JHL:n lausunto hallituksen esitykseen laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä sekä voimaanpanolaista

Transkriptio

1 1 (6) JHL:n lausunto hallituksen esitykseen laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä sekä voimaanpanolaista Lain yleiset säännökset JHL on antanut lausuntonsa laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä sekä voimaanpanolaista. Koska lakiesityksen taloudellisia ja henkilöstövaikutuksia ei ole arvioitu luonnoksen tullessa lausunnolle, esityksen arviointi jää vajavaiseksi. 4 :n perusteella sote-alueella sekä tuottamisvastuussa olevilla kunnilla ja kuntayhtymillä on oltava riittävät voimavarat laissa edellytettävien tehtävien hoitamiseen. Laissa tulisi määritellä voimavarojen kytkentä kuntatalousohjelmaan, jota uudistettava kuntalaki edellyttää. Saatavuuden ja laadun turvaamisen edellyttäessä palveluita voidaan keskittää. 5 :ssä säädetään myös, että palveluiden keskittäminen on mahdollista, jos niiden tarkoituksenmukainen ja kustannustehokas toteuttaminen sitä edellyttävät. Lakiluonnoksen yksityiskohtaisissa perusteluissa ko. säännöstä on avattu, mutta huoleksi jää, ohjaako talous ja kustannustehokkuus ns. etäalueiden palveluiden keskittämistä taajamiin. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen 11 mukaan järjestämisvastuuseen liittyy velvollisuus oman toiminnan seuraaminen ja kehittäminen. Yksityiskohtaisissa perusteluissa esille nostetaan seurattaviksi asioiksi palvelujen laatu, määrä ja vaikuttavuus. Suomessa on pitkä perinne kuntien toimivasta tuloksellisuustyöstä, jota on toteutettu yhteistyössä kuntatyönantajien ja työntekijöitä edustavien järjestöjen kanssa. Siksi lakiluonnoksessa tulee nostaa esille myös tuloksellisuus osana palveluiden kehittämistä. Pelkkä laadun edistäminen irrallisena resursseista ei vastaa nykyajan vaatimuksia. Yksi hallitusohjelman kolmesta tavoitteesta tähtää julkisen talouden vakauttamiseen. Kuntatalouden osalta vakautta ja kestävyyttä edistetään mm. parantamalla kunnallisen toiminnan tuottavuutta ja vaikuttavuutta. kuntatuottavuuden. Tuloksellisuuden kehittämiskampanjan yhteydessä on luotu käsikirja ja mittaristo arvioinnin välineeksi. Sote-palveluiden osalta yhteisesti luotoja työkaluja on tarpeen käyttää ja ulottaa arviointi myös yksityiseen palvelutuotantoon.

2 2 (6) 12 säädetään järjestämispäätöksestä. Järjestämispäätöstä valmisteltaessa on myös arvioitava sen henkilöstövaikutukset. Henkilöstövaikutuksia on käsiteltävä myös henkilöstön edustajien kanssa (ytneuvottelu). Järjestämispäätöksen valmisteluun on sote-alueen ja tuottamisvastuullisten kuntien/kuntayhtymien lisäksi osallistuttava myös ko. tuottajavastuullisten henkilöstöedustus. Yksityiskohtaisten perustelujen mukaan palvelut tulisi toteuttaa tavalla, joka asiakkaan kannalta muodostaa hyvin toimivan kokonaisuuden. Kuntalaisen näkökulmasta uudistuksen tulee näkyä arjessa sujuvimpina palveluketjuina ilman turhia pompotteluja, oikeutena saada palveluita oikeaan aikaan sekä oikeutena pitkäaikaisiin, turvallisiin asiakassuhteisiin. Palveluntuottajina kunnilla/kuntayhtymillä on mahdollisuus koota yhteen silpuksi hajonneita palveluketjuja ja kehittää niiden kokonaisuutta ilman kilpailutusvelvoitetta. Palveluketjut syntyvät monen ammattilaisen erilaisesta osaamisesta, siksi on myös huolehdittava peruspalvelujen /tukipalvelujen integroimisesta kiinteäksi osaksi sosiaali- ja terveyspalveluja. Lakiesityksen 12 :ssä mainitaan sote-alueen tuottamisvastuu tukipalveluista. Lakiesityksessä termi tukipalvelut jää kuitenkin tulkinnanvaraiseksi: onko kyseessä esim. sosiaalihuoltoasetuksen mukaiset kotipalvelun tukipalvelut vai tietohallintoon, talouteen tms. tekniseen tehtäviin liittyvät tukipalvelut. Epäselvät termit lainsäädännössä aiheuttavat turhaa tulkinnanvaraisuutta. Jotta vältyttäisiin järjestämispäätöksien sisällöllisistä isoilta alueellisilta eroilta, palvelutuotannon kehittämisen tueksi rakennettava valtakunnallisia asiakastarpeiden arviointityökaluja, hyödynnettävä kunta-alalla tehtyä tuloksellisuus työtä ja sitä varten kehitettyjä analyysityökaluja. Hallinto Sote-alueen kuntayhtymän toimielimiin on nimettävä myös henkilöstön edustus. Näin varmistetaan henkilöstön osallisuus, kokemukset ja osaaminen palvelutuotannon kehittämisestä. Lisäksi sote-alueen hallinto tekee järjestämispäätöstä valmistellessaan ja hyväksyessään monia yt-menettelyä edellyttäviä päätöksiä, joten henkilöstön edustus on tältäkin osin perusteltua. Ohjaus, suunnittelu ja kehittäminen Valtion ja sote-alueiden välisessä neuvottelumenettelyssä sekä sotealueen ja tuottamisvastuussa olevan kunnan/kuntayhtymän välisessä tulosohjauksessa tulee huomioida koko kunta-alaa koskevat tuottavuusja tuloksellisuustavoitteet. Valtion neuvottelu- ja ohjausosapuolen tulee

3 3 (6) olla monialainen- ja hallinnollinen mm. sosiaali- ja terveyspolitiikan, kehittämisen ja kuntatalouden hallinnan näkökulmasta. Ohjaustoiminnassa olisi hyvä olla suoraan myös kuntakentän edustus esim. Kuntaliiton kautta sekä alan kehittämiseen ja tutkimukseen keskittyvän asiantuntijalaitoksen THL:n edustus. Rahoitus Rahoitukseen on kokonaisuudessaan vaikea ottaa kantaa tässä vaiheessa, koska koelaskelmia kustannusvaikutuksista ei ole, eikä vielä tiedetä valtionosuusuudistuksen vaikutuksista kuntatalouteen. Lisäksi budjettiriihessä sovitun menokattokehysten vaikutuksia ei voi arvioida, koska järjestelmää valmistellaan parhaillaan. Rahoituksessa on huomioitava se, että kuntatuottajien tuloksellisuuden kehittämisen tulee olla kannattavaa. Sote-uudistuksessa on sote-yhteistyön tiivistämisen ohella tärkeää huolehtia siitä, että sosiaalihuollon palvelut, ja alan kaikki koulutustasot sekä tutkimuksen sekä kehittämisen toimijat saadaan verkotettua edistämään yhteisiä tavoitteita. Samalla kun sote-palveluita organisoidaan enemmän yhteen, tarvitaan alueilla myös yhdenmukaiset tukirakenteet. Sosiaalihuollon tutkimuksen vahvistamiseksi tarvitaan sekä valtakunnallisesti vahvistettavaa että sote-alueet kattavia tutkimusohjelmia sekä rahoitusjärjestelmä. Nämä on mahdollista toteuttaa yhteistyössä terveydenhuollon lainsäädännössä vakiinnutetun järjestelmän kanssa kummankin vahvuusalueet tunnistaen. Palvelurakenneuudistuksessa tarvitaan vastaavat säädökset myös sosiaalihuollon tutkimuksen vakiinnuttamiseen. Uudistuksen valmistelussa ja toimeenpanossa huomioitavia asioita Palvelussuhdeturva Hallitusohjelman mukaan henkilöstön asema muutosprosesseissa turvataan nykylainsäädännön tasoisena. Sote-uudistus lakiesityksessä kuvatuin tavoin epäilemättä saa aikaan merkittäviä henkilöstövaikutuksia. Hallinnolliset toimet palvelurakenteiden uudistamistyössä johtavat kymmenien tuhansien palkansaajien työnantajan vaihtumiseen. Mikäli henkilöstön asemaa ei turvata, joutuvat kunta-alan palkansaajat keskenään täysin erilaiseen asemaan riippuen siitä, ovatko he kuntajaon kautta syntyneen uuden kunnan palveluksessa vai sote-uudistuksen perusteissa esiteltyjen uusien työnantajien palveluksessa. JHL esittää, että henkilöstön asemasta ja yhteistoimintavelvollisuudesta sote-uudistuksen yhteydessä tulee säätää vastaavasti kuin kuntajakojen osalta kuntarakennelaissa (478/2013 ) alkaen 1. järjestämispäätöksen

4 4 (6) voimaantulosta. Vaihtoehtoisesti palvelussuhdeturvan pituus tulee määritellä vähintään 1. järjestämispäätöksen voimassaoloajan kestäväksi (4 vuotta). Uudistuvien sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännöllisten tavoitteiden tulee ohjata palveluiden sisällöllistä kehittämistä. Henkilöstön on oltava vahvasti mukana tässä kehittämistyössä. Perusteluina esitämme seuraavaa: - Palvelussuhdeturva helpottaa uudistuksen läpivientiä ja auttaa osaltaan sosiaali ja terveysalaa selviämään voimakkaan eläköitymisen haasteista. - luotava yhtenäiset toimintatavat organisaatioiden muutostilanteisiin ja henkilöstön aseman turvaamiseen ja tukea muutosten hallintaa ja laadukasta johtamista sekä palveluiden sisällöllistä ja kehittämistä sekä integraation etenemistä - aktiivinen toiminta palvelussuhdeturvan aikana edesauttaa, että henkilöstöllä on valmius muutoksiin ja siirtymiseen uuteen yksikköön tai uusiin työtehtäviin - täydennys-, lisä tai uudelleenkoulutusta - henkilöstön tehtävärakenteiden ja keskinäisen työnjaon sekä toimintatapojen kehittämistä vastaamaan palvelutarpeita - Mahdollisuus kehittää toimivat palveluketjut ja huomioida kaikkien osaaminen Liikkeenluovutusperiaatteen toteutuminen varmistettava kaikissa tilanteissa Liikkeenluovutuksen periaatteiden on toteuduttava kaikissa tilanteissa, jotka edellyttävät järjestämispäätöksenmukaisia tuottamisvastuun siirtoja/tai palveluverkon tapahtuvia muutoksia, jolloin palvelupisteitä/toimintayksiköitä saatetaan alueella lakkauttaa tai yhdistää. Yhteistoiminta ja henkilöstön osallisuus varmistettava Yhteistoiminnan osalta korostamme, että henkilöstö tulee paikallisesti ja ylikunnallisesti ottaa alusta pitäen mukaan uudistuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Yhteistoimintavelvoite on ulotettava myös sote-alueiden kuntayhtymiin ennen kuin ne valmistelevat järjestämispäätöstä. Siinä sovitaan monesta henkilöstöön vaikuttavasta tekijästä (mm. palvelurakenne, kilpailuttaminen jne.), jotka edellyttävät yhteistoimintaneuvotteluja. Yt-velvoite on ulotettava myös sote-alueiden kuntayhtymiin ennen kuin ne päättävät tuotantovastuiden antamisesta. Uudistuvien sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännöllisten tavoitteiden tulee ohjata palveluiden sisällöllistä kehittämistä. Henkilöstön on oltava vahvasti mukana tässä kehittämistyössä. Vain henkilöstön osallisuuden ja asiantuntemuksen hyödyntäminen johtaa toimiviin ja tehokkaisiin ratkaisuihin. Muutoksissa on välttämätöntä huolehtia yhteistoi-

5 5 (6) minnasta henkilöstön kanssa. Yhteistoimintaa on oltava valmistelun jokaisessa vaiheessa ja jokaisella tasolla ja kaikkien henkilöstöryhmien osalta. Sote-alueen hallintoon myös henkilöstön edustus Sote-alueen kuntayhtymän toimielimiin on nimettävä myös henkilöstön edustus. Näin varmistetaan osallisuus päätösten valmistelussa ja huomioidaan henkilöstön näkemykset, kokemukset ja osaaminen palveluiden kehittämisestä. Työsuojelunäkökulma esille uudistusta valmisteltaessa Työsuojeluvaltuutetun asiantuntemus, kokemus ja erilaiset vaikutusmahdollisuudet (yhteys myös työterveyshuoltoon) on saatava tehokkaaseen käyttöön henkilöstön jaksamisen tukemiseksi muutoksen eri vaiheissa. Organisaation, työjärjestelyjen ja henkilöstömäärän muutoksista aiheutuu fyysistä ja /tai psyykkistä kuormitusta, jolla voi olla monenlaisia vaikutuksia henkilöstön terveyteen ja työkykyyn. Määräaikaiset palvelussuhteet Järjestämispäätös, joka hyväksytään joka 4.vuosi, ei saa muodostua määräaikaisten palvelussuhteiden perusteeksi. Sote-alueen palvelutuottajat eivät saa käyttää perusteena tilauskannan epävarmuutta määräaikaisten palvelussuhteiden perustaneena. Harmonisointi ja työehdot Uudistus saattaa monen työntekijän kohdalla merkitä työnantajan vaihtumista. Vaihdostilanteissa palkka- ja työehdot on harmonisoitava. Viime kädessä valtion on varattava riittävästi varoja tähän tarkoitukseen korvamerkittyjen valtionosuuksien muodossa. On kestämätöntä, jos ollaan pitkään tilanteessa, jossa saman työnantajan palveluksessa samaa työtä tekevien henkilöiden työehdot poikkeavat toisistaan. JHL esittää, sosiaali- ja terveyslainsäädäntöön otetaan määräys, jonka mukaan harmonisointi on toteutettava enintään kolmessa vuodessa. Verovapaat matkustamis- ja majoittumiskustannusten korvaukset työskenneltäessä säännöllisesti useammassa työnantajan toimipaikassa Työntekijöiden työtehtäviin saattaa tulevaisuudessa kuulua yhä enenevässä määrin työskentely säännöllisesti työnantajansa useassa eri toimipaikassa. Tällaisessa tilanteessa tuloverolain 71 :n 1 momentin mukaan työntekijän veronalaista tuloa ei ole työnantajan hänelle maksama

6 6 (6) matkustamiskustannusten eikä kohtuullisten majoittumiskustannusten korvaus matkasta, jonka työntekijä työtehtäviensä hoitamiseksi tekee ns. toissijaiseen työpaikkaansa. Sote-uudistuksessa tämä näkökohta on syytä ottaa huomioon: aiemmin eri kuntien alueella sijainneet työnantajan toimipaikat voivat sijaita uudistuksen jälkeen saman kunnan alueella, minkään toimipaikoista ei jatkossa enää voida katsoa olevan työntekijän toissijainen työpaikka vaan ne ovat kaikki hänen varsinaisia työpaikkojaan. Jotta edellä mainittu ongelma työntekijöiden verotuskohtelussa saataisiin ratkaistua, edellyttää se tulo se tuloverolain muuttamista. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Lisätietoja: puheenjohtaja Jarkko Eloranta, toimialajohtaja Päivi Niemi-Laine, neuvottelupäällikkö Håkan Ekström, erityisasiantuntija Marjo Katajisto,