Satakunnan alue-ennakoinnin toimintamallin uudistaminen toimintaympäristön ennakoinnin seurannan osalta. Kokemukset pilotoinnista 2017

Transkriptio

1 Satakunnan alue-ennakoinnin toimintamallin uudistaminen toimintaympäristön ennakoinnin seurannan osalta Kokemukset pilotoinnista 2017

2 Sisältö Taustaa - dia 3 OSA I TRENDITARKASTELU Matkailu - diat 5-8 Teollisuus - diat 9-12 Energia ja resurssitehokkuus - diat Elintarvikeala - diat Hyvinvointi ja turvallisuus - diat Aluesuunnittelu - diat OSA II TOTEUTUS Pilotoinnin kulku ja käyttäjämäärät - diat Käyttäjien kommentteja - dia 32 OSA III FUTURES PLATFORM ALUE-ENNAKOINNIN TYÖKALUNA Vuosikellon tuki - dia 35 Sitoutumisen vahvistaminen - dia 35 Trendeistä tulevaisuuskuviin - dia 36 Käyttötavat - dia 37 Prosessin osat - dia 38 KIITOS - dia 39

3 Satakuntaliitto koordinoi maakunnallista alue-ennakoinnin yhteistyötä. Käytännössä toiminnasta vastaavat Satakuntaliiton johdolla alueellisen ennakoinnin johtoryhmä ja alakohtaiset TKI-ryhmät vuosikellon mukaisesti. Foorumeissa ovat edustettuina keskeiset toimijat alueen viranomaistahojen lisäksi yrittäjäjärjestöistä, oppilaitoksista ja kunnista. TAUSTAA Alue-ennakointia hyödynnetään maakunnallisissa prosesseissa ja ajantasaisen alueellisen kehityskuvan seurannassa. Se kytkeytyy läheisesti maakunnalliseen TKI-toiminnan koordinointiin, älykkääseen erikoistumiseen ja ennakoidun rakennemuutoksen hallintaan. Alue-ennakoinnin toimintamallia halutaan uudistaa koskien toimintaympäristön ennakointia ja seurantaa siten, että olemassa olevia rakenteita hyödynnetään. Uudistamista pilotoitiin keväällä 2017 käyttäen työkaluna Futures Platform -ennakointikarttaa. Futures Platform on verkkopohjainen työkalu joka sisältää ennakoinnin huippuammattilaisten koostamia artikkeleita ja videoita muutosilmiöistä, jotka on visualisoitu dynaamiseen trendikarttaan. Käyttäjät voivat lisätä mukaan omia havaintojaan, arvioida yhdessä muutosten vaikutusta omaan toimintakenttäänsä sekä tehdä päätöksiä joilla tarttua avautuviin mahdollisuuksiin ja uhkiin. Pilotointiin kuului työpaja jokaiselle TKI-foorumille ja lisäksi ennakointikartan käyttömahdollisuus foorumeiden jäsenille ennen ja jälkeen työpajaa. Satakuntaliitto hyödynsi trenditarkastelun tuloksia maakuntaohjelman päivittämisessä.

4 OSA I TRENDITARKASTELU

5 Vuosi, mihin mennessä tai minkä jälkeen ilmiön on arvioitu toteutuvan. Esimerkki ilmiöstä. Tiivistelmä foorumin kartalle nostamista kommenteista.

6 Tarvitaan yhteinen alusta matkailutoimijoille hallinnollisella tasolla, joka huolehtii markkinoinnista ja brändäämisestä ja vahvistaa pienten toimijoiden yhteistyötä. Synnytetään uusia rohkeita yhdistelmiä. Yhdistetään matkailun sisällöt ja yhteistyöverkostot teollisuuden ja muiden kokonaisuuksien kanssa. Luodaan alusta, jossa asiakkaat voivat keskustella Satakunnasta. Ilmiöt, joista keskusteltiin ja niistä johdettuja päätelmiä vuoteen 2025 mennessä ALUSTATALOUS JAKAMISTALOUS KANSAINVÄLINEN KILPAILU KETTERÄ SOPEUTUMINEN SÄÄNTELYN KEVENTÄMINEN Maakunnassa on pienellä alueella paljon ja monipuolisia toimintamahdollisuuksia ja tuotteita kansainvälisesti, mutta asenteissa ja asiakastuntemuksessa on parannettavaa. Tarvitaan myyntikanava yhteistyöverkoston tuotteille. Kulttuuri ja matkailu on yhdistettävä ja huomioitava design vetovoimatekijänä. On erottauduttava ja valittava teemat, joihin keskitytään. Tuotteiden on oltava räätälöityjä ja niissä tuodaan esille harkittuja yksityiskohtia esimerkiksi luontoon liittyen. Luksus Satakunnassa tarkoittaa eri asiaa kuin Dubaissa. Kiinalaiset matkailijat on huomioitava kokonaisuudessaan, ei pelkästään eläkeläiset. Säätelyn keventäminen matkailulle on merkittävää, sillä esim. hygieniapassit vaikuttavat rekrytointeihin. Toimijoiden on oltava perillä ajankohtaisista säädöksistä ja lainsäädännöstä. Julkiset maksut ovat matkailulle kohtuuttomia. Jakamistalouden myötä vapaa-ajan asunnot eivät ole tyhjillään tai koteja rakennutetaan yhdessä. Taloyhtiöissä voi olla yhteinen auto. Vapaa-ajan veneilyssä sovelletaan über-konseptia. Työssä oleville syntyy etätyöklubeja ja liikuteltavia koteja. Maalle muuttaminen voi muodostua luksusvaihtoehdoksi heille, joilla on varaa pitää oma auto. Tässä on Satakunnalla mahdollisuuksia.

7 Ilmiöt, joista keskusteltiin ja niistä johdettuja päätelmiä vuoteen 2025 mennessä TIETOVASTAINEN KÄYTÖS ASIANTUNTIJUUDEN MUUTOS MAAKUNTATASON ASIANTUNTIJUUDEN TARVE YTUBER- JA SOME-YHTEISKUNTA PELATTU KOKEMUS VIRTUAALIMAAILMA LIIKUTELTAVAT KODIT IKÄÄNTYVÄ MAAILMAN VÄESTÖ KOLMANNEN SEKTORIN NOUSU PALVELUISSA vuoden 2025 jälkeen YLEISTIEDON ROMAHTAMINEN Kaikki kokevat olevansa asiantuntijoita riippumatta siitä mistä ja miten tieto on hankittu. Tutkimustiedon merkitys unohtuu ja tämä heijastuu mm. päätöksentekoon. Tarvitaan koulutusta mediakriittisyyden osalta. Maakuntatasolla tarvitaan kansainvälisen tason osaamista ja asiantuntijuutta. Maakuntataso tulee nähdä myös osana isompaa kokonaisuutta. Tämä tarkoittaa matkailun osalta sitä, että rakennetaan verkostoja eri tasoille kansainvälisyys huomioiden. Virtuaalisuus on mahdollisuus luoda uusia palveluita - esimerkiksi virtuaalinen Satakunta-peli. Virtuaalisuuden hyödyntäminen vaatii osaamista ja markkinointia, jotta kyetään houkuttelemaan pelaajat myös paikan päälle Satakuntaan kokemaan aito ympäristö. Tarvitaan lisää bloggareita ja vloggareita Satakuntaan. Muun festivaalitarjonnan lisänä voisi olla bloggari- ja vloggarifestivaali. Työelämästä vapautuneet muuttavat kotiseuduilleen takaisin. Satakunnalle tällä voi olla iso merkitys. Liikkuvuus voi näkyä myös lisääntyneinä vapaa-ajan asuntoina. Kolmannella sektorilla on erikoisosaamista, jota yrittäjillä ei ehkä ole. Tämä tarkoittaa esimerkiksi paikallisuuden tuntemista. Kolmannella sektorilla voi syntyä arvoperusteista matkailutoimintaa ja luontoarvoihin perustuvia tuotteita - esimerkiksi lammaspaimenviikot. Haasteena on toimijoiden saaminen mukaan yhdistystoimintaan.

8 Ilmiöt, joista keskusteltiin ja niistä johdettuja päätelmiä Luontomatkailussa voidaan nähdä tekniikka myös haitaksi. Syntyy liiallinen teknologiariippuvuus ja turvallisuusuhka, jolloin koneet hallitsevat liikaa elämää. Teknologia tuo toisaalta matkailun jokaiselle osa-alueelle lisää mahdollisuuksia esimerkiksi lisätyn todellisuuden kautta kulttuurimatkailussa. Teknologian hyödyntäminen vaatii asenteiden muokkaamista, ajan tasalla pysymistä ja koulutusta. vuoteen 2025 mennessä AUTOMAATIO JA ROBOTIIKKA KONEÄLYKKYYS ÄLYKÄS LIIKENNE KAIKEN INTERNET BIG DATA LUONNON TERVEYSVAIKUTUKSET LÄÄKKEINÄ LUONTO JA RUOKA KOSKEMATON LUONTO LUKSUSRETKEILY EKOSYSTEEMIT ILMASTONMUUTOKSESSA Big dataan ja reaaliaikaiseen dataan liittyen turvallisuusasiat ovat uhka. Digirikollisuus lisääntyy ja datan oikea käsittely on haaste. vuoden 2025 jälkeen TUOTTEIDEN JA IHMISTEN LENNÄTYS KAUPUNGEISSA Koskematon luonto vähenee kuten luonnon monimuotoisuus yleensäkin. Tämä on haaste myös matkailun näkökulmasta ja heikentää matkailun vetovoimatekijöitä. Luonnon huomioiminen vaatii tuotteistamista ja kansainvälistä osaamista. Luonto on huomioitava maankäytön suunnittelussa. Puhdas luonto on edellytys kaikelle matkailussa. Kokonaisvaltainen hyvinvointi, jossa luonto on osa liiketoiminnan resurssia ja sairauksien ennaltaehkäisyä voisi olla matkailun kärki. Tähän kuuluvat mindfullness, vesiosaaminen,tyrni ja vesistöjen hyvinvointivaikutus. Puhtaalle vedelle ei ole toistaiseksi myyjiä, ei tunnisteta myyntikanavia eikä hallita sen kv-markkinointia. Myös matkailutoimijoiden tulisi miettiä mitä ilmastonmuutos tarkoittaa alan kehittymiselle lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.

9 Vuosi, mihin mennessä tai minkä jälkeen ilmiön on arvioitu toteutuvan. Esimerkki ilmiöstä. Tiivistelmä foorumin kartalle nostamista kommenteista.

10 Ilmiöt, joista keskusteltiin ja niistä johdettuja päätelmiä vuoteen 2025 mennessä ALUSTATALOUS KANSAINVÄLINEN KILPAILU OPETEUS JA OPPIMINEN 2.0 ITSENSÄ TYÖLLISTÄMINEN Alustatalous vaatii vahvaa ennakointia, yritysten törmäyttämistä ja vaihtoehtoisten toimintamallien tutkimista. Alustatalouden kautta pienen maakunnan erityisosaaminen voi tulla esille globaalitaloudessa ja se tekee mahdolliseksi täysin uusien ideoiden esiintulon ja kehittämisen. Haasteena on se, että voimakaskaan tuotekehitys ei mahdollista yrityksen kilpailukyvyn ylläpitämistä ja kehittämistä, jos yritysten tuotannot ja profiilit eivät sovi alustaan. Itsensä työllistäminen on selvästi nouseva trendi nuorison keskuudessa ja myös moni työssäkäyvä pohtii tätä vaihtoehtoa, kun hän miettii oman työn tekemisen vaihtoehtoja. Alustatalous voisi tukea myös tätä. Satakunta on kansallisessa vertailussa hyvin avoin talous ja kansainvälisen kilpailun muutokset vaikuttavat erityisen selkeästi Satakunnan teollisuuden toimintaan ja mahdollisuuksiin. Alueen yritysten tulee päästä mukaan kilpailuun, muuten ne jäävät marginaaliin. Pienten yrityksen mahdollisuudet ovat hyvässä verkostoitumisessa tai isomman osaksi siirtymisessä. Tytäryhtiötaloudessa on pidettävä yhteyksiä pääomistajiin. Kaiken ydin on tuotteiden laatu ja jatkokehityskelpoisuus. Satakunnassa toteutettavan toisen asteen kokeilun kautta on mahdollisuus opetuksen kehittymiseen ja pedagogisen paradigman muutokseen siten, että elinkeinoelämän ja toisen asteen sekä korkeakoulujen yhteistyön kehittyy. Myös lukiokoulutus huomioidaan tässä. Koulutuksen ja oppimisen tasa-arvo pitää sisällään yhtäläiset mahdollisuudet oppia vaikka opintopolut ovat erilaisia. Oppimisen tavoitteiden tulisi olla selkeät ja samat. Oppimisympäristöt muuttuvat ja työssäoppiminen on haasteellista, koska yrityksissä ei ole ohjausresursseja.

11 Ilmiöt, joista keskusteltiin ja niistä johdettuja päätelmiä vuoteen 2025 mennessä TIETOVASTAINEN KÄYTÖS ASIANTUNTIJUUDEN MUUTOS MAAKUNTATASON ASIANTUNTIJUUDEN TARVE IKÄÄNTYVÄ MAAILMAN VÄESTÖ ja ELÄKELÄISET HYVINVOINTIKESKUKSET CLEANTECH vuoden 2025 jälkeen YLEISTIEDON ROMAHTAMINEN IHMISKORJAAMO Maakunta-asiantuntemuksen tarve on suuri erityisesti tällä hetkellä, kun uutta aluekehitysjärjestelmää ollaan luomassa. Ikääntyvälle väestölle kiskoliikenteen kehittäminen on tarpeellista. Tämä tarkoittaa esimerkiksi henkilöliikennettä Raumalta Kokemäelle ja Helsinkiin. Nopea yhteys palvelee myös tavaraliikennettä. Satakunnassa voisi kehittää liiketoimintaa hyvinvointikeskuksiin ja ihmiskorjaamoihin liittyen. Ihmisen varaosia voi jatkossa 3D-valmistaa tai kasvattaa laboratoriossa sairaaloiden yhteydessä. Sairaaloiden toiminta muuttuu kohti ihmiskorjaamoja, joissa leikkauksia odotetaan vain se aika, jonka uuden varaosan valmistus kestää. SAMK on jo pitkällä 3D-tulostuksen suhteen. Satakunnan päivystävälle keskussairaalalle voisi saada ihmiskorjaamo-statuksen tulevaisuudessa. Satakunnassa pystytään tuottamaan elintarvikkeita puhtaasti ilman geenimuunnoksia ja antibiootteja. Puhtaan veden suhteen maakunta on ylivertaisessa asemassa. Onko Satakunta puhtaan veden vientimaakunta tulevaisuudessa? Osaaminen esimerkiksi jätevesialalla ja kiertotalodessa voisi olla maakunnan vahvuus. Biotalous-sisältöjä on hahmotettu maa- ja metsätalousministeriön värikartalla ja muistakin kokonaisuuksista voisi laatia osaamissisällöt.

12 Automaatio, robotiikka ja koneälykkyys ovat avainkysymys teollisuuden uudistumiselle ja ne koskettavat laajaa yritysjoukkoa. Satakunnassa tehdyn kyselyn perusteella automaatioyritykset haluavat lisätä työpaikkoja, mutta samaan aikaan heitä pohdituttaa osaavan työvoiman saatavuus. PK-yritykset "vasta viimeisessä hädässä" pohtivat vientimahdollisuuksia. Automaatioyrityksiä pitää tukea näissä ponnistuksissa. Ilmiöt, joista keskusteltiin ja niistä johdettuja päätelmiä vuoteen 2025 mennessä AUTOMAATIO ROBOTIIKKA 3D BIG DATA ÄLYKÄS LIIKENNE KAIKEN INTERNET BIG DATA RASKAAN TEOLLISUUDEN PALUU vuoden 2025 jälkeen ÄLYKÄS SÄHKÖVERKKO KONEÄLYKKYYS Maakunnassa tuotetaan monipuolisesti energiaa - ydinvoima, aurinkoenergia ja tuulivoima ja se on energiaylijäämäinen. Maakunnan energiayhtiöt ovat yhteistyökykyisiä ja -halukkaita. Energiantuotannon ohella olemassa olevat jäähdytysvesi, louhitut kalliot ja datakaapeliyhteydet luovat infraa big datalle. Alueella on ja tulee olemaan rajallinen määrä resursseja verrattuna esimerkiksi metropolialueeseen, Tampereeseen tai kansainvälisesti vertaillen. Olisi järkevää erikoistua hyvinkin kapeaan osa-alueeseen, joka olisi lähellä alueen automaatioyritysten liiketoiminnan kasvualueita. Korkeakoulujen tulisi tehdä konkreettisesti yhteistyötä. Esimerkki tästä olisi helppo, avoin ja vapaamuotoinen kuukausittainen tapaamismuoto, jossa koneälykkyyteen liittyvistä asioista vaihdetaan ajatuksia yritysten ja asintuntijoiden välillä. Toisen asteen ja korkeakoulujen alan valmistuvien määrä ja laatu tulee turvata myös täydennys- ja uudelleenkoulutuksen osalta. Satakunta on sopivan kokoinen kokeilualustana. Esimerkiksi: "Sähköinen Satakunta" - Suomen sähköisin liikenne. Satakunnassa teollisuuden infrastruktuuri on vahva ja mikäli teollisuustuotanto kykenee uudistumaan tarjoaa maakunta uudistumiselle hyvät kehittymisedellytykset energiahuollon, kuljetusten, vesihuollon ja osaavan työvoiman sekä verkostojen kautta. Satakunnan teollisen infran vahvuuksia tulee korostaa ja tuoda esiin. Maankäytön ja yhdyskuntarakenteen suunnittelussa varaudutaan raskaan teollisuuden sijoittumiseen.

13 Vuosi, mihin mennessä tai minkä jälkeen ilmiön on arvioitu toteutuvan. Esimerkki ilmiöstä. Tiivistelmä foorumin kartalle nostamista kommenteista.

14 Automaation kehittäminen nostaa tehokkuutta - kierrätys, valaistus ja lämmitys tehostuvat. Energiatehokkuus kasvaa ja säästöjä saadaan esimerkiksi varaosia tulostamalla. Haasteena on työpaikkojen vähentyminen ja vientimarkkinoiden menettäminen, jos 3D-tulostetaan aikaisempaa vientituotetta. Tekijänoikeuskysymykset on ratkaistava. Ilmiöt, joista keskusteltiin ja niistä johdettuja päätelmiä vuoteen 2025 mennessä AUTOMAATIO JA ROBOTIIKKA KONEÄLYKKYYS 3D BIG DATA ÄLYKÄS LIIKENNE KAIKEN INTERNET BIG DATA CLEANTECH KYBERUHAT vuoden 2025 jälkeen ÄLYKÄS SÄHKÖVERKKO AURINKOPANEELI TIENPINTANA Automaatioon tarvitaan alan kouluttajien ja toimijoiden välisen yhteistyön vahvistamista, jotta alueella on riittävästi osaamista. Satakunnan imagoa ja profiilia tulee nostaa laskentakeskusten sijaintivaihtoehtona. Maakunnassa on energiaa sekä sopiva, stabiili maaperä ja Suomea pidetään yleisesti luotettavana kansainvälisesti. Alueella tulee kartoittaa mahdolliset sijaintikohteet. Kyberrikollisuuteen tulee varautua ja ydinvoiman turvallisuus on huomioitava. Cleantech asiaa mietitään ja kehitetään kaikilla alueilla. Uhkana on, että panostetaan paljon ilman tuloksia ja tuottoja. Pienyritysten osalta haasteena on markkinoille pääsy sekä patenttien ja IPR:n hankkiminen. Satakunnan teollisuus ja maatalous tarjoavat kuitenkin paljon mahdollisuuksia tuotteiden, palvelujen ja prosessien kehittämiselle. Koska alkutuotannon kustannuskilpailu on kovaa, voisivatko "cleantech-maatilat" profiloitua puhtaamman ruuan avulla tai toimia pilotointi ja koe-tilana siihen, miten puhtaampi tuotanto on mahdollista ja tehokasta. Tarvitaan arvoketjuajattelua: bioregion-statuksen kautta voitaisiin saada kilpailuetua kansainvälisillä markkinoilla. Osaamisen ja ymmärryksen kehittäminen ja tiedon välittäminen on oleellista. Toimijoita tulee törmäyttää ja tehdä yhteistyötä (yhteiset tilaisuudet, työpajat, seminaarit). Oppilaitokset ovat keskeisessä roolissa: kestävän kehityksen ajattelu, osaaminen ja ymmärrys tulee viedä nuorille. Opiskelijat osallistetaan kehittämistyöhön ja pidetään Cleantech -ideakilpailu. Nano- ja materiaaliteknologian kautta avautuu uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Satakunnassa on aurinkoa enemmän kuin muualla Suomessa, tasainen maasto aurinkopaneeleille ja vähän lunta.

15 Alustatalous luo mahdollisuuksia hajautettuun energiantuotantoon ja energian varastointiin sekä kysyntäjoustoihin. Alustatalous mahdollistaa pienten yritysten pääsyn mukaan ekosysteemiverkostoihin. Mahdollisuutena on infraan liittyvien vientituotteiden kehittäminen ja valmistaminen. Ilmiöt, joista keskusteltiin ja niistä johdettuja päätelmiä vuoteen 2025 mennessä ALUSTATALOUS KIERTOTALOUS TUOTTEISTA ASIAKASSUHTEISIIN IKÄÄNTYVÄ MAAILMAN VÄESTÖ JA ELÄKELÄISET OPETUS JA OPPIMINEN 2.0 vuoden 2025 jälkeen URBANISAATIO JA MEGAKAUPUNGIT Kiertotalous on nouseva tuotantomalli, jolla pyritään vähentämään jätettä ja saasteita suunnittelemalla materiaalivirtojen kulkua kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Raaka-aineiden tehokas käyttö ja kierrättäminen hyödyttävät sekä ympäristöä että taloutta. Tämäkin vaatii yhteistyön kehittämistä. Vanhukset nähdään yleensä kustannuseränä. Mahdollisuutena on luoda ikääntyvän väestön asumisen ratkaisuja ja palveluita energiatehokkuusnäkökulmasta. Otetaan ja viedään eläkeläiset mukaan talkoo- ja vapaaehtoistyöhön. Verkko-opiskelumahdollisuudet vähentävät matkustamistarvetta ja tehostavat ajankäyttöä. Sen kautta on mahdollista globaalin opintotarjonnan hyödyntäminen. Samat teknologiat soveltuvat myös Satakuntalaisen osaamisen markkinointiin. Uhkana on, että luotetaan liikaa etäopiskeluun. Erityisesti erilaiset kädentaitojen alat vaativat fyysistä läsnäoloa opiskelussa. Kannustaako etä- ja itsenäinen opiskelu lyhytjännitteisyyteen? Erilaiset fyysiset vaivat lisääntyvät, jos työskennellään vain koneella.

16 Vuosi, mihin mennessä tai minkä jälkeen ilmiön on arvioitu toteutuvan. Esimerkki ilmiöstä. Tiivistelmä foorumin kartalle nostamista kommenteista.

17 Tarvitaan tarinoiden luomista ja mielikuvia. Elintarvikkeissa niiden alkuperä on tuotava esille, pelkkä tuotanto ei riitä. Ruoka on elämys ja erottamaton osa matkakokemusta. Ruoan puhtaudesta, turvallisuudesta ja vastuullisuudesta on viestittävä. Vaihtoehtoiset "totuudet" ovat vahvistuneet. Ilmiöt, joista keskusteltiin ja niistä johdettuja päätelmiä Ruokatrendit muuttuvat nopeasti ja siksi tarvitaan ennakointia ja maakuntatason asiantuntijuutta trendien tunnistamiseen. Kokeilut ja uudet pienet start-upit ovat mahdollisuuksia. Kokeilukulttuurin kautta syntyy muutoksia. KETTERÄ SOPEUTUMINEN SÄÄNTELYN KEVENTYMINEN ASIANTUNTIJUUDEN MUUTOS TIETOVASTAINEN KÄYTÖS TUOTTEISTA ASIAKASSUHTEISIIN PUHDASTA VETTÄ KAIKILLE JOUKKORAHOITUS KIERTOTALOUS MUUKALAISUUSPELKO Vesistöjen saastuminen on uhka. Puhtaaseen veteen liittyy liiketoimintamahdollisuuksia. Joukkorahoituksen kautta on mahdollista saada uusia innovatiivisia ratkaisuja ja alkupääoman saanti helpottuu, vaikka kaikki hyvä ideat eivät saakkaan rahoitusta. Joukkorahoituksen lisäämiseksi tarvitaan pilotointia ja hyvien käytäntöjen tuomista muualta mm. maakuntatason asiantuntemuksen kautta. Kuluttajat asettavat paineita kiertotalouden edistämiseen ja myös lainsäädäntö pakottaa tähän suuntaan. Yleinen huoli turvallisuudesta kasvaa niin yrityksissä kuin kansalaisten keskuudessa. Turvallisuusuhkiin varautumiseen tarvitaan tietoisuuden lisäämistä, suunnitelmallisuutta ja valmennusta.

18 Ilmiöt, joista keskusteltiin ja niistä johdettuja päätelmiä Automaation ja robotiikan avulla tuotannon tehokkuus, kustannustehokkuus ja kilpailukyky voivat kasvaa. Automaatio ja robotiikka halpenevat ja kehittyvät koko ajan. Automaatio vaikuttaa elintarvikealalla mm. kuljetusketjuihin. AUTOMAATIO JA ROBOTIIKKA KONEÄLYKKYYS BIG DATA KAIKEN INTERNET BIG DATA MONIKÄYTTÖISET ÄLYPAKKAUKSET Pienten yritysten osalta mahdollisuuksia syntyy verkostoitumalla. Haasteena on se, miten erityisesti pienyrittäjät saadaan tietoiseksi mahdollisista työtä helpottavista teknologioista. Yrityksille tulisi järjestää matalan kynnyksen robotiikka- ja automaatiopajoja. Osaamista ja uutta tietoa tulee hankkia ja välittää alan toimijoille. Haasteena on myös se, johtaako automaatio työttömyyden lisääntymiseen ja pysytäänkö kehityksessä mukana sekä miten koulutus ja alan tarpeet kohtaavat. Tarvitaan Satakunnan älypakkausosaamisen keskittymän määrittäminen ja tunnistaminen. Satakunnassa on raaka-ainetta ja pakkausteollisuutta, vahva elintarvikeala sekä automaatio-osaamista eli paljon yhteistyömahdollisuuksia.

19 Vuosi, mihin mennessä tai minkä jälkeen ilmiön on arvioitu toteutuvan. Esimerkki ilmiöstä.

20 Tietovastainen käytös on jo käynnissä oleva ilmiö. Ääri-ilmiöt ja tietoturvallisuus ovat uhkia. Osataanko suodattaa oikea tieto? Virtuaalitodellisuus tuo uusia mahdollisuuksia esimerkiksi koulutukseen. Ilmiöt, joista keskusteltiin ja niistä johdettuja päätelmiä vuoteen 2025 mennessä TIETOVASTAINEN KÄYTÖS ASIANTUNTIJUUDEN MUUTOS MAAKUNTATASON ASIANTUNTIJUUDEN TARVE JOUKKORAHOITUS KIERTOTALOUS DIGIRIKOLLISUUS JA KYBERUHAT NANO- JA MATERIAALITEKNIIKKA YTUBER- JA SOME-YHTEISKUNTA LISÄTTY TODELLISUUS PELATTU KOKEMUS VIRTUAALIMAAILMA ETÄ- JA ITSEHOITO HYVINVOINTIKESKUKSET vuoden 2025 jälkeen IHMISKORJAAMO YLEISTIEDON ROMAHTAMINEN Ydinvoimalan ja suurten teollisuuslaitosten turvallisuuteen liittyy uhkia. Kiertotalous vaatii yhteistyön kehittämistä ja kumppaneiden löytämistä. Haasteita ovat mm. ideoiden saaminen yrityskentältä, kriittisen massan puute ja raaka-aineiden kierrättämisen kalleus. Joukkorahoituksella voitaisiin saada uusia hyvinvointiin liittyviä innovaatioita markkinoille. Myös yksilöt ja pienet yritykset voivat löytää rahoituksen esimerkiksi innovaatioiden kokeiluun. Nano- ja materiaalitekniikalla voidaan saavuttaa turvallisuuden paranemista, esimerkiksi terveydentilan tarkkailu vaarallisissa töissä tai riskihenkilöillä ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Tarvitaan toimijoiden törmäyttämistä uusien ideoiden luomiseksi. Etä- ja itsehoidossa uhkana on eriarvoistuminen ja haasteena tietämys teknologian mahdollisuuksista. Etä- ja itsehoitoon voi syntyä uusia ammatteja ja ammattiryhmiä. Laitteet voivat olla tilariippumattomia, jolloin ne voivat kulkea mukana ja monitoroida terveyttä eri tilanteissa ja tukeutua eri fyysisiin tiloihin henkilön sijaintipaikasta riippumatta. Tarvitaan poikkitieteellistä koulutusta. Hyvinvointikeskukset: Olisi aktiivisesti etsittävä ja kehitettävä keinoja edistää yhteisöllisyyttä. Huomiota tulisi kiinnittää erityisesti sukupolvien väliseen yhteistyöhön. Palveluasumista ei tulisi nähdä "loppusijoituspaikkana", vaan keskuksessa voitaisiin aktiivisesti toimia osana yhteisöä ja hyötyä toistensa voimavaroista yhteiseksi hyödyksi. Uudet teknologiat pitäisi aktiivisesti hyödyntää yhteisöllisyyden edistämiseen ja yksinäisyyden ehkäisemiseen. Pelkän terveydenhuollon sijasta pitäisi edistää myös laajemmin elämänlaatua kohentavia teknologiaa ja palveluita.

21 Ilmiöt, joista keskusteltiin ja niistä johdettuja päätelmiä vuoteen 2025 mennessä IKÄÄNTYVÄ MAAILMAN VÄESTÖ JA ELÄKELÄISET vuoden 2025 jälkeen ILMASTOPAKOLAISUUS JA MAAHANMUUTTO MANIPULOITU MAKUELÄMYS Ikääntyvä väestö on ollut Satakunnan ja koko Suomen haasteena jo pitkään. Tämä on myös vaatinut ja vaatii uudenlaisia toimintatapoja ja ratkaisuja. Tämä pitäisikin nähdä vientivalttina: meillä on paljon annettavaa muulle maailmalle. Olisi kehitettävä uusia keinoja valjastaa eläköityvää väestöä työelämään ja kolmannelle sektorille. Myös jo eläköityneiden asiantuntijoiden osaaminen olisi syytä hyödyntää. Ikäjohtamisesta on tehtävä konkreettista. Ilmastopakolaisuuden ja maahanmuuton haasteet: Olisi mahdollistettava työkohdemaassa elinolojen turvaaminen osaamista jakamalla. Tämä edellyttää kuitenkin rahoitusmahdollisuuksien lisäämistä myös EU:n ulkopuoliseen kehittämistyöhön. Satakunnassa on valtavasti vientikelpoista osaamista tähän. Pakolaiset ja maahanmuuttajat olisi syytä nähdä voimavarana kuten esimerkiksi kulttuuritulkkeina vienti- ja kehittämistoiminnassa. Manipuloitu makuelämys vaikuttaa mahdollisuudelta ohjata ruokailutottumuksia toivottuun suuntaan. Hyvinvointi on tuonut mukanaan riskin ylensyöntiin ja heikkotasoiseen ruokailuun. Huonot ruokailutottumukset johtavat helposti painon nousuun ja yhdistettynä liikkumattomuuteen hallitsemattomaan liikalihavuuteen. Manipulointi kuitenkin aiheuttaa aina kiivasta keskustelua yksilön vapaudesta.

22 Ilmiöt, joista keskusteltiin ja niistä johdettuja päätelmiä vuoteen 2025 mennessä AUTOMAATIO JA ROBOTIIKKA KONEÄLYKKYYS 3D BIG DATA ÄLYKÄS LIIKENNE ÄLYKOTI KAIKEN INTERNET BIG DATA Asenteet ja tietoteknisen osaamisen puute ovat haaste automaatiolle ja robotiikalle. Ne luovat liiketoimintamahdollisuuksia ja vähentävät työvoiman tarvetta. Pahimmillaan ihmiskontaktit ja fyysinen aktiivisuus vähenevät, mutta toisaalta jää enemmän aikaa ihmisille, kun rutiinit hoidetaan automaattisesti. Mahdollisuudet näyttävät olevan yhä useammin ihmisten arjessa ja sen tukemisessa palvelujen kautta. Arjen robotisaatiota pitää ajatella kokonaisuuksina, ekosysteemeinä. Yksittäisen toiminnon automatisointi toki helpottaa arkea, mutta varsinainen teho ja hyöty syntyy kokonaisten toimintojen uudelleen järjestämisestä, jossa mukana on myös tarvittavan tai syntyvät tiedon käsittely. Esimerkiksi mummon älyranneke kerää omaisille tai hoitohenkilöstölle tietoa ja turvaa elämää. Elämänhallintaa voidaan oleellisesti parantaa, kun dataa seuraava tekoäly ja sovellukset ohjaavat mummon ympäristöä ja olosuhteita hyvää elämää palveleviksi. Sekä fyysinen että psyykkinen turvallisuus paranevat, yhteydet kotoa paranevat ja palveluiden saanti kotiin paranee. LUONNON TERVEYSVAIKUTUKSET LÄÄKKEINÄ LUONTO JA RUOKA KOSKEMATON LUONTO Satakuntaan tulee saada kansainvälisesti kehitettyä robotiikkaa ja tarvitaan kokeilu- ja pilotointihankkeille rahoitusta. Tulee selvittää edelleen, mitä erilaisia kohderyhmiä olisi. Tuetaan teknologiatoimijoiden ja sote-toimijoiden yhteistyötä. Tarvitaan monialaista koulutusta ja toimijoiden törmäyttämistä, jotta saadaan lisää ideoita sekä ylimaakunnallista yhteistyötä esimerkiksi Varsinais-Suomen kanssa. vuoden 2025 jälkeen ÄLYKÄS SÄHKÖVERKKO Terveystietojen kerääminen ja hyödyntäminen ennakoivassa terveyden edistämisen työssä ja sairauksien hoidossa on mahdollisuus, mutta tietoturvariskit on huomioitava. Satakunnassa on valtavasti alkutuotantoa ja jalostavaa toimintaa sekä monipuolinen luonto. Luontoliikunnan kaupallinen hyödyntäminen ja monitieteinen tutkimus on mahdollisuus. Tarvitaan toimijoiden verkottamista ja eri toimialojen törmäyttämistä. Kunnilla on rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä ennaltaehkäisevänä työnä eli liikuntapaikat, puistot ja luontokohteet kuntoon.

23 Vuosi, mihin mennessä tai minkä jälkeen ilmiön on arvioitu toteutuvan. Esimerkki ilmiöstä.

24 Automaatio ja robotiikka edellyttävät yhteiskunnalta merkittäviä uudistuksia. Työn määrä vähenee, jolloin täytyy luoda uudenlainen tulonjakomekanismi koko yhteiskuntaan. Automatisoinnin tehokas käyttöönotto edellyttää vahvaa tietotekniikkainfraa. Yhteiskunnat, joissa on mahdollisuuksia ja osaamista robotiikan ja automaation kehittämiselle tulevat pärjäämään tulevaisuudessa. Työn tuottavuudessa tapahtuu harppausmainen kasvu. Ilmiöt, joista keskusteltiin ja niistä johdettuja päätelmiä vuoteen 2025 mennessä AUTOMAATIO JA ROBOTIIKKA KONEÄLYKKYYS 3D BIG DATA ÄLYKÄS LIIKENNE ÄLYKÄS SÄHKÖVERKKO KAIKEN INTERNET BIG DATA MULLISTAVAT AURINKOKENNOT PYÖRÄVALTATIET vuoden 2025 jälkeen KELLUVAT KAUPUNGIT Sähkökäyttöiset itseohjautuvat ajoneuvot tekevät mahdolliseksi asumispaikan valinnan vapaammin. Työ- tai vapaa-ajan matka-ajan voi kukin hyödyntää haluamallaan tavalla. Autojen määrä vähenee varsinkin kaupungeissa merkittävästi. Taksi ilman kuljettajaa on edullinen, jolloin omaa autoa ei kannata omistaa. Pyöräily on merkittävästi kasvava trendi. Työmatkapyöräilyssä voidaan yhdistää liikunta työmatkaan, lisää hyvinvointia ja vähentää päästöjä. Isoimmissa kaupungeissa pyörävaltatiet tulevat olemaan merkittävä kilpailutekijä. Yksityisautojen väheneminen ja sähköpyörien yleistyminen lisää tarvetta. Aurinkokennojen integrointi kaikkiin mahdollisiin pintoihin mahdollistaa sähköisten välineiden laajemman käytön. Akkujen tarve vähenee. Maailmalle syntyvien kelluvien kaupunkien myötä Satakunnalle avautuu mahdollisuuksia siinä, että alueella on sitä osaamista, jonka avulla näitä kelluvia ratkaisuja voidaan kehittää. Keinoäly on merkittävä mullistus terveydenhuollossa. Ihminen voi tulevaisuudessa itse keinoälyn avulla määritellä sairautensa ja hoitokeinonsa. Monet byrokraattiset ja aikaa vievät asiat hoituvat helposti ja nopeasti keinoälyn avulla. Ennakointityön ja varautumisen merkitys korostuu. Halutaan tunnistaa millä aloilla työpaikat lisääntyvät tai vähenevät ja miten luodaan uusia.

25 Koskematon luonto vähenee kuten luonnon monimuotoisuus yleensäkin. Satakunnassa koskematonta luontoa ei kuitenkaan enää juuri ole, vaan ihmistoimintaa on eri muodossaan joka puolella. Tämä on haaste mm. alueiden vetovoiman, elinympäristön viihtyisyyden, matkailun kuin yleensäkin luonnon ja lajien kannalta. Satakunnassa on erinomaiset, monipuoliset retkeily-ympäristöt ja hiljaisuutta, jotka tarjoavat matkailuyrittäjyydelle suuria mahdollisuuksia. Matkailijat tai alueiden virkistyskäyttäjät eivät välttämättä edes hae koskematonta luontoa, koska siellä liikkuminen ei ole yhtä helppoa kuin esimerkiksi hoidetuilla mäntykankailla. Ekologiset, saasteettomat, itsenäiset ja mobiilit ratkaisut tarjoavat mahdollisuuksia hyödyntää myös herkkiä ympäristöjä. Ilmiöt, joista keskusteltiin ja niistä johdettuja päätelmiä vuoteen 2025 mennessä LUONNON TERVEYSVAIKUTUKSET LÄÄKKEINÄ LUONTO JA RUOKA KOSKEMATON LUONTO PUHDASTA VETTÄ KAIKILLE Alueidenkäytön suunnittelulla on iso merkitys niin luontoon kuin muuhunkin ympäristöön liittyvien vetovoimatekijöiden vaalimisessa. Tarvitaan pitkäjänteistä ja erilaiset arvot huomioon ottavaa maankäytön suunnittelua. Maaseudun ja kaupunkien riippuvuus toisistaan kasvaa. Tavoitteena pitäisi olla luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen, mutta indikaattorit osoittavat, että asiassa mennään edelleen voimakkaasti alaspäin. Mittaako indikaattori tässä yhteydessä nykytilan kehitystä vai sitä, kuinka merkittävänä ilmiö nähdään aluesuunnittelussa? Maakunnassa tulisi aktivoitua mittavien pohjavesivarojen hyödyntämisen kehittämiseen omassa maakunnassa. Onko tulevaisuuden uhka, että pohjavesivarat päätyvät lopulta monikansallisten yhtiöiden haltuun? Pohjavesivarojen hyödyntämiseen liittyvä kehittäminen vaatii laajempaa kehittämistä ja Satakunnassa tulisi verkostoitua yhteiseen kehittämiseen. Vesistöt ja vesistöjen rannat ovat ihmisille merkityksellisiä. Samaan aikaan vesien tila kuitenkin heikkenee ja Satakunnan vesien tila on keskimäärin muuta maata heikompi. Ilmastonmuutos ja lumettomat sekä roudattomat talvet vesisateineen vaikuttavat heikentävästi vesien tilaan lisääntyneiden huuhtoumien kautta. Vesistöjen tilan parantamiseen tulisi satsata kunnostamalla ja valumia hilliten. Hyvä esimerkki uudesta aktivoituneesta toiminnasta on suunnitelmat Eurajoki-rahaston perustamisesta. Voisiko esim. Sääksjärvelle syntyä samanlainen rahasto?

26 Satakunnan sijainti lisää saavutettavuuden merkitystä erityisesti kansainvälisen kilpailun kannalta. Satakuntalaisten tuotteiden toimitusketjut on saatava kuntoon, jotta niitä voidaan edelleen tuottaa maakunnassa, mutta pitää ne silti houkuttelevina myös Suomen ulkopuolella. Ilmiöt, joista keskusteltiin ja niistä johdettuja päätelmiä vuoteen 2025 mennessä KANSAINVÄLINEN KILPAILU KIERTOTALOUS vuoden 2025 jälkeen TEKNOLOGIAVAPAAT VYÖHYKKEET ASUMISEN VAPAUS Tuotannon osalta työvoiman tarve vähenee ja sitä kautta työn hinta. Tulevaisuudessa tuotantoon perustuvien yritysten sijoittumista ei enää pääsääntöisesti ohjaa työvoiman hinta. Tieto on pitkälti globaalia. Tärkeäksi muodostuu yhteiskunnan turvallisuus, luotettavuus, terveellinen ympäristö, korkea osaaminen, logistiikka ja elinympäristön miellyttävyys. Satamien merkitys erityisesti teollisen tuotannon kannalta on huomattava, minkä vuoksi niiden toimintaedellytyksiin tulisi kiinnittää huomiota. Myös muut keskeiset kulkuyhteydet niin maakunnan sisällä kuin maakunnasta ulos tulee huomioida aluesuunnittelussa. Kuluttajat asettavat paineita kiertotalouden edistämiseen ja lainsäädäntö edellyttää kiertotaloudessa etenemistä. Yritysten on otettava kiertotalous huomioon toiminnassaan. Osa tuotannosta menee nyt jätteeksi, jota pystyttäisiin hyödyntämään. Aluesuunnittelun on oltava mahdollistavaa ja tuettava myös maaseudun elinkeinojen muutosta, kehitystä ja elinvoimaisuutta. Vuoden 2025 jälkeen maaseutuasuminen voi olla etätyömahdollisuuksien ja hajautettujen energiatuotantojärjestelmien ja sähköautojen kautta potentiaalinen asuinalue myös vähähiilisyyden näkökulmasta. Asuinpaikka valitaan esimerkiksi harrastusmahdollisuuksien tai luontoarvojen perusteella. Voisiko Satakunnassa olla teknologiavapaita alueita tai toimijoita, jotka ottaisivat teknologiavapauden yhdeksi markkinointitekijäkseen. Tämä liittyy niin palvelujen kehittämiseen kuin myös alueidenkäytön suunnitteluun. On huomattava kuitenkin, että Satakunnassa ei tulla pärjäämään ilman omaa autoa, jos ei asu keskustassa.

27 Ilmiöt, joista keskusteltiin ja niistä johdettuja päätelmiä vuoteen 2025 mennessä TIETOVASTAINEN KÄYTÖS ASIANTUNTIJUUDEN MUUTOS MAAKUNTATASONASIANTUNTIJUUDEN TARVE YTUBER- JA SOME-YHTEISKUNTA LISÄTTY TODELLISUUS PELATTU KOKEMUS VIRTUAALIMAAILMA IKÄÄNTYVÄ MAAILMAN VÄESTÖ JA ELÄKELÄISET vuoden 2025 jälkeen YLEISTIEDON ROMAHTAMINEN Maakunnan asiantuntijuuden tarve kasvaa uuden maakunnan myötä. Alueiden merkitys on keskeinen EU-tasolla ja Suomessakin se tulee korostumaan. Ihmisiä kiinnostaa lähiympäristöä koskeva tieto. Osaaminen ja tekeminen siirtyy tulevaisuudessa yhä enemmän paikalliselle tasolle. Keinoälyratkaisut tekevät mahdolliseksi tiedon saannin ja keräämisen sekä isojen tietomassojen analysoinnin, oikean ja olennaisen tiedon löytymisen. Ytuber- ja some-yhteiskunnassa on uhkana mutu-tietoon perustuvan päätöksenteon lisääntyminen. Tämä on vakava haaste tulevaisuudessa, jos tutkimustiedon ja analyysien merkitys jää päätöksenteossa taka-alalle. Uusia ideoita voi tulla esille ja keskusteluun tulee mukaan ihmisiä, jotka eivät ole aiemmin osallistuneet. Osallisuus kasvaa, mutta haasteena on se, kuka voittaa vaikuttamisen: oikea tieto vai "vaihtoehtoinen totuus"? Virallisen tiedon pitäisi pystyä erottautumaan epävirallisesta. Tulisi ratkaista miten oikean tiedon tunnistaminen on mahdollista. Tiedottaminen on tärkeää, kun kun halutaan esim. taistella väärien toimintamallien muuttamisen puolesta. "Sitkeät huhut muuttuvat nopeasti puolitotuuksiksi". Tarvitaan mediakasvatuksen lisäämistä ja osallistavaa suunnittelua. Maakuntaan palaavat eläkeläiset voivat olla merkittävä voimavara erityisesti alueen pienemmissä kunnissa. Eläköityneillä ihmisillä on halua tehdä asioita, minkä vuoksi he haluavat usein myös osallistua esimerkiksi alueellisten yhdistysten toimintaan.

28 OSA II TOTEUTUS

29 Pilotointi TKI-foorumeissa ja Aluesuunnittelu-ryhmässä 5. TKI-FOORUMIN TYÖPAJA 1. JOHTORYHMÄ Alakohtaisten ilmiöiden lisäys kartalle 4. Foorumin osallistuvat tutustuvat itsenäisesti muutosilmiöihin kartalla (2 vko) 3. Tunnusten luonti, käytön opastus tammikuu 8. JOHTORYHMÄ Foorumiin osallistuneet voivat täydentää havaintoja tapaamisen jälkeen oman aikataulunsa mukaan (2 vko) ti 7.3. teollisuuden TKI ke 8.3. matkailufoorumi pe Energia- ja resurssitehokkuus TKI ja elintarvikealan TKI to Aluesuunnittelu ja Hyvinvointi- ja turvallisuus TKI helmikuu maaliskuu huhtikuu 7. Raportointi toukokuu

30 Käyttäjämäärät Teollisuus Matkailu Energia ja resurssitehokkuus Elintarvike Hyvinvointi ja turvallisuus Aluesuunnittelu yhteensä Jäseniä foorumissa Tunnuksia luotiin Foorumiin osallistujia Komentteja kpl Foorumissa 1,5 käytetty aika h 1,5 1,5 1,5 1,5 1 8,5 h Pääkäyttäjät Satakuntaliitossa Katja Laitinen, Saku Vähäsantanen ja Timo Vesiluoma. Osa jäsenistä halusi tunnukset ennen foorumia ja foorumin jälkeen tunnuksia luotiin lisää halukkaille (noin puolet).

31 VALMISTELUVAIHE Kullekin TKI-foorumille sekä aluesuunnittelun ryhmälle luotiin oma teemaakrtta, jolle valittiin ilmiöt Satakuntaliiton asiantuntijoiden toimesta. Tässä tapauksessa tämä oli toimiva toimintamalli, koska liitolla on TKI-foorumeiden vetovastuu. Foorumeihin ilmoittautuneille luotiin tunnukset kartalle ja heille lähetettiin ohjeet kirjautumisesta ja kartan käytöstä. Lisätietoja kaipasi pari henkilöä eli kirjautuminen työkaluun oli helppoa. HAVAINTOJA PILOTOINNISTA ONLINE-TYÖSKENTELY ENNEN TYÖPAJAA Osallistujat saattoivat tutustua kartalle valittuihin ilmiöihin kaksi viikkoa ennen tapaamista, äänestää ja kommentoida ilmiöitä. Jonkin verran äänestämistä tapahtui, mutta kommentointimahdollisuutta käytti ainoastaan viimeinen ryhmä. Mukana oli henkilöitä, jotka olivat muissa ryhmissä jo perehtyneet kartan käyttöön. Jotta verkkotyöskentely lähtee käyntiin, on hyvä olla jonkinlainen lyhyt perehdytys kartan käyttöön. FOORUMIN TYÖPAJA Futures Platformin idea on tuoda megatrendit ja muutosilmiöt näkyviin ja auttaa muodostamaan yhteinen kokonaiskuva tulevaisuuden mahdollisuuksista ja haasteista. Jokaisesta muutosilmiöstä on tiivis kuvaus tekstinä ja ilmiötä kuvaava video. Työkalua voidaan käyttää sekä verkkotyöskentelyn kautta että yhdessä kasvokkain. Muutosilmiöiden kuvaukset ja käyttäjien kirjaamat kommentit auttavat muodostamaan yhteisen ymmärryksen muutoksista ja esittämään toimenpiteitä, joilla muutokseen voidaan valmistautua. Käyttäjät voivat äänestää tärkeimpinä pitämiään muutosilmiöitä ja nostaa sitä kautta erityistarkasteluun kriittisimmät toimintaympäristöä muuttavat voimat. Ennakointikartan kautta osallistujat saivat näkyville monipuolisesti erilaisia muutosilmiöitä. Aktiivinen työskentelyaika oli noin 1,5 h. Vaikka aika oli lyhyt, pienryhmät ehtivät tarkastella useita ilmiöitä ja kirjata niistä havaintoja. Jos karttaan oli ehtinyt perehtyä etukäteen, työskentely sujui nopeammin. Syvällistä perehtymistä ilmiöihin ei kuitenkaan ehditty tässä ajassa tehdä ja kirjaamisen tarkkuus vaihteli. Tämä näkyy tehdyssä koonnissa - osa havainnoista on yksittäisiä kommentteja ilman, että niitä on enempää avattu, vaikka pienryhmissä käytiin perusteellistakin keskustelua teemasta. Käyty keskustelu kuitenkin vahvisti yhteistä tietopohjaa ja näkemystä Satakunnan mahdollisuuksista ja nosti pohdinnan uudelle tasolla. Oleellista on se, miten tämä syntynyt innostus pidetään yllä. ONLINE-TYÖSKENTELY TYÖPAJAN JÄLKEEN Osallistujat saattoivat täydentää havaintoja kaksi viikkoa TKI-foorumin jälkeen ja etenkin Aluesuunnittelun-ryhmäläiset tekivät vielä lisäyksiä kartalle. Kun työvälinen tuli tutuksi, sitä oli helppo jatkaa omaa pohdintaa. RAPORTOINTI Kartoille kootut havainnot koottiin yhteen toteuttajan toimesta TKI-ryhmittäin. Koonnissa nostettiin esille erityisesti tarvittavia toimenpiteitä, joita olisi hyvä huomioida tulevassa maakuntaohjelmassa. Tämän lisäksi kartat olivat pääkäyttäjien käytössä koko pilotoinnin ajan ja kirjaukset talletettiin kartoilta PDF-muodossa.

32 KÄYTTÄJIEN KOMMENTTEJA Väline hyvä. Syötteitä, jotka innostavat keskusteluun. Hyvä, että näkee heti, mitä toiset kirjoittaa. Nyt tehdään post it laput suoraan koneelle. Parempi. Toimii eri kokoisille ryhmille. Mielenkiintoinen. Ei tarvitse lähteä tyhjältä pohjalta. Huomattava, että tarkastellaan maakuntatasoa, ei yksittäisen organisaation näkökulma.

33 OSA III FUTURES PLATFORM ALUE-ENNAKOINNIN TUKENA

34 VUOSIKELLON TUKI Satakuntaliiton alueellisen ennakoinnin vuosikello muodostuu tällä hetkellä seuraavista osista: Alueelliset kehitysnäkymät: Aluetalouskehitys seuduittain, toimialojen kehitysna kyma t, tyo llisyyskehitys. TKI-foorumit: Sidosryhmien ajankohtaiset na kyma t teemaan liittyen. Osaamis- ja työvoimatarvekatsaus:pitka n ja keskipitka n aikava lin rakenne-ennusteet, osallistujina mm. koulutuksenja rjesta ja t & elinkeinoela ma n edustajat. Tulevaisuusfoorumi: Maakunnallisen suunniteluja rjestelma n ajankohtaisten teemojen tarkastelu, osallistujina maakunnan sidosryhma t laajasti, seuraavan vuoden ennakointiteemoja aluekehitta misen la hto kohdista. Alue-ennakoinnin johtoryhmä kokoontuu 2-3 kertaa vuodessa, seuraa ja kehittää toimintaa. Johtoryhmän jäsenet voivat viedä muutosilmiöt tarkasteltaviksi omiin organisaatioihinsa ja strategiatyön tueksi. Alueellisissa kehitysnäkymissä tarkastellaan lyhyen aikavälin kehitystä kaksi kertaa vuodessa. Lyhyen aikavälin tarkastelun rinnalle on hyvä nostaa esille ilmiöitä ja trendejä tulevaisuudesta, jotka voivat nopeastikin muuttaa toimialoja. Laaja-alainen tarkastelu ja muutoksiin varautuminen parantavat alueen resilienssikyvykkyyttä. Alustalle luodaan tietyn aihealueen teemakartta, johon poimitaan juuri siihen liittyvät oleelliset muutosilmiöt/trendit. Osallistujat ohjeistetaan ottamaan kantaa tarvittavasta näkökulmasta, esimerkiksi osaamistarpeet/työvoiman saatavuus. Trenditarkastelun toistaminen 1-2 kertaa/vuosi pitää yllä ja syventää tulevaisuuskeskustelua sekä auttaa löytämään yhteisiä ratkaisuja. Futures Platformille koostuvien näkemysten perusteella voidaan kohdentaa tulevaisuusfoorumi niihin teemoihin, joita pidetään tärkeinä ja ennakointikarttaa voidaan käyttää myös foorumin toteutuksen yhtenä työkaluna.

35 Timo Järvensivu kuvaa sitoutumista käytännössä lupausten antamiseksi ja niiden pitämiseksi ja siihen liittyy kolme keskeistä ulottuvuutta. SITOUTUMISEN VAHVISTAMINEN Alueellinen ennakointityö on verkostoyhteistyötä, joka onnistuu, kun osapuolet sitoutuvat toimintaan ja luottavat toisiinsa. Verkostomaisuus sopii ennakointiin erityisen hyvin, sillä sitä kautta tulevaisuuskeskusteluun tulee riittävästi erilaisia näkemyksiä, tieto liikkuu ja opitaan yhdessä. Tiedon liikuttamisen ja hyödyntämisen tueksi tarvitaan työkaluja, joista keskeisimmät ovat dialogisuus sekä erilaiset tiedonvälitystä ja koordinointia edistävät tietoalustat ja niiden hyödyntäminen*. Osallistaminen, kommunikointi ja tapa puhua tulevaisuudesta ovat tärkeitä. Oleellista on se, miten verkosto saadaan keskustelemaan siten, että se myös tuottaa konkreetteja tuloksia. Tämän keskustelun alustaksi sopii Futures Platform. Tulevaisuuskeskustelu voidaan rytmittää vuosikelloon sopivaksi ja siinä voidaan soveltaa sekä verkossa että työpajoissa tapahtuvaa työskentelyä. Sisäinen motivaatio eli halukkuus sitoutua rakentuu toimijan autonomiasta, kyvykkyyden tunteesta ja siitä, onko toimija päässyt omasta mielestään riittävän vaativiin tehtäviin sekä kytkeytyneisyydestä toisiin. Toiminnallinen toteutuskyky liittyy sisäisen motivaation sisältämään kyvykkyyden tunteeseen. Toimijalla saattaa olla tunne siitä, että haluaa ja kykenee toimimaan, mutta onko tälle tunteelle kykeneväisyydestä aina katetta? Onko toimijalla riittävät resurssit ja kyvykkyys myös objektiivisesti tarkasteltuna? Vastaus näihin kysymyksiin voi olla ei siitä huolimatta, että toimijan halu ja oma tunne kyvykkyydestä on kunnossa. Siksi sitoutumisen rakentaminen verkostossa edellyttää myös konkreettista toimintakyvyn tarkastelua ja kehittämistä. Rakenteelliset sitoutumisen tekijät ovat toimijoiden omista omista ominaisuuksista, valinnoista ja toiminnasta riippumattomia toiminnan mahdollistajia tai estäjiä. Futures Platform-työskentely tukee kaikkia näitä ulottuvuuksia. Työskentely ennakointikartalla parantaa kunkin toimijan omaa ennakointikyvykkyyttä ja kytkee organisaatioiden tulevaisuuskeskustelun osaksi alueen kehittämistä tarjoamalla alustan jatkuvalle dialogille yksittäisen ennakointiprojektin sijaan. Dialogin kautta tietopohja ja ymmärrys tulevista muutoksista, niiden aiheuttamista haasteista sekä niiden tarjoamista mahdollisuuksista vahvistuvat. Työkalun avulla ihmisten omistajuutta ennakoinnista voidaan vahvistaa luomalla yhteistä näkemystä ja antaa heidän tekemälleen ennakointityölle tunnustusta. * Timo Järvensivu, Verkostotyön perusta 2017:

36 TRENDEISTÄ TULEVAISUUSKUVIIN Alue-ennakoinnissa on oleellista löytää keinoja siihen, miten eri toimijat yhdessä parhaiten varautuvat erilaisiin tulevaisuuksiin. Tähän mennessä todettu kehitys ei jatku samana tulevaisuudessa. Futurs Platformin avulla eri ryhmät ja organisaatiot haastetaan pohtimaan ilmiöitä laaja-alaisesti, ei esimerkiksi vain pelkästään teknologiakehityksen kautta. Kartalle valmiiksi esille nostetut ilmiköt on todettu oleellisiksi asiantuntijatyön tuloksena. Lisäksi työskentelyn aikana sinne voidaan luoda uusia ilmiöitä, mikäli osallistujat haluavat nostaa uuden ilmiön tarkasteluun. Pelkkä trendien tunnistaminen ei kuitenkaan riitä. On kiinnitettävä huomiota siihen, miten trendit muodostavat kokonaisuuksia ja kehittyvät. On kysyttävä miksi ja mitä siitä seuraa. Kun kartalta on valittu tarkasteltavaksi oleelliset ilmiöt, niiden vaikutuksia arvioidaan sekä uhkien että mahdollisuuksien kautta ja kirjataan tarvittavia toimenpiteitä. TULEVAISUUSKUVIEN VISUALISOINTI Ennakointikartta sellaisenaan visualisoi erilaisia tulevaisuukuvia: siinä näkyy merkittäviksi valitut trendit eri sektoreilla ja aikajänteillä kustakin sektorista ja aikajänteestä avautuu tiivistelmä trendin kuvauksesta ja siihen lisätyt kommentit avautuvat tarkasteltaviksi kartan keskiympyrään voidaan nostaa tiivistelmä tuloksista ja johtopäätöksistä, siinä näkyvät äänestyksen tulokset ja siihen voidaan listata trendit, jotka vaativat toimenpiteitä ja seuraamista. Raportointivaiheessa voidaan käyttää apuna erilaisia kehikoita, joihin trendejä sijoitetaan esimerkiksi eri aikajänteille (road mapping) ja merkittävyyden mukaan. Visualisointia voidaan jatkaa kuvaamalla tulevaisuudet esimerkiksi infograafeina. Tämä vaatii tilajaan ja/tai fasilitaattorin asiantuntijatyötä ja siihen kannattaa ryhtyä silloin, kun työskentely ennakointikartalla on tehty riittävän perusteellisesti eli esim. sovittu määrä osallistujia on tuonut esille näkemyksensä äänestämällä ja kommentoimalla.

37 KÄYTTÖTAVAT Ennakoinnin tulisi olla jatkuvaa toimintaa, jossa toimintaympäristön muutoksia ja tulevaisuuden ilmiöitä tarkastellaan systemaattisesti. Ihmisten omistajuutta ennakoinnista pitää edelleen vahvistaa ja johdon sitoutuminen ennakointiin on tässä tärkeässä roolissa. Ennakointi on osa strategista johtamista ja organisaatioiden toimintaa eli sillä on oltava vaikutusta toimintaan tänään, muutoin sillä ei ole merkitystä. Ennakointia ei voi tehdä suljetussa ympäristössä. Laajan yhteistyön ja kollektiivisen ennakointikapasiteetin rakentaminen on tärkeää, koska vain hyvin harvalla ennakointi muodostaa pääosan työtehtävistä. Samalla on huomioitava se, miten siihen käytetään resursseja (aika, kustannukset) mahdollisimman tehokkaalla tavalla. Yksittäiset tilaisuudet: Tulevaisuusfoorumit Alue-ennakoinnissa Futures Platform voi toimia työkaluna esimerkiksi seuraavien periaatteiden mukaan: Projektit: TKI-foorumit/ teemaryhmät Jatkuva käyttö Jatkuva käyttö: esimerkiksi maakuntaliiton edustajat ja teemaryhmien vastuuhenkilöt. Jatkuva pääsy kartalle, jolloin he voivat lisätä sinne huomioitaan ja näyttää valittuja karttoja eri tilaisuuksissa. Projektikohtainen käyttö: kartta avataan sovitulle ryhmälle esimerkiksi kuukaudeksi tarpeen mukaan. Tähän liitetään tarvittaessa työskentelyn fasilitointi ja raportointi. Kartan käyttö yksittäisessä tilaisuudessa: esimerkiksi suuremman joukon osallistaminen valittujen muutosilmiöiden pohdintaan tai tietoisuuden herättäminen erilaisista muutoksista.

38 PROSESSIN OSAT kick-off Työkalun käyttöön järjestetään lyhyt perehdyttämistilaisuus - kick off, jonka jälkeen osallistujat voivat tutustua ilmiöihin itsenäisesti ja äänestää tärkeimpiä. Perehdyttäminen voidaan tehdä myös verkon välityksellä. Tätä ennen käyttäjille on luotu tunnukset ja kartta on räätälöity tilaajan kanssa. online työskentely Ennen työpajaa: käyttäjät tutustuvat muutosilmiöihin ja äänestävät niistä jatkotarkasteluun tärkeimmät. Työpajan jälkeen: käyttäjät täydentävät havaintojaan kartalle. työpaja 2-4 h Työpajassa muodostetaan yhteistä käsitystä ilmiöiden vaikutuksista ja tarvittavista toimenpiteistä pienryhmissä ja kirjataan havainnot kartalle. Työpajan kesto vaikuttaa sihen, kuinka perusteellista tarkastelua voidaan tehdä. koonti/raportointi Työskentelyn loppupäätelmät kootaan yhteen joko tilaajan tai toteuttajan toimesta tarvittavalla tavalla. Suorat kommentit saadaan kartalta PDF-muodossa. TKI-foorumi/johtoryhmä Johtopäätöksiä käsitellään ja prosessin kulkua muotoillaan edelleen tarpeen mukaan. Online-työskentely ja työpajatyöskentely vuorottelevat tarpeen ja prosessin pituuden mukaan.

39 KIITOS Pilotoinnin fasilitaattorina toimi Seija Kiiskilä, Futures Garden. Kiitämme aktiivisia pilotointiin osallistuneita. Kokemustemme perusteella Satakunnan alue-ennakoinnissa on rohkea kokeileva ote, joka tukee vahvasti maakunnan ja sen organisaatioiden kehittämistä.