan yritykset mukaan panostamaan henkilökunnan kanssa palvelutilanteisiin ja niiden kehittämiseen. Palvelutasokeskustelu edistää samalla pk-yritysten verkostoitumista ja rohkaisee niitä ottamaan osaa julkisen sektorin, kuntien ja valtion paikallishallinnon järjestämiin tarjouskilpailuihin. Hankkeen alkuvaiheessa vuonna 2008 toimenpiteet olivat etupäässä viestintää yrityksille. Vuodesta 2009 lähtien hankkeen teemoilla alettiin kampanjoida myös kuluttajille. Hankkeen tuloksena yrittäjäjärjestöille on saatu aikaan uudenlainen tapa viestiä yksittäisten pienten yritysten puolesta kuluttajien suuntaan ja tuoda esille pk-yritysten tarjoamien palveluiden merkitystä. Mediassa tapahtuvan kampanjoinnin avulla kannustettiin kaikkia pirkanmaalaisia lähipalveluiden käyttämiseen. Resurssit keskitettiin kahteen suurempaan kampanjakokonaisuuteen, jotta haluttu viesti ja kampanjalogon merkitys saataisiin läpi mahdollisimman laajalti. Hankkeen teema oli esillä yrittäjäjärjestön järjestämissä yrittäjille suunnatuissa tilaisuuksissa ja viestintämateriaalissa. Yrittäjille on tarjottu tilaisuuksia tuoda esille omaa yritystä ja sen palveluita erilaisten tapahtumien, internet-sivuston, palvelupankin ja kampanjamateriaalien avulla. Parasta palvelua Pirkanmaalta -logolla tuodaan positiivisesti pirkanmaalaista palveluyrittäjyyttä esiin. Logoa käyttävät yritykset muodostavat verkoston, jossa yhteisenä nimittäjänä on hyvä palvelu. Vaikka hanke on päättynyt, Parasta palvelua Pirkanmaalta -teema jatkuu Pirkanmaan Yrittäjien toiminnassa koko vuoden

12 Hankkeen nimi TEKNOLOGIAYHTEISTYÖ NOVOSIBIRSKIN JA PIRKANMAAN ALUEILLA Hankenumero Hermia Yrityskehitys Oy Toteutusaika: Kokonaisrahoitus Julkinen rahoitus yht Kans. julk. rahoitus Valtio Kunta Muu rahoitus yht Yksityinen Hankkeessa päivitetään lähtökohdat Pirkanmaan ja Novosibirskin alueiden väliselle konkreettiselle yhteistyölle ja rakennetaan malli, jolla korkeatasoinen käytännön tutkimus- ja teknologiayhteistyö Novosibirskin ja Pirkanmaan välillä voidaan toteuttaa. Hankkeen aikana kartoitetaan osapuolten yhteistyömahdollisuudet, tahtotilat, valmiudet, aikataulut ja resurssit yhteistyön ylösajamiseen. Lähtökohtana esiselvitykselle on tutkimusyhteistyö ensisijaisesti Tampereen teknillisen yliopiston sekä Novosibirskin alueen tiedeyliopistojen ja tutkimuslaitosten kesken. Tämän avulla pystytään luomaan kehityshankkeet, joilla helpotetaan mm. tutkijoiden siirtymistä, tutkimusyhteistyötä sekä yksittäisten teknologioiden siirtoa tutkimustuloksista kaupallisiin sovelluksiin. Tavoitteena on myös tehdä selvitykset, jolla kasvuvaiheen teknologiayritysten spin-offeja houkutellaan Novosibirskistä Pirkanmaalle. Teknologiansiirtoon ja tutkimusyhteistyöhön rakennetaan esiselvityksessä malli, joka palvelee kiinnostuneita yliopistoja, korkeakouluja ja kehitysorganisaatioita. Näiden rakenteiden kautta voidaan tehostaa tutkimustulosten kaupallistamista. Hankkeen tavoitteena oli luoda alueiden välille rakenteet jatkuvalle yhteistyölle. Hankkeen aikana tehtiin kaksi vierailua Novosibirskiin, jossa tavattiin keskeisiä tutkimus- ja tiedeyhteisön edustajia. Novosibirskiä sekä sen tutkimustoimintaa ja yrityksiä esiteltiin tamperelaisille avaintoimijoille, mm. Kauppakamarille, VTT:lle ja TTY:lle. Aktiivisuus oli Novosibirskin puolelta odotettua vilkkaampaa ja yhteistyö käynnistyi monella taholla. Tutkimusyhteistyön puolella TTY löysi yhteisiä kiinnostuksen kohteita mm. pinnoitustutkimuksesta. Myös tutkijavaihtoa ja yhteisiä tutkimusprojekteja alettiin valmistella. Yrityskohtaisia jatkoprojekteja käynnistettiin ja teknologiansiirtohankkeissa on useita keksintöjä, joiden kehittämistä ja kaupallistamista voitaisiin edistää Pirkanmaalla. Seuraava askel on hankkeessa suunniteltu jatkohanke, kansainvälisen Startup-Centerin perustaminen Pirkanmaalle, jossa voitaisiin kehittää ja kaupallistaa venäläisiä tutkimustuloksia kansainvälisille markkinoille. 12

13 Hankkeen nimi KIRJASTOPALVELUJEN AUTOMATISOINNIN PILOTOINTI Hankenumero Lempäälän kunta Toteutusaika: Kokonaisrahoitus Julkinen rahoitus yht Kans. julk. rahoitus Valtio Kunta Hankkeessa pilotoidaan ensimmäisenä Suomessa kirjastoautomaattia Lempäälän Ideaparkissa Lasten- ja Nuorten kulttuurikeskus PiiPoon yhteydessä. Bokomaten-automaatti on kustannustehokas ratkaisu tuoda automatisoimalla kirjastopalveluja asiakkaiden ulottuville. Bokomaten mahdollistaa perinteisestä poikkeavan tavan järjestää aineiston lainauspalvelu uudenlaisessa toimintaympäristössä ja uutta teknologiaa soveltaen automaatti toimii kuin pieni kirjasto ilman henkilökuntaa. Hankkeessa evaluoidaan ja kehitetään tekniikkaa ja palvelukonseptia yhteistyössä Tampereen yliopiston informaatiotutkimuksen laitoksen ja laitetoimittajan kanssa. Evaluointi hyödyntää myös Ruotsissa vastaavista järjestelmistä saatuja kokemuksia. Automaatti on kaikkien Piki-kirjaston asiakkaiden käytössä. Hankkeesta saatujen kokemusten pohjalta järjestetään kirjastopalvelujen sidosryhmien kanssa asiaa käsittelevä seminaari ja tehtyjen tutkimusten tulokset julkaistaan käytettäväksi kirjastopalvelujen kehityksen tukena tulevaisuudessa. Hankkeessa pyrittiin edistämään kirjastopalveluiden saatavuutta perustamalla kirjastoautomaatti (Kirjamaatti) Lempäälän Ideaparkkiin. Kirjamaatti oli käytettävissä aina Ideaparkin aukioloaikoina. Hankkeessa sovellettiin ensimmäisenä Suomessa uutta teknologiaa, ja Kirjamaatti saikin näkyvyyttä mediassa. Hankkeen aikana tuli myös yhteydenottoja eri puolilta Suomea. Hankkeessa kerättiin tietoa automaatin asiakkaista, palvelun käytöstä ja asiakastyytyväisyydestä, joiden pohjalta pystyttiin kehittämään järjestelmän teknisiä ominaisuuksia, aineistonvalintaa sekä palvelumuotoja. Tekniset ongelmat viivästyttivät automaatin käyttöönottoa ja lopulta vihkiäisiä vietettiin joulukuussa Tekniset ongelmat ja käyttökatkot varjostivat muutenkin Kirjamaatin käyttöä. Sekä asiointikerrat että lainamäärät ovat vähentyneet kahden vuoden aikana. Lempäälän kunta onkin päättänyt luopua Kirjamaatista ja siten kirjastopalveluiden automatisointi jäi määräaikaiseksi pilottihankkeeksi. 13

14 Hankkeen nimi SEITSEMISEN - HELVETINJÄRVEN -MATKAILUALUEEN YRITYSTOIMINTA- YMPÄRISTÖN KEHITTÄMISHANKE Hankenumero Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Oy Toteutusaika: Kokonaisrahoitus Julkinen rahoitus yht Kans. julk. rahoitus Valtio Kunta Hankkeessa jatketaan vuonna 2008 valmistuneessa Seitsemisen - Helvetinjärven luontomatkailusuunnitelmassa asetettujen strategisten tavoitteiden toteuttamista. Hankkeessa selvitetään muun muassa mukana olevien kuntien Seitsemisen Helvetinjärven aluekokonaisuutta koskevat tavoitteet ja luontomatkailusuunnitelmassa esitettyjen jatkotoimenpiteiden tämänhetkinen tila. Lisäksi selvitetään alueella toimivien yrittäjien halu ja valmiudet kestävän luontomatkailun kehittämiseen alueella sekä keskeisten toimijoiden halukkuus yhteistyöryhmän muodostamiseen ja ryhmän pysyvään toimintaan sitoutumiseen. Hankkeessa laaditaan alueen yritystoimintaympäristöä koskeva pitkän aikavälin kehittämissuunnitelma ja sen sekä aiemmin valmistuneen luontomatkailusuunnitelman tavoitteista johdettu lyhyen aikavälin konkreettinen toimenpideohjelma. Hankkeessa järjestetään osallistuville kohderyhmille benchmarkingmatka kotimaan matkailukohteeseen, joka parhaiten soveltuu hankkeen vertailuoppimiskohteeksi. Lisäksi hanke järjestää alueellisia ja verkostokohtaisia tilaisuuksia yrityksille, kunnille ja muille sidosryhmille. SYTYKE-hankkeessa pohdittiin, kuinka Seitsemisen Helvetinjärven matkailualueesta saadaan vuoteen 2020 mennessä kansainvälisesti kiinnostava ja valtakunnallisesti tunnettu kestävän luontomatkailun kärkikohde Pirkanmaalla. Hanke sai alulle positiivisen kehityskulun, jossa luontomatkailualueen yrittäjien verkostoituminen sekä Metsähallituksen ja yritysten yhteistyösopimukset ovat lisääntyneet. Hankkeen yhtenä tuloksena syntyi yli 20 yrityksen muodostama Vihreä Sydän -verkosto, ja yhteistyössä GoTampereen ja yrittäjien kanssa syntyi aloitettu viikko-ohjelma, josta on luvassa tulevalle talvikaudelle uusi versio. SYTYKE-hanke tuotti kehittämissuunnitelman, toimenpideohjelman ja Hyvinvointimatkailun kehittämiskeskus -konseptin synnytettävälle keskittymälle. Hankkeen tuloksena on käynnistetty useiden eri kehittämishankkeiden valmistelutyöt kehittämissuunnitelman toteuttamiseksi. SYTYKE-hankkeen voidaan arvioida saavuttaneen tavoitteensa hyvin ja osin jopa ylittäneen ne. Esimerkiksi alkuperäistä ajatusta pysyvän yhteistyöryhmän roolista on hankkeen aikana viety pidemmälle ja tavoitteena on perustaa Hyvinvointimatkailun kehittämiskeskus, joka aikanaan vakiinnutetaan osaksi TAMK:n normaalia toimintaa. Hankkeen aikana kypsyi ajatus luontomatkailun kytkemisestä laajempaan hyvinvointimatkailun kokonaisuuteen, johon kuuluu uutena mahdollisuutena myös terveysmatkailu. 14

15 Hankkeen nimi PARAS PÄIVYSTYS PIRKANMAALLE Hankenumero Pikassos Oy, sosiaalialan osaamiskeskus Kanta-Hämeessä, Pirkanmaalla ja Satakunnassa Toteutusaika: Kokonaisrahoitus Julkinen rahoitus yht Kans. julk. rahoitus Valtio Kunta Hankkeessa tehdään selvitystyö maakunnallisen lastensuojelun sosiaalipäivystyksen mahdollistamiseksi Tampereen sosiaalipäivystyksen toteuttamana aktiivipäivystyksenä. Selvitystyön kohteena on tiedontuotanto, päivystyksen laatukriteerit, päivystysprosessin standardointi ja lastensuojeluprosessien yhdenmukainen kuvaaminen, suunnitelma lastensuojelun kriisipaikkajärjestelmäksi, kestävä malli kustannusten jakoperusteiksi ja tietohallinnon ratkaisuiksi maakunnallisessa päivystyksessä. Tampereen sosiaalipäivystyksen palvelujen ulkopuolella on nyt 12 Pirkanmaan kuntaa tai kaupunkia (Punkalaidun, Sastamala, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Parkano, Kihniö, Virrat, Ruovesi, Mänttä- Vilppula, Juupajoki, Kuhmalahti ja Pälkäne). Tampereen kaupunginhallitus on päättänyt, että lastensuojelun sosiaalipäivystys voidaan laajentaa maakunnalliseksi kahden vuoden kokeiluna. Sastamala ja Punkalaidun ovat päättäneet järjestää päivystyksen edelleen omana palvelutuotantonaan. Hankkeessa tehtiin selvitystyö maakunnallisen lastensuojelun sosiaalipäivystyksen toteuttamisesta. Hankkeen tavoitteita olivat: kymmenen kunnan yhteinen kriisipaikkajärjestelmä, kustannusten jakopohjan selvittäminen, tietohallinnon kehittäminen, sosiaalipäivystyksen laatukriteeristön kehittäminen ja prosessien kuvausten yhtenäistäminen sekä päivystysprosessien standardointi. Hankkeessa järjestettiin kuntatapaamisia ja maakunnallinen, moniammatillinen (sosiaaliala, hätäkeskus, poliisi ym.) työkokous sekä tiedotettiin kehittämistyöstä eri tahoille. Hankkeen tuloksena solmittiin yhteistoimintasopimus Tampereen kaupungin ja 10 kunnan välille. Palveluntuottajien ja kuntien kesken sovittiin kriisipaikkajärjestelmästä. Lastensuojelua koskevaa tietohallintaa kehitettiin. Tampereen sosiaalipäivystys toteuttaa sosiaalipäivystyksen uutta mallia koejaksolla Ohjausryhmä valmistelee pysyväisluonteisen sosiaalipäivystysjärjestelmän luomista Pirkanmaalle. 15

16 Hankkeen nimi KUNTAOMISTEISEN SOSIAALISEN YRITYKSEN MALLI JA LIIKETOIMINTA- SUUNNITELMAN LAADINTA Hankenumero Nokian kaupunki Toteutusaika: Rahoituslähde Varaukset Sitoumukset Maksatukset Sitoumukset Kokonaisrahoitus Julkinen rahoitus yht Kans. julk. rahoitus Valtio Kunta Hankkeessa tuotetaan kuntaomisteinen inhouse-periaatteella toimiva sosiaalisen yrityksen malli ja liiketoimintasuunnitelma. Laadintatyö perustuu Tampereen kaupungin laatimaan selvitykseen Tampereen kaupungin oman sosiaalisen yrityksen perustamisesta. Hankkeessa räätälöidään aiempien selvitysten pohjalta soveltuva malli Nokian kaupungille (Nokian oma sosiaalinen yritys/useamman kunnan yhteinen sosiaalinen yritys/seutukunnallinen sosiaalinen yritys). Hanketta toteutetaan yhteistyössä Tampereen kaupungin ja Pirkkalan kunnan kanssa. Kuntayhteistyön kautta arvioidaan Tampereen seutukuntaa parhaiten palveleva sosiaalisen yrityksen malli ja yhteistyötapa sosiaalisen yritystoiminnan käynnistämiseksi. Hankkeessa tehtiin selvitys Nokian kaupungin ja mahdollisesti useamman kunnan työllisyyden hoidon kehittämiseksi sosiaalisen yrityksen keinoin. Selvitystyöstä vastasi Innolink Research Oy yhteistyössä Verte Oy:n ja Nokian kaupungin kanssa. Alun perin suunniteltu yhteistyö Pirkkalan kunnan kanssa ei toteutunut. Hankkeen alkuvaiheessa kartoitettiin Nokian kaupungin palvelukeskusten tarpeet ja mahdollisuudet in-house muotoisten palveluiden hankintaan kuntaomisteiselta sosiaaliselta yritykseltä. Kartoitustyön perusteella laadittiin alustava työllisyyden hoidon prosessikuvaus palvelurakenteen muodostumisesta. Alustavan liiketoimintasuunnitelman laadintatyö aloitettiin prosessikaavion pohjalta. Liiketoimintasuunnitelman laadinnan alkuvaiheessa tuli ilmi, ettei edellytyksiä kuntaomisteisen sosiaalisen yrityksen perustamiselle ole olemassa johtuen kaupungin sen hetkisestä taloudellisesta tilanteesta. Liiketoimintasuunnitelman laadintaa päätettiin jatkaa eteenpäin Verte Oy:n lähtökohdista. Työn edetessä kuitenkin todettiin, ettei Verte Oy:n toiminnalle sosiaalisena yrityksenä löydy sellaista lisäarvoa, että yritys hakeutuisi sosiaaliseksi yritykseksi, ja liiketoimintasuunnitelman laadinta päätettiin keskeyttää. Selvityksen perusteella työllisyyden kehittäminen Nokialla sosiaalisen yrityksen keinoin ei ole toteutettavissa kuntaomisteisen sosiaalisen yrityksen avulla. Sen sijaan työllisyyden hoito hankkeessa laaditun prosessikuvauksen mukaisena käynnistyi tammikuussa Yhteenvetona voidaan todeta, että hankkeen kautta työllisyyden hoitoon saatiin kokonaan uusi yritysvetoinen toteutustapa. 16

17 Hankkeen nimi AVOIN INNOVAATIO JA MONIALAISTEN PROJEKTIEN JOHTAMINEN AIMO-CASE DEMOLA Hankenumero Hermia Oy Toteutusaika: Rahoituslähde Varaukset Sitoumukset Maksatukset Sitoumukset Kokonaisrahoitus Julkinen rahoitus yht Kans. julk. rahoitus Valtio Kunta Muu julk. rahoitus Muu rahoitus yht Yksityinen Syksyllä 2008 aloitti toimintansa TE-keskuksen pääosin rahoittamana Demola-hanke, jossa tamperelaisten korkeakoulujen ja yliopistojen opiskelijat voivat osana opintojaan sekä tiiviissä yritysyhteistyössä toteuttaa ohjelmistojen ja digitaalisten palvelujen monitieteisiä kehityshankkeita. Kehityshankkeet perustuvat pääasiassa yritysten tarjoamiin kiinnostaviin palvelukonsepteihin. Kehityshankkeiden tuloksena on toimivia tuote- ja palveludemonstraatioita, joiden pohjalta syntyy uusia tuotteita, palveluita sekä yrityksiä. Tässä hankkeessa tarkastellaan avoimen innovaatioyhteisön johtamista edellä kuvatun Demolan toiminnan yhteydessä. Hankkeessa keskitytään johtamisen menetelmiin ja työkaluihin ja luodaan siten edellytyksiä demo-vetoisen toiminnan synnyttämiseen myös Demolan ulkopuolella yrityksissä, yhteisöissä ja oppilaitoksissa. Yhteistyöverkoston laajuus sekä yhteistyön osapuolten toiminnan eroavaisuudet aiheuttavat avoimen innovaatioyhteisön johtamiselle erityisiä haasteita. Hankkeen keskeiset toimenpiteet: 1) Demolan ja projektiryhmien toiminnan seuraaminen 2) Kirjallisuuskatsaus 3) Johtamismallin määrittely 4) Määritetyn johtamismallin toimivuuden varmistaminen (pilotointi Demolan toiminnassa) Hankkeen aikana tarkasteltiin kattavasti Demolan toimintamallia niin teoreettisten viitekehysten kuin Demolatiimien työn ja palautteen tarkastelun avulla. Tämän tuloksena hankkeessa syntyi huomattavasti Demolan tomintaa ja sen kehittämistä tukevaa tietoa erityisesti toimijaverkoston dynamiikasta arvonluontiprosessissa. Tämän tiedon avulla hankkeessa muodostettiin kokonaisvaltainen malli Demola-toiminnan organisoimiseen sekä määritettiin palveluprosessit monialaisten projektitiimien johtamiseen. 17

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008

SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008 SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008 PAIKALLISEN DIGIMEDIATUOTANNON JAKELUKANAVAT JA TEKNIIKAT, PALVELUT JA LIIKETOIMINTAMALLIT SEKÄ TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET SUUPOHJAN SEUTUVERKOSSA SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN KANTA-HÄMEEN MATKAILUN STRATEGINEN JATKOSELVITYS VAIHE III CreaMentors Oy 2008 Strategian laadintaprosessi Toimijahaastattelut -matkailutoimijat -kehittäjät -päättäjät -rahoittajat Visio 2015 Toimenpideohjelma

Lisätiedot

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008 Huomiota ohjelman toteutuksesta ja haasteita hyvinvointisektorin kehittämistoiminnalle jatkossa 8.1.2009 Maarit Siitonen Ohjelman tekninen toteutus: - Toiminta-alueena neljä maakuntaa: Etelä-Savo, Pohjois-Savo,

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Kanta-Hämeen sote 2016

Kanta-Hämeen sote 2016 Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. 2015 saavutukset II. Hahmotelma 2016-2018 III. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Katajanokka 14.11.2007 Projektipäällikkö Hanna Hietala 16.11.2007 1 Kysely julkisista hankinnoista Helsingin Yrittäjien nettikysely jäsenyrityksille

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi 1 HYRIA KOULUTUS 4.9.2014 Hyrian tarjoamat koulutukset & palvelut Yrittäjän ammattitutkinto

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA Cleantech-innovaatioiden kaupallistaminen Antti Herlevi Loppuseminaari

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin kuvaus ja tavoite 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Erityistavoite 2.1 PKyritysten kasvun ja kansainvälistymisen

Lisätiedot

Pirkanmaan ebuusti pienyritysten sähköisen liiketoiminnan kehittäminen tavoitteena kasvu ja kansainvälistyminen

Pirkanmaan ebuusti pienyritysten sähköisen liiketoiminnan kehittäminen tavoitteena kasvu ja kansainvälistyminen Pirkanmaan ebuusti pienyritysten sähköisen liiketoiminnan kehittäminen tavoitteena kasvu ja kansainvälistyminen Hankeaika 2013 2014 Kohderyhmänä ovat pienet kehityskykyiset, kasvuhaluiset, pirkanmaalaiset

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK TEM 11.6.2009

Lisätiedot

Luomukoordinaatiohankkeen kick off - työpaja

Luomukoordinaatiohankkeen kick off - työpaja Luomukoordinaatiohankkeen kick off - työpaja 10.00 Tervetuloa, päivän tarkoitus ja ohjelman esittely (Marja-Riitta Kottila) 10.10 Keitä me olemme, esittäytyminen 10.30 Alueiden suunnitelmat 11.00 Luomualan

Lisätiedot

Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä. Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta

Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä. Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta 2 Milloin julkisilla hankinnoilla kannattaa tavoitella innovaatioita?

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Vierumäki Esit itys 14.01.2009 www.vierumaki.fi

Vierumäki Esit itys 14.01.2009 www.vierumaki.fi Vierumäki Esitys 14.01.2009 VIERUMÄKI COUNTRY CLUB OY Suomen Urheiluopisto Vierumäellä on vuodesta 1937 lähtien ollut suomalaisen urheilun ja liikunnan koulutuksen osaamisen lippulaiva. Vierumäki Country

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Pyydettynä lausuntonaan esittää Kuhmon kaupunki Pohjois-Pohjanmaan liitolle edellä tarkoitetusta luonnoksesta seuraavaa:

Pyydettynä lausuntonaan esittää Kuhmon kaupunki Pohjois-Pohjanmaan liitolle edellä tarkoitetusta luonnoksesta seuraavaa: Yksikkö Kuhmossa..2006 Pohjois-Pohjanmaan liitto Kauppurienkatu 8 A 90100 OULU Viite: Pohjois-Pohjanmaan liiton esittämä lausuntopyyntö Asia: LAUSUNTO POHJOIS-SUOMEN LOGISTIIKKASTRATEGIAN JA LOGISTIIKAN

Lisätiedot

P-P VERKKOPALVELUT. Kasvuyritysten kumppani

P-P VERKKOPALVELUT. Kasvuyritysten kumppani P-P VERKKOPALVELUT Kasvuyritysten kumppani Kesto: 1.1.2015 31.12.2017 Hallinnoija: Haapavesi-Siikalatvan seutukunta (päähallinnoija), muut toteuttajat: Nivala-Haapajärven, Raahen ja Ylivieskan seutukunnat

Lisätiedot

MAAKUNTAKIRJASTO- TOIMINTA 2007-2012 PORIN KAUPUNGINKIRJASTO- SATAKUNNAN MAAKUNTAKIRJASTO

MAAKUNTAKIRJASTO- TOIMINTA 2007-2012 PORIN KAUPUNGINKIRJASTO- SATAKUNNAN MAAKUNTAKIRJASTO MAAKUNTAKIRJASTO- TOIMINTA 2007-2012 PORIN KAUPUNGINKIRJASTO- SATAKUNNAN MAAKUNTAKIRJASTO 24.1.2007 MAAKUNTAKIRJASTOTOIMINTA KIRJASTOSTRATEGIASSA 2006-2012 Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjaston

Lisätiedot

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA PROSESSIN OMISTAJA Yksikönjohtajat PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Syyskuu 2008 PROSESSIKUVAUS HYVÄKSYTTY

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Luomualan koordinaatiohanke

Luomualan koordinaatiohanke Luomualan koordinaatiohanke austaa Kansalliset tavoitteet lähtökohtana: Maaseutuohjelman tavoitteet luomulle Luomualan kehitysohjelma (julkaistu 1.10): Keskeistä kysynnän luominen. Oletus: koordinaation

Lisätiedot

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

Kokemuksia monipuolisista kumppaniverkostoista Leena Vainio/Titi Tamminen, Suomen eoppimiskeskus

Kokemuksia monipuolisista kumppaniverkostoista Leena Vainio/Titi Tamminen, Suomen eoppimiskeskus Kokemuksia monipuolisista kumppaniverkostoista Leena Vainio/Titi Tamminen, Suomen eoppimiskeskus TIEKE, Vaikuta ja vaikutu yhdessä hankkeet elämään seminaari 17.9.2009 Projektiaihio on - mistä kumppanit:

Lisätiedot

- Kehitysohjelmarunkojen laatiminen erilliset kehitysohjelmarungot kunta- pk-yritys sekä oppilaitossektorille

- Kehitysohjelmarunkojen laatiminen erilliset kehitysohjelmarungot kunta- pk-yritys sekä oppilaitossektorille Kuninkaanlähteenkatu 12 38700 KANKAANPÄÄ 8.9..2009 TARJOUSPYYNTÖ Sivu 1/5 TARJOUSPYYNTÖ ACTIVE&OPEN ESISELVITYKSEN OSTOPALVELUIDEN SUORITTAMISESTA Kankaanpään kaupunki toteuttaa Pohjois-Satakunnan Leader-ohjelman

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. SeutuYP koordinaattoreiden työkokous. Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. SeutuYP koordinaattoreiden työkokous. Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut SeutuYP koordinaattoreiden työkokous Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 1. Raahen

Lisätiedot

6.6.2013. Green ICT käsitteestä. Hankkeen yleisesittely 5.6.2013

6.6.2013. Green ICT käsitteestä. Hankkeen yleisesittely 5.6.2013 Hankkeen yleisesittely 5.6.2013 Jari Leppäniemi, Jari Soini, TTY Porin laitos Green ICT käsitteestä Green ICT tai myös Green by ICT tarkoittaa yleiskäsitteenä tieto- ja viestintä-teknologian käyttöä taloudellisesti,

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Maaseutuverkosto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimijat Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijat Sivu

Lisätiedot

viestintäsuunnitelma 2012 YRITYS-SUOMI Seinäjoen seutu Viestintäsuunnitelma 2012

viestintäsuunnitelma 2012 YRITYS-SUOMI Seinäjoen seutu Viestintäsuunnitelma 2012 YRITYS-SUOMI Seinäjoen seutu Viestintäsuunnitelma 2012 1 Taustaa Työ- ja elinkeinoministeriö kehittää ja koordinoi Yritys-Suomi-palvelukokonaisuutta Suomalainen yrityspalvelujärjestelmä on tehtyjen tutkimusten

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten

Lisätiedot

ITS Finland esiselvitys

ITS Finland esiselvitys ITS Finland esiselvitys Raine Hautala VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Liikenne- ja viestintäministeriö VTT Jussa Consulting Traficon Oy SysOpen Oyj Raine Hautala # 1 Taustaa Liikennetelematiikan merkitys

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Edunvalvonta monipuolista mm. erilaisissa neuvottelukunnissa ja lainsäädäntöhankkeiden yhteydessä Vahvaa asiantuntemusta toimialajärjestöissä

Lisätiedot

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma 2010-2012 Hämeen Matkailu Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Janakkalan kunta 13.10.2010 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Projektin

Lisätiedot

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi.

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi. TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Sähköisen liiketoiminnan mahdollisuudet: Sisäiset ja ulkoiset prosessit Toiminnan tehostaminen, reaaliaikaisuus Toiminnan raportointi ja seuranta,

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi 27.1.2015 Miksi nuorten vaikuttamispalvelu? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen Tuetaan vaikuttamistaitojen

Lisätiedot

Big datan hyödyntäminen

Big datan hyödyntäminen Big datan hyödyntäminen LVM/FIIF-yhteistyö 1 0 /1 9 /1 4 Nykytilanne Useita olemassa olevia ohjelmia ja tahoja, josta yritykset ja tutkimuslaitokset voivat hakea rahoitusta Big Dataan ja teollisen internetin

Lisätiedot

ICT-alan tulevaisuus Pirkanmaalla

ICT-alan tulevaisuus Pirkanmaalla ICT-alan tulevaisuus Pirkanmaalla Pirkanmaan ICT-alan strateginen muutos käynnissä Aloite alan kehittämistä suuntaavalle strategialle tuli Tampereen kauppakamarin ICT-valiokunnalta talvella 2008-2009 Hermia

Lisätiedot

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Hämeenlinna 15.4.2011 projektipäällikkö Terhi Hook Matkailun edistämiskeskus MEK terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot

YRITYSVUOROVAIKUTUKSEN KONSEPTIT JA TOTEUTUS MAL-SUUNNITTELUSSA

YRITYSVUOROVAIKUTUKSEN KONSEPTIT JA TOTEUTUS MAL-SUUNNITTELUSSA Liite 1 YRITYSVUOROVAIKUTUKSEN KONSEPTIT JA TOTEUTUS MAL-SUUNNITTELUSSA Tehtävän määrittelyä ja sparrauskohteiden kuvausta Kati-Jasmin Kosonen, Kimmo Kurunmäki www.mal-verkosto.fi Hankkeen taustaa Selvitys:

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle M A A L I Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle MIKSI? - luovat alat auttavat muita toimialoja parantamaan tuotteitaan ja palveluitaan - luovan osaamisen parempi hyödyntäminen lisää yritysten

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 16.06.2011 Diaarinumero SATELY/209/05.02.07/2010 Käsittelijä Maija Saari Puhelinnumero 044 712 4048 Projektikoodi

Lisätiedot

Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys

Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys Elinkeino- ja elinvoimatyöryhmän ehdotukset kuntayhteistyön lisäämiseksi 5.6.2014 10.6.2014 Page 1 Elinkeino- ja elinvoimatyöryhmän ehdotukset

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Hankkeen taustaa Suomessa on arviolta tuhatkunta toimivaa maahanmuuttajayhdistystä Yhdistyksiä alettiin perustaa erityisesti 1990 luvun puolivälin jälkeen Reilu kolmannes

Lisätiedot

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Ennakointiyksikkö Samuli Leveälahti 15.12.2004 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ennakoinnin ESR hanke Opetushallituksessa 1.1.2004

Lisätiedot

Yritys-Suomi nousuun. Innoforum 10.11.2015 Tampere. Jarmo Palm Työ- ja elinkeinoministeriö

Yritys-Suomi nousuun. Innoforum 10.11.2015 Tampere. Jarmo Palm Työ- ja elinkeinoministeriö Yritys-Suomi nousuun Innoforum 10.11.2015 Tampere Jarmo Palm Työ- ja elinkeinoministeriö Yleistä 2 Ratkaisujen Suomi 1. Kestävä kasvu ja julkinen talous 2. Työllisyys ja kilpailukyky 3. Osaaminen ja koulutus

Lisätiedot

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus 25.2.2015 Helsinki Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen

Lisätiedot

MAAKUNTAVERKKO ESISELVITYKSEN PROJEKTISUUNNITELMA

MAAKUNTAVERKKO ESISELVITYKSEN PROJEKTISUUNNITELMA Pohjois-Savon liitto MAAKUNTAVERKKO Sivu 1 MAAKUNTAVERKKO ESISELVITYKSEN PROJEKTISUUNNITELMA Pohjois-Savon liitto MAAKUNTAVERKKO Sivu 2 1. Tausta Pohjois-Savon liitto rahoitti ajalla 1.2.2006 28.2.2007

Lisätiedot

LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI

LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI PROJEKTISUUNNITELMA 1(6) LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI PROJEKTISUUNNITELMA 2(6) 1. Taustaa... 3 2. Tavoite... 3 3. Tulokset ja niiden hyödyntäminen... 4 4. Toteutus... 4 4.1 Tehtävät/aikataulu...

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto Kotisairaanhoito Harmonia Oy Pienestä suureksi v.2001-2010 Tuotteet: Kotihoidon palvelut Kaikki palvelut samasta osoitteesta.

Lisätiedot

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Työryhmä: Paikallista ruokaa läheltä 18.-19.8., Maaseutututkijatapaaminen Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus-

Lisätiedot

Yhtenäinen puuhuollon opetusmateriaali Metsämiesten Säätiön rahoittama koulutushanke ALOITUSSEMINAARI

Yhtenäinen puuhuollon opetusmateriaali Metsämiesten Säätiön rahoittama koulutushanke ALOITUSSEMINAARI Yhtenäinen puuhuollon opetusmateriaali Metsämiesten Säätiön rahoittama koulutushanke ALOITUSSEMINAARI Metsätehon metsäopettajapäivät Jämsänkoski 4.-5.6.2013 Tausta Varmistetaan eri koulutustasojen tuottaman

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014 Tea Laitimo Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Perustettu vuonna 1982, alansa pioneeri Osakkaana on yhteensä 33 yritystä ja yhteisöä Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti Palvelua

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Tekesin uusi EAKR-konsepti. Aki Parviainen 18.-19.11.2015

Tekesin uusi EAKR-konsepti. Aki Parviainen 18.-19.11.2015 Tekesin uusi EAKR-konsepti Aki Parviainen 18.-19.11.2015 Mitä Tekes tarjoaa alueen toimijoille Voimme ja haluamme auttaa yrityksiä kilpailukykyiseen kasvuun Meidän panoksemme kasvupolulla: Potentiaalisten

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA - Luovaa taloutta edistävät julkiset toimet ja kehittämislinjaukset Rysä goes Luova Suomi, Mikkeli, 16.-17.10.2012 Tn Sakari Immonen TEM/Elinkeino- ja innovaatio-osasto

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Biotalous Pirkanmaalla 27.1.2015 Anne Värilä Maaseudun kehittämisen ohjelmavastaava Pirkanmaan ELY-keskus Alueelliset kehittämistoimenpiteet Koulutus

Lisätiedot

YS - seudullisten yrityspalvelujen uudistaminen

YS - seudullisten yrityspalvelujen uudistaminen YS - seudullisten yrityspalvelujen uudistaminen ELY-keskuksen, TE-toimiston ja seudun kuntien välillä on ollut seitsemän YS-sopimusta. Aluekohtaisesta YS-toiminnan palvelujen koordinoinnista vastaa TE-toimisto.

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

Pirkanmaan vesihuollon suurhankkeet ja lainsäädäntö

Pirkanmaan vesihuollon suurhankkeet ja lainsäädäntö Pirkanmaan vesihuollon suurhankkeet ja lainsäädäntö RIL: Vesi- ja ympäristöalan lainsäädännön ajankohtaiskatsaus Kuparisali 22.5.2008 Reijo Kuivamäki aluejohtaja Pöyry Environment Oy Tampereen seudun strategiset

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2011

TOIMINTASUUNNITELMA 2011 TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Kepan voimassaolevan strategian ja ohjelman mukainen Tavoitteena poliittinen muutos, köyhdyttävien rakenteiden purkaminen ja köyhdyttämisen lopettaminen 29,3 % rahoituksesta käytetään

Lisätiedot

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO Ammattikorkeakoulut perustivat konsortion 14.11.2007. Konsortio

Lisätiedot

Tekesin rahoitus yrityksille

Tekesin rahoitus yrityksille DM xx-2013 How to do business with drones? 26.8.2015 Tekesin rahoitus yrityksille Sampsa Nissinen Palvelujohtaja, Nuoret teollisuustuoteyritykset Tekes Yrityksille joilla on Halu ja kyky kasvaa Intoa ja

Lisätiedot

Arvoverkkojen kehittämisen rahoitus

Arvoverkkojen kehittämisen rahoitus TEKES 25.6.2013 Jukka Laakso Arvoverkkohankkeiden erityispiirteet Arvoverkkohankkeiden tavoitteena on laaja kansainvälinen liiketoiminta tai merkittävä kansallinen järjestelmätason muutos. Yleisenä tavoitteena

Lisätiedot

työryhmä Harri Airaksinen (pj), Jaana Koivisto-Virtanen, Jari Heiniluoma, Jukka Alasentie, Kristiina Karppi Taustaa

työryhmä Harri Airaksinen (pj), Jaana Koivisto-Virtanen, Jari Heiniluoma, Jukka Alasentie, Kristiina Karppi Taustaa SOTE- JA ALUEHALLINTOUUDISTUS n aluehallintoryhmän 7.3.2016 kokouksen toimeksiannon mukaisesti n elinkeinopalveluiden kokonaisuus, nykytilakuvaus työryhmä Harri Airaksinen (pj), Jaana Koivisto-Virtanen,

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA 1 (5) ETELÄ-KARJALAN KUNTARAKENNESELVITYS Kuntajohtajien työvaliokunta 17.12.2013 Ohjausryhmä 21.1.2014 Sisältö 1. TAUSTAA JA SELVITYKSEN ORGANISOINTI... 2 2. VIESTINNÄN TAVOITE JA VASTUUT... 2 Tavoite

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot riitta.prittinen-maarala@rko.fi puh. 050 4691 946

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

PS Aikoo. Toimialafoorumien tulevaisuuden toimintamalli

PS Aikoo. Toimialafoorumien tulevaisuuden toimintamalli PS Aikoo Toimialafoorumien tulevaisuuden toimintamalli Tuomas Kylänpää Eurooppalaisen työvoimapolitiikan asiantuntija PS Aikoo -loppuseminaari 17.3.2015 Kuopio Oppilaitosten johtajat tukevat jo perustettuja

Lisätiedot

Fiiliksestä fyrkkaa pähkinänkuoressa

Fiiliksestä fyrkkaa pähkinänkuoressa Fiiliksestä fyrkkaa pähkinänkuoressa Nostaa tunteen ja asiakkaan kokeman arvon yhdeksi liiketoiminnan keskeiseksi ajuriksi. Haastaa yrityksiä tarkastelemaan liiketoimintaa asiakkaiden tunteiden kautta.

Lisätiedot

YHTEISÖT BRÄNDI. Käyttäjälähtöinen kehitysympäristö Yhteiskunnallisten yritysten Living Lab malli

YHTEISÖT BRÄNDI. Käyttäjälähtöinen kehitysympäristö Yhteiskunnallisten yritysten Living Lab malli Käyttäjälähtöinen kehitysympäristö Yhteiskunnallisten yritysten Living Lab malli Tutkimusyhteisö Jakaminen, ideointi Rahoitus Yhteiskunnallisten yritysten rahasto/pääomasijoitusyhtiö Yrittäjäyhteisöt Mm.

Lisätiedot