Perustuslakivaliokunnan kokous n:o 37 tiistaina kello 10.00

Transkriptio

1 Perustuslakivaliokunnan kokous n:o 37 tiistaina kello ) Nimenhuuto 2) Päätösvaltaisuus 3) HE 49 postitoimintalalnsäädännöksi - Ilmoitetaan saapuneeksi. Eduskunnan päätöksen mukaisesti valiokunnan on annettava asiasta lausunto liikennevaliokunnalle. 4) HE 26 laeiksi joustavaa eläkeikäjärjestelmää koskevan lainsäädännön tarkistamiseksi - I käsittely jatkuu, OTL Karapuun lausunto. - Professori Kaarlo Tuori Päätetään jatkokäsittelystä. 5) HE 36 vuoden 1993 kolmanneksi lisätalousarvioksi - Professori Mikael Hiden - Professori Antero Jyränki Päätetään jatkokäsittelystä. 6) Täysilukuisuus 7) Ed. Mäkelän ym. kirjelmä, joka sisältää muistutuksen apulaisoikeuskanslerin la apulaisoikeusasiamiehen virkatoimen lainvastaisuudesta - Kansliapäällikkö Risto Jaakkola Uudenmaan lääninhallitus Päätetään jatkokäsittelystä. Ed. Lahtisen vm. kirjelmä, loka sisältää muistutuksen valtioneuvoston jäsenen virkatoimen lainvastaisuudesta - I käsittely jatkuu 8)

2 2 Ent. ulkoasiainministeri Väyrysen selitys. 9) LA 12 laiksi edustajanpalkkiosta annetun lain 1 5:n muuttamisesta ja LA 14 laiksi väliaikaisesta poikkeuksesta edustajanpalkkiosta annettuun lakiin Lähetekeskustelu mietinnön laatimiseksi. 10) Muut mahdolliset asiat 11) Seuraava kokous on tiistaina klo ) Kokouksen päättäminen Antero Jyränki/ PeV P.M. HE 36/1993 (v III lisätalousarvio) HM:n uusitussa VI luvussa, joka tuli voimaan , on 69.3, joka kuuluu seuraavasti: 11 Eduskunnalle annetaan hallituksen esitys lisätalousarvioksi, jos talousarvion muuttamiseen on välttämätöntä tarvetta." Uudistusta valmistellut komitea totesi, ettei muutoksella tavoiteltu muutosta silloiseen, aikaisempaa tiukempaan lisäbudjetointikäytäntöön. Sinänsä lisäbudjetti-instituutio merkitsee budjetin täydellisyysperiaatteen rikkoutumista. Tavoitteenahan on, että talousarvioon otetaan varainhoitovuoden kaikki tulot ja menot, mikä on tärkeää yleiskatsauksellisuuden takia, ja senkin vuoksi että eri tulo- ja menokohtien keskinäinen tärkeysjärjestys voidaan jotenkin arvioida. Jos täydellisyysperiatteesta pahasti poiketaan, budjetti ei pysy lainkaan päättävän orgaanin hallinnassa. HM VI luku edellytti myös vanhassa muodossaan, että vahvistettuun tulo- ja menoarvioon voidaan tehdä lisäyksiä silloin ja vain silloin, kun ne havaitaan 11 välttämättömiksi". Ilmaisu oli siis

3 3 operatiiviselta osaltaan sama kuin uusitussa muodossa. PeV totesi lausunnossaan 7/1985 vp, joka siis annettiin ennen HM VI luvun uudistamista, että käytännössä lisäykset olivat saattaneet sisältää sellaisia budjettimuutoksia, jotka eivät olleet täyttäneet HM:ssa lausuttua edellytystä muutoksen välttämättömyydestä. Lisäbudjettiinstituutio oli kyllä tullut tavanomaisen ja vakiintuneen käytännön osaksi, eikä HM sinänsä asettanut tälle käytännölle estettä. Kuitenkin oli muutosten välttämättömyyden edellytyksestä pidettävä kiinni, missä kohtaa olikin 1970-luvun lopusta lähtien tapahtunut aikaisempaan verrattuna kohentumista. Välttämättömyyskriteeristä PeV lausui: "Välttämättöminä voidaan pitää yleensä sellaisia lisäyksiä, joiden päättämisen siirtäminen seuraavan varainhoitovuoden tuloja menoarvion yhteyteen voisi aiheuttaa merkittäviä haittoja kansantai valtiontaloudelle taikka yhteiskunnan normaaleille toiminnoille. Välttämättömiä saattavat näin ollen olla esimerkiksi sellaiset muutokset, jotka perustuvat yllättävistä suhdannevaihteluista aiheutuvien haittojen ehkäisemiseen tai korjaamiseen tai heikentyneen työllisyystilanteen hoitamiseen." Lausunnossaan 38/1992 vp, joka siis annettiin uudistetun HM VI luvun voimaan tultua, PeV toisti lausunnossa 7/1985 vp esitetyt näkökohdat. * * * Aluksi joitakin yleisiä havaintoja käsillä olevasta lisäbudjettiesityksestä. Sen selvitysosat eivät ole kovin yksityiskohtaisia. Silti esityksestä voidaan poimia kohtia, joissa välttämättömyys-ehto tuskin täyttyy. Arviointi ei tosin ole aivan helppoa, koska käytetty perustelutekniikka on sellaista, jossa ei systemaattisesti kiinnitetä huomiota siihen, että välttämättömyysehdon täyttymistä perusteltaisiin. Katson yleisen taloudellisen tilanteen olevan sellainen, että varojen ohjaaminen lisäbudjetilla nopeasti pahenevan työttömyystilanteen hoitoon on perustuslainmukaista samaten kuin kansainvälisten rahamarkkinoiden epävarmuudesta aiheutuvien menojen kattaminen. Jotkut erät menopuolella, joita ei ole perusteltu työllisyyssyillä, pelastuvat välttämättömyys-kriteerin piiriin, jos perustelu muutetaan tähän suuntaan.

4 4 Kiinnitän myös huomiota siihen, että erinäisiä menonlisäyksiä aiheuttavia julkisten orgaanien ja viranomaisten toimia ei ehkä ole koordinoitu budjetista päättämisen kanssa siten, että edellisten aikataulu olisi sovitettu yhteen budjettipäätösten aikataulun kanssa. Niinpä esim. pääluokassa 30 on merkittyinä lähes 600 milj. mk:n menonlisäykset, joiden ilmoitetaan johtuvan viime kädessä kuluvan kevään maataloustulosopimuksesta. Maataloustulolain (736/- 89) maatalouden hinnoitteluvuosi alkaa maaliskuun alussa, ja asianomaiset neuvottelut käydään sitä ennen, luultavasti kuitenkin siten, että valtion talousarvio on aina hyväksytty jo siinä vaiheessa kun maataloustulosopimus tehdään. Näin on aiheutettu tavallaan lähes pysyvästi sellainen tilanne, että maatalouden tulonlisäykset on kuljetettava lisäbudjetin kautta - mikäli niitä ei pystytä varsinaisen budjetin yhteydessä ennustamaan. Sitten erityisesti arviointia lukujen ja osalta. Kummassakin on kyseessä omistusjärjestely, jonka toteuttamisen edellytyksenä on luopuminen valtion määräysvallasta, määräenemmistövallasta tai määrävähemmistön hallinnasta valtionyhtiössä. Kun ajatellaan, mitä edellä on sanottu välttämättömyys-kriteerin tulkinnasta, painuu arvio pikemminkin sen puolelle, että tässä ei ole välttämätöntä tarvetta budjetin muuttamiseen. Edellisessä tapauksessa muutosta perustellaan "strategisten yhteistyömahdollisuuksien hyödyntämisellä", jälkimmäisessä sillä ettei valtion omistusoikeutta ole pidettävä tarpeellisena tämäntyyppisessä yhtiössä. Näillä perusteluilla ei ole juurikaan tekemistä sen kanssa, mitä yllä on esitetty. Nyt sanottuun on syytä ehkä lisätä, että mainitut menokohdat mahdollisesti eivät ole ainoat lisäbudjettiesityksessä ainoat, joihin tuollainen muistutus voidaan kohdistaa. Laki valtion osakasvallan käytöstä eräissä taloudellista toimintaa harjoittavissa osakeyhtiöissä edellyttää, että osakkeita luovutettaessa käyvän hinnan olennaiseen alittamiseen on aina saatava eduskunnan suostumus (4.2 ). Ymmärtääkseni tämä tarkoittaa nimenomaista tahdonilmaisua eduskunnan puolelta, jossa käyvän hinnan olennainen alittaminen ja eduskunnan suostumus siihen suoraan sanotaan julki. Tällainen suostumus voitaneen kaikissa tapauksissa antaa eduskunnan erikseen tekemällä

5 ponsipäätöksellä, ja mahdollisesti myös talousarvion perustelujen yhteydessä.