KORSHOLMS KOMMUN HÖGSTADIET F-flygel

Transkriptio

1 KORSHOLMS KOMMUN HÖGSTADIET F-flygel VVS-beskrivning Ventilationssanering Asiakirja n:o LVI 0101 Projekti n:o P002 Viimeisin muutos Laadittu Laatija MBe Tark./Hyv. PTP GRANLUND OY Mikael Beijar

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. RAKENNUSKOHDE, YHDYSHENKILÖT RAKENNUSKOHDE RAKENNUTTAJA SUUNNITTELIJAT LVI-JÄRJESTELMÄ- JA TEHTÄVÄKUVAUS LÄMMITYSJÄRJESTELMÄT VESI- JA VIEMÄRIJÄRJESTELMÄT ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄT RAKENNUSAUTOMAATIOJÄRJESTELMÄT PURKUTYÖT YLEISIÄ VELVOITTEITA LVI-SUUNNITELMA Yleistä LVI-urakat Purkutyöt LVI-urakan laatutasovaatimukset Viittaukset muihin asiakirjoihin LAITTEIDEN JA MATERIAALIEN VALINTA Rakennustuotteiden kelpoisuuden osoittaminen Hyväksyttämismenettely Pumppujen mitoitusarvojen tarkistukset Nimettyjen tuotteiden korvaaminen vastaavilla Malliasennukset LISÄ- TAI MUUTOSTYÖTARJOUKSET VIRANOMAISTEN TARKASTUKSET RAKENNUSAIKAISET ASIAKIRJAT Asiakirjojen kopiointikustannukset Urakkaan sisältyvä asiakirjojen laatiminen Teknisten tilojen asennuspiirustukset Rakennusaikaisten muutosten esittäminen suunnitelmissa LUOVUTUSASIAKIRJAT Yleistä Suunnitteluasiakirjat Konekortit Konedirektiivin mukainen dokumentointi Teknisten järjestelmien paikantamispiirustukset Mittauspöytäkirjat ja hyväksyttämistodistukset Laminoidut käyttöpiirustukset Sähkökytkentäkaaviot Käyttö- ja huolto-ohjeet Huoltokirjaa varten luovutettavat dokumenttitiedostot LUOVUTUSTARVIKKEET KÄYTTÖHENKILÖKUNNAN KOULUTUS TAKUUAJAN KORJAUKSET JA HUOLTO Yleistä Takuuajan huolto ASENNUSTEKNISIÄ VAATIMUKSIA AKUSTISET VAATIMUKSET Yleistä Puhaltimet LAITTEIDEN MERKINNÄT Rakennusaikaiset merkinnät Laitteiden tunnuskilvet Konekilvet Putkijohtojen merkinnät Ilmanvaihtokanavien merkitseminen Kertasäätölaitteiden ja mittauspisteiden merkinnät Muut merkinnät PAINEKOKEET...15

3 Yleistä Ilmanvaihdon painekokeet Ilmanvaihtokanavien puhtausvaatimukset Ilmakanavien puhdistettavuus Kanavien ja tarvikkeiden valmistus Kanavien varastointi ja käsittely kuljetuksessa ja työmaalla Kanavien ja laitteiden asennus ja suojaus työn aikana Kanavavarusteet ja päätelaitteet Tarkastukset Puhdistus SÄÄDÖT JA MITTAUKSET YLEISTÄ VESIVIRTOJEN SÄÄTÖ JA MITTAUS Yleistä vesivirtojen säädöistä Ilmanvaihdon lämmitysverkostojen säätö ILMAVIRTOJEN SÄÄTÖ JA MITTAUS SISÄILMASTOMITTAUKSET Lämpötilojen mittaus Äänitasojen mittaus Ilman liikenopeuden mittaukset Ilmanvaihtojärjestelmän puhtaus MITTAUSMENETELMÄT Yleistä SÄÄTÖ- JA MITTAUSTULOSTEN DOKUMENTOINTI Yleistä TARKISTUSMITTAUKSET...21

4

5 1 1. RAKENNUSKOHDE, YHDYSHENKILÖT 1.1. RAKENNUSKOHDE 1.2. RAKENNUTTAJA Rakennuskohde: Korsholms högstadium Rakennustyyppi: Ylä-aste Rakennustoimenpide: IV-saneeraus Paikkakunta: Korsholm Kaupunginosa: Kortteli: Tontti: Postiosoite: Bölesundsvägen 11 B, Korsholm Rakennustilavuus, rm 3 : Bruttoala, brm²: Laajuustiedot eivät ole sitovia. Rakennuttaja: Korsholms kommun Centrumvägen Korsholm Sähköposti: etunimi.sukunimi@korsholm.fi Yhdyshenkilöt: Ben Antell, Teknisk direktör, Erik Rönnqvist, Fastighets chef, Rakennuttajatehtävät LVIA: Andreas Granholm Puhelin: Sähköposti: andreas.granholm@korsholm.fi

6 SUUNNITTELIJAT Arkkitehtisuunnittelu: Puhelin: Sähköposti: Yhdyshenkilö: Rakennesuunnittelu: Puhelin: Sähköposti: Yhdyshenkilö: LVI-suunnittelu: Granlund Österbotten Ab Hovrättsesplanaden Vasa Puhelin: Sähköposti: Yhdyshenkilö: Mikael Beijar Sähkösuunnittelu: Granlund Österbotten Ab Hovrättsesplanaden Vasa Puhelin: Sähköposti: Yhdyshenkilö: Mats Bonns Rakennusautomaatiosuu nnittelu: Granlund Österbotten Ab Hovrättsesplanaden Vasa Puhelin: Sähköposti: Yhdyshenkilö: Tom Ahlsved

7 3 2. LVI-JÄRJESTELMÄ- JA TEHTÄVÄKUVAUS 2.1. LÄMMITYSJÄRJESTELMÄT Uusien ilmanvaihtokoneiden lämpöpatterit liitetään oleviin lämpöverkostoon VESI- JA VIEMÄRIJÄRJESTELMÄT Ulkoilmakammion vesitykset liitetään olevaan lattiakaivoon ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄT Rakennus varustetaan koneellisella ilmanvaihdolla, jossa on lämmön-talteenotto ja lämmitys. IV-koneet sijoitetaan vanhaan IV-konehuoneeseen. Uusi ulkoilmasäleikkö asennetaan konehuoneen ulkoseinään. Liikuntasalin sosiaalitilat varustetaan omalla ilmanvaihtokoneella, joka on varustettu lämmöntalteenotolla RAKENNUSAUTOMAATIOJÄRJESTELMÄT 2.5. PURKUTYÖT Rakennusautomaatiojärjestelmän laitteet ja työt kuuluvat ilmanvaihtourakkaan. IV-saneerauksessa rakennusautomaatiojärjestelmän alakeskus ja kenttälaitteet uusitaan. Purkutöistä annetaan erillishinnat seuraavasti: laboratoriosiiven käytävässä olevat vanhat IV-asennukset Musiikkiluokkien yläpuolella olevat vanhat IV-asennukset Ilmanvaihtokonehuoneen vanhat IV-asennukset ja sen lisäksi liikuntasalin ja sosiaalitilojen vanhat IV-asennukset Purkutöiden laajuus on esitetty purkukuvissa.

8 4 3. YLEISIÄ VELVOITTEITA 3.1. LVI-SUUNNITELMA Yleistä LVI-suunnitelma käsittää LVI-suunnittelun asiakirjaluettelon mukaiset suunnitteluasiakirjat ja erillisen urakkarajaliitteen. Tämä LVI-työselitys sisältää: projektin yleistiedot ja LVI-järjestelmäkuvauksen LVI-töiden yleiset velvoitteet ja laatuvaatimukset LVI-töiden yleiset asennustekniset vaatimukset säätöjä ja mittauksia koskevat vaatimukset tyyppihuonekohtaiset sisäilmaston mitoitusarvot LVI-urakat Laitteita ja materiaaleja koskevat tiedot ilmenevät pääosin LVI-laiteluetteloista, LVImateriaalierittelyistä ja LVI-piirustuksista. Urakkarajat, eri urakoiden väliset velvoitteet, vastaanottomenettely sekä käyttö- ja huolto-ohjeen laadintavelvoitteet selostetaan erillisessä urakkarajaliitteessä ja urakkaohjelmassa. Tässä työselityksessä ja muissa LVI-suunnitteluasiakirjoissa on niitä koskevia täydennyksiä LVI-töiden osalta. LVI-suunnitelmassa käytetään seuraavia nimityksiä: Urakoitsijalla tarkoitetaan rakennuttajan sopijapuolta (LVI-urakoitsija, rakennuttajan erillishankkija jne.), joka toteuttaa LVI-suunnitelman. Muista urakoitsijoista käytetään etuliitteellä selvennettyä nimitystä (rakennusurakoitsija, sähköurakoitsija jne.). Rakennuttajalla tarkoitetaan, paitsi urakoitsijan sopijapuolta, myös rakennuttajan edustajana toimivaa LVI-suunnittelijaa ja/tai asennustöiden valvojaa. Ko. asiantuntijoiden rakennusaikaiset tehtävät ja valtuudet ilmoitetaan urakoitsijalle erikseen. LVI-suunnitelman mukaiset työt jakautuvat eri urakoihin ja hankintoihin seuraavasti: Putkiurakka (PU) G1 lämmitysjärjestelmät: lämmitysverkosto IV-konehuoneessa putki- ja laite-eristykset IV-konehuoneessa IV-konehuoneessa olevien lämpöasennuksien purkutyöt G 3 Ilmastointijärjestelmät: ilmastointikoneet ilmastointikoneeseen liittyvät koneenosat kanavistot pääte-elimet kanavaeristykset purkutyöt purkukuvien mukaan Rakennusautomaatiourakka (AU) ks. erillinen rakennusautomaatiotyöselitys

9 5 LVI-suunnitelmassa käytetään muista urakoista ja hankinnoista seuraavia nimityksiä: rakennuttajan erillishankinta (REH) rakennusurakka (RU) sähköurakka (SU) Urakkaan sisältyvät kaikki LVI-suunnitelmassa esitetyt laitteet ja materiaalit täysin valmiina, paikoilleen asennettuina ja käyttökuntoon säädettyinä. Kaikissa urakoissa noudatetaan sisäilmaston, rakennustöiden ja pintamateriaalien osalta Sisäilmastoluokitus 2008:n (RT ) vaatimuksia ja ohjeita, ellei suunnitelmissa ole muuta esitetty. Käytettävät luokat ovat seuraavat: - Sisäilmastoluokka S2 - Ilmanvaihtojärjestelmän puhtausluokka P2 - Rakennusmateriaalien päästöluokka M1 - Ilmanvaihtotuotteet (kanavat, kanavaosat, säätö- ja palopellit sekä suodattimet) puhtausluokiteltuja ilmanvaihtojärjestelmän puhtausluokan edellyttämässä laajuudessa Lisätietoja sisäilmastoluokituksesta on saatavissa osoitteessa Purkutyöt Urakoitsija on velvollinen tutustumaan purkukohteisiin paikan päällä ennen tarjouksen antamista. Urakkaan sisältyvät seuraavat purkutyöt: IV-urakoitsija antaa erillishinnat purkutöistä seuraavasti: laboratoriosiiven käytävässä olevat vanhat IV-asennukset Musiikkiluokkien yläpuolella olevat vanhat IV-asennukset Ilmanvaihtokonehuoneen vanhat IV-asennukset ja sen lisäksi liikuntasalin ja sosiaalitilojen vanhat IV-asennukset Ilmanvaihdon purkutöiden laajuus on esitetty purkukuvissa LVI-urakan laatutasovaatimukset Urakka toteutetaan noudattaen viranomaisten määräyksiä ja hyvää rakennustapaa sekä käyttäen ensiluokkaisia materiaaleja. Urakassa noudatetaan soveltuvin osin kirjan TalotekniikkaRYL 2002, Talotekniikan rakentamisen yleiset laatuvaatimukset" mukaista laatutasoa ja työtapoja, mikäli suunnitelmassa ei ole esitetty muita vaatimuksia Viittaukset muihin asiakirjoihin Urakoissa noudatetaan LVI-suunnitelman lisäksi seuraavia asiakirjoja: Rakennusurakan yleiset sopimusehdot YSE 1998 TalotekniikkaRYL 2002, Talotekniikan rakentamisen yleiset laatuvaatimukset Suomen rakentamismääräyskokoelma, osa D2: Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto. Määräykset ja ohjeet (Lyhenne: RakMK D2) Suomen rakentamismääräyskokoelma, osa D4: LVI-piirrosmerkit, ohjeet (RakMK D4)

10 6 Suomen rakentamismääräyskokoelma, osa E7: Ilmanvaihtolaitteistojen paloturvallisuus. Ohjeet (Lyhenne RakMK E7) Sisäilmayhdistys, Sisäilmastoluokitus 2008 (RT ) Suomen rakentamismääräyskokoelma, osa A4: Rakennuksen käyttö- ja huoltoohje, määräykset ja ohjeet 2000 (Lyhenne RakMK A4) Suomen rakentamismääräyskokoelma, osa A1: Rakentamisen valvonta ja tekninen ohjeistus, määräykset ja ohjeet 2006 (Lyhenne RakMK A1) Suomen rakentamismääräyskokoelma, osa A2: Rakennuksen suunnittelijat ja suunnitelmat, määräykset ja ohjeet 2002 (Lyhenne RakMK A2) Valtioneuvoston päätös koneiden turvallisuudesta (1314/94) / EU:n konedirektiivi (98/37/EY) LVI-suunnitelmassa laitteet ja materiaalit on määritelty osittain LVI-tarvikeluettelon mukaisesti, osittain valmistajien tuotenimien ja -koodien avulla. LVI-suunnitelman piirrosmerkit ja lyhenteet ovat pääasiassa RakMK D4:n mukaisia. Lisäksi käytetään LVI-laiteluetteloissa ja LVI-materiaalierittelyissä määriteltyjä tunnuksia LAITTEIDEN JA MATERIAALIEN VALINTA Rakennustuotteiden kelpoisuuden osoittaminen Rakennustuotteiden olennaisiin teknisiin vaatimuksiin liittyvät tuotteiden perusominaisuudet ja niiltä vaadittavat suoritustasot on esitetty suunnitelmaasiakirjoissa. Hankkeessa käytettävien rakennustuotteiden kelpoisuuden varmentamista ja toteamista varten laaditaan yhteenveto rakennustuotteittain eriteltynä. Jollei tilaajan/rakennuttajan tai rakennusvalvontaviranomaisen kanssa muuta sovita, erityisalojen vastuulliset suunnittelijat täydentävät lomakkeelle rakennustuotteiden tiedot aloitettavaa rakennus- tai työvaihetta vastaavasti. Rakennustuotteen kelpoisuus varmistetaan rakennustuoteasetuksen 305/2011 tarkoittamaan suoritustasoilmoitukseen ja CE-merkintään perustuen jos rakennustuote kuuluu harmonisoidun tuotestandardin (hen) soveltamisalaan tai tuote on sille annetun eurooppalaisen teknisen arvioinnin (ETA) mukainen. CE-merkintä on oltava vähintään kaikilla niillä rakennustuotteilla, joilla on voimassaoleva em. harmonisoitu tuotestandardi ja sen siirtymäaika on päättynyt. Rakennushankkeen tilaaja/rakennuttaja edellyttää urakoitsijan huolehtivan, että hänen käyttämänsä rakennustuotteet ovat CE-merkittyjä. Urakoisija toimittaa kaikki kelpoisuuden toteamiseen sekä viranomaishyväksyntää varten tarvittavat CE-merkintöihin liittyvät asiakirjat tilaajalle suomen- tai ruotsinkielisinä. CE-merkittyjen tuotteiden kelpoisuuden ja suunnitelmien mukaisuuden osoittamisesta vastaa ko. tuotteen toimittaja tai maahantuoja. Harmonisoidun yhdenmukaisen eurooppalaisen tuotestandardin ulkopuolelle jäävien rakennustuotteiden kelpoisuuden osoittamiseen voidaan käyttää seuraavia vapaaehtoisia vaihtoehtoja (laki eräiden rakennustuotteiden tuotehyväksynnästä 954/2012). 1) tyyppihyväksyntä 2) varmennustodistus 3) valmistuksen laadunvalvonta. Urakoitsija toimittaa tarvittavat suomen- tai ruotsinkieliset todistukset ja selvitykset tuotteen kelpoisuudesta aiottuun käyttökohteeseen rakennuttajalle/tilaajalle hyväksyttämisen yhteydessä.

11 7 Jos rakennustuotteen kelpoisuutta ei ole varmistettu millään edellä mainittuihin varmennusmenettelyihin perustuen, on ennen tuotteen käyttämistä laadittava selvitys tuotteen kelpoisuudesta rakennuspaikkakohtaisesti. Rakennustuotteen rakennuspaikkakohtainen kelpoisuusselvitys voi perustua rakennustuotteen tutkimusraporttiin tai Euroopan talousalueella tai Turkissa annettuun hyväksyntään, rakennustuotteesta otettavaan näytteeseen tai laskentaan. Urakoitsija toimittaa rakennuspaikkakohtaiseen kelpoisuuteen tarvittavat suomen- tai ruotsinkieliset todistukset ja selvitykset tuotteen kelpoisuudesta aiottuun käyttökohteeseen tilaajalle/rakennuttajalle hyväksyttämisen yhteydessä. Urakoitsijan tulee varmistaa jokaisen käyttämänsä rakennustuotteen kelpoisuus eli tuotteen CE-merkintä, kansallinen hyväksyntä ja suunnitelmanmukaisuus ennen tuotteiden tilaamista/käyttämistä/kiinnittämistä rakennuskohteeseen. Lisätietoja esim: hen Helpdesk Hyväksyttämismenettely Urakoitsijan on hyväksytettävä rakennusaikana sovittavan aikataulun mukaisesti rakennuttajalla kaikki toimittamansa laitteet ja materiaalit. Hyväksymistä varten urakoitsijan on toimitettava rakennuttajalle tarvittavat tuotetiedot. Ne käsittävät tuotteesta riippuen mm.: CE-merkintä ja suoritustasoilmoitus tyyppihyväksyntäpäätös muu selvitys kelpoisuuden toteutumisesta. Sekä lopulliset mitoitusarvot seuraavista mm. laitteista: ilmankäsittelykoneet lämmöntalteenottolaitteet pumput tuottokäyrät, toimintapisteet, tehontarve ja hyötysuhteet kaikista pumpuista ja puhaltimista tehot, lämpötilat, nestevirrat sekä ilma- ja nestepuolen painehäviöt kaikista ilmankäsittelykoneiden pattereista äänitekniset tiedot puhaltimista valmiiksi pintakäsiteltyjen tuotteiden värisävyt (hyväksytetään arkkitehdillä) muista laitteista ja materiaaleista rakennusaikana tuotekohtaisesti sovittavassa laajuudessa lopulliset mitoitusarvot, huoltotiedot, mitta- ja painotiedot, sähkö- ja säätölaitetiedot sekä viranomaisten hyväksymistodistukset Pumpuista ja puhaltimista valitaan ko. valmistajan vaihtoehdoista mitoituspisteessä parhaalla mahdollisella hyötysuhteella toimiva malli. Tyypiltään samankaltaiset tuotteet valitaan saman valmistajan tuotteista, jos LVIsuunnitelmassa ei ole muita vaatimuksia. Poikkeukset on esitettävä urakkatarjouksessa. Esimerkkejä tällaisista tuotteista ovat pumput, lämmönsiirtimet, ilmankäsittelykoneet, ilmanvaihdon huonelaitteet, vesikalusteet, yms. Sähkömoottorit on valittava siten, että moottorin ottama virta ei ylitä normaalikäytössä 80 % nimellisvirrasta.

12 Pumppujen mitoitusarvojen tarkistukset LVI-suunnitelmassa annetaan pumppujen mitoituksessa käytetyt painehäviöt putkistoihin liitettäville laitteille, kuten lämpöpattereille. Ilmanvaihtourakoitsijan on ilmoitettava putkiurakoitsijalle ja rakennuttajalle ko. laitteiden lopulliset painehäviöt pumppujen mitoitusarvojen tarkistamista varten ennen pumppujen tilaamista. lla. Urakoitsija vastaa laitteen mitoitusarvojen mahdollisesti muuttuessa pumppujen suurentamisesta aiheutuvista lisäkustannuksista Nimettyjen tuotteiden korvaaminen vastaavilla Malliasennukset LVI-suunnitelmassa valmistajan tuotenimen tai -koodin avulla yksilöity tuote voidaan korvata vastaavalla, toisen valmistajan tuotteella vain rakennuttajan suostumuksella. Urakoitsijan on osoitettava vastaavuus ja hyväksytettävä ehdotus rakennuttajalla. Vastaavuuden (tuotteesta riippuen: tekniset ominaisuudet, mitat, ulkonäkö, käyttöön ja huoltoon liittyvät seikat jne.) harkitsee rakennuttaja tuotekohtaisesti. Vastuu vaihdosta jää kuitenkin urakoitsijalle. Urakoitsijan on hyväksytettävä seuraavat malliasennukset ennen asennustöiden aloittamista: näkyviin jäävät asennukset päätelaitteiden asentaminen alakattoon 3.3. LISÄ- TAI MUUTOSTYÖTARJOUKSET Rakennuttajalle osoitetut lisä- ja muutostyötarjoukset (ks. urakkaohjelma) tulee eritellä seuraavasti: muutos- ja vertailuasiakirjojen numerot ja päiväykset muutokseen liittyvät, asiakirjakohtaiset määrälaskelmat muutos- ja vertailuasiakirjojen osalta asiakirjakohtaisesti eritelty, määrälaskelmiin perustuva lisätyö- ja/tai hyvityslaskelma muutostyötarjouksen loppusumma Muutos- tai lisätyötarjouksen tulee sisältää kaikki muutokseen liittyvät kustannukset VIRANOMAISTEN TARKASTUKSET Urakoitsija on velvollinen huolehtimaan oma-aloitteisesti, että viranomaisten tarkastukset hoidetaan ajallaan ja vastaamaan niistä aiheutuvista kustannuksista (Ks. YSE 1998). Rakennuttajalle on varattava mahdollisuus osallistua tarkastuksiin RAKENNUSAIKAISET ASIAKIRJAT Asiakirjojen kopiointikustannukset Urakoitsija saa urakkaan liittyvistä, LVI-suunnittelijan laatimista suunnitteluasiakirjoista sähköisessä muodossa. Paperisarjat maksaa urakoitsija itse. Rakennusaikaiset muutoskuvat rakennuttaja kustantaa kaksi sarjaa urakoitsijoille. Urakoitsija kustantaa mahdollisen lisäkopioinnin, kaikkien laatimiensa asiakirjojen kopioinnin eri osapuolille sekä luovutusasiakirjojen kopioinnin.

13 Urakkaan sisältyvä asiakirjojen laatiminen Urakoitsija on velvollinen laatimaan sovittavan aikataulun mukaisesti viranomaisten, muiden urakoitsijoiden ja rakennuttajan tarvitsemat erikoispiirustukset yms. asiakirjat, jotka eivät sisälly urakoitsijalle sopimuksen mukaan toimitettaviin asiakirjoihin. Urakkaan sisältyy mm. seuraavien piirustuksien laatiminen: teknisen tilan asennuspiirustus (1:20) mittapiirustukset laitteiden alustoista ja luukkujen, kehysten, säleikköjen yms. kiinnittämisestä rakenteisiin vesikatolle sijoitettavien laitteiden (ulospuhallushajoittajien, huippuimureiden ym.) ja niiden kannatusrakenteiden asennuspiirustukset. säätölaitepiirustukset urakkaan sisältyvistä säätölaitteista ja niiden johdotuksista tarvittavilta osin leikkauspiirustukset Teknisten tilojen asennuspiirustukset Urakoitsijoiden laatimissa teknisten tilojen asennuspiirustuksissa esitetään mm. seuraavat asiat: laitteiden, putkistojen ja kanavistojen tarkat asennuspaikat laitemerkinnät huoltotilan tarpeet katkoviivoin laitteiden putkiliitosten paikat tarvittavat huoltotasot laitevalmistajien ilmoittamat laitteiden virtaustekniset suojaetäisyydet mm. säätöventtiileille, säätöpelleille, ilmavirran mittauksille, höyrykostuttimille jne. Urakoitsijat tekevät piirustukset yhteistyössä sopien keskenään tilankäytöstä sekä kanavistojen, putkistojen, kaapelikourujen yms. risteilyistä. Pohjapiirustuksien lisäksi tehdään tarpeellisista kohdista leikkauksia ja detaljipiirustuksia. Piirustukset laatinut urakoitsija hyväksyttää ne alustavasti rakennuttajalla, huolehtii sen jälkeen piirustuksien kierrättämisestä täydennyksiä varten muilla urakoitsijoilla, hyväksyttää valmiit piirustukset kaikilla osapuolilla ja kopioi ne sovittavan jakelun mukaisesti. Asennuspiirustukset laaditaan ilmanvaihtokonehuoneesta seuraavasti: IU laatii pohjapiirustuksen ja sitä täydentävät leikkaukset PU, SU, AU ja tarvittaessa myös muut urakoitsijat täydentävät piirustuksia Rakennusaikaisten muutosten esittäminen suunnitelmissa LVI-suunnittelija laatii muutossuunnitteluasiakirjat kytkentöihin, mitoituksiin yms. vaikuttavista muutoksista, mutta ei lopullisten tuotevalintojen aiheuttamista muutoksista eikä pienehköistä, työmaalla sovittavista asennusteknisistä täsmennyksistä. Sellaiset LVI-suunnitelmissa esiintymättömät muutokset, joilla saattaa olla merkitystä rakennuksen tuleville käyttäjille, merkitään luovutusasiakirjoihin. Niitä ovat mm. lopulliset tuotetiedot, piiloon jäävien kanavien ja putkien sijoitusmuutokset sekä alakattojen yläpuolelle tms. paikkoihin piiloon jäävien sulku- ja linjasäätöventtiilien, säätöpeltien, puhdistusluukkujen yms. putkisto- ja kanavistovarusteiden todelliset paikat. Urakoitsijalla tulee olla työmaalla kaikista urakkaan liittyvistä LVI-suunnitteluasiakirjoista kopiosarja, johon urakoitsija merkitsee luovutusasiakirjoissa esitettävät täsmennykset heti asentamisen jälkeen. Ajan tasalla oleva asiakirjasarja muutosmerkintöineen on pyydettäessä esitettävä rakennuttajalle.

14 LUOVUTUSASIAKIRJAT Yleistä Urakoitsijan paperikopioina toimittamat luovutusasiakirjat sijoitetaan sisällysluettelolla ja välilehdillä varustettuina rengaskansioihin. Asiakirjojen ryhmittely kansioihin, niiden sisällysluettelot, kansioiden malli yms. luovutusasiakirjojen sisältöön ja ulkoasuun liittyvät asiat on hyväksytettävä ennakkoon rakennuttajalla. Huoltokirjan laadinnassa noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osan A4, Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje (lyhenne RakMK A4), määräyksiä ja ohjeita sekä RT Toimitilakiinteistön huoltokirjan laadinta -kortissa esitettyjä ohjeita Suunnitteluasiakirjat Konekortit Loppupiirustuksiin korjataan/täydennetään seuraavat kohdat: Asiakirjaluettelo täydennetään urakoitsijan laatimilla piirustuksilla (esim. konehuonekuvat) Otsikkotauluihin lisätään urakoitsijan logo Piirustuksista poistetaan muutosnuolet Piirustukset päivätään ja varustetaan merkinnällä LOPPUPIIRUSTUS Urakoitsija laatii viimeisimpään piirustussarjaan käsin (ns. punakynäversio) kohdissa "Rakennusaikaiset muutokset" ja "Laitteiden merkitseminen" selostetut täydennykset ja muutokset. Suunnittelija korjaa AutoCad-piirustuksiin kaikki yllämainitut korjaukset ja täsmennykset. Urakoitsija toimittaa logonsa suunnittelijalle dwg-formaatissa. Luovutusasiakirjoihin sisältyvistä CAD-piirustuksista suunnittelija toimittaa yhden sarjan digitaalimuodossa (dwg) CD-levylle talletettuna. LVI-suunnitelmaan sisältyvistä asiakirjoista ja muista tulosteista LVI-suunnittelija toimittaa urakoitsijan kustannuksella urakoitsijalle kaksi seläkkeillä varustettua paperikopiosarjaa liitettäviksi luovutusasiakirjoihin. Lisäksi suunnittelija toimittaa yhden sarjan em. tulosteista digitaalimuodossa (pdf) CD-levylle talletettuna. Yllämainituista luovutusasiakirjoista tulostetaan ja toimitetaan rakennuttajalle kaksi paperikopiosarjaa sijoitettuina rengaskansioihin sekä digitaalimuotoiset tallenteet. Urakoitsija toimittaa ja laatii atk-pohjaista ylläpidon hallintajärjestelmää varten tarvittavat ns. konekorttitiedot LVI-laitteista. LVI-suunnittelija luovuttaa urakoitsijalle laitekohtaisen Excel-pohjaisen atk-listauksen tarvittavista tiedoista täydennettäväksi ja LVI-suunnittelija siirtää urakoitsijalta saadut tiedot atk-järjestelmään ja tulostaa konekortit luovutuskansioihin Konedirektiivin mukainen dokumentointi Urakoitsijat toimittavat konedirektiivin mukaiset vaatimuksenmukaisuusvakuutukset Teknisten järjestelmien paikantamispiirustukset Urakoitsijoiden laatimissa paikantamispiirustuksissa esitetään teknisten tilojen sijaintitiedot, niissä olevat järjestelmät sekä muiden ylläpidon kannalta keskeisten järjestelmien ja laitteiden paikantamistiedot. Paikantamispiirustuksissa esitetään eri tekniset tilat ja niissä sijaitsevat järjestelmät / laitteet seuraavasti: - ilmanvaihtokonehuoneet

15 11 - lämmönjakohuone - jäähdytyskonehuone - sprinklerikeskus - kaasusammutushuone - kiinteistövalvomo Teknisten tilojen lisäksi paikantamispiirustuksissa esitetään: - ilmanvaihtokoneet (teknisten tilojen ulkopuoliset) - lauhduttimet ja nestejäähdyttimet - pumppaamot - erottimet - padotus- ja VSS-venttiilit - pääsulut - vesi- ja lämpömäärämittarit - salaoja-, sadevesi- ja viemärijärjestelmien tarkastuskaivot Paikantamispiirustuksissa tekniset tilat esitetään esim. rasteroituina ja tilojen varustus järjestelmätasolla. Piirustukset laaditaan arkkitehtipohjalle ja tulostetaan A3- kokoisina. Paikantamistiedot sidotaan käytettyyn arkkitehtipohjaan siten, että ne muodostavat yhden tiedoston. Urakoitsijat tekevät piirustukset yhteistyössä. Piirustukset laatinut urakoitsija hyväksyttää ne alustavasti rakennuttajalla, huolehtii sen jälkeen piirustuksien kierrättämisestä täydennyksiä varten muilla urakoitsijoilla, hyväksyttää valmiit piirustukset kaikilla osapuolilla ja kopioi ne sovittavan jakelun mukaisesti. Kaikki paikantamispiirustukset, myös urakoitsijan alihankkijoiden laatimat paikantamispiirustukset, otsikoidaan ja numeroidaan yhdenmukaisesti. Paikantamispiirustuksista luovutetaan yksi sarja ylläpidon hallintajärjestelmää / huoltokirjaa varten paperimuotoisena, rengaskansioihin sijoitettuina Mittauspöytäkirjat ja hyväksyttämistodistukset Seuraavia asiakirjoja luovutetaan kaksi sarjaa sijoitettuina rengaskansioihin: pöytäkirjat ilmanvaihtokanavistojen sisäpuolisesta puhdistuksesta säätö- ja mittauspöytäkirjat kohdan "Säädöt ja mittaukset" mukaisesti urakkaan kuuluvien säätölaitteiden viritys- ja asetusarvopöytäkirjat Laminoidut käyttöpiirustukset Urakoitsija toimittaa ja kiinnittää IV-konehuoneen seinälle rakennuttajan kanssa sovittavaan paikkaan ilmanvaihdon toimintakaavio muoviin valonkestävästi laminoituina Sähkökytkentäkaaviot Urakkaan kuuluvista ryhmä- ja ohjauskeskuksista toimitetaan kolme sarjaa pää- ja piirikaavioita. Yksi sarja sijoitetaan ao. ryhmäkeskuksiin muovitaskussa, muut kaksi sähköurakoitsijan luovutuspiirustuskansioihin Käyttö- ja huolto-ohjeet Urakoitsija toimittaa urakkaan sisältyville laitteille suomenkieliset käyttö- ja huoltoohjeet, joista käyvät ilmi: määräajoin laitteille ja lämmönsiirtonesteille tehtävät tarkastukset ja huollot asetusarvojen seuranta sekä säätö-, varo- ja hälytystoimintojen kokeilu (mitä tarkistetaan tai kokeillaan ja miten) yksityiskohtaiset huolto- ja korjausohjeet toimenpiteistä, jotka käyttöhenkilökunta voi tehdä itse, esimerkiksi laakerien ja nivelien voitelu, puhaltimien kiilahihnojen vaihto jne.

16 12 yksityiskohtaiset käyttö-ohjeet käyttöhenkilökunnalle ja tilojen käyttäjille (tilakohtaiset säätölaitteet, ilmanvaihdon ja valaistuksen lisäaikapainikkeet jne.) toimintaohjeet käyttöhenkilökunnalle poikkeus- ja häiriötilanteiden varalle varaosaluettelot ja yhteystiedot varaosien toimittajista ohjeelliset käyttöikätavoitteet, kunnossapitojaksot ja -toimenpiteet Ohjeita luovutetaan kaksi sarjaa sijoitettuina rengaskansioihin. Ohjeiden pitää olla havainnolliset ja suomenkieliset. Valmistajien käsikirjoista liitetään ohjeisiin vain ko. laitteita koskevat sivut. Ohjeista luovutetaan yksi sarja (tarvittavilta) osin ylläpidon hallintajärjestelmää / huoltokirjaa varten, mihin liitettävät käyttö- ja huolto-ohjeet luovutetaan myös tiedostomuodossa. Käyttö- ja huolto-ohjeista luovutetaan lisäksi yksi sarja ylläpidon hallintajärjestelmää / huoltokirjaa varten paperimuotoisena, rengaskansioihin sijoitettuina Huoltokirjaa varten luovutettavat dokumenttitiedostot Urakoitsija toimittaa ja laatii atk-pohjaista ylläpidon hallintajärjestelmää (huoltokirja) varten seuraavat dokumentit CD-ROM-levykkeille tallennettuina: teknisten järjestelmien paikantamispiirustukset käyttö- ja huolto-ohjeet -kohdassa esitetyt dokumentit luovutuskansioluettelon kansiokohtaisilla sisällysluetteloilla varustettuna luettelot luovutettavista työkaluista, vaihtosarjoista ja varaosista tiedot (toimittajaluettelon) luovutettavien laitteiden, työkalujen, vaihtosarjojen ja varaosien toimittajista yhteystietoineen tiedot takuuajan töiden ja huoltojen vastuuhenkilöistä yhteystietoineen CD-ROM-levyinä tulee käyttää tunnettujen valmistajien tuotteita. Toimitettavat CD- ROM-levyt tulee tarkastaa virustentarkastusohjelmalla ennen rakennuttajalle toimittamista. CD-ROM-tarraan tulee merkitä: kohteen nimi levyn järjestysnumero tiedostojen viimeisin luontipäivä tiedostojen tekijä 3.7. LUOVUTUSTARVIKKEET Urakoitsijan on toimitettava erikoistyökalut, joita tarvitaan käyttöhenkilökunnan suorittamissa huolto- ja korjaustoimenpiteissä. Kaikille ilmankäsittelykoneiden suodattimille toimitetaan yksi täydellinen varasarja. Suodattimien on oltava pakkauksissa, joihin on merkitty niiden tyyppi ja erotusaste. Merkintöjen ja konekorttitietojen avulla eri laitteille on voitava valita oikeat suodattimet. Kaikille kiilahihnakäyttöisille koneille toimitetaan varahihnat. Niissä tulee olla nimilaput, joista selviää laite, johon hihna on tarkoitettu. Kaikista luovutettavista työkaluista, vaihtosarjoista ja varaosista laaditaan luettelo, johon merkitään luovutettavat tarvikkeet, niiden lukumäärä, tekniset tiedot ja laitteet, joihin ne on tarkoitettu. Luettelo varustettuna rakennuttajan kuittauksella liitetään urakoitsijan käyttö- ja huolto-ohjekansioihin KÄYTTÖHENKILÖKUNNAN KOULUTUS Urakoitsija järjestää käyttöhenkilökunnalle koulutuksen urakkaan sisältyvien järjestelmien ja laitteiden toiminnasta, käytöstä ja huollosta. Koulutusohjelma laaditaan

17 13 yhteisesti rakennuttajan kanssa rakennusaikana. Koulutus käsittää sekä teoriaopetusta että käytännön harjoittelua, jossa perehdytään laitteiden käyttöön ja huoltoon. Koulutus järjestetään tarvittaessa useassa jaksossa, osaksi jo asennusaikana. Käyttö- ja huolto-ohjeiden on oltavat valmiit koulutusta aloitettaessa. Koulutukseen on varattava aikaa seuraavasti: ilmanvaihtourakka 1 työpäivää 3.9. TAKUUAJAN KORJAUKSET JA HUOLTO Yleistä Takuuehdot ja takuuajan pituus ilmenevät urakkaohjelmasta. (Mikäli muita velvoitteita ei ole, takuuajan pituus on 2 vuotta ja takuuehdot YSE 1998:n mukaiset.) YSE 1998:n mukaisesti urakoitsija on velvollinen kustannuksellaan korjaamaan kaikki takuuaikana ilmenevät virheet ja puutteet. Takuuaikana urakkaan sisältyvät takuuehtojen mukaisten korjausten lisäksi kohdassa "Takuuajan huolto" luetellut huoltotoimenpiteet. Kaikki takuuaikana suoritettaviin korjaus- ja huoltotöihin liittyvät kustannukset, kuten matka- ja lähetyskulut, sisältyvät urakkaan. Urakoitsijan on otettava yhteys laitoksen vastuunalaiseen hoitajaan ennen korjaus- ja huoltotöiden aloittamista. Käynnistä on luovutettava raportti, josta käy ilmi korjatut tai huolletut laitteet, yksilöity kuvaus niille suoritetuista toimenpiteistä sekä käytetyt varaosat ja tarvikkeet. Raporttiin on saatava käyttöhenkilökunnan edustajan kuittaus. Kuitatusta raportista liitetään kopio huoltokirjakansioon Takuuajan huolto Urakoitsijan on suoritettava takuuaikana kaikki suosituksiensa sekä urakkaan sisältyvien laitteiden valmistajien suosituksien mukaiset määräaikaiset huoltotoimenpiteet. Huollon tulee käsittää vähintään seuraavaa: Kaksi kertaa vuodessa: kiilahihnakäyttöjen tarkastus, kiristys ja tarvittaessa hihnojen vaihto puhaltimien, pumppujen, moottorien ja muiden pyörivien laitteiden laakeriäänien, tärinän ja lämpenemisen tarkistus sekä tarvittaessa voitelu, huolto tai korjaus urakkaan sisältyvien säätö- ja valvontalaitteiden toiminnan ja asetusarvojen tarkistus sekä tarvittaessa huolto tai korjaus ilmanvaihdon suodattimien puhtauden tarkistus ja ilmoitus käyttöhenkilökunnalle niiden vaihdon tarpeesta; vaihdon tekee käyttöhenkilökunta Kerran vuodessa: pumppujen, putkistoliitosten ja venttiilien tiivisteiden tarkistus ja tarvittaessa korjaus; vesikalusteiden tiivisteiden vaihdon suorittaa kuitenkin käyttöhenkilökunta putkistojen roskasuodattimien puhdistus Kaksi kertaa vuodessa tapahtuvien huoltojen väli on kuukautta. Viimeinen huoltokäynti on suoritettava aikaisintaan 1½ kuukautta ennen takuuajan päättymistä. Huoltotöissä tarvittavat voiteluaineet, tiivisteet yms. kuuluvat urakkaan. Tehdyt takuuajan toimenpiteet dokumentoidaan. Takuuajan huolloista esitetään tehdyt toimenpiteet, toteutusajankohta, tekijä, muut tehdyt toimenpiteet ja havainnot. Toimenpideraportti tai kopio liitetään huoltokirjakansioon.

18 14 4. ASENNUSTEKNISIÄ VAATIMUKSIA 4.1. AKUSTISET VAATIMUKSET Yleistä Puhaltimet Huonetyyppikohtaiset äänitasovaatimukset D2:n liitteenä olevassa sisäilmaston mitoitusarvotaulukossa. Luetteloon sisältymättömissä huoneissa käytetään vastaavien tilojen arvoja. Laiteluettelossa on esitetty laitekohtaiset suurimmat sallitut äänen tehotasot sekä laitteiden vaimentimien vaimennusarvot. Näillä arvoilla tilakohtaiset äänivaatimukset toteutuvat. Urakoitsija vastaa, että sallittuja äänitasoja ei ylitetä laitteiden toimiessa suurimmalla teholla (poikkeukset on mainittu LVI-laiteluettelossa). Urakoitsijan on ennen asennustöitä tarkistettava suunnitelmissa esitetyt äänenvaimennusratkaisut laitteiden todellisten ääniteknisten ominaisuuksien mukaan ja vastattava mahdollisten muutosten aiheuttamista kustannuksista. Suunnitelmiin tehtävät muutokset on hyväksytettävä rakennuttajalla. Puhaltimien, joissa on eteenpäin kaartuvat siivet, toimintapiste on suurinta hyötysuhdetta osoittavan linjan kohdalla tai sen alapuolella. Koteloitujen ilmankäsittelykoneiden kotelon sisällä puhaltimen tulee olla erotettu vaimentimin kotelon rungosta. Puhaltimissa käytetään yleensä muovitettuja kangasliittimiä. Liittimien valinnassa on otettava huomioon kanavassa vallitseva paine LAITTEIDEN MERKINNÄT Rakennusaikaiset merkinnät Kaikki tunnuskilvillä varustettavat laitteet merkitään välittömästi asentamisen jälkeen väliaikaisin merkinnöin, joista käyvät ilmi laitteiden tunnukset ja asennuspäivämäärät. Urakoitsijan on huolehdittava, että po. merkinnät säilyvät kunnes tunnuskilvet on asennettu ja poistettava ne ja kaikki muut väliaikaiset merkinnät sen jälkeen Laitteiden tunnuskilvet Konekilvet Kaikki LVI-laiteluettelossa esiintyvät laitteet, ohjauskeskukset, säätölaitteet, tuntoelimet yms. koodatut laitteet varustetaan tunnuskilvillä. Tunnuskilpiin merkitään LVI-laiteluettelon mukainen tunnus, laitteen nimi sekä käyttötarkoitus tai palvelualue. Tunnuskilvet tehdään valkoisesta kerrosmuovista, jolle kaiverrettava teksti näkyy mustana. Tekstin korkeus on noin 10 mm. Kilvet kiinnitetään yhdenmukaisella tavalla laitteeseen tai laitteen viereen, tarvittaessa erilliselle alustalle. Pumpuissa, ilmankäsittelykoneissa ym. laitteissa tulee olla tunnuskilpien lisäksi konekilpi, josta käy ilmi valmistaja (ja maahantuoja), valmistusvuosi, tekniset arvot sekä tyyppimerkintä, jonka perusteella laitteen tiedot ovat löydettävissä valmistajan luetteloista. Konekilvissä käytetään laitteiden todellisia teknisiä arvoja, jos ne poikkeavat suunnitteluarvoista. Konekilvet on kiinnitettävä siten, että ne jäävät eristeiden päälle.

19 Putkijohtojen merkinnät Putkijohdot merkitään SFS-standardin 3701 mukaisesti virtausnuoliteipein, joiden väri ja teksti osoittavat verkoston käyttötarkoituksen tai palvelualueen, esimerkiksi: Ventilation, värme, framledning Teippejä liimataan putkiin siten, että ne voidaan tunnistaa vaivatta Ilmanvaihtokanavien merkitseminen Ilmanvaihtokanavat merkitään vastaavin tunnuskilvin kuin laitteet. Kilpiin kaiverretaan kanavan käyttötarkoitus, ilmanvaihtokoneen laiteluettelotunnus sekä palvelualue, esimerkiksi: Tilluft, 307TK, Gymnastiksal. Kilpiä kiinnitetään pääkanaviin kaikkiin tunnistettavuuden edellyttämiin paikkoihin, kuten konehuoneista ja hormeista lähteviin kanaviin, vaakakanaviin noin 20 m välein, ilmanvaihtokuilujen huoltotasoilla, kaikkien tarkastusluukkujen kohdalle jne Kertasäätölaitteiden ja mittauspisteiden merkinnät Muut merkinnät 4.3. PAINEKOKEET Yleistä Urakoitsija merkitsee kaikki piirustuksissa ilman yksilöllistä tunnusta olevat kertasäätöventtiilit ja ilmanvaihdon säätö- ja palopellit yms. kertasäätölaitteet sekä ilmavirran mittauspisteet rakennuttajan kanssa sovittavan tunnusjärjestelmän mukaisesti. Urakoitsija lisää tunnukset myös luovutuspiirustuksiin. Em. kohteet varustetaan hyväksytysti suoritetun säätötyön jälkeen tunnusmerkinnöin, joista ilmenevät yksilölliset laitetunnukset ja säätöarvot. Ilmanvaihdon osalta merkinnöissä tulee olla myös ilmavirta ja mitattu paine-ero. Kertasäätöventtiilien merkitsemiseen käytetään läpinäkyvästä muovista valmistettuja, avattavia koteloita. Niiden sisään sijoitetaan konekirjoitetut merkintätiedot. Kotelot kiinnitetään venttiileihin ketjulla tai ohuella nippusiteellä. Ilmanvaihdon kertasäätölaitteiden ja ilmavirran mittauspisteiden merkinnöissä voidaan käyttää myös kanavistoon kiinnitettäviä tarroja. Alaslaskettujen kattojen yläpuolelle jäävät puhdistusluukut, sulku- ja kertasäätöventtiilit, säätölaitteet ymv. laitteet merkitään kattoon tai seinän yläosaan kiinnitettävällä pienehköllä kerrosmuoviin kaiverretulla laatalla. Merkintätapa on hyväksytettävä tilakohtaisesti rakennuttajalla. Urakoitsija toimittaa merkintäkilvet. Asennus sisältyy rakennusurakkaan. Painekokeiden suoritus sekä niissä tarvittavat apu- ja mittalaitteet sisältyvät urakkaan. Painekokeet tehdään rakennuttajan valvomana ja niille tulee saada rakennuttajan hyväksyntä. Piiloon jäävät kanavistot koepainetaan ennen peittämistä. Urakoitsija laatii rakennuttajalle painekokeista pöytäkirjat. Putkistojen osalta pöytäkirjassa esitetään: mittausajankohta urakoitsija mittaaja mitattava verkosto-osuus koepaine hyväksyjän allekirjoitus

20 16 Ilmanvaihdon painekokeiden pöytäkirjat tehdään rakennusvalvontaviranomaisten ohjeiden mukaisesti Ilmanvaihdon painekokeet Ilmanvaihdon painekokeet tehdään RakMK:n osan D2, standardin SFS-EN ja rakennusvalvontaviranomaisten ohjeiden mukaisesti. Ilmanvaihtokanavien tiiviysluokkavaatimus on yleensä luokka B, ilmanvaihtokoneiden luokka A. Urakoitsija laskee painekokeita varten koneiden ja kanavistojen pinta-alat sekä sallitut vuotoilmavirrat Ilmanvaihtokanavien puhtausvaatimukset Ilmakanavien puhdistettavuus Kanavistot tulee toteuttaa siten, että ne voidaan helposti puhdistaa. Puhdistusluukkujen ohjeelliset paikat on esitetty suunnitelmissa. Luukkujen lopulliset paikat määräytyvät asennustöiden mukaan. Puhdistusluukkujen avattavuus on todennettava asennustyön aikana (kaikkien urakoitsijoiden asennusten jälkeen). Ulkoilma- ja poistoilmakammiot varustetaan saranoiduilla huolto-ovilla. Huolto-oven minimimitat ovat 500 x 1000 mm Kanavien ja tarvikkeiden valmistus Kanavien ja kanavaosien valmistuksessa noudatetaan Sisäilmastoluokitus 2008:n luokkaa M Kanavien varastointi ja käsittely kuljetuksessa ja työmaalla Kanavat ja tarvikkeet toimitetaan työmaalle riittävän monessa erässä siten, että ne voidaan välittömästi siirtää joko suoraan asennuspaikalle tai välivarastoon. Kanavat säilytetään työmaalla katetussa välivarastossa tulpattuina umpitulpilla siten, että ne eivät joudu alttiiksi sateelle tai ulkopuolelta tulevalle lialle. Pienet kanavanosat ja päätelaitteet kuljetetaan ja säilytetään työmaalla suljetuissa pakkauksissa suojattuna sateelta ja pölyltä Kanavien ja laitteiden asennus ja suojaus työn aikana Kanavien ja tarvikkeiden suojaukset poistetaan vain asennustyön ajaksi. Avoimet päät suljetaan pölytiiviisti aina myös taukojen ja keskeytysten ajaksi. Avoimeksi jäävät pystykanavat tulpataan umpitulpilla välittömästi käyttäen tehdasvalmisteisia päätykansia. Vaakakanavien avoimet päät tulpataan muoviosia käyttäen. Asennustyön aikana katkaistuista kanavapäistä poistetaan jäysteet yms. puhdistusta haittaavat epätasaisuudet. Liitostöissä syntyneet epäpuhtaudet poistetaan huolellisesti. Pystykanavat on myös tulpattava yläpäästään ennen niiden liittämistä ilmanvaihtokoneisiin. Ilmanvaihtokoneet pidetään suljettuna luukut ja pellit kiinni koko asennustyön ajan. Kaikki kanavat ja ilmanvaihtoon liittyvät laitteet on pidettävä suojattuina koko rakentamisen ajan. Suojattavia laitteita ovat: huonetilojen tulo- ja poistoilman päätelaitteet ilmastointipalkit kiertoilmakoneet (saa asentaa vasta pölyävien rakennustöiden jälkeen)

21 17 tulo- ja poistoilmakoneet. Koneet on säilytettävä ulkoilma- ja palopellit sekä huoltoluukut suljettuna (Koneita ei käytetä varastoina). Suojaukset saadaan poistaa vasta suoritetun siivouksen jälkeen vastaavan mestarin ja valvojan luvalla, kun on varmistettu, ettei ko. tiloissa enää tehdä pölyäviä töitä. Jos näissä tiloissa kuitenkin joudutaan suorittamaan pölyäviä töitä myöhemmin, on ilmastointipalkit ja huonelaitteet suojattava uudelleen. Mikäli työmaalla on puhdistamattomia tai suojaamattomia kanavia tai tarvikkeita, on ne poistettava työmaalta tai puhdistettava hyväksyttävästi Kanavavarusteet ja päätelaitteet Tarkastukset Puhdistus Kanavavarusteina ja päätelaitteina käytetään ensisijaisesti puhtausluokiteltuja laitteita ja komponentteja, katso Sisäilmastoluokitus Kanavien puhtaus ja puhdistusluukkujen toiminta tarkistetaan pistokokein asennustyön edetessä sekä vastaanoton yhteydessä toimintakokeissa ja lopputarkastuksissa. Jos tarkastusten yhteydessä kanavissa esiintyy likaisuutta, on ne puhdistettava hyväksyttävästi. Vastaavasti toimimattomat puhdistusluukut on korjattava. Luovutusvalmiin ilmanvaihtokanaviston sisäpinnan pölykertymän keskiarvo saa olla enintään 0,7 g/m 2 (P1) tai 2,5 g/m 2 (P2) suodatinmenetelmällä mitattuna. Puhtaus todetaan ensisijaisesti näköhavaintoon perustuen. Mikäli näköhavaintojen perusteella ei kanaviston puhtaudesta päästä yksimielisyyteen, suoritetaan mittaus. Tällaisessa tapauksessa otetaan vähintään 5 kpl näytteitä jokaisen kerroksen tai rakennusosan kanavistosta, jotka analysoidaan. Näytteiden ottokohdat valitaan satunnaisesti. Kanavisto todetaan puhtaaksi, mikäli otetuista näytteistä vähintään 80 % alittaa rajan 0,7 g/m 2 (2,5 g/m 2 puhtausluokassa P2). Rajan ylittäneistä näytteistä vai 5 % sallitaan 50 % ylitys raja-arvosta. Jos yksikin näyte ylittää rajan 3 kertaisesti on puhdistus suoritettava. Jos kaikki ylitykset liittyvät tiettyyn kerroksen tai alueeseen, voidaan puhdistus kohdistaa vain tälle alueelle. Mikäli kanavisto on likainen, maksaa urakoitsija mittauskustannukset ja vastaavasti mikäli kanavisto on puhdas, maksaa rakennuttaja mittauskustannukset. Kanaviston ja ilmastointikoneiden puhdistus tulee suorittaa siihen erikoistuneen yrityksen toimesta, käyttäen tähän tarkoitukseen kehitettyä erikoiskalustoa. Puhdistus tehdään rakennuttajan hyväksymällä menetelmällä, esimerkiksi harjausmenetelmä, poistoilma on suodatettava. Puhdistus tehdään loppusiivouksen jälkeen. Puhdistus tehdään kohdassa Tarkastukset esitetyille kanaville sekä kaikille tuloilmarunko- ja haarakanaville. 5. SÄÄDÖT JA MITTAUKSET 5.1. YLEISTÄ Urakoitsija hankkii säädöissä ja mittauksissa tarvittavat mittalaitteet sekä laatii mittauksista pöytäkirjat. Säädöt ja mittaukset tehdään rakennuttajan valvomana ja työlle on saatava rakennuttajan hyväksyntä.

22 VESIVIRTOJEN SÄÄTÖ JA MITTAUS Yleistä vesivirtojen säädöistä Säätötyö voidaan aloittaa, kun verkostot on kytketty, huuhdeltu, täytetty ja ilmattu. LVI-suunnitelmissa on esitetty vesivirrat ja vesivirtoja vastaavat paine-erot Ilmanvaihdon lämmitysverkostojen säätö 1. Linjasäätöventtiileihin asetellaan lasketut, alustavat säätöarvot. Turhia kuristuksia on vältettävä. 2. Lukitaan kaikki verkostossa olevat säätöventtiilit täysin auki. 3. Mitataan linjasäätöventtiilien vesivirrat ja merkitään ne mittauspöytäkirjaan (alustavat mittausarvot vaihtoehtoisesti piirustuksiin). Ensimmäisellä kierroksella ei vielä muuteta säätöarvoja. 4. Muutetaan tarvittaessa mittaustulosten perusteella linjasäätöventtiilien säätöarvoja yhtäaikaisesti koko verkostossa. 5. Toistetaan vaiheita 3 ja 4 kunnes saavutetaan LVI-suunnitelmassa esitetyt linjasäätöventtiilien vesivirrat. 6. Mitataan linjasäätöventtiilien paine-erot ja vesivirrat uudelleen. Lukitaan venttiilit ja kirjataan säätöarvot mittauspöytäkirjaan. 7. Verkostoissa, joissa käytetään taajuusmuuttajaohjattuja pumppuja, kokonaisvesivirtaa ei saa kuristaa linjasäätöventtiileillä vaan pumpun pyörimisnopeutta muuttamalla ILMAVIRTOJEN SÄÄTÖ JA MITTAUS Ilmavirtojen säätötyön aloittaminen edellyttää, että pölyä aiheuttavat työt rakennuksessa on tehty ja että tilat on puhdistettu pölystä. Säätöä suoritettaessa rakennuksen ovien ja ikkunoiden tulee olla kiinni. Ilmankäsittelykoneiden, ulkoilmakammioiden ja kanavistojen tulee olla puhdistettu sisäpuolelta pölystä ja ilmanvaihtokoneissa tulee olla suodattimet. Säätötyö tehdään seuraavasti: 1. Mittauksia varten ilmankäsittelykoneiden suodattimien otsapinnasta peitetään osa siten, että suodattimien painehäviöt vastaavat LVI-laiteluettelossa 50 %:sti likaantuneille suodattimille ilmoitettuja painehäviöitä. Painehäviö mitataan koneen oman mittarin tai erillisen manometrin avulla. 2. Ilmankäsittelykoneet asetetaan täydelle ilmavirralle ja sisäänpuhalluslämpötila säädetään normaaliksi. 3. Kanaviston ja huonelaitteiden kertasäätölaitteet asetellaan alustaviin arvoihin siten, että niiden kuristus pienenee kanaviston loppupäähän päin. Kauimmaisten kertasäätölaitteiden tulee olla alustavassa säädössä auki. 4. Vakiovirtaussäätimet asetellaan LVI-suunnitelmassa esitettyihin arvoihin. 5. Mitataan kanaviston kaikkien kertasäätölaitteiden, mittauspisteiden ja huonelaitteiden ilmavirrat ja merkitään ne mittauspöytäkirjaan (alustavat arvot vaihtoehtoisesti piirustuksiin). Ensimmäisellä kierroksella ei vielä muuteta säätöarvoja. 6. Säädetään mittaustulosten perusteella runkokanavien kertasäätölaitteita pyrkien saamaan ne keskinäiseen tasapainoon. Säädössä vältetään turhia kuristuksia. 7. Säädetään tarvittaessa puhaltimien kokonaisilmavirrat pyörimisnopeutta muuttamalla, aksiaalipuhaltimissa siipikulmaa säätämällä tai muulla energiataloudellisella tavalla. Kokonaisilmavirtoja ei saa säätää kanaviston kertasäätölaitteita kuristamalla. 8. Säädetään haarakanavien ilmavirrat.

23 19 9. Säädetään huonelaitteiden ilmavirrat. Tuloilmalaitteiden aiheuttama ilman nopeus oleskeluvyöhykkeillä ei saa ylittää työselityksen liitteenä olevassa sisäilmaston mitoitusarvotaulukossa esitettyjä arvoja. 10.Mitataan kaikkien ilmankäsittelykoneiden, pääkanavien, kertasäätölaitteiden ja huonelaitteiden ilmavirrat. Kirjataan lopulliset mittausarvot mittauspöytäkirjaan ja lukitaan kertasäätölaitteet SISÄILMASTOMITTAUKSET Lämpötilojen mittaus Vain erikseen sovittaessa Äänitasojen mittaus Kaikkien huonetilojen äänitasot mitataan. Tarvittaessa taustamelu mitataan erikseen. Jos se on päivällä häiritsevä, mittaukset on tehtävä työajan ulkopuolella Ilman liikenopeuden mittaukset Vain erikseen sovittaessa Ilmanvaihtojärjestelmän puhtaus Täysin valmiille ilmanvaihtojärjestelmille suoritetaan puhdistuksen jälkeen kohdassa ilmanvaihtokanavien puhtausvaatimukset esitetyt tarkastukset MITTAUSMENETELMÄT Yleistä Alla mainitut tarkkuusvaatimukset sisältävät sekä mittaustuloksen poikkeaman että menetelmän epätarkkuudesta johtuvan poikkeaman. Mittausvälineiden tulee olla kalibroituja. Pyydettäessä on esitettävä voimassa oleva kalibrointitodistus (enintään 6 kk vanha). Muut vaatimukset, ks. RakMK D2. Ilman lämpötila: Mittausmenetelmä: Digitaalinen lämpömittari, näytön tarkkuus +0,1 C Tarkkuusvaatimus: +0,2 C Huomautukset: Huonelämpötilat mitataan 1,5 m korkeudelta, 1,5 m ulkoseinän keskikohdalta (kulmahuoneissa 1,5 m etäisyydeltä molemmista ulkoseinistä) ovien ja ikkunoiden ollessa kiinni Suhteellinen kosteus: Mittausmenetelmä: Tarkkuusvaatimus: Huomautukset: Elektroninen tai mekaaninen psykrometri (ensisijainen menetelmä) tai kapasitiivinen kosteusmittari +2 %-yksikköä Nestevirrat: Mittausmenetelmä: Digitaalinen paine-eromittari (mittaus kertasäätöventtiileistä). Laitteen tarkkuusvaatimus +2 % virtaamaan. Tarkkuusvaatimus: Kokonaisnestevirrat %

24 20 Laitekohtaiset nestevirrat +10 % Kanavien ilmavirrat: Mittausmenetelmä: Standardi SFS 5512, ensisijaisesti monipistemittaus pitot-putken ja digitaalisen manometrin avulla Tarkkuusvaatimus: Kokonaisilmavirrat % Huonelaitekohtaiset ilmavirrat +12 % Huomautukset: sallituista poikkeamista huolimatta huonetilojen painesuhteiden tulee olla suunnitelmien mukaiset Ilman liikenopeus oleskeluvyöhykkeellä: Mittausmenetelmä: Tarkkuusvaatimus: Alhaisten virtausnopeuksien (alle 0,1 m/s) mittauksiin soveltuva elektroninen mittari (ei siipipyöräanemometri) Näytön tarkkuus +1 cm/s Laitteen tarkkuus 5% näytöstä Äänitasot: Mittausmenetelmä: Standardi SFS 5517, kohta 5 Tarkkuusvaatimus: +2 db (A) Huomautukset: Äänenpainetason ylittyessä mitataan taajuuskaistat ja taustamelu. Lämmitys- jäähdytystehot: Mittausmenetelmä: Monipistemittaus, rekisteröitävä mittalaitteisto, mittausjakso vähintään 2 h Mittauspisteet: Vedenjäähdytyskone 6 kpl Verkosto 2 kpl Ulkolämpötila 1 kpl Tarkkuusvaatimus: +10 % Huomautukset: 5.6. SÄÄTÖ- JA MITTAUSTULOSTEN DOKUMENTOINTI Yleistä Säädöistä ja mittauksista laaditaan puhtaaksikirjoitetut pöytäkirjat taulukon muotoon. Kaikista pöytäkirjoista tulee ilmetä seuraavat perustiedot: Kaikki mittaukset: mittausajankohta, urakoitsija, mittaaja käytetty mittari ja mittausmenetelmä säädön ja mittauksen kohde, huoneen ja laitteen yksilöllinen tunnus mittarin lukemat suunnitellut ja mitatut arvot Rekisteröivin mittalaittein suoritetuista monipistemittauksista tulostetaan mittausjaksolta käyrästöt ja teholaskelmat pöytäkirjojen liitteinä. Putkiverkostot yleisesti: vesivirrat ja mitatut paine-erot

25 21 kertasäätöventtiilien malli, koko ja säätöarvo huomautukset asennusteknisesti epäedullisista mittauspaikoista Ilmavirtojen mittaus: säädettävä kanavisto-osuus tai huonelaite ilmankäsittelykoneiden suodattimien painehäviöt (50 %:sti likaantunut suodatin) ilman lämpötila ilmavirrat kertasäätölaitteiden ja vakiovirtaussäätimien tyypit, koot ja säätöarvot huomautukset asennusteknisesti epäedullisista mittauspaikoista TARKISTUSMITTAUKSET Kun urakoitsija on luovuttanut rakennuttajalle yo. säätö- ja mittauspöytäkirjat, tehdään tarkistusmittauksia pistokoeluonteisesti. Mittaukset suorittaa urakoitsija mittalaitteillaan rakennuttajan läsnäollessa. Rakennuttaja voi halutessaan käyttää myös omia mittalaitteitaan.

26 V01464.P005 LVI (15) LVI LVI-laiteluettelo KORSHOLMS KOMMUN Högstadiet Asiakirja n:o LVI 0102 F-flygel ventilationssanering Projekti n:o V01464.P005 Viim. muutos Laatija/tark KORSHOLM Laadittu Laatija/tark. AKs/MBe 001 Designer.xlsx

27 Pumput: V01464.P005 LVI (15) Yleiset vaatimukset Käyttöryhmä / järjestelmä, Käyttövesi / LV-kiertovesi: - Pumpun pesä: Pronssi / Messinki - Juoksupyörä: Pronssi / Muovi - Akseli: HFe - Liitostapa: Laipat / Kierteet Käyttöryhmä / järjestelmä, Lämmitys, jäähdytys: - Pumpun pesä: Valurauta - Juoksupyörä: Valurauta - Akseli: HFe - Liitostapa: Laipat / Kierteet Käyttöryhmä / järjestelmä, Glykolijärjestelmä: - Pumpun pesä: Valurauta - Juoksupyörä: Valurauta, - Akseli: HFe - Liitostapa: Laipat Käyttöryhmä / järjestelmä, Muu järjestelmä: - Pumpun pesä: katso laitetiedot - Juoksupyörä: katso laitetiedot - Akseli: katso laitetiedot - Liitostapa: katso laitetiedot - Pumput valittava että hyötysuhde on mahdollisimman hyvä - Valittavan pumpun hyötysuhteen tulee olla käyttöpisteessä vähintään yhtä hyvä kuin esimerkkipumpulla - Pumput valittava siten, että pumpun kohdalla ilmoitettu mitoitustuotto ja -nostokorkeus on saavutettavissa juoksupyörää vaihtamalla tai kierrosnopeutta muuttamalla (ilman moottorin suurentamista) - Ennen pumpun hankintaa urakoitsijalla on velvollisuus tarkistaa pumpun käyttötilanteen tuotto ja nostokorkeus muiden urakoitsijoiden laitemitoitusten perusteella (esim. iv-koneiden patteriajot) ja raportoida muutokset - Kaikki pumput: maksimi pyörimisnopeus 50 r/s mitoitustilanteen arvoilla - Märkämoottoripumput: pumpattava neste > 20 ºC - Märkämoottoripumput: energialuokkavaatimus EEI oltava alle 0.27, (EY) 641/2009 mukaisesti. - Kuivamoottoripumpun sähkömoottorin on oltava hyötysuhdeluokaltaan luokkaa IE2 tai parempi - Sähkölaitteiden on sovelluttava TN-S-järjestelmään (ns. 5-johdinjärjestelmä) - Kotelointiluokka valittava asennusolosuhteiden mukaan - Laitteet ensisijaisesti 3-vaiheliitännöillä - Teknisissä tiloissa olevien sähkölaitteiden kotelointiluokka on vähintään IP34, ellei muuta ole määrätty - Taajuusmuuttaja, SC: kts. LVI-laiteluettelo: Tyyppikohtaiset vaatimukset --- Säätöventtiilit: Järjestelmä: Kaukolämpö, käyttölämpötila-alue - Suunnittelupaine: 1,6 MPa - Sulkupinnat: HFe - Materiaali: valu- tai takorauta - Liitostapa: Laipat Järjestelmä: Lämmitys. jäähdytys, käyttölämpötila-alue - Suunnittelupaine: 1,0 MPa - Sulkupinnat: HFe - Materiaali: valu- tai takorauta, jos koko DN32 tai pienempi, myös pronssi- ja punametallikierteet - Liitostapa: Laipat Järjestelmä: Glykolijärjestelmä, käyttölämpötila-alue -10 C C: - Suunnittelupaine: 1,0 MPa 001 Designer.xlsx

28 V01464.P005 LVI (15) - Sulkupinnat: HFe - Materiaali: valu- tai takorauta - Liitostapa: Laipat Järjestelmä: Magneettiventtiili, - Suunnittelupaine: 1,6 MPa - Sulkupinnat: ko. nesteelle soveltuva - Materiaali: valu- tai takorauta - Liitostapa: Kierteet Järjestelmä: Muu venttiili, huonesäätöventtiili: - vaatimukset ks. mahdolliset venttiilikohtaiset huomautukset Kaikkia venttiileitä koskevat huomautukset / vaatimukset: - Vuoto - Jännite kts. RAU -asiakirjat - Magneettiventtiilit sulkeutuvia 0-paine-erolla (poikkeukset, kts. venttiilikohtaiset huomautukset) - Sähkölaitteiden on sovelluttava TN-S-järjestelmään (ns. 5-johdinjärjestelmä) - Säätösuhde vähintään 1:50 - Säätökäyrä logaritminen 001 Designer.xlsx

29 V01464.P005 LVI (15) LAITETYYPPIKOHTAISET VAATIMUKSET Muutos LPS Lämmityspatteri, sähkö Käyttötapa Automaattinen ylikuumenemissuoja. Käsipalautteinen ylikuumenemissuoja. Sähkötehon säädin. LTL LTO (levylämmönsiirrin) Käyttötapa Alumiinilevyrakenne. Sisäinen ohitus- ja sulkupelti lämpötilan säätöä ja huurteensulatusta varten. Korroosiosuojattu kondenssivesiallas, viemäröintiyhteet. Pisaranerotin, jos otsapintanopeus suurempi kuin 2,5 m/s. LTP LTO (pyörivä siirrin) Käyttötapa Alumiinikennosto. Pyörimisnopeuden säätölaitteisto, jossa mahdollisuus ohjausviestiin DDC-säätöjärjestelmästä. Säädettävä puhtaaksipuhallussektori. PK Poistoilmakone Käyttötapa: Koteloitu kone Koteloidut poistoilmakoneet ovat sarjavalmisteisia teräslevykoteloituja koneita. Ilmanvaihtokoneiden on täytettävä ilmanvaihtokoneiden ekologisen suunnittelun vaatimukset Euroopan unionin komission asetuksen mukaisesti (komission asetus [EU] N:o 1253/2014 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/125/EY täytäntöönpanosta). Koneiden osien seinämät ovat lämpöeristettyjä ja pellitettyjä molemilta puolilta. Kotelo-osat varustetaan saranoiduilla, ilman työkaluja avattavilla sivunkokoisilla ovilla. Koneet ovat tiiviysluokaltaan tyyppihyväksyttyjä luokkaan B. Koneet asennetaan koneen valmistajan toimittamalle säädettävillä jaloilla varustetulle palkkialustalle, korkeus 150mm. Koneiden kaikkien kotelo-osien tulee olla otsapinnaltaan yhteneviä. Eräät toiminto-osat, esim. pyörivä lämmönsiirrin, voivat olla rakenteensa takia otsapinnaltaan suurempia. Koneen otsapinta määräytyy elinkaariedullisuuden (sähkön ja lämmönkulutus) sekä koneen lämmitys- ja jäähdytyspattereiden suurimpien sallittujen ilman virtausnopeuksien mukaisesti. Saranoiduilla huolto-ovilla varustettuja väliosia asennetaan aina siten, että jokainen patteri voidaan puhdistaa ja tarkastaa molemmilta puolilta. Väliosan pituus määräytyy konekoon mukaan asennustila huomioiden. Väliosan minimipituus on 300mm. Kun em. toimenpiteet voidaan tehdä suodatin- tai esim. puhallinosasta, ei väliosaa tarvita. Puhallinosat varustetaan tarkastusikkunoin ja IP54 suojatuin loistelamppuvaloinkoteloidut koneet varustetaan osoittavilla ilmavirran mittausosilla, (asteikko l/s) jotka asennetaan valmistajan ohjeiden mukaisesti tulo- ja poistoilmapuhaltimille. Koteloidut koneet varustetaan elektronisilla näytöllisillä ilmavirran mittauslähettimillä, jotka liitetään yllämainituimpaan mittausosaan. Mittalähettimen syöttö (24V) ja ilmamäärälähtö liitetään rakennusautomaatiojärjestelmään. Kilpeen merkitään nimellisvirta ja -paine. Kilpeen merkitään (kytkimin johdotettuna). Lisäksi toimitukseen kuuluu valmiiksi asennetut turvakytkimet ja niiden ja moottorin väliset kaapeloinnit läpivienteineen. Taajuusmuuttajia käytettäessä on varmistettava kaapelien valinta taajuusmuuttajakäytön vaatimusten mukaisesti. Ilmastointikoneen vaippa tulee olla sisäpuoleltaan tiivistetty siten, että se voidaan pestä vedellä ilman, että on vaaraa veden pääsystä koneen rakenteisiin. Koneen vaipan tulee olla tasainen ja sileä ilman koloja ja kynnyksiä jonne epäpuhtaudet ja pesuvesi voivat jäädä. Koneessa tulee olla reitti pesuvesien poistamiselle. Tarvittavat koneen osat varustetaan kondenssialtailla. Kondenssialtaan tippuva vesi ei saa jäädä altaaseen, vaan sen on poistuttava poistoliitännän kautta. Ilmanvaihtokonetoimitukseen kuuluu kaikille kondensoiville toimito-osille vesilukko. Putkiurakoitsija asentaa kondenssiviemärit vesilukolta lattiakaivoihin. Ilmanvaihtokoneet toimitetaan valmiiksi johdotetuin turvakytkimin (taajuusmuuttajilla varustetut koneet tulee kaapeloida häiriösuojatuilla johdoilla ja turvakytkimet varustettuna metallisin EMC-holkkitiivistein sekä apukoskettimin 1s+1a. PP Palopelti 001 Designer.xlsx

30 V01464.P005 LVI (15) Käyttötapa: Lämpöilmaisimella ja toimilaitteella - Palopellit tulee olla testattu standardin EN mukaisesti - Palopellit tulee olla tyyppihyväksytty standardin EN mukiasesti - Palopellit tulee olla CE-merkittyjä ja täyttää standardin SFS-EN mukaiset vaatimukset - Palopeltien on täytettävä suomen RakMK osan E7 määräykset ja ohjeet - Palopellit on koekäytettävä säännöllisesti - Koekäyttöväli ei saa ylittää koskaan kuutta (6) kuukautta - Palopellin valmistajan on toimitettava huolto- ja käyttöohjeet jossa mm. edellytetään palopeltien koekäyttöä - Ilmanvaihtourakoitsija suorittaa palopeltien toimintatarkastuksen ennen kohteen luovutusta. - Ilmanvaihtourakoitsija liittää allekirjoitetun asennustodistuksen rakennuskohteen luovutuskansioon - Palopellit kiinnitetään osastoivaan rakennusosaan valmistajan ohjeiden mukaisesti - Palopellin yhteyteen kanavaan asennetaan tarkastusluukku (IU) SC Taajuusmuuttaja Käyttötapa Taajuusmuuttajia pitää voida ohjata rakennusautomaatiojärjestelmän alakeskuksella sekä järjestelmään pitää saada määritellyt tila- ja hälytystiedot seuraavasti: - Ohjaus 0-10V jänniteviestillä - Käy-/seisohjaus alakeskuksen potentiaalivapaalla ohjauskoskettimella - Käynninestotoiminta potentiaalivapaalla ohjauskoskettimella, joka estää myös muuttajan käytön käsiohjauspaneelista. - Käyttötilaindikointi potentiaalivapaalla koskettimella taajuusmuuttajaan kytketyn moottorin pyörimisestä vähintään asetellulla miniminopeudella - Häiriöhälytys kaikista muuttajan häiriötilanteista potentiaalivapaalla koskettimella - Hz-tietolähtö 0-10V jänniteviestillä. - Taajuusmuuttajan käynnistys, pysäytys, asetusarvojen muutokset yms. sekä taajuus-, kuormitusvirta-, jännite yms. arvot oltav a taajuusmuuttajan ohjauspaneelissa, jota on voitava käyttää muuttajan koteloa avaamatta. - Taajuusmuuttaja on viritettävä niin, ettei säädettävä moottori aiheuta ääntä - Taajuusmuuttajan pitää täyttää normien EN ja EN sähkömagneettista yhteensopivuutta (EMC) ja radiohäiriöi tä (RFI) koskevat vaatimukset - Taajuusmuuttaja on voitava kytkeä TN-S-järjestelmään. - Taajuusmuuttajan kotelointiluokka on oltava vähintään IP54 tehdasvalmisteisena. - Taajuusmuuttajan käyttö- ja käyttöönotto-ohjeen on oltava suomen ja ruotsinkielisiä. - Käyttöhenkilöstölle on annettava koulutus taajuusmuuttajan käytöstä. - Taajuusmuuttaja on voitava kytkeä pyörivään moottoriin (vauhtikäynnistys). - Taajuusmuuttajan moottoripiiri on voitava katkaista turvakytkimellä moottorin pyöriessä. - Taajuusmuuttajan pitää pystyä ohjaamaan PM-moottoreita. Taajuusmuuttajalla pitää olla seuraavat suojaukset ja häiriöilmoitukset: - Ylivirtasuojaus - Maasulkusuojaus - Yli-/alijännitesuojaus - Ylilämpösuojaus - Moottorin jumiintumissuojaus. TK Tuloilmakone Käyttötapa: Koteloitu kone Koteloidut tulo- ja poistoilmakoneet ovat sarjavalmisteisia teräslevykoteloituja koneita. Koneiden osien seinämät ovat lämpöeristettyjä ja pellitettyjä molemilta puolilta. Kotelo-osat varustetaan saranoiduilla, ilman työkaluja avattavilla sivunkokoisilla ovilla. Koneet ovat tiiviysluokaltaan tyyppihyväksyttyjä luokkaan B Koneet asennetaan koneen valmistajan toimittamalle säädettävillä jaloilla varustetulle palkkialustalle, korkeus 200mm. Koneiden kaikkien kotelo-osien tulee olla otsapinnaltaan yhteneviä. Eräät toiminto-osat, esim. pyörivä lämmönsiirrin, voivat olla rakenteensa takia otsapinnaltaan suurempia. Koneen otsapinta määräytyy elinkaariedullisuuden (sähkön ja lämmönkulutus) sekä koneen lämmitys- ja jäähdytyspattereiden suurimpien sallittujen ilman virtausnopeuksien mukaisesti. Saranoiduilla huolto-ovilla varustettuja väliosia asennetaan aina siten, että jokainen patteri voidaan puhdistaa ja tarkastaa molemmilta puolilta. Väliosan pituus määräytyy konekoon mukaan asennustila huomioiden. Väliosan minimipituus on 400mm. Kun em. toimenpiteet voidaan tehdä suodatin- tai esim. puhallinosasta, ei väliosaa tarvita. Koteloidut koneet varustetaan osoittavilla ilmavirran mittausosilla, (asteikko l/s) jotka asennetaan valmistajan ohjeiden mukaisesti tulo- ja poistoilmapuhaltimille. Koteloidut koneet varustetaan elektronisilla näytöllisillä ilmavirran mittauslähettimillä, jotka liitetään yllämainituimpaan mittausosaan. Mittalähettimen syöttö (24V) ja ilmamäärälähtö liitetään 001 Designer.xlsx

31 V01464.P005 LVI (15) rakennusautomaatiojärjestelmään. Kilpeen merkitään nimellisvirta ja -paine. Kilpeen merkitään nimellisvirta ja -paine. Puhallinosat varustetaan tarkastusikkunoin ja IP54 suojatuin loistelamppuvaloin (kytkimin johdotettuna). Lisäksi toimitukseen kuuluu valmiiksi asennetut turvakytkimet ja niiden ja moottorin väliset kaapeloinnit läpivienteineen. Taajuusmuuttajia käytettäessä on varmistettava kaapelien valinta taajuusmuuttajakäytön vaatimusten mukaisesti. Ilmastointikoneen vaippa tulee olla sisäpuoleltaan tiivistetty siten, että se voidaan pestä vedellä ilman, että on vaaraa veden pääsystä koneen rakenteisiin. Koneen vaipan tulee olla tasainen ja sileä ilman koloja ja kynnyksiä jonne epäpuhtaudet ja pesuvesi voivat jäädä. Koneessa tulee olla reitti pesuvesien poistamiselle. Tarvittavat koneen osat varustetaan kondenssialtailla. Kondenssialtaan tippuva vesi ei saa jäädä altaaseen, vaan sen on poistuttava poistoliitännän kautta. Ilmanvaihtokonetoimitukseen kuuluu kaikille kondensoiville toimito-osille vesilukko. Putkiurakoitsija asentaa kondenssiviemärit vesilukolta lattiakaivoihin. Ilmanvaihtokoneet toimitetaan valmiiksi johdotetuin turvakytkimin (taajuusmuuttajilla varustetut koneet tulee kaapeloida häiriösuojatuilla johdoilla ja turvakytkimet varustettuna metallisin EMC-holkkitiivistein sekä apukoskettimin 1s+1a 001 Designer.xlsx

32 V01464.P005 LVI (15) LAITTEET Muutos Toimittaa Asentaa G3 Ilmanvaihto 307 Ilmanvaihtojärjestelmä, liikuntasali 307 TK Tuloilmakone IU IU > Katso laitetyyppikohtaiset vaatimukset Käyttötapa: Koteloitu kone Sijainti IV-konehuone Käyttötarkoitus Liikuntasalin ilmanvaihto Ilmavirta m³/s 2,6 Kanaviston tiiviysluokka B Kanaviston kokonaispainehäviö (sis. imu+painepuoli) Pa FG 01 Moottoripelti IU IU Käyttötarkoitus Raitisilmapelti k-arvo W/m²K 4 Toimimoottori Toimittaa AU 307 S 01 Suodatin IU IU > Käyttötapa Perus Käyttötarkoitus Tuloilman suodatus Ilmavirta m³/s 2,6 Suodatinluokka EU 7 Otsapintanopeus, max. m/s 2,5 Alkupainehäviö, max. Pa 55 Painehäviö, mitoitus (50 % likaantuminen) Pa 105 Tehollinen nopeus m/s 0,2 Suodatinosan pituus mm LTP 02 LTO (pyörivä siirrin) IU IU > Katso laitetyyppikohtaiset vaatimukset LTP LTO (pyörivä siirrin) Käyttötarkoitus Lämmön talteenotto Tuloilmavirta m³/s 2,6 Poistoilmavirta m³/s 2,6 Tuloilman lämpötilahyötysuhde (kuiva) % 78,6 Tuloilman kosteushyötysuhde % 45,9 Tuloilma sisään lämpötila C -29 Tuloilma ulos, lämpötila C 11,1 Poistoilma sisään, lämpötila C 22 Poistoilma sisään, suhteellinen kosteus % -15,7 Painehäviö, tuloilma, max. Pa 126 Painehäviö, poistoilma, max. Pa 126 Liitäntäteho/P kw 0, SC 02 Taajuusmuuttaja IU IU > Katso laitetyyppikohtaiset vaatimukset SC Taajuusmuuttaja Käyttötarkoitus LTO-roottorin taajuusmuuttaja 307 RO 01 Rakenneosa IU IU Pituus mm 300 Huomautukset Huolto-ovella. 001 Designer.xlsx

33 V01464.P005 LVI (15) LAITTEET Muutos Toimittaa Asentaa 307 TF 01 Tuloilmapuhallin IU IU > Käyttötapa Perus Käyttötarkoitus Tuloilmapuhallin Taajuusmuuttaja Ilmanvaihtourakassa Puhallintyyppi Kammiopuhallin PM-moottorilla Ilmavirta m³/s 2,6 Kokonaishyötysuhde % 59,4 Kokonaispaineenkorotus, tulo Pa 409 Äänentehotaso db 82 Liitäntäteho/P kw SC 08 Taajuusmuuttaja IU IU > Katso laitetyyppikohtaiset vaatimukset SC Taajuusmuuttaja Käyttötarkoitus Tuloilmapuhaltimen taajuusmuuttaja 307 LP 04 Lämmityspatteri IU IU > Käyttötapa Perus Käyttötarkoitus Tuloilman lämmitys Ilmavirta m³/s 2,6 Lämpöteho/Jäähdytysteho kw 41,8 Ilma sisään, lämpötila C 6,7 Ilma ulos, lämpötila C 20 Otsapintanopeus, max. m/s 2,3 Painehäviö, ilma, max. Pa 20 Neste sisään, patteri C 60 Neste ulos, patteri C 40 Neste sisään, verkosto C 70 Nestevirta, patteri dm³/s 0,51 Nestevirta, verkosto dm³/s 0,34 Painehäviö, neste, max. kpa 14,1 307 FV 04 Moottoriventtiili PU PU > Käyttötapa Perus Käyttötarkoitus Lämmityspatterin säätöventtiili Neste Vesi Nestevirta dm³/s (alustava) 0,34 Verkoston lämpötila, tulo C 60 Verkoston lämpötila, paluu C 40 Painehäviö kpa (alustava) 24 KV-arvo (alustava) 2,5 Nimelliskoko DN (alustava) P 04 Pumppu PU PU > Käyttötapa Ilman sivuvirtasuodatinta Käyttötarkoitus Lämmityspatterin kiertopumppu Neste Vesi Mitoitustuotto dm³/s 0,51 Mitoitusnostokorkeus kpa 40 Liitäntäteho/P kw 0, PK 01 Poistoilmakone IU IU > Katso laitetyyppikohtaiset vaatimukset Käyttötapa: Koteloitu kone Käyttötarkoitus Liikuntasali Ilmavirta m³/s 2,6 001 Designer.xlsx

34 V01464.P005 LVI (15) LAITTEET Muutos 307 S 19 Suodatin IU IU > Käyttötapa Perus Käyttötarkoitus Ilmavirta m³/s 2,6 Suodatinluokka EU 5 Otsapintanopeus, max. m/s 2,5 Alkupainehäviö, max. Pa 29 Painehäviö, mitoitus (50 % likaantuminen) Pa 79 Tehollinen nopeus m/s 0,2 Suodatinosan pituus mm 650 Poistoilman suodatus 307 ÄV 21 Äänenvaimennin IU IU > Käyttötapa Perus Ilmavirta m³/s 2,6 Painehäviö, max. Pa 14 Pituus mm RO 02 Rakenneosa IU IU Pituus mm 300 Huomautukset Huolto-ovella. 307 PF 01 Poistoilmapuhallin IU IU > Käyttötapa Perus Taajuusmuuttaja Puhallintyyppi Ilmavirta m³/s 2,6 Kokonaishyötysuhde % 58,3 Kokonaispaineenkorotus, poisto Pa 428 Äänentehotaso db 82 Liitäntäteho/P kw 2,2 Ilmanvaihtourakassa Kammiopuhallin PM-moottorilla 307 SC 21 Taajuusmuuttaja IU IU > Katso laitetyyppikohtaiset vaatimukset SC Taajuusmuuttaja Käyttötarkoitus Poistoilmapuhaltimen taajuusmuuttaja 307 PP 01 Palopeltien ohjauskeskus IU IU Malli (esimerkki) Sähkötekniset erityisvaatimukset Valmistaja KSUE 230VAC, 50 Hz, 110 A, suojattava vähintään 2 A varokkeella Swegon 307 PP Palopelti IU IU > Katso laitetyyppikohtaiset vaatimukset Käyttötapa: Lämpöilmaisimella ja toimilaitteella Malli (esimerkki) Toimilaitteen jännite V 24 Lindab PKIR3G-800-DV9-T 307 PP Palopelti IU IU > Katso laitetyyppikohtaiset vaatimukset Käyttötapa: Lämpöilmaisimella ja toimilaitteella Malli (esimerkki) Toimilaitteen jännite V 24 Swegon CR2 EI PP Palopelti IU IU > Katso laitetyyppikohtaiset vaatimukset Käyttötapa: Lämpöilmaisimella ja toimilaitteella Malli (esimerkki) Toimilaitteen jännite V 24 Lindab PKIR3G-800-DV9-T 307 PP Palopelti IU IU > Katso laitetyyppikohtaiset vaatimukset Käyttötapa: Lämpöilmaisimella ja toimilaitteella Malli (esimerkki) Toimilaitteen jännite V 24 Swegon CR2 EI60 Toimittaa Asentaa 001 Designer.xlsx

35 001 Designer.xlsx V01464.P005 LVI (15) LAITTEET Muutos Toimittaa Asentaa 308 Ilmanvaihtojärjestelmä, luokkatilat 308 TK Tuloilmakone IU IU > Katso laitetyyppikohtaiset vaatimukset Käyttötapa: Koteloitu kone Sijainti IV-konehuone Käyttötarkoitus Luokkatilojen ilmanvaihto Ilmavirta m³/s 3,1 Kanaviston tiiviysluokka B Kanaviston kokonaispainehäviö (sis. imu+painepuoli) Pa FG 01 Moottoripelti IU IU Käyttötarkoitus Raitisilmapelti k-arvo W/m²K 4 Toimimoottori Toimittaa AU 308 S 01 Suodatin IU IU > Käyttötapa Perus Käyttötarkoitus Tuloilman suodatus Ilmavirta m³/s 3,1 Suodatinluokka EU 7 Otsapintanopeus, max. m/s 2,5 Alkupainehäviö, max. Pa 71 Painehäviö, mitoitus (50 % likaantuminen) Pa 121 Tehollinen nopeus m/s 0,2 Suodatinosan pituus mm 650 Huomautukset Suodatinosassa molemmilla puolilla konetta avattavat huolto-ovet, ovet oltava avattavissa myös koneen sisäpuolelta. 308 LTP 02 LTO (pyörivä siirrin) IU IU > Katso laitetyyppikohtaiset vaatimukset LTP LTO (pyörivä siirrin) Käyttötarkoitus Lämmön talteenotto Tuloilmavirta m³/s 3,1 Poistoilmavirta m³/s 2,95 Tuloilman lämpötilahyötysuhde (kuiva) % 77,3 Tuloilman kosteushyötysuhde % 47,3 Tuloilma sisään lämpötila C -29 Tuloilma ulos, lämpötila C 10,4 Poistoilma sisään, lämpötila C 22 Poistoilma sisään, suhteellinen kosteus % -17 Painehäviö, tuloilma, max. Pa 192 Painehäviö, poistoilma, max. Pa 182 Liitäntäteho/P kw 0, SC 02 Taajuusmuuttaja IU IU > Katso laitetyyppikohtaiset vaatimukset SC Taajuusmuuttaja Käyttötarkoitus LTO-roottorin taajuusmuuttaja 308 RO 01 Rakenneosa IU IU Pituus mm 300 Huomautukset Huolto-ovella. 308 TF 01 Tuloilmapuhallin IU IU > Käyttötapa Perus Käyttötarkoitus Tuloilmapuhallin Taajuusmuuttaja Ilmanvaihtourakassa Puhallintyyppi Kammiopuhallin PM-moottorilla Ilmavirta m³/s 3,1 Kokonaishyötysuhde % 62,5 Kokonaispaineenkorotus, tulo Pa 563 Äänentehotaso db 84 Liitäntäteho/P kw 4

36 V01464.P005 LVI (15) LAITTEET Muutos Toimittaa Asentaa 308 SC 08 Taajuusmuuttaja IU IU > Katso laitetyyppikohtaiset vaatimukset SC Taajuusmuuttaja Käyttötarkoitus Tuloilmapuhaltimen taajuusmuuttaja 308 ÄV 08 Äänenvaimennin IU IU > Käyttötapa Perus Ilmavirta m³/s 3,1 Painehäviö, max. Pa 18 Pituus mm RO 02 Rakenneosa IU IU Pituus mm 300 Huomautukset Huolto-ovella(ylipaineelle). 308 LP 04 Lämmityspatteri IU IU > Käyttötapa Perus Käyttötarkoitus Tuloilman lämmitys Ilmavirta m³/s 3,1 Lämpöteho/Jäähdytysteho kw 51,9 Ilma sisään, lämpötila C 6,2 Ilma ulos, lämpötila C 20 Otsapintanopeus, max. m/s 2,3 Painehäviö, ilma, max. Pa 40 Neste sisään, patteri C 60 Neste ulos, patteri C 40 Neste sisään, verkosto C 70 Nestevirta, patteri dm³/s 0,63 Nestevirta, verkosto dm³/s 0,42 Painehäviö, neste, max. kpa 13,3 308 FV 04 Moottoriventtiili PU PU > Käyttötapa Perus Käyttötarkoitus Lämmityspatterin säätöventtiili Neste Vesi Nestevirta dm³/s (alustava) 0,42 Verkoston lämpötila, tulo C 60 Verkoston lämpötila, paluu C 40 Painehäviö kpa (alustava) 37 KV-arvo (alustava) 2,5 Nimelliskoko DN (alustava) P 04 Pumppu PU PU > Käyttötapa Ilman sivuvirtasuodatinta Käyttötarkoitus Lämmityspatterin kiertopumppu Neste Vesi Mitoitustuotto dm³/s 0,63 Mitoitusnostokorkeus kpa 40 Liitäntäteho/P kw 0, PK 01 Poistoilmakone IU IU > Katso laitetyyppikohtaiset vaatimukset Käyttötapa: Koteloitu kone Käyttötarkoitus Luokkatilat Ilmavirta m³/s 2, Designer.xlsx

37 V01464.P005 LVI (15) LAITTEET Muutos 308 S 19 Suodatin IU IU > Käyttötapa Perus Käyttötarkoitus Ilmavirta m³/s 2,95 Suodatinluokka EU 5 Otsapintanopeus, max. m/s 2,5 Alkupainehäviö, max. Pa 35 Painehäviö, mitoitus (50 % likaantuminen) Pa 85 Tehollinen nopeus m/s 0,2 Suodatinosan pituus mm 650 Poistoilman suodatus 308 ÄV 21 Äänenvaimennin IU IU > Käyttötapa Perus Ilmavirta m³/s 2,95 Painehäviö, max. Pa 18 Pituus mm RO 03 Rakenneosa IU IU Pituus mm 300 Huomautukset Huolto-ovella. 308 PF 01 Poistoilmapuhallin IU IU > Käyttötapa Perus Taajuusmuuttaja Puhallintyyppi Ilmavirta m³/s 2,95 Kokonaishyötysuhde % 60,9 Kokonaispaineenkorotus, poisto Pa 609 Äänentehotaso db 84 Liitäntäteho/P kw 3 Ilmanvaihtourakassa Kammiopuhallin PM-moottorilla 308 SC 21 Taajuusmuuttaja IU IU > Katso laitetyyppikohtaiset vaatimukset SC Taajuusmuuttaja Käyttötarkoitus Poistoilmapuhaltimen taajuusmuuttaja 308 PP 01 Palopeltien ohjauskeskus IU IU Malli (esimerkki) Sähkötekniset erityisvaatimukset Valmistaja KSUE 230VAC, 50 Hz, 110 A, suojattava vähintään 2 A varokkeella Swegon 308 PP 13 Palopelti IU IU > Katso laitetyyppikohtaiset vaatimukset Käyttötapa: Lämpöilmaisimella ja toimilaitteella Malli (esimerkki) Toimilaitteen jännite V 24 Swegon CU2 EI PP 18 Palopelti IU IU > Katso laitetyyppikohtaiset vaatimukset Käyttötapa: Lämpöilmaisimella ja toimilaitteella Malli (esimerkki) Toimilaitteen jännite V 24 Swegon CU2 EI PF Poistoilmapuhallin IU IU > Käyttötapa Perus Sijainti Käyttötarkoitus Vesikatolla Kohdepoisto Malli (esimerkki) Vilpe ECO 110 Puhallintyyppi Ilmavirta m³/s 0,1 Liitäntäteho/P kw 0,09 Huomautukset Huippuimuri Varustetaan ECo-moottorisäätimellä ja Vilpe kattoläpiviennillä. Kattoläpivientikappale katemateriaalin mukaisesti. Väri katemateriaalin mukaisesti. Toimittaa Asentaa 001 Designer.xlsx

38 V01464.P005 LVI (15) LAITTEET Muutos Toimittaa Asentaa 311 Ilmanvaihtojärjestelmä, sosiaalitilat 311 TK Tuloilmakone IU IU > Katso laitetyyppikohtaiset vaatimukset Käyttötapa: Koteloitu kone Sijainti IV-konehuone Käyttötarkoitus Sosiaalitilojen ilmanvaihto Ilmavirta m³/s 0,61 Kanaviston tiiviysluokka B Kanaviston kokonaispainehäviö (sis. imu+painepuoli) Pa FG 01 Moottoripelti IU IU Käyttötarkoitus Raitisilmapelti k-arvo W/m²K 4 Toimimoottori Toimittaa AU 311 S 01 Suodatin IU IU > Käyttötapa Perus Käyttötarkoitus Tuloilman suodatus Ilmavirta m³/s 0,61 Suodatinluokka EU 7 Otsapintanopeus, max. m/s 2,5 Alkupainehäviö, max. Pa 76 Painehäviö, mitoitus (50 % likaantuminen) Pa 126 Tehollinen nopeus m/s 0,2 Suodatinosan pituus mm RO 01 Rakenneosa IU IU Pituus mm 300 Huomautukset Huolto-ovella. 311 LPS 01 Lämmityspatteri, sähkö IU IU > Katso laitetyyppikohtaiset vaatimukset LPS Lämmityspatteri, sähkö Käyttötarkoitus Sähköinen esilämmityspatteri Ilmavirta m³/s 0,61 Ilma sisään, lämpötila C -29 Ilma ulos, lämpötila C -18 Laskettu sähköteho (tarkistusarvo) kw 9 Liitäntäteho/P kw 11 Huomautukset Tehonsäätövarustelu, sis. porraskytkin sekä portaaton säätö. 311 LTL 02 LTO (levylämmönsiirrin) IU IU > Katso laitetyyppikohtaiset vaatimukset LTL LTO (levylämmönsiirrin) Tuloilmavirta m³/s 0,61 Poistoilmavirta m³/s 0,75 Tuloilman lämpötilahyötysuhde (kuiva) % 92 Tuloilma sisään lämpötila C -18 Tuloilma ulos, lämpötila C 4,1 Poistoilma sisään, lämpötila C 22 Poistoilma sisään, suhteellinen kosteus % 4,8 Painehäviö, tuloilma, max. Pa 137 Painehäviö, poistoilma, max. Pa FG Moottoripelti IU IU Käyttötarkoitus LTO:n ohituspelti Toimimoottori Toimittaa AU 001 Designer.xlsx

39 V01464.P005 LVI (15) LAITTEET Muutos Toimittaa Asentaa 311 TF 01 Tuloilmapuhallin IU IU > Käyttötapa Perus Käyttötarkoitus Tuloilmapuhallin Taajuusmuuttaja On, integroitu laitteeseen Puhallintyyppi Kammiopuhallin Ilmavirta m³/s 0,61 Kokonaishyötysuhde % 59,1 Kokonaispaineenkorotus, tulo Pa 498 Äänentehotaso db 80 Liitäntäteho/P kw 1,5 Huomautukset Puhallin EC-moottorilla. 311 LP 04 Lämmityspatteri IU IU > Käyttötapa Perus Käyttötarkoitus Tuloilman lämmitys Ilmavirta m³/s 0,61 Lämpöteho/Jäähdytysteho kw 15,2 Ilma sisään, lämpötila C -0,7 Ilma ulos, lämpötila C 20 Otsapintanopeus, max. m/s 2,3 Painehäviö, ilma, max. Pa 25 Neste sisään, patteri C 60 Neste ulos, patteri C 40 Neste sisään, verkosto C 70 Nestevirta, patteri dm³/s 0,18 Nestevirta, verkosto dm³/s 0,12 Painehäviö, neste, max. kpa 8,1 311 P 04 Pumppu PU PU > Käyttötapa Ilman sivuvirtasuodatinta Käyttötarkoitus Lämmityspatterin kiertopumppu Neste Vesi Mitoitustuotto dm³/s 0,18 Mitoitusnostokorkeus kpa 30 Liitäntäteho/P kw 0, FV 04 Moottoriventtiili PU PU > Käyttötapa Perus Käyttötarkoitus Lämmityspatterin säätöventtiili Neste Vesi Nestevirta dm³/s (alustava) 0,12 Verkoston lämpötila, tulo C 60 Verkoston lämpötila, paluu C 40 Painehäviö kpa (alustava) 19 KV-arvo (alustava) 1 Nimelliskoko DN (alustava) S 19 Suodatin IU IU > Käyttötapa Perus Käyttötarkoitus Poistoilman suodatus Ilmavirta m³/s 0,75 Suodatinluokka EU 5 Otsapintanopeus, max. m/s 2,5 Alkupainehäviö, max. Pa 38 Painehäviö, mitoitus (50 % likaantuminen) Pa 88 Tehollinen nopeus m/s 0,2 Suodatinosan pituus mm Designer.xlsx

40 V01464.P005 LVI (15) LAITTEET Muutos 311 ÄV 21 Äänenvaimennin IU IU > Käyttötapa Perus Ilmavirta m³/s 0,75 Painehäviö, max. Pa 11 Pituus mm PF 01 Poistoilmapuhallin IU IU > Käyttötapa Perus Taajuusmuuttaja Puhallintyyppi Ilmavirta m³/s 0,75 Kokonaishyötysuhde % 59,2 Kokonaispaineenkorotus, poisto Pa 564 Äänentehotaso db 83 Liitäntäteho/P kw 1,5 Huomautukset Puhallin EC-moottorilla. On, integroitu laitteeseen Kammiopuhallin 311 RO 02 Rakenneosa IU IU Pituus mm FG 22 Moottoripelti IU IU Käyttötarkoitus k-arvo W/m²K 4 Toimimoottori Jäteilmapelti Toimittaa AU 311 PP 01 Palopeltien ohjauskeskus IU IU Malli (esimerkki) Sähkötekniset erityisvaatimukset Valmistaja KSUE 230VAC, 50 Hz, 110 A, suojattava vähintään 2 A varokkeella Swegon 311 PP Palopelti IU IU > Katso laitetyyppikohtaiset vaatimukset Käyttötapa: Lämpöilmaisimella ja toimilaitteella Malli (esimerkki) Toimilaitteen jännite V 24 Swegon CR2 EI PP Palopelti IU IU > Katso laitetyyppikohtaiset vaatimukset Käyttötapa: Lämpöilmaisimella ja toimilaitteella Malli (esimerkki) Toimilaitteen jännite V 24 Swegon CR2 EI PP Palopelti IU IU > Katso laitetyyppikohtaiset vaatimukset Käyttötapa: Lämpöilmaisimella ja toimilaitteella Malli (esimerkki) Toimilaitteen jännite V 24 Swegon CR2 EI PP Palopelti IU IU > Katso laitetyyppikohtaiset vaatimukset Käyttötapa: Lämpöilmaisimella ja toimilaitteella Malli (esimerkki) Toimilaitteen jännite V 24 Swegon CR2 EI60/ 311 PP Palopelti IU IU > Katso laitetyyppikohtaiset vaatimukset Käyttötapa: Lämpöilmaisimella ja toimilaitteella Malli (esimerkki) Toimilaitteen jännite V 24 Swegon CR2 EI60/ 311 PP Palopelti IU IU > Katso laitetyyppikohtaiset vaatimukset Käyttötapa: Lämpöilmaisimella ja toimilaitteella Malli (esimerkki) Toimilaitteen jännite V 24 Swegon CR2 EI60/ Toimittaa Asentaa 001 Designer.xlsx

41 Granlund Pohjanmaa Oy Hovioikeudenpuistikko 19 A Vaasa Puh etunimi.sukunimi@granlund.fi MATERIAALIERITTELY LVI 1 (10) KORSHOLMS KOMMUN Högstadiet Asiakirja n:o LVI 0103 F-flygel ventilationssanering Projekti n:o V01464.P005 Viim. muutos Laatija/tark KORSHOLM Laadittu Laatija/tark. AKs/Mbe YLEISTÄ Tässä asiakirjassa esitetään vaatimukset sekä suunnitelmassa käytetyt esimerkkituotteet ja mahdolliset vaihtoehdot LVI-materiaaleille ja varusteille. Urakoitsija voi vaihtaa suunnitelmassa käytetyn tuotteen Vaihtoehto -merkinnällä esitettyyn tuotteeseen. Vaihtaminen edellyttää, että urakoitsija selvittää suunnittelijan kanssa mahdolliset vaikutukset suunnitelmaan, esimerkiksi tilankäyttöön, verkostojen mitoitukseen, asetusarvoihin jne. JÄRJESTELMÄLUETTELO Muutos Järjestelmät Lämmitys Putkistoeristykset Ilmanvaihto Muutoksen sisältö 001 LVI-materiaalierittely.xlsm

42 MATERIAALIERITTELY LVI LÄMMITYS 2 (10) Muutos YLEISET VAATIMUKSET Verkosto Paineluokka MPa 1,0 Käyttölämpötila C max. 90 Muut vaatimukset - Laitteiden ja varusteiden kytkennät avattavin liitoksin. - Tyhjennysventtiilit verkostojen alimpiin kohtiin ja alituskohtiin. - Ilmanpoistimet verkostojen ylimpiin kohtiin ja ylityskohtiin. - Muoviputkien osat saman valmistajan tehdasvalmisteisia osia. - Kannakkeet tehdasvalmisteisia, näkyvät kannatukset yhdenmukaisella tavalla. Kannakkeet, kuumasinkitty Käyttökohteet Materiaali Pintakäsittely Muut vaatimukset 001 LVI-materiaalierittely.xlsm Yleiskäyttö Teräs Kuumasinkitys Kierretanko, avattava putkipidin, äänieristys, säädettävä korkeus MATERIAALIT Kaukolämpö Lämmitys L Teräsputki DN LVI-n:o Tyyppi Kierteitettävä Pintakäsittely Pohjamaalaus (vain eristämättömät) Liitostavat Kierre, hitsaus, laipat Muut vaatimukset L Teräsputki DN LVI-n:o Tyyppi Hitsattava, saumaton Pintakäsittely Pohjamaalaus Liitostavat Hitsaus, laipat Muut vaatimukset VARUSTEET Sulkuventtiili DN LVI-n:o Tyyppi Palloventtiili Liitostavat Kierre Muut vaatimukset Sulkuventtiili DN LVI-n:o Tyyppi Palloventtiili Liitostavat Laippa Muut vaatimukset LSV 1 Linjasäätöventtiili DN LVI-n:o Liitostavat kierre Muut vaatimukset Mittausyhteet (TA-STAD) LSV 1 Linjasäätöventtiili DN LVI-n:o Liitostavat laippa Muut vaatimukset Mittausyhteet (TA-STAF), ventt.yhteyteen erill.sulku LSV 3 Paine-erosäädin DN LVI-n:o Liitostavat kierre Muut vaatimukset paine-erosäädin kpa (TA-STAP) Tyhjennysventtiili DN 15 LVI-n:o Tyyppi Palloventtiili Liitostavat kierre Muut vaatimukset palloventtiili, letkuliitin, sulkutulppa

43 MATERIAALIERITTELY LVI LÄMMITYS 3 (10) Muutos TI TI PI Yksisuuntaventtiili DN LVI-n:o Liitostavat kierre Muut vaatimukset Läppämalli, metallitiiviste Roskasuodatin DN LVI-n:o Liitostavat kierre Muut vaatimukset Suodinverkko RFe, Reikäkoko 1mm Lämpömittari, suora LVI-n:o Muut vaatimukset Lämpötila-asteikko: C Lämpömittari, kulma LVI-n:o Muut vaatimukset Lämpötila-asteikko: C Painemittari LVI-n:o Muut vaatimukset MPa, halkaisija 100 mm 001 LVI-materiaalierittely.xlsm

44 MATERIAALIERITTELY LVI PUTKISTOERISTYKSET 4 (10) Muutos YLEISET VAATIMUKSET Eristeet Aa Eristyskouru, mineraalivilla Bd Verkkomatto, mineraalivilla, lasikuituhuopa Ac Eristyskouru, mineraalivilla, Al-paperi Da Eristyslevy, mineraalivilla, alumiinifolio Ba Lamellimatto, mineraalivilla, Al-paperi Ee Polyuretaanivalu lambda <= 0,02W/m C, r = kg/m3 Bb Verkkomatto, mineraalivilla Ef Umpisolukumi, höyrydiffuusiovastus > 7000, lambda 0:n arvo < 0,040 W/mK Bc Verkkomatto, mineraalivilla, Al-folio Muut vaatimukset Pinnoitteet 6 PVC-muovilevy 16 Ruostumaton teräslevy SFS Kuumasinkitty teräslevy 17 Haponkestävä teräslevy SFS Al-levy K Höyrysulku Muut vaatimukset Muuta Muut vaatimukset 001 LVI-materiaalierittely.xlsm - Yksityiskohtaiset materiaalit ja asennustapa sekä eristämättä jätettävät putket ja laitteet, ks.talotekniikka-ryl 2002 kohta G9 ja LVI-ohjetiedostot LVI ja '- Eristyspaksuudet on suunnitelmassa ilmoitettu sarjoina (21 26) tai nimellispaksuutena (mm). '- Mittari- ja anturihaarat eristetään alle +14 C verkostoissa. '- Kannakekohtien Ef-eristykset tehdään tehdasvalmiilla eristyskannakkeella, esim. Armafix '-Tilossa, joissa eristeen määrä ei ole vähäinen (SRMK E1, kohta 8.2), käytetään solukumieristeenä (Ef) vähintään paloluokituksen B,S1,d0 täyttävää eristettä, tai muuta paloviranomaisen hyväksymää eristettä. MATERIAALIT Lämmitys, käyttölämpötila max. 80 C Näkyvät putkistot, kuivat tilat Aa 23 6 Näkyvät putkistot, kosteat tilat Aa 23 6 Ei-näkyvät putkistot, kuivat tilat Ac 23 Ei-näkyvät putkistot, kosteat tilat Ac 23 Lämmönsiirtimet Da 100 Säiliöt Ba, Be 100 Pumput - Venttiilit yms. varusteet Aa (alle DN 50 venttiileitä ei eristetä) Putkistot teknisissä tiloissa, korkeus yli 2500 mm Aa 23 6 Putkistot teknisissä tiloissa, korkeus alle 2500 mm Aa Seinämien läpiviennit Aa Putkistot ilmanvaihdon pystykuiluissa Ac 23 Putkistot putkitunneleissa Aa 23 6 Ei näkyvät putkistot uloskäyntien alueella Ac 23 Näkyvät putkistot uloskäyntien alueella Aa Putkistot rakenteissa Ef 13 Putkistot ulkotiloissa Tehdasvalmisteinen eristyselementti PE-suojaputkella Muut vaatimukset Jäähdytys, käyttölämpötila yli 14 C Näkyvät putkistot, kuivat tilat Ef 9 Näkyvät putkistot, kosteat tilat Ef 9 Ei-näkyvät putkistot, kuivat tilat Ef 9 Ei-näkyvät putkistot, kosteat tilat Ef 9 Lämmönsiirtimet Ef 9 Säiliöt Ef 9+Bc30 K Pumput Ef 9 Venttiilit yms. varusteet Ef 9 Putkistot teknisissä tiloissa, korkeus yli 2500 mm Ef 9 Putkistot teknisissä tiloissa, korkeus alle 2500 mm Ef 9 Seinämien läpiviennit Ef 9 10

45 MATERIAALIERITTELY LVI PUTKISTOERISTYKSET 5 (10) Muutos Putkistot ilmanvaihdon pystykuiluissa Ef 9+Bc30 K Putkistot putkitunneleissa Ef 9 Ei näkyvät putkistot uloskäyntien alueella Ef 9+Bc30 K Näkyvät putkistot uloskäyntien alueella Ef13+Bc30 K 10 Putkistot rakenteissa - Putkistot ulkotiloissa Tehdasvalmisteinen eristyselementti PE-suojaputkella Muut vaatimukset Ef-eristyksen UV-suojamaalaus, mikäli auringon valolle altis sijainti. Näkyvät eristeet maalataan ark.määräämään sävyyn tarvittaessa valm.ohjeen mukaan. Lämmöntalteenotto, käyttölämpötila yli -8 C Näkyvät putkistot, kuivat tilat Ef 19 Näkyvät putkistot, kosteat tilat Ef 19 Ei-näkyvät putkistot, kuivat tilat Ef 19 Ei-näkyvät putkistot, kosteat tilat Ef 19 Lämmönsiirtimet Ef 19 Säiliöt - Pumput Ef 19 Venttiilit yms. varusteet Ef 19 Putkistot teknisissä tiloissa, korkeus yli 2500 mm Ef 19 Putkistot teknisissä tiloissa, korkeus alle 2500 mm Ef 19 Seinämien läpiviennit Ef Putkistot ilmanvaihdon pystykuiluissa Ef 19+Bc30 K Putkistot putkitunneleissa Ef 19 Ei näkyvät putkistot uloskäyntien alueella Ef 19+Bc30 K Näkyvät putkistot uloskäyntien alueella Ef13+Bc30 K 10 Putkistot rakenteissa - Putkistot ulkotiloissa Tehdasvalmisteinen eristyselementti PE-suojaputkella Muut vaatimukset Ef-eristyksen UV-suojamaalaus, mikäli auringon valolle altis sijainti. Näkyvät eristeet maalataan ark.määräämään sävyyn tarvittaessa valm.ohjeen mukaan. Kylmä vesi, käyttölämpötila yli 5 C Näkyvät putkistot, kuivat tilat Aa 21 6 K Näkyvät putkistot, kosteat tilat Aa 21 6 K Ei-näkyvät putkistot, kuivat tilat Ac 21 K Ei-näkyvät putkistot, kosteat tilat Ac 21 K Lämmönsiirtimet Bc2x60 10 K Säiliöt Ef 19 Pumput Armaflex-nauha ja -levy Venttiilit yms. varusteet Aa 21 10K (alle DN 20 venttiileitä ei eristetä) Putkistot teknisissä tiloissa, korkeus yli 2500 mm Aa 21 6 K Putkistot teknisissä tiloissa, korkeus alle 2500 mm Aa K Seinämien läpiviennit Aa K Putkistot ilmanvaihdon pystykuiluissa Ac 21 K Putkistot putkitunneleissa Aa 21 6 K Ei näkyvät putkistot uloskäyntien alueella Ac 21 K Näkyvät putkistot uloskäyntien alueella Aa 21 K 10 Putkistot rakenteissa Ef 13 (Rakenteissa olevia myovipäällysteisiä kytkentäjohtoja ei eristetä.) Putkistot ulkotiloissa Tehdasvalmisteinen eristyselementti PE-suojaputkella Muut vaatimukset 001 LVI-materiaalierittely.xlsm Ef-eristyksen UV-suojamaalaus, jos auringon valolle altis sijainti Lämmin käyttövesi, käyttölämpötila alle 55 C Näkyvät putkistot, kuivat tilat Aa 23 6 Näkyvät putkistot, kosteat tilat Aa 23 6 K Ei-näkyvät putkistot, kuivat tilat Ac 23 Ei-näkyvät putkistot, kosteat tilat Ac 23 Lämmönsiirtimet Da 100 Säiliöt Ef 19 Pumput - Venttiilit yms. varusteet Aa (alle DN 50 venttiileitä ei eristetä)

46 MATERIAALIERITTELY LVI PUTKISTOERISTYKSET 6 (10) Muutos Putkistot teknisissä tiloissa, korkeus yli 2500 mm Aa 23 6 Putkistot teknisissä tiloissa, korkeus alle 2500 mm Aa Seinämien läpiviennit Ac Putkistot ilmanvaihdon pystykuiluissa Ac 23 Putkistot putkitunneleissa Aa 23 6 Ei näkyvät putkistot uloskäyntien alueella Ac 23 Näkyvät putkistot uloskäyntien alueella Aa 23 K 10 Putkistot rakenteissa Ef 13 (Rakenteissa olevia myovipäällysteisiä kytkentäjohtoja ei eristetä.) Putkistot ulkotiloissa Tehdasvalmisteinen eristyselementti PE-suojaputkella Muut vaatimukset 001 LVI-materiaalierittely.xlsm Ef-eristyksen UV-suojamaalaus, jos auringon valolle altis sijainti Viemärit, äänieristys Näkyvät putkistot, kuivat tilat Aa 6/Bb 6 Näkyvät putkistot, kosteat tilat Aa 6/Bb 6 Ei-näkyvät putkistot, kuivat tilat Aa 6/Bb 6 Ei-näkyvät putkistot, kosteat tilat Aa 6/Bb 6 Lämmönsiirtimet - Säiliöt - Pumput - Venttiilit yms. varusteet - Putkistot teknisissä tiloissa, korkeus yli 2500 mm - Putkistot teknisissä tiloissa, korkeus alle 2500 mm - Seinämien läpiviennit Aa10/Bb10 Putkistot ilmanvaihdon pystykuiluissa Ac/Bc Putkistot putkitunneleissa Aa 6/Bb 6 Ei näkyvät putkistot uloskäyntien alueella Ac/Bc Näkyvät putkistot uloskäyntien alueella Aa 10/ Bb 10 Putkistot rakenteissa - Putkistot ulkotiloissa - Muut vaatimukset Miner.villa mm, >100 kg/m3, ks. RT LVI Viemärit, paloeristys Näkyvät putkistot, kuivat tilat Bc 10 (Paroc Hvac Firemat Alucoat tai vast.) Näkyvät putkistot, kosteat tilat Bc 10 (Paroc Hvac Firemat Alucoat tai vast.) Ei-näkyvät putkistot, kuivat tilat Bc (Paroc Hvac Firemat Alucoat tai vast.) Ei-näkyvät putkistot, kosteat tilat Bc 10 (Paroc Hvac Firemat Alucoat tai vast.) Lämmönsiirtimet - Säiliöt - Pumput - Venttiilit yms. varusteet - Putkistot teknisissä tiloissa, korkeus yli 2500 mm Bc (Paroc Hvac Firemat Alucoat tai vast.) Putkistot teknisissä tiloissa, korkeus alle 2500 mm Bc 10 (Paroc Hvac Firemat Alucoat tai vast.) Seinämien läpiviennit Bc 10 (Paroc Hvac Firemat Alucoat tai vast.) Putkistot ilmanvaihdon pystykuiluissa Bc (Paroc Hvac Firemat Alucoat tai vast.) Putkistot putkitunneleissa Bc 6 (Paroc Hvac Firemat Alucoat tai vast.) Ei näkyvät putkistot uloskäyntien alueella Bc (Paroc Hvac Firemat Alucoat tai vast.) Näkyvät putkistot uloskäyntien alueella Bc 10 (Paroc Hvac Firemat Alucoat tai vast.) Putkistot rakenteissa - Putkistot ulkotiloissa - Muut vaatimukset HUOM! Muoviviemärin paloeristys tulee hyväksyttää rakennuspaikkakohtaisesti viranomaisella Viemärit, lämpöeristys Putkistot tuuletetuissa alustiloissa Aa 25 6 Muut vaatimukset Miner.villa mm, >100 kg/m3, ks. RT LVI Putkistot ulkotiloissa Tehdasvalmisteinen eristyselementti PE-suojaputkella tarvittaessa lisänä saattolämmitys Putkistot maahan asennettuna Eg mm, XPS-polystyreenikouru tai -levy routasuojaus, ks. RIL Muut vaatimukset Sadevesiviemärit Näkyvät putkistot, kuivat tilat Ef 13

47 MATERIAALIERITTELY LVI PUTKISTOERISTYKSET 7 (10) Muutos Näkyvät putkistot, kosteat tilat Ef 13 Ei-näkyvät putkistot, kuivat tilat Ef 13 Ei-näkyvät putkistot, kosteat tilat Ef 13 Lämmönsiirtimet - Säiliöt - Pumput - Venttiilit yms. varusteet - Putkistot teknisissä tiloissa, korkeus yli 2500 mm Ef 13 Putkistot teknisissä tiloissa, korkeus alle 2500 mm Ef 13 Seinämien läpiviennit Ef Putkistot ilmanvaihdon pystykuiluissa Ef13+Bc30 K Putkistot tuuletetuissa alustiloissa Ef13+Bc30 K Putkistot putkitunneleissa Ef 13 Ei näkyvät putkistot uloskäyntien alueella Ef13+Bc30 K Näkyvät putkistot uloskäyntien alueella Ef13+Bc30 K 10 Putkistot rakenteissa Ef 13 Putkistot ulkotiloissa Tehdasvalmisteinen eristyselementti PE-suojaputkella tarvittaessa lisänä saattolämmitys Putkistot ulkotiloissa, maahan asennettuna Eg mm, XPS-polystyreenikouru tai -levy routasuojaus, ks. RIL Muut vaatimukset - Ef-eristyksen UV-suojamaalaus, mikäli auringon valolle altis sijainti. - Sadevesikattokaivojen putket eristetään kaivon pohjaan asti, myös kuppimallisen kattokaivon pohja. -Näkyvät eristeet maalataan ark.määräämään sävyyn tarvittaessa valm.ohjeen mukaan. Jäähdytyksen lauhdutus ja vapaajäähd., yli -30 C Näkyvät putkistot, kuivat tilat Ef 13 Näkyvät putkistot, kosteat tilat Ef 13 Ei-näkyvät putkistot, kuivat tilat Ef 13 Ei-näkyvät putkistot, kosteat tilat Ef 13 Lämmönsiirtimet Ef 13 Säiliöt Ef 13 Pumput Ef 13 Venttiilit yms. varusteet Ef 13 Putkistot teknisissä tiloissa, korkeus yli 2500 mm Ef 13 Putkistot teknisissä tiloissa, korkeus alle 2500 mm Ef 13 Seinämien läpiviennit Ef Putkistot ilmanvaihdon pystykuiluissa Ef13+Bc30 K Putkistot putkitunneleissa Ef 13 Ei näkyvät putkistot uloskäyntien alueella Ef13+Bc30 K Näkyvät putkistot uloskäyntien alueella Ef13+Bc30 K 10 Putkistot rakenteissa - Putkistot ulkotiloissa - Muut vaatimukset -Ef-eristyksen UV-suojamaalaus, jos auringon valolle altis sijainti -Näkyvät eristeet maalataan ark.määräämään sävyyn tarvittaessa valm.ohjeen mukaan Höyry, enintään 210 C Näkyvät putkistot, kuivat tilat Aa Näkyvät putkistot, kosteat tilat Aa Ei-näkyvät putkistot, kuivat tilat Ac 26 Ei-näkyvät putkistot, kosteat tilat Ac 26 Lämmönsiirtimet Bb 2x80 10 Säiliöt - Pumput - Venttiilit yms. varusteet Aa Putkistot teknisissä tiloissa, korkeus yli 2500 mm Aa Putkistot teknisissä tiloissa, korkeus alle 2500 mm Aa Seinämien läpiviennit Aa Putkistot ilmanvaihdon pystykuiluissa Aa LVI-materiaalierittely.xlsm

48 MATERIAALIERITTELY LVI PUTKISTOERISTYKSET 8 (10) Muutos Putkistot putkitunneleissa Aa Ei näkyvät putkistot uloskäyntien alueella - Putkistot rakenteissa Ac 26 Putkistot ulkotiloissa Tehdasvalmisteinen eristyselementti PE-suojaputkella Muut vaatimukset Lauhde, enintään 210 C Näkyvät putkistot, kuivat tilat Aa Näkyvät putkistot, kosteat tilat Aa Ei-näkyvät putkistot, kuivat tilat Ac 24 Ei-näkyvät putkistot, kosteat tilat Ac 24 Lämmönsiirtimet Bb 2x80 10 Säiliöt - Pumput - Venttiilit yms. varusteet Aa Putkistot teknisissä tiloissa, korkeus yli 2500 mm Aa Putkistot teknisissä tiloissa, korkeus alle 2500 mm Aa Seinämien läpiviennit Aa Putkistot ilmanvaihdon pystykuiluissa Aa Putkistot putkitunneleissa Aa Ei näkyvät putkistot uloskäyntien alueella - Putkistot rakenteissa Ac 24 Putkistot ulkotiloissa Tehdasvalmisteinen eristyselementti PE-suojaputkella Muut vaatimukset Pakoputki, enintään 600 C Näkyvät putkistot, kuivat tilat Bb Näkyvät putkistot, kosteat tilat Bb Ei-näkyvät putkistot, kuivat tilat Bb Ei-näkyvät putkistot, kosteat tilat Bb Lämmönsiirtimet - Säiliöt - Pumput - Venttiilit yms. varusteet - Putkistot teknisissä tiloissa, korkeus yli 2500 mm Bb Putkistot teknisissä tiloissa, korkeus alle 2500 mm Bb Seinämien läpiviennit Bb Putkistot ilmanvaihdon pystykuiluissa Bb Putkistot putkitunneleissa Bb Ei näkyvät putkistot uloskäyntien alueella - Putkistot rakenteissa Bb Putkistot ulkotiloissa Bb Muut vaatimukset 001 LVI-materiaalierittely.xlsm

49 MATERIAALIERITTELY LVI ILMANVAIHTO 9 (10) Muutos YLEISET VAATIMUKSET Kannakkeet Pyöreät kanavat - runkokanavat Kannutusside + 2 ripustustankoa - haarakanavat alle 300 mm katosta Ripustusvanne - haarakanavat alle 315, alle 300 mm katosta Kannutusside + 1 ripustustanko - haarakanavat alle 315, yli 300 mm katosta Kannatusside + 2 ripustustankoa - eristetyt kanavat alle 315 Kannutusside + 1 ripustustanko - eristetyt kanavat yli 315 Kannatusside + 2 ripustustankoa Suorakaidekanavat - ympärysmitta alle 1,5 m Ripustusvanne - ympärysmitta yli 1,5 m Kannatuskisko + 2 ripustustankoa - kanavaryhmät ja eristetyt kanavat Kannatuskisko + 2 ripustustankoa Pyöreät ja suorakaidekanavat - pystykanavat välipohjien kohdalla Kannatusside + muototeräskehys - muut kanavien kannatukset Kannatusside + 2 kolmiotankoa Muut vaatimukset Kannakkeet tehdasvalmisteisia, materiaali kuumasinkitty teräs, näkyvät kannatukset yhdenmukaisella tavalla. Kannatuksessa käytettävät putkisiteet asennetaan aina kanavan ympäri. Kannatuksessa otettava huomioon palonkestoa koskevat viranomaismääräykset. Muuta Muut vaatimukset - Kanavien valmistuksessa, kuljetuksessa, varastoinnissa ja asennusaikaisessa suojauksessa on noudatettava puhtausluokitusta Talotekniikka-RYL 2002, kohta G / G Kanavien osat, mitat ja tiiviysvaatimukset: Talotekniikka-RYL 2002, kohta G Kanavaliitoksissa ei sallita peltiruuveja. ILMANVAIHTOKANAVAT Pyöreä kierresauma, kuumasinkitty, Materiaali Kuumasinkitty teräs Seinämäpaksuus mm 0,5 Poikittaissauma Kutistenauha, kumirengas, laipat Muut vaatimukset Suorakaide, kuumasinkitty, (pisin sivu) Materiaali Kuumasinkitty teräs Seinämäpaksuus mm 0,5 Poikittaissauma Listaliitos, paipat Pitkittäissauma Hakasauma Muut vaatimukset 001 LVI-materiaalierittely.xlsm Suorakaide, kuumasinkitty, (pisin sivu) Materiaali Kuumasinkitty teräs Seinämäpaksuus mm 0,7 Poikittaissauma Listaliitos, paipat Pitkittäissauma Hakasauma Muut vaatimukset Suorakaide, kuumasinkitty, 1000 (pisin sivu) Materiaali Kuumasinkitty teräs Seinämäpaksuus mm 0,9 Poikittaissauma Listaliitos, paipat Pitkittäissauma Hakasauma Muut vaatimukset SAVUNHALLINTAKANAVAT KANAVISTOVARUSTEET ILMANVAIHTOKAMMIOT Seinät ja katto Materiaali Kuumasinkitty teräs Seinämäpaksuus mm 0,7 Muut vaatimukset

50 MATERIAALIERITTELY LVI ILMANVAIHTO 10 (10) Muutos L EI P Lattia Materiaali Kuumasinkitty teräs Seinämäpaksuus mm 1,0 Lämpöeriste Db 100 Pintakäsittely Vesitiivis, esim. muovimatto Muut vaatimukset Kammio vaihtoehtoisesti esim. PAROC-elementeistä ERISTEET JA PINNOITTEET Materiaalit ja esimerkkituotteet Be PAROC Hvac Mat Alucoat Ba PAROC Hvac Lamella Mat Alucoat Bc PAROC Hvac Fire Mat Alucoat Muut vaatimukset Lämpöeristys Näkyvät kanavat, päällyste Be Näkyvät kanavat, ei päällystettä Ba Ei-näkyvät kanavat Be Muut vaatimukset Paloeristys Näkyvät kanavat, päällyste Bc Näkyvät kanavat, ei päällystettä Bc Ei-näkyvät kanavat Bc Muut vaatimukset Kanavan kiinnitys ja kannatus siten, että se pysyy palotilanteessa paikoillaan vähintään siltä edellytetyn palonkestoajan Peltipinnoite, kuumasinkitty Materiaali Kuumasinkitty teräs Seinämäpaksuus mm 0,5 Muut vaatimukset 001 LVI-materiaalierittely.xlsm

51 KORSHOLMS KOMMUN HÖGSTADIET F-flygel ventilationssanering RAU TYÖTAPASELOSTUS Asiakirja n:o RAU 0600 Työ nro V01464.P005 Viimeisin muutos Laadittu Laatija Tark./Hyv. KR Granlund Pohjanmaa Oy Tom Ahlsved

52 1 TYÖTAPASELOSTUS 1 RAKENNUSKOHDE, YHDYSHENKILÖT 1.1 RAKENNUSKOHDE Rakennuskohde: Korsholms högstadium Rakennus: Koulu Rakennustoimenpide: IV-saneeraus Paikkakunta: Mustasaari Kaupunginosa: Sepänkylä Kortteli: Tontti: Postiosoite: Bölesundsvägen 11, Korsholm Rakennustilavuus, rm 3 : Bruttoala, brm²: Laajuustiedot eivät ole sitovia. 1.2 RAKENNUTTAJA Rakennuttaja: Mustasaaren kunta Rakennustoimisto Teollisuustie Mustasaari Puhelin: (06) tai GSM Faksi: (06) Sähköposti: andreas.granholm@korsholm.fi Yhdyshenkilö: Andreas Granholm Rakennuttajatehtävät: Puhelin: Faksi: Sähköposti: Yhdyshenkilö:

53 2 1.3 SUUNNITTELIJAT LVI-suunnittelu: Granlund Pohjanmaa Oy Hovioikeudenpuistikko 19 A Vaasa Puhelin: Sähköposti: mikael.beijar@granlund.fi Yhdyshenkilö: Mikael Beijar Sähkösuunnittelu: Granlund Pohjanmaa Oy Hovioikeudenpuistikko 19 A Vaasa Puhelin: Sähköposti: mats.bonns@granlund.fi Yhdyshenkilö: Mats Bonns Granlund Pohjanmaa Oy Hovioikeudenpuistikko 19 A Vaasa Puhelin: Sähköposti: tom.ahlsved@granlund.fi Yhdyshenkilö: Tom Ahlsved 1.4 RAU TOIMITTAJA Rakennusautomaatiosuunnittelu: Rakennusautomaatiourakoitsija: Fidelix Oy Runsorintie 1, Vaasa Puhelin: Sähköposti: mikael.bexar@fidelix.fi Yhdyshenkilö: Mikael Bexar

54 3 2 RAKENNUSAUTOMAATIO 2.1 YLEISTÄ Työssä tulee noudattaa kaikilta osin työselitystä (RAU 0600) ja ohjelmaluetteloa (RAU 0601) projektista V01464.P002 KORSHOLMS KOMMUN HÖGSTADIET FASTIGHETSAUTOMATIONENS SANERING (dokumentit saa pyydettäessä suunnittelijalta) Järjestelmän rakenne ja tekniset vaatimukset on esitetty järjestelmäkaaviossa RAU IV-saneerauksessa rakennusautomaatiojärjestelmän alakeskus ja kenttälaitteet uusitaan suunnitelmien pohjalta. Mikäli urakoitsija näkee, että olemassa olevaan rakennusautomaatiojärjestelmää tai jotakin sen osaa voidaan hyödyntää uudessa järjestelmässä, niin kyseisistä asioista annetaan erillinen selvitys ja arvioidaan vaikutus saneerauskustannuksiin. 2.2 KIINTEISTÖÖN HANKITTAVAT RAKENNUSAUTOMAATIOLAITTEET Kohteeseen hankittavien rakennusautomaatiolaitteiden tulee: Olla mikroprosessoripohjaisia ja vapaasti ohjelmoitavia. Olla etäkäytettävissä web-selaimella. Olla tiedonsiirroltaan vastaava, ja kyetä liittymään kiinteistön olevien rakennusautomaatiolaitteiden kanssa samaan tiedonsiirtoväylään ja kyetä tarvittaessa vaihtamaan väylätasolla tietoa näiden alakeskusten kanssa. Väylätason tiedonvaihdolla tarkoitetaan sitä, että eri alakeskusten dynaamisia prosessitietoja voidaan vaihtaa ja lukea ristiin toisten alakeskusten välillä. Olla käyttöliittymältään vastaava. Käyttöliittymän vastaavuudella tarkoitetaan sitä, että dynaamiset tiedot ja ohjauskomennot esitetään valvomo ohjelmiston graafisissa prosessikaavioissa. Liittyä tilaajalla olemassa olevan keskitetyn rakennusautomaatiovalvomon tietokantaan. Tällä tarkoitetaan sitä, että kaikkien alakeskusten dynaamiset tiedot voidaan koota samaan trendiseurantatietokantaan ja graafisiin ryhmänäyttöihin. Tämän IV-saneerauksen yhteydessä uusitaan yksi rakennusautomaation alakeskus joka liitetään kiinteistön olemassa olevaan Fidelix rakennusautomaatiojärjestelmään. Ulkolämpötilatieto otetaan järjestelmätietona olemassa olevasta anturista RAU/ATKverkon kautta.

55 4 2.3 KENTTÄLAITTEET Kenttälaitteet on yksilöity rakennusautomaatiosuunnitelman säätökaavioissa Lopulliset merkinnät Kaikki urakkaan kuuluvat laitteet sekä käyttöön jäävät vanhat laitteet merkitään tunnuskilvin, joista ilmenee: laitteista RAU-suunnitelmassa käytetty tunnus / - koodi tekninen osoite laitteen nimi (tarvittaessa) palvelualue / -kohde (tarvittaessa erillinen palvelualue kilpi) Uudet kilvet asennetaan seuraaville laitteille: säätö- ja kenttälaitteet impulssinantoelimet kenttäväyläliityntä alakeskukset riviliitinkotelot säätölaitekotelot Kilvet tehdään kerrosmuovista. Kaiverrettu teksti on musta ja pohja valkoinen. Kilvet kiinnitetään kaappeihin ja koteloihin ruuvein (tai muulla pitävyydeltään vastaavalla tavalla). Kilpiä ei saa kiinnittää kaapelikourujen kansiin tai itse laitteisiin. (Em. merkintöjä varsinaisien kilpien lisänä voi käyttää). Merkintöjen kiinnityksessä on huomioitava erityisesti, että kiinnitysalustat puhdistetaan huolellisesti sopivalla puhdistusaineella ja että alusta on tasainen. Antureiden yms. laitteiden kilvet kiinnitetään laitteen läheisyyteen (tarvittaessa erilliseen alustaan) siten, etteivät ne katoa laitetta mahdollisesti vaihdettaessa. Tunnuskilvet voidaan kiinnittää myös kuulaketjulla tai nippusiteellä laitetta syöttävään kaapeliin. Piiloon jäävät laitteet merkitään normaalin laitekilven lisäksi näkyviin tulevalla tunnuskilvellä, josta ilmenee laitetunnus ja laitteen nimi. Irrotettavien alaslaskettujen kattolevyjen yläpuolelle jäävät säätölaitteet merkitään seinän yläosan tai alaslasketun katon listaan kiinnitettävillä kilvillä. Merkintätapa on hyväksytettävä rakennuttajalla. Keskusten ja koteloiden kilpikoon tulee olla vähintään 50 x 70 x 2 mm. Kilven päänimikkeen (laitteen tunnus) tekstikoon tulee olla 20 mm ja muiden tekstien osalta 15 mm. Kilvestä tulee ilmetä kotelosta suunnitelmassa käytetty tunnus sekä järjestelmän tunnus ja nimi. Kiinnitystapoja valittaessa on pyrittävä siihen, että lähekkäisten laitteiden samanlaatuiset kilvet kiinnitetään yhdenmukaisella tavalla. Urakoitsija toimittaa ja asentaa jokaista paine-eromittaria kohti yhden kaiverretun kilven tekstillä Puhdas = xxpa ja Likainen = xxpa. Kilvistä tulee käydä ilmi myös millä taajuudenmuuttajan taajuudella ko. arvot toteutuvat, mikäli ilmanvaihtokone on varustettu taajuudenmuuttajilla. Urakoitsija merkitsee kilvet osoittamaan suodattimen vastusta likaisena ja puhtaana.

56 5 2.4 VANHOJEN SÄÄTÖLAITTEIDEN PURKUTYÖ Urakkaa kuuluu uusittavien tai muutoin tarpeettomaksi jäävien valvontaalakeskusten ja kenttälaitteiden purku ja poiskuljettaminen. Ennen laitteiden poistoimittamista urakoitsija varmistaa tilaajan tarpeen vanhojen säätölaitteiden käyttämisestä olemassa olevan järjestelmän varaosina. 2.5 OHJELMISTOT Alakeskuksiin liitettävät järjestelmät ohjelmoidaan sekä valvonta-alakeskuksiin että valvomoihin (grafiikkakaaviot, pistetunnukset ja raportit), yllä mainitun työselityksen mukaan. LVI -prosessien ohjaus- ja säätöohjelmistot on esitetty rakennusautomaation suunnitelma-asiakirjoissa ja ohjelmaluettelossa.

57 Kaupunginosa/kylä Rakennustoimenpide Rakennuskohteen nimi ja osoite Kortteli/tila SMEDSBY 22 KORSHOLMS KOMMUN HÖGSTADIET F-FLYGEL VENTILATIONSSANERING KORSHOLM Tontti/nro Granlund Pohjanmaa Oy Hovioikeudenpuistikko 19 A Vaasa Puh Piirtäjä Suunnittelija Projektinumero AKs MBe V01464.P005 Pvm Vastuullinen suunnittelija Nimen selvennys ja koulutus Viranomaisten merkintöjä Piirustuslaji LÄMMITYS JA JÄÄHDYTYS Piirustuksen sisältö Hanketunnus CAD Ark Suunnitteluala ja piirustusnumero Ratu Juoks. nro Mittakaavat 2.KERROS 1:50..\Kiinteistö\CAD\LVI\Lampo\V01464_P005_2krs_ml.dwg Mikael Beijar, LVI-INS LVI 1002 Muutostunnus

58 Kaupunginosa/kylä Rakennustoimenpide Rakennuskohteen nimi ja osoite Kortteli/tila SMEDSBY 22 KORSHOLMS KOMMUN HÖGSTADIET F-FLYGEL VENTILATIONSSANERING KORSHOLM Tontti/nro Granlund Pohjanmaa Oy Hovioikeudenpuistikko 19 A Vaasa Puh Piirtäjä Suunnittelija Projektinumero AKs MBe V01464.P005 Pvm Vastuullinen suunnittelija Nimen selvennys ja koulutus Viranomaisten merkintöjä Piirustuslaji ILMANVAIHTO Piirustuksen sisältö Hanketunnus CAD Ark Suunnitteluala ja piirustusnumero Ratu Juoks. nro Mittakaavat 1.KERROS 1:50..\Kiinteistö\CAD\LVI\Ilma\V01464_P005_1krs_mi.dwg Mikael Beijar, LVI-INS LVI 3001 Muutostunnus

59 Kaupunginosa/kylä Rakennustoimenpide Rakennuskohteen nimi ja osoite Kortteli/tila SMEDSBY 22 KORSHOLMS KOMMUN HÖGSTADIET F-FLYGEL VENTILATIONSSANERING Tontti/nro Viranomaisten merkintöjä Ratu Piirustuslaji ILMANVAIHTO Juoks. nro Piirustuksen sisältö Mittakaavat 2.KERROS 1: KORSHOLM Granlund Pohjanmaa Oy Hovioikeudenpuistikko 19 A Vaasa Puh Piirtäjä Suunnittelija Projektinumero AKs MBe V01464.P005 Pvm Vastuullinen suunnittelija Nimen selvennys ja koulutus Hanketunnus CAD Ark..\Kiinteistö\CAD\LVI\Ilma\V01464_P005_2krs_mi.dwg Suunnitteluala ja piirustusnumero Mikael Beijar, LVI-INS LVI 3002 Muutostunnus

60 AU URAKKA-ALUE byggnadsobjektets namn och adress Ritningens beteckning Piirt. Granlund Pohjanmaa Oy KORSHOLMS KOMMUN Byggnadsautomation Suunn. Hovioikeudenpuistikko 19 A 6 HÖGSTADIET SYSTEMSCHEMA Vaasa F-FLYGEL VENTILATIONSSANERING BYGGNADSAUTOMATION Vast. KR Puh Pvm KORSHOLM CAD..\p_levy\014xx\01464\P005\CAD\RAU\Kaaviot\6000.dwg Suun.ala Projekti n:o Hanketunn. V01464.P005 Piir. n:o Muutos sid nr RAU 6000 / 3

61 TAULUKKO 1 : ALAKESKUKSET ALAKESKUS POLTTOMAALATTU LUKITTAVA TERÄSLEVYKOTELO MIN. IP34, VÄRI VAKIO ALAKESKUS ON SISÄISILTÄ YHTEYKSILTÄÄN VALMIIKSI JOHDOTETTU JA KYTKETTY SISÄÄNMENOT JA ULOSTULOT ON VARUSTETTU AVATTAVILLA LIITTIMILLÄ HEIKKO- JA VAHVAVIRTAJOHDOTUKSET OVAT OMISSA KOURUISSA TILAVARAUS APULAITTEILLE, KUTEN JÄÄTYMISSUOJAT, MUUNTAJAT, YMS. SULAKKEET RYHMITELLÄÄN JÄRJESTELMITTÄIN 0,8 MM2 ETUSULAKE MAX 4 A KAIKKI JOHTIMET PÄÄTETÄÄN NUMEROITUIHIN RIVILIITTIMIIN MERKINNÄT TYÖSELITYKSEN MUKAISESTI. LISÄKSI VAROITUS- JA HUOMIOKILVET KUVATASKU PIIRUSTUKSILLE SÄÄTÖPROSESSIA EI SAA JAKAA ERI AK-PROSESSOREILLE PÄÄKATKAISIJA KANNEN ALLA SYÖTTÖ 230 V, 50 HZ PISTORASIA 230 V / 6 A OMALLA SULAKKEELLA, VARUSTETAAN MERKINNÄLLÄ VAIN MITTALAITTEITA VARTEN VIRTALÄHDE JA MUUNTAJAT 230VAC/24VAC MUISTITIETOJEN TUENTA MIN. 10 VRK. AKULLA TAI PARISTOLLA TIEDONSIIRTO ALAKESKUSTEN JA MUIDEN VÄYLÄLAITTEIDEN VÄLILLÄ: TIEDONSIIRRON TULEE TOIMIA, VAIKKA VÄYLÄN JOSSAKIN KOHDASSA OLEVA ALAKESKUS TAI MUU VÄYLÄLAITE VIKAANTUU TAI MENETTÄÄ SYÖTTÖJÄNNITTEENSÄ. VÄLIRELEET 230 V / 10 A (ALAKESKUSOHJAUKSET JA LUKITUKSET YM.) RIVILIITTIMET SEKÄ LAAJENNUSVARA 30 % (MYÖS OHJELMOINTIKAPASITEETTI) YLIJÄNNITESUOJAUS SÄHKÖ- JA TIEDONSIIRTOVERKKOLIITYNTÖIHIN UKKOSSUOJAUS RAKENNUKSESTA TOISIIN MENEVIIN TIEDONSIIRTOKAAPELEIHIN LATTIALLA SEISOVIIN ALAKESKUKSIIN MM SOKKELI ALAKESKUS MAADOITETAAN PÄÄMAADOITUSKISKOON TAI RAKENNUKSEN PÄÄKESKUKSEN MAADOITUSKISKOON TAI KONEHUONEEN POTENTIAALITASAUSKISKOON ALAKESKUS-OHJELMAT ALAKESKUSNÄPPÄIMISTÖ/-KÄYTTÖPÄÄTE ALAKESKUSTEN TULEE OLLA ITSENÄISIÄ AINAKIN SEURAAVIEN TOIMINTOJEN OSALTA: SÄÄTÖTOIMINNOT OHJAUS, MITTAUS JA KOSKETINTIETOJEN TOIMINTA JA KERUU AIKAOHJELMAT TAPAHTUMAOHJELMAT LASKENTAOHJELMAT RAJA-ARVOVALVONTA OPTIMOINTIOHJELMAT YÖTUULETUS- JA YÖJÄÄHDYTYSOHJELMAT LUKITUS- JA PAKKO-OHJAUSOHJELMAT TIEDONSIIRTO ALAKESKUSTEN VÄLILLÄ JOKAINEN ALAKESKUS VARUSTETAAN OMALLA PÄÄTTEELLÄ KÄYTTÖ ESTETTY ILMAN SALASANAA NÄYTTÖ VALIKKORAKENTEINEN SELVÄKIELISELLÄ TEKSTILLÄ NÄYTÖSSÄ I/O-PISTEET, OHJELMALLISET PISTEET (KUTEN ASETUSARVOT), AIKAOHJELMAT VALVONTAPISTETUNNUS JA PISTETEKSTI NÄPPÄIMISTÖLLÄ SUORITETUT TOIMENPITEET PÄIVITTYVÄT KESKUSYKSIKÖN NÄYTTÖIHIN JA MUISTIIN ALAKESKUS VARUSTETAAN ETHERNET-VERKKOLIITÄNNÄLLÄ JA ALAKESKUSTEN VÄLISELLÄ TCP/IP-VERKOLLA SEKÄ DATA-LIITYNNÄLLÄ, JOHON VOIDAAN LIITTYÄ KANNETTAVALLA PC:LLÄ. byggnadsobjektets namn och adress Ritningens beteckning Piirt. Granlund Pohjanmaa Oy KORSHOLMS KOMMUN Byggnadsautomation Suunn. Hovioikeudenpuistikko 19 A 6 HÖGSTADIET SYSTEMSCHEMA Vaasa F-FLYGEL VENTILATIONSSANERING BYGGNADSAUTOMATION Vast. KR Puh Pvm KORSHOLM CAD..\p_levy\014xx\01464\P005\CAD\RAU\Kaaviot\6000.dwg Suun.ala Projekti n:o Hanketunn. V01464.P005 Piir. n:o Muutos sid nr RAU 6000 / 3

62 TAULUKKO 4 : VARAPISTEKAPASITEETTI ALAKESKUKSEN PISTEMÄÄRÄ DI DO AI AO <15 KPL MIN <20 KPL MIN <25 KPL MIN <30 KPL MIN >30 KPL MIN VARAPISTEET ON OLTAVA OTETTAVISSA KÄYTTÖÖN ILMAN MODULI-, TAI RELEKORTTIEN LISÄYSTÄ. byggnadsobjektets namn och adress Ritningens beteckning Piirt. Granlund Pohjanmaa Oy KORSHOLMS KOMMUN Byggnadsautomation Suunn. Hovioikeudenpuistikko 19 A 6 HÖGSTADIET SYSTEMSCHEMA Vaasa F-FLYGEL VENTILATIONSSANERING BYGGNADSAUTOMATION Vast. KR Puh Pvm KORSHOLM CAD..\p_levy\014xx\01464\P005\CAD\RAU\Kaaviot\6000.dwg Suun.ala Projekti n:o Hanketunn. V01464.P005 Piir. n:o Muutos sid nr RAU 6000 / 3

63 byggnadsobjektets namn och adress Ritningens beteckning Piirt. Granlund Pohjanmaa Oy KORSHOLMS KOMMUN Byggnadsautomation Suunn. Hovioikeudenpuistikko 19 A 6 HÖGSTADIET REGLERSCHEMA 104PV Vaasa F-FLYGEL VENTILATIONSSANERING DEL F RADIATORKRETS Vast. KR Puh Pvm KORSHOLM CAD..\p_levy\014xx\01464\P005\CAD\RAU\Kaaviot\6104.dwg Suun.ala Projekti n:o Hanketunn. V01464.P005 Piir. n:o Muutos sid nr RAU 6104 / 3

64 PROGRAM Delsystemet fungerar enligt följande program. Detaljerade funktionsbeskrivningar av dessa finns i programförteckningen. OHJELMAT Osajärjestelmän toimintaan vaikuttavat seuraavat ohjelmat, joiden yksityiskohtainen toiminta on selostettu ohjelmaluettelossa. NO 0-16 ALARMPROGRAM ALARMPROGRAM ENLIGT PROGRAMFÖRTECKNINGEN NO HÄLYTYSOHJELMAT 0-16 HÄLYTYSOHJELMAT OHJELMALUETTELON MUKAISESTI NO FUNKTIONSPROGRAM 0 ALLMÄNNA FUNKTIONSPROGRAM 2 VENTILATIONSNÄTETS LARMTILLSTÅND NO TAPAHTUMAOHJELMAT 0 YLEISET TAPAHTUMAOHJELMAT 2 IV-VERKOSTON HÄIRIÖ NO RAPPORTERINGSPROGRAM NO RAPORTOINTIOHJELMAT 1 DRIFTTIDSMÄTNING OCH RAPPORT 1 KÄYTTÖTUNTILASKENTA 3 BÖRVÄRDESRAPPORT 3 ASETUSARVORAPORTTI 7 EFFEKTRAPPORT OCH FÖRBRUKNINGSALARM 7 TEHORAPORTTI JA KULUTUSHÄLYTYS 9 VÄRME ENERGIRAPPORT 9 LÄMMÖNKULUTUSRAPORTTI 11 VATTENFÖRBRUKNINGSRAPPORT 11 VEDENKULUTUSRAPORTTI 12 MÅNADS- ÅRS OCH SAMMANDRAGS RAPPORTER 12 KULUTUSTEN TILASTO- JA YHTEENVETORAPORTIT 14 BERÄKNING AV GRADDAGTAL 14 LÄMMITYSTARVELUVUN LASKENTA byggnadsobjektets namn och adress Ritningens beteckning Piirt. Granlund Pohjanmaa Oy KORSHOLMS KOMMUN Byggnadsautomation Suunn. Hovioikeudenpuistikko 19 A 6 HÖGSTADIET REGLERSCHEMA 104PV Vaasa F-FLYGEL VENTILATIONSSANERING DEL F RADIATORKRETS Vast. KR Puh Pvm KORSHOLM CAD..\p_levy\014xx\01464\P005\CAD\RAU\Kaaviot\6104.dwg Suun.ala Projekti n:o Hanketunn. V01464.P005 Piir. n:o Muutos sid nr RAU 6104 / 3

65 FUNKTIONSBESKRIVNING ALLMÄNT Alla i funktionsbeskrivningen nämnda [inställbara parametrar] skall kunna ändras av användaren från kontrollrumsgrafiken eller undercentralens användarterminal. RADIATORKRETS (104) Start och stopp En av radiatorkretsens pumpar går normalt alltid under uppvärmningsperioden. Vilken av pumparna 104 P01.01 eller 104 P01.02 som används väljs med hjälp av brytarna på gruppcentralen och avstängningsventilerna för respektive pump. Reglering Då någon av pumparna 104 P01.01 eller 104 P01.02 går håller DDC-regulatorn 104 TC41 radiatorkretsens framledningstemperatur 104 TE41 vid sitt börvärde genom att reglera ventilen 104 FV41. Då pumparna står är ventilen stängd. Utetemperaturen 100 TE00 ändrar framledningstemperaturens 104 TE41 börvärde enligt [kurvan på bild 4]. Larm och säkerhetsfunktioner Manöverfelslarm på alla pumpar. Gränsvärdeslarm med hög- och låg-gränslarm på alla temperatur- och tryckmätningar. Beräknings och rapportfunktioner Drifttidsmätning och rapport på alla pumpar. byggnadsobjektets namn och adress Ritningens beteckning Piirt. Granlund Pohjanmaa Oy KORSHOLMS KOMMUN Byggnadsautomation Suunn. Hovioikeudenpuistikko 19 A 6 HÖGSTADIET REGLERSCHEMA 104PV Vaasa F-FLYGEL VENTILATIONSSANERING DEL F RADIATORKRETS Vast. KR Puh Pvm KORSHOLM CAD..\p_levy\014xx\01464\P005\CAD\RAU\Kaaviot\6104.dwg Suun.ala Projekti n:o Hanketunn. V01464.P005 Piir. n:o Muutos sid nr RAU 6104 / 3

66 byggnadsobjektets namn och adress Ritningens beteckning Piirt. Granlund Pohjanmaa Oy KORSHOLMS KOMMUN Byggnadsautomation Suunn. Hovioikeudenpuistikko 19 A 6 HÖGSTADIET REGLERSCHEMA 307TK Vaasa F-FLYGEL VENTILATIONSSANERING DEL F GYMNASTIKSAL Vast. KR Puh Pvm KORSHOLM CAD..\p_levy\014xx\01464\P005\CAD\RAU\Kaaviot\6307.dwg Suun.ala Projekti n:o Hanketunn. V01464.P005 Piir. n:o Muutos sid nr RAU 6307 / 4

67 PROGRAM Delsystemet fungerar enligt följande program. Detaljerade funktionsbeskrivningar av dessa finns i programförteckningen. OHJELMAT Osajärjestelmän toimintaan vaikuttavat seuraavat ohjelmat, joiden yksityiskohtainen toiminta on selostettu ohjelmaluettelossa. NO 0-16 ALARMPROGRAM ALARMPROGRAM ENLIGT PROGRAMFÖRTECKNINGEN NO HÄLYTYSOHJELMAT 0-16 HÄLYTYSOHJELMAT OHJELMALUETTELON MUKAISESTI NO TIDSPROGRAM 1 NORMAL TIDSSTYRNING 2 hastigheter NO AIKAOHJELMAT 1 NORMAALI AIKAOHJELMA 2-nopeus NO FUNKTIONSPROGRAM NO TAPAHTUMAOHJELMAT 0 ALLMÄNNA FUNKTIONSPROGRAM 0 YLEISET TAPAHTUMAOHJELMAT 1 VENTILATIONENS NÖDSTOPP 1 IV-PYSÄYTYS 2 VENTILATIONSNÄTETS LARMTILLSTÅND 2 IV-VERKOSTON HÄIRIÖ 3 NATTVENTILATION 3 YÖTUULETUS 4 BRANDFARA (TE10) 4 PALOVAARA (TE10) 5 TILLÄGGSTID / NÄRVAROGIVARE 5 LISÄAIKAKÄYTTÖ / LÄSNÄOLOANTURI 6 UTETEMPERATURSTYRNING AV TVÅHASTIGHETSAGGREGAT 6 NOPEUDENVAIHTO ULKOLÄMPÖTILAN MUKAAN 9 KYLÅTERVINNING 9 LTO JÄÄHDYTYSENERGIAN TALTEENOTTO 17 BEGRÄNSNING AV LUFTFLÖDE 17 ILMAVIRRANRAJOITUSOHJELMA NO RAPPORTERINGSPROGRAM NO RAPORTOINTIOHJELMAT 1 DRIFTTIDSMÄTNING OCH RAPPORT 1 KÄYTTÖTUNTILASKENTA 2 VÅV VERKNINGSGRADSBERÄKNING OCH RAPPORT 2 LTO:N HYÖTYSUHDELASKENTA JA RAPORTTI 3 BÖRVÄRDESRAPPORT 3 ASETUSARVORAPORTTI 4 NATTVENTILATIONSRAPPORT 4 YÖTUULETUS- JA YÖJÄÄHDYTYSRAPORTTI byggnadsobjektets namn och adress Ritningens beteckning Piirt. Granlund Pohjanmaa Oy KORSHOLMS KOMMUN Byggnadsautomation Suunn. Hovioikeudenpuistikko 19 A 6 HÖGSTADIET REGLERSCHEMA 307TK Vaasa F-FLYGEL VENTILATIONSSANERING DEL F GYMNASTIKSAL Vast. KR Puh Pvm KORSHOLM CAD..\p_levy\014xx\01464\P005\CAD\RAU\Kaaviot\6307.dwg Suun.ala Projekti n:o Hanketunn. V01464.P005 Piir. n:o Muutos sid nr RAU 6307 / 4

68 FUNKTIONSBESKRIVNING ALLMÄNT Alla i funktionsbeskrivningen nämnda [inställbara parametrar] skall kunna ändras av användaren från kontrollrumsgrafiken eller undercentralens användarterminal. Start och stopp Tilluftsaggregatet TF01 styrs till minimi-, eller maximiluftmängd eller stopp enligt övervakningssystemets tids- och funktionsprogram. Ventilationsaggregatet går normalt alltid på minst en inställbar minimiluftmängd t.ex. [ l/s], [ l/s]. Med tidsprogrammet kan ventilationen effektiveras till inställbar maximiluftmängd t.ex. [ l/s], [ l/s]. Om tilluftsaggregatet inte är igång startas det efter en inställbar fördröjning [t.ex. 5min.] om närvarogivarna XS16.01 eller XS16.02 detekterar rörelse i utrymmet. Om närvarogivarna inte detekterat rörelse under en inställbar tid [t.ex. 30 min.] går aggregatet tillbaka till styrning enligt tidprogram. Tilluftsaggregatet kan startas till maximiluftmängd med timern HS16. Tilluftsaggregatet går om frånluftens koldioxidhalt QE19 är över börvärdet [t.ex. 700 ppm]. När koldioxidhalten sjunkit differansen [t.ex. 100 ppm] under börvärdet går aggregatet tillbaka till styrning enligt tidprogram eller närvarogivare. Frånluftsfläkten PF01 går parallellt med tilluftsfläkten TF01 (förregling i programmet). Vid start av till- och frånluftfläktarna TF01 och PF01 begränsas deras rotationshastighet via PM-motorernas frekvensomvandlare SC08 och SC21 med hjälp av en rampfunktion (min. 90 s.) Värmebatteriets pump P04 går alltid. Förreglingar Tilluftfläkten TF01 kan gå endast då följande villkor uppfylls: - pumpen P04 går (förregling i gruppcentralen) - frysvakten TZA04 inte är i larmtillstånd (förregling i gruppcentralen) - nödstopp av ventilationen inte är aktiv (förregling i gruppcentralen) - fläktens säkerhetsbrytare är tillslagen (förregling i gruppcentralen) - ventilationsnätet inte är i larmtillstånd (förregling i programmet) - brandfara vid tilluftsgivaren TE10 inte är aktiv (förregling i programmet) - alla aggregatets brandspjäll är öppna (förregling i programmet) Frånluftsfläkten PF01 kan gå endast då följande villkor uppfylls: - nödstopp av ventilationen inte är aktiv (förregling i gruppcentralen) - fläktens säkerhetsbrytare är tillslagen (förregling i gruppcentralen) - alla aggregatets brandspjäll är öppna (förregling i programmet) Reglering under ståtid Då aggregatet står är spjällen FG01 och FG22 stängda. PM-motorernas frekvensomvanlares SC08 och SC21 analoga styrsignal är 0% DDC -regulatorn TC04 i dataundercentralen håller värmebatteriets returvattentemperatur TE04 vid sitt börvärde [t.ex. +18 C] genom att styra ventilen FV04. Reglering under drifttid När aggregatet är i drift är spjällen FG01 och FG22 öppna. Luftmängds reglering DDC-regulatorn PDC08 håller tilluftmängden vid givaren PDIE08 vid sitt börvärde genom att reglera tilluftfläktens TF01 hastighet via PM-motorns SC08 analoga styrsignal. DDC-regulatorn PDC21 håller frånluftmängden vid givaren PDIE21 vid sitt börvärde genom att reglera frånluftfläktens PF01 hastighet via PM-motorns SC21 analoga styrsignal. Frånluftstemperaturen TE19 ändrar börvärdet för till- och frånluftsfläktarnas luftmängder enligt kurvan på [Bild 3]. Frånluftens koldioxidhalt QE19 ändrar börvärdet för till- och frånluftsfläktarnas luftmängder enligt kurvan på [Bild 4]. Luftmängdernas börvärde är alltid det högre av de värden som fås från kurvorna för temperatur och koldioxidhalt. Temperatur reglering (Frånluftstemperaturkompensering) DDC -regulatorn TC10 i dataundercentralen håller inblåsningstemperaturen vid givaren TE10 vid sitt börvärde genom att reglera i sekvens värmeåtervinningsrotorns hastighet SC02, värmebatteriets reglerventil FV04, och fläktarnas hastighet (Bild 1). Frånluftstemperaturen TE19 ändrar börvärdet på tilluftstemperaturen enligt kurvan på [Bild 2]. byggnadsobjektets namn och adress Ritningens beteckning Piirt. Granlund Pohjanmaa Oy KORSHOLMS KOMMUN Byggnadsautomation Suunn. Hovioikeudenpuistikko 19 A 6 HÖGSTADIET REGLERSCHEMA 307TK Vaasa F-FLYGEL VENTILATIONSSANERING DEL F GYMNASTIKSAL Vast. KR Puh Pvm KORSHOLM CAD..\p_levy\014xx\01464\P005\CAD\RAU\Kaaviot\6307.dwg Suun.ala Projekti n:o Hanketunn. V01464.P005 Piir. n:o Muutos sid nr RAU 6307 / 4

69 Larm och säkerhetsfunktioner DDC -regulatorn TC03 i dataundercentralen ser till att temperaturen vid givaren TE03 alltid hålls över det inställbara minimivärdet [t.ex. +14 C] genom att reglera värmeåtervinningsrotorns hastighet. DDC -regulatorn TC04 i dataundercentralen förhindrar att temperaturen TE04 i värmebatteriets returvatten sjunker under börvärdet [t.ex. +12 C] genom att proportionellt öppna ventilen FV04. Vidare hindrar också frysvaktstermostaten TZA04 returvattnet från värmebatteriet att sjunka under inställt värde (t.ex. +10 C) genom att proportionellt öppna reglerventilen FV04. Om temperaturen på returvattnet från värmebatteriet sjunker under larmgränsen (t.ex. +8 C) larmar frysvakten TZA04 och aggregatet stannar (manuell kvittering vid frysvakten). Beräknings och rapportfunktioner Drifttidsmätning och rapport för tilluftsaggregatet. Verkningsgradsberäkning och rapport för värmeåtervinningsaggregatet. Nattventilationsrapport. Nattventilation Tilluftsaggregatets nattventilation styrs av rumstemperaturgivaren TE16. När aggregatet går på nattventilation begränsas inte luftflödet pga. låg tilluft-temperatur, dvs. funktionsprogram 17 är då ur bruk. Om tillufttemperaturen vid givaren TE10 inte uppnår börvärdet fastän alla uppvärmningssteg är i bruk (100%) begränsas fläktarnas TF01 och PF01 hastighet med hjälp av frekvensomvandlarna SC08 och SC21 så att tillufttemperaturens börvärde uppnås. När övervakningssystemet begränsar luftflödet visas texten BEGRÄNSNING AV LUFTFLÖDE / LÅG TILLUFTTEMPERATUR i aggregatets grafikbild. Vid påfrostning av värmeåtervinningsaggregatet (tryckdifferansen PDIE02 är högre än [börvärdet]) styrs rotorn till minimivarvtal tills tryckdifferansen har sjunkit till normal nivå. Luftmängdsmätarna PDIE08 och PDIE21 beräknar luftflödet utgående från fläktarnas tryckdifferansmätning och resultatet visas både lokalt på display och i övervakningssystemets grafik (l/s). Flödesvaktslarm löser ut om luftflödet vid givaren PDIE08 faller under [inställt värde] (fördröjning). Filtervaktslarm löser ut om tryckdifferansen vid tryckdifferansgivaren PDIE01 överstiger [inställt värde] (fördröjning). Flödesvaktslarm löser ut om luftflödet vid givaren PDIE21 faller under [inställt värde] (fördröjning). Filtervaktslarm löser ut om tryckdifferansen vid tryckdifferansgivaren PDIE19 överstiger [inställt värde] (fördröjning). Alla temperaturmätningar har [hög]- och [låg]larm. Övriga säkerhetsfunktioner och alarm enligt programförteckningen. byggnadsobjektets namn och adress Ritningens beteckning Piirt. Granlund Pohjanmaa Oy KORSHOLMS KOMMUN Byggnadsautomation Suunn. Hovioikeudenpuistikko 19 A 6 HÖGSTADIET REGLERSCHEMA 307TK Vaasa F-FLYGEL VENTILATIONSSANERING DEL F GYMNASTIKSAL Vast. KR Puh Pvm KORSHOLM CAD..\p_levy\014xx\01464\P005\CAD\RAU\Kaaviot\6307.dwg Suun.ala Projekti n:o Hanketunn. V01464.P005 Piir. n:o Muutos sid nr RAU 6307 / 4

70 byggnadsobjektets namn och adress Ritningens beteckning Piirt. Granlund Pohjanmaa Oy KORSHOLMS KOMMUN Byggnadsautomation Suunn. Hovioikeudenpuistikko 19 A 6 HÖGSTADIET REGLERSCHEMA 308TK Vaasa F-FLYGEL VENTILATIONSSANERING DEL F KLASSRUM Vast. KR Puh Pvm KORSHOLM CAD..\p_levy\014xx\01464\P005\CAD\RAU\Kaaviot\6308.dwg Suun.ala Projekti n:o Hanketunn. V01464.P005 Piir. n:o Muutos sid nr RAU 6308 / 6

71 byggnadsobjektets namn och adress Ritningens beteckning Piirt. Granlund Pohjanmaa Oy KORSHOLMS KOMMUN Byggnadsautomation Suunn. Hovioikeudenpuistikko 19 A 6 HÖGSTADIET REGLERSCHEMA 308TK Vaasa F-FLYGEL VENTILATIONSSANERING DEL F KLASSRUM Vast. KR Puh Pvm KORSHOLM CAD..\p_levy\014xx\01464\P005\CAD\RAU\Kaaviot\6308.dwg Suun.ala Projekti n:o Hanketunn. V01464.P005 Piir. n:o Muutos sid nr RAU 6308 / 6

72 byggnadsobjektets namn och adress Ritningens beteckning Piirt. Granlund Pohjanmaa Oy KORSHOLMS KOMMUN Byggnadsautomation Suunn. Hovioikeudenpuistikko 19 A 6 HÖGSTADIET REGLERSCHEMA 308TK Vaasa F-FLYGEL VENTILATIONSSANERING DEL F KLASSRUM Vast. KR Puh Pvm KORSHOLM CAD..\p_levy\014xx\01464\P005\CAD\RAU\Kaaviot\6308.dwg Suun.ala Projekti n:o Hanketunn. V01464.P005 Piir. n:o Muutos sid nr RAU 6308 / 6

73 PROGRAM Delsystemet fungerar enligt följande program. Detaljerade funktionsbeskrivningar av dessa finns i programförteckningen. OHJELMAT Osajärjestelmän toimintaan vaikuttavat seuraavat ohjelmat, joiden yksityiskohtainen toiminta on selostettu ohjelmaluettelossa. NO 0-16 ALARMPROGRAM ALARMPROGRAM ENLIGT PROGRAMFÖRTECKNINGEN NO HÄLYTYSOHJELMAT 0-16 HÄLYTYSOHJELMAT OHJELMALUETTELON MUKAISESTI NO TIDSPROGRAM 1 NORMAL TIDSSTYRNING 2 hastigheter NO AIKAOHJELMAT 1 NORMAALI AIKAOHJELMA 2-nopeus NO FUNKTIONSPROGRAM NO TAPAHTUMAOHJELMAT 0 ALLMÄNNA FUNKTIONSPROGRAM 0 YLEISET TAPAHTUMAOHJELMAT 1 VENTILATIONENS NÖDSTOPP 1 IV-PYSÄYTYS 2 VENTILATIONSNÄTETS LARMTILLSTÅND 2 IV-VERKOSTON HÄIRIÖ 3 NATTVENTILATION 3 YÖTUULETUS 4 BRANDFARA (TE10) 4 PALOVAARA (TE10) 5 TILLÄGGSTID 5 LISÄAIKAKÄYTTÖ 6 UTETEMPERATURSTYRNING AV TVÅHASTIGHETSAGGREGAT 6 NOPEUDENVAIHTO ULKOLÄMPÖTILAN MUKAAN 9 KYLÅTERVINNING 9 LTO JÄÄHDYTYSENERGIAN TALTEENOTTO 17 BEGRÄNSNING AV LUFTFLÖDE 17 ILMAVIRRANRAJOITUSOHJELMA NO RAPPORTERINGSPROGRAM NO RAPORTOINTIOHJELMAT 1 DRIFTTIDSMÄTNING OCH RAPPORT 1 KÄYTTÖTUNTILASKENTA 2 VÅV VERKNINGSGRADSBERÄKNING OCH RAPPORT 2 LTO:N HYÖTYSUHDELASKENTA JA RAPORTTI 3 BÖRVÄRDESRAPPORT 3 ASETUSARVORAPORTTI 4 NATTVENTILATIONSRAPPORT 4 YÖTUULETUS- JA YÖJÄÄHDYTYSRAPORTTI byggnadsobjektets namn och adress Ritningens beteckning Piirt. Granlund Pohjanmaa Oy KORSHOLMS KOMMUN Byggnadsautomation Suunn. Hovioikeudenpuistikko 19 A 6 HÖGSTADIET REGLERSCHEMA 308TK Vaasa F-FLYGEL VENTILATIONSSANERING DEL F KLASSRUM Vast. KR Puh Pvm KORSHOLM CAD..\p_levy\014xx\01464\P005\CAD\RAU\Kaaviot\6308.dwg Suun.ala Projekti n:o Hanketunn. V01464.P005 Piir. n:o Muutos sid nr RAU 6308 / 6

74 FUNKTIONSBESKRIVNING ALLMÄNT Alla i funktionsbeskrivningen nämnda [inställbara parametrar] skall kunna ändras av användaren från kontrollrumsgrafiken eller undercentralens användarterminal. Start och stopp Tilluftsaggregatet TF01 styrs till minimi-, eller maximiluftmängd eller stopp enligt övervakningssystemets tids- och funktionsprogram. Ventilationsaggregatet går normalt alltid på minst en inställbar minimiluftmängd t.ex. [+ 930 l/s], [- 885 l/s]. Med tidsprogrammet kan ventilationen effektiveras till inställbar maximiluftmängd t.ex. [ l/s], [ l/s]. Tilluftsaggregatet kan startas till maximiluftmängd med timern HS16.01 eller Tilluftsaggregatet går om någon av frånluftens koldioxidhaltmätningar QE19.0x är över börvärdet [t.ex. 700 ppm]. När koldioxidhalten sjunkit differansen [t.ex. 100 ppm] under börvärdet går aggregatet tillbaka till styrning enligt tidprogram. Frånluftsfläkten PF01 går parallellt med tilluftsfläkten TF01 (förregling i programmet). Vid start av till- och frånluftfläktarna TF01 och PF01 begränsas deras rotationshastighet via PM-motorernas frekvensomvandlare SC08 och SC21 med hjälp av en rampfunktion (min. 90 s.) Värmebatteriets pump P04 går alltid. Förreglingar Tilluftfläkten TF01 kan gå endast då följande villkor uppfylls: - pumpen P04 går (förregling i gruppcentralen) - frysvakten TZA04 inte är i larmtillstånd (förregling i gruppcentralen) - nödstopp av ventilationen inte är aktiv (förregling i gruppcentralen) - fläktens säkerhetsbrytare är tillslagen (förregling i gruppcentralen) - ventilationsnätet inte är i larmtillstånd (förregling i programmet) - brandfara vid tilluftsgivaren TE10 inte är aktiv (förregling i programmet) - alla aggregatets brandspjäll är öppna (förregling i programmet) Frånluftsfläkten PF01 kan gå endast då följande villkor uppfylls: - nödstopp av ventilationen inte är aktiv (förregling i gruppcentralen) - fläktens säkerhetsbrytare är tillslagen (förregling i gruppcentralen) - alla aggregatets brandspjäll är öppna (förregling i programmet) Reglering under ståtid Då aggregatet står är spjällen FG01 och FG22 stängda. PM-motorernas frekvensomvanlares SC08 och SC21 analoga styrsignal är 0% DDC -regulatorn TC04 i dataundercentralen håller värmebatteriets returvattentemperatur TE04 vid sitt börvärde [t.ex. +18 C] genom att styra ventilen FV04. Reglering under drifttid När aggregatet är i drift är spjällen FG01 och FG22 öppna. Luftmängds reglering DDC-regulatorn PDC08 håller tilluftmängden vid givaren PDIE08 vid sitt börvärde genom att reglera tilluftfläktens TF01 hastighet via PM-motorns SC08 analoga styrsignal. DDC-regulatorn PDC21 håller frånluftmängden vid givaren PDIE21 vid sitt börvärde genom att reglera frånluftfläktens PF01 hastighet via PM-motorns SC21 analoga styrsignal. Frånluftstemperaturmätningarna TE19.0x ändrar börvärdet för till- och frånluftsfläktarnas luftmängder enligt kurvan på [Bild 3]. Frånluftens koldioxidhaltmätningar QE19.0x ändrar börvärdet för till- och frånluftsfläktarnas luftmängder enligt kurvan på [Bild 4]. Luftmängdernas börvärde är alltid det högre av de värden som fås från kurvorna för temperatur och koldioxidhalt. Temperatur reglering (Frånluftstemperaturkompensering) DDC -regulatorn TC10 i dataundercentralen håller inblåsningstemperaturen vid givaren TE10 vid sitt börvärde genom att reglera i sekvens värmeåtervinningsrotorns hastighet SC02, värmebatteriets reglerventil FV04, och fläktarnas hastighet (Bild 1). Frånluftstemperaturen TE19 ändrar börvärdet på tilluftstemperaturen enligt kurvan på [Bild 2]. byggnadsobjektets namn och adress Ritningens beteckning Piirt. Granlund Pohjanmaa Oy KORSHOLMS KOMMUN Byggnadsautomation Suunn. Hovioikeudenpuistikko 19 A 6 HÖGSTADIET REGLERSCHEMA 308TK Vaasa F-FLYGEL VENTILATIONSSANERING DEL F KLASSRUM Vast. KR Puh Pvm KORSHOLM CAD..\p_levy\014xx\01464\P005\CAD\RAU\Kaaviot\6308.dwg Suun.ala Projekti n:o Hanketunn. V01464.P005 Piir. n:o Muutos sid nr RAU 6308 / 6

75 Larm och säkerhetsfunktioner DDC -regulatorn TC03 i dataundercentralen ser till att temperaturen vid givaren TE03 alltid hålls över det inställbara minimivärdet [t.ex. +14 C] genom att reglera värmeåtervinningsrotorns hastighet. DDC -regulatorn TC04 i dataundercentralen förhindrar att temperaturen TE04 i värmebatteriets returvatten sjunker under börvärdet [t.ex. +12 C] genom att proportionellt öppna ventilen FV04. Vidare hindrar också frysvaktstermostaten TZA04 returvattnet från värmebatteriet att sjunka under inställt värde (t.ex. +10 C) genom att proportionellt öppna reglerventilen FV04. Om temperaturen på returvattnet från värmebatteriet sjunker under larmgränsen (t.ex. +8 C) larmar frysvakten TZA04 och aggregatet stannar (manuell kvittering vid frysvakten). Beräknings och rapportfunktioner Drifttidsmätning och rapport för tilluftsaggregatet. Verkningsgradsberäkning och rapport för värmeåtervinningsaggregatet. Nattventilationsrapport. Nattventilation Tilluftsaggregatets nattventilation styrs av rumstemperaturgivarna TE16.0x. När aggregatet går på nattventilation begränsas inte luftflödet pga. låg tilluft-temperatur, dvs. funktionsprogram 17 är då ur bruk. Om tillufttemperaturen vid givaren TE10 inte uppnår börvärdet fastän alla uppvärmningssteg är i bruk (100%) begränsas fläktarnas TF01 och PF01 hastighet med hjälp av frekvensomvandlarna SC08 och SC21 så att tillufttemperaturens börvärde uppnås. När övervakningssystemet begränsar luftflödet visas texten BEGRÄNSNING AV LUFTFLÖDE / LÅG TILLUFTTEMPERATUR i aggregatets grafikbild. Vid påfrostning av värmeåtervinningsaggregatet (tryckdifferansen PDIE02 är högre än [börvärdet]) styrs rotorn till minimivarvtal tills tryckdifferansen har sjunkit till normal nivå. Luftmängdsmätarna PDIE08 och PDIE21 beräknar luftflödet utgående från fläktarnas tryckdifferansmätning och resultatet visas både lokalt på display och i övervakningssystemets grafik (l/s). Flödesvaktslarm löser ut om luftflödet vid givaren PDIE08 faller under [inställt värde] (fördröjning). Filtervaktslarm löser ut om tryckdifferansen vid tryckdifferansgivaren PDIE01 överstiger [inställt värde] (fördröjning). Flödesvaktslarm löser ut om luftflödet vid givaren PDIE21 faller under [inställt värde] (fördröjning). Filtervaktslarm löser ut om tryckdifferansen vid tryckdifferansgivaren PDIE19 överstiger [inställt värde] (fördröjning). Alla temperaturmätningar har [hög]- och [låg]larm. Övriga säkerhetsfunktioner och alarm enligt programförteckningen. byggnadsobjektets namn och adress Ritningens beteckning Piirt. Granlund Pohjanmaa Oy KORSHOLMS KOMMUN Byggnadsautomation Suunn. Hovioikeudenpuistikko 19 A 6 HÖGSTADIET REGLERSCHEMA 308TK Vaasa F-FLYGEL VENTILATIONSSANERING DEL F KLASSRUM Vast. KR Puh Pvm KORSHOLM CAD..\p_levy\014xx\01464\P005\CAD\RAU\Kaaviot\6308.dwg Suun.ala Projekti n:o Hanketunn. V01464.P005 Piir. n:o Muutos sid nr RAU 6308 / 6

76 byggnadsobjektets namn och adress Ritningens beteckning Piirt. Granlund Pohjanmaa Oy KORSHOLMS KOMMUN Byggnadsautomation Suunn. Hovioikeudenpuistikko 19 A 6 HÖGSTADIET REGLERSCHEMA 311TK Vaasa F-FLYGEL VENTILATIONSSANERING DEL F SOCIALA UTRYMMEN Vast. KR Puh Pvm KORSHOLM CAD..\p_levy\014xx\01464\P005\CAD\RAU\Kaaviot\6311.dwg Suun.ala Projekti n:o Hanketunn. V01464.P005 Piir. n:o Muutos sid nr RAU 6311 / 5

77 PROGRAM Delsystemet fungerar enligt följande program. Detaljerade funktionsbeskrivningar av dessa finns i programförteckningen. OHJELMAT Osajärjestelmän toimintaan vaikuttavat seuraavat ohjelmat, joiden yksityiskohtainen toiminta on selostettu ohjelmaluettelossa. NO 0-16 ALARMPROGRAM ALARMPROGRAM ENLIGT PROGRAMFÖRTECKNINGEN NO HÄLYTYSOHJELMAT 0-16 HÄLYTYSOHJELMAT OHJELMALUETTELON MUKAISESTI NO TIDSPROGRAM 1 NORMAL TIDSSTYRNING 2 hastigheter NO AIKAOHJELMAT 1 NORMAALI AIKAOHJELMA 2-nopeus NO FUNKTIONSPROGRAM NO TAPAHTUMAOHJELMAT 0 ALLMÄNNA FUNKTIONSPROGRAM 0 YLEISET TAPAHTUMAOHJELMAT 1 2 VENTILATIONENS NÖDSTOPP VENTILATIONSNÄTETS LARMTILLSTÅND 1 2 IV-PYSÄYTYS IV-VERKOSTON HÄIRIÖ 3 NATTVENTILATION 3 YÖTUULETUS 4 6 BRANDFARA (TE10) UTETEMPERATURSTYRNING AV TVÅHASTIGHETSAGGREGAT 4 6 PALOVAARA (TE10) NOPEUDENVAIHTO ULKOLÄMPÖTILAN MUKAAN 9 KYLÅTERVINNING 9 LTO JÄÄHDYTYSENERGIAN TALTEENOTTO 17 BEGRÄNSNING AV LUFTFLÖDE 17 ILMAVIRRANRAJOITUSOHJELMA NO RAPPORTERINGSPROGRAM 1 DRIFTTIDSMÄTNING OCH RAPPORT 2 VÅV VERKNINGSGRADSBERÄKNING OCH RAPPORT 3 BÖRVÄRDESRAPPORT 4 NATTVENTILATIONSRAPPORT NO RAPORTOINTIOHJELMAT 1 KÄYTTÖTUNTILASKENTA 2 LTO:N HYÖTYSUHDELASKENTA JA RAPORTTI 3 ASETUSARVORAPORTTI 4 YÖTUULETUS- JA YÖJÄÄHDYTYSRAPORTTI byggnadsobjektets namn och adress Ritningens beteckning Piirt. Granlund Pohjanmaa Oy KORSHOLMS KOMMUN Byggnadsautomation Suunn. Hovioikeudenpuistikko 19 A 6 HÖGSTADIET REGLERSCHEMA 311TK Vaasa F-FLYGEL VENTILATIONSSANERING DEL F SOCIALA UTRYMMEN Vast. KR Puh Pvm KORSHOLM CAD..\p_levy\014xx\01464\P005\CAD\RAU\Kaaviot\6311.dwg Suun.ala Projekti n:o Hanketunn. V01464.P005 Piir. n:o Muutos sid nr RAU 6311 / 5

78 FUNKTIONSBESKRIVNING ALLMÄNT Alla i funktionsbeskrivningen nämnda [inställbara parametrar] skall kunna ändras av användaren från kontrollrumsgrafiken eller undercentralens användarterminal. Start och stopp Ventilationsaggregatet styrs enlig övervakningssystemets tids- och funktionsprogram. Ventilationsaggregatet går normalt alltid på minst en inställbar minimiluftmängd t.ex. [+ l/s], [- l/s]. Med tidsprogrammet kan ventilationen effektiveras till inställbar maximiluftmängd t.ex. [+ l/s], [- l/s]. Ventilationsaggregatet går oberoende av tidprogram på maximiluftmängd om frånluftens relativa fuktighet vid givaren ME19 är över börvärdet [t.ex. 50 %]. När relativa fuktigheten sjunkit differansen [t.ex. 10 %] under börvärdet går aggregatet tillbaka till styrning enligt tidprogram. Frånluftsfläkten PF01 går parallellt med tilluftsfläkten TF01 (förregling i programmet). Vid start av till- och frånluftfläktarna TF01 och PF01 begränsas deras rotationshastighet via PM-motorernas frekvensomvandlare SC08 och SC21 med hjälp av en rampfunktion (min. 90 s.) Om förvärmningsbatteriet LPS01 har varit i användning kan tilluftfläkten TF01 inte stängas av före el-batteriets efterkylning är klar (t.ex. efter 3 minuter). Förvärmningsbatteriet LPS01 får drifttillstånd endast om tilluftfläkten TF01 går, luftflödet vid luftmängdsmätaren FEI08 är över gränsvärdet [t.ex. l/s] och utetemperaturen TE00 är under gränsvärdet [t.ex. -16 C]. Tilluftfläktens kontaktor i gruppcentralen har ett frånslagsfördröjt relä. Om gruppcentralbrytaren eller ventilations stopp stänger av fläkten ges indikering till övervakningssystemet som genast stänger av el-batteriet. Värmebatteriets pump P04 går alltid. Förreglingar Tilluftfläkten TF01 kan gå endast då följande villkor uppfylls: - pumpen P04 går (förregling i gruppcentralen) - frysvakten TZA04 inte är i larmtillstånd (förregling i gruppcentralen) - nödstopp av ventilationen inte är aktiv (förregling i gruppcentralen) - fläktens säkerhetsbrytare är tillslagen (förregling i gruppcentralen) - ventilationsnätet inte är i larmtillstånd (förregling i programmet) - brandfara vid tilluftsgivaren TE10 inte är aktiv (förregling i programmet) - alla aggregatets brandspjäll är öppna (förregling i programmet) Frånluftsfläkten PF01 kan gå endast då följande villkor uppfylls: - nödstopp av ventilationen inte är aktiv (förregling i gruppcentralen) - fläktens säkerhetsbrytare är tillslagen (förregling i gruppcentralen) - alla aggregatets brandspjäll är öppna (förregling i programmet) Förvärmningsbatteriet LPS01 kan slås på endast då följande villkor uppfylls: - tilluftfläktens kontaktor är tillslagen (förregling i gruppcentralen) Reglering under ståtid Då tilluftfläkten TF01 står är spjället FG01 stängt och PM-motorns TF01 analoga styrsignal är 0 %. Då frånluftsfläkten PF01 står är spjället FG22 stängt och PM-motorns PF01 analoga styrsignal är 0 %. Värmeåtervinningens spjäll FG FG02.04 är öppna och FG02.05 är stängt. DDC -regulatorn TC04 i dataundercentralen håller värmebatteriets returvattentemperatur TE04 vid sitt börvärde [t.ex. +18 C] genom att styra ventilen FV04. byggnadsobjektets namn och adress Ritningens beteckning Piirt. Granlund Pohjanmaa Oy KORSHOLMS KOMMUN Byggnadsautomation Suunn. Hovioikeudenpuistikko 19 A 6 HÖGSTADIET REGLERSCHEMA 311TK Vaasa F-FLYGEL VENTILATIONSSANERING DEL F SOCIALA UTRYMMEN Vast. KR Puh Pvm KORSHOLM CAD..\p_levy\014xx\01464\P005\CAD\RAU\Kaaviot\6311.dwg Suun.ala Projekti n:o Hanketunn. V01464.P005 Piir. n:o Muutos sid nr RAU 6311 / 5

79 Reglering under drifttid Då tilluftfläkten TF01 går är spjället FG01 öppet. Då frånluftsfläkten PF01 går är spjället FG22 öppet. Temperatur reglering (Friskluftens minimitemperaturbegränsning) DDC -regulatorn TC02 i dataundercentralen håller friskluftens temperatur vid givaren TE02 vid sitt börvärde [t.ex. -18 C] genom att styra el-batteriets LPS01 effekt. Temperatur reglering (Frånluftstemperaturkompensering) DDC -regulatorn TC10 i dataundercentralen håller inblåsningstemperaturen vid givaren TE10 vid sitt börvärde genom att reglera i sekvens, värmeåtervinningens spjäll FG FG02.05, värmebatteriets reglerventil FV04 och fläktarnas hastighet (Bild 1). Frånluftstemperaturen TE19 ändrar börvärdet på tilluftstemperaturen enligt kurvan på [Bild 2]. Luftmängds reglering DDC -regulatorn PDC08 håller tilluftmängden vid givaren PDIE08 vid sitt börvärde genom att reglera tilluftfläktens TF01 hastighet via PM-motorns omvandlare SC08. DDC -regulatorn PDC21 håller frånluftmängden vid givaren PDIE21 vid sitt börvärde genom att reglera frånluftfläktens PF01 hastighet via PM-motorns omvandlare SC21. Frånluftstemperaturen TE19 ändrar börvärdet på tilluftmängden FC08 och frånluftsmängden FC21 enligt kurvan på [Bild 3]. Frånluftens relativa fuktihet ME19 ändrar börvärdet på tilluftmängden FC08 och frånluftsmängden FC21 enligt kurvan på [Bild 4]. Till- och frånluftmängdernas börvärden är alltid det högsta av de värden som fås från kurvorna för temperatur och luftfuktighet. byggnadsobjektets namn och adress Ritningens beteckning Piirt. Granlund Pohjanmaa Oy KORSHOLMS KOMMUN Byggnadsautomation Suunn. Hovioikeudenpuistikko 19 A 6 HÖGSTADIET REGLERSCHEMA 311TK Vaasa F-FLYGEL VENTILATIONSSANERING DEL F SOCIALA UTRYMMEN Vast. KR Puh Pvm KORSHOLM CAD..\p_levy\014xx\01464\P005\CAD\RAU\Kaaviot\6311.dwg Suun.ala Projekti n:o Hanketunn. V01464.P005 Piir. n:o Muutos sid nr RAU 6311 / 5

80 Larm och säkerhetsfunktioner Förvärmningsbatteriets övertemperaturskydd TZ01 stänger av el-värmen vid för hög temperatur och återgår automatiskt när temperaturen sjunkit under börvärdet. Förvärmningsbatteriets överhettningsskydd TAZ01 stänger av el-värmen vid för hög temperatur. Överhettningsskyddet måste återställas manuellt. DDC -regulatorn TC03 i dataundercentralen ser till att temperaturen vid givaren TE03 alltid hålls över det inställbara minimivärdet [t.ex. +14 C] genom att reglera värmeåtervinningens spjäll FG FG DDC -regulatorn TC04 i dataundercentralen förhindrar att temperaturen TE04 i värmebatteriets returvatten sjunker under börvärdet [t.ex. +12 C] genom att proportionellt öppna ventilen FV04. Vidare hindrar också frysvaktstermostaten TZA04 returvattnet från värmebatteriet att sjunka under inställt värde (t.ex. +10 C) genom att proportionellt öppna reglerventilen FV04. Om temperaturen på returvattnet från värmebatteriet sjunker under larmgränsen (t.ex. +8 C) larmar frysvakten TZA04 och aggregatet stannar (manuell kvittering vid frysvakten). Om tillufttemperaturen vid givaren TE10 inte uppnår börvärdet fastän alla uppvärmningssteg är i bruk (100%) begränsas aggregatets luftmängder genom att begränsa fläktarnas TF01 och PF01 hastighet via PM-motorernas analoga styrsignal så att tillufttemperaturens börvärde uppnås. När övervakningssystemet begränsar luftflödet visas texten BEGRÄNSNING AV LUFTFLÖDE / LÅG TILLUFTTEMPERATUR i aggregatets grafikbild. Övervakningssystemet beräknar kontinuerligt frånluftens daggpunkt med hjälp av givarna TE19 och ME19. Om daggpunkten är över 0 C begränsar DDC-regulatorn TC21 i dataundercentralen temperaturen vid givaren TE21 till det inställbara minimivärdet [t.ex. +1 C] genom att reglera värmeåtervinningens spjäll FG FG Regulatorn TC21 har högre prioritet än TC03 och TC10. Vid påfrostning av värmeåtervinningsaggregatet d.v.s. om tryckdifferansen vid givaren PDIE02 är högre än börvärdet [t.ex. 120 Pa] eller om utetemperaturen är under en inställbar gräns [t.ex. -29 C] startas en avfrostningsfunktion. Under avfrostningsperioden stängs ett av spjällen FG FG02.04 i taget under 15 min. Förbigångsspjället FG02.05 förblir stängt. Avfrostningen fortsätter tills tryckdifferansen vid givaren PDIE02 sjunkit differansen [t.ex. 10 Pa] under börvärdet. Om avfrostningen startats p.g.a. utetemperaturen återgår värmeväxlaren till normal drift under 90 min. innan en ny avfrostningscykel startar. Luftmängdsmätarna PDIE08 och PDIEI21 beräknar luftflödet utgående från fläktarnas tryckdifferansmätning och resultatet visas både lokalt på display och i övervakningssystemets grafik (l/s). Flödesvaktslarm löser ut om luftflödet vid givaren PDIE08 faller under [inställt värde] (fördröjning). Filtervaktslarm löser ut om tryckdifferansen vid tryckdifferansgivaren PDIE01 överstiger [inställt värde] (fördröjning). Flödesvaktslarm löser ut om luftflödet vid givaren PDIEI21 faller under [inställt värde] (fördröjning). Filtervaktslarm löser ut om tryckdifferansen vid tryckdifferansgivaren PDIE19 överstiger [inställt värde] (fördröjning). Alla övriga mätningar har [hög]- och [låg]larm. Övervakningssystemet beräknar kontinuerligt värmeåtervinninsystemets verkningsgrad och ger alarm om verkningsgraden faller under [inställt värde]. Övriga säkerhetsfunktioner och alarm enligt programförteckningen. Beräknings och rapportfunktioner Drifttidsmätning och rapport för tilluftsaggregatet. Verkningsgradsberäkning och rapport för värmeåtervinningsaggregatet. Nattventilationsrapport. Nattventilation Tilluftsaggregatets nattventilation styrs av frånlutstemperaturgivaren TE19. När aggregatet går på nattventilation begränsas inte luftflödet pga. låg tilluft-temperatur, dvs. funktionsprogram 17 är då ur bruk. byggnadsobjektets namn och adress Ritningens beteckning Piirt. Granlund Pohjanmaa Oy KORSHOLMS KOMMUN Byggnadsautomation Suunn. Hovioikeudenpuistikko 19 A 6 HÖGSTADIET REGLERSCHEMA 311TK Vaasa F-FLYGEL VENTILATIONSSANERING DEL F SOCIALA UTRYMMEN Vast. KR Puh Pvm KORSHOLM CAD..\p_levy\014xx\01464\P005\CAD\RAU\Kaaviot\6311.dwg Suun.ala Projekti n:o Hanketunn. V01464.P005 Piir. n:o Muutos sid nr RAU 6311 / 5

81 byggnadsobjektets namn och adress Ritningens beteckning Piirt. Granlund Pohjanmaa Oy KORSHOLMS KOMMUN Byggnadsautomation Suunn. Hovioikeudenpuistikko 19 A 6 HÖGSTADIET REGLERSCHEMA 971PP Vaasa F-FLYGEL VENTILATIONSSANERING BRANDSPJÄLL 307TK, 308TK och 311TK Vast. KR Puh Pvm KORSHOLM CAD..\p_levy\014xx\01464\P005\CAD\RAU\Kaaviot\6971.dwg Suun.ala Projekti n:o Hanketunn. V01464.P005 Piir. n:o Muutos sid nr RAU 6971 / 4

82 byggnadsobjektets namn och adress Ritningens beteckning Piirt. Granlund Pohjanmaa Oy KORSHOLMS KOMMUN Byggnadsautomation Suunn. Hovioikeudenpuistikko 19 A 6 HÖGSTADIET REGLERSCHEMA 971PP Vaasa F-FLYGEL VENTILATIONSSANERING BRANDSPJÄLL 307TK, 308TK och 311TK Vast. KR Puh Pvm KORSHOLM CAD..\p_levy\014xx\01464\P005\CAD\RAU\Kaaviot\6971.dwg Suun.ala Projekti n:o Hanketunn. V01464.P005 Piir. n:o Muutos sid nr RAU 6971 / 4

83 byggnadsobjektets namn och adress Ritningens beteckning Piirt. Granlund Pohjanmaa Oy KORSHOLMS KOMMUN Byggnadsautomation Suunn. Hovioikeudenpuistikko 19 A 6 HÖGSTADIET REGLERSCHEMA 971PP Vaasa F-FLYGEL VENTILATIONSSANERING BRANDSPJÄLL 307TK, 308TK och 311TK Vast. KR Puh Pvm KORSHOLM CAD..\p_levy\014xx\01464\P005\CAD\RAU\Kaaviot\6971.dwg Suun.ala Projekti n:o Hanketunn. V01464.P005 Piir. n:o Muutos sid nr RAU 6971 / 4

84 FUNKTIONSBESKRIVNING ALLMÄNT Alla i funktionsbeskrivningen nämnda [inställbara parametrar] skall kunna ändras av användaren från styrcentralens användarterminal. BRANDSPJÄLL Brandspjällens styrcentral gör automatiskt en funktionstest av spjällen med inställbart intervall [t.ex. 1 gång per vecka]. Brandspjällens temperatursensor stänger alltid spjället om temperaturen i kanalen eller spjällets omgivning är över 72 C. Funktionstest och temperaturalarm stoppar tilluftsaggregatet. (se även tilluftaggregatens reglerscheman) byggnadsobjektets namn och adress Ritningens beteckning Piirt. Granlund Pohjanmaa Oy KORSHOLMS KOMMUN Byggnadsautomation Suunn. Hovioikeudenpuistikko 19 A 6 HÖGSTADIET REGLERSCHEMA 971PP Vaasa F-FLYGEL VENTILATIONSSANERING BRANDSPJÄLL 307TK, 308TK och 311TK Vast. KR Puh Pvm KORSHOLM CAD..\p_levy\014xx\01464\P005\CAD\RAU\Kaaviot\6971.dwg Suun.ala Projekti n:o Hanketunn. V01464.P005 Piir. n:o Muutos sid nr RAU 6971 / 4

85