Kotimaan vesiliikennetilasto 2011

Transkriptio

1 LIIKENNEVIRASTON TILASTOJA STATISTIK FRÅN TRAFIKVERKET STATISTICS FROM THE FINNISH TRANSPORT AGENCY Kotimaan vesiliikennetilasto 2011 STATISTIK ÖVER INRIKES SJÖTRAFIK STATISTICS ON DOMESTIC WATERBORNE TRAFFIC IN FINLAND Liikenne ja matkailu 2012 Transport och turism Transport and Tourism

2

3 Kotimaan vesiliikennetilasto 2011 Statistik över inrikes sjötrafik Statistics on domestic waterborne traffic in Finland Liikenneviraston tilastoja 2/2012 Liikennevirasto Helsinki 2012

4 Kannen kuva: Liikenneviraston kuva-arkisto ISSN-L X ISSN X ISBN Verkkojulkaisu pdf ( ISSN-L X ISSN ISBN ISSN ISSN (pdf) = Suomen virallinen tilasto Kopijyvä Oy Kuopio 2012 Julkaisua saatavana tilastot@liikennevirasto.fi Liikennevirasto PL HELSINKI Puhelin

5 Esipuhe Förord Vuodesta 2010 alkaen Kotimaan vesiliikennetilaston tuottaja on Liikennevirasto ja julkaisu kuuluu Liikenneviraston tilastoja -sarjaan. Vuosina Kotimaan vesiliikennetilasto julkaistiin Merenkulkulaitoksen toimesta. Tätä ennen tilasto tehtiin tie- ja vesirakennushallituksessa. Kotimaan vesiliikenne jakautuu tavara- ja matkustajaliikenteeseen. Tavaraliikenteeseen kuuluvat alusliikenne, ruoppausmassojen kuljetus ja uitto. Matkustajaliikenteen osalta julkaisu sisältää matkustaja-alusliikenteen. Tavaraliikennetilastot sisältävät aikasarjoja aluskuljetuksista tavararyhmittäin, ruoppausmassojen kuljetuksista sekä raakapuun uitosta ja aluskuljetuksista. Tonnimäärien ohella on laskettu myös kuljetussuoritteet. Lisäksi on tietoja kuljetuksissa käytetyistä aluksista. Liiteosassa on taulukoita eri satamien vienti- ja tuontimääristä sekä kotimaan liikenteessä satamiin saapuneiden alusten määristä vuonna Matkustajaliikennetilastot sisältävät aikasarjoja sekä tarkempia tietoja vuoden 2011 osalta matkustajamääristä liikennelajeittain ja vesistöalueittain sisävesillä ja rannikolla sekä henkilökuljetussuoritteet. Lisäksi on tietoja kuljetuksissa käytetystä aluskannasta. Ahvenanmaan matkustaja- ja tavaraliikenne on esitetty erikseen. Julkaisun on toimittanut Sirkka Späd-Jurvanen. Sedan år 2010 har Statistik över inrikes sjötrafik producerats vid Trafikverket och statistiken tillhör serien Statistik från Trafikverket. Åren utgavs statistiken av Sjöfartsverket. Före år 1990 fördes statistiken av väg- och vattenbyggnadsstyrelsen. Inrikes sjötrafik består av godstrafik och passagerartrafik. Godstrafiken omfattar fartygstrafik, transport av muddermassor och flottning. I fråga om passagerartrafik behandlar publikationen passagerarfartygstrafik. Godstrafikstatistiken innehåller tidsserier över fartygens godstransporter enligt varugrupp, transporter av muddermassor, råvirkesflottning och transporter med fartyg. Förutom antal ton har också transportarbetet beräknats. Dessutom ingår uppgifter om de fartyg som använts för transporterna. Bland bilagorna finns tabeller över exportoch importvolymerna i olika hamnar samt antalen ankomna fartyg i inrikestrafik år Statistiken över passagerartrafik inkluderar tidsserier och närmare information för år 2011 om passagerarantalen per trafikslag och vattendrag såväl på de inre farvattnen som vid kusten samt persontransportarbete. Därtill ingår uppgifter om de fartyg som använts för transporterna. Passagerar- och godstrafiken för Åland behandlas separat. Publikationen har redigerats av Sirkka Späd- Jurvanen. Helsingissä, huhtikuussa 2012 Helsingfors, april 2012 Hannu Kuikka Tilatietoyksikön päällikkö Liikennevirasto Hannu Kuikka Chef för lägesinformationsenheten Trafikverket Liikennevirasto 3

6 4 Liikennevirasto

7 Sisältö Sivu Innehåll Sida Esipuhe 3 Förord 1 Tavaraliikenne 7 1 Godstrafiken 1.1 Tietojen keruu Insamling av data 1.2 Tavaraliikenteen kokonaismäärä Godstrafiken totalt 1.3 Tavaraliikenne aluksilla Godstrafiken med fartyg Öljytuotteet Oljeprodukter Irtotavara Bulkgods Kappaletavara Styckegods Alusten kansallisuus Fartygens nationalitet 1.4 Ruoppausmassojen kuljetus Transporterna av muddermassor 1.5 Raakapuun uitto Råvirkesflottningen Raakapuun kuljetukset kaikkiaan Transporterna av råvirke totalt 2 Matkustajaliikenne 21 2 Passagerartrafiken 2.1 Tietojen keruu Insamling av data 2.2 Matkustajaliikenteen kokonaismäärä Passagerartrafiken totalt 2.3 Matkustajaliikenne liikennelajeittain Passagerartrafiken enligt trafikslag 2.4 Matkustajaliikenne vesistöalueittain Passagerartrafiken enligt vattendrag 2.5 Matkustajaliikenteen alukset Fartyg i passagerartrafiken 3 Ahvenanmaan liikenne 27 3 Ålandstrafiken Liitteet 31 Bilagor 1. Kotimaan tavaraliikenne aluksilla lähtö- ja 1. Inrikes godstrafik med fartyg enligt määräsatamittain, avgångs- och ankomsthamn, Kotimaan tavaraliikenne aluksilla satamittain 2. Inrikes godstrafik med fartyg hamnvis tavararyhmittäin, enligt varugrupp, Kotimaan tavaraliikenteessä satamiin 3. Ankomna fartyg i hamnarna i inrikes saapuneet alukset, godstrafik, Kotimaan vesiliikenteen matkustajamäärä 4. Passagerartrafiken i inrikes sjötrafik alueittain ja liikennelajeittain, områdesvis enligt trafikslag, 2011 Laatuseloste 38 Kvalitetsbeskrivning Liikennevirasto 5

8 Taulukoissa käytetyt symbolit Teckenförklarning Ei yhtään - Värdet noll Suure pienempi kuin puolet käytetystä yksiköstä 0 Mindre än hälften av den använda enheten Tietoa ei saatu.. Uppgift inte tillgänglig 6 Liikennevirasto

9 1 Tavaraliikenne 1 Godstrafiken 1.1 Tietojen keruu Tavaraliikennettä koskevat tiedot on kerätty seuraavasti: 1.1 Insamling av data Uppgifterna om godstrafiken har samlats in på följande sätt: o Raakapuun uittotiedot on saatu Järvi-Suomen uittoyhdistykseltä. o Alla uppgifter om råvirkesflottning har inkommit från flottningsföreningen i Insjöfinland. o Tiedot öljytuotteiden sekä irto- ja kappaletavaran aluskuljetuksista on saatu pääasiassa valtakunnallisen PortNet-järjestelmän kautta ja satamilta. Saimaan alueen tiedot aluskuljetuksista ovat peräisin siellä kuljetuksia hoitavien yritysten liikenneilmoituksista. o Uppgifterna om transporter av oljeprodukter samt bulk- och styckegods kommer huvudsakligen från det riksomfattande PortNet-systemet och hamnarna. Uppgifterna om transporter på Saimens vattendrag härrör från trafikmeddelanden av de företag som svarar för transporterna i området. o Ruoppausmassojen kuljetustiedot on saatu yrityksiltä. 1.2 Tavaraliikenteen kokonaismäärä Kotimaan vesiliikenteen tavaramäärä oli vuonna 2011 kaikkiaan 11 miljoonaa tonnia ja kuljetussuorite 4,2 miljardia tonnikilometriä. Tavarakuljetusten kokonaismäärä on vaihdellut 2000-luvulla 9-13 miljoonan tonnin välillä vuosittain. Aluskuljetusten osuus tavaramäärästä oli 8,8 miljoonaa tonnia (80 %), ruoppausmassojen 1,6 miljoonaa tonnia (15 %) ja uiton 0,6 miljoonaa tonnia (5 %). Vuodesta 2010 alusliikenne kasvoi puoli miljoonaa tonnia. Aluskuljetuksista 2,7 miljoonaa tonnia oli Venäjän ja Saksan välisen kaasuputken rakentamiseen liittyviä kuljetuksia. Uittomäärä oli tonnia suurempi kuin edellisenä vuonna. Uiton ohella raakapuuta kuljetettiin aluksilla 0,4 miljoonaa tonnia, tonnia edellisvuotta enemmän. Ruoppausmassojen kuljetukset vähenivät 2,7 miljoonaa tonnia edellisvuoden määrästä. Kuljetussuoritteesta alusliikenteen osuus oli 96 %, uiton 4 % ja ruoppausmassojen, joiden kuljetusmatka on yleensä alle kymmenen kilometriä, 0,2 %. Koska ruoppausmassojen kuljetukset poikkeavat luonteeltaan muista tavaran aluskuljetuksista, ne on esitetty omana ryhmänään (kuva 1). Tavaraliikenteen keskimääräinen kuljetusmatka oli 384 kilometriä. Kotimaan vesiliikenteen tavaran kuljetusmäärän ja -suoritteen kehitys vuosina on esitetty taulukossa 1 ja kuvissa 2 ja 3. Kuvasta 4 käy ilmi kotimaan vesiliikenteen tavaravirrat vuonna o Uppgifterna om transporter av muddermassor har fåtts från företag. 1.2 Godstrafiken totalt År 2011 uppgick mängden transporterat gods i inrikes sjöfart till sammanlagt 11 miljoner ton och transportarbetet till 4,2 miljarder tonkilometer. Den totala mängden transporterat gods har på 2000-talet varierat mellan 9 och 13 miljoner ton från år till år. Fartygstrafikens andel av godsvolymen var 8,8 miljoner ton (80 %), muddermassornas andel 1,6 miljoner ton (15 %) och flottningens andel 0,6 miljoner ton (5 %). Jämfört med år 2010 ökade fartygstrafiken med 0,5 miljoner ton. Av fartygstrafiken uppgick till 2,7 miljoner ton transporterna som hänförde sig till byggandet av gasledningen mellan Ryssland och Tyskland. Flottningsmängden var ton större än året innan. Utöver flottningen transporterades 0,4 miljoner ton råvirke med fartyg, vilket innebär en ökning av ton från året innan. Transporten av muddermassor minskade med 2,7 miljoner ton från föregående år. Sammanlagt 96 % av transportarbetet utgjordes av fartygstrafik, 4 % av flottning och 0,2 % av transport av muddermassor, i fråga om vilken transportsträckan vanligen understiger tio kilometer. Eftersom transporten av muddermassor till sin natur avviker från andra godstransporter med fartyg, presenteras den som en separat grupp (figur 1). Den genomsnittliga transportsträckan inom godstrafik var 384 kilometer. Utvecklingen av mängden transporterat gods och transportarbetet inom inrikes sjöfart under åren presenteras i tabell 1 och figurerna 2 och 3. Av figur 4 framgår varuflödena i inrikes sjöfart år Liikennevirasto 7

10 Taulukko 1. Kotimaan vesiliikenteen tavaramäärä ja kuljetussuorite, Tabell 1. Godsmängden och transportarbetet i inrikes sjötrafik, Table 1. Goods volumes and transport performance in domestic waterborne traffic, Kuljetusmäärä Kuljetussuorite Godsmängd Transportarbete Goods volume Transport performance Alusliikenne¹ Ruoppaus- Uitto Yhteensä Alusliikenne¹ Ruoppaus- Uitto Yhteensä Fartygstrafik¹ massat Flottning Totalt Fartygstrafik¹ massat Flottning Totalt Shipborne transport ¹ Mudder- Timber- Total Shipborne transport ¹ Mudder- Timber- Total Vuosi Rannikolla Sisävesillä Yhteensä massor floating Rannikolla Sisävesillä Yhteensä massor floating År Vid kusten På insjöarna Totalt Dredged Vid kusten På insjöarna Totalt Dredged Year Coasting Inland Total quantities Coasting Inland Total quantities Waterways Waterways Milj. tonnia - Mn ton - Million tons Mrd. tonnikm - Miljarder tonkm - Billion ton kilometres ,73 0,00 8,73.. 7,55 16,28 3,39 0,00 3,39.. 1,79 5, ,08 0,00 7,08.. 7,70 14,78 3,12 0,00 3,12.. 1,84 4, ,11 0,00 7,11 0,53 7,34 14,98 2,82 0,00 2,82 0,00 1,72 4, ,92 0,02 6,94 2,49 7,18 16,61 2,88 0,01 2,89 0,01 1,68 4, ,57 0,02 6,59 2,82 7,11 16,52 2,74 0,01 2,75 0,01 1,55 4, ,96 0,03 5,99 2,62 6,74 15,35 2,67 0,01 2,68 0,01 1,48 4, ,88 0,01 5,89 2,32 6,96 15,17 2,95 0,01 2,96 0,01 1,52 4, ,17 0,21 6,38 3,28 5,71 15,37 2,84 0,05 2,89 0,01 1,29 4, ,50 0,11 6,61 1,47 5,34 13,42 2,71 0,03 2,74 0,01 1,32 4, ,44 0,15 5,59 1,61 4,84 12,04 2,67 0,04 2,71 0,01 1,15 3, ,54 0,28 5,82 2,22 4,32 12,36 2,90 0,07 2,97 0,01 1,05 4, ,05 0,29 5,34 1,71 3,41 10,46 2,64 0,07 2,71 0,02 0,83 3, ,45 0,18 5,63 1,26 2,10 8,99 2,77 0,04 2,81 0,01 0,50 3, ,24 0,27 5,51 1,40 1,57 8,48 2,95 0,07 3,02 0,01 0,35 3, ,03 0,32 6,35 2,14 1,29 9,78 3,21 0,08 3,29 0,01 0,30 3, ,90 0,32 6,22 4,26 1,57 12,05 2,79 0,08 2,87 0,04 0,37 3, ,46 0,49 7,95 3,47 1,16 12,58 3,21 0,12 3,33 0,04 0,28 3, ,22 0,48 7,70 2,74 1,41 11,85 2,83 0,12 2,95 0,01 0,38 3, ,76 0,49 7,25 4,47 1,16 12,88 2,80 0,12 2,92 0,03 0,29 3, ,12 0,50 6,62 3,04 0,99 10,65 2,71 0,12 2,83 0,01 0,28 3, ,22 0,54 5,76 2,11 1,05 8,92 2,37 0,12 2,49 0,01 0,26 2, ,79 0,44 6,23 2,19 1,16 9,58 2,57 0,10 2,67 0,01 0,31 2, ,07 0,47 6,54 1,20 1,03 8,77 2,74 0,11 2,85 0,01 0,28 3, ,51 0,49 6,00 2,17 0,96 9,13 2,53 0,11 2,64 0,02 0,27 2, ,29 0,49 5,78 3,14 0,71 9,63 2,52 0,12 2,64 0,04 0,21 2, ,02 0,33 5,35 6,86 0,83 13,04 2,18 0,08 2,26 0,08 0,23 2, ,69 0,31 6,00 4,50 0,86 11,36 2,68 0,07 2,75 0,04 0,25 3, ,11 0,47 6,58 1,46 0,48 8,52 2,89 0,10 2,99 0,01 0,14 3, ,11 0,34 6,45 2,92 0,68 10,05 2,94 0,08 3,02 0,01 0,20 3, ,32 0,25 5,57 5,24 0,85 11,66 2,51 0,06 2,57 0,02 0,25 2, ² 8,01 0,30 8,31 4,34 0,51 13,16 3,62 0,08 3,70 0,01 0,17 3, ² 8,46 0,34 8,80 1,65 0,57 11,02 3,97 0,09 4,06 0,01 0,17 4,24 ¹ Sisältää myös ruoppausmassat vuosina Inkluderar muddermassor åren Including dredged quantities ² Venäjän ja Saksan välisen kaasuputken rakentamiseen liittyviä kuljetuksia yhteensä 2,25 milj. tonnia v ja 2,73 milj. tonnia v Transporterna som hänförde sig till byggandet av gasledningen mellan Ryssland och Tyskland uppgick till 2,25 miljoner ton år 2010 och 2,73 miljoner ton år 2011 Trasports related to the building of the gas pipeline between Russia and Germany amounted to 2.25 million tons in 2010 and to 2.73 million tons in Liikennevirasto

11 Kuva 1. Uiton, alusliikenteen ja ruoppausmassojen osuus kotimaan vesiliikenteen tavarankuljetuksista, 2011 Figur 1. Transportmängden och transportarbetet fördelade mellan flottning, fartygstrafik och muddermassor, 2011 Figure 1. Transport volumes and transport performance/share of timber-floating, shipborne transport and dredged quantities, 2011 Kuljetusmäärä 11,02 milj. tonnia Godsmängd 11,02 mn ton Goods volumes million tons Ruoppausmassat Muddermassor Dredged quantities 15 % Uitto Flottning Timber-floating 5 % Alusliikenne sisävesillä Fartygstrafik på de inre farvattnen Shipborne transport on inland waterways 3 % Alusliikenne rannikolla Fartygstrafik vid kusten Shipborne transport on the coast 77 % Kuljetussuorite 4,24 mrd. tonnikm Transportarbete 4,24 miljarder tonkm Transport performance 4.24 billion ton km Alusliikenne sisävesillä Fartygstrafik på de inre farvattnen Shipborne transport on inland waterways 2 % Ruoppausmassat Muddermassor Dredged quantities 0 % Uitto Flottning Timber-floating 4 % Alusliikenne rannikolla Fartygstrafik vid kusten Shipborne transport on the coast 94 % Liikennevirasto 9

12 Kuva 2. Kotimaan vesiliikenteen tavaramäärä, Figur 2. Mängden transporterat gods i inrikes sjötrafik, Figure 2. Transported goods volumes in domestic waterborne traffic, Milj. tonnia, mn ton, million tons Yhteensä Totalt Total Alusliikenne Fartygstrafik Shipborne transport Ruoppausmassat Muddermassor Dredged quantities Uitto Flottning Timber-floating 2011 Kuva 3. Kotimaan vesiliikenteen tavaran kuljetussuorite, Figur 3. Godstransportarbetet i inrikes sjötrafik, Figure 3. Goods transport performance in domestic waterborne traffic, Mrd. tonnikm, mrd. tonkm, billion ton km Yhteensä Totalt Total Alusliikenne Fartygstrafik Shipborne transport Uitto Flottning Timber-floating Ruoppausmassat Muddermassor Dredged quantities 10 Liikennevirasto

13 Kuva 4. Kotimaan vesiliikenteen tavaravirrat, 2011 Figur 4. Varuflöden i inrikes sjötrafik, 2011 Figure 4. Goods transport flows in domestic waterborne traffic, 2011 Uitto, milj. tonnia Flottning, mn ton Log floating, million tons Alusliikenne, milj. tonnia Fartygstrafik, mn ton Shipborne transport, million tons 0,1 alle 0,5 0,2 0,5 1,0 Tornio Kemi 0,4 0,6 1,5 2,0 0,39 0,8 2,5 3,0 1,18 Raahe Oulu 1,0 3,5 1,93 Rahja 2,68 Kokkola Pietarsaari Uusikaarlepyy Iisalmi Nurmes 3,08 2,89 Vaasa Kaskinen Kristiinankaupunki Merikarvia Pori Luvia Tampere Eurajoki Rauma Uusikaupunki 0,03 Lieksa 0,10 0,01 Siilinjärvi Juuka 0,05 0,17 Kuopio Uimaharju Äänekoski 0,15 0,21 0,01 0,17 Joensuu Jyväskylä Varkaus 0,27 0,18 0,04 0,21 0,31 Jämsä 0,50 Savonlinna Mikkeli 0,57 0,03 0,39 Ristiina 0,13 Joutseno Heinola Imatra 0,20 Lappeenranta 0,20 Lahti Kuusankoski 0,09 Maarianhamina Mariehamn 4,03 Naantali Turku Parainen Porvoo Salo Kilpilahti Helsinki Kemiö Koverhar Inkoo Kantvik HaminaKotka Loviisa 3,08 Hanko 6,79 6,22 Liikennevirasto 11

14 1.3 Tavaraliikenne aluksilla Kotimaan vesiliikenteen aluskuljetusten määrä oli vuonna ,8 miljoonaa tonnia, josta 2,7 miljoonaa tonnia oli Venäjän ja Saksan välisen kaasuputken rakentamiseen liittyviä kuljetuksia. Vastaava kuljetussuorite oli 4,1 miljardia tonnikilometriä. Kuljetusmäärä on vaihdellut viimeisen kymmenen vuoden aikana viiden ja yhdeksän miljoonan tonnin välillä ja kuljetussuorite on ollut 3-4 miljardia tonnikilometriä vuosittain (taulukko 2). Sisävesiliikenteen osuus koko aluskuljetusten määrästä oli 0,3 miljoonaa tonnia (4 %) ja rannikkoliikenteen 8,5 miljoonaa tonnia (96 %). Kuljetussuorite oli sisävesillä 0,1 miljardia tonnikilometriä (2 %) ja rannikolla 4 miljardia tonnikilometriä (98 %). Tärkeimpien tavararyhmien kuljetusmäärät ja kuljetussuoritteet olivat vuonna 2011: 1.3 Godstrafiken med fartyg Inom inrikes sjöfart transporterades år 2011 med fartyg sammanlagt 8,8 miljoner ton gods, därav var 2,7 miljoner ton transporterna som hänförde sig till byggandet av gasledningen mellan Ryssland och Tyskland. Motsvarande transportarbetet uppgick till 4,1 miljarder tonkilometer. Mängden transporterat gods har under de senaste tio åren varierat mellan 5 och 9 miljoner ton och transportarbete har uppgått till 3-4 miljarder tonkilometer varje år (tabell 2). Av den totala mängden gods som transporterats med fartyg stod insjöfarten för 0,3 miljoner ton (4 %) och kustfarten för 8,5 miljoner ton (96 %). Motsvarande transportarbete uppgick för insjöfartens del till 0,1 miljarder tonkilometer (2 %) och för kustfartens del till 4 miljarder tonkilometer (98 %). År 2011 var transportmängden och transportarbetet i fråga om de viktigaste varugrupperna enligt följande: Määrä Suorite Keskikuljetusmatka Mängd Transportarbete Genomsn. transportsträcka Milj. tonnia Milj. tonnikm Km Mn ton Mn tonkm Öljytuotteet - Oljeprodukter 4, Irtotavara - Bulkgods 4, Kappaletavara - Styckegods 0, Yhteensä - Totalt 8, Öljytuotteilla on pisimmät kuljetusmatkat. Myös määrältään nämä kuljetukset ovat suurimpia (kuva 5). Irtotavaran lukuun eivät sisälly ruoppausmassojen kuljetukset, vaan ne on esitetty erikseen kappaleessa 1.4 Ruoppausmassat. Keskikuljetusmatka kotimaan alusliikenteessä oli 461 kilometriä. Kotimaan alusliikenteen tavaramäärän ja kuljetussuoritteen kehitys vuosina on esitetty kuvissa 6 ja 7 ja kuljetusvirrat vuonna 2011 kuvassa 4. Liitteessä 1 alusliikenteen tonnimäärät on esitetty lähtö- ja määräsatamittain vuonna Oljeprodukterna har de längsta transportsträckorna. Också volymmässigt utgör oljetransporterna de största transporterna (figur 5). Bulkgodset inkluderar inte transporten av muddermassor, utan den presenteras separat under 1.4 Muddermassor. Den genomsnittliga transportsträckan i inrikes fartygstrafik var 461 kilometer. Utvecklingen av mängden transporterat gods och transportarbetet i inrikes fartygstrafik under åren framgår av figurerna 6 och 7, transportflödena år 2011 anges i figur 4. I bilaga 1 presenteras fartygstrafiken enligt avgångs- och ankomsthamn år Liikennevirasto

15 Taulukko 2. Kotimaan alusliikenteen tavaramäärä ja kuljetussuorite, Tabell 2. Godsmängden och transportarbetet i inrikes fartygstrafik, Table 2. Goods volumes and transport performance in domestic shipborne traffic, Tavaramäärä Kuljetussuorite Godsmängd Transportarbete Goods volume Transport performance Vuosi Öljytuotteet Muu tavara Yhteensä Öljytuotteet Muu tavara Yhteensä År Oljeprodukter Övrigt gods Totalt Oljeprodukter Övrigt gods Totalt Year Oil products Other goods Total Oil products Other goods Total Milj. tonnia - Mn ton - Million tons Mrd. tonnikm - Miljarder tonkm - Billion ton kilometres ,00 2,54 6,54 2,02 0,83 2, ,73 2,27 6,00 1,93 0,71 2, ,69 2,09 5,78 1,95 0,69 2, ,49 1,86 5,35 1,64 0,62 2, ,02 1,98 6,00 2,03 0,72 2, ,20 2,38 6,58 2,13 0,86 2, ,52 1,93 6,45 2,24 0,78 3, ,12 1,45 5,57 1,97 0,60 2, ,29 4,02 8,31 2,20 1,50 3, ,07 4,73 8,80 2,25 1,81 4,06 Kuva 5. Kotimaan alusliikenteen tavaramäärä ja kuljetussuorite tavararyhmittäin, 2011 Figur 5. Godsmängden och transportarbetet enligt varugrupp i inrikes fartygstrafik, 2011 Figure 5. Goods volumes and transport performance in domestic shipborne traffic by commodity groups, 2011 Tavaramäärä 8,80 milj. tonnia Godsmängd 8,80 mn ton Goods volumes 8.80 million tons Kuljetussuorite 4,06 mrd. tonnikm Transportarbete 4,06 miljarder tonkm Transport performance 4.06 billion ton km Irtotavara Bulkgods Bulk cargo 51 % Kappaletavara Styckegods General cargo 3 % Irtotavara Bulkgods Bulk cargo 44 % Kappaletavara Styckegods General cargo 1 % Öljytuotteet Oljeprodukter Oil products 46 % Öljytuotteet Oljeprodukter Oil products 55 % Liikennevirasto 13

16 Kuva 6. Kotimaan alusliikenteen tavaramäärä, Figur 6. Godsmängden i inrikes fartygstrafik, Figure 6. Goods carried in domestic shipborne traffic, Milj. tonnia, mn ton, million tons Yhteensä Totalt Total Muu tavara Övrigt gods Other goods Öljytuotteet Oljeprodukter Oil products Kuva 7. Kotimaan alusliikenteen tavaran kuljetussuorite, Figur 7. Godstransportarbetet i inrikes fartygstrafik, Figure 7. Goods transport performance in domestic shipborne traffic, ,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 Mrd. tonnikm, mrd. tonkm, billion ton km Yhteensä Totalt Total Öljytuotteet Oljeprodukter Oil products Muu tavara Övrigt gods Other goods 0, Liikennevirasto

17 1.3.1 Öljytuotteet Aluksilla kuljetettiin vuonna 2011 öljytuotteita 4,1 miljoonaa tonnia eli tonnia edellistä vuotta vähemmän. Vastaava kuljetussuorite oli 2,2 miljardia tonnikilometriä. Kuljetusmäärä on ollut 2000-luvulla noin neljä miljoonaa tonnia vuosittain. Öljytuotteiden kuljetukset olivat pääosin Naantalin ja Kilpilahden jalostamoilta lähtevää jakeluliikennettä. Kuljetusten tuonti- ja vientimäärät satamittain on esitetty liitteessä 2. Keskikuljetusmatka öljytuotteilla oli 553 kilometriä Irtotavara Irtotavaran kuljetusmäärä kotimaan alusliikenteessä oli 4,5 miljoonaa tonnia ja kuljetussuorite 1,8 miljardia tonnikilometriä. Keskikuljetusmatka oli 392 kilometriä. Tärkeimmät tavararyhmät olivat: Oljeprodukter År 2011 transporterades 4,1 miljoner ton oljeprodukter med fartyg, dvs ton mindre än året innan. Motsvarande transportarbete uppgick till 2,2 miljarder tonkilometer. Mängden har varit cirka 4 miljoner ton årligen på 2000-talet. Transporterna av oljeprodukter bestod huvudsakligen av distributionstrafik från raffinaderierna i Nådendal och Sköldvik. Import- och exportvolymerna presenteras hamnvis i bilaga 2. Den genomsnittliga transportsträckan i fråga om oljeprodukter var 553 kilometer Bulkgods Mängden bulkgods som transporterades i inrikes fartygstrafik uppgick till 4,5 miljoner ton och transportarbetet till 1,8 miljarder tonkilometer. Den genomsnittliga transportsträckan var 392 kilometer. De viktigaste varugrupperna var: Määrä - Mängd Milj. tonnia - Mn ton Hiekka, sora, muu kiviaines ja sementti - Sand, grus, övrigt stenmaterial och cement 1,953 Metallit, metallituotteet - Metaller, metallprodukter 1,191 Lannoitteet ja kemikaalit - Gödselmedel och kemikalier 0,164 Raakapuu, hake - Råvirke, fils 0,448 Kivihiili - Stenkol 0,485 Muu tavara - Övrigt gods 0,270 Yhteensä - Totalt 4,511 Irtotavaran kuljetukset kasvoivat edellisestä vuodesta 0,6 miljoonaa tonnia. Eniten kasvoivat hiekan ja soran sekä raakapuun ja kivihiilen kuljetukset. Liitteessä 2 on esitetty irtotavaran vienti- ja tuontimäärät satamittain Kappaletavara Kappaletavaraa kuljetettiin kotimaan alusliikenteessä tonnia ja vastaava kuljetussuorite oli 38 miljoonaa tonnikilometriä. Määrästä oli 55 % Manner-Suomen ja Ahvenanmaan välistä liikennettä. Ahvenanmaan ja mantereen välisistä kuljetuksista on lisätietoa kohdassa 3 Ahvenanmaan liikenne. Liitteessä 2 on myös kappaletavaran tuonti- ja vientimäärät satamittain. Transporterna av bulkgods ökade med 0,6 miljoner ton från året innan. Transporterna av sand och grus samt råvirke och stenkol ökade mest. I bilaga 2 presenteras exporten och importen av bulkgods hamnvis Styckegods Transporten av styckegods i inrikes fartygstrafik uppgick till ton och motsvarande transportarbete till 38 miljoner tonkilometer. Av transportmängden 55 % utgjordes av trafik mellan fastlandet och Åland. Närmare information om transporterna mellan Åland och fastlandet finns i stycke 3, som behandlar Ålandstrafiken. I bilaga 2 anges också import- och exportvolymerna i fråga om styckegods hamnvis. Liikennevirasto 15

18 Alusten kansallisuus Kotimaan aluskuljetukset jakautuivat vuonna 2011 Suomessa ja muissa maissa rekisteröityjen alusten kesken alla olevan asetelman ja kuvan 8 mukaisesti. Koko 8,8 miljoonan tonnin tavaramäärästä Suomessa rekisteröidyillä aluksilla kuljetettiin 34 %. Öljytuotteiden kuljetuksista Suomessa rekisteröidyn tonniston osuus oli 36 % ja muissa EU-maissa rekisteröityjen alusten 35 %. Kaikista kuljetuksista muiden EU-maiden osuus oli 37 %. Suomessa rekisteröityjen alusten osuuden kehitys kotimaan kuljetuksista vuosina on esitetty taulukossa 3 ja kuvassa Fartygens nationalitet Inrikes fartygstransporterna fördelades år 2011 mellan fartyg registrerade i Finland och fartyg registrerade i andra länder enligt nedanstående uppställning och figur 8. Av den totala godsmängden på 8,8 miljoner ton transporterades 34 % av fartyg registrerade i Finland. Av transporten av oljeprodukter skötte det finskregistrerade tonnaget 36 % och 35 % sköttes av fartyg registrerade i andra EU-länder. Av samtliga transporter innehade andra EU-länder en andel på 37 %. Utvecklingen av de finskregistrerade fartygens andel av inrikestransporterna åren redovisas i tabell 3 och i figur 9. Aluksen kansallisuus Fartygens nationalitet Öljytuotteet Oljeprodukter Irtotavara Bulkgods Kappaletavara Styckegods Yhteensä Totalt Milj. t % Milj. t % Milj. t % Milj. t % Mn ton Mn ton Mn ton Mn ton Suomi - Finland 1,47 36,2 1,43 31,8 0,13 56,0 3,03 34,4 Muut EU-maat - Andra EU-länder 1,43 35,3 1,74 38,5 0,04 17,0 3,21 36,5 Muut maat - Övriga länder 1,16 28,5 1,34 29,7 0,06 27,0 2,56 29,1 Yhteensä - Totalt 4, , , , Kuva 8. Kotimaan aluskuljetusten jakautuminen Suomessa ja ulkomailla rekisteröityjen alusten kesken, 2011 Figur 8. Gogsmängden i inrikes fartygstrafik fördelade på fartyg registrerade i Finland och utomlands, 2011 Figure 8. Goods volumes in domestic shipborne traffic carried by ships registered in Finland and abroad, ,0 Miljoonaa tonnia, mn ton, million tons 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Öljytuotteet Oljeprodukter Oil products Irtotavara Bulkgods Bulk cargo Kappaletavara Styckegods General cargo Muissa maissa rekisteröidyt alukset - I övriga länder registrerade fartyg - Ships registered in other countries Muissa EU-maissa rekisteröidyt alukset - I andra EU-länder registrerade fartyg - Ships registered in other EU countries Suomessa rekisteröidyt alukset - I Finland registrerade fartyg - Ships registered in Finland 16 Liikennevirasto

19 Taulukko 3. Suomessa ja ulkomailla rekisteröityjen alusten osuus tavarankuljetuksista kotimaan vesiliikenteessä, Tabell 3. Godsmängden i inrikes fartygstrafik fördelad mellan fartyg registrerade i Finland och utomlands, Table 3. Goods volumes in domestic shipborne traffic, share of ships registered in Finland and abroad, Suomessa rekisteröidyt Muissa EU-maissa rekisteröidyt Muissa maissa rekisteröidyt Yhteensä I Finland registrerade I andra EU-länder registrerade I övriga länder registrerade Totalt Vuosi Registered in Finland Registered in other EU countries Registered in other countries Total År Milj. tonnia Milj. tonnia Milj. tonnia Milj. tonnia Year Mn ton Mn ton Mn ton Mn ton Million tons % Million tons % Million tons % Million tons % ,40 82,6 1,02 15,6 0,12 1,8 6, ,58 76,3 1,10 18,4 0,32 5,3 6, ,96 68,5 1,31 22,6 0,52 8,9 5, ,87 53,7 1,80 33,7 0,67 12,6 5, ,01 33,5 3,12 52,0 0,87 14,5 6, ,35 35,6 3,33 50,6 0,91 13,8 6, ,51 38,9 3,10 48,0 0,84 13,1 6, ,32 41,7 2,61 46,9 0,64 11,5 5, ,14 37,8 3,73 44,9 1,44 17,3 8, ,03 34,4 3,21 36,5 2,56 29,1 8, Kuva 9. Suomessa ja ulkomailla rekisteröityjen alusten osuus tavarankuljetuksista kotimaan vesiliikenteessä, Figur 9. Gogsmängden i inrikes fartygstrafik fördelad mellan fartyg registrerade i Finland och utomlands, Figure 9. Goods volumes in domestic shipborne traffic, share of ships registered in Finland and abroad, % Muissa EU-maissa rekisteröidyt I andra EU-länder registrerade Ships registered in other EU countries Suomessa rekisteröidyt I Finland registrerade Ships registered in Finland Muissa maissa rekisteröidyt I övriga länder registrerade Ships registered in other countries 1.4 Ruoppausmassojen kuljetus Ruoppausmassoja kuljetettiin vuonna ,6 miljoonaa tonnia eli 2,7 miljoonaa tonnia edellistä vuotta vähemmän. Ruoppausmassojen kuljetussuorite oli 0,01 miljardia tonnikilometriä eli 0,2 % koko tavaraliikenteen kuljetussuoritteesta. Valtaosa ruoppausmassojen kuljetuksista oli Suomenlahden alueella. Ruoppausmassojen kuljetukset tapahtuvat 1.4 Transporterna av muddermassor År 2011 transporterades 1,6 miljoner ton muddermassor, dvs. 2,7 miljoner ton mindre än året innan. Transportarbetet uppgick till 0,01 miljarder tonkilometer, vilket innebär 0,2 procent av transportarbetet för godstrafiken som helhet. Största delen av transporterna av muddermassor företogs i Finska viken. Transporterna av muddermassor Liikennevirasto 17

20 yleensä kunnan rajojen sisällä. Keskimääräinen kuljetusmatka oli vuonna 2011 neljä kilometriä. Vuoteen 1994 saakka ruoppausmassat tilastoitiin irtotavaran kuljetuksina. Koska ruoppausmassojen kuljetukset kuitenkin poikkeavat muista tavaran aluskuljetuksista, on ne vuodesta 1995 lähtien esitetty omana ryhmänään. Ruoppausmassan kuutiomäärä on muutettu tonneiksi kertoimella 1, Raakapuun uitto Raakapuuta uitettiin vuonna ,57 miljoonaa tonnia ja uiton kuljetussuorite oli 0,17 miljardia tonnikilometriä. Uittomäärä oli tonnia enemmän kuin vuonna Uittoa on Vuoksen vesistöalueella, jossa uittopuuta käyttäviä tehtaita on kaikkiaan kymmenkunta. Uiton jakautuminen vesistöalueittain kymmenen viime vuoden aikana on esitetty taulukossa 4. Raakapuun uittovirrat vuonna 2011 on esitetty kuvassa 4 ja uittomäärän ja -suoritteen kehitys vesistöalueittain vuosina kuvissa 10 ja 11. Keskimääräinen uittomatka oli vuonna kilometriä. sträcker sig i allmänhet inte över kommungränserna. Den genomsnittliga transportsträckan år 2011 var 4 kilometer. Fram till år 1994 statistikfördes muddermassor som transporter av bulkgods. Eftersom transporterna av muddermassor trots allt skiljer sig från övriga godstransporter, har de fr.o.m. år 1995 presenterats som en separat grupp. Muddermassornas volym i kubikmeter har räknats om till ton med koefficienten 1, Råvirkesflottningen Mängden flottat råvirke var år ,57 miljoner ton och transportarbetet uppgick till 0,17 miljarder tonkilometer. Mängden flottat virke var ton större än året innan. Råvirke flottades i Saimenområdet. I området kring Vuoksen använde sammanlagt tio fabriker flottningsvirke. Tabell 4 visar mängden flottat virke i olika vattendrag under de senaste tio åren. Råvirkesflottningen år 2011 presenteras i figur 4. Figurerna 10 och 11 visar hur mängden flottat virke och transportarbetet har utvecklats per vattendrag under åren Den genomsnittliga flottningssträckan år 2011 var 300 kilometer. Taulukko 4. Raakapuun uittomäärä ja -suorite vesistöalueittain, Tabell 4. Mängden flottat råvirke och transportarbete efter vattendrag, Table 4. Timber-floating volume and performance by watercourse, Uittomäärä Uittosuorite Mängden flottat råvirke Transportarbete Timber-floating volume Transport performance Vuosi Vuoksen Kymijoen Kokemäen- Yhteensä Vuoksen Kymijoen Kokemäen- Yhteensä År vesistö vesistö joen vesistö Totalt vesistö vesistö joen vesistö Totalt Year Vuoksens Kymmene älvs Kumo älvs Total Vuoksens Kymmene älvs Kumo älvs Total vattendrag vattendrag vattendrag vattendrag vattendrag vattendrag Vuoksi Kymi River Kokemäki Vuoksi Kymi River Kokemäki watercourse watercourse River waterc. watercourse watercourse River waterc. Milj. tonnia - Mn ton - Million tons Mrd. tonnikm - Miljarder tonkm - Billion ton kilometres ,92 0,10 0,01 1,03 0,26 0,02 0,00 0, ,93 0,02 0,01 0,96 0,27 0,00 0,00 0, ,70 0,01-0,71 0,21 0,00-0, ,82 0,01-0,83 0,23 0,00-0, ,85 0,01-0,86 0,25 0,00-0, ,47 0,01-0,48 0,14 0,00-0, , ,68 0, , , ,85 0, , , ,51 0, , , ,57 0, ,17 18 Liikennevirasto

21 Kuva 10. Raakapuun uittomäärä vesistöalueittain, Figur 10. Mängden flottat råvirke efter vattendrag, Figure 10. Timber-floating volume by watercourse, ,2 1,0 0,8 0,6 Milj. tonnia, mn ton, million tons Muut Övriga Others Kymijoen vesistö Kymmene älvs vattendrag Kymi River watercourse 0,4 0,2 0, Vuoksen vesistö Vuoksens vattendrag Vuoksi watercourse Kuva 11. Raakapuun uittosuorite vesistöalueittain, Figur 11. Råvirkesflottning, transportarbete efter vattendrag, Figure 11. Timber-floating performance by watercourse, ,3 0,3 0,2 0,2 Mrd. tonnikm, mrd. tonkm, billion ton km Muut Övriga Others Kymijoen vesistö Kymmene älvs vattendrag Kymi River watercourse 0,1 0,1 Vuoksen vesistö Vuoksens vattendrag Vuoksi watercourse 0, Liikennevirasto 19

22 1.5.1 Raakapuun kuljetukset kaikkiaan Vuonna 2011 raakapuuta kuljetettiin vesitse kaikkiaan 1,02 miljoonaa tonnia. Uiton osuus oli 0,57 miljoonaa ja aluskuljetusten 0,45 miljoonaa tonnia. Uiton ja aluskuljetusten määrät ovat kehittyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana seuraavan taulukon mukaan. Valtaosa eli 76 % vuoden 2011 aluskuljetuksista oli Saimaan alueella. Rannikon osuus oli 24 % Transporterna av råvirke totalt År 2011 transporterades sammanlagt 1,02 miljoner ton råvirke sjöledes; 0,57 miljoner ton transporterades genom flottning och 0,45 miljoner ton med fartyg. Siffrorna för flottning och transport med fartyg har under de senaste tio åren utvecklats enligt följande tabell. Största delen, dvs. 76 %, av transporterna med fartyg företogs år 2011 i Saimenområdet. Kustfartens del var 24 %. Taulukko 5. Raakapuun kuljetukset kaikkiaan kotimaan vesiliikenteessä, Tabell 5. Mängden transporterat råvirke i inrikes sjötrafik, totalt, Table 5. Transported volumes of timber in domestic waterborne traffic, total, Vuosi Uitto Aluskuljetukset Yhteensä År Flottning Fartygstransport Totalt Year Timber-floating Shipborne transport Totalt Milj. tonnia - Mn ton - Million tons ,03 0,55 1, ,96 0,57 1, ,71 0,53 1, ,83 0,36 1, ,86 0,34 1, ,48 0,58 1, ,68 0,40 1, ,85 0,34 1, ,51 0,38 0, ,57 0,45 1,02 Kuva 12. Raakapuun kuljetukset kaikkiaan kotimaan vesiliikenteessä, Figur 12. Mängden transporterat råvirke i inrikes sjötrafik, totalt, Figure 12. Transported volumes of timber in domestic waterborne traffic, total, Milj. tonnia, mn ton, million tons 2 Yhteensä Totalt Total 1 Uitto Flottning Timber-floating Aluskuljetukset Fartygstransport 0 Shipborne transport Liikennevirasto

23 2 Matkustajaliikenne 2 Passagerartrafiken 2.1 Tietojen keruu Vuoden 2011 kotimaan vesiliikenteen matkustajamääriä koskeva tilastokysely lähetettiin kaikkiaan 98 yritykselle, joista 81 (83 %) vastasi kyselyyn. Kotimaan matkustajaliikenteelle on ominaista, että osa pienistä yrityksistä saattaa liikennöidä vain muutaman purjehduskauden ja lopettaa sen jälkeen, tai alus siirtyy uudelle omistajalle. Tämän vuoksi tilastokyselyn kohdejoukko voi muuttua vuosittain ja ainoastaan isommat matkustajaliikennettä harjoittavat yritykset, joista suurin osa liikennöi rannikolla, edustavat tilastossa jatkuvuutta. Myöskään kaikista uusista yrittäjistä ei aina välttämättä saada tietoja. Lossiliikenne ei ole mukana tilastossa. 2.2 Matkustajaliikenteen kokonaismäärä Kotimaan vesiliikenteen matkustajamäärä rannikolla ja sisävesillä oli vuonna 2011 yhteensä 4,3 miljoonaa. Vastaava kuljetussuorite oli 134,8 miljoonaa henkilökilometriä. Rannikon matkustajamäärä kasvoi kaksi prosenttia, mutta sisävesien matkustajaliikenne väheni 7 % edellisvuodesta. Eniten kasvua oli pääkaupunkiseudulla. Manner-Suomen ja Ahvenanmaan välisessä liikenteessä oli matkustajaa edellisvuotta vähemmän. Rannikon osuus matkustajamäärästä oli 3,98 miljoonaa (92 %) ja sisävesien 0,37 miljoonaa (8 %). Kuljetussuoritteesta kertyi rannikolla 123,7 miljoonaa henkilökilometriä (92 %) ja sisävesillä 11,1 miljoonaa henkilökilometriä (8 %) (kuva 15). Matkustajaliikenteen jakautuminen alueittain on esitetty kuvassa 16. Sisävesien matkustajamäärä on ollut viimeiset kymmenen vuotta alle puoli miljoonaa ja rannikon noin neljä miljoonaan vuosittain (taulukko 6, kuvat 13 ja 14). 2.1 Insamling av data Sammanlagt 98 företag tillsändes en enkät om passagerartrafiken år 2011 i anslutning till statistiken över inrikes sjöfart, och 81 företag (83 %) besvarade enkäten. Typiskt för inrikes passagerartrafik är att en del småföretag idkar trafik kanske bara under några seglationssäsonger innan verksamheten upphör eller fartyget byter ägare. Målgruppen för statistiken kan därför ändra från år till år; endast de större företagen som idkar passagerartrafik, och då oftast längs kusten, står för kontinuiteten i denna statistik. Trafikverket får inte heller alltid nödvändigtvis uppgifter om alla nya företagare. Statistiken omfattar inte färjtrafiken. 2.2 Passagerartrafiken totalt Antalet passagerare i inrikes passagerarfartygstrafik längs kusten och på de inre farvattnen var totalt 4,3 miljoner år Motsvarande transportarbete uppgick till 134,8 miljoner personkilometer. Antalet passagerare ökade 2 % från året innan i kustfarten, men minskade på insjöarna 7 %. Trafiken ökade mest på huvudstadsregionen. Trafiken mellan fastlandet och Åland minskade med passagerare från föregående år. Kustfartens andel av passagerarantalet var 3,98 miljoner (92 %) och insjöfartens andel 0,37 miljoner (8 %). Av transportarbetet stod kustfarten för 123,7 miljoner (92 %) och insjöfarten för 11,1 miljoner personkilometer (8 %) (figur 15). Passagerartrafikens områdesfördelning presenteras i figur 16. Insjöfarten har under de senaste tio åren haft under en halv miljon och kustfarten fyra miljoner passagerare varje år (tabell 6, figurerna 13 och 14). Liikennevirasto 21

24 Taulukko 6. Kotimaan vesiliikenteen matkustajamäärä ja kuljetussuorite, Tabell 6. Passagerartrafiken och transportarbetet i inrikes sjötrafik, Table 6. Passengers movements and transport performance in domestic waterborne traffic, Matkustajamäärä Kuljetussuorite Passagerare Transportarbete Passengers Performance Vuosi Rannikolla Sisävesillä Yhteensä Rannikolla Sisävesillä Yhteensä År Vid kusten På insjöarna Totalt Vid kusten På insjöarna Totalt Year Coasting Inland Total Coasting Inland Total waterways waterways Milj. henkilöä - Mn personer - Million passengers Milj. henkilökm - Mn personkm - Million passenger km ,43 0,47 2,90 57,11 17,22 74, ,48 0,47 2,95 66,63 17,01 83, ,71 0,56 3,27 70,01 17,34 87, ,67 0,54 3,21 70,39 17,22 87, ,52 0,50 3,02 68,00 19,00 87, ,27 0,51 2,78 68,00 17,30 85, ,57 0,57 3,14 73,80 18,20 92, ,35 0,56 2,91 71,80 16,30 88, ,82 0,58 3,40 85,51 18,19 103, ,82 0,53 3,35 84,93 17,36 102, ,57 0,60 3,17 88,97 20,00 108, ,12 0,54 3,66 93,48 16,59 110, ,31 0,52 3,83 95,05 15,61 110, ,21 0,48 3,69 85,53 14,47 100, ,14 0,56 3,70 80,47 18,34 98, ,53 0,51 4,04 86,39 17,17 103, ,96 0,49 4,45 92,67 15,58 108, ,42 0,52 3,94 110,88 15,71 126, ,16 0,45 4,61 124,93 14,57 139, ,03 0,50 4,53 140,71 15,99 156, ,18 0,48 4,66 150,19 14,71 164, ,03 0,50 4,53 137,15 15,23 152, ,15 0,49 4,64 136,76 14,13 150, ,89 0,43 4,32 132,40 13,24 145, ,88 0,41 4,29 128,77 12,52 141, ,82 0,40 4,22 128,35 12,94 141, ,01 0,44 4,45 128,02 13,81 141, ¹ 3,94 0,41 4,35 121,26 13,66 134, ,83 0,35 4,18 123,78 12,09 135, ,91 0,35 4,26 124,39 11,20 135, ,91 0,40 4,31 125,75 15,13 140, ,98 0,37 4,35 123,66 11,10 134,76 ¹ Yhteysalusreiteistä Hiittinen-Kasnäs ja Kustavi-Iniö tuli vuoden 2007 alusta maantien osia. Maantielauttojen ja lossien liikenne ei kuulu tämän tilastoinnin piiriin. Av förbindelsefartygsrutterna är Hitis-Kasnäs och Gustavs-Iniö sedan början av år 2007 delar av landsväg. Trafiken med landsvägsfärjor ingår inte i denna statistik. Of the island ferry routes Hitis-Kasnäs and Kustavi-Iniö are since the beginning of 2007 parts of the public road. Road ferry traffic is not included in these statistics. 22 Liikennevirasto

25 Kuva 13. Kotimaan vesiliikenteen matkustajamäärä, Figur 13. Passagerarantalet i inrikes sjötrafik, Figure 13. Number of passengers in domestic shipborne traffic, Milj. matkustajaa, mn passagerare, million passengers Yhteensä Totalt Total Rannikolla Vid kusten Coasting Sisävesillä På de inre farvattnen Inland waterways Kuva 14. Kotimaan vesiliikenteen henkilökuljetussuorite, Figur 14. Persontransportarbetet i inrikes sjötrafik, Figure 14. Passenger transport performance in domestic shipborne traffic, Milj. henkilökm, mn personkm, million passenger km Yhteensä Totalt Total Rannikolla Vid kusten Coasting Sisävesillä På de inre farvattnen Inland waterways Liikennevirasto 23

26 2.3 Matkustajaliikenne liikennelajeittain Matkustajaliikenne on jaettu kolmeen liikennelajiin: linjaliikenne, tilausliikenne ja muu liikenne. Linjaliikenne on tietyllä reitillä aikataulun mukaan liikennöintiä, johon luetaan myös saariston yhteysliikenne. Tilausliikenne on tilaukseen perustuvaa liikennöintiä, johon kuuluvat myös kiertoajelut (sightseeing). Muulla liikenteellä tarkoitetaan mm. yritysten ja yhteisöjen omalle henkilökunnalleen järjestämiä loma- ja virkistyskuljetuksia. Matkustajaliikenne jakaantui vuonna 2011 liikennelajeittain seuraavasti: 2.3 Passagerartrafiken enligt trafikslag Passagerartrafiken indelas i tre trafikslag: linjetrafik, chartertrafik och annan trafik. Med linjetrafik avses tidtabellsbunden trafik längs en bestämd rutt. Linjetrafiken inkluderar också förbindelsetrafiken i skärgården. Chartertrafik är trafik som grundar sig på beställning, inklusive sightseeing. Med övrig trafik avses bland annat semester- och rekreationsresor som företag och sammanslutningar anordnar för sina anställda. Passagerartrafiken fördelade sig år 2011 per trafikslag enligt följande: Määrä, matkustajaa Mängd, passagerare Rannikolla Sisävesillä Yhteensä Vid kusten På insjöarna Totalt Linjaliikenne - Linjetrafik Tilausliikenne - Chartertrafik Muu liikenne - Övrig trafik Yhteensä - Totalt Linjaliikenteessä kulki matkustajaa edellisvuotta enemmän ja tilausliikenteessä taas matkustajaa vähemmän. 2.4 Matkustajaliikenne vesistöalueittain Rannikkoalueen 3,98 miljoonasta matkustajasta Suomenlahden osuus oli 2,64 miljoonaa, josta taas pääkaupunkiseudun osuus oli 2,56 miljoonaa. Linjaliikennettä koko pääkaupunkiseudun liikenteestä oli 91 %. Ruotsin laivoilla liikennöidyllä välillä Ahvenanmaa - Manner-Suomi oli yhteensä 0,52 miljoonaa matkustajaa. Ahvenanmaan sisäisessä liikenteessä matkustajia oli 0,55 miljoonaa, josta suurin osa oli Ahvenanmaan maakuntahallituksen hoitamaa yhteysliikennettä. Saaristomeren liikenteessä kulki 0,23 miljoonaa matkustajaa, josta 0,19 miljoonaa oli saariston yhteysliikenteessä. Muilla rannikkoalueilla matkustajaliikenne oli vähäisempää. Sisävesillä suurimmat matkustajamäärät olivat ja Saimaalla (0,19 miljoonaa) Kuopion, Savonlinnan ja Lappeenrannan alueilla ja Tampereen seudulla (0,09 miljoonaa) (liite 4). I linjetrafiken var passagerare mer och i chartertrafiken passagerare mindre än året innan. 2.4 Passagerartrafiken enligt vattendrag Av kustfartens 3,98 miljoner passagerare stod Finska viken för 2,64 miljoner, varav 2,56 miljoner hänförde sig till huvudstadsregionen. Linjetrafikens andel av den totala trafiken i huvudstadsregionen var 91 %. Sverigebåtarna på rutten mellan Åland och fastlandet hade 0,52 miljoner passagerare. Den interna trafiken på Åland hade 0,55 miljoner passagerare. Största delen av passagerarantalet hänförde sig till den förbindelsetrafik som sköts av Ålands landskapsstyrelse. Trafiken på Skärgårdshavet omfattade sammanlagt 0,23 miljoner personer, av vilka 0,19 miljoner reste inom förbindelsetrafiken. I de övriga kustområdena nådde passagerartrafiken inga höga siffror. De största passagerarvolymerna inom insjöfarten konstaterades på Saimen (0,19 miljoner) i områdena Kuopio, Nyslott och Villmanstrand och i Tammerforsregionen (0,09 miljoner) (bilaga 4). 24 Liikennevirasto

27 Kuva 15. Kotimaan vesiliikenteen matkustajamäärä ja kuljetussuorite rannikkolla ja sisävesillä, 2011 Figur 15. Passagerarnas och transportarbetets fördelning mellan kust- och insjöfarten i inrikes sjötrafik, 2011 Figure 15. Passengers and transport performance as divided between coastal services and inland waterways, 2011 Matkustajamäärä 4,35 milj. Passagerarantal 4,35 mn Number of passengers 4.35 million Kuljetussuorite 134,76 milj. henkilökm Transportarbete 134,76 mn personkm Transport performance million passenger km Sisävesillä På de inre farvattnen Inland waterways 8 % Sisävesillä På de inre farvattnen Inland waterways 8 % Rannikolla Vid kusten Coasting 92 % Rannikolla Vid kusten Coasting 92 % Liikennevirasto 25

28 Kuva 16. Kotimaan matkustajaliikenne aluksilla, pl.veneily, 2011 Figur 16. Passagerartrafiken i inrikes sjötrafik, exkl. fritidsbåtstrafik, 2011 Figure 16. Passanger flows in domestic shipborne traffic, excl. boating, 2011 Reittiliikenne, matkustajaa Linjetrafik, passagerare Liner traffic, passengers Inari tai alle, eller mindre, or less Kemijärvi Rovaniemi Risteilyt ja paikallisliikenne, matkustajaa Kryssningar och lokaltrafik, passagerare Cruises and local traffic, passengers Kemi Oulu Kuusamo Suomussalmi tai alle, eller mindre, or less Maarianhamina Mariehamn Muu Ahvenanmaa Övriga Åland Uusikaupunki Kalajoki Raahe Kajaani Sotkamo Kokkola Pietarsaari Uusikaarlepyy Iisalmi Nurmes Lappajärvi Nilsiä Lieksa Vaasa Koli Seinäjoki Kuopio Tuusniemi Kaskinen Äänekoski Heinävesi Joensuu Kristiinankaupunki Laukaa Keuruu Virrat Varkaus Jyväskylä Merikarvia Ruovesi Jämsä Hämeenkyrö Kuhmoinen Mikkeli Savonlinna Kerimäki Pori Punkaharju Tampere Nokia Ristiina Puumala Imatra Heinola Rauma Valkeakoski Kouvola Hämeenlinna Lahti Naantali Lappeenranta Turku Pyhtää Hamina Loviisa Porvoo Sipoo Kotka Espoo Helsinki Hanko Raasepori 26 Liikennevirasto

29 2.5 Matkustajaliikenteen alukset Kotimaan matkustajaliikenteessä oli vuonna alusta (pl. Ahvenanmaan ja Manner-Suomen välillä liikennöivät roro-matkustaja-alukset), joista 128 oli pituudeltaan vähintään 15 metriä eli rekisteröintipakon alaisia. Rannikon liikenteessä aluksista oli 63 %. Rannikolla liikennöivät myös bruttovetoisuudeltaan suurimmat alukset. Alueittain kalusto jakaantui seuraavasti: 2.5 Fartyg i passagerartrafiken År 2011 omfattade inrikes passagerartrafiken 201 fartyg (exkl. ro-ro-passagerarfartyg mellan Åland och fastlandet), av vilka 128 var minst 15 meter långa och därmed registreringspliktiga. Sammanlagt 63 % av fartygen användes i kustfart. Längs kusten trafikerade också de fartyg som hade den största bruttodräktigheten. Områdesvis fördelade sig fartygen enligt följande: Lukumäärä - Antal Pituus >= 15 m Pituus < 15 m Yhteensä Längd >= 15 m Längd < 15 m Totalt Suomenlahti-Finska viken Saaristomeri-Skärgårdshavet Ahvenanmaa-Åland Selkämeri-Bottenhavet Perämeri-Bottenviken Rannikolla yhteensä-vid kusten totalt Vuoksen vesistö-vuoksens vattendrag Kymijoen alue-kymmene älvs område Kokemäenjoen alue-kumo älvs område Pohjanmaa-Österbotten Pohjois-Suomi-Norra Finland Sisävesillä yhteensä-på insjöarna totalt Kaikkiaan-Inalles Ahvenanmaan liikenne 3 Ålandstrafiken Manner-Suomen ja Ahvenanmaan välisessä alusliikenteessä kuljetettiin vuonna 2011 tavaraa yhteensä tonnia, joka jakaantui tuonnin ja viennin osalta sivulla 28 olevan asetelman mukaa. Kappaletavaran osuus koko tavaraliikenteestä oli 77 %. Ahvenanmaan sisäisessä yhteysalusliikenteessä kuljetettuja tavaramääriä ei tilastoida. Roro-matkustaja-aluksilla kulki Ahvenanmaan ja mantereen välillä vuonna matkustajaa, mikä on matkustajaa edellistä vuotta vähemmän. Ahvenanmaan sisäisessä liikenteessä oli matkustajia Valtaosa liikenteestä (99 %) oli Ahvenanmaan maakuntahallituksen hoitamaa yhteysalusliikennettä. Taulukossa 7 ja kuvissa 17 ja 18 on esitetty Ahvenanmaan liikenteen kehitys vuosina Lossiliikenne ei sisälly tilastoon. I fartygstrafiken mellan det finska fastlandet och Åland fraktades år 2011 sammanlagt ton gods. På sidan 28 redovisas fördelningen mellan import och export. Styckegodset stod för 77 % av den totala godstrafiken. I den interna förbindelsefartygstrafiken på Åland statistikförs inte mängden transporterat gods. År 2011 hade ro-ro-passagerarfartyg mellan Åland och fastlandet passagerare, vilket är passagerare mindre än året innan. Trafiken på Åland omfattade passagerare, av vilka majoriteten (99 %) anlitade den förbindelsefartygstrafik som sköts av Ålands landskapsstyrelse. Tabell 7 och figurerna 17 och 18 visar hur trafiken på Åland har utvecklats under åren Statistiken omfattar inte färjtrafiken. Liikennevirasto 27

30 Maarianhamina Långnäs Muu Ahvenanmaa Yhteensä Mariehamn Övriga Åland Totalt Tuonti (tonnia)-import (ton) Öljytuotteet-Oljeprodukter Irtotavara-Bulkgods Kappaletavara-Styckegods Yhteensä-Totalt Vienti (tonnia)-export (ton) Öljytuotteet-Oljeprodukter Irtotavara-Bulkgods Kappaletavara-Styckegods Yhteensä-Totalt Tuonti ja vienti yhteensä (tonnia)-import och export sammanlagt (ton) Öljytuotteet-Oljeprodukter Irtotavara-Bulkgods Kappaletavara-Styckegods Yhteensä-Totalt Taulukko 7. Ahvenanmaan matkustaja- ja tavaraliikenne, Tabell 7. Passagerar- och godstrafiken/åland, Table 7. Passenger traffic and cargo transport/åland Islands, Matkustajaliikenne Tavaraliikenne Passagerartrafik Godstrafik Passenger traffic Cargo transport Vuosi Ro-ro-matkustaja-alukset Sisäinen liikenne Yhteensä Kappaletavara Muu tavara Yhteensä År Roro-passagerarfartyg Intern trafik Totalt Styckegods Övrigt gods Totalt Year Passenger/ro-ro cargo ships Internal traffic Total General cargo Other goods Total ¹ ¹ 1000 matkustajaa passagerare passengers 1000 tonnia ton tons ¹ Maarianhamina - Turku, Turku - Maarianhamina, Långnäs -Turku, Turku - Långnäs, Helsinki - Maarianhamina, Maarianhamina - Helsinki Mariehamn - Åbo, Åbo - Mariehamn, Långnäs - Åbo, Åbo - Långnäs, Helsingfors - Mariehamn, Marienhamn - Helsingfors Mariehamn - Turku, Turku - Mariehamn, Långnäs - Turku, Turku - Långnäs, Helsinki - Mariehamn, Mariehamn - Helsinki 28 Liikennevirasto

31 Kuva 17. Ahvenanmaan matkustajaliikenne, Figur 17. Passagerartrafiken på Åland, Figure 17. Passenger traffic to/from/between the Åland Islands, matkustajaa, 1000 passagerare, 1000 passengers Yhteensä Totalt Total Ahvenanmaalla Intern trafik Internal traffic Ro-ro-matkustaja-aluksilla Med roro-passagerarfartyg By passenger/ro-ro cargo ships Kuva 18. Manner-Suomen ja Ahvenanmaan välinen tavaraliikenne, Figur 18. Godstrafiken mellan fastlandet och Åland, Figure 18. Goods transported to/from the Åland Islands, tonnia, 1000 ton, 1000 tons Yhteensä Totalt Total Kappaletavara Styckegods General cargo 50 Muu tavara Övrigt gods Other goods Liikennevirasto 29

32 30 Liikennevirasto

33 Liitteet Bilagor Annexes Liikennevirasto 31

34 Liite 1. Kotimaan tavaraliikenne aluksilla lähtö- ja määräsatamittain, 2011 Bilaga 1. Inrikes godstrafik med fartyg enligt avgångs- och ankomsthamn, 2011 Annex 1. Goods volumes in domestic shipborne traffic by port of departure and destination, 2011 Määräsatama - Ankomsthamn - Port of destination Hamina- Kilpilahti Helsinki Kantvik Inkoo Koverhar Hanko Suomenlahti/ Kemiö Parainen Kotka ² Sköldvik Helsingfors Ingå Hangö¹ Itämeri Kimito Pargas Finska viken/ Lähtösatama Östersjön Avgångshamn ¹ Port of departure Tonnia - Ton - Tonnes HaminaKotka¹ ² Loviisa - Lovisa Suomenlahti/Itämeri- Finska viken/ Östersjön¹ Porvoon saaristo - Borgå skärgård Kilpilahti - Sköldvik Helsinki - Helsingfors¹ Inkoo - Ingå Koverhar Hanko - Hangö¹ Salo Dragsfjärd Parainen - Pargas Turun saaristo - Åbolands skärgård Turku - Åbo Naantali - Nådendal Maarianhamina - Mariehamn Långnäs Färjsund Muu Ahvenanmaa - Övriga Åland Uusikaupunki - Nystad Rauma - Raumo Pori - Björneborg Kaskinen - Kaskö Pietarsaari - Jakobstad Kokkola - Karleby Rahja Raahe - Brahestad Oulu - Uleåborg Kemi Tornio - Torneå Lappeenranta - Villmanstrand Savonranta Varkaus Kuopio Siilinjärvi Maaninka Iisalmi - Idensalmi Joensuu Saimaa muut - Övriga vid Saimen Yhteensä - Totalt - Total ¹ Venäjän ja Saksan välisen kaasuputken rakentamiseen liittyviä kuljetuksia yhteensä 2,73 miljoonaa tonnia - Transporterna som hänförde sig till byggandet av gasledningen mellan Ryssland och Tyskland uppgick till 2,73 miljoner ton - Transports related to the building of the gas pipeline between Russia and Germany amounted to 2.73 million tons ² Haminan ja Kotkan satamat fuusioituivat vuonna 2011 HaminaKotkan satamaksi. - Hamnarna i Fredrikshamn och Kotka fusionerades 2011 till HaminaKotka hamn. - In 2011 the Ports of Hamina and Kotka were merged into the Port of HaminaKotka. 32 Liikennevirasto

35 Turun Turku Naantali Maarian- Långnäs Färjsund Uusi- Rauma Pori Merikarvia Vaasa Pietar- Kokkola saaristo Åbo Nådendal hamina kaupunki Raumo Björne- Sastmola Vasa saari Karleby Åbolands Marie- Nystad borg Jakobskärgård hamn stad Liikennevirasto 33

36 Liite 1. - Bilaga 1. - Annex 1. (jatk. - forts. - cont.) Lähtösatama Avgångshamn Port of departure Raahe Oulu Kemi Tornio Lappeen- Joutseno Imatra Yhteensä Brahestad Uleåborg Torneå ranta Totalt Villman- Total strand HaminaKotka¹ ² Loviisa - Lovisa Suomenlahti/Itämeri- Finska viken/ Östersjön¹ Porvoon saaristo - Borgå skärgård Kilpilahti - Sköldvik Helsinki - Helsingfors¹ Inkoo - Ingå Koverhar Hanko - Hangö¹ Salo Dragsfjärd Parainen - Pargas Turun saaristo - Åbolands skärgård Turku - Åbo Naantali - Nådendal Maarianhamina - Mariehamn Långnäs Färjsund Muu Ahvenanmaa - Övriga Åland Uusikaupunki - Nystad Rauma - Raumo Pori - Björneborg Kaskinen - Kaskö Pietarsaari - Jakobstad Kokkola - Karleby Rahja Raahe - Brahestad Oulu - Uleåborg Kemi Tornio - Torneå Lappeenranta - Villmanstrand Savonranta Varkaus Kuopio Siilinjärvi Maaninka Iisalmi - Idensalmi Joensuu Saimaa muut - Övrga vid Saimen Yhteensä - Totalt - Total Liikennevirasto

37 Liite 2. Kotimaan tavaraliikenne aluksilla satamittain tavararyhmittäin, 2011 Bilaga 2. Inrikes godstrafik med fartyg hamnvis enligt varugrupp, 2011 Annex 1. Goods volumes by ports and commodity group in domestic shipborne traffic, 2011 Satama Tuonti - Import - Import Vienti - Export - Export Hamn Öljytuotteet Irtotavara Kappaletavara Yhteensä Öljytuotteet Irtotavara Kappaletavara Yhteensä Port Oljeprodukter Bulkgods Styckegods Totalt Oljeprodukter Bulkgods Styckegods Totalt Oil products Bulk cargo General cargo Total Oil products Bulk cargo General cargo Total Tonnia - Ton - Tonnes Tonnia - Ton - Tonnes HaminaKotka¹ ² Loviisa - Lovisa Porvoon saaristo - Borgå skärgård Kilpilahti - Sköldvik Helsinki - Helsingfors Kantvik Inkoo - Ingå Koverhar Hanko - Hangö¹ Suomenlahti/Itämeri - Finska viken/östersjön Salo Kemiö - Kimito Dragsfjärd Parainen - Pargas Turun saaristo - Åbolands skärg Turku - Åbo Naantali - Nådendal Maarianhamina - Mariehamn Långnäs Färjsund Muu Ahvenanmaa - Övriga Åland Uusikaupunki - Nystad Rauma - Raumo Pori - Björneborg Merikarvia - Sastmola Kaskinen - Kaskö Vaasa - Vasa Pietarsaari - Jakobstad Kokkola - Karleby Rahja Raahe - Brahestad Oulu - Uleåborg Kemi Tornio - Torneå Lappeenranta - Villmanstrand Imatra Joutseno Savonranta Varkaus Kuopio Siilinjärvi Maaninka Iisalmi - Idensalmi Joensuu Saimaa muut - Övriga vid Saimen Yhteensä - Totalt - Total ¹ Venäjän ja Saksan välisen kaasuputken rakentamiseen liittyviä kuljetuksia yhteensä 2,73 miljoonaa tonnia Transporterna som hänförde sig till byggandet av gasledningen mellan Ryssland och Tyskland uppgick till 2,73 miljoner ton Trasports related to the building of the gas pipeline between Russia and Germany amounted to 2.73 million tons ² Haminan ja Kotkan satamat fuusioituivat vuonna 2011 HaminaKotkan satamaksi. - Hamnarna i Fredrikshamn och Kotka fusionerades 2011 till HaminaKotka hamn. - In 2011 the Ports of Hamina and Kotka were merged into the Port of HaminaKotka. Liikennevirasto 35

38 Liite 3. Kotimaan tavaraliikenteessä satamiin saapuneet alukset, 2011 ¹ Bilaga 3. Ankomna fartyg i hamnarna i inrikes godstrafik, 2011 ¹ Annex 3. Arrivals of ships in domestic goods traffic, 2011 ¹ Satama Luku Brutto Netto Hamn Antal Port Number Gross Net HaminaKotka² Loviisa-Lovisa Porvoon saaristo - Borgå skärgård Kilpilahti - Sköldvik Helsinki - Helsingfors Kantvik Inkoo - Ingå Koverhar Hanko - Hangö Salo Kemiö - Kimito Dragsfjärd Parainen - Pargas Turun saaristo - Åbolands skärgård Turku - Åbo Naantali - Nådendal Maarianhamina - Mariehamn Långnäs Färjsund Muu Ahvenanmaa - Övriga Åland Uusikaupunki - Nystad Rauma - Raumo Pori - Björneborg Merikarvia - Sastmola Kaskinen - Kaskö Vaasa - Vasa Pietarsaari - Jakobstad Kokkola - Karleby Rahja Raahe - Brahestad Oulu - Uleåborg Kemi Tornio - Torneå Lappeenranta - Villmanstrand Imatra Joutseno Savonranta Varkaus Kuopio Siilinjärvi Maaninka Iisalmi -Idensalmi Joensuu Muut Saimaan satamat - Övriga hamnar vid Saimen Yhteensä - Totalt - Total ¹ Luvut eivät sisällä ro-ro-matkustaja-aluksilla tapahtuvaa kotimaan liikennettä Manner-Suomen ja Ahvenanmaan välillä. Sifrorna inbegriper inte den inhemska frafiken med roro-passagerarfartygen mellan fastlandet och Åland. The numbers do not include domestic traffic by passenger/ro-ro cargo ships between the mainland and the Åland Islands. ² Haminan ja Kotkan satamat fuusioituivat vuonna 2011 HaminaKotkan satamaksi. Hamnarna i Fredrikshamn och Kotka fusionerades 2011 till HaminaKotka hamn. In 2011 the Ports of Hamina and Kotka were merged into the Port of HaminaKotka. 36 Liikennevirasto

39 Liite 4. Kotimaan vesiliikenteen matkustajamäärä alueittain ja liikennelajeittain, 2011 Bilaga 4. Passagerartrafiken i inrikes sjötrafik områdesvis enligt trafikslag, 2011 Annex 4. Passangers in domestic shipborne traffic regionally, 2011 Liikennöintialue Matkustajamäärä Henkilökilometriä Trafikområde Antal passagerare Personkilometer Traffic region Number of passengers Passenger kilometres Linjaliikenne Tilausliikenne Muu liikenne Yhteensä Yhteensä Linjetrafik Chartertrafik Annan trafik Totalt Totalt Liner traffic Charter traffic Other traffic Total Total Rannikolla - Vid kusten - On the coast Suomenlahti - Finska viken - Gulf of Finland josta pääkaupunkiseutu - därav huvudstadsregionen - of which capital area Saaristomeri - Skärgårdshavet - Archipelago Sea ¹ josta Turku - därav Åbo - of which Åbo Manner-Suomen ja Ahvenanmaan välinen liikenne - Trafiken mellan fastlandet och Åland - Traffic between the mainland and Åland ² Ahvenanmaa - Åland Selkämeri - Bottenhavet - Sea of Bothnia Perämeri - Bottenviken - Bay of Bothnia Yhteensä - Totalt - Total Sisävesillä - På insjöarna - Inland waterways Vuoksen vesistö - Vuoksens vattendrag - Vuoksi watercourse josta Kuopio - därav Kuopio - of which Kuopio josta Lappeenranta - därav Villmanstrand - of which Lappeenranta josta Pielisen alue - därav Pielinen - of which Pielinen area josta Savonlinna - därav Nyslott - of which Savonlinna Kymijoen vesistö - Kymmene älvs vattendrag - Kymi River watercourse josta Jyväskylä - därav Jyväskylä - of which Jyväskylä josta Lahti - därav Lahtis - of which Lahti Kokemäenjoen vesistö - Kumo älvs vattendrag - Kokemäki River watercourse josta Tampere - därav Tammerfors - of which Tampere Pohjanmaan alue - Österbottens område - Pohjanmaa area Oulujoen ja Pohj. -Suomen vesistöt - Ule älvs och Norra Finlands område - Oulu river and northern Finland Yhteensä - Totalt - Total Kaikkiaan - Inalles - Total ¹ Yhteysalusreiteistä Hiittinen-Kasnäs ja Kustavi-Iniö tuli vuoden 2007 alusta maantien osia. Maantielauttojen ja lossien liikenne ei kuulu tämän tilastoinnin piiriin Av förbindelsefartygsrutterna är Hitis-Kasnäs och Gustavs-Iniö sedan början av år 2007 delar av landsväg. Trafiken med landsvägsfärjor ingår inte i denna statistik. Of the island ferry routes Hitis-Kasnäs and Kustavi-Iniö are since the beginning of 2007 parts of the public road. Road ferry traffic is not included in these statistics. ² Suomen ja Ruotsin välisillä ro-ro-matkustaja-aluksilla tapahtuva liikenne Trafiken med roro-passagerarfartygen mellan Finland och Sverige Traffic by passenger/ro-ro cargo ships between Finland and Sweden Liikennevirasto 37

40 Laatuseloste Kvalitetsbeskrivning Tietosisältö ja käyttötarkoitus Kotimaan vesiliikennetilastot sisältävät tiedot rannikon ja sisävesien tavaroiden ja matkustajien kuljetuksista, joiden sekä lähtö- että määräpaikka ovat Suomessa. Tavaraliikenteeseen kuuluvat myös ruoppausmassojen kuljetukset ja raakapuun uitto. Matkustajien osalta tilasto sisältää matkustajaalusliikenteen. Kuljetusmäärien ohella on tietoja kuljetussuoritteista ja kuljetuksissa käytetyistä aluksista. Kotimaan vesiliikennetilastotiedot on tarkoitettu vesiliikenteestä päättävien, merenkulkuelinkeinon, teollisuuden, kaupan, tutkimuksen, yritysten ja kaikkien vesiliikenteestä kiinnostuneiden käyttöön. Määritelmät ja luokitukset Kotimaan tavaraliikenne aluksilla on jaettu rannikkoja sisävesiliikenteeseen. Rannikkoliikenteeseen luetaan rannikon satamien välisen kotimaan liikenteen ohella myös Saimaan kanavan kautta tapahtuva rannikko- ja sisävesisataman välinen liikenne sekä kanavaa ylös- että alaspäin. Sisävesien aluskuljetuksiin lasketaan ainoastaan sisävesisatamien väliset kuljetukset, jotka eivät missään vaiheessa poikkea rannikon alueelle. Tilastossa on esitetty erikseen Ahvenanmaan ja Manner-Suomen välinen liikenne. Tavaran vienti- ja tuontimäärät on tilastoitu myös satamittain. Kotimaan vesiliikennetilastossa alusliikenteen päätavararyhmät ovat öljytuotteet, irtotavara ja kappaletavara. Irtotavara on lisäksi jaettu hiekkaan, soraan ja muuhun kiviainekseen, kemikaaleihin, raakapuuhun ja hakkeeseen, kivihiileen sekä muuhun tavaraan. Jako on johdettu NST kuljetusluokituksesta kotimaan vesiliikennetilaston tarpeita vastaavaksi. Tarvittaessa NST kuljetusluokituksen mukainen tarkempi jako, joka on sama kuin Suomen ulkomaan meriliikennetilastoissa, on myös saatavissa. Tavaramäärä on esitetty tonneina ja tavaran kuljetussuorite, joka on mitta, joka ottaa huomioon sekä matkan pituuden että lastin määrän, tonnikilometreinä. Tonnikilometri tarkoittaa yhden tavaratonnin kuljetusta yhden kilometrin matkan. Aluksilla kuljetetun raakapuun m³-määrä on muutettu tonneiksi kertoimella 0,8 sisävesillä ja kertoimella 0,7 rannikolla. Hakkeen m³-määrä on muutettu tonneiksi kertoimella 0,3. Ruoppausmassojen (ruoppauksessa poistettava maa-aines, lieju) kuljetukset sekä raakapuun uitto on esitetty tilastossa erikseen. Ruoppausmassojen kuljetusmäärä ja raakapuun uittomäärä on esitetty tonneina ja kuljetussuoritteet tonnikilometreinä. Ruoppausmassojen m³-määrä on muutettu tonneiksi kertoimella 1,6 ja uiton m³-määrä kertoimella 0,8. Datainnehåll och syfte Statistiken över inrikes sjötrafik innehåller uppgifter om transport av gods och passagerare i kust- och insjöfart till och från hamnar belägna i Finland. Godstrafiken omfattar också transport av muddermassor och råvirkesflottning. I fråga om persontrafik inkluderar denna statistik passagerarfartygstrafik. Utöver mängderna transporterat gods ingår också uppgifter om transportarbeten och de fartyg som använts i transporterna. Statistiken över inrikes sjötrafik är avsedd för beslutsfattarna inom sjöfart, sjöfartsnäringen, industrin, handeln, forskningen, företagen samt alla sjöfartsintresserade. Definitioner och klassificeringar Inrikes godstrafik med fartyg indelas i kust- och insjöfart. Kustfarten omfattar utöver inrikestrafik mellan hamnarna längs kusten också all trafik mellan kust- och insjöhamnar som går genom Saima kanal, både uppför och nedför kanalen. Med fartygstransport på de inre farvattnen avses endast sådana transporter mellan insjöhamnar som inte i något skede sträcker sig till kustområdet. I statistiken presenteras också separat trafiken mellan Åland och fasta Finland. Dessutom anges export- och importgodsvolymerna hamnvis. I statistiken över inrikes sjötrafik indelas fartygstrafiken i följande huvudsakliga varugrupper: oljeprodukter, bulkgods och styckegods. Bulkgodset är i sin tur indelat i sand, grus och annat stenmaterial, kemikalier, råvirke och flis, stenkol samt annat gods. Indelningen är härledd från NST 2007-transportklassificeringen så att den tjänar syftet med denna statistik. Vid behov finns också en noggrannare indelning enligt NST transportklassificeringen att tillgå, nämligen samma indelning som används i statistiken över sjöfarten mellan Finland och utlandet. Godsmängden anges i ton och transportarbetet ett mått som beaktar både transportsträckans längd och lastvolymen i tonkilometer. En tonkilometer är lika med ett godston som transporteras en kilometer. Volymen i kubikmeter gällande råvirke som transporterats med fartyg har räknats om till ton med koefficienten 0,8 för insjöfarten och 0,7 för kustfarten. I fråga om flis har volymerna i kubikmeter räknats om till ton med koefficienten 0,3. Transporterna av muddermassor (sediment som avlägsnas vid muddring, slam) samt flottningen av råvirke anges separat. Transporten av muddermassor och råvirkesflottningen anges i ton, och transportarbetena i tonkilometer. Volymen i kubikmeter har räknats om till ton med koefficienten 1,6 i fråga om muddermassor och 0,8 i fråga om flottning. Matkustajaliikenne aluksilla on jaettu kolmeen 38 Liikennevirasto

41 liikennelajiin: linjaliikenne, tilausliikenne ja muu liikenne. Linjaliikenne on tietyllä reitillä aikataulun mukaan liikennöintiä. Tilausliikenne on tilaukseen perustuvaa liikennöintiä, johon lasketaan myös kiertoajelut (sightseeing). Muulla liikenteellä tarkoitetaan mm. yritysten ja yhteisöjen omalle henkilökunnalleen järjestämiä loma- ja virkistyskuljetuksia. Veneily ja lossiliikenne eivät ole mukana tilastossa. Matkustajamäärät ja henkilökuljetussuoritteet (henkilökilometriä) on esitetty vesistöalueittain liikennelajeittain. Henkilökilometri tarkoittaa yhden henkilön kuljetusta yhden kilometrin matkan. Tietolähteet Kotimaan vesiliikennetilaston kaikki perustiedot kerätään Liikenneviraston tilatietoyksikön toimesta ja ne myös säilytetään tilatietoyksikössä Liikenneviraston arkistosäännön mukaisesti. Rannikon tavaraliikenteen perustiedot saadaan laivanasiamiehiltä ja varustamoilta valtakunnallisen PortNet-järjestelmän kautta sähköisessä muodossa sekä lisäksi satamilta kuukausittain. Järjestelmään tallennetaan kaikki yksittäiset aluskäynnit ja niiden lastit sekä kotimaan että ulkomaan liikenteessä. Sisävesien tavaraliikenteen tiedot ovat peräisin rahtialusten Liikenneviraston Lappeenrannan väyläyksikölle antamista liikenneilmoituksista. Uittoa koskevat tiedot on saatu Järvi-Suomen uittoyhdistykseltä, joka vastaa Suomen koko uitosta. Ruoppausmassojen kuljetustiedot perustuvat vesirakennustoimintaa harjoittaville yrityksille lähetettyyn kyselyyn. Matkustajaliikenteen tiedot perustuvat matkustajaliikennettä harjoittaville yrityksille ja liikennöitsijöille lähetettyyn kyselyyn sekä Ahvenanmaan osalta lisäksi Ahvenanmaan maakuntahallitukselta saatuihin tietoihin. Yrityskyselyssä ovat mukana yritykset, joilla on matkustajaliikenteeseen katsastettuja, kotimaan liikenteessä toimivia aluksia. Vaikuttavat säädökset Kotimaan vesiliikennetilaston tietosisältöön vaikuttavat osittain sekä neuvoston direktiivi 2009/42/EY tavaroiden ja matkustajien merikuljetuksia koskevista tilastoista että Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1365/2006 sisävesiväylien/sisävesiliikenteen tavarakuljetusten tilastoista. Säädökset määrittelevät tiedon sisällön sekä käytettävät luokitukset. Meriliikennetietojen keräämisestä ja meriliikenteen tilastojen laatimisesta annetun lain (1343/2009) mukaan alusten omistajien tai heidän edustajiensa ja satamien on annettava Liikennevirastolle merenkulkutilastojen laatimista varten Passagerartrafiken med fartyg är indelad i tre trafikslag: linjetrafik, chartertrafik och övrig trafik. Med linjetrafik avses tidtabellsbunden trafik längs en bestämd rutt. Chartertrafik är trafik som grundar sig på beställning, inklusive sightseeing. Med övrig trafik avses bland annat semester- och rekreationsresor som företag och sammanslutningar anordnar för sina anställda. Statistiken omfattar varken båtliv eller färjtrafik. Passagerarantal och persontransportarbeten (personkilometer) specificeras enligt vattendrag och trafikslag. Begreppet personkilometer definieras som en persons resa en kilometer. Informationskällor Alla uppgifter för statistiken över inrikes sjötrafik insamlas av Trafikverkets lägesinformationsenhet, och uppgifterna förvaras också vid samma enhet i enlighet med Trafikverkets arkivstadga. Uppgifterna om godstrafiken längs kusten fås av skeppsmäklare och rederier i elektronisk form via det riksomfattande PortNet-systemet, och månatligen också av hamnar. I systemet registreras alla enskilda ankomna fartyg och deras laster i såväl inrikes som utrikes trafik. Uppgifterna om godstrafiken på de inre farvattnen baserar sig på lastfartygens trafikanmälningar till Trafikverkets farledsenhet i Villmanstrand. Uppgifterna om flottningen fås från flottningsföreningen i Insjöfinland, som ansvarar för flottningsverksamheten i Finland som helhet. Uppgifterna om transporterna av muddermassor har insamlats genom en enkät riktad till företag som bedriver vattenbyggnadsverksamhet. Passagerartrafikuppgifterna grundar sig även de på en enkät bland företag och trafikföretag som idkar passagerartrafik samt för Ålands del dessutom på uppgifter som lämnas av Ålands landskapsstyrelse. Enkäten har skickats till företag med sådana fartyg i inrikestrafik som är besiktade för passagerartrafik. Aktuella författningar Datainnehållet i statistiken över inrikes sjötrafik är delvis beroende av rådets direktiv 2006/42/EG om förande av statistik över gods- och passagerarbefordran till sjöss och Europaparlamentets och rådets förordning (EG) nr 1365/2006 om statistisk över godstransporter på inre vattenvägar. I författningarna fastställs vilken information och vilka klassificeringar som skall användas. Enligt lagen om insamling av uppgifter om och sammanställning av statistik över sjötransporter (1343/2009) är fartygsägarnas eller deras representanters och hamnarnas skyldighet att lämna Trafikverket de uppgifter Trafikverket Liikennevirasto 39

42 tietoja alusten liikennöinnistä Suomen satamissa sekä aluksissa kuljetettavista matkustaja- ja tavaramääristä. Tiedonkeruumenetelmä Kotimaan vesiliikennetilasto on kokonaisselvitys tavaroiden ja matkustajien vesitiekuljetuksista, joiden sekä lähtö- että määräsatama ovat Suomessa. Perustiedot Liikenneviraston meriliikennetilastojärjestelmään saadaan sekä ulkomaan että kotimaan alusliikenteen osalta laivanasiamiehiltä ja varustamoilta valtakunnallisen merenkulkua ja satamatoimintoja varten suunnitellun palveluverkon PortNet:in kautta sähköisessä muodossa. Tiedot tarkastetaan Liikennevirastossa ja niitä täydennetään satamilta kuukausittain saaduilla tiedoilla. Matkustajaliikenteen ja ruoppausmassojen kuljetusten perustiedot kerätään vuosittaisella yrityskyselyllä. Järvi-Suomen uittoyhdistys ilmoittaa uittokauden päätyttyä uittotiedot tilastoa varten. Oikeellisuus, tarkkuus ja ajantasaisuus Tavaraliikenteen osalta tilastoa voidaan pitää kattavana ja luotettavana. Matkustajaliikenteen osalta voi olla alipeittoa, koska kotimaan matkustajaliikenteessä toimii myös pieniä usein vain yhden aluksen omistavia yrityksiä, joista osa saattaa liikennöidä vain muutaman purjehduskauden ja lopettaa sen jälkeen, tai alus siirtyy uudelle omistajalle eikä muutoksista saada aina tietoja. Tämän vuoksi tilastokyselyn kohdejoukko voi osittain muuttua vuosittain ja ainoastaan isommat vakiintuneet matkustajaliikennettä harjoittavat yritykset, edustavat tilastossa jatkuvuutta. Myöskään kaikista uusista yrittäjistä ei aina välttämättä saada heti tietoja, vaikka kyselyn kohdejoukko pyritään tarkistamaan vuosittain eri lähteistä (mm. Suomen alusrekisteri, MEK, lehdistö). Kotimaan vesiliikennetilasto on vuositilasto, joka ilmestyy tilastointivuotta seuraavana keväänä. Tilasto kuvaa koko vuoden liikenteen lopullista määrää. Tietojen saatavuus Kotimaan vesiliikennetilastot julkaistaan paperijulkaisuna ja Liikenneviraston Internet-sivuilla Tilaston tuottamisesta vastaa Liikenneviraston tilatietoyksikkö. behöver för sammanställandet av statistik över fartygstrafiken i de finska hamnarna samt över mängden passagerare och gods som fartygen transporterar Metod för insamling av data Statistiken över inrikes sjötrafik är en helhetsutredning om transporten av varor och passagerare på vattenvägar till och från hamnar belägna i Finland. De uppgifter om såväl utrikes som inrikes fartygstrafik som införs i Trafikverkets system för sjöfartsstatistik fås av skeppsmäklare och rederier i elektronisk form via PortNet, ett riksomfattande servicenät för sjöfarten och hamnfunktionerna. Uppgifterna granskas av Trafikverket och kompletteras med månatliga rapporter från hamnarna. Uppgifterna om passagerartrafiken och transporterna av muddermassor insamlas med hjälp av en årlig företagsenkät. Flottningsföreningen i Insjöfinland meddelar statistikuppgifterna om flottningen efter en avslutad flottningsperiod. Riktighet, precision och aktualitet När det gäller godstrafiken kan statistiken anses vara täckande och tillförlitlig. I fråga om passagerartrafiken kan viss undertäckning förekomma, eftersom det för inrikes passagerartrafik är typiskt att småföretagen äger bara ett fartyg; av dessa idkar en del trafik kanske bara under några seglationssäsonger innan verksamheten upphör eller fartyget byter ägare, och dylika ändringar kommer inte alltid till statistikförarens kännedom. Målgruppen för statistiken kan därför ändra delvis från år till år; endast de större etablerade företagen som idkar passagerartrafik står för kontinuiteten i denna statistik. Sjöfartsverket får inte heller nödvändigtvis uppgifter om alla nya företagare omedelbart, även om man strävar efter att varje år kontrollera målgruppen för enkäten via olika källor (bl.a. fartygsregistret, Centralen för turistfrämjande, pressen). Statistiken över inrikes sjötrafik utkommer årligen på våren efter respektive statistikår. Statistiken anger den slutliga trafikvolymen för hela året. Statistikens tillgänglighet Statistiken över inrikes sjötrafik ges ut i pappersform och på Trafikverkets webbplats För produktionen av statistiken ansvarar Trafikverkets lägesinformationsenhet. 40 Liikennevirasto

43 Vertailtavuus Vertailukelpoinen aikasarja sekä tavara- että matkustajaliikenteen kehityksestä on saatavissa vuodesta 1980 alkaen. Kotimaan vesiliikennetilasto on tuotettu Merenkulkulaitoksessa vuodesta 1990 lähtien, jolloin sitä alettiin julkaista Suomen virallisen tilaston sarjassa. Aiemmin tilasto tuotettiin tie- ja vesirakennushallituksessa. Vuodesta 2010 lähtien tilaston tuottaja on Liikennevirasto. Tilastossa on pyritty soveltuvin osin käyttämään samaa tavaraluokitusta (NST kuljetusluokitusta) ja satamajärjestystä kuin Suomen ja ulkomaiden välistä meriliikennettä koskevassa tilastossa. Jämförbarhet Det finns en jämförbar tidsserie att tillgå om såväl gods- som passagerartrafikens utveckling med början år Statistiken över inrikes sjötrafik har producerats vid Sjöfartsverket sedan år 1990, då den började ges ut som en statistik inom Finlands officiella statistik -serien. Tidigare producerades den av väg- och vattenbyggnadsstyrelsen. Sedan år 2010 produceras statistiken vid Trafikverket. Strävan har varit att i tillämpliga delar använda samma varuklassificering (NST transportklassificering) och hamnordning som i statistiken över sjöfarten mellan Finland och utlandet. Liikennevirasto 41

44

45

46 ISSN-L X ISSN ISBN ISSN ISSN (pdf) = Suomen virallinen tilasto