KEURUUN YHTEISKOULUN LUKION OPINTO-OPAS

Transkriptio

1 KEURUUN YHTEISKOULUN LUKION OPINTO-OPAS

2 Hyvä opiskelija, Tervetuloa opiskelemaan lukuvuotta ! Tämä opas on tarkoitettu lukio-opintojen avuksi. Oppaasta löydät opiskeluun liittyvät asiat koulupäivistä yhteystietoihin ja arvioinnin perusteista toisen asteen yhteisiin opintotarjottimiin. Keuruulla toimii monipuolinen ja vahva yleislukio, joka tekee tiivistä yhteistyötä muiden oppilaitosten, paikallisen kansalais- ja musiikkiopiston, elinkeinoelämän sekä erilaisten vapaa-ajan toimijoiden kanssa. Yhteistyö tarjoaa monipuolisia vaihtoehtoja opinpolkusi rakentamiseen sekä yleissivistävien että ammatillisten opintojen muodossa. Kurssitarjontamme on erittäin kattava ja monipuoliset ja -muotoiset opintomahdollisuudet lisääntyvät. Vaihtoehtoja on tarjolla muun muassa taito- ja taideainelinjalla ja kilpaurheilulinjalla, joilla voit tehdä opinnoistasi lahjakkuutesi näköiset. Lisäksi erilaiset yhdistelmätutkinnot, vaihtojaksot ammatillisen koulutuksen kanssa, yrittäjyysopinnot sekä yhteistoimintaopinnot antavat uusia vaihtoehtoja suunnitella opintojen jälkeistä elämää ja jatko-opintoja. Lukiolla ja muulla toisella astella on vahvoja yhteyksiä yritysmaailman ja työelämän suuntaan. Tarjoamme myös erilaisia kansainvälisyysopintoja, jotka lisäävät ymmärrystäsi ja osaamistasi toimia kansainvälisissä yhteyksissä. Me täällä Keuruun yhteiskoulun lukiossa tuemme kaikin keinoin oppimistasi ja pääsyäsi elämässä eteenpäin! Kysy, ihmettele, etsi tietoa, ole aktiivinen ja rohkea opettelemaan uutta; siinä Sinulle tärkeitä vinkkejä lukioaikaa varten. Hyvää opiskeluvuotta! Keuruulla Jyri Pesonen koulutusjohtaja, rehtori 2

3 KEURUUN YHTEISKOULUN LUKIO YHTEYSTIEDOT fax: (014) sähköpostit: Jussi Rainion tie 5 A Keuruu KOULUTUSJOHTAJA/ Jyri Pesonen REHTORI VARAREHTORI OPINTO-OHJAAJA KOULUSIHTEERI Vesa Leinonen Helena Puukka Sari Vuorela OPETTAJAINHUONE KEITTIÖ; EMÄNTÄ TALONMIES PSYKOLOGI KURAATTORI TERVEYDENHOITAJA Eija Karjalainen Jari Vuorela Anneli Lievonen Marja-Leena Koskela (014)

4 SISÄLLYSLUETTELO 1. KEURUUN YHTEISKOULUN LUKION OPETTAJAT 2. LUKUVUODEN KOULUTYÖ 3. OPISKELUHUOLTO 3.1. Koulupsykologi ja koulukuraattori 3.2 Terveydenhuolto 4. OPISKELIJANA KEURUUN YHTEISKOULUN LUKIOSSA 5. LUKIOKOULUTUS JA OPETUSSUUNNITELMA 6. OPINTOJEN RAKENNE 7. KURSSIEN JA OPPIMÄÄRIEN ARVIOINTI 7.1 Koeviikko 7.2 Kurssiarvosana 7.3 Numeroarviointi 7.4. Muut arviointimerkinnät 7.5 Poissaolojen vaikutus arviointiin 7.6 Kurssin itsenäinen opiskelu 7.7 Hylätyn kokeen uusiminen 7.8 Hyväksytyn kurssiarvosanan korotus 7.9 Aineen oppimäärän arviointi 7.10 Lukion oppimäärän suorittaminen 7.11 Todistukset 8. OPINTOJEN OHJAUS 8.1 Työnjako 8.2 Henkilökohtainen työjärjestys 8.3 Erityinen tuki lukiossa 9. OPPILAITOSTEN VÄLINEN YHTEISTYÖ JA YRITTÄJYYSOPINNOT 9.1 Yhdistelmäopinnot 9.2 Ammatilliset vaihtojaksot 9.3 Keuruun seudun yhteistoimintaopinnot 9.4 Yrittäjyysopinnot 9.5 Lukiodiplomit 10. KEURUUN YHTEISKOULUN LUKION OPETUSTARJONTA JAKSOITTAIN 11. YLIOPPILASTUTKINTO 11.1 Ylioppilastutkinnon rakenne 11.2 Reaalikokeet 11.3 Äidinkielen koe 11.4 Pääkohtia ylioppilaskirjoitusten määräyksistä ja ohjeista Syksyn 2015 ylioppilastutkinto Kevään 2016 ylioppilastutkinto 12. LUKUVUODEN JAKSOTUKSEEN LIITTYVIÄ PÄIVÄMÄÄRIÄ JA KOEPÄIVIÄ 13. OPPIKIRJAT 4

5 1. KEURUUN YHTEISKOULUN LUKION OPETTAJAT NIMI Pesonen Jyri Helander Päivi Hinkkanen Anne Ilmarinen Raimo Isomöttönen Anu Karppinen Erna Kerimaa Sampo Kinnunen Noora Koskinen Tanja Koto Kati Kuokkanen Satu Lahti Tuula Laitinen Iiris Leinonen Vesa Mantere Teemu Mäkeläinen Katri Mäkeläinen Markku Nahkamäki Tytti Oikarinen Jukka Pirhonen Rita Puukka Helena Pöntinen Tuula Rekola Heini Rönkä Hanna. Suomalainen Satu Sydänmaa Marjatta Tani Riitta Tuomaala Samu Viitala Sari Väänänen-Linna Auli Oikari Seija Ylitalo Hannu Yrjänä Kaija OPETETTAVA AINE koulutusjohtaja, rehtori liikunta ja terveystieto äidinkieli ja kirjallisuus tekninen työ ranska (videoneuv./ Petäjäveden lukio) äidinkieli musiikki tanssi, kotitalous/tapa- ja juhlakurssi venäjä kemia biologia ja maantiede uskonto ja psykologia englanti matematiikka filosofia tekstiilityö fysiikka englanti karjala- ja turvakurssi italia opinto-ohjaus historia ja yhteiskuntaoppi erityisopetus kuvataide saksa ja ruotsi englanti ruotsi liikunta ja terveystieto matematiikka äidinkieli ja ilmaisutaito ruotsi tietotekniikka opinto-ohjaus (nivelvaihe ja amm. tutkinnot) 5

6 2. LUKUVUODEN KOULUTYÖ Lukuvuoden koulupäivät ja loma-ajat ovat oppaan viimeisellä sivulla. Lukuvuosi jakautuu kuuteen jaksoon. Jaksojen alkamis- ja päättymispäivät samoin kuin jaksojen lopussa olevat koepäivät sekä niiden uusintapäivät ovat toiseksi viimeisellä sivuilla. Oppitunnit: tunnit Maanantai tunnit Tiistai tunnit Keskiviikko - Perjantai ruokailu ruokailu ruokailu ryhmäohjaus Toisella asteella opiskeltaessa päivittäinen työaika on pääsääntöisesti välillä Päivänavaus pidetään ennen toisen oppitunnin alkamista klo Päivän viimeiset tunnit pidetään yhteen. Koulukuljetukset voivat tuoda poikkeuksia aikatauluihin. 6

7 3. OPISKELUHUOLTO Lukiossa opiskelijan ohjauksen ja tukemisen apuna toimii opiskeluhuolto. Opiskeluhuoltoa toteutetaan sekä yhteisöllisenä että yksilökohtaisena opiskeluhuoltona. Yhteisöllistä opiskeluhuoltoa koordinoi opiskeluhuoltotyöryhmä, jossa jäseninä ovat rehtori, opinto-ohjaaja, erityisopettaja, terveydenhoitaja, koulukuraattori ja koulupsykologi. Ryhmää täydennetään tarvittaessa opiskelijoilla ja myös muilla henkilöillä. Yksilökohtaisella opiskeluhuollolla tarkoitetaan opiskelijalle annettavia opiskeluhuollon palveluja, joita ovat psykologi - ja kuraattoripalvelut, opiskeluterveydenhuolto sekä yksittäistä opiskelijaa koskeva monialainen opiskeluhuolto. Yksilökohtaisesta opiskeluhuollosta vastaavan asiantuntijaryhmän tehtävänä on edistää hyvinvointia, terveyttä ja opiskelukykyä sekä tunnistaa näihin ja opiskelijan elämäntilanteeseen liittyviä yksilöllisiä tarpeita Koulupsykologi ja koulukuraattori Koulupsykologin työn tavoitteena on opiskelijoiden hyvinvoinnin, psyykkisen kehityksen ja oppimisen tukeminen sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen. Koulupsykologin kanssa voi käsitellä omaan jaksamiseen, mielialaan, koulunkäyntiin, perheeseen, kaverisuhteisiin tai seurusteluun liittyviä asioita. Koulupsykologi voi auttaa tilanteesi kartoittamisessa, tarjoamalla keskustelutukea ja ohjaamalla tarvittaessa muiden tukitoimien piiriin. Psykologin puoleen voivat kääntyä lukiolaisten lisäksi myös heidän huoltajansa ja koulun henkilökunta erilaisissa opiskelijaa koskevissa kysymyksissä. Tapaamiset koulupsykologin kanssa ovat vapaaehtoisia, luottamuksellisia ja maksuttomia. Keuruun koulupsykologin sijaisena toimii Jutta Hakala, jonka tavoitat Keuruun yhteiskoulun yläkoululta osoitteessa Jussi Rainiontie 5. Koulupsykologin vastaanotolle voit varata ajan Wilman kautta tai puhelimitse numerosta Koulukuraattorin työn tavoitteena on opiskelijoiden sosiaalisen kehityksen ja hyvinvoinnin tukeminen sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen sosiaalityön keinoin. Koulukuraattorin puoleen voit kääntyä kun sinua askarruttavat sosiaalisiin suhteisiin, perheeseen, tunne-elämään ja koulunkäyntiin liittyvät asiat. Koulukuraattori voi auttaa tilanteesi kartoittamisessa, tarjoamalla keskustelutukea ja ohjaamalla tarvittaessa muiden tukitoimien piiriin. Koulukuraattori Anneli Lievosen tavoitat Keuruun yhteiskoulun yläkoululta, Jussi Rainiontie 5 a tai numerosta , Wilman kautta tai sähköpostitse ( etunimi.sukunimi@keuruu.fi ). 3.2 Terveydenhuolto Opiskelijaterveydenhuollon tavoitteena on ylläpitää ja parantaa opiskelijoiden hyvinvointia: 1. edistämällä opiskeluympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta 2. edistämällä opiskelijoiden terveyttä ja opiskelukykyä 3. järjestämällä terveyden- ja sairaanhoitopalveluja opiskelijoille. Terveystarkastukset lukiossa: 1. lk. Kaikki opiskelijat (th) 2. lk Kaikki opiskelijat: Terveystarkastus, jolloin pojille tehdään samalla kutsuntatarkastukset (lääkäri) Terveydenhoitaja Marja-Leena Koskela vastaanotto on päivittäin ilman ajanvarausta ma-pe klo Muuna aikana ajanvarauksella, puh. (014) tai Wilman kautta. Erityistyöntekijät ovat: - puheterapeutti Soile Komulainen, puh. (014) terveysneuvonnan osastonhoitaja Mari Kolu, puh.(014) (Sähköpostit: etunimi.sukunimi@seututk.fi) 7

8 Kriisityö Kouluilla voi tapahtua erilaisia kriisitilanteita, jotka järkyttävät koko yhteisöä. Tällaisia tapahtumia ovat esimerkiksi oppilaan tai koulun henkilökunnan jäsenen kuolema, itsemurha tai sen yritys, vakava onnettomuus, väkivalta tai vakava fyysisen vahingoittamisen uhka. Kriisit tuovat muutoksen tuttuun ja turvalliseen elämään ja sen vuoksi ne tuovat tullessaan paljon tuskaa ja epävarmuutta. Tällaisten tilanteiden varalle on laadittu kriisisuunnitelma. Suunnitelmaa tarvitaan, että tiedetään, mitä pitää tehdä, kuka tekee mitäkin ja mistä saa lisäapua. Suunnitelman avulla voidaan siis vakavan kriisin sattuessa: ryhtyä tilanteen vaatimiin välittömiin toimiin kohdata oppilaiden, henkilökunnan ja vanhempien reaktiot aloittaa tarvittavat tukitoimet. Tavoitteena on estää psyykkiset ja fyysiset haittavaikutukset säilyttää kouluyhteisön ja sen jäsenten toimintakyky auttaa lasten ja aikuisten toipumista varmistaa koulun ja sen jäsenten kyky selviytyä vaikeista tilanteista. Suun terveydenhuolto Lukion oppilaat käyvät yksilöllisen hoitosuunnitelman mukaisesti suun ja hampaiden tarkastuksessa ja hoidossa. Mikäli sinulla on jokin perussairaus tai jatkuva lääkitys, ilmoita siitä hammashoitolassa. Vastuu ajan varaamisesta on jokaisella itsellään. Hoito on maksutonta siihen saakka kunnes täytät 18 vuotta, mutta 15 vuotta täyttäneiltä laskutetaan perumattomasta hammashoitoajasta maksuasetuksen mukainen sakkomaksu. (Tällä hetkellä 33,80 ) Jollet pääse hoitolaan sovittuna aikana, ilmoita esteestä ajoissa. Pyydettäessä annamme todistuksen siitä, että olet käynyt hammashoitolassa. Terveyskeskuksen hammashoitolat Keuruun hammashoitola, Kantolantie 7 Haapamäen hammashoitola, Lääkärintie 8 Multian hammashoitola, terveysasema, Nehentie 2 Ajanvaraus ma-to klo 8-16, pe klo 8-15 puh. (014) Arkipyhä- ja viikonloppupäivystys puh. (014) , klo

9 4. OPISKELIJANA KEURUUN YHTEISKOULUN LUKIOSSA Keuruun yhteiskoulun lukio tarjoaa sinulle mahdollisuuden kasvaa kohti aikuisuutta ja hankkia hyvät valmiudet jatkoopintoihisi. Kansallisiin arvoihin nojautuen koulu painottaa laajaa yleissivistystä, myönteistä elämänasennetta ja hyviä ihmissuhteita. Näiden tavoitteiden pohjalta Keuruun yhteiskoulun lukion opetussuunnitelmassa on määritelty koulun toiminta-ajatus: lujalta pohjalta vahvana tulevaisuuteen. Lukio jatkaa peruskoulussa alkanutta yleissivistävää koulutusta. Se valmentaa yliopisto- ja korkeakouluopintoihin sekä muuhun ammatilliseen koulutukseen. Samalla lukio antaa sinulle mahdollisuuden kehittää koko persoonallisuuttasi: tietoja, taitoja, tunne-elämää ja toiminnallisuutta. Miten lukiossa opiskellaan? Lukio-opiskelu edellyttää sinulta tavoitteellisuutta ja omaa aktiivisuutta. Tarvitset vastuuta, tahtoa ja taitoa oppia uutta. Hyvä ja tehokas oppiminen merkitsee myös sitä, että opettelet tuntemaan itseäsi ja tyyliäsi oppia. Tärkeätä on, että suunnittelet opintojesi etenemistä sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Oppiminen luokattomassa lukiossa rakentuu mm. seuraavista tekijöistä: otat vastuun omasta opiskelustasi sinulla on selkeät tavoitteet, joihin pyrit säännöllisesti ja määrätietoisesti työskennellen säilytät uteliaisuuden ja kiinnostuksen uuden oppimiseen teet yhteistyötä toisten kanssa hyödynnät oppitunnit sekä muut oppimistilanteet ja muodot tehokkaasti huolehdit omasta terveydestäsi ja riittävästä levosta haluat nähdä ongelmat haasteina et jää pulmatilanteisiin yksin, vaan käännyt rohkeasti aineenopettajan, rehtorin, ryhmänohjaajan, opinto-ohjaajan, psykologin tai terveydenhoitajan puoleen; kaikki he työskentelevät sinun menestymisesi eteen Vaikka lukio-opiskelu on itsenäistä ja joustavaa, on sinulla läsnäolovelvollisuus koulussa. Mikäli joudut olemaan poissa koulusta tilapäisesti, sinun on anottava lupa poissaololle aina etukäteen kansliasta saatavalla lomakkeella. Ryhmänohjaajasi voi myöntää hyväksyttävästä syystä luvan poissaoloon enintään kolmeksi päiväksi ja rehtori siitä pidemmäksi ajaksi. Toisen vuosikurssin opiskelijat Toisen vuosikurssin opiskelijana valmistaudut ottamaan oppilaitoksen seniorin roolin abeilta. Alkukevään potkiaiset ovat vanha lukiolaisperinne. Toisen vuoden opiskelijat järjestävät tämän iltajuhlan abien kunniaksi. Ohjelmasisällön on tarkoitus olla huumoripitoista, mutta abeja kunnioittavaa. Tilaisuuden järjestelyistä, kuten tilan varaamisesta, valvojien hankinnasta, tarvikkeista jne. vastaa opiskelijat itse. Tilaisuus on alkoholiton. Abien lähdön jälkeen seuraa vanhojen päivät ja tanssit, jolloin otat oppilaitoksen seniorin roolin. Vanhojen tanssit järjestetään iltatilaisuutena. Lähtökohta on, että kaikki toisen vuoden opiskelijat osallistuvat vanhojen tanssitapahtumaan. Tanssia ja muuta tapahtumaan liittyvää harjoitellaan liikunnan kurssilla LI4. Abit Lukion vanhimpana opiskelusi on viimeisten kurssien suorittamista ja kertauskurssien ja kirjoituksiin valmistautumisen aikaa. Eräs tärkeimmistä lukio-opiskelusi kohokohdista on penkkariaika. Sen suunnittelu on aloitettava heti abivuoden syksyllä. Rehtori pitää lukuvuoden alussa yhteisen keskustelun penkkaripäivästä abien kanssa. Penkinpainajaiset eli penkkarit ovat perinteinen abiturienttien juhla. Abit laativat päivän kululle erityisen ohjelman. Ohjelmaan sisältyy mm. yhteinen aamunavaus salissa, abigaala, koulukeskuksen koristelua, oppitunteja jne. 9

10 Penkkareissa on voimassa koulun järjestyssäännöt. Ohjelmasisällöissä tulee noudattaa hyvää makua ja käytöstä. Ohjelma ja sisällöt tarkastetaan etukäteen ja ne on toimitettava ajoissa. Ohessa muistilistaa abeille: abiluokka valitsee keskuudestaan vastuuhenkilöt, jotka ovat yhteydessä mm. rehtoriin, opettajiin ja muuhun henkilöstöön tehkää työnjako ja ryhmät vastaamaan eri asioista opetushenkilöstön lisäksi myös vahtimestarin, siistijöiden jne. tulee olla tietoinen tarpeistanne ja suunnitelmistanne mikäli järjestätte penkkariajelun, muistakaa sopia sekä kulkuvälineet että valvojat hyvissä ajoin Abit vs. Opet Vuosittain on järjestetty abit-vs.-opet kisailu. Mikäli tilaisuus järjestetään, keskustelkaa siitä ajoissa rehtorin kanssa. Tilaisuuden ohjelmasisältö tulee olla hyvän maun mukainen ja se tarkastetaan aina ennakkoon. Tilaisuus järjestetään kouluaikaan ja yleisönä on koko koulu. YO-juhla Syksyn ylioppilaat lakitetaan ja he saavat ylioppilastutkintotodistukset koko koulun itsenäisyyspäivän juhlan yhteydessä joulukuun alussa. Keväällä kouluvuosi huipentuu ylioppilasjuhlaan, joka on samalla koko koulun kevätjuhla. Juhlapäivä on aina viimeisen kouluviikon (vko 22) lauantai. Juhlaa varten harjoitellaan ylioppilaiden kanssa edellisenä päivänä, perjantaina iltapäivällä. Tällöin kaikki tulevat koulun juhlasaliin lakki mukanaan. Lakissa on oltava nimi. Juhlan kulku on jotakuinkin seuraava: yhteislaulu puhe-, musiikki-, ja tanssiesityksiä yläkoulun rehtorin puhe puhe-, musiikki-, ja tanssiesityksiä lukion rehtorin juhlapuhe todistusten jako ja lakitus Gaudeamus igitur ylioppilaan puhe suvivirsi Juhlan jälkeen abit muodostavat perinteisen kulkueen haudoille. Joku tai jotkut abeista vastaavat organisoinnista. 18-vuotta täyttäneen opiskelijan huoltajan Wilma-tunnukset: Huoltajan Wilma-tunnukset eivät toimi enää sen jälkeen, kun opiskelija täyttää 18 vuotta. Opiskelija ja huoltaja voivat sopia, että tunnukset toimivat myös 18 vuotta täyttäneen huoltajalla. Jos opiskelija toimittaa hänen ja huoltajan allekirjoittaman sopimuslomakkeen kansliaan, voidaan huoltajatunnukset aktivoida toimimaan. Lomake on kanslian eteisessä, ja sen voi toimittaa jo ennen kuin opiskelija täyttää 18 vuotta. 10

11 5. LUKIOKOULUTUS JA OPETUSSUUNNITELMA Lukio-opetus on jaettu kursseihin siten, että jokaiseen kurssiin kuuluu n. 38 oppituntia. Lukuvuosi jaetaan koulussamme kuuteen jaksoon. Jokaiselle jaksolle laaditaan oma työjärjestyksensä, jossa keskitytään tiettyihin aineisiin. Opiskelijan eteneminen ja opetusryhmien muodostuminen riippuu tällöin opiskelijoiden kurssivalinnoista. Tämän takia vuosiluokat ovat kadonneet kaikista lukioista, ja ne toimivat luokattomina. Lukion oppimäärä sisältää vähintään 75 kurssia. Lukio-opintoihin kuuluu pakollisia, syventäviä ja soveltavia kursseja. Kaikkien opiskelijoiden tulee suorittaa pakolliset kurssit. Lisäksi koulu tarjoaa syventäviä kursseja valittavaksi. Soveltavat opinnot voivat olla eheyttäviä kursseja, jotka sisältävät aineksia eri oppiaineista, menetelmäkursseja, saman tai muun koulutuksen järjestäjän tarjoamia ammatillisia opintoja ja muita opintoja. Soveltaviin kursseihin voivat kuulua myös taito- ja taideaineissa suoritettavat lukiodiplomit. Lukuvuoden opetussuunnitelma ja kurssitarjonta on esitelty aiemmin jaetussa kurssikuvausoppaassa. 5.1 Hyväksiluku ja osaamisen tunnustaminen Voit saada hyväksytyksi opinto-ohjelmaasi muissa oppilaitoksissa suoritettuja kursseja, mikäli ne ovat tavoitteiltaan ja keskeisiltä sisällöiltään lukiomme opetussuunnitelman mukaisia. Tällainen kurssi hyväksytään ko. oppilaitoksen antaman todistuksen perusteella. Todistuksesta on käytävä ilmi kurssin sisältö ja laajuus. Muualla (esim. kesälukiossa tai avoimessa yliopistossa) suoritettavien kurssien hyväksymisestä lukio-ohjelmaan on syytä neuvotella etukäteen rehtorin ja/tai aineenopettajan kanssa. 11

12 6. OPINTOJEN RAKENNE Opiskeluaika luokattomassa lukiossa on 2-4 vuotta. Rehtori voi perustellusta syystä myöntää sinulle suoritusajan pidennystä. Opinto-ohjelmaasi tulee sisältyä vähintään 75 kurssia. Siihen kuuluvat yhteisten oppiaineiden kaikki pakolliset kurssit (47 51 kurssia) ja vähintään 10 syventävää kurssia. Kokonaiskurssimäärällä ei ole ylärajaa. Yhdessä oppiaineessa voi kuitenkin suorittaa enintään 15 kurssia. Oppiaineen opinnoissa edetään pääsääntöisesti kurssien numerojärjestyksessä, ellei kurssioppaassa ole toisin mainittu. Voit muuttaa opinto-ohjelmaasi lukuvuoden aikana vain opinto-ohjaajan ja ryhmänohjaajan suostumuksella. Lukion valtakunnallinen tuntijako 12

13 7. KURSSIEN JA OPPIMÄÄRIEN ARVIOINTI 7.1 Koeviikko Luokattoman lukion kurssikokeet järjestetään kunkin jakson lopulla koeviikon aikana. työjärjestyksensä, josta käy ilmi kokeiden kertaustunnit ja kokeiden palautukset. Koeviikolla on oma Lukuvuoden koeviikot ovat viisipäiväisiä ja ne toteutetaan siten, että kunakin koeviikon päivänä ovat kunkin valintapalkin kurssien kokeet. 6. palkin koe sovitaan opiskelijoiden kanssa erikseen. Poikkeavasta kurssin arvioinnista tai koejärjestelystä sovitaan opettajan kanssa erikseen. Koeviikot ja -päivät löytyvät tämän oppaan lopussa olevista jaksotiedoista. 7.2 Kurssiarvosana Kukin kurssi arvioidaan itsenäisenä kokonaisuutenaan. Kurssin arvosanaan vaikuttavat kurssikoe, jatkuva näyttö opintojen edistyessä (tuntiaktiivisuus) sekä muut mahdolliset tuotokset (esim. tutkielma). Myös opiskelijan itsearviointi voidaan ottaa huomioon käyttämällä hyväksi muun muassa kurssin arviointikeskusteluja. Kurssi voidaan arvioida myös ilman kurssikoetta. Opettajat selvittävät arviointiperusteet kurssin alkaessa. 7.3 Numeroarviointi Lukioasetuksen määrittämin numero-arvosanoin arvioidaan kaikki pakollisten oppiaineiden oppimäärät, opetussuunnitelman perusteissa määritellyt valtakunnalliset syventävät kurssit sekä valinnaiset vieraat kielet. Numeroarvostelussa käytetään asteikkoa Arvosana 4 osoittaa heikkoja, 5 välttäviä, 6 kohtalaisia, 7 tyydyttäviä, 8 hyviä, 9 kiitettäviä ja 10 erinomaisia tietoja ja taitoja. Opinto-ohjauksesta annetaan suoritusmerkintä. Mikäli opiskelija pyytää, hän on oikeutettu saamaan suoritusmerkinnän liikunnasta ja sellaisista oppiaineista, joissa opiskelijan suorittama oppimäärä käsittää vain yhden kurssin sekä valinnaisista vieraista kielistä, mikäli opiskelijan suorittama oppimäärä niissä käsittää vain kaksi kurssia. Suoritusmerkintä on mahdollista pyytää vasta abitodistuksen saamisen jälkeen. 7.4 Muut arviointimerkinnät Jos kurssia ei arvioida numeroin, käytetään suoritusmerkintää S (suoritettu hyväksytysti), H (hylätty) ja K (keskeneräinen). Voit siis saada opinto-ohjelmaasi kuuluvasta kurssista merkinnän K, jos kurssin suorittaminen on keskeytynyt. Tähän voivat johtaa puutteelliset suoritukset kuten esim. puuttuva koe tai ennalta sovittujen tehtävien laiminlyönti. K-merkityn eli kesken jääneen kurssin suorittamisaikataulusta on sovittava opettajan kanssa viipymättä. Ellei opettaja ole antanut muuta päivämäärää, on kurssi suoritettava hyväksytysti loppuun viimeistään ennen seuraavan jakson loppua ja kuudennen jakson osalta seuraavan lukuvuoden ensimmäisen jakson aikana. Muussa tapauksessa K-merkintä poistetaan opintorekisteritiedostosta, jolloin kesken jäänyt kurssi on opiskeltava alusta alkaen uudestaan. 7.5 Aiheettomien poissaolojen vaikutus arviointiin Voimassaolevan lukiolain ( 25) perusteella...opiskelijan tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole myönnetty vapautusta. Opiskelijan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti. 13

14 Koska kurssisuorituksen arviointi perustuu koko kurssin aikana saatuun näyttöön, aiheettomat poissaolot alentavat kurssin arvosanaa. Mikäli poissaoloja on runsaasti, kurssi keskeytyy ja sinut poistetaan arviointikirjasta (kurssilla yli 6 tuntia; ½-kurssilla yli 3 tuntia). Luvattomia poissaoloja ei sallita, joten tunnilta poissaolon syy on selvitettävä kurssin opettajalle välittömästi. Alaikäisen opiskelijan poissaolot selvittää huoltaja. Mikäli et asu huoltajasi kanssa, sovi todistamismenettelystä rehtorin tai ryhmänohjaajan kanssa. Jos poissaolon taustalla on esim. oma jaksaminen tai mielialaan, perheeseen, kaverisuhteisiin liittyviä asioita, ratkaisua on mahdollista pohtia opiskeluhuollon tuella. Oppitunneilta poissaoloon päteviä syitä ovat esim. sairaus, autokoulun insinööriajo, liukkaan kelin ajo tai kirjallinen koe, kutsunnat ja etukäteen sovitut poissaolot toisen aineen tunnille osallistumisen takia. Näissäkin tapauksissa sinun on huolehdittava koulutyöstäsi. 7.6 Kurssin itsenäinen opiskelu Voit suorittaa jonkin oppiaineen kurssin myös itsenäisesti osallistumatta kontaktiopetukseen niiden jaksojen aikana, jolloin kurssia opetetaan. Ano kanslian eteisestä saatavalla lomakkeella oikeutta kurssin itsenäiseen opiskeluun opettajaltasi vähintään viikkoa ennen kurssin alkamista. Samalla sovit opettajasi kanssa kurssin suoritukseen vaadituista tehtävistä ja aikatauluista. Kurssikuvausoppaassa on mainittu, minkä kurssien opiskelu itsenäisesti ei ole mahdollista. 7.7 Hylätyn kurssikokeen uusiminen ja opinnoissa eteneminen Jos kurssisuorituksesi hylätään, saat uusia kurssin opiskelua välittömästi seuraavassa uusintakokeessa (ks. luku 12). Ilmoittaudu uusintakokeeseen aina kirjallisesti aineen opettajalle määräaikaan mennessä kanslian eteisestä saatavalla lomakkeella. Mikäli uusintakoekaan ei onnistu, sinun on opiskeltava kurssi uudelleen tai suoritettava se itsenäisesti tenttimällä. Tenttiin voit osallistua kerran ja hylätty tenttisuoritus edellyttää kurssin opiskelua uudestaan. Valtakunnallisessa opetussuunnitelmassa määrätään oppiaineittain ne kurssit, joiden suorittaminen hyväksytysti on edellytyksenä aineen opinnoissa etenemiseen (Lukioasetus 7 ). 7.8 Hyväksytyn kurssiarvosanan korotus Lukiossamme on voimassa seuraava hyväksytyn kurssiarvosanan korotuskäytäntö: 1. Hyväksyttyä kurssiarvosanaa voit korottaa pääsääntöisesti osallistumalla kurssille uudestaan tai tenttimällä se. 2. Sinulla on oikeus yrittää korottaa hyväksyttyä kurssiarvosanaa osallistumalla kurssin opiskelua välittömästi seuraavaan hyväksyttyjen kokeiden uusintakuulusteluun. 3. Arvosana korottajan on saatava uusintaan osallistumiselleen ao. opettajan lupa. 4. Kurssin opettaja merkitsee hyväksyntänsä ilmoittautumislomakkeeseen, joka on jätettävä kaikilta osin huolella täytettynä kansliaan. 5. Uusintatapauksissa parempi koetulos jää voimaan. Uusintakuulusteluun on aina ilmoittauduttava kirjallisesti määräaikaan mennessä kanslian eteisestä saatavalla lomakkeella. Myöhästyneitä ilmoittautumisia ei oteta huomioon. Mikäli jätät saapumatta uusintakuulusteluun, sinun katsotaan käyttäneen uusintaoikeutesi. Uusintakuulustelupäivä on tarkoitettu vain kolmella edellisellä jaksolla opiskeltujen kurssien kokeiden uusimiseen. Hyväksyttyjen kokeiden uusintapäiviä järjestetään puolivuosittain (ks. luku 12). Elokuussa järjestetään ylimääräinen uusintakuulustelupäivä, jolloin voi perustelluista syistä suorittaa myös hyväksyttyjen kurssien uusintoja (esim. kesätyö estänyt kesäkuun uusintaan osallistumisen). 14

15 7.9 Aineen oppimäärän arviointi Lukioaineen oppimäärä arvioidaan, kun olet opiskellut siihen kuuluneet kurssit. Oppiaineen kokonaisarvosana määräytyy opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien kurssiarvosanojen aritmeettisesta keskiarvosta. Opettaja voi kuitenkin painottaa oppimäärän loppupään kurssisuorituksia, jos osaamisnäyttösi sitä edellyttää. Aineen kokonaisarvosanan antaa opettaja, joka on arvostellut aineen opintoja viimeksi. Sitä ennen hän neuvottelee muiden sinua kyseisessä aineessa opettaneiden opettajien kanssa. Opiskelijan on suoritettava hyväksytysti vähintään 2/3 opinto-ohjelmansa mukaisista oppiaineen oppimäärän pakollisista ja syventävistä kursseista. Tällöin jokainen opiskeltu valtakunnallisen opetussuunnitelman mukainen pakollinen ja syventävä kurssi on mukana oppiaineen koko oppimäärän arvostelussa eikä mitään kurssisuoritusta vo i poistaa jälkikäteen Lukion oppimäärän suorittaminen Olet suorittanut lukion oppimäärän, kun olet suorittanut hyväksytysti kaikkien opinto-ohjelmaasi kuuluvien oppiaineiden oppimäärät edellä mainituin ehdoin. Ennen lukion päättötodistuksen antamista sinulla on mahdollisuus osallistua oppiaineen erilliseen (suulliseen) kuulusteluun, johon voi kuulua myös kirjallisia tehtäviä. Kuulusteltavan oppimäärän laajuus määräytyy sinun opintoohjelmastasi. Suullisiin kuulusteluihin ilmoittaudutaan tammikuussa. Ilmoittautumisten perusteella laaditaan tenttiaikataulu. Mikäli osoitat suullisessa kuulustelussa suurempaa kypsyyttä ja aineen hallintaa kuin kurssien arvioinnista määräytyvä arvosana osoittaa, oppiaineen arvosanaa voidaan korottaa Todistukset Jakson aikana suoritetuista opinnoista annetaan jaksotodistus, joka on katsottavissa opiskelijahallintajärjestelmästä WILMA-käyttöliittymän kautta. Kevätlukukauden päätteeksi jaetaan paperiversio jaksotodistuksesta. Päättötodistuksen saat suoritettuasi koko lukion oppimäärän. Päättötodistus on puolestaan ylioppilastutkintotodistuksen saamisen edellytys. Lukion keskeyttävä oppilas saa erotodistuksen, josta käyvät ilmi hänen lukiossa suorittamansa opinnot. Ns. abitodistus jaetaan abeille neljännen jakson jälkeen. Tarkka aikataulu tarkentuu alkukeväästä. 8. OPINTOJEN OHJAUS Ohjauksen tavoitteena on tukea sinua lukio-opintojen eri vaiheissa sekä kehittää valmiuksiasi tehdä koulutusta ja elämänuraa koskevia valintoja ja ratkaisuja. Tärkeää on riittävä opastus kurssivalinnoissa ennen lukio-opintojen alkua, jatkuva seuranta ja tuki lukio-opintojen aikana ja niiden loppuvaiheessa tuleviin jatko-opintoihin ohjaus ja niistä sekä hakumenettelyistä tiedottaminen. Ohjaustoiminta on koko henkilökunnan yhteinen tehtävä. 8.1 Työnjako Koulutusjohtaja/Rehtori vastaa koulun toiminnasta ja luo riittävät edellytykset ohjaustoiminnan onnistumiselle ja koordinoi tiedottamista, laatii kurssitarjottimen, hyväksyy muualla suoritetut opinnot. 15

16 Opinto-ohjaaja huolehtii opinto-ohjauksen koordinoinnista lukiossa, huolehtii pääsääntöisesti lukio-opintojen ja ylioppilastutkinnon suunnittelun ja kurssivalintojen ohjauksesta sekä ammatilliseen suuntautumiseen ja jatko-opintoihin ohjaamisesta, toimii yhteistyössä yläkoulujen ja muiden yhteistyökumppaneiden (mm. työvoimatoimisto, yritykset, muut oppilaitokset) kanssa ja huolehtii tiedonkulusta näiden välillä. Ryhmänohjaaja ohjaa ryhmänsä opiskelijoita käytännön asioissa, seuraa opintojen etenemistä ja poissaoloja, huolehtii tiedonkulusta ryhmälleen, pitää yhteyttä huoltajiin tarvittaessa, toimii yhteistyössä muiden opiskelijoiden ohjaukseen osallistuvien kanssa. Aineenopettaja ohjaa oman aineensa opiskelussa pitää aineopoa 1 tunti/viikko, joka kirjataan opettajan työjärjestykseen ohjaa ylioppilaskirjoitusten suunnittelussa ja niihin valmistautumisessa oman aineensa osalta, seuraa poissaoloja ja opiskelijaa ja tiedottaa tarvittaessa ryhmänohjaajalle tai opinto-ohjaajalle. Muu henkilökunta Terveydenhoitaja, koulukuraattori, koulupsykologi, koulusihteeri (mm. ylioppilaskirjoituksiin ilmoittautuminen, tutkinnon suorittamisen seuranta), yläasteen erityisopettaja osallistuvat opiskelijoiden ohjaukseen oman työnkuvansa kautta. Lukuvuoden ryhmänohjaajat: 15A Markku Mäkeläinen 15B Sari Viitala 14A Marjatta Sydänmaa 14B Anne Hinkkanen 14C Riitta Tani 13A Satu Kuokkanen 13B Vesa Leinonen 13C Tuula Lahti 12 (4.vuoden) Helena Puukka Kukin ryhmänohjaaja pitää ohjaustuokioita ryhmälleen (tavallisimmin maanantaisin klo ), joihin säännöllinen osallistuminen on osa opinto-ohjauskurssia. Maanantaiset tuokiot käytetään ryhmäkohtaiseen ohjaukseen tai tarvittaessa koulun yhteiseen toimintaan. Lisäksi ryhmänohjaajat ovat valmiita antamaan henkilökohtaista ohjausta. Opinto-ohjaaja antaa ohjausta sekä luokkamuotoisilla tunneillaan että vastaanotollaan. Myös lukion tutorit ovat osaltaan opastamassa ja ohjaamassa uusia lukiolaisia. 8.2 Henkilökohtainen työjärjestys Lukuvuoden jokaista jaksoa varten on laadittu kurssitarjotin. Tarjottimet on tehty opiskelijoiden viimekeväisten kurssivalintojen perusteella. Tehtäväsi on tarkistaa ainevalinnat ja henkilökohtaiset työjärjestykset siten, että suunnittelemasi opinto-ohjelma toteutuu lukuvuoden aikana parhaalla mahdollisella tavalla. Tarkista valinnat omalla käyttäjätunnuksellasi WILMA-opiskelijarekisteristä osoitteesta Kurssivalinnat on tarkoitettu sitoviksi. 16

17 8.3 Erityinen tuki lukiossa Erityisen tuen tarkoituksena on auttaa ja tukea opiskelijaa siten, että hänellä on tasavertaiset mahdollisuudet suorittaa lukio-opintonsa. Erityistä tukea tarvitsevat sellaiset opiskelijat, jotka ovat tilapäisesti jääneet jälkeen opinnoissaan tai joiden opiskelun edellytykset ovat heikentyneet vamman, sairauden tai muun vastaavan syyn vuoksi. Lisäksi erityisen tuen piiriin kuuluvat opiskelijat, jotka tarvitsevat psyykkistä, sosiaalista tai omaan elämäntilanteeseensa liittyvää tukea. Erityisen tuen muotoja Keuruun yhteiskoulun lukiossa ovat opiskelijahuoltotyö, tehostettu opintojen ohjaus, ryhmäohjaus ja erityisopetus. Lukion erityisopetuksen tavoitteena on tukea opiskelijaa kaikissa oppimisen ongelmissa. Erityisen tuen piiriin kuuluvissa asioissa pyritään toimimaan yhteistyössä huoltajien kanssa. Erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat kartoitetaan lukio-opintojen alussa. Tunnistaminen perustuu: perusopetuksesta saatuun tietoon ja aikaisempaan koulumenestykseen opettajien ja opiskelijahuoltohenkilöstön tekemiin havaintoihin oppimisen lähtötasokartoitusten tuloksiin Lähtötasokartoituksina opiskelijoille tehdään matematiikan taitojen kartoitus ja lukitaitojen kartoitus. Erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat pyritään ohjaamaan oppiaineiden nivelkursseille ja opiskeluvalmiuksia kehittävälle OP4 kurssille. Jos mahdollinen kielenkehityksen häiriö tulee ilmi vasta lukiossa, tukitoimien suunnittelu ja toteuttaminen tulee aloittaa välittömästi. Opiskelun erityisjärjestelyjen tavoitteena on vaikuttaa oppimis- ja koetilanteisiin niin, että opiskelijalla on paremmat mahdollisuudet näyttää osaamisensa. Erityisjärjestelyjä ovat esimerkiksi suulliset kokeet, lisäaika kokeeseen, erillinen tila kokeeseen, mahdollisuus täydentää koevastausta suullisesti, mahdollisuus saada muistiinpanot etukäteen, mahdollisuus käyttää tietokonetta oppitunneilla ja kokeissa. Tukitoimet suunnitellaan yhdessä aineenopettajien kanssa. Erityistä tukea tarvitsevaa opiskelijaa autetaan hakemaan erityisjärjestelyjä ylioppilastutkintoa varten. 9. OPPILAITOSTEN VÄLINEN YHTEISTYÖ JA YRITTÄJYYSOPINNOT Keuruun yhteiskoulun lukiossa on kehitetty oppilaitosten yhteistyötä ja -toimintaa siten, että sinulla on mahdollisuus monipuolisiin, laadukkaisiin ja yksilöllisiin opintoihin jo lukioaikana. Tavoite on että opintosi vastaavat sisällöllisesti ja toiminnallisesti mielenkiintoasi, ammatillisia tavoitteitasi, mahdollisesti harrastuksiasi, ja tulevaisuudensuunnitelmiasi. Laaja-alaisten opintojen mielekkyyttä lisää se, että voit liittää muualla suorittamiasi opintoja osaksi lukio-ohjelmaasi. Samoin jotkut lukioajan opinnot ovat samalla jo osa mahdollisesti edessäsi olevia yliopisto- tai ammattikorkeakouluopintoja. Käytä rohkeasti hyväksesi näitä yhteisopiskelumahdollisuuksia. Niitä on suunniteltu erityisesti sinua varten. Myös kansalaisopiston kurssitarjonnasta löytyy monia mielenkiintoisia opintojaksoja. 9.1 Yhdistelmäopinnot Yhdistelmäopinnoilla tarkoitetaan sitä, että sinulla on lukion ohella mahdollisuus suorittaa myös ammatillinen perustutkinto eli käytännössä kolme tutkintoa a) lukion koko oppimäärä b) ammatillinen perustutkinto c) ylioppilastutkinto Tällainen kolmen tutkinnon opiskelusuunnitelma on aina sinulle täysin yksilöllinen ja vain sinulle suunniteltu. Opiskelu räätälöidään jakso jaksolta vähintään vuodeksi eteenpäin. Eräässä jaksossa teet normaalisti lukio-opintoja ja jossakin muussa jaksossa oletkin välillä ammatillisissa opinnoissa. Osan pystyt tekemään itsenäisesti ja osan teet oikeilla työpaikoilla, ns. työssä oppimassa. Tutkinnot tehdään yhteistyössä ammatillisen koulutuksen tarjoajien kanssa (JAO, MSKK). Voit suorittaa yhdistelmäopinnot lähestulkoon kaikilla niillä ammattialoilla, joiden koulutusta ko. oppilaitokset tarjoavat. Yhdistelmätutkintoasioissa sinua auttavat opinto-ohjaaja, rehtori ja ammatilliset oppilaitokset. Tutustu ammatillisiin aloihin ko. oppilaitosten www-sivuilla. Opetus ja ruokailu ovat maksuttomia, muut opiskelukustannukset vaihtelevat 17

18 aloittain. Matkakustannuksista opiskelija huolehtii itse (huom. Kelan koulumatkatuki). Opinnot ajoittuvat neljälle lukuvuodelle. Ammatillisen tutkinnon ohella lukiota suorittavia kahden tutkinnon opiskelijoita on tuttuun tapaan mukana koulutyössämme eri jaksoilla. 9.2 Ammatilliset vaihtojaksot Ammatilliset vaihtojaksot on Jyväskylän ammattiopiston ja Mäntän seudun koulutuskeskuksen kanssa sovittu yhteistyömalli, joka mahdollistaa tutustumisen ammatillisiin opintoihin ja yhdistelmäopintoihin. Vaihtojaksoista saat tukea jatko-opiskelupaikan ja ammatinvalinnan ratkaisuihin sekä vaihtelua lukio-opintoihin. Ammatillisia jaksoja on valittavissa koko lukuvuoden ajan ja tarjonta on monipuolista. Vaihtojakson pituus on yksi jakso. Sen aikana opiskellaan 5-7 opintoviikkoa ammatillisia opintoja. Suoritetut opinnot hyväksiluetaan lukion soveltaviksi kursseiksi. Lisätietoja ja hakeutumisohjeita saat opinto-ohjaajalta. 9.3 Keuruun seudun yhteistoimintaopinnot Lukuvuoden yhteistoimintaopinnot on esitelty keväällä jaetussa kurssikuvausoppaassa. Kurssit järjestetään pääsääntöisesti kouluajan ulkopuolella. Osa kursseista on maksullisia. Yhteistoiminnan kurssitarjottimelta löytyvät seuraavat kurssit: Pop/ Jazz-lauluyhtyekurssit Järjestyksenvalvojakurssi Hygieniapassi Tukiviittomakurssi Ensiapu 1 ja 2 Kuljettajakurssi Tukiviittomakurssi Bridge-kurssi Muu kansalaisopiston kielitarjonta Kunkin kurssin alkaminen varmistuu alkusyksystä. Ilmoittautuminen tehdään opinto-ohjaajalle kolme viikkoa ennen kurssin alkua tai mahdollisesti suoraan WILMA:n kurssivalintajärjestelmässä. Kansalaisopiston kursseille on ilmoittauduttava lisäksi suoraan kansalaisopistoon. 9.4 Yrittäjyysopinnot Keuruun yhteiskoulun lukiossa panostetaan myös yrittäjyyskasvatukseen. Yrittäjyys näkyy paitsi teemapäivinä ja paikallisen elinkeinoelämän kanssa tehtävänä yhteistyönä, myös vapaavalintaisina yrittäjyysopintoina, joiden laajuus vaihtelee liikeideasta ja työmäärästäsi riippuen yhdestä kymmeneen kurssiin. Yrittäjyysopinnot valinneet opiskelijat perustavat toimivan miniyrityksen (NY-yrityys, osuuskunta tms.) lukuvuoden ajaksi. Yritys toimii "oikeilla" markkinoilla tarjoten tuotteita tai palveluita asiakkaille. tiedot NY-mallista löytyvät www-osoitteesta Lukiodiplomit Lukiossa opiskellessa sinulla on mahdollisuus suorittaa lukiodiplomi taito-taideaineissa osoituksena osaamisesta ja harrastuneisuudesta kyseisillä aloilla. Lukiodiplomit täydentävät muiden lukio-opintoihin liittyvien erillisten näyttöjen tavoin lukion päättötodistuksen ja ylioppilastutkintotodistuksen osoittamaa osaamista. Opetushallitus on vahvistanut valtakunnalliset lukiodiplomin suorittamisen ehdot, arviointikriteerit ja todistuksen muodon. Lisätietoja Opetushallituksen verkkosivuilla ( ja aineen opettajilta. 18

19 10. KEURUUN LUKION OPETUS JAKSOITTAIN Jakso Koe Palkki/h h Tunnit ma ja ke klo 14 ja pe klo 8 FY08.0 TE04.0 RAB306.0 RAB204.0 IAB301.0 TE01.1 MAA14.1 ÄI01.1 MAB h ENA12.0 BI05.0 HI07.0 KU05.0 KU06.0 KE01.1 UE02.1 ÄI04.1 ENA h RUB03.1 MAB09.0 SAB204.0 SAB306.0 ÄI07.0 MAA14.2 HI03.1 ENA h TT01.0 PS06.0 RUB12.0 YH01.1 GE01.1 MAA h MAB07.0 RUB08.0 MAA10.0 FY04.0 PS01.1 ÄI01.2 MU02.1 sov. 6. 6h Ma 8-10 (harrastepalkki). Ykkösten KU ja LI tähän palkkiin 4 h (ei ma) GE06.0 RUB11.0 HI05.0 ENA10.1 FI01.1 MAA05.1 Koe 6. 2h LI01.T LI01.2 KU h KU02.1 MU01.3 2h Ke 8.00: JL01.0 ET Jakso Palkki/h h Tunnit ma ja ke klo 14 ja pe klo 8 SAB205.0 SAB307.0 MAB01.0 LI09.0 RAB307.0 RAB205.0 MAA01.1 RUB01.1 YH h Tähän vanhojen tanssia 3h (LI4.1) BI06.0 PS04.0 ENA01.1 ENA07.2 HI03.2 RUA h FI02.0 MU08.0 MU09.0 VEB301.0 IAB302.0 PS01.2 MAA06.1 ÄI08.2 BI h KE04.0 GE05.0 UE01.1 ÄI08.1 MAB04.2 ENA01.2 ENA04.2 ÄI h RUA01.0 KU04.0 MAA12.0 ÄI02.1 MAA01.2 FY01.1 GE02.1 YH02.1 sov. 6. 6h Ma 8-10 (harrastepalkki). Ykkösten KU ja LI tähän palkkiin 4 h (ei ma) TT02.0 HI04.1 RUB04.1 ENA h LI01.T LI01.2 KU h KU02.1 MU01.3 2h Ke 8.00: JL01.0 ET01.0 Koe 3. Jakso Palkki/h h Tunnit ma ja ke klo 14 ja pe klo 8 RAB308.0 RAB206.0 VEB302.0 IAB303.0 FY05.0 LI05.0 ÄI02.2 BI h Tähän vanhojen tanssia 3h (LI4.2) ENA09.0 KE07.0 UE04.0 MAA02.2 MU01.2 HI01.1 RUB h RUA02.0 KE05.0 ENA08.0 ENA01.3 ÄI09.1 MAB05.1 MAA06.2 HI h BI03.0 KU07.0 MAA11.0 FI03.0 RUB06.0 ÄI05.1 FY01.2 PS h PS05.0 SAB308.0 SAB206.0 TT03.0 YH02.2 ENA05.1 MAA02.1 ENA02.1 sov 6. 6h Ma 8-10 (harrastepalkki). Ykkösten KU ja LI tähän palkkiin 4 h (ei ma) MAA13.0 GE03.0 UE03.1 ÄI04.3 YH h LI01.T LI01.2 KU h KU02.1 MU01.3 2h Ma 8.00: MU05.0 KU13 2h Ke 8.00: JL01.0 MU12.0 KU14 ET

20 4. Jakso Koe Palkki/h h Tunnit ma ja ke klo 14 ja pe klo 8 RUB02.1 VEB303.0 KE06.0 RAB309.0 RAB209.0 TE05.0 UE05.0 FY09.0 ÄI05.3 MAA h Tähän vanhoja tansseja 3h (LI4.1 ja LI4.2) RUA03.0 MAA16.0 KE01.2 HI h BI04.0 YH04.0 MAB05.2 RUB04.2 RUB h FY02.0 MAA15.0 UE06.0 GE04.0 MAA07.1 ENA02.2 YH03.2 ÄI h MAB02.0 YH05.0 BI09.0 PS02.2 ENA02.3 RUB04.3 ENA05.2 ÄI09.2 sov. 6. 6h Ma 8-10 (harrastepalkki). Ykkösten KU, MU ja LI tähän palkkiin 4 h (ei ma) FI04.0 PS07.0 SAB209.0 SAB309.0 ENA10.2 BI02.2 MAA07.2 4h Abien kurssit KU13 MU05.0 4h Wanhojen kurssit KU14 MU h KU01.3 LI02.2 LI h LI01.3 LI02.1 KU01.2 2h Ke 8.00: JL02.0 ET02.0 ET Jakso Koe Palkki/h h FY03.0 ENA03.1 BI01.2 ÄI06.1 UE03.2 MAA h KE02.0 HI06.0 GE01.2 ENA03.2 KU02.3 MAB06.1 RUB h VEB304.0 TE02.0 RUB03.2 UE01.2 FY01.3 MAA08.2 YH02.3 RUB h IAB304.0 FY06.0 ÄI03.1 TE01.2 FI01.2 GE h RUA05.0 MAB03.0 MAA03.1 KE01.3 MU02.2 HI02.2 ENA05.3 sov 6. 6h Ma 8-10 (harrastepalkki). Ykkösten KU, MU ja LI tähän palkkiin 4 h (ei ma) ÄI10.0 MAB06.2 ENA06.1 HI h KU01.3 LI02.2 LI h LI01.3 LI02.1 KU01.2 2h Ke 8.00: JL02.0 ET02.0 ET jakso Koe Palkki/h h MAB08.0 KE03.0 UE03.3 MAA09.1 RUB05.3 RUB h RUB07.0 ÄI03.2 MU01.1 UE02.2 ENA h VEB305.0 KU03.0 LI03.0 MAA09.2 ENA06.2 HI04.3 ENA h IAB305.0 RUA06.0 TE03.0 ÄI11.0 FY07.0 GE02.3 HI02.3 MAA h PS03.0 ÄI06.3 KU02.2 BI02.3 MAA04.1 sov. 6. 6h Ma 8-10 (harrastepalkki). Ykkösten KU, MU ja LI tähän palkkiin 4 h (ei ma) ENA11.0 HI04.2 ÄI h KU01.3 LI02.2 LI h LI01.3 LI02.1 KU01.2 2h Ke 8.00: JL02.0 ET02.0 ET

21 Kursseja erikseen sovittavina ajankohtina tai kouluajan ulkopuolella pidettävät kurssit KAR1 KA1.0 KJK1.0 YT01.0 YT02.0 YT03.0 YT04 YT05.0 LI06.0 LI07.0 LI10.0 KUO01.0 OP05 PS08.0 PS09 KK1.0 OP02 ENA13 LI12 LI13 LI08.0 Harrastepalkkiin (ma ja ke klo 8.00) mahdollisesti tulevat kurssit UV01.0 UV05.0 UV09.0 TA01.0 KU10.0 KU08.0 KU09.0 KU12 KU11.0 OPE1.1 IT01.0 TN02 TN01.0 MU07.0 Harrastepalkkiin (ma ja ke klo 8.00) mahdollisesti tulevat kurssit UV02.0 UV06.0 UV010.0 TA02.0 TS01.0 TS02.0 TS03 IT02 Harrastepalkkiin (ma ja ke klo 8.00) mahdollisesti tulevat kurssit UV03.0 UV07.0 UV011.0 TK01.0 TN03.0 Harrastepalkkiin (ma ja ke klo 8.00) mahdollisesti tulevat kurssit UV04.0 UV08.0 UV012.0 IT03.0 MU06.0 Mahdollisesti toteutettavat kurssit tai itsenäiset suoritukset FI05.0 BI08.0 HI10.0 YH06.0 LI11 MU03.0 MU04.0 MU10.0 BI

22 Keuruun lukion opetustarjonta Merkintä - *.1 tarkoittaa että kurssista on useampi ryhmä, - *.0 tarkoittaa että kurssista on vain tämä yksi ryhmä Aine I II III IV V VI AI ENA RUA RUB SAB 204= = = =309 RAB 204= = = =309 IAB (4.0) (5.0) VEB (3.0) (4.0) (5.0) MAA MAB BI GE FY (2) 11.0 (2) 11.0 (2) 6.0 KE UE

23 UO 1.0 (2) 1.0 (2) 1.0 (2) 2.0 (2) 2.0 (2) 2.0 (2) FI (3.0) (4.0) 1.2 ET 2.0 (2) 2.0 (2) 2.0 (2) PS HI YH MU 1.3 (2) 1.3 (2) 1.3 (2) 5.0 (4) (2) 12.0 (4) (2) 9.0 KU 1.1 (2) 1.1 (2) 1.1 (2) 1.2 (2) 1.2 (2) 1.2 (2) 2.1 (2) 2.1 (2) 2.1 (2) 1.3 (2) 1.3 (2) 1.3 (2) (7.0) (2) 13.0 (4) (2) 14.0 (4) LIT 1.T (2) 1.T (2) 1.T (2) 2.2 (2) 2.2 (2) 2.2 (2) 1.3 (2) 1.3 (2) 1.3 (2) LIP 1.2 (2) 1.2 (2) 1.2 (2) 2.3 (2) 2.3 (2) 2.3 (2) 2.1 (2) 2.1 (2) 2.1 (2) LITP 4.1 (3) 4.2 (3) 4.1 (3) (3) UV 2h 2h 2h 2h 2h 2h 2h 2h 2h 2h 2h 2h TA 4h 4h 4h (4h) (4h) (4h) TE 1.1 (5.0) TT OPO 1.0 haj. 1.0 haj. 1.0 haj. 1.0 haj. 1.0 haj. 1.0 haj. 3.0 haj. 3.0 haj. 3.0 haj. 3.0 haj 3.0 haj. 3.0 haj. Harrastekurssit ma ja ke klo 8.00: IT1, IT2, IT3, KU8, KU9, KU10, KU11, MU6, MU10, TN1, TN2, TN3, TS1, TS2, ke klo 8.00: JL1, JL2, ET1, ET3 Kouluajan ulkopuolella toteutuvat ENA13, KAR1, KA1, KJK1, KK1, KUO1, LI6, LI7, LI12, LI13, LI14, OPO2, OPO5, RAB210=310, RUA10, RUB13, SAB210=310, VEB310 Yhteistoiminta-kurssit YT1 YT6 (Katso kurssikuvausopas), Mahdollisesti toteutettavat tai itsenäisesti suoritettavat BI8, FI3, FI4, FI5, HI9, HI10, IAB4, IAB5, MU3, MU4, PS9, TA3, TA4, VEB3, VEB4, VEB5, YH6 Verkkokurssit Katso verkkokurssitarjonta osoitteesta: 23

24 11. YLIOPPILASTUTKINTO Ylioppilastutkintoasetus (1192/1998) sekä ylioppilastutkintolautakunta määräyksineen säätelevät ylioppilastutkintoa tarkasti. Sen tähden jokaisen lukiolaisen on tunnettava tutkinnon pelisäännöt. Niihin on perehdyttävä huolella (ohjeita löydät mm. nettiosoitteesta: Myös koulumme kotisivuilla on asiasta päivitettyä tietoa. Ylioppilastutkintoon valmistautuvat abit saavat kokeesta erillistä suullista ja kirjallista informaatiota lukuvuoden aikana. Tiivis tietopaketti ilmoittautumislomakkeineen löytyy Abin oppaasta Opas jaetaan kaikille kirjoituksiin osallistuville lukion kirjoitusinfo-tilaisuuksissa Ylioppilastutkinnon rakenne Tutkintoon kuuluu vähintään neljä koetta. Äidinkielessä järjestettävä koe on kaikille pakollinen. Kolme muuta pakollista koetta kokelas valitsee ryhmästä, johon kuuluvat toisen kotimaisen kielen koe, vieraan kielen koe, matematiikan koe ja reaaliaineissa järjestettävä koe Reaalikokeet Seuraavista oppiaineista järjestetään oma kokeensa: evankelis-luterilainen uskonto, ortodoksinen uskonto, elämänkatsomustieto, psykologia, filosofia, historia, yhteiskuntaoppi, fysiikka, kemia, biologia, maantiede ja terveystieto. Kokelas voi suorittaa joko vain yhden reaaliaineen kokeen tai halutessaan useampia. Yhdellä tutkintokerralla järjestetään kaksi reaaliaineiden koepäivää noin viikon välein (ks. jäljempänä syksyn 2015 ja kevään 2016 koepäivät). Yhtenä koepäivänä voi osallistua vain yhden reaaliaineen kokeeseen, joten yhdellä tutkintokerralla voi suorittaa enintään kaksi reaaliaineen koetta. Niihin ilmoittaudutaan sitovasti samalla kuin muihinkin tutkintokerran kokeisiin. Tutkintoa hajauttamalla voi halutessaan osallistua useamman reaaliaineen kokeeseen. Reaalikokeeseen osallistuvalta edellytetään, että hän on opiskellut vähintään tämän oppiaineen pakolliset kurssit (tai vähintään kaksi kurssia). Tehtävät laaditaan kussakin aineessa valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa määrättyjen pakollisten ja syventävien kurssien pohjalta. Lisäksi kunkin reaaliaineen kokeessa tulee olemaan 1-4 oppiainerajat ylittävä tehtävää Äidinkielen koe Äidinkielen koe on kaksiosainen. Kokelaan tulee osallistua samalla tutkintokerralla sekä tekstitaidon kokeeseen että esseekokeeseen. Ne sijoitetaan tutkintoaikatauluun siten, että tekstitaidon koe on hyvissä ajoin ennen esseekoetta. Äidinkielen arvosana määräytyy näiden kokeiden painotetun yhteispistemäärän perusteella Pääkohtia voimassa olevista ylioppilaskirjoitusten määräyksistä ja ohjeista Voit osallistua ylioppilaskokeeseen suoritettuasi ennen kirjallisia kokeita asianomaisen tutkintoaineen pakolliset kurssit. Vieraan kielen lyhyen oppimäärän kokeeseen on oikeus osallistua, kun olet opiskellut vähintään kolme lukiokurssia tätä kieltä. Rehtorin päätöksellä kokeeseen voi osallistua oppilas, joka ei ole opiskellut edellä tarkoitettuja oppimääriä, jos hänellä voidaan katsoa olevan riittävät edellytykset kokeesta suoriutumiseen. Ylioppilastutkinnon voi hajauttaa suorittamalla pakolliset kokeet 1-3 perättäisen suorituskerran aikana. Yksittäisen kokeen pakollisuutta tai ylimääräisyyttä ei voi muuttaa tutkinnon kuluessa. Tutkinnon suorittaminen katsotaan aloitetuksi, kun opiskelija ilmoittautuu ensimmäisen kerran tutkintoon. Tästäkin syystä oman kirjoitusohjelman ja -aikataulun suunnittelu kannattaa aloittaa hyvissä ajoin. Ylioppilastutkinto tulee valmiiksi, kun olet suorittanut hyväksytysti neljä pakollista koetta (AI sekä valinnan mukaan kolme seuraavista kokeista: RU, VIERAS KIELI, MA, RE), joista vähintään yhdessä on suoritettu tasoltaan vaativampi koe, joko A-tason vieras kieli tai pitkä matematiikka. Pakollisten kokeiden lisäksi voit osallistua yhteen tai useampaan ylimääräiseen kokeeseen. 24

25 Ylioppilaskokeen tehtävät laaditaan tuntijakopäätöksessä määrättyjen valtakunnallisten pakollisten ja syventävien oppimäärien mukaisesti, joten mahdollisimman monen kurssin opiskelu ennen koetta on paikallaan! Tutkintoa voi täydentää myöhemmin uusilla aineilla sen jälkeen, kun ylioppilastutkinto on suoritettu hyväksytysti. Hylätyn pakollisen kokeen saa uusia kaksi kertaa tätä tutkintokertaa välittömästi seuraavien kolmen tutkintokerran aikana. Jollei hylättyä koetta saada määräajassa hyväksytysti suoritetuksi, on tutkinto kokonaisuudessaan uusittava. Hylätyn vaativamman tason pakollisen kokeen voi uusiessaan vaihtaa saman aineen lyhyemmän oppimäärän kokeeseen edellyttäen, että kokelaan pakollisiin kokeisiin sisältyy yksi vaativampi koe. Lyhyempään oppimäärään perustuvan kokeen suorittaminen katsotaan alkuperäisen kokeen uusimiseksi. Hylätyn ylimääräisen kokeen saa uusia kaksi kertaa ilman aikarajaa, mutta kokeen tasoa ei voi vaihtaa. Hyväksyttyä koetta saa yrittää korottaa yhden kerran ilman aikarajaa. Seuraavassa lukuvuoden ylioppilaskirjoitusten aikataulut ja koepäivät. 25

26 Syksyn 2015 ylioppilastutkinto ja koepäivät Ylioppilaskirjoitusten kirjalliset osat järjestetään Keuruun yhteiskoulun lukion auditoriossa ja kuuntelut kielistudiossa. Koepaikalle saavutaan 0,5 h ennen koetilaisuuden alkamisaikaa. Kuullunymmärtämiskokeet ma 7.9. ti 8.9. ke 9.9. toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä ruotsi, A- ja B-taso suomi, A- ja B-taso vieras kieli, pitkä oppimäärä englanti saksa ranska venäjä/espanja vieras kieli, lyhyt oppimäärä saksa ranska espanja englanti venäjä/italia Kirjalliset kokeet pe ma ke pe ma ke pe ma äidinkieli, suomi ja ruotsi, tekstitaidon koe psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia vieras kieli, pitkä oppimäärä toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä äidinkieli, suomi ja ruotsi, esseekoe suomi/ruotsi toisena kielenä -koe matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto vieras kieli, lyhyt oppimäärä 26