Trenditarkastelu. Satakuntaliiton alueennakointi

Transkriptio

1 Trenditarkastelu Satakuntaliiton alueennakointi 2017

2 # 80 tunnusta 85 osallistujaa 147 kommenttia 6 ryhmää tapaamisen kesto 1,5 h Toteutus Trenditarkastelu toteutettiin maaliskuussa 2017 käyttäen työkaluna Futures Platform - ennakointikarttaa. Tarkastelun tekivät maakuntaliiton 5 TKI-ryhmää sekä Aluesuunnittelu -ryhmä. Osallistujat saivat tunnukset halutessaan käyttöön 2 viikkoa ennen ja jälkeen foorumin tapaamisen. Linkki

3 -2025 Vuosi, mihin mennessä tai minkä jälkeen ilmiön on arvioitu toteutuvan. Lukuohje Ennakointikartalta poimittu ilmiö, joka nousi foorumissa erityisesti esille. Tiivistelmä foorumin kartalle nostamista kommenteista tässä kohden.

4 2025- Matkailu Pelattu kokemus tarkoittaa elämystä, joka syntyy pelillistetyistä palveluista. Pelillistämisen elementtejä ovat yllätyksellisyys, vuorovaikutus ja strategisuus. Käytännössä tämä tarkoittaa pelin kaltaisten elementtien tai käytäntöjen tuomista muihin kuin peliympäristöihin kuten koulutukseen. Vahvistetaan yhteistyötä verkottamalla toimijat ja luomalla alusta, joka hyödyntää big dataa ja jakamistaloutta. Huomioidaan kolmannen sektorin erityisosaaminen. Yhteinen brändi ja myynti. Valitaan teemat, joihin keskitytään. Luodaan uusia rohkeita yhdistelmiä mm. teollisuuteen liittyen. Huomioidaan luonnon kokonaisvaltainen vaikutus hyvinvointiin - palvelujen tuoteistaminen. Pidetään mielessä liiallisen teknologiariippuvuuden vaarat, mutta hyödynnetään digitalisaatiota, älykkyyttä ja robotiikkaa ja virtuaalisuutta. Luodaan virtuaalisia kokemuksia tukemaan matkailua.

5 2025- Teollisuus Ihmisen varaosia voi jatkossa 3Dvalmistaa tai kasvattaa laboratoriossa sairaaloiden yhteydessä. Sairaaloiden toiminta muuttuu kohti ihmiskorjaamoja, joissa leikkauksia odotetaan vain se aika, jonka uuden varaosan valmistus kestää. Törmäytetään yrityksiä ja vahvistetaan yhteistyötä oppilaitosten välillä ja kesken. Automaation ja robotiikan suhteen erikoistuttava, koska on vain rajallinen määrä resursseja. Puhtaan veden ja vesiosaamisen vientimaakunta. Sopivan kokoinen maakunta kokeilualustana toimimiseen mm. energiaratkaisujen osalta. Opetuksen ja oppimisen kehittäminen - yhtäläiset mahdollisuudet oppia, vaikka opintopolut erilaisia.

6 -2025 Energia ja resurssitehokkuus Kiertotalous on nouseva tuotantomalli, jolla pyritään vähentämään jätettä ja saasteita suunnittelemalla materiaalivirtojen kulkua kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Raakaaineiden tehokas käyttö ja kierrättäminen hyödyttävät sekä ympäristöä että taloutta. Osaamisen ja yhteistyön kehittäminen älyratkaisuissa, cleantechissa ja kiertotaloudessa. Hyödynnetään geopoliittista sijaintia energian saannin ja tietoturvallisuuden näkökulmasta. Uusien liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntäminen automaation ja robotiikan kautta. Ikääntyvän väestön asumisen ratkaisut ja palvelut, joissa huomioitu energiatehokkuusnäkökulma. Eläkeläiset mukaan vapaaehtois- ja talkootyöhön. Hyvät mahdollisuudet laskentakeskuksiin - energiaa ja turvallinen maaperä. Hyödynnetään verkko-opintomahdollisuuksia globaaliin koulutustarjontaan. Innovaatioiden tunnistaminen opetusohjelmien sisällä.

7 -2025 Elintarvikeala Tuotteista asiakassuhteisiin. Yritysten on pystyttävä tarjoamaan kokonaisvaltaisia asiakaskokemuksia pelkkien tuotteiden sijaan. Asiakkaat haluavat ja vaativat entistä yksilöllisempää huomiota, huolenpitoa ja välittävää palvelua. Tästä syystä asiakkaan sitouttamista tukevan ekosysteemin rakentaminen ja asiakassuhteen hallinta nousevat liiketoiminnan keskiöön. Alkutuotannon kannattavuus ja kilpailukyky herättävät huolta. Automaatio laskee kustanuuksia ja luo mahdollisuuksia, jos pysytään kehityksessä mukana. Puhdas vesi luo businesmahdollisuuksia, jos vesistöt eivät saastu. Ruokatrendien seuraaminen edellyttää vahvaa ennakointia, jotta pysytään mukana. Tarinoiden luominen. Nano- ja meteriaalitekniikan kautta mm. pakausekniikkaan syntyy mahdollisuuksia, jos on riittävästi osaamista. Joukorahoitus voi tuoda mahdollisuuksia alkupääoman saantiin.

8 -2025 Ikääntyneille tarjottavat asumis-, terveys- ja hyvinvointipalvelut tulevat yhä useammin yhdistymään ja keskittymään monipuolisen tarjonnan mahdollistaviin hyvinvointikeskuksiin. Hyvinvointi ja turvallisuus Arjen robotisaatiota pitää ajatella kokonaisuuksina, ekosysteemeinä. Yksittäisen toiminnon automatisointi helpottaa arkea, mutta varsinainen teho ja hyöty syntyy kokonaisten toimintojen uudelleen järjestämisestä, jossa mukana on myös tiedon käsittely. Tähän on liitettävä asenteiden muokkausta automaatiota ja robotiikkaa kohtaa riskit tunnistaen. Pelkän terveydenhuollon sijasta pitäisi edistää laajemmin elämänlaatua kohentavaa teknologiaa ja palveluita. Etä- ja itsehoitoon sekä terveyden seurantaan voi syntyä uusia ammatteja. Kokonaisvaltainen ihmisen huomioiminen, jossa hyödynnetään digitaalisuutta tietoturvariskit huomioiden. Koulutusta ja kokeiluja sopivien teknologioiden löytämiseksi ja käyttöön jalkauttamiseksi. Joukkorahoituksen hyödyntäminen innovaatioiden rahoitukseen. Youtuber- ja some-yhteiskunta, lisätty todellisuus, pelattu kokemus ja virtuaalimaailma luovat ääri-ilmiötä. Tähän varaudutaan koulutuksen ja ohjauksen kautta. Hidastaako kriittisen massa ja ideoiden puute kiertotalouden kehittymistä? Tarvitaan lisää toimijoiden törmäyttämistä. Muutosten edistämiseksi tulisi tukea kokeilukulttuuria ja yhteisöllisyyden edistämiseen etsittävä aktiivisesti uusia keinoja. Yleinen huoli turvallisuudesta kasvaa niin yrityksissä kuin kansalaisten keskuudessa. Turvallisuusuhkiin varautumiseen tarvitaan tietoisuuden lisäämistä, suunnitelmallisuutta ja valmennusta.

9 2030 Aluesuunnittelu Yhteiskunnat, joissa on mahdollisuuksia ja osaamista robotiikan ja automaation kehittämiselle tulevat pärjäämään tulevaisuudessa. Sähkökäyttöiset itseohjautuvat ajoneuvot tekevät mahdolliseksi asumispaikan valinnan vapaammin. Autojen määrä vähenee varsinkin kaupungeissa merkittävästi. Keinoäly mahdollistaa tulevaisuudessa isojen tietomassojen analysoinnin ja oikean ja olennaisen tiedon löytymisen nopeasti. Ihminen voi tulevaisuudessa itse keinoälyn avulla määritellä sairautensa ja hoitokeinonsa. Kiertotalous on vahvasti ja globaalisti kasvava toimiala. Vuonna 2030 sekä kaupunkeihin että maaseudulle on rakennettu lukuisia teknologiavapaita vyöhykkeitä, joiden välissä on teknologiavapaita kulkukäytäviä. Suuri osa ihmisistä ei halua koskaan poistua teknologiavapailta alueilta. Koskematon luonto vähenee kuten luonnon monimuotoisuus yleensäkin. Ekologiset, saasteettomat, itsenäiset ja mobiilit ratkaisut tarjoavat mahdollisuuksia hyödyntää mm. herkkiä ympäristöjä, kunhan hyödyntämisen mittakaava säilyy "yleellisenä", määrällisesti vähäisenä ja ympäristön kantokyvyn rajoissa. Maakunnassa tulisi aktivoitua mittavien pohjavesivarojen hyödyntämisen kehittämiseen omassa maakunnassa. Ilmastonmuutoksella voi parinkymmenen vuoden tähtäimellä olla Satakunnalle yllättäviä ja vaikeastikin ennakoitavia vaikutuksia. Meillä alkavat menestyä uudenlaiset kasvilajit ja vanhojenkin lajien kasvurytmi voi muuttua. Mutu-tietoon perustuva päätöksenteko lisääntyy. Tämä on vakava haaste tulevaisuudessa, jos tutkimustiedon ja analyysien merkitys jää päätöksenteossa taka-alalle. Tuotantoon perustuvien yritysten sijoittumista ei enää pääsääntöisesti ohjaa työvoiman hinta. Tärkeäksi muodostuu yhteiskunnan turvallisuus, luotettavuus, terveellinen ympäristö, korkea osaaminen,logistiikka ja elinympäristön miellyttävyys.

10 Johtopäätöksiä Vahvistettava? Yhteistyö ja poikkitieteellisyys. Törmäyttäminen. Eläkeläiset, maahanmuuttajat ja kolmas sektori voimavarana. Automaatio ja robotiikka otettava vakavasti kaikilla aloilla. Asenteet. Ajateltava kokonaisina ekosysteemeinä. Pelattu kokemus, elämyksellisyys, virtuaalisuus. Tarinat ja kokonaisvaltainen asiakaskokemus. Uusia avauksia? Kiertotalous, jakamistalous ja alustat. Teknologiavapaat vyöhykkeet. Ihmiskorjaamot. Hyvinvointikeskukset. Pyörävaltatiet. Varauduttava? Raskaan teollisuuden paluu. Pohjavesivarojen säilyminen ja käyttö. Ilmastonmuutoksen vaikutukset. Ääri-ilmiöiden ja mutu-tiedon vahvistuminen. Turvallisuusriskit. Koonti