KEURUUN YHTEISKOULUN LUKION OPINTO-OPAS

Transkriptio

1 KEURUUN YHTEISKOULUN LUKION OPINTO-OPAS

2 Hyvä opiskelija, Tervetuloa opiskelemaan lukuvuotta ! Tämä opas on tarkoitettu lukio-opintojen avuksi. Oppaasta löydät opiskeluun liittyvät asiat koulupäivistä yhteystietoihin ja arvioinnin perusteista toisen asteen yhteisiin opintotarjottimiin. Keuruulla toimii monipuolinen ja vahva yleislukio, joka tekee tiivistä yhteistyötä muiden oppilaitosten, paikallisen kansalais- ja musiikkiopiston, elinkeinoelämän sekä erilaisten vapaa-ajan toimijoiden kanssa. Yhteistyö tarjoaa monipuolisia vaihtoehtoja opinpolkusi rakentamiseen sekä yleissivistävien että ammatillisten opintojen muodossa. Kurssitarjontamme on erittäin kattava ja monipuoliset ja -muotoiset opintomahdollisuudet lisääntyvät. Vaihtoehtoja on tarjolla muun muassa taito- ja taideainelinjalla ja kilpaurheilulinjalla, joilla voit tehdä opinnoistasi lahjakkuutesi näköiset. Lisäksi erilaiset teemaopinnot, yrittäjyysopinnot, kurssit musiikki ja kansalaisopiston kanssa sekä yhdistelmätutkinnot ja vaihtojaksot ammatillisen koulutuksen kanssa tarjoavat uusia vaihtoehtoja suunnitella opintojen jälkeistä elämää ja jatko-opintoja. Lukiolla ja muulla toisella astella on vahvoja yhteyksiä yritysmaailman ja työelämän suuntaan. Tarjoamme myös erilaisia kansainvälisyysopintoja, jotka lisäävät ymmärrystäsi ja osaamistasi toimia kansainvälisissä yhteyksissä. Me täällä Keuruun yhteiskoulun lukiossa tuemme kaikin keinoin oppimistasi ja pääsyäsi elämässä eteenpäin! Kysy, ihmettele, etsi tietoa, ole aktiivinen ja rohkea opettelemaan uutta! Hyvää opiskeluvuotta! Keuruulla Jyri Pesonen koulutusjohtaja, rehtori 2

3 KEURUUN YHTEISKOULUN LUKIO YHTEYSTIEDOT fax: (014) sähköpostit: Jussi Rainion tie 5 A Keuruu KOULUTUSJOHTAJA/ Jyri Pesonen REHTORI VARAREHTORI OPINTO-OHJAAJA KOULUSIHTEERI Vesa Leinonen Helena Puukka Sari Vuorela OPETTAJAINHUONE KEITTIÖ; EMÄNTÄ TALONMIES PSYKOLOGI KURAATTORI TERVEYDENHOITAJA Anne Hokkanen Jari Vuorela Hannele Komulainen Anneli Lievonen Marja-Leena Koskela (014)

4 SISÄLLYSLUETTELO 1. KEURUUN YHTEISKOULUN LUKION OPETTAJAT 2. LUKUVUODEN KOULUTYÖ 3. OPISKELUHUOLTO 3.1. Koulupsykologi ja koulukuraattori 3.2 Terveydenhuolto 4. OPISKELIJANA KEURUUN YHTEISKOULUN LUKIOSSA 5. LUKIOKOULUTUS 5.1 Lukion oppimäärä ja kurssit 5.2 Hyväksiluku ja osaamisen tunnustaminen 6. OPINTOJEN RAKENNE 7. KURSSIEN JA OPPIMÄÄRIEN ARVIOINTI 7.1 Koeviikko 7.2 Kurssiarvosana 7.3 Numeroarviointi 7.4. Muut arviointimerkinnät 7.5 Poissaolojen vaikutus arviointiin 7.6 Kurssin itsenäinen opiskelu 7.7 Hylätyn kokeen uusiminen 7.8 Opintojen eteneminen 7.9 Hyväksytyn kurssiarvosanan korotus 7.10 Aineen oppimäärän arviointi 7.11 Lukion oppimäärän suorittaminen 7.12 Todistukset 8. OPINTOJEN OHJAUS 8.1 Työnjako 8.2 Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS) 8.3 Erityinen tuki lukiossa 9. OPPILAITOSTEN VÄLINEN YHTEISTYÖ JA YRITTÄJYYSOPINNOT 9.1 Yhdistelmäopinnot 9.2 Ammatilliset vaihtojaksot 9.3 Keuruun seudun koulutusyhteistyö 9.4 Yrittäjyysopinnot 9.5 Lukiodiplomit 10. KEURUUN YHTEISKOULUN LUKION OPETUSTARJONTA JAKSOITTAIN 11. YLIOPPILASTUTKINTO 11.1 Ylioppilastutkinnon rakenne 11.2 Reaalikokeet 11.3 Äidinkielen koe 11.4 Pääkohtia ylioppilaskirjoitusten määräyksistä ja ohjeista Syksyn 2017 ylioppilastutkinto Kevään 2018 ylioppilastutkinto 11.5 Sähköinen ylioppilastutkinto 12. LUKUVUODEN JAKSOTUKSEEN LIITTYVIÄ PÄIVÄMÄÄRIÄ JA KOEPÄIVIÄ 13. OPPIKIRJAT 4

5 1. KEURUUN YHTEISKOULUN LUKION OPETTAJAT NIMI Pesonen Jyri Haaranen Anne Helander Päivi Hinkkanen Anne Ilmarinen Raimo Kerimaa Sampo Kinnunen Noora Koskinen Tanja Koto Kati Kuokkanen Satu Lahti Tuula Laitinen Iiris Leinonen Vesa Mantere Teemu Mäkeläinen Katri Mäkeläinen Markku Nahkamäki Tytti Oikarinen Jukka Pirhonen Rita Puukka Helena Pöntinen Tuula Rekola Heini Rönkä Hanna Suomalainen Satu Tani Riitta Tuomaala Samu Viitala Sari Väänänen-Linna Auli Oikari Seija Ylitalo Hannu Yrjänä Kaija OPETETTAVA AINE koulutusjohtaja, rehtori englanti liikunta ja terveystieto äidinkieli ja kirjallisuus tekninen työ musiikki tanssi, kotitalous/tapa- ja juhlakurssi venäjä kemia biologia ja maantiede uskonto ja psykologia englanti matematiikka, vararehtori filosofia tekstiilityö fysiikka englanti karjala- ja turvakurssi italia opinto-ohjaus historia ja yhteiskuntaoppi erityisopetus kuvataide saksa ja ruotsi ruotsi liikunta ja terveystieto matematiikka äidinkieli ja ilmaisutaito ruotsi tietotekniikka opinto-ohjaus (nivelvaihe ja amm. tutkinnot) 5

6 2. LUKUVUODEN KOULUTYÖ Lukuvuoden koulupäivät ja loma-ajat ovat oppaan viimeisellä sivulla. Lukuvuosi jakautuu kuuteen jaksoon. Jaksojen alkamis- ja päättymispäivät samoin kuin jaksojen lopussa olevat koepäivät sekä niiden uusintapäivät ovat toiseksi viimeisellä sivuilla. Oppitunnit: tunnit Maanantai tunnit Tiistai tunnit Keskiviikko - Perjantai ruokailu ruokailu ruokailu ryhmäohjaus Toisella asteella opiskeltaessa päivittäinen työaika on pääsääntöisesti välillä Päivänavaus pidetään ennen toisen oppitunnin alkamista klo Päivän viimeiset tunnit pidetään yhteen. Koulukuljetukset voivat tuoda poikkeuksia aikatauluihin. 6

7 3. OPISKELUHUOLTO Lukiossa opiskelijan ohjauksen ja tukemisen apuna toimii opiskeluhuolto. Opiskeluhuoltoa toteutetaan sekä yhteisöllisenä että yksilökohtaisena opiskeluhuoltona. Yhteisöllistä opiskeluhuoltoa koordinoi opiskeluhuoltotyöryhmä, jossa jäseninä ovat rehtori, opinto-ohjaaja, erityisopettaja, terveydenhoitaja, koulukuraattori ja koulupsykologi. Ryhmää täydennetään tarvittaessa opiskelijoilla ja muilla henkilöillä. Yksilökohtaisella opiskeluhuollolla tarkoitetaan opiskelijalle annettavia opiskeluhuollon palveluja, joita ovat psykologi - ja kuraattoripalvelut, opiskeluterveydenhuolto sekä yksittäistä opiskelijaa koskeva monialainen opiskeluhuolto. Yksilökohtaisesta opiskeluhuollosta vastaavan asiantuntijaryhmän tehtävänä on edistää hyvinvointia, terveyttä ja opiskelukykyä sekä tunnistaa näihin ja opiskelijan elämäntilanteeseen liittyviä yksilöllisiä tarpeita Koulupsykologi ja koulukuraattori Koulupsykologin työn tavoitteena on mm. opiskelijoiden hyvinvoinnin, psyykkisen kehityksen ja oppimisen tukeminen sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen. Koulupsykologin kanssa voi käsitellä omaan jaksamiseen, mielialaan, koulunkäyntiin, perheeseen, kaverisuhteisiin tai seurusteluun liittyviä asioita. Koulupsykologi voi auttaa tilanteesi kartoittamisessa, tarjoamalla keskustelutukea ja ohjaamalla tarvittaessa muiden tukitoimien piiriin. Psykologin puoleen voivat kääntyä lukiolaisten lisäksi myös heidän huoltajansa ja koulun henkilökunta erilaisissa opiskelijaa koskevissa kysymyksissä. Tapaamiset koulupsykologin kanssa ovat vapaaehtoisia, luottamuksellisia ja maksuttomia. Keuruun koulupsykologina toimii Hanne Komulainen, jonka tavoitat Keuruun yhteiskoulusta osoitteesta Jussi Rainiontie 5. Koulupsykologin vastaanotolle voit varata ajan Wilman kautta tai puhelimitse numerosta Koulukuraattorin työn tavoitteena on opiskelijoiden sosiaalisen kehityksen ja hyvinvoinnin tukeminen sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen sosiaalityön keinoin. Koulukuraattorin puoleen voit kääntyä kun sinua askarruttavat sosiaalisiin suhteisiin, perheeseen, tunne-elämään ja koulunkäyntiin liittyvät asiat. Koulukuraattori voi auttaa tilanteesi kartoittamisessa, tarjoamalla keskustelutukea ja ohjaamalla tarvittaessa muiden tukitoimien piiriin. Koulukuraattori Anneli Lievosen tavoitat Keuruun yhteiskoulun yhteiskoulusta, Jussi Rainiontie 5 tai numerosta , Wilman kautta tai sähköpostitse (etunimi.sukunimi@keuruu.fi). 3.2 Terveydenhuolto Opiskelijaterveydenhuollon tavoitteena on ylläpitää ja parantaa opiskelijoiden hyvinvointia: 1. edistämällä opiskeluympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta 2. edistämällä opiskelijoiden terveyttä ja opiskelukykyä 3. järjestämällä terveyden- ja sairaanhoitopalveluja opiskelijoille. Terveystarkastukset lukiossa: 1. lk. Kaikki opiskelijat (th) 2. lk Kaikki opiskelijat: Terveystarkastus, jolloin pojille tehdään samalla kutsuntatarkastukset (lääkäri) Terveydenhoitaja Marja-Leena Koskela vastaanotto on päivittäin ilman ajanvarausta ma-pe klo Muuna aikana ajanvarauksella, puh. (014) tai Wilman kautta. Erityistyöntekijät ovat: - puheterapeutti Soile Komulainen, puh. (014) terveysneuvonnan osastonhoitaja Mari Kolu, puh.(014) (Sähköpostit: etunimi.sukunimi@seututk.fi) 7

8 Kriisityö Kouluilla voi tapahtua erilaisia kriisitilanteita, jotka järkyttävät koko yhteisöä. Tällaisia tapahtumia ovat esimerkiksi oppilaan tai koulun henkilökunnan jäsenen kuolema, itsemurha tai sen yritys, vakava onnettomuus, väkivalta tai vakava fyysisen vahingoittamisen uhka. Kriisit tuovat muutoksen tuttuun ja turvalliseen elämään ja sen vuoksi ne tuovat tullessaan paljon tuskaa ja epävarmuutta. Tällaisten tilanteiden varalle on laadittu kriisisuunnitelma. Suunnitelmaa tarvitaan, että tiedetään, mitä pitää tehdä, kuka tekee mitäkin ja mistä saa lisäapua. Suunnitelman avulla voidaan siis vakavan kriisin sattuessa: ryhtyä tilanteen vaatimiin välittömiin toimiin kohdata oppilaiden, henkilökunnan ja vanhempien reaktiot aloittaa tarvittavat tukitoimet. Tavoitteena on estää psyykkiset ja fyysiset haittavaikutukset säilyttää kouluyhteisön ja sen jäsenten toimintakyky auttaa lasten ja aikuisten toipumista varmistaa koulun ja sen jäsenten kyky selviytyä vaikeista tilanteista. Suun terveydenhuolto Lukion oppilaat käyvät yksilöllisen hoitosuunnitelman mukaisesti suun ja hampaiden tarkastuksessa ja hoidossa. Mikäli sinulla on jokin perussairaus tai jatkuva lääkitys, ilmoita siitä hammashoitolassa. Vastuu ajan varaamisesta on jokaisella itsellään. Hoito on maksutonta siihen saakka kunnes täytät 18 vuotta, mutta 15 vuotta täyttäneiltä laskutetaan perumattomasta hammashoitoajasta maksuasetuksen mukainen sakkomaksu. Jollet pääse hoitolaan sovittuna aikana, ilmoita esteestä ajoissa. Pyydettäessä annamme todistuksen siitä, että olet käynyt hammashoitolassa. Terveyskeskuksen hammashoitolat Keuruun hammashoitola, Kantolantie 7 Haapamäen hammashoitola, Lääkärintie 8 Multian hammashoitola, terveysasema, Nehentie 2 Ajanvaraus ma-to klo 8-16, pe klo 8-15 puh. (014) Arkipyhä- ja viikonloppupäivystys puh. (014) , klo

9 4. OPISKELIJANA KEURUUN YHTEISKOULUN LUKIOSSA Keuruun yhteiskoulun lukio tarjoaa sinulle mahdollisuuden kasvaa kohti aikuisuutta ja hankkia hyvät valmiudet jatkoopintoihin. Kansallisiin arvoihin nojautuen koulu painottaa laajaa yleissivistystä, myönteistä elämänasennetta ja hyviä ihmissuhteita. Näiden tavoitteiden pohjalta Keuruun yhteiskoulun lukion opetussuunnitelmassa on määritelty koulun toiminta-ajatus: lujalta pohjalta vahvana tulevaisuuteen. Lukio jatkaa peruskoulussa alkanutta yleissivistävää koulutusta. Se valmentaa yliopisto- ja korkeakouluopintoihin sekä muuhun ammatilliseen koulutukseen. Samalla lukio antaa sinulle mahdollisuuden kehittää koko persoonallisuuttasi: tietoja, taitoja, tunne-elämää ja toiminnallisuutta. Miten lukiossa opiskellaan? Lukio-opiskelu edellyttää sinulta tavoitteellisuutta ja omaa aktiivisuutta. Tarvitset vastuuta, tahtoa ja taitoa oppia uutta. Hyvä ja tehokas oppiminen merkitsee myös sitä, että opettelet tuntemaan itseäsi ja tyyliäsi oppia. Tärkeätä on, että suunnittelet opintojesi etenemistä sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Oppiminen luokattomassa lukiossa rakentuu mm. seuraavista tekijöistä: otat vastuun omasta opiskelustasi sinulla on selkeät tavoitteet, joihin pyrit säännöllisesti ja määrätietoisesti työskennellen säilytät uteliaisuuden ja kiinnostuksen uuden oppimiseen teet yhteistyötä toisten kanssa hyödynnät oppitunnit sekä muut oppimistilanteet ja muodot tehokkaasti huolehdit omasta terveydestäsi ja riittävästä levosta haluat nähdä ongelmat haasteina et jää pulmatilanteisiin yksin, vaan käännyt rohkeasti aineenopettajan, rehtorin, ryhmänohjaajan, opinto-ohjaajan, psykologin tai terveydenhoitajan puoleen; kaikki he työskentelevät sinun menestymisesi eteen Vaikka lukio-opiskelu on itsenäistä ja joustavaa, on sinulla läsnäolovelvollisuus koulussa. Mikäli joudut olemaan poissa koulusta tilapäisesti, sinun on anottava lupa poissaololle aina etukäteen kansliasta saatavalla lomakkeella. Ryhmänohjaajasi voi myöntää hyväksyttävästä syystä luvan poissaoloon enintään kolmeksi päiväksi ja rehtori siitä pidemmäksi ajaksi. Toisen vuosikurssin opiskelijat Toisen vuosikurssin opiskelijana valmistaudut ottamaan oppilaitoksen seniorin roolin abeilta. Alkukevään potkiaiset ovat vanha lukiolaisperinne. Toisen vuoden opiskelijat järjestävät tämän iltajuhlan abien kunniaksi. Ohjelmasisällön on tarkoitus olla huumoripitoista, mutta abeja kunnioittavaa. Tilaisuuden järjestelyistä, kuten tilan varaamisesta, valvojien hankinnasta, tarvikkeista jne. vastaa opiskelijat itse. Tilaisuus on alkoholiton. Abien lähdön jälkeen seuraa vanhojen päivät ja tanssit, jolloin otat oppilaitoksen seniorin roolin. Vanhojen tanssit järjestetään iltatilaisuutena. Lähtökohta on, että kaikki toisen vuoden opiskelijat osallistuvat vanhojen tanssitapahtumaan. Tanssia ja muuta tapahtumaan liittyvää harjoitellaan liikunnan kurssilla LI4. Abit Lukion vanhimpana opiskelusi on viimeisten kurssien suorittamista ja kertauskurssien ja kirjoituksiin valmistautumisen aikaa. Eräs tärkeimmistä lukio-opiskelusi kohokohdista on penkkariaika. Sen suunnittelu on aloitettava heti abivuoden syksyllä. Rehtori pitää lukuvuoden alussa yhteisen keskustelun penkkaripäivästä abien kanssa. Penkinpainajaiset eli penkkarit ovat perinteinen abiturienttien juhla. Abit laativat päivän kululle erityisen ohjelman. Ohjelmaan sisältyy mm. yhteinen aamunavaus salissa, abigaala, koulukeskuksen koristelua, oppitunteja jne. 9

10 Penkkareissa on voimassa koulun järjestyssäännöt. Ohjelmasisällöissä tulee noudattaa hyvää makua ja käytöstä. Ohjelma ja sisällöt tarkastetaan ennalta sovittavan aikataulun mukaan etukäteen. Ohessa muistilistaa abeille: valitkaa keskuudestaan vastuuhenkilöt, jotka ovat yhteydessä mm. rehtoriin, opettajiin ja muuhun henkilöstöön tehkää työnjako ja ryhmät vastaamaan eri asioista opetushenkilöstön lisäksi myös vahtimestarin, siistijöiden jne. tulee olla tietoinen tarpeistanne ja suunnitelmistanne mikäli järjestätte penkkariajelun, muistakaa sopia sekä kulkuvälineet että valvojat hyvissä ajoin Abit vs. Opet Vuosittain on järjestetty abit-vs.-opet kisailu. Mikäli tilaisuus järjestetään, keskustelkaa siitä ajoissa rehtorin kanssa. Tilaisuuden ohjelmasisältö tulee olla hyvän maun mukainen ja se tarkastetaan aina ennakkoon. Tilaisuus järjestetään kouluaikaan ja yleisönä on koko koulu. YO-juhla Syksyn ylioppilaat lakitetaan ja he saavat ylioppilastutkintotodistukset koko koulun itsenäisyyspäivän juhlan yhteydessä joulukuun alussa. Keväällä kouluvuosi huipentuu ylioppilasjuhlaan, joka on samalla koko koulun kevätjuhla. Juhlapäivä on aina viimeisen kouluviikon (vko 22) lauantai. Juhlaa varten harjoitellaan ylioppilaiden kanssa edellisenä päivänä, perjantaina iltapäivällä. Tällöin kaikki tulevat koulun juhlasaliin lakki mukanaan. Lakissa on oltava nimi. Juhlan kulku on jotakuinkin seuraava: yhteislaulu puhe-, musiikki-, ja tanssiesityksiä yläkoulun rehtorin puhe puhe-, musiikki-, ja tanssiesityksiä lukion rehtorin juhlapuhe todistusten jako ja lakitus Gaudeamus igitur ylioppilaan puhe suvivirsi Juhlan jälkeen abit muodostavat perinteisen kulkueen haudoille. Joku tai jotkut abeista vastaavat organisoinnista. 18-vuotta täyttäneen opiskelijan huoltajan Wilma-tunnukset: Huoltajan Wilma-tunnukset eivät toimi enää sen jälkeen, kun opiskelija täyttää 18 vuotta. Opiskelija ja huoltaja voivat sopia, että tunnukset toimivat myös 18 vuotta täyttäneen huoltajalla. Jos opiskelija toimittaa hänen ja huoltajan allekirjoittaman sopimuslomakkeen kansliaan, voidaan huoltajatunnukset aktivoida. Lomake on kanslian eteisessä, ja sen voi toimittaa jo ennen kuin opiskelija täyttää 18 vuotta. 5. LUKIOKOULUTUS 10

11 5.1 Lukion oppimäärä ja kurssit Lukio-opetus on jaettu kursseihin siten, että jokaiseen kurssiin kuuluu n. 38 oppituntia. Lukuvuosi jaetaan koulussamme kuuteen jaksoon. Jokaiselle jaksolle laaditaan oma työjärjestyksensä, jossa keskitytään tiettyihin aineisiin. Opiskelijan kurssivalinnat vaikuttavat hänen opintojensa etenemiseen ja opetusryhmien muodostumiseen. Tämän takia vuosiluokat ovat kadonneet kaikista lukioista, ja ne toimivat luokattomina. Lukion oppimäärä sisältää vähintään 75 kurssia. Lukio-opintoihin kuuluu pakollisia, syventäviä ja soveltavia kursseja. Kaikkien opiskelijoiden tulee suorittaa pakolliset kurssit. Lisäksi koulu tarjoaa syventäviä kursseja ja teemaopintoja valittaviksi. Soveltavat opinnot voivat olla kursseja, jotka sisältävät aineksia eri oppiaineista, menetelmäkursseja, saman tai muun koulutuksen järjestäjän tarjoamia ammatillisia opintoja ja muita opintoja. Soveltaviin kursseihin voivat kuulua myös taito- ja taideaineissa suoritettavat lukiodiplomit. Lukuvuoden opetussuunnitelma ja kurssitarjonta on esitelty aiemmin jaetussa kurssikuvausoppaassa. 5.2 Hyväksiluku ja osaamisen tunnustaminen Voit saada hyväksytyksi opinto-ohjelmaasi muissa oppilaitoksissa suoritettuja kursseja, mikäli ne ovat tavoitteiltaan ja keskeisiltä sisällöiltään lukiomme opetussuunnitelman mukaisia. Tällainen kurssi hyväksytään ko. oppilaitoksen antaman todistuksen perusteella. Todistuksesta on käytävä ilmi kurssin sisältö ja laajuus. Muualla (esim. kesälukiossa tai avoimessa yliopistossa) suoritettavien kurssien hyväksymisestä lukio-ohjelmaan on syytä neuvotella etukäteen rehtorin ja/tai aineenopettajan kanssa. 11

12 6. OPINTOJEN RAKENNE Opiskeluaika luokattomassa lukiossa on 2-4 vuotta. Rehtori voi perustellusta syystä myöntää sinulle suoritusajan pidennystä. Opinto-ohjelmaasi tulee sisältyä vähintään 75 kurssia. Siihen kuuluvat yhteisten oppiaineiden kaikki pakolliset kurssit (47 51 kurssia) ja vähintään 10 syventävää kurssia. Kokonaiskurssimäärällä ei ole ylärajaa. Yhdessä oppiaineessa voi kuitenkin suorittaa enintään 15 kurssia. Oppiaineen opinnoissa edetään pääsääntöisesti kurssien numerojärjestyksessä, ellei kurssioppaassa ole toisin mainittu. Voit muuttaa opinto-ohjelmaasi lukuvuoden aikana vain opinto-ohjaajan ja ryhmänohjaajan suostumuksella. Lukion tuntijakotaulukko syksystä 2016 alkaen (suluissa vanha) 12

13 7. KURSSIEN JA OPPIMÄÄRIEN ARVIOINTI 7.1 Koeviikko Lukion kurssikokeet järjestetään kunkin jakson lopulla koeviikon aikana. Koeviikolla on oma työjärjestyksensä, josta käy ilmi kokeiden kertaustunnit ja kokeiden palautukset. Koeviikot ovat viisipäiväisiä ja ne toteutetaan siten, että kunakin koeviikon päivänä ovat kunkin valintapalkin kurssien kokeet. 6. palkin koe sovitaan opiskelijoiden kanssa erikseen. Poikkeavasta kurssin arvioinnista tai koejärjestelystä sovitaan opettajan kanssa erikseen. Koeviikot ja -päivät löytyvät tämän oppaan lopussa olevista jaksotiedoista. 7.2 Kurssiarvosana Kukin kurssi arvioidaan itsenäisenä kokonaisuutenaan. Kurssin arvosanaan vaikuttavat kurssikoe, jatkuva näyttö opintojen edistyessä (tuntiaktiivisuus) sekä muut mahdolliset tuotokset (esim. tutkielma). Myös opiskelijan itsearviointi voidaan ottaa huomioon käyttämällä hyväksi muun muassa kurssin arviointikeskusteluja. Kurssi voidaan arvioida myös ilman kurssikoetta. Opettajat selvittävät arviointiperusteet kurssin alkaessa. 7.3 Numeroarviointi Lukioasetuksen määrittämin numero-arvosanoin arvioidaan kaikki pakollisten oppiaineiden oppimäärät, opetussuunnitelman perusteissa määritellyt valtakunnalliset syventävät kurssit sekä valinnaiset vieraat kielet. Numeroarvostelussa käytetään asteikkoa Arvosana 4 osoittaa heikkoja, 5 välttäviä, 6 kohtalaisia, 7 tyydyttäviä, 8 hyviä, 9 kiitettäviä ja 10 erinomaisia tietoja ja taitoja. Opinto-ohjauksesta annetaan suoritusmerkintä. Mikäli opiskelija pyytää, hän on oikeutettu saamaan suoritusmerkinnän liikunnasta ja sellaisista oppiaineista, joissa opiskelijan suorittama oppimäärä käsittää vain yhden kurssin sekä valinnaisista vieraista kielistä, mikäli opiskelijan suorittama oppimäärä niissä käsittää vain kaksi kurssia. Suoritusmerkintä on mahdollista pyytää vasta abitodistuksen saamisen jälkeen. 7.4 Muut arviointimerkinnät Jos kurssia ei arvioida numeroin, käytetään suoritusmerkintää S (suoritettu hyväksytysti), H (hylätty) ja K (keskeneräinen). Voit siis saada opinto-ohjelmaasi kuuluvasta kurssista merkinnän K, jos kurssin suorittaminen on keskeytynyt. Tähän voivat johtaa puutteelliset suoritukset kuten esim. puuttuva koe tai ennalta sovittujen tehtävien laiminlyönti. K-merkityn eli kesken jääneen kurssin suorittamisaikataulusta on sovittava opettajan kanssa viipymättä. Ellei opettaja ole antanut muuta päivämäärää, on kurssi suoritettava hyväksytysti loppuun viimeistään ennen seuraavan jakson päättymistä ja kuudennen jakson osalta seuraavan lukuvuoden ensimmäisen jakson aikana. Muussa tapauksessa K- merkintä poistetaan opintorekisteritiedostosta, jolloin kesken jäänyt kurssi on opiskeltava alusta alkaen uudestaan. 7.5 Aiheettomien poissaolojen vaikutus arviointiin Voimassaolevan lukiolain ( 25) perusteella...opiskelijan tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole myönnetty vapautusta. Opiskelijan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti. Koska kurssisuorituksen arviointi perustuu koko kurssin aikana saatuun näyttöön, aiheettomat poissaolot alentavat kurssin arvosanaa. Mikäli poissaoloja on runsaasti, kurssi keskeytyy ja sinut poistetaan arviointikirjasta (kurssilla yli 6 tuntia; ½-kurssilla yli 3 tuntia). 13

14 Luvattomia poissaoloja ei sallita, joten tunnilta poissaolon syy on selvitettävä kurssin opettajalle välittömästi. Alaikäisen opiskelijan poissaolot selvittää huoltaja. Mikäli et asu huoltajasi kanssa, sovi todistamismenettelystä rehtorin tai ryhmänohjaajan kanssa. Jos poissaolon taustalla on esim. oma jaksaminen tai mielialaan, perheeseen, kaverisuhteisiin liittyviä asioita, ratkaisua on mahdollista pohtia opiskeluhuollon tuella. Oppitunneilta poissaoloon päteviä syitä ovat esim. sairaus, autokoulun insinööriajo, liukkaan kelin ajo tai kirjallinen koe, kutsunnat ja etukäteen sovitut poissaolot toisen aineen tunnille osallistumisen takia. Näissäkin tapauksissa sinun on huolehdittava koulutyöstäsi. 7.6 Kurssin itsenäinen opiskelu Voit suorittaa jonkin oppiaineen kurssin myös itsenäisesti osallistumatta kontaktiopetukseen niiden jaksojen aikana, jolloin kurssia opetetaan. Ano kanslian eteisestä saatavalla lomakkeella oikeutta kurssin itsenäiseen opiskeluun opettajaltasi vähintään viikkoa ennen kurssin alkamista. Samalla sovit opettajasi kanssa kurssin suoritukseen vaadituista tehtävistä ja aikatauluista. Kurssikuvausoppaassa on mainittu, minkä kurssien opiskelu itsenäisesti ei ole mahdollista. 7.7 Hylätyn kurssikokeen uusiminen Jos kurssisuorituksesi hylätään, saat uusia kurssin opiskelua välittömästi seuraavassa uusintakokeessa (ks. luku 12). Ilmoittaudu uusintakokeeseen aina kirjallisesti aineen opettajalle määräaikaan mennessä kanslian eteisestä saatavalla lomakkeella. Mikäli uusintakoekaan ei onnistu, sinun on opiskeltava kurssi uudelleen tai suoritettava se itsenäisesti tenttimällä. Tenttiin voit osallistua kerran ja hylätty tenttisuoritus edellyttää kurssin opiskelua uudestaan. Valtakunnallisessa opetussuunnitelmassa määrätään oppiaineittain ne kurssit, joiden suorittaminen hyväksytysti on edellytyksenä aineen opinnoissa etenemiseen (Lukioasetus 7 ). 7.8 Opintojen eteneminen Lukio suoritetaan tavallisimmin kolmessa vuodessa. Pidennettyyn opiskeluaikaan tarvitset rehtorin suostumuksen. Laadi opintoaikasi mukainen HOPS opinto-ohjaajan kanssa. Päätoiminen opiskelu edellyttää vähintään 20 lukiokurssin suorittamista (vrt. Kelan opintotuen saamisen edellytykset), mutta huomaathan, ettei se riitä lukio-opintojen loppuun saattamiseksi kolmessa vuodessa. Ryhmänohjaaja seuraa opintojen etenemistä. Jos opintojen eteneminen hidastuu tai pysähtyy, asiasta keskustellaan opiskelijan ja tämän huoltajan kanssa. Lukio on velvollinen ilmoittamaan KELAan, jos havaitaan, ettei opintotuen ja/tai koulumatkatuen saantiin ole edellytyksiä. Ohjeelliset kurssimäärät lukion eri lukuvuosina Lukion suorittamiseen suunniteltu aika Kurssikertymä 1. vuosi 2.vuosi 3.vuosi 4.vuosi 2 vuotta ,5 vuotta vuotta vuotta Kursseja yhteensä 7.9 Hyväksytyn kurssiarvosanan korotus Lukiossamme on voimassa seuraava hyväksytyn kurssiarvosanan korotuskäytäntö: 14

15 1. Hyväksyttyä kurssiarvosanaa voit korottaa pääsääntöisesti osallistumalla kurssille uudestaan tai tenttimällä se. 2. Sinulla on oikeus yrittää korottaa hyväksyttyä kurssiarvosanaa osallistumalla kurssin opiskelua välittömästi seuraavaan hyväksyttyjen kokeiden uusintakuulusteluun. 3. Arvosana korottajan on saatava uusintaan osallistumiselleen ao. opettajan lupa. 4. Kurssin opettaja merkitsee hyväksyntänsä ilmoittautumislomakkeeseen, joka on jätettävä kaikilta osin huolella täytettynä kansliaan. 5. Uusintatapauksissa parempi koetulos jää voimaan. Uusintakuulusteluun on aina ilmoittauduttava kirjallisesti määräaikaan mennessä kanslian eteisestä saatavalla lomakkeella. Myöhästyneitä ilmoittautumisia ei oteta huomioon. Mikäli jätät saapumatta uusintakuulusteluun, sinun katsotaan käyttäneen uusintaoikeutesi. Uusintakuulustelupäivä on tarkoitettu vain kolmella edellisellä jaksolla opiskeltujen kurssien kokeiden uusimiseen. Hyväksyttyjen kokeiden uusintapäiviä järjestetään puolivuosittain (ks. luku 12). Elokuussa järjestetään ylimääräinen uusintakuulustelupäivä, jolloin voi perustelluista syistä suorittaa myös hyväksyttyjen kurssien uusintoja (esim. kesätyö estänyt kesäkuun uusintaan osallistumisen) Aineen oppimäärän arviointi Lukioaineen oppimäärä arvioidaan, kun olet opiskellut siihen kuuluneet kurssit. Oppiaineen kokonaisarvosana määräytyy opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien kurssiarvosanojen aritmeettisesta keskiarvosta. Opettaja voi kuitenkin painottaa oppimäärän loppupään kurssisuorituksia, jos osaamisnäyttösi sitä edellyttää. Aineen kokonaisarvosanan antaa opettaja, joka on arvostellut aineen opintoja viimeksi. Sitä ennen hän neuvottelee muiden sinua kyseisessä aineessa opettaneiden opettajien kanssa. Opiskelijan on suoritettava hyväksytysti vähintään 2/3 opinto-ohjelmansa mukaisista oppiaineen oppimäärän pakollisista ja syventävistä kursseista. Tällöin jokainen opiskeltu valtakunnallisen opetussuunnitelman mukainen pakollinen ja syventävä kurssi on mukana oppiaineen koko oppimäärän arvostelussa eikä mitään kurssisuoritusta voi poistaa jälkikäteen Lukion oppimäärän suorittaminen Olet suorittanut lukion oppimäärän, kun olet suorittanut hyväksytysti kaikkien opinto-ohjelmaasi kuuluvien oppiaineiden oppimäärät edellä mainituin ehdoin. Ennen lukion päättötodistuksen antamista sinulla on mahdollisuus osallistua oppiaineen erilliseen (suulliseen) kuulusteluun, johon voi kuulua myös kirjallisia tehtäviä. Kuulusteltavan oppimäärän laajuus määräytyy sinun opintoohjelmastasi. Suullisiin kuulusteluihin ilmoittaudutaan tammikuussa. Ilmoittautumisten perusteella laaditaan tenttiaikataulu. Mikäli osoitat suullisessa kuulustelussa suurempaa kypsyyttä ja aineen hallintaa kuin kurssien arvioinnista määräytyvä arvosana osoittaa, oppiaineen arvosanaa voidaan korottaa Todistukset Jakson aikana suoritetuista opinnoista annetaan jaksotodistus, joka on katsottavissa opiskelijahallintajärjestelmästä WILMA-käyttöliittymän kautta. Paperiversio jaksotodistuksesta lähetetään kotiin kerran vuodessa 2. jakson jälkeen. Päättötodistuksen saat suoritettuasi koko lukion oppimäärän. Päättötodistus on puolestaan ylioppilastutkintotodistuksen saamisen edellytys. Lukion keskeyttävä oppilas saa erotodistuksen, josta käyvät ilmi hänen lukiossa suorittamansa opinnot. Ns. abitodistus jaetaan abeille neljännen jakson jälkeen. Tarkka aikataulu tarkentuu alkukeväästä. 15

16 8. OPINTOJEN OHJAUS Ohjauksen tavoitteena on tukea sinua lukio-opintojen eri vaiheissa sekä kehittää valmiuksiasi tehdä koulutusta ja elämänuraa koskevia valintoja ja ratkaisuja. Tärkeää on riittävä opastus kurssivalinnoissa ennen lukio-opintojen alkua, jatkuva seuranta ja tuki lukio-opintojen aikana ja niiden loppuvaiheessa tuleviin jatko-opintoihin ohjaus ja niistä sekä hakumenettelyistä tiedottaminen. Ohjaustoiminta on koko henkilökunnan yhteinen tehtävä. 8.1 Työnjako Koulutusjohtaja/Rehtori vastaa koulun hallinnosta, johtamisesta ja kehittämisestä, luo edellytykset ohjaustoiminnan onnistumiselle ja koordinoi tiedottamista, vastaa ylioppilaskirjoitusten organisoinnista, hyväksyy muualla suoritetut opinnot. Opinto-ohjaaja huolehtii opinto-ohjauksen koordinoinnista lukiossa, huolehtii pääsääntöisesti lukio-opintojen ja ylioppilastutkinnon suunnittelun ja kurssivalintojen ohjauksesta sekä ammatilliseen suuntautumiseen ja jatko-opintoihin ohjaamisesta, toimii yhteistyössä yläkoulujen ja muiden yhteistyökumppaneiden (mm. työvoimahallinto, yritykset, muut oppilaitokset) kanssa ja huolehtii tiedonkulusta näiden välillä. Ryhmänohjaaja ohjaa ryhmänsä opiskelijoita käytännön asioissa, seuraa opintojen etenemistä ja poissaoloja, huolehtii tiedonkulusta ryhmälleen, pitää yhteyttä huoltajiin tarvittaessa, toimii yhteistyössä muiden opiskelijoiden ohjaukseen osallistuvien kanssa. Aineenopettaja ohjaa oman aineensa opiskelussa pitää aineopoa 1 tunti/viikko, joka kirjataan opettajan työjärjestykseen ohjaa ylioppilaskirjoitusten suunnittelussa ja niihin valmistautumisessa oman aineensa osalta, seuraa poissaoloja ja opiskelijaa ja tiedottaa tarvittaessa ryhmänohjaajalle tai opinto-ohjaajalle. Muu henkilökunta Terveydenhoitaja, koulukuraattori, koulupsykologi, koulusihteeri (mm. ylioppilaskirjoituksiin ilmoittautuminen, tutkinnon suorittamisen seuranta), yläasteen erityisopettaja osallistuvat opiskelijoiden ohjaukseen oman työnkuvansa kautta. Lukuvuoden ryhmänohjaajat: 17A 17B 17C 16A 16B 16C 15A 15B Riitta Tani Anne Haaranen Tuula Lahti Vesa Leinonen Satu Kuokkanen Tuula Pöntinen Markku Mäkeläinen Sari Viitala 16

17 14 (4.vuoden) Helena Puukka Kukin ryhmänohjaaja pitää ohjaustuokioita ryhmälleen (tavallisimmin maanantaisin klo ), joihin osallistuminen on osa opinto-ohjauskurssia. Maanantaiset tuokiot käytetään ryhmäkohtaiseen ohjaukseen tai tarvittaessa koulun yhteiseen toimintaan. Lisäksi ryhmänohjaajat ovat valmiita antamaan henkilökohtaista ohjausta. Opinto-ohjaaja antaa ohjausta sekä luokkamuotoisilla tunneillaan että vastaanotollaan. Myös lukion tutorit ovat osaltaan opastamassa ja ohjaamassa uusia lukiolaisia. 8.2 Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS) Lukuvuoden jokaista jaksoa varten on laadittu kurssitarjotin. Tarjottimet on tehty opiskelijoiden viimekeväisten kurssivalintojen perusteella. Tehtäväsi on tarkistaa ainevalinnat ja henkilökohtaiset työjärjestykset siten, että HOPS toteutuu lukuvuoden aikana parhaalla mahdollisella tavalla. Tarkista valinnat omalla käyttäjätunnuksellasi WILMAopiskelijarekisteristä osoitteesta Kurssivalinnat on tarkoitettu sitoviksi. 8.3 Erityinen tuki lukiossa Erityisen tuen tarkoituksena on auttaa ja tukea opiskelijaa siten, että hänellä on tasavertaiset mahdollisuudet suorittaa lukio-opintonsa. Erityistä tukea tarvitsevat sellaiset opiskelijat, jotka ovat tilapäisesti jääneet jälkeen opinnoissaan tai joiden opiskelun edellytykset ovat heikentyneet vamman, sairauden tai muun vastaavan syyn vuoksi. Lisäksi erityisen tuen piiriin kuuluvat opiskelijat, jotka tarvitsevat psyykkistä, sosiaalista tai omaan elämäntilanteeseensa liittyvää tukea. Erityisen tuen muotoja Keuruun yhteiskoulun lukiossa ovat opiskelijahuoltotyö, tehostettu opintojen ohjaus, ryhmäohjaus ja erityisopetus. Lukion erityisopetuksen tavoitteena on tukea opiskelijaa kaikissa oppimisen ongelmissa. Erityisen tuen piiriin kuuluvissa asioissa pyritään toimimaan yhteistyössä huoltajien kanssa. Erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat kartoitetaan lukio-opintojen alussa. Tunnistaminen perustuu: perusopetuksesta saatuun tietoon ja aikaisempaan koulumenestykseen opettajien ja opiskelijahuoltohenkilöstön tekemiin havaintoihin oppimisen lähtötasokartoitusten tuloksiin Lähtötasokartoituksina opiskelijoille tehdään matematiikan taitojen kartoitus ja lukitaitojen kartoitus. Erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat pyritään ohjaamaan oppiaineiden nivelkursseille ja opiskeluvalmiuksia kehittävälle OP4 kurssille. Jos mahdollinen kielenkehityksen häiriö tulee ilmi vasta lukiossa, tukitoimien suunnittelu ja toteuttaminen tulee aloittaa välittömästi. Opiskelun erityisjärjestelyjen tavoitteena on vaikuttaa oppimis- ja koetilanteisiin niin, että opiskelijalla on paremmat mahdollisuudet näyttää osaamisensa. Erityisjärjestelyjä ovat esimerkiksi suulliset kokeet, lisäaika kokeeseen, erillinen tila kokeeseen, mahdollisuus täydentää koevastausta suullisesti, mahdollisuus saada muistiinpanot etukäteen, mahdollisuus käyttää tietokonetta oppitunneilla ja kokeissa. Tukitoimet suunnitellaan yhdessä aineenopettajien kanssa. Erityistä tukea tarvitsevaa opiskelijaa autetaan hakemaan erityisjärjestelyjä ylioppilastutkintoa varten. 9. OPPILAITOSTEN VÄLINEN YHTEISTYÖ JA YRITTÄJYYSOPINNOT Keuruun yhteiskoulun lukiossa on kehitetty oppilaitosten yhteistyötä ja -toimintaa siten, että sinulla on mahdollisuus monipuolisiin, laadukkaisiin ja yksilöllisiin opintoihin jo lukioaikana. Tavoite on, että opintosi vastaavat sisällöllisesti ja toiminnallisesti mielenkiintoasi, ammatillisia tavoitteitasi, mahdollisesti harrastuksiasi ja tulevaisuudensuunnitelmiasi. Laaja-alaisten opintojen mielekkyyttä lisää se, että voit liittää muualla suorittamiasi opintoja osaksi lukio-ohjelmaasi. Samoin jotkut lukioajan opinnot ovat samalla jo osa mahdollisesti edessäsi olevia yliopisto- tai ammattikorkeakouluopintoja. Käytä rohkeasti hyväksesi näitä yhteisopiskelumahdollisuuksia. Niitä on suunniteltu erityisesti sinua varten. Myös kansalaisopiston kurssitarjonnasta löytyy monia mielenkiintoisia opintojaksoja. 17

18 9.1 Yhdistelmäopinnot Yhdistelmäopinnoilla tarkoitetaan sitä, että sinulla on lukion ohella mahdollisuus suorittaa myös ammatillinen perustutkinto eli käytännössä kolme tutkintoa a) lukion koko oppimäärä b) ammatillinen perustutkinto c) ylioppilastutkinto Tällainen kolmen tutkinnon opiskelusuunnitelma on aina sinulle täysin yksilöllinen ja vain sinulle suunniteltu. Opiskelu räätälöidään jakso jaksolta vähintään vuodeksi eteenpäin. Eräässä jaksossa teet normaalisti lukio-opintoja ja jossakin muussa jaksossa oletkin välillä ammatillisissa opinnoissa. Osan pystyt tekemään itsenäisesti ja osan teet oikeilla työpaikoilla, ns. työssä oppimassa. Tutkinnot tehdään yhteistyössä ammatillisen koulutuksen tarjoajien kanssa (JAO). Voit suorittaa yhdistelmäopinnot lähestulkoon kaikilla niillä ammattialoilla, joiden koulutusta ko. oppilaitokset tarjoavat. Yhdistelmätutkintoasioissa sinua auttavat opinto-ohjaaja, rehtori ja ammatilliset oppilaitokset. Tutustu ammatillisiin aloihin ko. oppilaitosten www-sivuilla. Opetus ja ruokailu ovat maksuttomia, muut opiskelukustannukset vaihtelevat aloittain. Matkakustannuksista opiskelija huolehtii itse (huom. Kelan koulumatkatuki). Opinnot ajoittuvat neljälle lukuvuodelle. Ammatillisen tutkinnon ohella lukiota suorittavia kahden tutkinnon opiskelijoita on tuttuun tapaan mukana koulutyössämme eri jaksoilla. 9.2 Ammatilliset vaihtojaksot Ammatilliset vaihtojaksot on Jyväskylän ammattiopiston kanssa sovittu yhteistyömalli, joka mahdollistaa tutustumisen ammatillisiin opintoihin ja yhdistelmäopintoihin. Vaihtojaksoista saat tukea jatko-opiskelupaikan ja ammatinvalinnan ratkaisuihin sekä vaihtelua lukio-opintoihin. Ammatillisia jaksoja on valittavissa koko lukuvuoden ajan ja tarjonta on monipuolista. Vaihtojakson pituus on yksi jakso. Sen aikana opiskellaan 5-7 opintoviikkoa ammatillisia opintoja. Suoritetut opinnot hyväksiluetaan lukion soveltaviksi kursseiksi. Lisätietoja ja hakeutumisohjeita saat opinto-ohjaajalta. 9.3 Keuruun seudun koulutusyhteistyö Lukuvuoden koulutustarjonta on esitelty keväällä jaetussa kurssikuvausoppaassa. Kansalaisopiston kurssit järjestetään pääsääntöisesti kouluajan ulkopuolella. Osa kursseista on maksullisia. kurssitarjottimelta löytyvät mm. seuraavat kurssit: Pop/ Jazz-lauluyhtyekurssit Järjestyksenvalvojakurssi Hygieniapassi Tukiviittomakurssi Ensiapu 1 ja 2 Kuljettajakurssi Bridge-kurssi Muu kansalaisopiston kielitarjonta Kunkin kurssin alkaminen varmistuu alkusyksystä. Ilmoittautuminen tehdään opinto-ohjaajalle kolme viikkoa ennen kurssin alkua tai mahdollisesti suoraan WILMA:n kurssivalintajärjestelmässä. Kansalaisopiston kursseille on ilmoittauduttava lisäksi suoraan kansalaisopistoon. 9.4 Yrittäjyysopinnot Keuruun yhteiskoulun lukiossa panostetaan myös yrittäjyyskasvatukseen. Yrittäjyys näkyy paitsi teemapäivinä ja paikallisen elinkeinoelämän kanssa tehtävänä yhteistyönä, myös vapaavalintaisina yrittäjyysopintoina, joiden laajuus vaihtelee liikeideasta ja työmäärästäsi riippuen yhdestä kymmeneen kurssiin. Yrittäjyysopinnot valinneet opiskelijat perustavat toimivan miniyrityksen (NY-yritys, osuuskunta tms.) lukuvuoden ajaksi. Yritys toimii "oikeilla" markkinoilla tarjoten tuotteita tai palveluita asiakkaille. tiedot NY-mallista löytyvät www-osoitteesta 18

19 9.5 Lukiodiplomit Lukiossa opiskellessa sinulla on mahdollisuus suorittaa lukiodiplomi taito-taideaineissa osoituksena osaamisesta ja harrastuneisuudesta kyseisillä aloilla. Lukiodiplomit täydentävät muiden lukio-opintoihin liittyvien erillisten näyttöjen tavoin lukion päättötodistuksen ja ylioppilastutkintotodistuksen osoittamaa osaamista. Opetushallitus on vahvistanut valtakunnalliset lukiodiplomin suorittamisen ehdot, arviointikriteerit ja todistuksen muodon. Lisätietoja diplomeista saat Opetushallituksen verkkosivuilta ( ja aineen opettajilta. 19

20 10. KEURUUN LUKION OPETUS JAKSOITTAIN jakso Koe Palkki/h h RUB108.0 MAA14.1 TE01.1=wTE1 VEB301.0 ENA04.1=wEN4 UE02.1=wUE2 wte04.0 whi07.0 wbi h MAB10.0 KE01.1 MAA14.2 ENA04.2=wEN4 YH01.1=wYH1 wrub h ENA11.0 ÄI01.1=wÄI1 GE01.1=wGE3 YH01.3=wYH1 FI01.1 wmab09.0 wmaa h RUB101.1 FY01.1 PS01.1=wPS1 MAA05.1 SAB204.0=wSAB204 SAB306.0=wSAB306 wena10.1 wmab07.0 wrua h TO02.1=wTT1 TO02.2=wTT1 TO02.3=wTT1 HI05.1=wHI5 MAA05.2 wrub11.0 KU06.0=wKU5 wue06.0 wbi09.0 sov. 6. 6h ÄI04.1=wÄI4 wena07.0 wäi :sten KU, MU ja LI 6. 2h LI01.1T=wLI1 LI01.2=wLI1 KU01.1 MU01.1=wMU1 6. 2h LI01.3=wLI1 LI01.4=wLI1 KU01.2 MU01.2=wMU1 2h/1h LI06.0 UO01 ET01 ET02 = wet02 wet03 LI12B=wJL Viikoloppukurssi/kesäkurssi wli08.0=li08 BI08 = wbi08.0 TO09 4h ma ja/tai ke UV01.0 KU08.0=wKU8 TO07 TO21 TO05 2. jakso Koe Palkki/h h ENA01.2 MAY01A.2 BI01.1 LI09.A=wLI9 LI4.1(3h) OPO2.1(3h) SAB205.0=wSAB205 SAB307.0=wSAB307 wmaa12.0 IAB301.0=wIA h ÄI01.2=wÄI1 RUB101.2 RUA01.0 ENA04.3=wEN4 MAB04.0=wMAB3 GE02.0=wGE1 wue h MU01.3=wMU1 UE01.1 KE01.2 HI03.1=wHI4 MAA11.0=wMAA11 KU10.0=wKU6 wku09.0=ld h HI01.1=wHI1 ENA01.1 ÄI01.3=wÄI1 KE04.0=wKE4 KU04.0=wKU4 PS04.1=wPS4 wfy h MAY01A.1 RUB101.3 MAY01B.0 FI01.2 BI03.0=wBIi2 YH02.1=wYH2 wäi08.2 sov 6. 6h ÄI04.2=wÄI4 OP04 RUA04.0 whi08.0=hi8 + 1:sten KU, MU ja LI 6. 2h LI01.1T=wLI1 LI01.2=wLI1 KU01.1 MU01.1=wMU1 6. 2h LI01.3=wLI1 LI01.4=wLI1 KU01.2 MU01.2=wMU1 2h/1h LI06.0 UO01 ET01 ET02 = wet02 wet03 LI12.A=wJL FY10 4h/2h ma ja/tai ke ma ja ke 9.10 alkaen UV01.0 KU08.0=wKU8 TO07 TO22 TO05 LI12B=wJL UV jakso Koe Palkki/h h ÄI02.2=wÄI2 UE01.2 ENA01.3 RUA02.0 LI4.2(3h) OPO2.2(3h wli05.0 ÄI05.3=wÄI5+HI h MAA02.1 RUB102.1=wRUB2 FY01.2 ENA05.1=wEN6 BI04.0=wBI4 PS05.1=wPS5 wäi h HI01.2=wHI1 ÄI02.1=wÄI2 RUB104.1=wRUB4 KE05.0=wKE5 PS02.1=wPS2 wmaa13.0 FI03.0=wFI3 KU07.0=wKU h MAA02.2 RUB102.2=wRUB2 GE01.2=wGE3 YH01.2=wYH1 FY03.0 MAB05.0=wMAB5 wena08.0 wfi h HI02.1 VEB302.0 ENA02.1 MAA06.2 GE03.0=wGE2 TT01.0=wTT2 SAB206.0=wSAB206 SAB308.0=wSAB308 sov 6. 6h ÄI05.1=wÄI5 MAA06.1 wps06.0=ps6 HI04.0=wHI2 + 1:sten KU, MU ja LI 6. 2h LI01.1T=wLI1 LI01.2=wLI1 KU01.1 MU01.1=wMU1 6. 2h LI01.3=wLI1 LI01.4=wLI1 KU01.2 MU01.2=wMU1 2h/1h LI06.0 UO01 ET01 ET02 = wet02 wet03 LI12.A=wJL FY10 4h/2h ma ja/tai ke 8.00 UV02.0 KU11.0 MU09.0 wku12.0 wmu05.0 LI12B=wJL 4. jakso Koe Palkki/h h PS01.2=wPS1 BI01.2 MAA07.1 RUB104.2=wRUB4 TT02.0=wTT3 wäi h RUB102.3=wRUB2 MAB02.0 BI02.1 ENA05.2=wEN6 KE06.0=wKE6 YH03.0=wYH4 wmaa h ENA02.2 ENA03.1=wEN5 wmaa16.0 LI09.B=wLI9 LI LI04.2 (3h) KU11.0 (3h) MU09.0 (3h) h VEB303.0 ENA02.3 ÄI05.2=wÄI5 KU02.2=wKU2 YH02.2=wYH2 wps07.0=ps7 FI04.0=wFI4 wge h FY01.3 ÄI02.3=wÄI2 MAB06.0 MAA07.2 UE02.2=wUE2 YH04.0=wYH3 sov 6. 6h KE02.0 RUB103.1=wRUB3 wfy09.0 wyh :sten KU ja LI wena10.2 SAB311.0=wSAB309 SAB210.0=wSAB209 GE04.0=wGE4 6. 2h LI02.1=wLI2 LI02.2=wLI2 6. 2h LI02.3=wLI2 KU02.1=wKU2 ÄI11.0 2h/1h UO02 LI12.A=wJL ET01.0 ET02.0=wET2 wet03 FY10 4h/2h ma ja/tai ke klo 8.00 UV03.0 wku12.0 wmu05.0 LI12.B=wJL 20

21 5. jakso Koe Palkki/h h VEB304.0 KU01.3 ENA03.2=wEN5 RUB103.2=wRUB3 ÄI06.1=wÄI6 MAA08.2 HI06.0 PS04.2=wPS h KE01.3 ÄI03.2 TE01.2=wTE1 TE02.0=wTE2 KU05.0 ENA05.3=wEN3 YH02.3=wYH h MAA03.1 RUA03.0 GE01.3=wGE3 PS02.2=wPS2 TE03.0 ÄI07.0=wÄI7 FI02.1=wFI2 ENA06.1=wEN h PS01.3=wPS1 MAA03.2 MAB03.0=wMAB2 FY04.0 RUB105.1=wRUB5 RUA h BI02.2 ÄI03.1 MAB07.0=wMAB4 HI03.2=wHI4 MAA08.1 sov 6. 6h HI02.2 FY02.0 MU01.4=wMU1 + 2:sten KU ja LI 6. 2h LI02.1=wLI2 LI02.2=wLI2 6. 2h LI02.3=wLI2 KU02.1=wKU2 2h/1h UO02 LI12.A=wJL ET01.0 ET02.0=wET2 wet03 LI06 4h/2h ma ja/tai ke klo 8.00 ma ja/tai ke alkaen UV03.0 LI12.B=wJL OP02.3 UV04.0 MU06.0=wMU7 TO04.0=wTK1 LI12.B=wJL 6. jakso Koe Palkki/h h MAA04.1 BI01.3 KU03.0=wKU3 PS05.2=wPS5 HI03.3=wHI4 RUB105.2=wRUB h VEB305.0 HI01.3=wHI1 MU02.0=wMU2 UE02.3=wUE2 RUA06.0 MAA09.1 ENA06.2=wEN h BI02.3 TE01.3=wTE1 LI03.0=wLI3 ENA09.0 ÄI06.2=wÄI6 FI02.2=wFI h RUB103.3=wRUB3 ENA03.3=wEN5 wäi10.0=äi10 MAA09.2 YH02.4=wYH h MAA04.2 KU01.4 PS03.0 FY05.0 ENA06.3=wEN3 HI05.2=wHI5 sov 6. 6h HI02.3 ÄI03.3 KE03.0 RUB :sten KU ja LI 6. 2h LI02.1=wLI2 LI02.2=wLI2 6. 2h LI02.3=wLI2 KU02.1=wKU2 2h/1h UO02 LI12.A=wJL ET01.0 ET02.0=wET2 wet03 LI06 4h/2h ma ja/tai ke klo 8.00 UV04.0 MU06.0=wMU7 TO04.0=wTK1 LI12.B=wJL Kursseja erikseen sovittavina ajankohtina, kouluajan ulkopuolella, itsenäisesti suoritettavat tai mahdollisesti toteutettavat kurssit: KU09 MU03 MU04 UE03.0=wUE4 wue05.0=ue4 wte05.0=te5 wfi05.0=fi5 wrub06.0=rub106 IAB302.=wIA302 ÄI7.0 ÄI12.0 LD01 LD03 LD04 LD05 LD06 LD07 LD08 wli06.=wld4 wmu10 TO01 TO03 TO06 TO08 TO10 TO11 TO12 TO13 TO14 TO15 TO20 TO23 TO24 TO25 TO26 TO28 TO29 ENA12 LI07.0=wLI7 LI10.0=wLI10 LI11 LI13 wps09.0=ps9 SAB310 wena13 PS08.0=wPS8 BI06.=wBI6 BI07 UE05 wge05 ÄI13.0=wIT1 MU05 MU08 MU07 OP06 OP07 21

22 Keuruun lukion opetustarjonta Merkintä *.1 tarkoittaa, että kurssista on useampi ryhmä, *.0 tarkoittaa, että kurssista on vain tämä yksi ryhmä * w tarkoittaa vanhan ops:n mukaista kurssia Aine I II III IV V VI ÄI w w w (11.0 (2)) w 9.1 ENA w 7.0 OPO4 w w 10.1 w 10.2 RUA w RUB w w 12.0 SAB =w 309 IAB3 (1.0) VEB MAA 14.1 Y1A Y1A w 10.0 w w w 11.0 w 16.0 w 13.0 MAB 10.0 Y1B w w 9.0 BI w w w 9.0 GE w 6.0 FY 1.1 w (2) 3.0 w (2) 10.0 (2) KE UE w 6.0 w 3.0 UO 1.0 (2) 1.0 (2) 1.0 (2) 2.0 (2) 2.0 (2) 2.0 (2) 22

23 FI w ET (1) (1) (1) (1) (1) (1) PS w w HI w w (5.2) YH w w 5.0 MU 1.1 (2) 1.1 (2) 1.1 (2) w 5.0 (4) (2) 1.2 (2) 1.2 (2) 9.0 (3) 6.0 (2) 6.0 (4) (8.0 (4)) (2) (8.0 (2)) w 5.0 (2) KU 1.1 (2) 1.1 (2) 1.1 (2) 2.1 (2) (2) 1.2 (2) 1.2 (2) (2) 2.1 (2) (2) (3) (4) LD (2) w 12.0 (4) w 12.0 (2) LI 1.T (2) 1.T (2) 1.T (2) (2) (2) (2) (2) (2) (2) 2.3 (2) 2.3 (2) 2.3 (2) 6.0 (2) 4.1 (3) 4.2 (3) (3) 6.0 (1) 3.0 (12B (2)) 6.0 (1) w 5.0 9B 12A (2) 6.0 (2) 9A 12A (2) 12A (2) (12B (2)) (12B (2)) 12A (2) (12B (2)) (12B (2)) (12B (2)) UV 4h 4h 4h 4h 4h 4h TE w TT TO (5.0 (2)) (4.0 (2)) (4.0 (4)) (5.0 (4)) (7.0 (2)) (7.0 (4)) (22.0 (3)) (21.0 (3)) OPO 1.0 haj. 1.0 haj. 1.0 haj. 1.0 haj. 1.0 haj. 1.0 haj. 3.0 haj. 2.1 (3) 2.2 (3) 2.3 (2) 2.3 (1) 3.0 haj. 3.0 haj. 3.0 haj. 3.0 haj 3.0 haj. Kursseja kouluajan ulkopuolella, itsenäisesti suoritettavat tai mahdollisesti toteutettavat KU09 MU03 MU04 UE03.0=wUE4 wue05.0=ue4 wte05.0=te5 wfi05.0=fi5 wrub06.0=rub106 IAB302.=wIA302 ÄI7.0 ÄI12.0 LD01 LD03 LD04 LD05 LD06 LD07 LD08 wli06.=wld4 wmu10 TO01 TO03 TO06 TO08 TO10 TO11 TO12 TO13 TO14 TO15 TO20 TO23 TO24 TO25 TO26 TO28 TO29 ENA12 LI07.0=wLI7 LI10.0=wLI10 LI11 LI13 wps09.0=ps9 SAB310 wena13 PS08.0=wPS8 BI06.=wBI6 BI07 UE05 wge05 ÄI13.0=wIT1 MU05 MU08 MU07 OP06 OP07 Verkkokurssit Katso verkkokurssitarjonta osoitteesta: 23

24 11. YLIOPPILASTUTKINTO Ylioppilastutkintoasetus (1192/1998) sekä ylioppilastutkintolautakunta määräyksineen säätelevät ylioppilastutkintoa tarkasti. Jokaisen lukiolaisen on tunnettava tutkinnon pelisäännöt, joten niihin on perehdyttävä huolella. Ohjeita löydät mm. nettiosoitteesta: koulumme kotisivuilta ja Wilmasta. Lisäksi tutkintoon valmistautuvat opiskelijat saavat suullista ja kirjallista informaatiota kokeista sekä aineenopettajilta että rehtorilta lukuvuoden aikana Ylioppilastutkinnon rakenne Tutkintoon kuuluu vähintään neljä koetta. Äidinkielessä järjestettävä koe on kaikille pakollinen. Kolme muuta pakollista koetta kokelas valitsee ryhmästä, johon kuuluvat toisen kotimaisen kielen koe, vieraan kielen koe, matematiikan koe ja reaaliaineissa järjestettävä koe Reaalikokeet Seuraavista oppiaineista järjestetään oma kokeensa: evankelis-luterilainen uskonto, ortodoksinen uskonto, elämänkatsomustieto, psykologia, filosofia, historia, yhteiskuntaoppi, fysiikka, kemia, biologia, maantiede ja terveystieto. Kokelas voi suorittaa joko vain yhden reaaliaineen kokeen tai halutessaan useampia. Yhdellä tutkintokerralla järjestetään kaksi reaaliaineiden koepäivää noin viikon välein (ks. jäljempänä syksyn 2017 ja kevään 2018 koepäivät). Yhtenä koepäivänä voi osallistua vain yhden reaaliaineen kokeeseen, joten yhdellä tutkintokerralla voi suorittaa enintään kaksi reaaliaineen koetta. Niihin ilmoittaudutaan sitovasti samalla kuin muihinkin tutkintokerran kokeisiin. Tutkintoa hajauttamalla voi halutessaan osallistua useamman reaaliaineen kokeeseen. Reaalikokeeseen osallistuvalta edellytetään, että hän on opiskellut vähintään tämän oppiaineen pakolliset kurssit (tai vähintään kaksi kurssia). Tehtävät laaditaan kussakin aineessa valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa määrättyjen pakollisten ja syventävien kurssien pohjalta. Lisäksi kunkin reaaliaineen kokeessa tulee olemaan 1-4 oppiainerajat ylittävä tehtävää Äidinkielen koe Äidinkielen koe on kaksiosainen. Kokelaan tulee osallistua samalla tutkintokerralla sekä tekstitaidon kokeeseen että esseekokeeseen. Ne sijoitetaan tutkintoaikatauluun siten, että tekstitaidon koe on hyvissä ajoin ennen esseekoetta. Äidinkielen arvosana määräytyy näiden kokeiden painotetun yhteispistemäärän perusteella Pääkohtia voimassa olevista ylioppilaskirjoitusten määräyksistä ja ohjeista Voit osallistua ylioppilaskokeeseen suoritettuasi ennen kirjallisia kokeita asianomaisen tutkintoaineen pakolliset kurssit. Vieraan kielen lyhyen oppimäärän kokeeseen on oikeus osallistua, kun olet opiskellut vähintään kolme lukiokurssia tätä kieltä. Rehtorin päätöksellä kokeeseen voi osallistua oppilas, joka ei ole opiskellut edellä tarkoitettuja oppimääriä, jos hänellä voidaan katsoa olevan riittävät edellytykset kokeesta suoriutumiseen. Ylioppilastutkinnon voi hajauttaa suorittamalla pakolliset kokeet 1-3 perättäisen suorituskerran aikana. Yksittäisen kokeen pakollisuutta tai ylimääräisyyttä ei voi muuttaa tutkinnon kuluessa. Tutkinnon suorittaminen katsotaan aloitetuksi, kun opiskelija ilmoittautuu ensimmäisen kerran tutkintoon. Tästäkin syystä oman kirjoitusohjelman ja -aikataulun suunnittelu kannattaa aloittaa hyvissä ajoin. Ylioppilastutkinto tulee valmiiksi, kun olet suorittanut hyväksytysti neljä pakollista koetta (AI sekä valinnan mukaan kolme seuraavista kokeista: RU, VIERAS KIELI, MA, RE), joista vähintään yhdessä on suoritettu tasoltaan vaativampi koe, joko A-tason vieras kieli tai pitkä matematiikka. Pakollisten kokeiden lisäksi voit osallistua yhteen tai useampaan ylimääräiseen kokeeseen. 24

25 Ylioppilaskokeen tehtävät laaditaan tuntijakopäätöksessä määrättyjen valtakunnallisten pakollisten ja syventävien oppimäärien mukaisesti, joten mahdollisimman monen kurssin opiskelu ennen koetta on paikallaan! Tutkintoa voi täydentää myöhemmin uusilla aineilla sen jälkeen, kun ylioppilastutkinto on suoritettu hyväksytysti. Hylätyn pakollisen kokeen saa uusia kaksi kertaa tätä tutkintokertaa välittömästi seuraavien kolmen tutkintokerran aikana. Jollei hylättyä koetta saada määräajassa hyväksytysti suoritetuksi, on tutkinto kokonaisuudessaan uusittava. Hylätyn vaativamman tason pakollisen kokeen voi uusiessaan vaihtaa saman aineen lyhyemmän oppimäärän kokeeseen edellyttäen, että kokelaan pakollisiin kokeisiin sisältyy yksi vaativampi koe. Lyhyempään oppimäärään perustuvan kokeen suorittaminen katsotaan alkuperäisen kokeen uusimiseksi. Hylätyn ylimääräisen kokeen saa uusia kaksi kertaa ilman aikarajaa, mutta kokeen tasoa ei voi vaihtaa. Hyväksyttyä koetta saa yrittää korottaa yhden kerran ilman aikarajaa Sähköinen ylioppilastutkinto Ylioppilastutkinnon sähköistäminen toteutetaan vaiheittain vuosina Sinulla saattaa olla tutkinnossasi koe, joka tehdään sähköisesti. Sen vuoksi on tärkeätä, että tutustut sähköisen ylioppilastutkinnon suorittamiseen. Lisätietoja sähköisestä ylioppilastutkinnosta saat lukiosi rehtorilta, opettajilta ja lautakunnan verkkosivuilta ja digabi.fi. 25