HENNA 1. VAIHEEN ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUS ORIMATTILAN KAUPUNKI SELOSTUS KOSKEE PÄIVÄTTYÄ JA TARKISTETTUA ASEMAKAAVAKARTTAA

Transkriptio

1 HENNA 1. VAIHEEN ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUS SELOSTUS KOSKEE PÄIVÄTTYÄ JA TARKISTETTUA ASEMAKAAVAKARTTAA ORIMATTILAN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS

2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 TUNNISTETIEDOT Asemakaavalla muodostuu korttelit sekä niihin liittyvät katu-, liikenne-, erityis-, virkistys- ja puistoalueet. Kaavanlaatijan yhteystiedot: Orimattilan kaupunki Tekninen palvelukeskus / maankäyttö Erkontie 9 (2. krs) PL 46, Orimattila Projektipäällikkö Kaavoitusinsinööri Kaavasuunnittelija Jouko Kunnas Eero Manerus Essi Kesämaa p p p Sähköpostit ovat muotoa: etunimi.sukunimi@orimattila.fi Vireilletulo kuulutettu: vk 23 / 2013 Hyväksymispäivämäärät: Tekninen lautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Kaava-alue sijaitsee Orimattilan Hennassa Kerava Lahti-oikoradan ja Vanhan Helsingintien välissä. Kaava-alue rajautuu idässä Helsinki Lahti-moottoritiehen. Huhdanojantie mutkittelee noin 19 hehtaarin kokoisen kaava-alueen läpi. Orimattilan keskustaan on matkaa noin 16 kilometriä. Lahteen kaava-alueelta on noin 20 kilometriä ja Helsinkiin noin 80 kilometriä. Kuva 1. Asemakaava-alueen yleispiirteinen rajaus peruskartalla. 2

3 1.3 KAAVAN NIMI JA TARKOITUS Kaavan nimi on Hennan 1. vaiheen asemakaava. Asemakaavan tarkoituksena on mahdollistaa Hennan juna-aseman, asuin- ja liikerakennusten, koulun ja päiväkodin sekä katujen rakentamisen aloittaminen. Alueella ei ole voimassa asemakaavaa. 1.4 SELOSTUKSEN SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT TUNNISTETIEDOT KAAVA-ALUEEN SIJAINTI KAAVAN NIMI JA TARKOITUS SELOSTUKSEN SISÄLLYSLUETTELO LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA LUETTELO MUISTA KAAVAA KOSKEVISTA ASIAKIRJOISTA, TAUSTASELVITYKSISTÄ JA LÄHDEMATERIAALISTA TIIVISTELMÄ KAAVOITUSPROSESSIN VAIHEET ASEMAKAAVA ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN LÄHTÖKOHDAT SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA ALUEEN YLEISKUVAUS LUONNONYMPÄRISTÖ RAKENNETTU YMPÄRISTÖ MAANOMISTUS SUUNNITTELUTILANNE KAAVA-ALUETTA KOSKEVAT SUUNNITELMAT, PÄÄTÖKSET JA SELVITYKSET ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ OSALLISET VIREILLETULO OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUSMENETTELYT VIRANOMAISYHTEISTYÖ ASEMAKAAVAN TAVOITTEET LÄHTÖKOHTA-AINEISTON ANTAMAT TAVOITTEET PROSESSIN AIKANA SYNTYNEET TAVOITTEET, TAVOITTEIDEN TARKENTUMINEN ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET ASEMAKAAVAN KUVAUS

4 5.1 KAAVAN RAKENNE MITOITUS PALVELUT YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN ALUEVARAUKSET KORTTELIALUEET MUUT ALUEET KAAVAN VAIKUTUKSET VAIKUTUKSET RAKENNETTUUN YMPÄRISTÖÖN VAIKUTUKSET LUONTOON JA MAISEMAAN TALOUS JA ELINKEINOT TERVEELLISYYS JA TURVALLISUUS MUUT VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET NIMISTÖ ASEMAKAAVAN TOTEUT US TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS TOTEUTUKSEN SEURAN TA LIITTEET 1.5 LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA Liite 1. Asemakaavan seurantalomake Liite 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 3. Pienennös osayleiskaavasta sekä kaavamerkinnät ja -määräykset Liite 4. Masterplan Liite 5. Luontoselvitys Liite 6. Hulevesiselvitys Liite 7. Meluselvitys Liite 8. Tärinäselvitys Liite 9. Maatutkaluotaustutkimusraportti Liite 10. Liikenteelliset tarkastelut 1.6 LUETTELO MUISTA KAAVAA KOSKEVISTA ASIAKIRJOISTA, TAUSTASELVITYKSISTÄ JA LÄHDEMATERIAALISTA Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma, Päijät-Hämeen liitto, 2014 Liikenneviraston maanteiden meluselvitys, Liikennevirasto, Helsinki 2012 Päijät-Hämeen kaupan palvelurakenneselvitys, FCG Finnish Consulting Group Oy ja Strafica Oy,

5 Päijät-Hämeen maakunnan vesihuollon yleissuunnitelma, Airix Ympäristö Oy Hennan alueen raiteistoselvitys, Ramboll, kesäkuu 2011 Raideliikenteen kehittämisen vaikutukset Lahden kaupunkiseudun elinkeinoelämälle ja yhdyskuntarakenteeseen, Päijät-Hämeen liitto ja Pöyry Finland Oy, joulukuu 2010 Hennan osayleiskaavan pintavesiselvitys, Ramboll, Hennan liikenne-ennuste, Ramboll Z-junan pysähtymismahdollisuus Hennassa; liikenneselvitys, Ramboll ja Ratahallintokeskus, 2009 Päijät-Hämeen haja-asutuksen vesihuollon kehittämissuunnitelma, Ramboll, Päijät-Hämeen maisemaselvitys, E. Aarrevaara, C. Uronen ja T. Vuorinen, Lahti 2006 Päijät-Hämeen maakuntakaavan liikenneselvitys, P-H liitto ja Tiehallinto, Lahti 2005 Orimattilan rakennetun kulttuuriympäristön selvitys; Kuntien kulttuuriympäristöselvitys, KUKUSE-hanke, Hämeen ympäristökeskus / Nina Könönen, moniste 97/2005 Lahden kaupunkiseudun rakennemalli 2040, Lahden kaupunkiseudun rakennemallityöryhmä, Jaakko Pöyry Infra ja Strafica Oy, Ympäristövaikutusten arviointiselostus 400 kv johtohankkeesta välillä Loviisa-Hikiä, Fingrid Oyj, 2003 Päijät-Hämeen kiinteät muinaisjäännökset, Päijät-Hämeen liitto TIIVISTELMÄ 2.1 KAAVOITUSPROSESSIN VAIHEET Hennan 1. vaiheen asemakaavan laatiminen sisältyi vuoden 2010 kaavoituskatsaukseen, jonka hyväksyi kaupunginvaltuusto Maankäytön johtaja hyväksyi hanketta koskevan osallistumis- ja arviointisuunnitelman Kaavahankkeen vireilletulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville asettamisesta on kuulutettu viikolla 23/2013. Kaupunginhallitus päätti kaavaluonnoksen nähtäville asettamisesta kokouksessaan ja luonnos oli nähtävillä Kaavaehdotus hyväksyttiin kaupunginhallituksen kokouksessa ja ehdotus asetettiin nähtäville Kaavaehdotukseen tehtiin saatujen lausuntojen ja täydennettyjen selvitysten pohjalta tarkennuksia ja tarkistettu kaavaehdotuskartta valmistui päiväyksellä ASEMAKAAVA Ensimmäisessä vaiheessa Hennaan asemakaavoitetaan asemanseutu ja koulun ympäristö. Kaavassa Hennan alueelle osoitetaan asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialueita, asuin-, liike ja toimistorakennusten korttelialuetta sekä keskustatoimintojen ja yleisten rakennusten korttelialueita ja niihin liittyviä autopaikkojen korttelialueita sekä katu-, puisto- ja virkistysalueita. 2.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN Asemakaavan toteuttamisesta vastaavat Orimattilan kaupunki ja yksityiset tahot. Orimattilan kaupunki rakentaa katu- ja viheralueet sekä kunnallistekniikan. Toteuttaminen voidaan aloittaa heti, kun asemakaava on saanut lainvoiman. 5

6 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Alueen yleiskuvaus Ensimmäisen vaiheen asemakaavan pinta-ala on noin 19 ha. Suunnittelualue on pääosin kumpuilevaa peltomaisemaa, jota paikoin reunustavat metsäsaarekkeet. Alueen keskellä kulkevan Huhdanojantien varressa sijaitsee kaksi tilakeskusta, muilta osin alue on rakentamatonta. Suunnittelualueen läpi virtaa Porvoonjoen latvavesistöihin kuuluva puro koillis-lounaissuunnassa. Huhdanojantien eteläpuolella kulkee 110 kv:n voimalinja, joka sijoittuu osin 1. vaiheen asemakaava-alueelle. Kaava-alueen itäreunassa on moottoritie ja sen vierellä Kerava Lahtioikorata ohitusraiteineen ja radan sähkönsyöttöä palveleva muuntoasema. Huhdanojantie kulkee oikoradan ja moottoritien yli siltaa pitkin. Kuva 2. Suunnittelualue kesällä 2014 moottoritieltä päin kuvattuna ( VideoDrone Finland Oy). Ilmakuvassa näkyy etualalla oikorata, jonka yli kulkee suunnittelualueen läpi kiemurteleva Huhdanojantie, vasemmalla näkyy voimalinja Luonnonympäristö Suunnittelualueella tai sen läheisyydessä ei sijaitse luonnonsuojelualueita tai luonnontilaisia alueita eikä erityisiä luontoarvoja havaittu luontoselvityksessä. Suunnittelualueen metsiköt ovat pienialaisia ja pääosin nuoria tai varttuvia kasvatusmetsiä. Metsiköt ovat luonteeltaan talousmetsiä. Luontoselvityksen mukaan alueella ei ole metsälain 10 :n, vesilain 11 :n mukaisia tai muita arvokkaita luontokohteita. Alueen lehdot sekä puron lähiympäristö ovat metsätalouskäytössä. Puron uomaa on myös perattu ja suoristettu. Suunnittelualue sijoittuu osin IIluokan pohjavesialueelle. Suunnittelualueen linnusto on tavanomaista metsälajistoa. Peltolajistoa alueella on vähän. Luontoselvityksen mukaan alueen linnustolliset arvot ovat vähäisiä. Lepakoita havaittiin Uusitalon pihapiirissä. Hanketta varten laadittu luontoselvitysraportti on selostuksen lopussa (liite 5). 6

7 3.1.3 Rakennettu ympäristö Henna on uusi asukkaan kaupunginosa, joka rakentuu erilleen muusta taajamarakenteesta. Henna liittyy olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen alueelle rakennettavan rautatieaseman lisäksi moottoritien (VT 4), seututien (MT 140) sekä yhdystien (Huhdanojantie) kautta. Suunnittelualueeseen rajautuu Huhdanojantien varrella sijaitsevat kaksi tilakeskusta, Uusitalo ja Harjula. Harjulan tilakeskus on arvotettu Hämeen ympäristökeskuksen laatimassa Orimattilan rakennetun kulttuuriympäristön selvityksessä paikallisesti arvokkaaksi kohteeksi. Alueen itäreunassa pohjois-eteläsuunnassa kulkee vierekkäin moottoritie sekä oikorata ohitusraiteineen. Oikoradan varressa Huhdanojantien eteläpuolella sijaitsee sähkönsyöttöä palveleva muuntoasema, johon syötetään sähköä suunnittelualueen eteläreunassa kulkevasta Fingridin 110 kv:n (Hikiä Nikkilä) voimalinjasta. Kuva 3. Suunniteltu koulukeskuksen paikka sijaitsee Harjulan tilan eteläpuoleisella peltoalueella Maanomistus Asemakaava-alue on Orimattilan kaupungin omistuksessa lukuun ottamatta Huhdanojantietä sekä rautatie- ja moottoritiealueita, jotka ovat valtion omistuksessa. 3.2 SUUNNITTELUTILANNE Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat saaneet lainvoiman ja niiden muutokset ovat tulleet voimaan Tavoitteiden keskeisenä tehtävänä on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien asioiden huomioon ottaminen alueidenkäytön suunnittelussa ja viranomaisten toiminnassa. Hennan asemakaavoituksen osalta on huomioitava erityisesti neljä ensimmäistä tavoitetta: 1. Toimiva aluerakenne 2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 7

8 Päijät-Hämeen maakuntakaava 2006 Päijät-Hämeen maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä Kuva 4. Ote maakuntakaavasta. Hennan ympäristöön on osoitettu maakuntakaavassa seuraavia merkintöjä ja määräyksiä: Hennan taajamatoimintojen alue (A122): Hennan mahdollisen henkilöliikenteen aseman ympäristöön kehittyvä uusi taajama-alue. Alueen pohjoisosa on pohjavesialueella. Suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee ottaa lähtökohdaksi taajaman rakenteellinen eheyttäminen, alueen käyttöönotossa ja mitoituksessa tulee kiinnittää huomiota tarkoituksenmukaiseen toteuttamisjärjestykseen, ympäristön laatuun ja toiminnalliseen joustavuuteen, alueelle ei tule sijoittaa ympäristöhäiriötä tuottavaa teollisuutta tai muuta vastaavaa toimintaa, alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on turvattava päivittäisten palveluiden saatavuus, riittävät kanssakäymis-, ulkoilu- ja virkistysmahdollisuudet sekä ulkoilureittien jatkuvuus taajamien sisällä, asuinympäristön selkeys ja esteettömyys, alueen suunnittelussa on otettava huomioon kulttuuriympäristön ominaispiirteiden vaaliminen ja turvattava merkittävien maisema- ja kulttuuriarvojen säilyminen. Hennan palvelujen alue (P501): Merkinnällä osoitetaan seudullisesti merkittävien julkisten tai yksityisten palvelujen tai hallinnon alueita. Hennan kohdalla merkintä osoittaa uuden palvelualueen yleispiirteisen sijainnin raideliikenteelle suunnitellun aseman läheisyydessä. Suunnittelumääräys: Erityistä huomiota tulee kiinnittää alueen liikenteen toimivuuteen, ympäristön hyvään laatuun sekä luonteviin yhteyksiin ympäröiville alueille. Alueen käyttöä suunniteltaessa tulee varmistaa riittävä väljyys ja joustavuus tulevan kehityksen tarpeita varten. Alueen suunnittelussa on otettava huomioon kulttuuriympäristön ominaispiirteiden vaaliminen ja turvattava merkittävien maisema- ja kulttuuriarvojen säilyminen. Tuuliharjan palvelujen kohdealue (P502): Kohdemerkinnällä on osoitettu osin jo toteutunut palvelualue moottoritien levähdysalueeseen kytkeytyen. Hennan kehittämisen kohdealue (kk5): Erityisesti raideliikenteeseen ja asemaan tukeutuva elinkeinoelämän ja asumisen alue. Itäosassa on valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta, maakunnallisesti arvokasta rakennettua ympäristöä ja maisema-arvoja. Alueella on pohjavesialueita. 8

9 Suunnittelumääräys: Tarkemmassa suunnittelussa ja kehittämisessä tulee asumisen ja työpaikkatoimintojen liikennejärjestelyjen ajoitus ja toiminnalliset muutostarpeet sovittaa niin, että liikenteen haitat ovat mahdollisimman vähäiset. Alueiden toteuttamisjärjestyksessä tulee turvata kaikkien väestöryhmien palveluiden saatavuus. Hennan kehittämisen kohdealuetta kehitetään erityisesti raideliikenteeseen ja asemaan tukeutuvana elinkeinoelämän ja asumisen alueena. Hennan teollisuus- ja varastoalue (T47): Merkinnällä on osoitettu uusi teollisuus- ja varastoalue radan länsipuolelle. Suunnittelumääräys: Erityistä huomiota tulee kiinnittää alueen liikenteen toimivuuteen ja toteuttamisjärjestykseen. Alueen suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota tarkoituksenmukaiseen tiiviyteen ja joustavuuteen sekä yhtenäiseen rakennustapaan. Teollisuuskortteleilla tulee ottaa huomioon riittävät suojavyöhykkeet häiriölle alttiiden toimintojen rajoille sekä maisemallisesti merkittäville alueille ja pääteiden varsille. Alueen suunnittelussa on otettava huomioon kulttuuriympäristön ominaispiirteiden vaaliminen ja turvattava merkittävien maisema- ja kulttuuriarvojen säilyminen. Hennan kyläalue (AT34): Moottoritien itäpuolelle sijoittuva alue, jolle voi sijoittua tiiviimpää kyläasutusta. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota kunnallistekniikan järjestämiseen, monipuolisen elinkeinorakenteen kehittymismahdollisuuksiin, palvelujen tukemiseen ja säilyttämiseen sekä rakentamisen sopeutumiseen olemassa olevaan kokonaisuuteen ja ympäristöön. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee huomioida kylissä ja kylien läheisyydessä vapaa-ajan asumisen kehittäminen ja mahdollisuudet lisätä vapaa-ajan asumisen ympärivuotisuutta tai muuttaa alueella sijaitsevaa loma-asutusta pysyvän asutuksen tarpeisiin kestävä kehitys, kylien erityispiirteet ja tiivis kylärakenne huomioon ottaen. Alueen suunnittelussa on otettava huomioon kulttuuriympäristön ominaispiirteiden vaaliminen ja turvattava merkittävien maisema- ja kulttuuriarvojen säilyminen. Päärata ja liikennepaikka: Merkinnällä on osoitettu Kerava Lahti-rautatie ja Hennan kohdalle myös raideliikenteen liikennepaikka. Yhdystie 87 ja sen oikaisu yhdystie 89: Yhdystie 87 (Huhdanojantie, Huhdantie) on moottoritien itäpuolella merkitty nykyiselle paikalleen. Moottoritien länsipuolelle on merkitty yhdystielle uusi yhteys, jonka sijainti tarkentuu myöhemmässä suunnittelussa. Tekemäjärven luonnonsuojelualue SL77: Merkinnällä on osoitettu lintuvesien suojeluohjelmaan kuuluva alue rautatien ja moottoritien välissä Tuuliharjan palvelualueen luoteispuolella. Päijät-Hämeen maakuntakaava 2014 Päijät-Hämeen maakuntaliitto on laatimassa uutta maakuntakaavaa. Kaavaluonnos oli nähtävillä syksyllä Luonnoksessa Hennan alue oli merkittynä muutospainealueeksi. Hennan osayleiskaava Hennan osayleiskaava on hyväksytty Orimattilan kaupunginvaltuustossa Osayleiskaava käsittää alueita pääosin moottoritien ja Vanhan Helsingintien (maantie 140) välissä ulottuen Mäntsälän kunnan rajalta Iso-Hennasta Tekemäjärven eteläosiin saakka. Hennan 1. vaiheen asemakaava sijoittuu osayleiskaavassa keskustatoimintojen alueelle (C), asuin- ja liikerakennusvaltaiselle alueelle (AL), asuntoalueelle (A) ja lähivirkistysalueelle (VL). Osayleiskaavan mukaisesti Hennasta on tarkoitus rakentaa uudenlainen vähäautoinen, yhteisöllinen ja energia- sekä ekotehokas asuinalue. Asuinalueet on sijoitettu siten, että niiltä on pääosin kävelymatka tulevalle rautatieasemalle. Osayleiskaavaan on merkitty erityyppisiä 9

10 asuinalueita. Rautatieaseman lähiympäristö on merkitty keskustatoimintojen alueeksi, jolle voi sijoittua asumisen lisäksi myös toimisto- ja liiketiloja. Keskustatoimintojen alueen länsipuolella on asuin- ja liikerakennusvaltaisia alueita ja eteläpuolelle on osoitettu palvelujen ja hallinnon aluetta. Osayleiskaava kaavamerkintöineen ja -määräyksineen on selostuksen lopussa (liite 3). Masterplan Vuonna 2011 järjestetyssä ideakilpailussa The Innovative New Town for the Future annettiin kilpailijoille tehtäväksi ideoida ja suunnitella Hennan alueelle tulevaisuuden kaupunkiyksikkö asukkaalle. Kilpailussa jaettiin kaksi ensimmäistä palkintoa, joista toinen, nimimerkiltään 2 km² ja tekijöinään arkkitehdit Juho Rajaniemi ja Jouko Kunnas, on ollut jatkosuunnittelun pohjana. Kilpailun jälkeen Orimattilan kaupunki ja SRV tilasivat Rajaniemen ja Kunnaksen työryhmältä masterplan-suunnitelman, jossa kilpailuehdotusta tarkennettiin. Masterplanin tavoitteena oli suunnitella kaupunkirakenne noin asukkaalle siten, että asutus sijoittuu kokonaisuudessaan radan länsipuolelle. Orimattilan kaupunginvaltuusto hyväksyi masterplan-suunnitelman osayleiskaavaa täydentävänä ja alueen asemakaavoitusta ohjaavana asiakirjana Masterplan on selostuksen lopussa (liite 4). Muut suunnitelmat Vesihuollon yleissuunnitelmaa alueelle laatii Ramboll. Henna Orimattilan kaupungin strategioissa ja kehittämisohjelmissa Orimattilan kaupunkistrategia 2020 on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Orimattilan vision 2020 mukaan itsenäinen Orimattila on uudistumiskykyinen ja yhteisöllinen maaseutukaupunki metropolialueen vaikutusalueella, asukkaistaan huolehtiva kasvukeskus. Strategiset päämäärät on määritelty eri näkökulmien perusteella. Elinvoiman ja kilpailukyvyn kannalta kriittisenä menestystekijänä mainitaan mm. sijainnin hyödyntäminen ja monipuoliset asumisvaihtoehdot. Monipuolinen kaupunkirakenne tarjoaa erilaisia vaihtoehtoja, joista yhtenä on mainittu suunnitelmallisesti rakentuva Hennan alue. Orimattilan kaupungin maapoliittinen ohjelma on hyväksytty kaupunginvaltuustossa vuonna Henna on mainittu ohjelmassa yhtenä kaupungin kasvusuuntana. Ohjelman mukaisena tavoitteena on, että kaupunki hankkii omistukseensa asuntoalueiksi suunniteltuja alueita aseman seudulta sekä alueita teollisuutta ja kauppaa varten. Maanhankintaa asuntoalueita varten on tehty ohjelman mukaisesti. Teollisuusalueiden maanhankintaa ei ole vielä aloitettu. Maapoliittisen ohjelman päivitys on aloitettu. Teknisen- ja ympäristötoimen kehittämisohjelmassa otetaan kantaa Hennan merkitykseen kaupungin kasvun mahdollistajana. Hennan kaupunginosan kehittymisen nopeus ja laajuus vaikuttaa oleellisesti kaupungin tulevaan kasvuun. Kasvunopeudella on suoraan vaikutusta myös taloudellisiin ja henkilöresursseihin, joiden pitää seurata kasvutavoitteita. Teknisen toimen visio on sama kuin kaupunginkin visio. Teknisen toimen tehtävänä on tukea kaupungin visiota tekemällä kasvu mahdolliseksi kaavoituksellisin sekä kaavojen toteuttamisen keinoin, rakentaa palvelua tukevia rakennuksia sekä infrastruktuuria asukasmäärän lisääntyessä ja huolehtia ympäristön laadusta kaikkia ratkaisuja tehtäessä. Kehittämisohjelman mukaan Orimattilan yhdyskuntarakenne nojautuu useaan suuntaan: vahvaan keskustaan, Virenojan ja Pennalan kautta Lahden rajalle muodostuneeseen teollisuus- ja asuinaluetihentymään, maaseutukyliin sekä rakenteilla olevaan pikkukaupunkimaiseen Hennan uuteen kaupunginosaan. Teknisen toimen tehtävänä on näiden rakenteiden kehittäminen ja ylläpito taloudellisesti ja kestävästi. 10

11 Orimattilan elinkeino-ohjelmaan Henna kytkeytyy maapoliittisen ohjelman ja teknisen ja ympäristötoimen kehittämisohjelman kautta. Elinkeinotoiminnan kannalta keskeisiä kehityskohteita ovat Hennan Tuuliharjan yritysalueen liikenneverkon ja liittymäjärjestelyjen toteutus sekä maanhankinta kysyntälähtöisesti. Orimattilan kaupungin valtuustoryhmät ovat sopineet valtuustokauden yleiset tavoitteet kaupunginvaltuustosopimuksessa. Sopimuksen mukaisesti kaupungin vetovoimaisuutta ja kasvua tuetaan vahvistamalla keskustaajaman elinvoimaisuutta ja Hennan alueen rakentumisella. Rakennusjärjestys Orimattilan kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan Pohjakartta Kaavoitustyössä on käytetty Orimattilan kaupungin pohjakarttaa ja maanmittauslaitoksen kiinteistöraja-aineistoa. Rakennuskiellot ja suojelupäätökset Alueella ei ole voimassa rakennuskieltoja eikä suojeltuja kohteita tai alueita. Laaditut selvitykset Hennan asemakaavoitusta varten on laadittu seuraavat selvitykset: - hulevesiselvitys, , Ramboll - meluselvitys, , Ramboll - tärinäselvitys, täydennetty , Ramboll - luontoselvitys, , Ramboll - maatutkaluotaustutkimusraportti, , Geo-Work Oy Hennan osayleiskaavaa varten laadittuja selvityksiä, joita hyödynnetään asemakaavoituksessa: - Hennan osayleiskaavan pohjavesiselvitys, Ramboll, Hennan osayleiskaavan pintavesiselvitys, Ramboll, Henna; melumittaus, Ramboll/Arttu Ruhanen Iso-Hennan luontoselvitys, Leena Noko, ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE Hennan alueen kehittäminen on ollut Orimattilan kaupungin visiona jo siitä lähtien, kun Lahti Kerava-oikoradan rakentamista suunniteltiin. 11

12 4.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET Hennan alueelle laadittu masterplan-suunnitelma hyväksyttiin Orimattilan kaupunginvaltuuston kokouksessa asemakaavoitusta ohjaavaksi asiakirjaksi. Orimattilan kaupunginvaltuusto hyväksyi kaavoitusohjelman , jossa kolme erillistä aluetta koskevaa asemakaavaa laitettiin vireille (Hennan asemanseutu, Hennan ensimmäiset asuntoalueet ja Hennan keskusta-alue). 4.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Asemakaavoituksessa osallisia ovat: 1) Maanomistajat, rajanaapurit, asukkaat 2) Orimattilan kaupungin oma organisaatio o tekninen lautakunta o ympäristölautakunta o sivistys- ja vapaa-aikalautakunta o perusturvalautakunta o rakennusvalvonta o kunnallistekniikka o ympäristönsuojelu 3) Naapurikunnat o Mäntsälä o Kärkölä 4) Viranomaiset o Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus o Uudenmaan ELY -keskus, (liikenne-vastuualue) o Päijät-Hämeen liitto o Päijät-Hämeen pelastuslaitos o Liikennevirasto o Päijät-Hämeen maakuntamuseo o Ympäristöterveyskeskus o Päijät-Hämeen jätelautakunta o Ladec 5) Alueella toimivat yritykset o Fingrid Oyj o Orimattilan Lämpö Oy o Orimattilan Vesi Oy o DNA Oyj o SRV Yhtiöt Oyj o Kymenlaakson Sähkö Oy o Mäntsälän Sähkö Oy o VR Track Oy o Muut alueella ja sen ympäristössä toimivat yritykset 6) Järjestöt ja yhteisöt o Luhtikylän kyläjohtokunta o Mallusjoen kyläjohtokunta o Karkkulan kyläjohtokunta o Orimattilan maataloustuottajien yhdistys o Metsänhoitoyhdistys 7) Muut itsensä osallisiksi mieltävät 12

13 4.3.2 Vireilletulo Hennan 1. vaiheen asemakaava on kuulutettu vireille viikolla 23/2013 Orimattilan paikallislehdissä Orimattilan Sanomat ja Orimattilan Aluelehti sekä kaupungin ilmoitustaululla ja kotisivuilla Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistuminen ja tiedottaminen on hoidettu kaavoitushankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on selostuksen lopussa (liite 2). KAAVAHANKKEEN VIREILLETULOSTA JA OSALLISTUMIS- JA ARVIOIN TISUUNNITELMAN NÄHTÄVILLE ASETTAMISESTA SEKÄ KAAVALUONNOKSEN JA KAAVAEHDOTUKSEN NÄHTÄVILLÄOLOSTA TIEDOTE- TAAN KAUPUNGIN ILMOITUSTAULULLA, PAIKALLISLEHDISSÄ SEKÄ KAUPUNGIN INTERNET-SIVUILLA. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävänä Asemakaavaluonnos asetettiin nähtäville Samalla luonnoksesta pyydettiin lausunnot viranomaisilta ja muilla osallisilla oli mahdollisuus jättää kaavaluonnoksesta mielipiteensä. Asemakaavaluonnosta tarkistettiin saatujen lausuntojen ja mielipiteiden pohjalta asemakaavaehdotukseksi, joka asetettiin julkisesti nähtäville Samalla pyydettiin viranomaisilta uudet lausunnot. Kaupungin asukkailla ja muilla osallisilla oli mahdollisuus jättää kaavaehdotuksesta kirjallinen muistutus. Saatuihin lausuntoihin laadittiin vastineet ja kaavaehdotusaineistoon tehtiin tarvittavia pienehköjä korjauksia ja tarkennuksia. Ehdotusvaiheen jälkeinen viranomaisneuvottelu pidettiin Asemakaavan hyväksyy Orimattilan kaupunginvaltuusto teknisen lautakunnan ja kaupunginhallituksen esityksestä. Hyväksymispäätöksestä ja kaavasta on mahdollista valittaa 30 päivän ajan Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen Viranomaisyhteistyö Kaupungin, kaavoittajan sekä Hämeen ja Uudenmaan ELY-keskuksen kesken on järjestetty aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu , johon oli kutsuttu ne viranomaiset, joiden toimialaa asia saattaa koskea. Asemakaavaluonnoksen valmisteluaineistosta ja asemakaavaehdotuksesta on pyydetty lausunnot osallisilta viranomaisilta. Valmisteluvaiheen jälkeen pidettiin työneuvottelu Hämeen ja Uudenmaan ELY-keskusten kanssa Hämeenlinnassa Asemakaavaehdotuksesta järjestettiin viranomaisneuvottelu, kun ehdotus oli ollut nähtävillä ja kun sitä koskevat lausunnot oli saatu. Kaupunginvaltuuston hyväksyttyä asemakaavan, hyväksymisaineisto tarvittavine liitteineen lähetetään tiedoksi Hämeen ELY-keskukseen. Voimaantullut kaava-aineisto toimitetaan Päijät-Hämeen liittoon, Maanmittaustoimistolle sekä Uudenmaan ELYkeskukselle. Kaupungin rakennustarkastajalle ja Hämeen ELY -keskukselle ilmoitetaan kaavan voimaantulosta. 13

14 4.4 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Asemakaavan tavoitteet valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden pohjalta: Toimiva aluerakenne Hennan keskustan asemakaava-alue on osa laajempaa Hennan aluetta, jota kehitetään erityisesti raideliikenteeseen ja asemaan tukeutuvana elinkeinoelämän ja asumisen alueena. Hennan alueen kehittäminen hyödyntää olemassa olevia maanteitä sekä Kerava Lahti-oikorataa. Se on osa Helsingin ja Lahden väliseen raideliikenneyhteyteen rakentuvaa Helsinki Lahti-kehityskäytävää. Asemanseutua ja keskustaa kehitetään asuin- ja palvelualueena ja Hennan pohjoisosia työpaikka-alueina. Keskusta palvelee myös lähikylien ja ympäröivän maaseudun tarpeita. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Tulevan rautatieaseman ympärille suunnitellaan matalaa ja tiivistä kerros-, rivi- tai pientalorakentamista. Tavoite on, että Henna on rakentamisen jokaisessa vaiheessa päivittäin tarvittavien palvelujen suhteen omavarainen. Keskustan asemakaavassa tulee osoittaa riittävät tilat alueen ensimmäisessä rakennusvaiheessa tarvittaville peruspalveluille siten, että ne alueen asukasmäärän lisääntyessä ja uusia palveluita rakennettaessa voidaan tarvittaessa osoittaa muuhun käyttöön. Joustavuuden varmistamiseksi yksityisten ja julkisten palveluiden toimiminen samoissa tiloissa tulee mahdollistaa, palvelutiloja vaiheittain rakennettaessa ja myöhemmin muutettaessa. Tavoitteena on kehittää alueesta korkeatasoinen, viihtyisä ja terveellinen asuin- ja työpaikkaympäristö. Keskustan yleisilmeen tulee olla elävä, kaupunkiyhteisöä ja asumisen monimuotoisuutta korostava ja tiiviin kaupunkimainen, ei lähiömäinen tai esikaupunkimainen. Rakennukset sijoitetaan pääasiassa kadunvarteen umpikortteleiksi. Ydinkeskustassa kerrosluku on yleensä 3 5 ja ydinkeskustan ulkopuolella 2 3, kuitenkin niin että kaupunkirakenteen reunalla kaupunginmuuria muodostavat rakennukset ovat 4 5 -kerroksisia. Katutilojen leveys on yleensä yhtä suuri kuin sitä reunustavien rakennusten korkeus. Autojen pysäköinti järjestetään Hennan ydinkeskustassa kolmella tavalla: korttelialueilla talleissa, katoksissa tai pysäköintilaitoksissa pysäköintikaduilla ja yleisissä laitoksissa asukas- ja asiointipysäköinnin yhteiskäyttönä alueen ulkopuolella pysäköintialueilla Autojen yhteiskäyttöä edistetään mm. pysäköintietuisuuksin. Yhteisöllisyys tarjoaa monissa muodoissaan uutta sisältöä asumiseen, elämiseen ja harrastuksiin. Alueen tulee säilyä houkuttelevana kaikissa sen toteuttamisen ja asukkaiden elinkaaren vaiheissa. Keskustaan soveltuvalle elinkeinotoiminnalle osoitetaan riittävästi sijoittumismahdollisuuksia. Asemakaavassa tulee luoda edellytykset ja kannustaa uusiin työnteon muotoihin, kuten kotona, samassa talossa, korttelissa tai lähialueella tapahtuvaan etätyöhön. Keskustan rautatieaseman yhteyteen varataan tilat tori/kauppahallityyppiseen myyntiin. Melualueet otetaan huomioon. Suunnittelussa otetaan huomioon terveellisen ja hyvänlaatuisen veden saanti sekä jätevesihaittojen ehkäisy. Ilmastonmuutokseen varaudutaan mm. pintavesien hallinnalla ja edistämällä suotuisan pienilmaston syntymistä pienimittakaavaisella kaupunki- ja korttelirakenteella. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Kaavoituksella edistetään kulttuuriympäristön säilymistä sekä luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Maaston ja maiseman tarjoamat 14

15 lähtökohdat otetaan huomioon. Luonnon virkistyskäyttöä ja luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä edistetään. Pohja- ja pintavesien suojelu- ja käyttötarpeet otetaan huomioon. Keskustan asemakaava-alueella merkittävimmät kulttuuri- ja luontoarvot liittyvät aluetta sivuavaan puroon ja sitä ympäröivään viljeltyyn peltolaaksoon, jota kehitetään kaupunkirakenteen keskuspuistona. Virkistyksen kannalta merkittävät luonnonalueet sijoittuvat asemakaava-alueen ulkopuolelle, ja niille varmistetaan hyvät kävely- ja pyöräily-yhteydet. Toimivat yhteysverkot ja energiahuolto Liikenneyhteyksiä kehitetään hyödyntämällä ensisijaisesti olemassa olevia pääliikenneyhteyksiä ja -verkostoja. Erityisesti suositaan raideliikennettä. Eri liikennemuotojen yhteistyötä edistetään ja joukkoliikenteelle luodaan edellytykset palvella rautatieliikenteen liityntämatkoja. Nykyinen tieverkko hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan alueen maankäytössä. Keskustan asemakaava-alueen lävistävä Huhdanojantie säilyy pääväylänä pohjoisen ohitustien toteuttamiseen saakka. Asema tehdään helposti saavutettavaksi kävellen ja pyöräillen, ja sen edellyttämät liikenneyhteydet toteutetaan toimiviksi ja junan sekä liityntäbussiliikenteen käyttöön houkutteleviksi. Liityntäpysäköintiin varataan riittävät tilat. Jalankulun ja pyöräilyn verkostot suunnitellaan tavoitteena tehdä kävely ja pyöräily houkutteleviksi rautatieasemalle kuljettaessa sekä muussa alueen sisäisessä liikenteessä. Maankäytön suunnittelussa on otettava huomioon junaliikenteen melu- ja tärinävaikutus kuitenkin niin, ettei kaupunkirakenne tarpeettomasti hajaudu etäälle asemasta. Liikenteen melua ja muuta häiriötä vähennetään. Nykyiset kunnallistekniset verkostot hyödynnetään. Suunnittelualueen eteläreunassa maakuntakaavaan on osoitettu merkittävästi parannettava voimalinja. Rakentaminen ei ole sallittua 50 metriä lähemmäksi suunnitellun 110 kv:n ja 100 metriä lähemmäksi 400 kv:n johtolinjan keskilinjaa ilman johdon rakennuttajan lausuntoa. Keskustan asemakaavassa tulee varautua siihen, että linja säilyy nykyisellä paikallaan, mutta suunnitelmassa varaudutaan linjan tilavarauksen ottamiseen muuhun käyttöön, mikäli tämä on tulevaisuudessa mahdollista. Arkkitehtikilpailun tavoitteiden mukaisesti ekotehokkuus ja alhainen nettohiilijälki asukasta kohti pitkällä aikavälillä ovat keskeisiä suunnittelutavoitteita myös keskustan asemakaavaalueella. Materiaali- ja rakenneratkaisujen tulee toimia hiilinieluina, ja liikkumistapoihin vaikuttavilla ratkaisuilla tulee tukea vähäpäästöisiä kulkutapoja, etenkin kävelyä ja pyöräilyä. Alueella tarvittava energia tuotetaan painottaen uusiutuvia energialähteitä (hybridiratkaisut, maalämpö, aurinkoenergia, tuulivoima, bioenergia). Yhdyskuntarakenteen (aluetehokkuuden, korttelirakenteen, korttelimuotojen ja talotyyppien) tulee mahdollistaa sekä keskitetyt että hajautetut paikalliset tekniset järjestelmät, koskien energiantuotantoa, vesi- ja jätehuoltoa sekä tietotekniikkaa. Päijät-Hämeen maakuntakaava Suunnittelualue on maakuntakaavassa 2006 osa laajempaa Hennan kehittämisen kohdealuetta (kk5), jota koskee seuraava suunnittelumääräys: Aluetta kehitetään erityisesti raideliikenteeseen ja asemaan tukeutuvana elinkeinoelämän ja asumisen alueena. Aluetta koskee seuraava toteuttamiskuvaus: Laaditaan tarkemmat suunnitelmat teollisuusalueen sijoittumisesta sekä pistoraide- ja syöttöliikenneratkaisuista alueelle sijoittuvan toiminnan mukaan. Vesihuoltoverkon varteen ja lähikyliin sijoittuu ensimmäisessä vaiheessa asumista. Järjestetään kaupalliset palvelut lähelle asumista. Suunnitellaan ja toteutetaan kysynnän mukaan taajamatoiminnoille ja palveluille alueet ja raideliikenteen asema. Suunnitellaan asemakaavoilla osayleiskaavassa esitettyjen alueiden laajentaminen. 15

16 Valmisteluvaiheessa olevan maakuntakaavan 2014 luonnoksessa Hennan alueelle on osoitettu kohdistuvan merkittäviä muutospaineita. Muutoskohdetta kuvaillaan seuraavasti kaavaselostuksessa: Hennan uusi ekotehokas taajama on vaihe vaiheelta lähdössä toteutumaan sinne suunnitellun aseman toteuttamisen tarkentuessa. Hennan alueen maankäyttöä on tarkennettu lainvoimaisella osayleiskaavalla, kuten kehittämisenalueen osalta on tarkoitus. Maakuntakaavan ratkaisu on tarpeen tarkistaa sekä laajuudeltaan, että sisällöltään. Kaupan ratkaisut on käytävä läpi uusien säädösten mukaisiksi. Myös alueen liittymäjärjestelyt moottoritielle on tarkistettava. Hennan läpi kulkevan voimajohtolinjan linjaus on tarkistettava. Hennaa koskevia otteita maakuntavaltuuston hyväksymistä maakuntakaavan 2014 tavoitteista: Tavoitteellinen keskusverkko: Tavoitteena on sellainen monikeskuksinen keskusverkko, jossa keskusten ja niiden vaikutusalueiden väestön, työpaikkojen ja palveluiden tavoiteltu sijoittuminen on sovitettu yhteen liikennejärjestelmän kanssa ja on otettu huomioon maakunnan eri osien tasapainoinen kehittyminen. Arvioidaan keskusverkon kehittämistarpeet ja määritetään kehittämisen periaatteet sekä toimenpiteet tavoitteellisen keskusverkon saavuttamiseksi. Kaupan palvelurakenne: Varaudutaan kaupan ratkaisuissa maakuntasuunnitelman tavoitteiden mukaisesti palvelemaan yli maakunnan oman väestöpohjan. Haetaan ratkaisua siihen, miten päivittäistavarakaupan lähipalveluja voitaisiin ohjata lähelle asukkaita ja miten vähittäiskaupan suuryksiköt voidaan ensisijaisesti sijoittaa keskustatoimintojen alueille. Sijoitetaan tilaa vaativan kaupan suuryksiköt ensin kaavavarannon puitteissa ja sitten hyvin saavutettaville taajama-alueille hakien kuitenkin alueellista tasapainoa. Liikennejärjestelmän palvelutaso: Yleistavoitteena hillitään autoliikenteen kasvua, parannetaan kuljetusten sujuvuutta, huolehditaan elinkeinoelämän kilpailukyvyn edellytyksistä ja yhteiskunnan tarpeista turvallisuuden, ympäristön, alue- ja yhdyskuntarakenteen, tasapuolisuuden ja taloudellisuuden osalta. Parannetaan kevyen liikenteen, pyöräilyn ja joukkoliikenteen mahdollisuuksia. Elinkeinoelämä: Haetaan maakuntakaavaan uusia teollisuus- ja varastoalueita sekä työpaikka-alueita niin, että ne mahdollistavat kunnille ja yrityselämälle vaihtoehtoisia sijoittumismahdollisuuksia pohjavesialueiden ulkopuolella hyvien liikenneyhteyksien varrella. Hennan osayleiskaava Osayleiskaavan pohjalta 1. vaiheen asemakaavalla on tavoitteena käynnistää Hennan alueen kehittäminen uudeksi asuin- ja työpaikkataajamaksi. Asemanseutua on tarkoitus kehittää asuin- ja palvelualueena. Tulevan rautatieaseman ympärille, noin 700 metrin säteelle, varataan alueita matalaa ja tiivistä kerros-, rivi- tai pientalorakentamista varten. Kaupallisia palveluja sijoitetaan asemanseudulle sekä Tuuliharjan liittymän ympäristöön. Tavoite on, että hyvät liikenneyhteydet houkuttelevat alueelle myös erikoisliikkeitä tai tilaa vievän kaupan suurmyymälöitä. Tavoite on kehittää Hennasta päivittäin tarvittavien palvelujen suhteen omavarainen. Hennaan on tarkoitus sijoittaa alakoulu ja päiväkoti, jotka voivat palvella myös muita ympäristön asukkaita myös naapurikunnissa. Uusia pääkatuyhteyksiä tarvitaan Vanhalta Helsingintieltä asemanseudulle sekä pienempiä katuyhteyksiä uusien alueiden sisälle. Ohitusraiteen kohdalle asemakaavassa sijoittuu rautatieasema. Liikenteestä aiheutuva meluhaitta otetaan alueiden sijoittelussa huomioon. 16

17 Kaavassa varataan riittävät virkistysalueet sekä näitä yhdistävät reitit. Reiteissä otetaan huomioon sekä kesä- että talviaikainen käyttö ja erityisesti kevyen liikenteen liikkumismahdollisuudet myös työmatka- ja muussa arkiliikenteessä. Kaupungin asettamat tavoitteet Orimattilan kaupungin tavoitteena on, että Hennaan rakentuu vuoden aikana vetovoimainen ja ekologinen asukkaan kaupunginosa. Alueen suurimpana vetovoimatekijänä nähdään oikoradalle rakennetut ohitusraiteet ja niiden käyttömahdollisuudet henkilöliikenteen aseman paikkana ja pistoraiteiden lähtöpaikkana. Toisena vahvuutena ovat moottoritien tarjoamat nopeat kulkuyhteydet Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Osallisten tavoitteet Asemakaavan luonnos oli nähtävillä , jonka aikana viranomaisilla oli mahdollisuus antaa lausuntonsa ja muilla osallisilla mielipiteensä. Lausuntoja tuli yhteensä yhdeksän ja mielipiteitä yksi. Lisäksi Säteilyturvakeskukselta pyydettiin helmikuussa 2014 erikseen lausunto Fingridin suunnittelemaa uutta voimajohtoa koskien. Hämeen ELY-keskus ja Liikennevirasto painottivat luonnoksesta annetuissa lausunnoissaan, että oikoradan läheisyyteen rakennettaessa melu- ja tärinähaitat tulee ottaa huomioon asemakaavoituksessa. Lisäksi molemmissa lausunnoissa tuli esille liityntäpysäköinti, joka tulisi ensisijaisesti järjestää tulevien laiturialueiden välittömään läheisyyteen. Päijät-Hämeen pelastuslaitos lausui pelastusteiden ja sammutusveden järjestämisestä. Fingrid Oyj kertoi lausunnossaan suunnitteilla olevasta voimajohtohankkeesta, jonka myötä osittain asemakaava-alueelle sijoittuvan 110 kv:n voimalinjan tilalle rakennettaisiin yhteispylväisiin 110 kv:n ja 400 kv:n voimajohdot. Mäntsälän Sähkö Oy puolestaan lausui uusien sähköasemien tarpeesta alueen rakentuessa. Orimattilan kaupungin ympäristölautakunta on lausunnossaan ottanut kantaa mm. jätehuollon järjestämiseen, energiahuollon suunnitteluun sekä hulevesiselvitykseen. Ainoassa yksityiseltä osalliselta tulleessa mielipiteessä on painotettu liikenneasioita ja katusuunnittelua sekä vesihuollon suunnittelua. Asemakaavaehdotus oli nähtävillä , jonka aikana viranomaisilta pyydettiin lausunnot ja muilla osallisilla oli mahdollisuus jättää muistutus. Lausuntoja tuli yhteensä kuusi kappaletta. Muistutuksia ei tullut. Hämeen ELY-keskus lausui, että Hennan 1. vaiheen asemakaavaehdotus ei perustu riittäviin selvityksiin eikä sen ympäristövaikutuksia mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset vaikutukset ole tarpeellisessa määrin selvitetty. Liikenneviraston lausunnossa huomautettiin runkomelun ja tärinän torjuntaa koskevien kaavamääräysten puuttumisesta sekä siitä, että LPA-1-alueelle tulee osoittaa sitovana 20 liityntäpysäköintipaikkaa. Myös Ympäristöterveyskeskus painotti lausunnossaan sitä, että melu ja tärinä tulee huomioida kaavassa. Fingridillä ja Päijät-Hämeen maakuntamuseolla ei ollut huomauttamista asemakaavaehdotuksesta. 17

18 4.5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET Hennan ensimmäisen vaiheen asemakaavaksi ei ole laadittu eri vaihtoehtoja, vaan suunnittelua on viety eteenpäin masterplanin pohjalta. Valmisteluvaiheessa nähtävillä olleeseen luonnokseen on tehty paljon muutoksia ja asemakaavaa lähdettiin työstämään ehdotukseksi kokonaan erilaisella kaava-alueen rajauksella. Kuva 5. Ote nähtävillä olleesta kaavaluonnoksesta. Tiivistelmä kaavaluonnoksesta annetuista lausunnoista ja mielipiteistä ja niihin laaditut vastineet Lausunnot: Hämeen ELY-keskus Kommentti Hennan 1. vaiheen asemakaava on vahvistetun Päijät-Hämeen maakuntakaavan ja hyväksytyn Hennan osayleiskaavan mukainen. Tältä osin ELY-keskuksella ei ole huomautettavaa. Hennan alueelle laadittu, Orimattilan kaupunginvaltuuston hyväksymä masterplan-suunnitelma ei ole osayleiskaavan mukainen, joten yleiskaavan tarkistaminen on jatkossa aiheellista ja alkaneen asemakaavoituksen yhteydessä on syytä tehdä yleiskaavallisia selvityksiä ja vaikutusarviointia. Vastine Hennan osayleiskaavan muuttaminen on vireillä. Kaavoitusohjelman mukaan kaavatyötä jatketaan vuonna Asemakaavoituksen rinnalla on laadittu laajemman alueen aluesuunnitelmaa, jonka pohjalta osayleiskaavan tarkistaminen tehdään. 18

19 Alueen kautta kulkeva voimajohto on maakuntakaavassa osoitettu merkittävästi parannettavaksi (110 kv 400 kv). Voimajohdon muulle maankäytölle aiheuttamat rajoitukset on otettava asemakaavassa huomioon. Kaavamääräyksiä ja suunnittelua tulee tarkentaa rautatien ja moottoritien aiheuttaman melun ja tärinän osalta. Tärinän ja melun torjunnan tarve tulee ratkaista asemakaavassa. Radan (LR) yli kulkevat ajoneuvosilta ja kävelysilta tulee osoittaa eritasomerkinnällä. Kävelysillan suunnittelu olisi parasta tehdä liikennepaikan suunnittelun yhteydessä, jotta asemasta voidaan muodostaa toimiva kokonaisuus eikä rata-alueen tai moottoritien turvallisuus vaarannu. Liityntäpysäköinti Huhdanojantien eteläpuolella on liikenneturvallisuuden näkökulmasta huono ratkaisu, koska pysäköintialueen ja aseman välissä on alueen pääkatu. Rakennetun kulttuuriympäristöjen ja muinaismuistojen osalta kaavassa tukeudutaan aikaisemmin tehtyihin selvityksiin. ELY-keskuksella ei ole huomautettavaa tältä osin. Kaavatyötä varten tehdystä luontoselvityksestä ja sen huomioon ottamisesta ELY-keskuksella ei ole huomautettavaa. Harjumäen pohjavesialue on otettu huomioon kaavaratkaisussa ja kaavamääräyksissä. Hennan alueelta tehty osayleiskaavan pintavesiselvitys ei kata riittävällä tarkkuudella asemakaava-aluetta. Meluselvitystä tulee täydentää. Selvityksessä tulee näyttää ennustevuoden 2040 melutilanne ilman rakennuksia. Kaava-alueen ulkopuolelle vasta myöhemmin rakennettavia rakennuksia ei voida huomioida suunnittelualueen melusuojaustarvetta arvioitaessa. Liikenteen osalta on selvitettävä teknis-taloudelliset edellytykset rakentaa kaikki radan ja / tai moottoritien yli tai ali kulkevat yhteydet. Hennan 1. vaiheen asemakaavan rajausta on muutettu voimajohdon rakentamisen aiheuttaman epävarmuuden takia. Kaavaehdotuksesta on jätetty pois ns. Etelärinteen asuinalue, joka olisi sijoittunut voimajohdon välittömään läheisyyteen. Myös Hennan Bulevardin linjausta on osin siirretty kauemmas voimajohdosta, jotta kadun pohjoispuolen asuinrakennukset olisivat riittävän etäisyyden päässä voimajohdosta. Melu- ja tärinäselvitystä on tarkennettu. Radan ja moottoritien yli kulkevat sillat osoitetaan eritasomerkinnällä. Liityntäpysäköintiä osoitetaan Hennan Bulevardin eteläpuolelle. Jalankulkijoiden liikenneturvallisuudesta huolehditaan katusuunnittelun yhteydessä. Liityntäpysäköintiä on mahdollista sijoittaa myös aseman länsipuolelle. Jatkossa Hennan alueen laajentuessa liityntäpysäköintiä on tarkoitus osoittaa radan ja moottoritien väliselle alueelle, jolloin jalankulkuyhteys asemalle on turvallisempi järjestää. Hennan alueelta on laadittu asemakaavoituksen rinnalla hulevesiselvitys. Meluselvitystä on täydennetty. Kaavaselostuksessa arvioidaan yhteyksien rakentamiskustannukset. 19

20 Masterplan-suunnitelmassa esitetyn katuyhteyden toteuttaminen Huhdanojantien sillalta radan ja moottoritien väliin ei maaston muotojen ja korkeuserojen sekä liikenneturvallisuusnäkökulmien perusteella ole mahdollista. Kyseiseen kohtaan on selvitetty Rambollin toimesta mahdollisuutta sijoittaa ajoneuvotai kevyen liikenteen yhteyttä. Asematoimintojen tarpeisiin kevyen liikenteen yhteys, jolla pelastusajoneuvojen liikennöinti on mahdollista, on riittävä. Yhteys on muutettu tämän mukaiseksi. Päijät-Hämeen liitto Raideliikenteen liikennepaikan toteuttaminen edellyttää asemakaavan laatimista alueelle. Tärkeää on myös katuyhteyden, asumisen ja palveluiden osoittaminen ensimmäistä toteuttamisvaihetta varten. Asemakaavaluonnoksessa näihin on varauduttu lainvoimaista osayleiskaavaa noudattaen. Osayleiskaavassa ei ole otettu kantaa kaupallisten palveluiden mitoitukseen. Asemakaavaluonnoksessa ei osoiteta vähittäiskaupan suuryksikölle korttelialuetta. Päijät-Hämeen liitolla ei ole huomautettavaa kaavahankkeesta, koska alueella on voimassa oleva osayleiskaava, joka ohjaa kaavan laatimista. Liikennevirasto Kommentti Liityntäpysäköintialueet tulisi ensisijaisesti sijoittaa suunniteltujen laiturialueiden välittömään läheisyyteen. Huhdanojantien ylikulkusilta voidaan merkitä kaavaan eritasoristeysmerkinnällä. Rautatien länsipuolella koko kaava-alueen pituudelta kulkee Liikenneviraston huoltotie, joka on välttämätön radan kunnossapidon kannalta. Huoltotien tulee olla myös jatkossa mahdollista sijaita alueella. Liikennevirasto edellyttää, että kaavoitettaessa alueita radan läheisyydessä on otettava huomioon mahdolliset junaliikenteen aiheuttamat melu-, runkomelu- ja tärinähaitat. Kaavoituksessa on noudatettava Valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukaisia melun ohjearvoja. Asuinrakentamista ei tule osoittaa tärinäherkille alueille ilman tärinänvaimennustoimenpiteitä edellyttävää kaavamerkintää. Vastine Ensimmäisessä vaiheessa liityntäpysäköintiä sijoitetaan Hennan Bulevardin eteläpuolelle. Jatkossa Hennan laajentuessa liityntäpysäköintiä on tarkoitus sijoittaa radan ja moottoritien väliselle alueelle. Koska alkuvaiheessa laitureille kulku tapahtuu ylikulkusillan kautta, on meno-paluumatkan kokonaiskävelymatka liityntäpysäköintipaikalle yhtä pitkä riippumatta siitä, mille kohdalle laitureiden ja ylikulkusillan välistä reittiä pysäköintialue sijoittuu. Ylikulkusilta merkitään eritasoristeysmerkinnällä. Alue suunnitellaan siten, että huoltotie sijaitsee myös jatkossa kyseisellä alueella. Meluselvitys tehty. Tärinä huomioidaan kaavamerkinnöissä. 20

21 Päijät-Hämeen maakuntamuseon Tutkimus- ja kulttuuriympäristöyksikkö / arkeologia Ei huomautettavaa arkeologisen kulttuuriperinnön kannalta. Päijät-Hämeen maakuntamuseon Tutkimus- ja kulttuuriympäristöyksikkö / rakennuskulttuuri Ei huomautettavaa. Päijät-Hämeen pelastuslaitos Pelastustie on ajotie tai muu yhteys, jota käyttäen hälytysajoneuvot pääsevät tulipalon sattuessa tai muussa hätätilanteessa riittävän lähelle rakennusta. Pelastustoiminnan turvaamiseksi pelastusyksikön tulee päästä enintään 25 metrin etäisyydelle ja ensihoitoyksikön enintään 10 metrin etäisyydelle uloskäynnistä. Katuverkon mitoitus on varmistettu ja pelastusajoneuvot pääsevät vaadituille etäisyyksille rakennuksia ja niiden uloskäyntejä. Pelastuslain mukaan kunta huolehtii alueellaan sammutusveden järjestämisestä pelastustoimen tarpeisiin. Päävesijohtoverkostoa suunniteltaessa ja rakennettaessa tulee pelastuslain vaatimus ottaa huomioon siten, että päävesijohtoihin rakennetaan riittävästi vesiasemia pelastustoimen sammutusvesitarpeisiin. Fingrid Oyj Asemakaava-alueelle sijoittuu Fingrid Oyj:n 2x110 kv voimajohto Hikiä Nikkilä. Johtoalue on 64 metriä leveä ja se muodostuu 44 metriä leveästä johtoaukeasta ja sen molemmin puolin olevista 10 metriä leveistä reunavyöhykkeistä. Rakennusrajoitus ulottuu nykyisin 22 metrin päähän 2x110 kv voimajohdon keskilinjasta. Vuoden 2014 aikana käynnistyy YVA-menettely, jossa tutkitaan Orimattilan ja Hikiän välistä voimajohtoyhteyttä. Hennan asemakaava-alueen kohdalla tutkittavassa ratkaisussa nykyisen voimajohdon tilalle rakennettaisiin 110 kv ja 400 kv voimajohdot yhteispylväisiin. Voimajohtoalue ei levene, mutta rakennusraja ulottuisi 32 metrin etäisyydelle voimajohdon molemmin puolin. Ratkaisu voi tarkentua YVAn aikana. Kommentti Voimajohtoalueille merkityille LP- ja LPAalueille ei voi toteuttaa autokatoksia. Muutoin pysäköintialueet on mahdollista toteuttaa voimajohtoalueelle, mutta merkintä ei saa estää uuden kv voimajohdon toteuttamista nykyisellä voimajohtoalueella. Pysäköintialueiden toteuttamisesta on oltava hyvissä ajoin yhteydessä Fingridiin. Voimajohtoalueella ei voi pysäköidä autoja ilman Fingridin kanssa tehtyä yksityisoikeudellista sopimusta. Fingrid ei vastaa pysäköintialueen voimajohdolle aiheuttamista lisäkustannuksista. Vastine Voimajohtoalueelle sijoitetaan rautatieaseman liityntäpysäköintialueita. Alueelle ei sijoiteta rakennuksia tai rakennelmia. Voimajohtoalueelle ei voida sijoittaa rakennuksia tai rakennelmia ilman erityistä lupaa. Rakenteet tai laitteet eivät saa olla yli kaksi metriä korkeita. Rakennusrajoitusalue koskee maanpäällisiä ja maanalaisia rakennuksia. 21

22 Voimajohtoalueelle sijoittuvien tie- ja katuyhteyksien sekä muiden liikennejärjestelyjen suunnittelussa tulee ottaa huomioon Tiehallinnon ohje vuodelta 2001 (Sähköjohdot ja yleiset tiet TIEH ). Johtoalueen maapohja ja puusto ovat maanomistajien omaisuutta, Johdon omistajalla on oikeus pitää voimajohtonsa kyseisellä alueella ja oikeus ylläpitää ja huoltaa sitä. Voimajohtoaukealle voidaan istuttaa ainoastaan puita ja kasveja, joiden luontainen kasvukorkeus ei ylitä 4 metriä. Myös reunavyöhykkeellä puuston kasvua rajoitetaan. Voimajohtoalueelle tai sen läheisyyteen sijoittuvasta rakentamisesta tulee pyytää Fingridiltä erillinen risteämälausunto. Lausunto tulee pyytää, vaikka suunnitelma olisi osoitettu kaavassa. Mäntsälän Sähkö Oy Mäntsälän Sähkön verkkovastuualueella Hennan länsiosassa on olemassa oleva sähkön jakeluverkko. Tätä verkkoa voidaan käyttää sähkön jakeluun kaavan rakentumisen alkuvaiheessa. Yritys- ja asumistoiminnan laajentuessa on todennäköistä, että alueelle tarvitaan 1-2 kpl 110/20 kv sähköasemaa 110 kv voimajohtoineen. Ensimmäinen sähköasema on tarkoituksenmukaista rakentaa nykyisen Fingridin omistaman 110 kv kaksoisjohdon alle tai sen välittömään läheisyyteen. Toista sähköasemaa varten on varattava johtokatu vanhan lahdentien varteen niin, että ko. johto on mahdollista rakentaa alueelle sähkön käytön lisääntyessä. Tämä toinen sähköasema tulisi sijoittaa mahdollisimman lähelle teollisuusalueen kuormituksen keskipistettä. Orimattilan kaupungin ympäristölautakunta Kommentti Orimattilan ympäristönsuojeluviranomainen haluaa olla jatkossa tiiviimmin mukana asemakaavaa varten laadittavien selvitysten ja suunnitelmien laadinnassa, jotta paikalliset ympäristöarvot ja olosuhteet tulevat riittävästi huomioitua. Moottoritien ja rautatien melu aiheuttaa haasteita asuinalueille ja erityiskohteille. Energiahuollon suunnitelmaa laadittaessa tulee huomioida, että alueelle suunnitellut pienet tontit eivät aina mahdollista kiinteistökohtaisen maalämpöjärjestelmän rakentamista turvallisuusetäisyydet huomioiden. Vastine Osallistumisesta huolehditaan. Alueen suunnittelun pohjaksi on laadittu meluselvitys. Pientaloalue on poistettu 1. vaiheen asemakaavasta. Kiinteistökohtainen puulämmitys voi aiheuttaa tiheällä asuinalueella ilmanlaatuongelmia erityisesti matalapaineen aikana. 22

23 Rinteessä useammassa kerroksessa sijaitsevat rakennuspaikat tuovat omat haasteensa mm. hulevesien osalta ja tasapuolisen maisemanäkymän säilyttämisen osalta. Alueella tulee säilyttää myös alkuperäistä luontoa. Alueelle tulee varata asianmukaiset tilat jätehuollon keskitetylle järjestämiselle. Hennan perusajatuksena on, että keskusta suunnitellaan tiiviiksi alueeksi, jossa sijaitsee myös puistoja. Vapaat luonnontilaiset alueet sijaitsevat keskustan ympärillä. LPA-alueille on varattu tilat jätteiden keräilypisteile. Raskaan kuljetuskaluston parkki tulee suunnitelma etukäteen ongelmien välttämiseksi. Koirapuisto on tarpeen suunnitella kohtuuetäisyydelle käyttäjistä. Koira/kissatarhan sijaintisuositus olisi syytä miettiä etukäteen. Kaavassa tulee osoittaa lumien sallitut varastointialueet. Teollisuusalueen luonnetta mietittäessä ympäristöarvot tulee erityisesti huomioida, jotta alueelle ei synny toimintaa, joka ei tue alueen ekologista luonnetta. Hulevesiselvityksessä tulee huomioida kaikki vettä keräävät pinnat. Lisäksi tulee miettiä, mitä mahdollisuuksia kaava antaa huleveden käsittelyyn mahdollisimman lähellä syntypaikkaa. Voimalinjojen alle ei suositella parkkipaikkojen rakentamista turvallisuussyistä. Raskaan kuljetuskaluston parkin sijoituspaikka ratkaistaan myöhemmin Hennan teollisuusalueen suunnittelun yhteydessä. Asuinalueelle kuljetuskaluston parkkia ei sijoiteta. Koirapuistoa tai koira/kissatarhaa ei sijoiteta tällä asemakaavalla muodostettavalle tiiviille keskusta-alueelle. Koirapuiston sijainti ratkaistaan Hennan tulevien osa-alueiden asemakaavoituksessa. Lumien varastointi ratkaistaan katusuunnitelmien laadinnan yhteydessä. Asemakaavaan on varattu tätä varten kohtuulliset tilamitoitukset. Teollisuusalue sijoittuu erilleen Hennan puutarhakaupunkialueesta. Asemakaavan alueelle ei osoiteta teollista toimintaa. Hulevesien viivytykseen ja käsittelyyn on varattu alueita puistoalueelta. Kaavaan on lisätty määräyksiä imevän pinnan vähimmäismääristä tonteilla. Rautatieaseman liityntäpysäköintialueita sijoitetaan voimajohtoalueelle. Fingrid Oyj on antanut tähän suostumuksena omassa lausunnossaan. Säteilyturvakeskus Kommentti Asemakaavaluonnoksen lähimmät rakennukset sijaitsevat noin 50 metrin etäisyydellä johtokäytävän keskilinjalta. Rakennusten piha-alue sijoittuu metrin etäisyydelle keskilinjalta. Kaikki voimajohdot aiheuttavat ympärilleen sähkö- ja magneettikentän. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa 294/2002 vahvistetut väestön altistumisen suositusarvot Vastine Asemakaavaehdotuksesta on poistettu voimajohdon läheisyydessä sijainnut Etelärinteen pientaloalue. Fingrid Oyj on käynnistänyt ympäristövaikutusten arvioinnin voimajohdon uudistamiseksi. Tässä yhteydessä selvitetään myös mahdollisuutta voimajohdon siirtämiseksi kauemmas Hennan keskustasta. ovat pitkäkestoiselle altistumiselle 5 kv/m 23

24 sähkökentälle ja 100 µt magneettikentälle. Kun altistumine ei kestä merkittävää aikaa, suositusarvot ovat 15 kv/m ja 500 µt. Fingridin suunnitteleman voimajohdon tapauksessa magneettikentän suositusarvot eivät ylity. Sähkökentän pitkäaikaisen altistumisen suositusarvo ylittyy mahdollisesti voimajohdon alla ja sen välittömässä läheisyydessä, mutta ei todennäköisesti enää 20 metrin päässä keskilinjalta. Sähkökenttä ei todennäköisesti ylitä asetuksen lyhytaikaisen altistumisen suositusarvoa edes johtojen alla. Suositusarvot eivät siten todennäköisesti ylity lähimmissä asuinrakennuksissa eivätkä niiden piha-alueilla. Asetuksen suositusarvot suojaavat voimajohtojen välittömiltä haittavaikutuksilta. On kuitenkin epäilty, että asumisesta voimajohtojen läheisyydessä olisi terveydellistä haittaa. Nämä epäilyt perustuvat väestötutkimuksiin, joita on tehty runsaan 30 vuoden ajan. Tutkimusten yhteenvetona voidaan todeta, että voimajohtojen lähellä asuvien lasten leukemiariski näyttäisi kaksinkertaistuvan, kun lapset altistuvat magneettikentälle, jonka keskimäärinen vuontiheys ylittää o,4 µt. Solu- ja eläinkokeista saadut tulokset eivät kuitenkaan tue tätä tulosta. Ei tunneta mekanismia, jolla voimajohdon magneettikenttä aiheuttaisi leukemiaa tai muita syöpiä. Väestötutkimusten tuloksia ei ole toisaalta voitu osoittaa tilastoharhaksi. Tämän vuoksi STUK suosittelee välttämään lasten pysyvään oleskeluun tarkoitettujen tilojen rakentamista alueille, joilla keskimääräinen magneettivuon tiheys ylittää 0,4 µt. Voimajohdon sähkökentällä ei ole todettu olevan vastaavia vaikutuksia. Fingridin uuden johdon aiheuttamaa magneettikenttää ei voida vielä arvioida tarkasti. Alustavan suunnitelman mukainen voimajohto aiheuttaisi magneettikentän, jonka vuontiheys todennäköisesti ylittäisi 0,4 µt asemakaavaluonnoksen lähimmissä asuinrakennuksissa. STUK suosittelee, että selvitettäisiin mahdollisuuksia toteuttaa asemakaava ja uusi voimajohto tavalla, jossa 0,4 µt ei ylittyisi lasten pysyvään oleskeluun tarkoitetuissa tiloissa. Velvoittavaa säteilyturvallisuuteen perustuvaa estettä ei ole asemakaavaluonnoksen ja alustavan voimajohtosuunnitelman toteuttamiselle. 24

25 Mielipiteet: Aarno ja Marja-Terttu Lietola Kommentti Liikenneväylien toimivuus tulee varmistaa. Kaavaehdotuksessa tulee esittää ajoneuvoliikenteen, kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen verkkokuvat ja liikennemäärät. Pysäkkien paikat tulee osoittaa. Talvikunnossapito tulee myös huomioida. Hennankadun sijaintia tulisi vielä harkita. Katu tulee ilmeisesti olemaan alueen länsipuolinen kokoojakatu pohjoiseen. Katu tullee toimimaan myös joukkoliikenne- ja syöttöliikenneväylänä. Miten sujuva yhteys asemalle hoidetaan? Olisiko syytä selvittää väylän siirtoa asuinalueen keskeltä melua ja vaaraa aiheuttamasta keskustatoimintojen ja asuinalueen väliin tai keskustatoimintojen sisälle. Miten yhteys voimajohdon eteläpuolelta asemalle on tarkoitus järjestää? Vahtermäen kautta? Kevyelle liikenteelle lienee syytä varata tilaa suoralle yhteydelle radan vartta noudatellen. Hennan bulevardin liikenneturvallisuutta tulisi parantaa vähentämällä liittymien määrää liittymäkielloilla. Vesihuollon talouden, toimivuuden ja riskienhallinnan kannalta tulisi pyrkiä mahdollisimman vähäiseen jätevesipumppaamomäärään. Tällöin toimintahäiriöistä johtuvat tulvat ovat hallittavissa. Tulvareitit tulee kuitenkin selvittää ja varautua niihin kaavassa. Sama koskee hulevesiä. Aurauslumien käsittely tulisi selvittää. Rakennusten julkisivujen sijoittuessa katualueen rajalle, tulee mitä todennäköisimmin ongelmia perustusten ja esim. salaojien kanssa. Vastine Kaavatyön yhteydessä on laadittu katuverkon yleissuunnitelma, jossa ko. asiat on huomioitu. Hennankatu on luonteeltaan asuntokatu, jolle ei ohjata joukkoliikennettä. Eteläisten kaupunginosien yhteydet asemalle ratkaistaan tulevissa asemakaavoissa. Kevyen liikenteen pääyhteys ohjataan Hennanraitin jatkeelle. Radan varren kevyen liikenteen reitti edellyttäisi kallioleikkauksia johtuen rautatiealueen kuivatuksen tilantarpeista. Kaavaan on lisätty määräys, jonka mukaan Hennan bulevardilla ei sallita tonttiliittymiä. Vesihuolto ja viemäröinti sekä tulvareitit on tutkittu kaavan suunnitteluvaiheessa. Katu- ja puistoalueille on varattu lumitiloja. Perustukset ja salaojat voidaan sijoittaa katualueelle rakennusjärjestyksen mukaisesti. Asemakaavaan valmisteluvaiheen kuulemisen jälkeen tehdyt muutokset: - Huhdanojantien eteläpuolelta eli ns. Etelärinteeltä jätettiin pois tässä vaiheessa kaikki muu paitsi varaukset yleiselle pysäköintialueelle ja yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueille - Mukaan otettiin Koulumäen asuinalue kaavaluonnoksen pohjoispuolelta - Hennan bulevardin linjausta suoristettiin ja tarkistettiin, mukaan otettiin koko katualue Vanhalle Helsingintielle saakka - Asemanseudun korttelialueiden rakennetta ja kulkureittejä muutettiin 25

26 - Suunniteltiin ohjeellinen tonttijako - AR-korttelialueet muutettiin AKR-korttelialueiksi - Koulukeskuksen paikan eli YL-korttelialueen kaavamerkintää muutettiin monipuolisemmaksi Y-1 merkinnäksi, joka mahdollistaa koulun, päiväkodin ja terveysaseman sijoittamisen lisäksi 25 % kerrosalasta käytettävän asumista ja palveluasumista varten - Y-1 korttelialuetta lisäksi pienennettiin ja sen itäpuolelle osoitettiin AK- ja AKR korttelialueet - Oikoradan varren LPA-1 korttelialueen merkintää on muokattu niin, että pysäköintilaitoksen yhteyteen on mahdollista rakentaa yrityshotelli - Kaavaehdotukseen otettiin mukaan osa moottoritietä yleisen tien alueena - Oikoradan alitus kaava-alueen pohjoisosassa sekä oikoradan ja moottoritien ylittävä kevyen liikenteen silta juna-aseman eteläpuolella merkittiin eritasoristeyksinä - Autopaikkojen korttelialueita lisättiin ehdotukseen - Kaavamääräyksiä tarkennettiin - Vesialtaiksi osoitetut ohjeelliset alueet laajentuivat yhdeksi isommaksi hulevesien käsittelyyn varatuksi alueeksi Tiivistelmä kaavaehdotuksesta saaduista lausunnoista ja niihin laaditut vastineet: Hämeen ELY-keskus Kommentti Kaavan melu- ja tärinäselvityksiä on täydennetty ja ne on tehty asianmukaisesti, mutta niitä ei ole otettu huomioon kaavaehdotuksessa. Tärinäselvityksen mukaan, mikäli rakennuksia rakennetaan alle sadan metrin etäisyydelle radasta, rakennukseen tai rakennuksen ja radan väliin tulee tehdä erityinen tärinävaimennusrakenne. Meluselvityksessä on esitetty vuoden 2014 melutilanne nykyisen maankäytön mukaan. Verrattaessa sitä melutilanteeseen masterplanin mukaisen maankäytön toteutuessa, havaitaan että alueen toteuttamisjärjestyksellä on suuri merkitys melusuojauksessa. Alueen rakentaminen on aloitettava rataa lähimpinä olevista kortteleista. Kaavaehdotukseen tulee ottaa sitova määräys alueen toteuttamisjärjestyksestä, millä turvataan meluohjearvot täyttävä asuinympäristö. Kaavaehdotuksen hulevesimääräykset perustuvat keskeneräiseen vesihuollon yleissuunnitelmaan. Kaavaselostuksessa ei ole riittävästi selvitetty kaavaratkaisun ja kaavamääräysten riittävyyttä hulevesien osalta. Vaikutusten arviointia kaavan vaikutuksista kunnallistalouteen tulee tarkentaa. Suhde kunnan kokonaisrakenteeseen ja muihin hankkeisiin, näiden toteuttamisjärjestys ja riittävä resurssointi tulee selvittää. Vastine Kaavamääräyksiä on täydennetty tärinän ja runkomelun osalta. Kaavakartalla on osoitettu alueet, joille rakennettaessa on otettava tärinä ja runkomelu huomioon siten, että ohjearvot alittuvat. Rataa lähinnä olevan alueen toteuttamisjärjestyksestä on kaavamääräyksissä sitova määräys. Kaavakartalla on osoitettu tontit, joille ei saa myöntää rakennuslupia ennen kuin ao. tonttien ja radan väliin on rakennettu riittävä määrä melusuojauksen toteuttavia rakennuksia. Erillisenä selvityksenä teetettiin hulevesiselvitys. Kaavamääräyksiä on täydennetty hulevesiselvityksen pohjalta. Vaikutuksia yhdyskuntatalouteen on tarkennettu. Hennan suhdetta kunnan kokonaisrakenteeseen on tarkasteltu kaupungin yleiskaavoissa ja maakuntakaavassa. Hankkeiden toteuttamista, toteuttamisjärjestystä ja resurssointia tarkastellaan vuosittain kaupungin talousarviossa, investointiohjelmassa ja kaavoitusohjelmassa. 26

27 Keskustatoimintojen korttelialueen C-1 kaavamääräystä tulee selventää asumisen osalta. Kaavamääräystä on täsmennetty siten, että korttelialueen kerrosalasta vähintään 50 prosenttia on tarkoitettu asumiseen. Liikennevirasto Liikennevirasto on antanut lausuntonsa rautateiden näkökulmasta Kommentti Vastine Liikenneviraston kaavaluonnoksesta antaman lausunnon näkökohdat on pääosin huomioitu kaavaehdotuksessa. Alueen kaavoituksessa tulee vielä kiinnittää huomiota rautatiestä aiheutuvan tärinän ja runkomelun torjuntaan. Kaava-aineistoon sisältyvissä melu- ja tärinäselvityksissä on mainittu tärinä- ja runkomeluhaitoista radan lähelle noin 100 metrin etäisyydelle sijoittuvien asuinrakennusten osalta. Kaavassa ei kuitenkaan ole määräyksiä koskien runkomelun ja tärinän torjuntaa. Kaavaa tulee täydentää kyseisten alueiden osalta soveltuvin merkinnöin. Liikennevirasto toistaa pyynnön sijoittaa liityntäpysäköintiä laiturialueiden välittömään läheisyyteen. Liikenneviraston näkemyksen mukaan laitureiden läheisen korttelialueen LPA-1 alueelle tulee osoittaa sitovana 20 pysäköintipaikkaa liityntäpysäköintiin. Kaavamääräyksiä on täydennetty tärinän ja runkomelun osalta. Kaavakartalla on osoitettu alueet, joille rakennettaessa on otettava tärinä ja runkomelu huomioon siten, että ohjearvot alittuvat. Kaavamääräystä on täydennetty liityntäpysäköinnin osalta. LPA-1 korttelialueelle tulee varata liityntäpysäköintiä varten vähintään 20 autopaikkaa. Päijät-Hämeen maakuntamuseon Tutkimus- ja kulttuuriympäristöyksikkö / arkeologia Ei huomautettavaa. Kaavan toteuttamiselle ei ole esteitä arkeologisen kulttuuriperinnön osalta. Päijät-Hämeen maakuntamuseon Tutkimus- ja kulttuuriympäristöyksikkö / rakennuskulttuuri Ei huomautettavaa. Fingrid Oyj Fingridillä ei ole huomauttamista asemakaavaehdotuksesta. Edellisessä lausunnossa mainitut asiat voimajohdon rajoituksista maankäytön suunnittelulle on kuitenkin otettava huomioon myös jatkosuunnittelussa. Ympäristöterveyskeskus Kommentti Terveydensuojelun näkökulmasta keskeisenä seikkana ovat melukysymykset ja raideliikenteen aiheuttama tärinä. Kaavasta ei selviä miten siinä on huomioitu meluselvityksessä esille nostetut huonetilojen, lähinnä makuuhuoneiden ja parvekkeiden, sijoittelu sekä väliaikainen meluntorjunta, Vastine Kaavamääräyksiin on lisätty sitova määräys rataa lähinnä olevan alueen toteuttamisjärjestyksestä. Ns. melumuurirakennukset on toteutettava ennen, kuin niiden takana olevien rakennusten rakentaminen voidaan aloittaa. 27

28 mikäli rakentamista ei aloiteta rataa lähinnä olevista kiinteistöistä. Valtioneuvoston päätöksen 993/92 mukaiset sisä- ja ulkomelun ohjearvot tulee täyttyä koko alueella ja myös mikäli alue rakentuu vaiheittain siten, ettei melua vaimentavia rakennusmassoja alkuvaiheessa ole. Melun torjunnassa on huomioitava myös runkomelu. Kaavassa on huomioitava tärinän torjunta tärinän vaimentamiseen velvoittavilla merkinnöillä ja määräyksillä. Kortteliin nro 2000 on kaavaselostuksen mukaan mahdollista sijoittaa yrityshotelli. Kiinteistön osalta on huolehdittava riittävästä melun ja tärinän torjunnasta, mikäli siihen sijoitetaan toimisto- ja työtiloja. Kiinteistöjen, joihin on mahdollista sijoittaa sekä asuntoja että liike- ja palvelutiloja, tulee huomioida, että liike- ja palvelutiloista ei saa aiheutua häiriötä asumiselle esim. melun tai voimakkaiden hajujen aiheuttamana. Muilta osin terveydensuojelulliset seikat, kuten radonin torjunta ja hulevesien käsittely, on riittävässä määrin huomioitu kaavaehdotuksessa. Näin myös valtioneuvoston päätöksen mukaiset melun ohjearvot täyttyvät koko alueella. Rataa lähinnä oleviin rakennuksiin ei saa sijoittaa parvekkeita Asemanrinteen puoleisille sivuille. Kaavamääräyksiä on täydennetty tärinän ja runkomelun osalta. Kaavakartalla on osoitettu alueet, joille rakennettaessa on otettava tärinä ja runkomelu huomioon siten, että ohjearvot alittuvat. Yrityshotellin rakentamisen mahdollistava kaavamerkintä on poistettu. Sen tarvetta ja sijaintia tutkitaan alueen tulevissa asemakaavoissa. Kaavaehdotuksesta ei saatu muistutuksia. Asemakaavaan ehdotusvaiheen nähtävilläolon jälkeen tehdyt muutokset: - Korttelinumerot koko kaava-alueella muutettiin alkamaan numerosta Hulevesialtaat merkittiin hulevesiselvityksen mukaisesti ohjeellisina kaavakartalle. - Kaavaehdotuksessa olleen laajan ohjeellisen hulevesien käsittelyalueen rajausta tarkennettiin enemmän olemassa olevan purouoman mukaiseksi ja se merkittiin ohjeelliseksi vesialueen rajaksi w-1, koska hulevesiselvityksen perusteella puro on päähulevesiuoma jota ei saa rajoittaa, eikä toimi varsinaisesti hulevesien käsittelyalueena. - C-1-korttelialueen merkintää tarkennettiin ja määräykseen lisättiin, että korttelialueen kerrosalasta vähintään 50 % on tarkoitettu asuinrakentamiseen. - AKR-korttelialueille lisättiin harjansuuntaa osoittavat viivat. - LPA-1-korttelialueen määräykseen korjattiin, että liityntäpysäköintiä varten on varattava vähintään 20 autopaikkaa. Lisäksi mahdollisuus yrityshotellin rakentamiseen korttelialueella poistettiin, koska sen osalta melu- ja tärinähaittojen huomioiminen olisi ollut haasteellista. - Runkomelutason vaimentamiseen runkomelulle tärinäselvityksen mukaisesti altistuville rakennusaloille määriteltiin kaavamerkintä run-1. - Meluselvityksen pohjalta merkittiin me-1-kaavamerkinnällä ne tontit, joille voidaan myöntää rakennuslupia vasta sitten, kun melumuureina toimivat kerrostalot kortteleissa 3001, 3002 ja 3003 ovat riittävissä määrin rakentuneet. - Meluselvityksen perusteella erityisiin määräyksiin lisättiin, että Asemanrinteen puoleisille julkisivuille kortteleissa ei saa sijoittaa parvekkeita tai terasseja. - LPA-korttelialueiden erityisiin määräyksiin lisättiin, että alueelle saa sijoittaa tarvittavia jätteiden keräyspisteitä. 28

29 - Kortteli 2009 korjattiin kahdeksi kortteliksi 3010 ja 3011, koska korttelialueiden välissä on kevyen liikenteen katu. - Korttelista 2007 muodostui korttelit 3007 ja 3008, kun korttelialueiden jäsentelyä muutettiin ja kerrostalokorttelin keskelle osoitettu ohjeellinen rakennukseen jätettävä kulkuaukko poistettiin ja alue merkittiin yleiselle jalankululle varatuksi alueen osaksi. - Kaavan vahvistusalueen rajaa muokattiin niin, että Hennankadun alku otettiin mukaan, koska sen kautta on kulku korttelin 3007 autopaikkojen korttelialueelle LPA-2. Korttelissa 3006 puolestaan jätettiin vahvistusalueen ulkopuolelle yksi AK-tontti. - Tilastolomake on korjattu vastaamaan tarkistettua asemakaavaa - Selostukseen on tehty tarkistuksia ja täydennyksiä 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 KAAVAN RAKENNE Hennan 1. vaiheen asemakaava muodostuu kortteleista ja niihin liittyvistä katu-, liikenne-, erityis-, puisto- ja virkistysalueista. Kyseessä on uusi asemakaava-alue, joka on sektorinmuotoinen osa-alue laajemmasta, uuteen henkilöliikennejuna-asemaan tukeutuvasta kaupunkikokonaisuudesta. Rakentaminen on tehokkainta aseman lähellä ja madaltuu kohti reunoja. Kaupunkirakenne rajautuu noin kilometrin etäisyydellä asemasta selkeästi ympäröivään luontoon rakennusten muodostaessa kaupunginmuuria muistuttavan elementin. Hennaan on osoitettu ensimmäisen vaiheen asemakaavassa asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialueita, asuin-, liike ja toimistorakennusten korttelialuetta, yleisten rakennusten korttelialuetta, keskustatoimintojen aluetta, autopaikkojen korttelialueita sekä puistoa, lähivirkistysaluetta, katualueita, yleistä pysäköintialuetta, yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten aluetta sekä rautatiealuetta ja yleisen tien aluetta Mitoitus Asemakaava-alue on pinta-alaltaan noin 19 ha. Rakennusoikeutta asemakaavassa on osoitettu yhteensä k-m². Kaava koostuu 16 AK-tontista, 12 AKR-tontista, yhdestä AL-tontista sekä kuudesta C-1-tontista. Toteutuessaan 1. vaiheen asemakaavan alueella tulee asumaan arviolta 976 asukasta. Työpaikkoja alueelle muodostunee pitkällä aikavälillä noin 150. Asemakaava koostuu seuraavista alueista: Y-1 yleisten rakennusten korttelialue koulua, päiväkotia ja terveysasemaa varten - tontin pinta-ala 1,88 ha - osuus koko kaava-alueesta 9,8 % - rakennusoikeutta 4000 k-m² - tehokkuus e = 0,21 - asumiseen ja palveluasumiseen tarkoitettuja tiloja mahdollista rakentaa 1000 k-m² - asukkaita 25 (laskettuna 1 as / 40 k-m²) - autopaikkoja (1 ap/100 k-m²) 40 kpl AK Asuinkerrostalojen korttelialue - tonttien yhteenlaskettu pinta-ala 1,14 ha - osuus koko kaava-alueesta 5,96 % - tonttien yhteenlaskettu rakennusoikeus k-m² - kokonaistehokkuus e = 1,80 - asuntoja (laskettuna 1 as/75 k-m²) noin 274 kpl - asukkaita 513 (laskettuna 1 as / 40 k-m²) - autopaikkoja (1 ap/100 k-m²) 205 kpl 29

30 AKR Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue - tonttien yhteenlaskettu pinta-ala 1,33 ha - osuus koko kaava-alueesta 6,96 % - tonttien yhteenlaskettu rakennusoikeus k-m² - kokonaistehokkuus e = 0,78 - asuntoja (laskettuna 1 as/75 k-m²) 138 kpl - asukkaita 258 (laskettuna 1 as / 40 k-m²) - autopaikkoja (1 ap/100 k-m²) 103 kpl AL Asuin-, liike ja toimistorakennusten korttelialue - tontin pinta-ala 0,14 ha - osuus koko kaava-alueesta 0,76 % - rakennusoikeus 2800 k-m², josta 2520 k-m² asumiseen ja 280 k-m² liike- ja toimistotilaa - tehokkuus e = 1,94 - asuntoja (laskettuna 1 as/75 k-m²) 34 kpl - asukkaita noin 63 (laskettuna 1 as /40 k-m²) - autopaikkoja yht. 27 (asunnot 1 ap/100 k-m², liike- ja toimistotilat 1 ap/70 k-m²) C-1 Keskustatoimintojen korttelialue - tonttien yhteenlaskettu pinta-ala 0,42 ha - osuus koko kaava-alueesta 2,2 % - tonttien rakennusoikeus yht k-m², josta asumista 4660 k-m² ja liiketiloja 2000 k-m² - kokonaistehokkuus e = 1,57 - asuntoja (laskettuna 1 as/75 k-m²) 62 kpl - asukkaita noin 117 (laskettuna 1 as /40 k-m²) - autopaikkoja 75 kpl (asunnot 1 ap/100 k-m², liike- ja toimistotilat 1 ap/70 k-m²) VP Puisto - pinta-ala 1,15 ha - osuus koko kaava-alueesta 6 % VL Lähivirkistysalue - pinta-ala 1,32 ha - osuus koko kaava-alueesta 6,9 % LT Yleisen tien alue - pinta-ala yhteensä 1,59 ha LR Rautatiealue - pinta-ala yhteensä 2,96 ha LP Yleinen pysäköintialue - pinta-ala yhteensä 5483 m² LPA Autopaikkojen korttelialue - pinta-ala 5871 m² - autopaikkoja yhteensä arviolta 160 kpl LPA-1 Autopaikkojen korttelialue - yhteenlaskettu pinta-ala 2187 m² - autopaikkoja yhteensä arviolta 240 kpl (kolmessa tasossa) LPA-2 Autopaikkojen korttelialue - pinta-ala 1452 m² - autopaikkoja yhteensä arviolta 100 kpl (kahdessa tasossa) ET Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue - yhteenlaskettu pinta-ala 1669 m² 30

31 Katualuetta yhteensä 5,5 ha Asemakaavan seurantalomake on selostuksen lopussa (liite 1) Palvelut Suunnittelualueelle on osoitettu tilavarauksia julkisia palveluja varten. Uudelle koululle, päiväkodille sekä terveysasemalle on osoitettu paikka yleisten rakennusten korttelialueella (Y-1) kaava-alueen pohjoisosassa. Lisäksi kyseiseen kortteliin on mahdollista rakentaa 25 % kerrosalasta asumiseen ja palveluasumiseen tarkoitettuja tiloja. Kaavassa on osoitettu liikerakentamista keskustaan lähelle tulevaa juna-asemaa keskustatoimintojen korttelialueille (C-1) sekä asuin-, liike ja toimistorakennusten korttelialueelle (AL). Aluevarauksia keskustatoimintoja ja liikerakentamista varten tullaan tulevaisuudessa osoittamaan lisää asemanseudulle. Tavoitteena on mahdollisimman monipuolinen palvelutarjonta, jotta alueelta ei tarvitse välttämättä lähteä muualle ostoksille. Aluksi Hennan rakentuessa kaupalliset palvelut ovat Orimattilan ja Lahden keskustoissa. Orimattilan keskusta on noin 16 kilometrin ja Lahden keskusta noin 23 kilometrin päässä suunnittelualueelta. Lisäksi Tuuliharjan palvelualueella noin kahden kilometrin etäisyydellä on pieni elintarvikemyymälä ja Mäntsälän Saaressa kyläkauppa noin 12 km etäisyydellä. Ennen uuden koulun valmistumista lähimmät koulut ovat Luhtikylässä noin 9 km etäisyydellä ja Mallusjoella sekä Karkkulassa noin 13 km etäisyydellä. Lähimmät päiväkodit sijaitsevat Mallusjoella, Luhtikylässä sekä Järvikylässä noin 10 km päässä suunnittelualueelta. 5.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Asemakaavan keskeisenä tavoitteena on luoda Hennaan tiivis, ekologinen, turvallinen ja houkutteleva aluekokonaisuus. Hankkeella on suuri vaikutus olevaan maisemaan ja yhdyskuntarakenteeseen, koska alueelle tulee muodostumaan oma kaupunginosansa erilleen muista taajamista. Asemakaavoitusta varten alueelle on laadittu kattavasti selvityksiä. Selvitykset on huomioitu asemakaavamerkintöjä ja -määräyksiä laadittaessa. Asemakaavamääräyksillä ohjataan alueen tulevaa arkkitehtuuria sekä kaupunkikuvallisen ilmettä. Lisäksi asemakaava-alueelle laaditaan rakentamistapaohjeet, joissa annetaan yksityiskohtaisempia ohjeita alueen kortteleiden rakentamiseen. Kunnallistekniikan suunnittelun, toteuttajien rakennussuunnittelun ja kaavoituksen yhteensovituksella pyritään varmistamaan ympäristön korkea laatu. Rakentamisen laatu pyritään varmistamaan sitovilla tontinkäyttösuunnitelmilla, jotka liitetään tontinluovutusehtoihin. 5.3 ALUEVARAUKSET Korttelialueet AK Asuinkerrostalojen korttelialue Korttelissa 3002 kolmelle AK-tontille on osoitettu rakennusoikeutta yhteensä 3480 k-m² ja kerrosluvuksi määrätty ehdottomasti käytettäväksi IV. Korttelin 3006 tontille 3 on annettu rakennusoikeutta 2000 k-m² ja kerrosluvuksi on määrätty ehdottomasti käytettäväksi (½) IV. 31

32 Korttelissa 3007 tontille 1 on annettu rakennusoikeutta 2500 k-m² ja kerrosluvuksi on merkitty IV ja III. Tonteille 3 ja 4 saa rakentaa neljäkerroksiset asuinkerrostalot ja rakennusoikeutta on osoitettu 1750 ja 700 k-m². Korttelin 3008 tonteille 1 ja 2 on merkitty rakennusoikeutta yhteensä 3200 k-m² ja kerrosluvuksi on määrätty IV ja III. Tonteille on lisäksi merkitty auton säilytyspaikan rakennusalat, jotka on mitoitettu yhteensä 10 autolle. Korttelin 3011 tonteille 2 ja 3 on annettu rakennusoikeutta molemmille 1000 k-m² ja kerrosluvuksi on määrätty IV. Tontille 1 on osoitettu rakennusoikeutta 1600 k-m² ja kerrosluvuksi V. Korttelin 3012 tonteille 4 ja 5 on osoitettu rakennusoikeutta yhteensä 3300 k-m² ja kerroslukuina korttelialueella on määrätty ehdottomasti käytettäväksi IV-VI. Asuinkerrostalojen korttelialueilla rakentamista ohjataan kaavassa nuolilla, jotka osoittavat rakennusalan sivun, johon rakennus tulee rakentaa kiinni. Kortteleissa 3007 ja 3008 on lisäksi osoitettu Hennan bulevardin varteen noin kolmen metrin levyinen etupiha-alue, jonka tulee olla vähintään puoli metriä katutason yläpuolella. Aseman lähelle sijoittuville kerrostaloille on annettu melunsuojauksen ja tärinän vaimennuksen osalta tarpeelliset kaavamääräykset. AKR Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Korttelissa 3001 AKR-tontille on osoitettu rakennusoikeutta 560 k-m² ja kerrosluvuksi määrätty (½) II u. Liittymäkiellot on merkitty osalle Sienankatua ja Napolinkatua, jotta rakennusalan eteläpuolelle jää rauhallista oleskelupihaa. Korttelin 3002 tontilla 4 rakennusoikeutta on 300 k-m², korttelin 3003 AKR-tontilla rakennusoikeutta on 340 k-m² ja korttelissa 3006 sijaitseville kahdelle tontille on annettu rakennusoikeutta 1430 k-m² ja 800 k-m². Kerrosluku tonteilla on II. Korttelin 3007 AKR-tontilla on rakennusoikeutta 1000 k-m² ja kerrosluku II sekä (½) II u. Korttelissa 3010 tontille 1 on osoitettu rakennusoikeutta 1200 k-m² ja korttelissa 3012 kolmelle tontille 800 k-m², 1190 k-m² ja 1100 k-m². Kerrosluvut tonteilla on II. Korttelin 3002 tontille 4 ja korttelin 3006 tontille 1 on merkitty auton säilytyspaikan rakennusalat, jotka on mitoitettu korttelissa 3002 kolmelle autolle ja korttelissa 3006 kuudelle autolle. AKR-korttelialueilla rakentamista on ohjattu kaavassa nuolilla, jotka osoittavat rakennusalan sivun, johon rakennus tulee rakentaa kiinni. Aseman lähelle sijoittuville tonteille on annettu melunsuojauksen ja tärinän vaimennuksen osalta tarpeelliset kaavamääräykset. AL Asuin-, liike- ja palvelurakennusten korttelialue AL-tontti sijaitsee korttelissa 3001 lähellä oikorataa ja se on jaettu rakennusaloiltaan kolmeen erilaiseen osaan. Yhteensä tontille on merkitty rakennusoikeutta 2800 k-m², joka on osoitettu käytettäväksi niin, että suurin rakennusmassa tulee tontin keskelle kulmaukseen, jossa Hennan bulevardi ja Asemanrinne risteävät. Kerrosluvuksi on tontin keskellä määrätty ehdottomasti käytettäväksi V ja reunoilla IV. Tontille on merkitty auton säilytyspaikan rakennusala, joka on mitoitettu yhdeksälle autolle. Asuin-, liike- ja palvelurakennusten korttelialueella rakentamista ohjataan kaavassa nuolilla, jotka osoittavat rakennusalan sivun, johon rakennus tulee rakentaa kiinni. Liikennemelun takia oikoradan puoleisille julkisivuille on asetettu 35 dba:n melunsuojausmääräys. Lisäksi tärinän vaimentamiseksi on annettu tarpeelliset kaavamääräykset. Tontille on merkitty liittymäkielto Napolinkadun suunnasta ja Hennan bulevardilta. Y-1 Yleisten rakennusten korttelialue koulua, päiväkotia ja terveysasemaa varten. Korttelialueen kerrosalasta enintään 25 % saa rakentaa asumiseen ja palveluasumiseen tarkoitetuiksi tiloiksi. Korttelin 3009 Y-1-tontti on suunniteltu korkeintaan kolmekerroksisille rakennuksille. Rakennusoikeutta alueelle on merkitty yhteensä 4000 k-m². Rakennusten sijoittelu ja muut tontin 32

33 käytön periaatteet ratkaistaan tarkemmassa suunnittelussa. Tontilla Harjulan tilan suunnasta valuvien pintavesien käsittely tulee ottaa huomioon. Tontin eteläreunaan ja kaakkoiskulmaan on osoitettu ohjeelliset hulevesialtaiden paikat. Korttelialueen läpi kulkee II-luokan pohjavesialueen raja. C-1 Keskustatoimintojen korttelialue, jolle saa sijoittaa asuin-, liike-, toimisto-, palveluja hallintorakentamista. Keskustatoimintojen korttelialueet sijoittuvat kortteliin 3003 ja se koostuu kuudesta ohjeellisesta tontista. Korttelialueen kerrosalasta vähintään 50 % on tarkoitettu asuinrakentamiseen. Rakennusoikeutta C-1-alueille on annettu kaikkiaan 6660 k-m² ja kerrosluvuksi on reunimmaisilla tonteilla määrätty ehdottomasti käytettäväksi IV ja niiden välissä olevilla tonteilla III. Korttelialueen jakaa kahteen osaan yleiselle jalankululle varattu alueen osa. Lisäksi korttelialueen sisälle on merkitty ohjeellinen kevyen liikenteen yhteys Kirjastoaukiolle. Korttelialueella rakentamista ohjataan kaavassa nuolilla, jotka osoittavat rakennusalan sivun, johon rakennus tulee rakentaa kiinni. Rakennukset sijoittuvat korttelialueella Kirjastoaukion, Hennanraitin ja Keskustorin reunoille, jolloin oleskelupihat aukeavat etelän suuntaan. Kaavamääräysten mukaan Keskustorille, Hennanraitille ja Kirjastoaukiolle päin suuntautuvat parvekkeet tulee lasittaa ja niiden ulkoseinän tulee olla samassa tasossa muun julkisivu kanssa. Lisäksi kaavassa määrätään, että kadun puoleisille sivuille maantasokerrokseen tulee sijoittaa palvelu-, liike- tai kerhotiloja. Näihin tiloihin tulee rakentaa kadun puolelta sisäänkäynti ja näyteikkunoita. Liikennemelun takia oikoradan puoleisille julkisivuille on asetettu 35 dba:n melunsuojausmääräys. Korttelialueen tonteille 1 ja 2 on annettu kaavamääräys tärinän vaimentamiseksi. Kuva 6. Havainnekuva Hennanraitilta, johon C-1-korttelialue rajautuu. 33

34 Autopaikkojen korttelialueet LPA, LPA-1, LPA-2 Autopaikkojen korttelialueita LPA sijoittuu asemakaavassa kortteleiden 3003, 3005, 3006, 3011 sekä 3012 yhteyteen. LPA-1-korttelialue sijoittuu oikoradan viereen kortteliin 3000 ja LPA-2-korttelialueita on kortteleissa 3003 ja LPA-1-korttelialueelle saa rakentaa pysäköintialueita enintään kolmeen tasoon ja liityntäpysäköintiä varten tulee varata vähintään 20 autopaikkaa. LPA-2-korttelialueelle saa rakentaa pysäköintialueita enintään kahteen tasoon. Osaan autopaikkojen korttelialueista on merkitty korttelit, joiden autopaikkoja korttelialueelle saa sijoittaa. Korttelialueiden sisälle tai niiden reunoille on osoitettu yleiselle jalankululle varattuja alueen osia Muut alueet VP Puisto Puistoa asemakaavassa on merkitty kortteleiden 3004 ja 3005 väliselle alueelle, jonne on merkitty ohjeellinen leikki- ja oleskelualueeksi varattu alueen osa. Laajempi puistoalue sijoittuu korttelin 3009 eli tulevan koulukeskuksen tontin eteläpuolelle, jonka läpi kulkemaan on merkitty ohjeellinen kevyen liikenteen reitti. Puistoalueen läpi mutkittelee puro, joka on merkitty asemakaavaan ohjeellisena vesialueena, johon voidaan rakentaa olemassa olevaan purouomaan liittyviä vesiaiheita. Puro on päävesiuoma, jota ei saa rajoittaa. Puistoalueen läpi kulkee lisäksi II-luokan pohjavesialueen raja. Puistomuuntamoita varten puistoalueille on merkitty ohjeellisina yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevia rakennuksia ja rakenteita varten varatut alueet (et). VL Lähivirkistysalue Asemakaavassa on osoitettu kortteliin 3006 liittyvä pieni lähivirkistysalue, jonka sisällä on yleisiä jalankululle varattuja alueita. Korttelin 3009 länsipuolella on laajempi lähivirkistysalue, jonka sisälle jää pieni metsäinen kumpare. Lisäksi korttelin 3012 itäpuolelle ja korttelin 3010 eteläpuolelle on osoitettu lähivirkistysaluetta. Koulukeskuksen länsi- ja itäpuoleisille lähivirkistysalueille on merkitty kevyen liikenteen reittejä. Korttelin 3010 eteläpuoleiselle lähivirkistysalueelle on merkitty ohjeellinen hulevesien käsittelyyn varattu alue (hule-1). Lisäksi yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevia rakennuksia ja rakenteita varten varattuja ohjeellisia alueita (et) sijoittuu lähivirkistysalueille. LT Yleisen tien alue, Helsinki Lahti-moottoritie LR Rautatiealue, Lahti Kerava-oikorata LP Yleinen pysäköintialue Hennan bulevardin eteläpuolella oikoradan varrelle on osoitettu yleinen pysäköintialue liityntäpysäköintiä varten. Alueen keskelle on merkitty olemassa oleva Fingridin suurjännitelinja. ET Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue ET-aluevaraukset sijoittuvat asemakaavassa Hennan bulevardin eteläpuolelle. Oikoradan varrella sijaitsee oikoradan sähkönsyöttöä palveleva muuntoasema. Bulevardin keskivaiheille on suunniteltu jätevesipumppaamon paikkaa. Uutta katualuetta kaavalla muodostuu noin 5,5 ha. Siihen on laskettu mukaan katualueet, pihakadut, katuaukiot/torit sekä kevyen liikenteen kadut. Pituudeltaan katualuetta kaavassa on osoitettu noin 2400 m ja kevyen liikenteen katuja kaikkiaan noin 430 m. 34

35 5.4 KAAVAN VAIKUTUKSET Kaavaa valmisteltaessa arvioidaan kaavan toteutumisen vaikutukset ympäristöön. Vaikutusten arviointi pohjautuu olemassa oleviin ja laadittaviin selvityksiin, karttatietoihin ja maastokäynteihin. Vaikutusten arvioinnissa esitetään myös periaatteet mahdollisten haitallisten vaikutusten estämiseksi tai vähentämiseksi Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Väestön kehitys Tällä hetkellä Hennan tulevan juna-aseman ympäristössä on arviolta: 1,5 km säteellä 30 asukasta (toukokuu 2014) 5 km säteellä 500 asukasta (toukokuu 2014) Tavoitteena on, että Hennasta tulee pitkällä aikavälillä noin asukkaan kaupunginosa. Uudet asukkaat sijoittuvat 1,5 kilometrin säteelle juna-asemasta. Yhdyskuntarakenne ja asuminen Hennan alue on erillään muusta taajamarakenteesta, mutta se liittyy olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen alueelle rakennettavan rautatieaseman lisäksi moottoritien (VT 4) seututien (MT 140) sekä Huhdanojantien kautta. Asemanseutua ja keskustaa kehitetään asuin- ja palvelualueena ja se palvelee myös lähikylien ja ympäröivän maaseudun tarpeita. Tavoitteena on korkeatasoinen, viihtyisä, tiivis ja ekotehokas asuin- ja työpaikkaympäristö. Ensimmäisen vaiheen asemakaavan alueella ei ole olemassa olevaa rakennuskantaa, ainoastaan kaksi tilakeskusta rajautuu kaava-alueeseen. Haasteena alueen kehittymiselle on, miten se saadaan rakentumaan aluksi tarpeeksi tehokkaasti, jotta alueelle saadaan palveluita ja tulevalle juna-asemalle käyttäjiä. Asemakaavan rakentamistehokkuus on mitoitettu siten, että tavoitteena oleva asukasmäärä voi sijoittua enintään noin kilometrin etäisyydelle rautatieasemasta. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Asemakaavoitettavalla alueella ei ole muinaismuistoja. Harjulan tilakeskus on arvotettu paikallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Olemassa oleviin rakennuksiin 1. vaiheen asemakaavalla ei ole vaikutusta, mutta ympäristöä se muokkaa rajusti. Palvelut Alueella ei ole palveluita. Uuden kaupunginosan rakentuessa sen palvelut tulevat hyödyttämään myös ympäröivän maaseudun ja lähikylien asukkaita. Tavoite on, että Henna on rakentamisen jokaisessa vaiheessa päivittäin tarvittavien palvelujen suhteen omavarainen. Keskustan asemakaavassa osoitetaan riittävästi tilaa alueen ensimmäisessä rakennusvaiheessa tarvittaville peruspalveluille siten, että ne alueen asukasmäärän lisääntyessä ja uusia palveluita rakennettaessa voidaan tarvittaessa osoittaa muuhun käyttöön. Virkistys Nykyhetkellä alueella ei ole virkistyskäyttöä lukuun ottamatta lenkkeilyyn käytettyjä reittejä teillä ja metsissä. Alueen kehittyessä luonnon virkistyskäyttöä ja luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä pyritään edistämään. Keskustan asemakaava-alueella merkittävimmät virkistysarvot liittyvät alueen halki kulkevaan puroon ja sitä ympäröivään laaksoon, jota kehitetään kaupunkirakenteen keskuspuistona. Virkistyksen kannalta merkittävät luonnonalueet sijoittuvat kaava-alueen ulkopuolelle, ja niille varmistetaan hyvät kävely- ja pyöräily-yhteydet. 35

36 Kuva 7. Havainnekuva Hennan puistoalueesta. Liikenne Hennan alueen kehittäminen tukeutuu olemassa olevaan liikennejärjestelmään, etenkin Helsinki Lahti-moottoritiehen ja oikorataan. Alue on osa laajempaa Helsinki Lahti-kehityskäytävää. Nykyinen alempi maantietieverkko hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan alueen maankäytössä. Keskustan asemakaava-alueen lävistävä Huhdanojantie säilyy alueen pääväylänä, kunnes Hennan pohjoisen alueen rakentamisen yhteydessä toteutetaan Hennan pohjoinen ohitustie. Asema tehdään helposti saavutettavaksi kävellen ja pyöräillen, ja sen edellyttämät liikenneyhteydet toteutetaan toimiviksi ja junan sekä liityntäbussiliikenteen käyttöön houkutteleviksi. Liityntäpysäköintiin varataan riittävät tilat. Hennan päätieverkkoa on tutkittu vuosien 2020 ( asukasta) ja 2040 ( asukasta) tilanteissa. Liikenne-ennusteen mukaan tien 140 ja Huhdanojantien nykyiset poikkileikkaukset ovat riittäviä sekä vuoden 2020 että 2040 tilanteissa. Huhdanojantien ja tien 140 liittymässä tarvitaan pääsuunnassa kääntymiskaistat sekä oikealle että vasemmalle jo vuoden 2020 tilanteessa. Vuoden 2040 tilanteessa Huhdanojantielle on rakennettava kääntymiskaista vasemmalle. Liikennevalo-ohjausta tulee harkita vuoden 2040 tilanteessa. Levannossa tutkittiin Orimattilantien ja moottoritien ramppiliittymien kuormitusta. Läntisen rampin liittymässä tarvitaan Orimattilantielle kääntymiskaista vasemmalle jo vuoden 2020 tilanteessa. Valo-ohjaukseen tulee varautua suunnittelussa. Itäisen rampin liittymä ei edellytä toimenpiteitä vielä vuoden 2040 tilanteessakaan. Liikenneselvitys on selostuksen lopussa (liite 10). Tekninen huolto Olemassa oleva 110 kv:n suurjännitelinja on huomioitu asemakaavaehdotuksessa, eikä asutusta ole osoitettu 60 metriä lähemmäksi. Fingridin suunnitelmissa on 400 kv:n johtolinjan rakentaminen samaan johtokäytävään. Hennan asemakaavoitus on vaikuttanut uuden voimalinjan suunnitteluun siten, että yhtenä vaihtoehtona vaikutusten arvioinnissa otetaan huomioon koko voimalinjan siirto etelämpään. Keskustan suunnittelussa varaudutaan siihen, että linja säilyy nykyisellä paikallaan, mutta suunnitelmissa on linjan tilavarauksen ottaminen muuhun käyttöön, mikäli tämä on tulevaisuudessa mahdollista. Asemakaavassa rakentamisalueet on 36

37 rajattu siten, että lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat 60 metrin etäisyydellä johtolinjan keskiviivasta. Alueella tarvittava energia tuotetaan painottaen uusiutuvia energialähteitä (hybridiratkaisut, maalämpö, aurinkoenergia, tuulivoima, bioenergia). Kunnallistekniikan vaatimat putket sijoitetaan pääosin katualueiden alle. Asemakaavaa on laadittu rinnakkain vesihuollon yleissuunnittelun kanssa. Kortteliin 3008 joudutaan sijoittamaan kiinteistökohtainen jätevesipumppaamo. Puron kohdalla Hennan bulevardin länsipuolelle on osoitettu yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue jäteveden pumppaamoa varten. Sosiaalinen ympäristö Ensimmäisen vaiheen asemakaavan toteutuessa alueelle tulee noin 950 uutta asukasta. Tavoitteena on, että Hennasta tulee yhteisöllinen ja turvallinen kaupunkiympäristö. Hennan kaupunkirakenne ryhmittyy suurkortteleihin ja nämä jakautuvat edelleen pienempiin kortteleihin ja pihapiireihin. Tämä antaa asukkaille mahdollisuuden kokea yhteenkuuluvaisuutta sekä omaan lähipiiriinsä että kaupungin eri osiin. Hennan turvallisuus rakentuu yhtäältä sekoittuneen ja tiiviin kaupunkirakenteen tuoman sosiaalisen turvallisuuden ja toisaalta jalankulkuun ja pyöräilyyn tukeutuvan liikennejärjestelmän tuomaan liikenneturvallisuuteen. Asemakaava sisältää erityyppisiä rakennuspaikkoja, mikä tukee monipuolisen väestörakenteen ja yhteisöllisyyden syntymistä. Yhteisöllisyys tarjoaa monissa muodoissaan uutta sisältöä asumiseen, elämiseen ja harrastuksiin Vaikutukset luontoon ja maisemaan Ympäristönsuojelu 1. vaiheen asemakaava sijoittuu osittain II-luokan pohjavesialueelle. Asemakaavassa on annettu pohjavesialueelle erityiset määräykset. Ilmastonmuutokseen varaudutaan mm. pintavesien hallinnalla ja edistämällä suotuisan pienilmaston syntymistä pienimittakaavaisella kaupunki- ja korttelirakenteella. Luonto Kaava-alueelle ei sijoitu luonnonsuojelualueita eikä arvokkaaksi todettuja luontokohteita. Asemakaavoituksen myötä luonnonympäristö tulee rakennettavilla alueilla muuttumaan täysin. Asemakaava-alue on tiivis, mikä toisaalta mahdollistaa sen, että virkistysarvoja omaava luonnonympäristö alkaa välittömästi rakennetun alueen vierestä. Alueelle ominaiset luontopiirteet, kuten viljelty laakso ja jyrkkärinteiset metsäkumpareet, osoitetaan puistoalueiksi. Ensimmäisen vaiheen asemakaavassa on osoitettu 1,1 ha puistoa ja 1,3 ha lähivirkistysaluetta. Suunnittelualueen läpi virtaa Porvoonjoen latvavesistöihin kuuluva puro koillis-lounaissuunnassa. Sen ympäristö on merkitty kaavaan ohjeellisena vesialueena, johon voidaan rakentaa olemassa olevaan purouomaan liittyviä vesiaiheita. Puro on päävesiuoma, jota ei saa rajoittaa. Hulevesiselvityksen pohjalta kaavaan on merkitty kaksi hulevesien käsittelyyn varattua aluetta, joissa rakennetuilta alueilta valuvia pintavesiä viivytetään ja suodatetaan altaissa ennen kuin ne valuvat puroon. Hulevesiselvitys on selostuksen liitteenä (liite 6). Maisema Asemakaavoituksella on suuri maisemallinen vaikutus Hennassa. Nykytilan maaseutumaisema tulee muuttumaan kaupunkimaisen tiiviiksi asuin- ja työpaikka-alueeksi. Alueelle leimaa antava peltolaakso säilytetään avoimena puistoalueena. 37

38 5.4.3 Talous ja elinkeinot Vaikutukset kunnallistalouteen Hennan alueen rakentaminen edellyttää Orimattilan kokoon nähden huomattavan suuria investointeja, joista merkittävimmät kohdistuvat pääkatuverkkoon, uuteen rautatieasemaan, kunnallistekniikan johtamiseen alueelle sekä palvelurakennuksiin. Nämä kustannukset rasittavat kuntataloutta hankkeen alkuvuosina. Näiden lisäksi alueiden käyttöönotto edellyttää pienempiä investointeja maanhankintaan, tonttikatuihin ja kunnallistekniikan lähiverkkoon. Nämä kustannukset lankeavat maksettaviksi kussakin myöhemmässä rakennusvaiheessa. Pitkällä aikavälillä tonttien luovutustuotot kattavat näistä koituvat kunkin rakennusvaiheen maanhankinnan, kaavoituksen, tonttikatujen ja kunnallistekniikan kustannukset ja lisäksi osuuden kaupungin perusinfrastruktuurin kustannuksista. Kaupungin asukasmäärän kasvaessa myös verotulot kasvavat. Uusi kaupunginosa lisää myös pitkällä aikavälillä kunnossapitokustannuksia. Tiiviin aluerakenteen ansiosta kustannukset ovat kuitenkin alhaisia. Orimattilan kaupunki rahoittaa alueen suunnittelun, infran rakentamisen (kadut, puistot, kunnallistekniikka) ja peruspalveluiden (koulu, päiväkoti) investoinnit sekä käyttökustannukset. Sähkölinjan siirto aiheuttaa myös kustannuksia kaupungille. Valtiolle aiheutuu kustannuksia henkilöliikenteen aseman rakentamisesta. Pitkällä aikavälillä alueelle kohdistuu myös infrastruktuurin ja rakennusten ylläpito- ja kunnostamiskustannuksia, mutta niitä ei ole tässä arvioinnissa huomioitu. Orimattilan kaupungille syntyy tuloja mm. maanmyynnistä, kunnallistekniikan liittymismaksuista ja erilaisista verotuotoista (kunnallisvero, kiinteistövero, yhteisöverot). Alueen maanomistajat saavat tuloja maanmyynnistä. Periaatteena Hennan toteuttamisessa on maan hankkiminen kaupungin omistukseen ennen asemakaavoitusta. Asemakaavoituksen aiheuttama maan arvonnousu siirtyy näin pääosin kaupungille. Maanomistajatkin saavat osuutensa maan arvonnoususta. Alueella toteutuneissa maakaupoissa hintataso on ollut tavanomaista maa- ja metsätalousmaata huomattavasti korkeampi, mutta rakennusmaaksi kohtuullinen. Orimattilan kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Hennan alueelle vyöhykehinnoittelun, jota on toistaiseksi menestyksekkäästi käytetty. Kulut ja tuotot jakaantuvat pitkälle ajanjaksolle. Infrastruktuurin vaatimien investointien takia alueen rakentamisen alkuvaihe on kuitenkin kulupainotteinen. Seuraavassa on esitetty kaksi vaihtoehtoa kustannusten ja tuottojen muodostumisesta. Vaihtoehdossa 1. oletuksena on, että alueelle muuttaa noin 250 asukasta vuodessa ja vaihtoehdossa 2. noin asukasta vuodessa. Kaupungille aiheutuvien kustannusten arvioinnissa lähtöoletuksina ovat: tonttien myynti alkaa vuonna 2015 muutto tapahtuu vuosi tonttikaupan jälkeen katujen ja kunnallistekniikan rakentaminen vaiheistetaan rakennettavien alueiden mukaan koulun ja päiväkodin rakentaminen ajoittuu vuosille perustuen tulomuuttoon sähkölinjan siirto Hennan alueen ulkopuolelle toteutetaan varaudutaan asuntomessujen järjestämiseen vuonna 2020 Hennan rakentamisen yhdyskuntataloudellisia vaikutuksia kunnan näkökulmasta on arvioitu vuoteen 2020 saakka. Laskennassa on huomioitu Hennan masterplanin mukainen alue, mikä käsittää 1. vaiheen asemakaava-alueen lisäksi myös Länsi- ja Etelärinteen alueet. Kustannuksina on huomioitu investointien rakentamiskustannukset perustuen suunniteltuun vaiheistukseen sekä alustaviin kustannusarvioihin. 38

39 Tuottoina on huomioitu tonttien myyntitulot sekä uusien asukkaiden maksamat kiinteistöverot Orimattilassa noudatetun verokannan mukaisesti. Tonttien myyntituloarvioina on käytetty omakotitontin osalta euroa ja kerros- ja rivitalojen osalta 150 eur/k-m². Hinnat perustuvat kaupungin virkatyönä laadittuun selvitykseen radanvarsipaikkakuntien tonttimaan hinnoista. Alkuvuosina kustannukset ylittävät tuotot johtuen suurelta osin pääkatujen ja aseman liikenneyhteyksien rakentamiskustannuksista. Tämän jälkeen merkittäviä kustannuseriä ovat päiväkodin ja koulun rakentaminen sekä sähkölinjan siirto. Kumulatiivinen kustannus nousee noin 12 miljoonaan euroon, minkä jälkeen tuotot ylittävät investointikustannukset. Ylijäämä mahdollistaa investointivelan takaisinmaksun aloittamisen tai vaihtoehtoisesti esimerkiksi asuntomessujen järjestämisen. Mikäli kasvu on hitaampaa, kustannukset jäävät vuosittain alhaisemmiksi, toisaalta myös tontinmyyntitulot jäävät osin toteutumatta. Oletusvaihtoehdossa tontinmyyntituotot ovat suuruusluokkaa 2 milj. euroa vuodessa, hitaammassa vaihtoehdossa noin puolet tästä. Kumulatiivisten kustannusten huippu jää hitaan kasvun vaihtoehdossa jonkin verran alhaisemmalle tasolle, noin 10,5 miljoonaan euroon. Samalla kustannuskertymän huippu siirtyy myöhempään ajankohtaan. Asuntorakentaminen asukkaalle vuosittain synnyttää Hennan alueelle varovaisestikin arvioiden noin työpaikkaa, hitaan kasvun vaihtoehdossa paikkamäärä on Vuosittain rakennettavan asuinkerrosalan arvo on oletusvaihtoehdossa miljoonaa euroa, hitaamman kasvun skenaariossa miljoonaa euroa. Sähkölinjan siirto vapauttaa kaupungin omistuksessa olevaa, pääkadun varrelle sijoittuvaa maata Hennan keskusta-alueella mahdollistaen jopa k-m² lisärakentamisen. Siirron kustannuksiksi on arvioitu 1,2 miljoonaa euroa eli euroa/k-m². Siirto on yhdyskuntataloudellisesti kannattava ja sillä on myös yhdyskuntarakennetta tiivistävä vaikutus uuden maankäytön sijoittuessa oleellisesti lähemmäs rakennettavaa raideliikenneasemaa. Vaihtoehto 1. Kustannukset tuhatta (1000) euroa. Oletuksena, että alueelle muuttaa 250 asukasta vuodessa. 39

40 Vaihtoehto 2. Kustannukset tuhatta (1000) euroa. Oletuksena, että alueelle muuttaa asukasta vuodessa. Valtiolle aiheutuu kustannuksia Lähdemäen kohtaamispaikan parantamisesta henkilöliikenteen asemaksi. Koska paikalle on jo rakennettu sivuraiteet vaihteineen, investoinnit rajoittuvat laitureiden ja tarvittavien informaatio- yms. rakenteiden toteutukseen. Liikenneviraston arvio toteutuskustannuksista on noin 2 milj. euroa. Vaikutukset työpaikkoihin ja elinkeinotoimintaan Hennan alueen tärkein elinkeino nykyhetkellä on maa- ja metsätalous. Tulevaisuudessa alueen elinkeinorakenne tulee muuttumaan täysin, kun maa- ja metsätalouden tilalle Hennassa tulee uudenlaista elinkeinotoimintaa ja teollisuutta. Kaavoituksella Hennan keskustan pohjoispuolelle osoitetaan uusia teollisuus- ja varastoalueita sekä työpaikka-alueita pohjavesialueiden ulkopuolella hyvien liikenneyhteyksien varrella. Keskustaan soveltuvalle elinkeinotoiminnalle osoitetaan riittävästi sijoittumismahdollisuuksia. Hennan aluekokonaisuuden toteutumisen myötä Orimattilaan tulisi runsaasti uusia työpaikkoja ja tiloja yritystoiminnalle. Tavoitteena on, että Hennan alueella olisi tulevaisuudessa 5000 työpaikkaa Terveellisyys ja turvallisuus Liikenneturvallisuus Hennan alueen liikennejärjestelmän liikenneturvallisuus perustuu kävelyn ja pyöräilyn suosimiseen keskusta-alueella. Autoliikenteen määrää ja ajonopeuksia hillitään. Pääkatujen mitoituksella mahdollistetaan eri liikennemuotojen erottelu. Tonttikadut ovat pääosin pihakatuja, joilla tieliikennelain mukaan saa ajaa moottoriajoneuvolla vain kadun varrella oleville kiinteistöille ja merkityille pysäköintipaikoille. Ajonopeus ei saa pihakadulla ylittää 20 km/h ja ajoneuvon kuljettajan on annettava jalankulkijalle esteetön kulku. Ihmisten elinolot ja terveys Asemakaavan toteutuminen tuo alueelle rakentamisvaiheessa rauhattomuutta ja mahdollisesti liikenne-, melu- ja pölyhaittoja. Tilanne kuitenkin rauhoittuu alueittain rakentamisen loputtua. Ympäristön puhtaus Hennan asemakaava-alue kuormittaa ympäristöä alueen nykyiseen maankäyttöön verrattuna. Rakentamisvaiheessa ympäristöön voi aiheutua liikenteen ja rakennustyömaiden pölyn aiheuttamia haittoja. 40

41 Hennan tiiviin kaupunkirakenteen mahdollistama asukastiheys tukee vahvan palveluvarustuksen ja junaliikenteen palveluiden muodostumista Hennaan, jolloin suuri osa arjen perustarpeista on saavutettavissa ilman autoa. Tämä vähentää asutuksen tuottaman liikenteen ympäristökuormitusta Muut vaikutukset Vaikutukset energiatehokkuuteen Ekotehokkuus ja alhainen nettohiilijälki asukasta kohti pitkällä aikavälillä ovat Hennan keskeisiä suunnittelutavoitteita. Kaupunkirakenne tukee vähäpäästöisiä kulkutapoja, etenkin kävelyä ja pyöräilyä. Alueella tarvittava energia tuotetaan painottaen uusiutuvia energialähteitä (hybridiratkaisut, maalämpö, aurinkoenergia, tuulivoima, bioenergia). Aluetehokkuus, korttelirakenne ja talotyypit mahdollistavat sekä keskitetyn että hajautetun energiantuotannon. Korttelirakenne ja mittakaava vähentävät tuulisuutta ja edesauttavat suotuisan mikroilmaston syntymistä. Jätehuollolle on varattu tilat tehokasta keskitettyä järjestelmää varten. 5.5 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT Asemakaava-alueen itäosassa kulkee rinnakkain etelä-pohjoissuuntaisesti Lahti Kerava-oikorata sekä moottoritie E75. Lännessä asemakaava rajautuu Vanhaan Helsingintiehen (140). Oikorata, moottoritie ja Vanha Helsingintie aiheuttavat liikennemelua suunnittelualueella. Radan läheisyydessä on olemassa runkomelu- ja tärinäriski. Ramboll on laatinut asemakaavoitusta varten melu- ja tärinäselvitykset. Rakennusmassojen sijoittelulla ja rakennusten rakenteellisilla ratkaisulla voidaan vaimentaa alueelle suuntautuvia melu- ja tärinähaittoja. Lähimmät asuinrakennukset asemakaavassa on osoitettu noin 50 metrin etäisyydelle oikoradasta. Asutulla alueella melun keskiäänitaso saa olla ulkona päivällä enintään 55 db ja yöllä 45 db. Sisätiloissa melun keskiäänitaso saa olla enintään 35 db päivällä ja 30 db yöllä. Tärinäselvityksen mukaan junaliikenteen aiheuttama tärinä ei todennäköisesti häiritse asumista noin 100 metrin etäisyydellä radasta, mutta sitä pienemmällä etäisyydellä radasta värähtelyä on pienennettävä tärinää vaimentavilla rakenteilla. Runkomelun riskinarvioinnin mukaan runkomelun ohjearvojen ylittymiseen tulee varautua pientaloilla alle 100 metrin etäisyydellä radasta ja kerrostaloilla alle 50 metrin etäisyydellä radasta. Tärinän ja runkomelun vaimentaminen on huomioitu asemakaavassa rakennusalakohtaisilla merkinnöillä run-1 ja tär-1. Meluntorjunnan osalta merkittävää on alueen rakentamisen vaiheistaminen. Asemakaavaan on merkitty me-1-merkinnällä tontit, joille voidaan myöntää rakennuslupia vasta sen jälkeen, kun melusuojauksen toteuttavia kerrostaloja on rakennettu riittävästi kortteleihin Meluselvityksen perusteella asemakaavakarttaan kortteleiden ja 3006 AL-, AK- ja C- 1 -korttelialueiden radan puoleisille sivuille on merkitty vähintään 35 db:n ääneneristävyysvaatimus. Meluselvitys (liite 7) ja tärinäselvitys (liite 8) löytyvät selostuksen lopusta. 5.6 KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Asemakaavan merkinnät ovat ympäristöministeriön asetuksen mukaisia. Kaavamerkinnät ja - määräykset löytyvät kokonaisuudessaan kaavakartalta. 41

42 Keskeisimmät erityisesti Hennan 1. vaiheen asemakaavaa varten muokatut kaavamerkinnät ja -määräykset ovat: Erityisiä määräyksiä: Kaikilla korttelialueilla: Rakentamisessa on varauduttava radonin torjuntaan. Julkisivut tulee toteuttaa siten, että ne muodostavat miellyttävää katumiljöötä. Julkisivut tulee jakaa vaihtelevasti enintään 20 metrin levyisiin pystysuoriin osiin värityksen tai materiaalien avulla. Rakentamattomat tontin osat, joita ei käytetä leikki- tai oleskelualueina, kulkuteinä tai pysäköintiin, on istutettava puin ja pensain. 42

43 Hulevesien viivytys tulee ensisijaisesti hoitaa omalla tontilla tonttikohtaisessa suunnitelmassa esitetyllä tavalla. Hulevesiä pitää viivyttää pääsääntöisesti tonttikohtaisesti siten, että jokaista päällystettyä ja vettä läpäisemätöntä sataa pinta-alaneliötä (100 m²) kohti on yksi kuutiometri (1 m³) viivytystilavuutta. Viivytysrakenteen pitää olla tehokkaassa käytössä mitoitussateella 160 l/s/ha. Viivytysrakenteiden pitää tyhjentyä 12 tunnin kuluessa täyttymisestään. Lisäksi viivytysrakenteet pitää varustaa ylivuotojärjestelmällä. Viivytystilavuus voidaan myös kompensoida rakentamalla vastaavan viivytyksen toteuttavaa viherkattoa. Tonttien sisäiset tulvareitit pitää suunnitella ja toteuttaa siten, että tulviva hulevesi ei aiheuta vahinkoa rakennuksille. Asuinrakennusten korttelialueilla: Asuinhuoneen lattian tulee katualueiden vieressä olla vähintään 0,7 metriä viereisen kadun pintaa ylempänä. Hennan bulevardille päin suuntautuvat parvekkeet tulee lasittaa ja niiden ulkoseinän tulee olla samassa tasossa muun julkisivun kanssa. Asemanrinteen puoleisille julkisivuille ei saa kortteleissa 3001, 3002 ja 3003 sijoittaa parvekkeita tai terasseja. Tontille on sijoitettava polkupyöräpaikkoja vähintään 1 pp / 50 m² asuinkerrosalaa. LPA-korttelialueilla: Aluetta ei saa aidata. Huoltoajo on sallittu. Alueelle saa rakentaa tarvittavia kunnallisteknisiä johtoja. Korttelialueen kautta saadaan järjestää ajoyhteys siihen rajoittuville tonteille. Alueelle saa sijoittaa tarvittavia jätteiden keräyspisteitä. Autopaikat: Autopaikat saa sijoittaa vain tontilla osoitetussa paikassa tai LPA- korttelialueilla enintään 150 metrin kävelymatkan päähän tontista. Autopaikkojen vähimmäismäärät: - asunnot 1 ap/100 k-m² - liike- ja toimistotilat 1 ap/70 k-m², - muut toimitilat 1 ap/100 k-m² Lisäksi autopaikkoja on liikuntaesteisiä varten osoitettava tontilla tai enintään 50 metrin päässä tontista 1ap/2000 k-m². Hennan bulevardin varressa on oltava mitoitukseltaan liikuntaesteisille tarkoitettuja autopaikkoja enintään 100 metrin välein. 5.7 NIMISTÖ Hennan alueen nimistössä on hyödynnetty paikallista nimistöä aina kun sitä on ollut käytettävissä. Koska Orimattilan kaupungissa on vain teitä, ei katuja, on Hennan alueella linjattu käytettäväksi alueen tiiviiseen rakenteeseen sopivampia katu- ja kuja-nimiä. Tällöin jo sanan katu tai kuja näkyminen osoitteessa paikantaa kohteen Hennan alueelle. Ensimmäisen vaiheen asemakaavassa mukana oleva pääkatu on nimetty Hennan bulevardiksi, koulutontille johtava katu Koulumäeksi ja asemalle johtava katu Asemarinteeksi. Ydinkeskustan alueelle on kaavassa esitetty kadunnimien teemana italialaisia kaupunkeja. Mainittakoon, että Mäntsälän Levannon alueella, Hennan lähellä, sijaitsee Italiankuja. Muissa kaupunginosissa esitetään nimistössä käytettäviksi mm. maustekasveja ja hedelmäpuita. Alueen kehittyessä nimistö monipuolistuu, mutta vahvana teemana tulevat esiintymään puutarhakaupunkiideaa tukevat ja siihen liittyvät nimistöt. Alueen nimistöä on verrattu naapurikuntien nimistöön ja varmistettu, ettei samaa nimeä esiinny lähialueilla. 43

44 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT Asemakaavan pohjaksi on laadittu Masterplan -suunnitelma arkkitehtien Juho Rajaniemi ja Jouko Kunnas toimesta. Lisäksi alueesta on tehty havainnekuvia ja tekeillä on myös virtuaalimalli. Rakentamista alueella ohjaamaan laaditaan rakentamistapaohjeet. 6.2 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS Asemakaavan mukainen rakentaminen voidaan käynnistää heti asemakaavan tultua voimaan. Rakentamisen on suunniteltu alkavan alueella vuonna 2015 ja 1. vaihe toteutunee seuraavien 5 10 vuoden aikana. Toteutuksen aikatauluun vaikuttaa kaupungin maanhankintatoimet sekä asuntomarkkinatilanteen kehittyminen. Merkittävän kehityspulssin tulee antamaan junaliikenteen aloittaminen, jonka on suunniteltu tapahtuvan vuonna TOTEUTUKSEN SEURANTA Hankkeen aikataulua ja kaupungin investointeja seurataan jatkuvasti hankkeen edetessä. Lisäksi uuden alueen rakentuessa seurataan ainakin asukasmäärän kehittymistä, palvelujen ja työpaikkojen toteutumista, liikennemääriä sekä pysäköintipaikkojen riittävyyttä. Toteutusvaiheen suunnittelun ohjaus tapahtuu Orimattilan kaupungin rakennusvalvonnan, kaavoituksen ja yhdyskuntatekniikan kanssa yhteistyössä. Orimattilassa Jouko Kunnas Projektipäällikkö Eero Manerus Kaavoitusinsinööri 44

45

46

47

48

49

50

51

52

53

54

55

56

57

58

59

60

61