IIN KUNTA (139) POHJOIS-IIN KYLÄ (403) LUONNOS EHDOTUS

Transkriptio

1 IIN KUNTA (139) POHJOIS-IIN KYLÄ (403) RAASAKAN RANTA-ASEMAKAAVAN LAAJENNUS LUONNOS EHDOTUS

2 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava Asemakaavan toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Asemakaavan tavoitteet Lähtökohtatavoitteet Työn aikana syntyneet tavoitteet Asemakaavaratkaisujen vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Alustavat vaihtoehdot ja niiden arviointi Ratkaisun valinta ja perusteet Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Vaikutukset talouteen Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen Vaikutukset sosiaalisiin oloihin Vaikutukset kulttuuriin Muut kaavan merkittävät vaikutukset Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Mitoitus Palvelut Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Aluevaraukset Korttelialueet Muut alueet Kaavan vaikutukset Ympäristön häiriötekijät Kaavamerkinnät ja määräykset Nimistö ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteuttaminen ja ajoitus Toteutuksen seuranta... 23

3 KAAVA-ALUE JA KAAVOITUKSEN TARKOITUS: - IIN KUNTA (139) - POHJOIS-IIN KYLÄ (403) MARION 8:115, Om. Martti Järvelä VILLA EPSILON 8:120, Om. Rauli Järvelä PAJARI 8:84, Om. Martti Järvelä RAASAKAN-YLÄALLAS 125:2, Om. PVO-Vesivoima Oy POHJOIS-IIN VOIMA 33:0, Om. PVO-Vesivoima Oy RAASAKAN RANTA-ASEMAKAAVAN LAAJENNUS TAVANOMAISEN, KÄYTÄNNÖSSÄ OMARANTAISEN RANTA-ASEMAKAAVAN LAATIMINEN KAAVAN LAATIJA: DI (MAANMITTAUS, YKS 124) KIMMO MUSTONEN KIMMOKAAVA OS. KITKANTIE 34 F 40, KUUSAMO kimmo.mustonen@kimmokaava.fi KAAVAN VIREILLETULO: - IIN KUNNANHALLITUKSEN PÄÄTÖS KAAVAESITYKSEN HYVÄKSYMISESTÄ - VIREILLETULOILMOITUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NÄHTÄVILLÄ ALKAEN KAAVAN KÄSITTELY: - KAAVAN VALMISTELUAINEISTO ELI KAAVALUONNOS NÄHTÄVILLÄ KAAVAEHDOTUS NÄHTÄVILLÄ HYVÄKSYNYT. 201 Valokuvat: Kimmo Mustonen , ja Google Street View

4 Kuva 1 Alueen sijainti ja laajuus

5 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaavan laajentaminen lähti liikkeelle kevättalvella 2014, kun selvisi, ettei poikkeamislupia tulla myöntämään. Poikkeamislupien käsittelyn yhteydessä neuvoteltiin pitkälle kaavan laajuus ja sisältö. Kaavan luonnostelu alkoi vuoden 2014 kevättalvella maastokäyntien, alustavien keskustelujen ja sopimusneuvottelujen jälkeen. Iin kunnanhallitus päätti hyväksyä maanomistajien esityksen kaavoittamisesta, kaavan laatijasta sekä päätti asettaa osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä kaavaluonnoksen nähtäville. Kaavan vireilletuloilmoitus on tehty Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä siitä alkaen sekä kaavan valmisteluaineisto välisen ajan. Kunnanhallitus päätti kaavaehdotuksen asettamisesta nähtäville. Kaavaehdotus oli nähtävillä Iin kunnanvaltuusto hyväksyi kaavan Asemakaava Ranta-asemakaavan laajennus on tavanomainen, väljä omarantainen kaava. Nykyinen kaava käsittää kapean kaistaleen varsinaisen kaava-alueen eli yksityisomistuksessa olevien tilojen kohdalla. Riittävän rantaviivapituuden saavuttamiseksi on myös Pohjolan Voima Oy:n omistamia alueita otettu kaavaan mukaan Asemakaavan toteuttaminen Maanomistajat vastaavat kaavan toteuttamisesta rakentamisen osalta. Iin Energia Oy vastaa sähköhuollosta ja vesihuolto toteutetaan liittymällä alueella olevaan vesijohtoon. Jätevesien käsittely hoidetaan rakennuspaikkakohtaisesti. Alue on erittäin hyvin lomarakentamiseen soveltuvaa ranta-aluetta Oulun kaupunkikeskuksen välittömässä läheisyydessä.

6 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Alueet ovat hyvin lomarakentamiseen soveltuvaa Iijoen rantamaastoa. Vesistön taso pysyy tällä kohtaa varsin vakiona. Metsät ovat talousmetsiä ja länsiosaltaan suurelta osin kaivettua patoaluetta. Kaavan laajennusalueet ovat rakentamattomia. Alueen ja sen ympäristön yleiskuva selviää hyvin selostuksessa olevista kartoista, valokuvista ja luontoselvityksestä. Kuva 2 Ilmakuva alueesta Luonnonympäristö Metsäalueet ovat mänty- ja koivuvaltaista kangasta. Kangasalueiden puusto on täysikasvuista. Rannat ovat tasaisesti ja varsin loivasti nousevia. Avokallioita ei esiinny. Korkeuserot vaihtelevat Iijoen m vaihtelutasosta korkeimpien alueiden n. 24 m tasoon. Padon alapuolella kaava-alueen eteläosassa maanpinta on alhaisemmalla tasolla. Alue on loivapiirteistä. Korkeusvyöhykkeet alueelta ympäristöineen on esitetty liitekartalla.

7 Kuva 3 Alueen korkeustasot Luonnonympäristöä on kuvattu selostuksen valokuvilla ja kartoilla. Luonnon ominaispiirteitä, maisemaarvoja, muinaismuistoja yms. on perinpohjaisesti tutkittu osayleiskaavan laatimisen yhteydessä. Selvitys hieman lyhennettynä ja osittain täydennettynä on liitteenä. Selvitystä täydennettiin erillisellä luontoselvityksellä, joka on liitteenä Rakennettu ympäristö Kaavan laajennusalueella ei ole rakennuksia. Alueen läpi menee useita teitä. Paikkatietoikkunan lähialueen rakennustilanne on oheisella kartalla. Siinä on kaikki rakennukset esitetty: asunnot, lomarakennukset, talousrakennukset jne. Kuva 4 Iijoen ruoppauksessa olleen Marion -kaivurin kauha on muistomerkkinä Iijoen länsirannalla

8 Kuva 5 Kaava-alueen ympäristön rakennustilanne. Myös talousrakennukset yms. kuvattu Maanomistus 3.2. Suunnittelutilanne Kaavan laajennusalueen maanomistus on seuraava: MARION 8:115, Om. Martti Järvelä VILLA EPSILON 8:120, Om. Rauli Järvelä PAJARI 8:84, Om. Martti Järvelä RAASAKAN-YLÄALLAS 125:2, Om. PVO-Vesivoima Oy POHJOIS-IIN VOIMA 33:0, Om. PVO-Vesivoima Oy Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja päätös on vahvistettu Korkeimmassa Hallinto-oikeudessa pienillä muutoksilla Länsiosa alueesta on kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti tärkeää aluetta. Alueen pohjoispuolella on Viheryhteystarve merkintä. Ote maakuntakaavakartasta on ohessa. Maakuntakaavan uudistaminen on käynnissä. Maakuntavaltuusto hyväksyi 1. vaihemaakuntakaavan Siinä ei ole esitetty muutoksia lähialueille. Kuva 6 Ote maakuntakaavasta

9 Alue kuuluu osittain Iin keskustaajaman osayleiskaavan laajennukseen eli Asemakylän osayleiskaavaan Ote siitä on ohessa. Kuva 7 Ote osayleiskaavasta Raasakan ranta-asemakaava on hyväksytty Iin kunnanvaltuustossa ja vahvistettu Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskuksessa päätöksellä 1195L Ote kaavan länsiosasta on ohessa. Aiempi kaava tällä kohtaa on tilojen 8:84, 8:115 ja 8:120 eteläpuolella oleva kapea kaista, joka on MU aluetta. Kuva 8 Ote Raasakan ranta-asemakaavasta Iin kunnanvaltuusto on hyväksynyt rakennusjärjestyksen Alue ei ole rakennuskiellossa. Pohjakarttana käytetään erikseen laadittua ranta-asemakaavan pohjakarttaa mittakaavassa 1: on hyväksynyt pohjakartan 2014.

10 4.1. Asemakaavan suunnittelun tarve Ranta-asemakaava on tarpeen järkevän suunnitteluratkaisun aikaansaamiseksi. Rakentamishankkeita ei voida toteuttaa poikkeamisluvilla, koska emätilojen rakennusoikeus on käytetty. Yksityiset maanomistajat ovat sopineen Pohjolan Voima Oy:n kanssa sen rantaosuuden käyttämisestä. Alueen rakennuspaikkakohtainen osayleiskaavoitus ei ole lähivuosina kunnan ohjelmissa Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset MUISTIO Kaavan laajentaminen on lähtenyt liikkeelle yksityisten maanomistajien aloitteesta v kesällä. Hanketta on valmisteltu jo tätä ennen poikkeamisluvilla ja niiden yhteydessä käydyillä neuvotteluilla. Pohjois-Pohjanmaan ely keskuksen, Iin kunnan ja alueen maanomistajien kesken käytiin neuvottelu poikkeamisluvista ja kaavoituksesta. Myös Raasakan kaavan mahdollisesta muuttamisesta keskusteltiin, mutta siihen ei ollut tarvetta. Tämän perusteella muotoutui laajennusalueen laajuus. Muistio on ohessa. Kokouksen aihe: Kaavoittaminen koskien tiloja MARION 8:115 ja VILLA EPSILON 8:120 Aika: maanantai 3. helmikuuta 13:00-14:00 Paikka: Iin Kunta, Jokisuuntie 2, Ii / kokoushuone numero 5 Paikalla: - ELY-keskus: Antti Huttunen ja Markku Siira - Iin kunta: Markku Vitikka ja Hannu Paasovaara - PVO: Aaro Horsma - Martti Järvelä - Rauli Järvelä Asialista: - Keskustellaan tilanteesta koskien tiloja MARION 8:115 ja VILLA EPSILON 8:120 - Sovitaan miten edetään kaavoittamisen osalta koskien ko. tiloja Muistio: 1) Puheenjohtajaksi valittiin ELY-keskuksesta Antti Huttunen 2) Puheenjohtaja avasi kokouksen 13:05. Päätettiin, että Rauli Järvelä alustaa kaavoittamis esityksen ja sen jälkeen käydään läpi ELYkeskuksen ja Iin kunnan kannat asiassa. Mikäli kaavoittamisasiaa puolletaan, sovitaan jatkotoimet. 3) Rauli Järvelä alusti esityksen kaavoittamisesta koskien tiloja MARION 8:115 ja VILLA EPSILON 8:120 Poikkeamishakemusten yhteydessä saimme ohjeistuksen neuvotella olemassa olevan Raasakan rantakaavan alueen omistajan (Juha Kukkola) kanssa, että olisiko mahdollista liittää tilat ko. kaavaan. Sovimme kokouksen Juha Kukkolan kanssa Joulun aikaan, kun hän oli käymässä Suomessa. Selvisi, että hän ei verotuksellisista syistä halua kaavaa avata. Tämän jälkeen on neuvoteltu naapuritilan omistajan (Mauno Pakanen) kanssa rakennuspaikoista, mutta hän ei halunnut tehdä yhteistyötä rakennuspaikkojen luovuttamisen suhteen Tämän jälkeen lähestyimme PVO:ta (Aaro Horsma), josta saimme suostumuksen käyttää kiinteistöjä Raasakan- Yläallas RN:o 125:2 ja koskitilan Pohjois-Iin Voima RN:o 33:0 ranta-alueita hyväksi. Kyseisiä maa-alueita on lupa käyttää mahdollista rantakaavaa laadittaessa Lähestyimme ELY-keskusta (Antti Huttunen ja Markku Siira) PVO:lta saamamme suostumuksen kanssa. Markku Siira teki selvitystyön ranta-alueista ja totesi niiden olevan riittävät. ELY-keskus suositteli kokouksen pitämistä seuraavaksi Iin kunnan, ELY-keskuksen ja PVO:n kanssa. Esitämme tässä kokouksessa, että kaavoitetaan alueet Raasakan-Yläallas RN:o 125:2, koskitilan Pohjois-Iin Voima RN:o 33:0,MARION 8:115 ja VILLA EPSILON 8:120. Liitteenä olevassa kartassa punaisella neliöllä merkitty alue ei ole mukana esitetyssä kaavoittamisessa. Rakennuspaikkoihin hyödennetään edellä mainittujen alueiden ranta-alueita, sekä emätilan PAJARI N:o 8:84 rantarakennusoikeutta (omistaja: Martti Järvelä) 4) ELY keskuksen kannanotto

11 Markku Siira (ELY-keskus) kävi läpi tarkastellun alueen ranta-alueiden laskennat ja kertoi laskelman olevan riittävä kahdelle rakennuspaikalle. Pohjois-puolella oleva kapea suikale voidaan jättää pois kaavasta, koska muut alueet riittävät edellä mainittuun kahteen rakennuspaikkaan. ELY-keskuksen edustajat (Markku Siira ja Antti Huttunen) hyväksyivät alustuksen mukaisen kaavoittamista, vaikka alue onkin suhteellisen pieni. 5) Iin kunnan kannanotto Iin kunnan edustajat (Markku Vitikka ja Hannu Paasovaara) puolsivat esitystä. Perusteluna, että alue ei ole irrallinen yksittäinen alue, vaan on jatkoa itäpuolella sijaitsevalle Raasakan rantakaavalle. Maankäyttö kaavoitettavasta alueesta länteen päin on suunniteltu yleiskaavalla. 6) Kaavoittamiseen liittyviä erityishuomioita Tieliittymä: Paikka täytyy huomioida kaavassa. Alueella on olemassa tieliittymäpäätös /2001/12/2. Tierekisteriosoite 851/02/4400/oik. 150 m idempänä hakemuksesta poiketen (liikenneturvallisuusperusteinen). Kokouksessa keskusteltiin liittymän sijainnista ja oletettiin kyseisen liittymän sijaitsevan kaavoitettavan alueen ulkopuolella. Tarkistus jälkikäteen osoittaa, että liittymä onkin Raasakan rantakaavan alueen kohdalla. ELY-keskus (Antti Huttunen) huomautti, että liikennemelu tulee huomioida kaavoittamisen yhteydessä. Melurajat ovat 45 db loma-asunnolle ja esitetyssä materiaalissa etenemismallin mukainen laskelma osoittaa että 45 db ylittyy. Tämä voidaan huomioida esim. rakennusten järjestelyllä s.e. talousrakennus on loma-asunnon ja tien välissä tai rakennusten ja tien välissä on aita. Myös rakennuksen mallissa asia voidaan huomioida (riittävä vaimennus seinissä ja ikkunoissa). Meluasia ei kuitenkaan ole ELY-keskuksen mielestä kynnyskysymys. Aaro Horsma mainitsi, että PVO:n alueet voidaan merkitä esim. virkistysalueeksi tai maa- ja metsätalous alueeksi. Kokouksessa mainittiin että seuraavat konsultit voisivat olla työhön soveltuvia: FCG, AIRIX, PÖYRY, Kimmo Kaava tai Pekka Lukkaroinen Yleiskaavan määrityksiä voidaan hyödyntää kaavassa 7) Sovittiin jatkotoimista seuraavaa Rauli ja Martti Järvelä tekevät Iin kuntaan Osallistumis ja arviointisuunnitelman ( 63 mukainen OAS) OAS sisältää yllä mainitut asiat: kaavoittamiseen liittyvät tilat, dokumentit, valitun konsultin, tämä muistio Iin kunta käsittelee OAS:n Mikäli OAS hyväksytään, kunnanvaltuusto aloittaa ja lopettaa kaavoittamisen Kustannukset kaavoittamisesta maanomistajille (Rauli Järvelä ja Martti Järvelä). Yleensä kunta järjestää kuulutukset/ilmoitukset ja laskuttaa niistä Antti Huttunen selvittää liikenne puolelta liittymäasiaa 8) Puheenjohtaja päätti kokouksen 13:35 LIITTEET: Karttapiirrokset (2kpl), suostumukset (2kpl: PVO ja Martti Järvelä) LIITE1: Kartta, jossa PVO:n alueet merkitty oranssilla LIITE2: Kartta, jossa punaisella rajattu kaavan ulkopuolelle jäävä suikale LIITE3: PVO:n suostumus PVO_suostumus.pdf LIITE4: Martti Järvelän suostumus SUOSTUMUS.docx Kaavan luonnostelu alkoi vuoden 2014 kesällä maastokäyntien ja perusselvitysten jälkeen. Kaavan vireilletulosta ilmoitettiin ja valmisteluaineisto oli nähtävillä

12 4.3. Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallisia ovat ainakin seuraavat tahot: - maanomistajat ja asukkaat - kaava-alueen ja lähialueiden maanomistajat - lähialueiden asukkaat ja loma-asukkaat - vesistöissä ja retkeilyreiteillä liikkuvat matkailijat, veneilijät, hiihtäjät, moottorikelkkailijat jne - kunnan hallintokunnat - maankäyttö - rakennusvalvonta - ympäristötoimi - tekninen toimi - yhdyskuntatekniikka - Iin Energia Oy - Iin kunta - viranomaiset - Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus - Pohjois-Pohjanmaan liitto - Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitos - Pohjois-Pohjanmaan museo - Museovirasto - muut osalliset - Oulun luonnonsuojeluyhdistys Vireilletulo Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on päivätty alun perin Kaava on tullut vireille Suunnitelmaa pidetään ajan tasalla työn kuluessa Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaavan laatimisen yhteydessä on käyty mm. seuraavia neuvotteluja: - ennen kaavan virallista liikkeellelähtöä ovat maanomistajat, kunta ja ely keskus käyneet edellä selostetun neuvottelun - kaavoittaja on käynyt neuvotteluja ja keskusteluja kunnan ja ely keskuksen virkamiesten kanssa - kaavan valmisteluaineisto (=kaavaluonnos) oli nähtävillä Käsittely on selostettu kohdassa Viranomaisyhteistyö Eri viranomaisten kanssa on käyty seuraavia neuvotteluja: - edellä selostettu alustava neuvottelu - varsinaista viranomaisneuvottelu ei ole kaavan vähäisen laajuuden ja em. neuvottelun johdosta tarpeen pitää Antti Huttusen sähköpostin mukaisesti Asemakaavan tavoitteet Lähtökohtatavoitteet Valtioneuvosto on antanut päätöksensä maankäyttö- ja rakennuslain 22 mukaisista valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Ne tulivat voimaan Tavoitteet on vähäisillä tarkistuksilla uudistettu tullen voimaan Tavoitteiden tehtävänä on varmistaa: valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa

13 auttaa saavuttamaan maankäyttö- ja rakennuslain ja alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet, joista tärkeimmät ovat hyvä elinympäristö ja kestävä kehitys toimia kaavoituksen ennakko-ohjauksen välineenä valtakunnallisesti merkittävissä alueidenkäytön kysymyksissä ja edistää ennakko-ohjauksen suunnitelmallisuutta ja yhtenäisyyttä edistää kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanoa Suomessa sekä luoda alueidenkäytöllisiä edellytyksiä valtakunnallisten hankkeiden toteuttamiselle Valtakunnallisen alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia: toimiva aluerakenne eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Helsingin seudun erityiskysymykset luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Tavoitteiden toteutumista on selostettu kohdassa 4.5. Asemakaavaratkaisujen vaihtoehdot ja niiden vaikutukset sekä oheisessa taulukossa. Tavoite Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Helsingin seudun erityiskysymykset Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Kaavan vaikutus ja tavoitteen edistäminen Kaavassa kaksi rakennuspaikkaa, joten aluerakenteeseen ei ole vaikutusta eikä tavoitetta edistetä Yhdyskuntarakenteeseen ei ole merkittävää vaikutusta. Rakentaminen tulee pieneltä osalta lähikylien vähäisiä palveluja. Tulvan vaikutus on kaavamääräyksissä huomioitu. Lähistöllä ei ole merkittävästi melua aiheuttavaa toimintaa tiestöä lukuunottamatta. Tavoitetta edistetään täten vähäisessä määrin Alueella ei ole merkittävää kulttuuriympäristöä tai rakennusperintökohteita, joten niihin ei ole vaikutusta eikä niitä edistetä. Muinaismuistokohteita ei todennäköisesti ole alueella. Lähialueiden virkistyskäyttömahdollisuuksia ja -palveluja voidaan hyödyntää, mutta lisäpainetta niihin ei suuntaudu. Jätevesien käsittely hoidetaan nykyisten määräysten mukaisesti, joten pinta- tai pohjaveden tila ei heikenny mutta ei paranekaan. Luontoarvoiltaan merkittävimmät alueet on jätetty rakentamisen ulkopuolelle tai huomioitu kaavamerkinnöissä. Nykyiset yhteysverkostot riittävät alueen liikennöintiin ja tekniseen huoltoon eikä lisäkuormitusta aiheudu. Energian tarve on vähäinen. Tavoitteeseen ei ole vaikutusta. Kaavalla ei ole näihin minkäänlaista vaikutusta eikä tavoitetta edistetä Rannikkoalueen, Lapin tunturialueen tai Vuoksen vesistöalueen erityispiirteiden säilymiseen ei kaavalla ole vaikutusta, joten tavoitetta ei edistetä Maakuntakaavassa alueelle on osoitettu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti tärkeän alueen merkintä. Aluetta koskee Iin keskustaajaman osayleiskaavan laajennus eli Asemakylän osayleiskaava Siinä alue on M aluetta. Kunnalla ei ole erikseen alueelle annettuja tavoitteita lukuun ottamatta edellä neuvottelussa esille tullutta.

14 Ranta-asemakaava pyritään laatimaan siten, että kaava olisi mahdollisimman toteuttamiskelpoinen ja luonnon erityispiirteet huomioon ottava. Myös maisematekijät, muinaismuistot yms. huomioidaan mahdollisimman hyvin Työn aikana syntyneet tavoitteet Työn aikana ei uusia tavoitteita ole tullut esille Asemakaavaratkaisujen vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Alustavat vaihtoehdot ja niiden arviointi Kaava on muutamia maanomistajia koskeva, tavanomainen kaava, joten eri vaihtoehtoja ei ole laadittu. Tilojen Marion 8:115, om. Martti Järvelä ja Villa Epsilon 8:120, om. Rauli Järvelä osalta rakennuspaikat sijoitetaan siten, että rakennukset saadaan mahdollisimman kauas Yli-Iin tiestä.

15 Kuva 9 Rakennuspaikkojen kohta Yli-Iin tieltä kuvattuna Kuva 10 Rakennukset tulevat vanhan maantien paikalle Ratkaisun valinta ja perusteet Kunnan ja muiden viranomaisten kanssa käytyjen neuvottelujen perusteella päädyttiin esillä olleeseen ratkaisuun.

16 Maankäyttö- ja rakennuslain 73 :ssä on esitetty loma-asutusta koskevan asemakaavan sisältövaatimukset. 73 Ranta-alueiden loma-asutusta koskevan yleis- ja asemakaavan erityiset sisältövaatimukset Laadittaessa yleiskaavaa tai asemakaavaa (ranta-asemakaava) pääasiassa loma-asutuksen järjestämiseksi ranta-alueelle on sen lisäksi, mitä yleis- tai asemakaavasta muutoin säädetään, katsottava, että: 1) suunniteltu rakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu rantamaisemaan ja muuhun ympäristöön; 2) luonnonsuojelu, maisema-arvot, virkistystarpeet, vesiensuojelu ja vesihuollon järjestäminen sekä vesistön, maaston ja luonnon ominaispiirteet otetaan muutoinkin huomioon; sekä 3) ranta-alueille jää riittävästi yhtenäistä rakentamatonta aluetta. Ranta-asemakaavasta on muutoin voimassa, mitä asemakaavasta säädetään. Mitä 60 :ssä säädetään asemakaavan ajanmukaisuuden arvioinnista, ei kuitenkaan koske ranta-asemakaavaa. Kaavassa on vaatimukset huomioitu seuraavasti: MRL Rakentamisen sopeutuminen rantamaisemaan ja muuhun ympäristöön Luonnonsuojelu Maisema-arvot Virkistystarpeet Vesiensuojelu, vesihuolto Vesistön ominaispiirteet Maaston ominaispiirteet Luonnon ominaispiirteet Yhtenäinen rakentamaton ranta-alue Kaavassa huomiointi Maisematekijät on inventoitu osayleiskaavassa ja muissa selvityksissä ja otettu huomioon kortteleiden ym. sijoittelussa, rakennusten etäisyydet rantaviivasta kunnan rakennusjärjestyksen mukaiset. Suojelualueita vaativia kohteita ei ole löydetty Erillisiä merkittäviä maisema-kohteita ei ole havaittu. Marion kauhan sijaintipaikan ympärille merkitty VL/yk -alue. Rantaviivasta reilusti yli puolet jää kortteleiden ulkopuolelle, mikä turvaa jokamiehen oikeudet. Vesiasiat järjestettävä erityislainsäädäntöä noudattaen, yhteisiä hankkeita ei alueelle ole tarpeen toteuttaa väljän rakentamisen vuoksi. Iijoki on tällä kohtaa padottu ja säännöstelty, joten erityisiä piirteitä ei ole jäljellä. Rakennusalueet ovat tavanomaista metsäaluetta. Voimakas jokirakentaminen on muuttanut alkuperäistä luonnontilaa huomattavasti, joskin tilanne on muuttunut luonnontilaisen kaltaiseksi Inventointi tehty osayleiskaavoituksen ja erikseen tämän kaavoituksen yhteydessä ja piirteet huomioitu Rakentamatta jää yli puolet rantaviivasta mahdollisimman yhtenäisinä osuuksina

17 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaava-alueella rakentamisen määrä lisääntyy hieman nykytilanteeseen nähden. Rakentaminen liittyy jo rakennettuihin ja kaavoitettuihin alueisiin. Ulkoinen tieverkosto on valmiina. Uusia rakennuspaikkoja tulee vain kaksi kappaletta. Muuten tieyhteydet ovat valmiita vaatien pientä parantamista tai vähäistä lisäystä. Rakentaminen liittyy ympärillä ja muutoinkin lähistöllä olevaan pysyvään asutukseen ja loma-asutukseen ja tukee osaltaan asutuksen ja palvelujen säilymistä lähialueella. Kuva 11 Pato alueen eteläreunassa Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Rakentaminen muuttaa hieman alueensa maa- ja kallioperän pintakerroksia. Vesistöön ei ole vaikutuksia, koska vesihuolto hoidetaan nykyhetken lainsäädännön ja viranomaisten vaatimusten mukaisesti. Alueet on vuosikymmeniä sitten muutettu Iijoen rakentamisen yhteydessä. Alueen metsät ovat käsiteltyjä talousmetsiä ja puusto on peittävää. Alue on varsin hyvin kulutusta kestävää. Alue ei ole pohjavesialuetta. Rakentamisalueiden pintakasvillisuus poistuu ja saattaa lähialueilla muuttua. Samantyyppistä aluetta jää myös rakentamisen ulkopuolelle. Kaava-alueen kortteleiden kohdalla Iijoki on järvimäinen ja kasvillisuus peittävää, joten rakentaminen ei vaikuta merkittävästi kaukomaisemiin. Lähempää tarkastellen maisemakuva muuttuu enemmän, mutta koska ympäristö on jo aiemman rakentamisen myötä otettu rakentamiskäyttöön, ei muutos ole kovin merkittävä. Rakentamisen sopeutumiseen maisemaan kiinnitetään rakennussuunnittelussa erityistä huomiota.

18 Kuva 12 Rantaa rakennuspaikkojen kohdalla Kuva 13 Rakennuspaikkojen alue etelästä kuvattuna Vaikutukset talouteen Ulkoinen tiestö on toteutettu. Kortteleihin on tehtävä hieman uusia teitä. Sähköhuolto on myös alueelle rakennettu. Vesihuolto toteutetaan liittymällä alueella jo olevaan vesijohtoon. Toteuttaminen ei aiheuta valtiolle, kunnalle tai maanomistajille kohtuuttomia kustannuksia. Kuva 14 Uuden vesijohdon venttiilejä

19 Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen Jätevesien ja muiden jätteiden käsittely hoidetaan määräysten mukaisesti. Terveysriskejä ei aiheudu. Ulkoinen tiestö on rakennettu siten, että hälytysajoneuvoilla on hyvä pääsy alueelle. Uusi rakentaminen edellyttää vain lyhyiden tonttiliittymien rakentamista. Tiestö toteutetaan vaatimukset täyttävällä tavalla ja liittymä sijoitetaan ely keskuksen edellyttämään turvalliseen paikkaan. Alueen viitoitus suoritetaan toteutumisen yhteydessä. Yli-Iin tien varteen merkitään ohjeellinen kevyen liikenteen väylä, mikä parantaa turvallisuutta osaltaan. Vaikutukset eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä Vapaa liikkumismahdollisuus vähenee hieman kaavan toteuduttua. Uusi rakentaminen tulee kapeaan joen ja tien väliseen kohtaan, jossa liikkuminen on muutoinkin vähäistä. Kaava-alueen rakennuspaikoille tulevaa tietä jatketaan kevyen liikenteen väylänä, mikä parantaa liikkumista ja liikenneturvallisuutta. Vesillä liikkuvien maihinnousumahdollisuudet eivät merkittävästi muutu. Vapaata rantaviivaa jää joka tapauksessa huomattavasti. Rannat ovat kauttaaltaan varsin loivia, joten veneilijän tarvitsema satunnainen maihinnousu onnistuu pitkin koko rantaviivaa. Iijoen ruoppauksessa olleen suuren Marion kaivurin kauha on museoitu joen länsirannalle. Sen vierelle on rakennettu pysäköintialue ja opastaulu. Kuva 15 Kauhan länsipuoleista rantaa Vaikutukset sosiaalisiin oloihin Rakentaminen tarjoaa alueelle työmahdollisuuksia sekä rakentamisen aikana että hieman sen kunnossapidossa, joten sosiaaliset vaikutukset ovat myönteisiä. Mökit tulevat olemaan yksityisessä perhekäytössä. Vaikutukset kulttuuriin Alue on jo ympäristöltään osittain aiemmin kaavoitettu ja tiestön osalta rakentunut. Metsät ovat käsiteltyjä talousmetsiä. Muutos ei aiheuta merkittäviä muutoksia rantamaisemaan. Rakentaminen tukee ja täydentää joen ja sen ympäristön asutusta ja loma-asutusta. Rakentaminen on toteutettava valtakunnallisesti merkittävän kulttuuriympäristön vaatimukset täyttävällä tavalla. Alueella ei ole tiedossa muinaisjäännöksiä eikä niiden löytyminen Museoviraston lausunnon mukaan ole todennäköistä, joten vaikutukset kulttuuriperintöön ovat vähäiset.

20 Muut kaavan merkittävät vaikutukset Kaavalla eikä kaavanmuutoksella ei ole merkittäviä muita vaikutuksia Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset - kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä alkaen. Kaavaluonnos oli esillä Lausunnoissa ja mielipiteessä todettiin seuraavaa kaavoittajan vastineella täydennettynä: - Pohjois-Pohjanmaan ely keskus toteaa, että luonnoksessa on osoitettu liittymä tilan itäkulmaan. Pienisäteiseen sisäkaarteeseen sijoitettu liittymä ei täytä riittäviä näkemävaatimuksia, joten siitä muodostuu selkeä liikenneturvallisuusriski. Lähin minimivaatimukset täyttävä liittymä on kaava-alueen itäpuolella tilojen ja rajalla n. 150 m esitetystä paikasta itään. Siihen on tieliittymäpäätös /2001/12/2. Muuta huomautettavaa ei ole o liittymä siirretään esitettyyn paikkaan kaavan ulkopuolelle - Pohjois-Pohjanmaan museo ilmoittaa, että alue sijaitsee Iijoen suun maakunnallisesti merkittävän maisema-alueen ja Yliperän maakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön itäosassa. Alueella ei sijaitse kulttuurihistoriallisesti merkittävää rakennuskantaa. Voimassa olevassa kaavassa on loma-asuntojen ja joen välissä kapea MU alue, jota voisi hieman leventää korttelin puolelle osoitettavan suojavyöhykkeen avulla jokimaiseman säilyttämiseksi. Muuta huomautettavaa ei ole. Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta lausunnonantaja on Museovirasto o kaavassa on lomarakennuksen etäisyyden rantaviivasta oltava vähintään 25 m ja saunan 15 m. Etäisyyksien kasvattaminen johtaa toisaalta rakentamisen sijoittumiseen lähemmäs yleistä tietä ja sen melualueita. Kaavamääräyksiä tarkennetaan jokimaiseman huomioon ottamiseksi. - Museovirasto toteaa, että alue on pohjoisosaltaan joen ja maantien välillä alkuperäisen uoman pääosin muokkaamatonta reunaa. Länsiosa on valtaosin muokattua patoaluetta. Alueelta ei tunneta kiinteitä muinaismuistoja. Iin keskustaajaman osayleiskaavan yhteydessä 2008 tehdyssä arkeologisessa inventoinnissa paikantui ennestään tuntemattomia muinaisjäännöksiä n m kaava-alueen länsipuolelle. Lisäksi kaavaselostuksen liitekartassa on muinaisjäännöskohde (sm18, tervahauta), jota ei ole muinaisjäännösrekisterissä eikä osayleiskaavan inventoinnissa. Kaavaselostuksessa ei ole selvitetty tai arvioitu kaavan vaikutuksia muinaisjäännöksiin. Jokivarsi on arkeologiselta potentiaaliltaan herkkää aluetta, mutta kaava-alue on pieni ja laajalti muokattu. Uudet rakennuspaikat sijoittuvat vanhan maantiepohjan vaiheille. Museovirastolla ei ole huomautettavaa kaavasta. o kaavan vaikutusta muinaisjäännöksiin selvennetään selostukseen. Lausunnossa mainittu muinaisjäännös (sm-18) on esitetty Iin keskustaajaman osayleiskaavan kartalla. Tässä yhteydessä on vaikea sanoa, onko inventoinnin liitekartassa tai kaavakartassa virheitä tai puutteita. Kohde ei kuitenkaan vaikuta tekeillä olevaan kaavaan eikä muutoinkaan lausunto anna aihetta muutoksiin - Sisko Veijola on sähköpostilla tiedustellut tieliittymän paikkaa onko se nuolella merkityssä paikassa tai idempänä. Hän on omistajana tilassa o kaavaluonnoksessa liittymä oli nuolella merkityssä paikassa tilan kohdalla. Edellä selostetun ely keskuksen lausunnon vuoksi liittymä joudutaan siirtämään itäänpäin, jolloin kulku kaavan rakennuspaikoille tulee mm. mielipiteen esittäjän tilan kautta. Yli-Iin tien vartta pitkin on vanha 6 m rasitetie. Vanha käytöstä poistunut tie on hieman lähempänä jokea. Maanomistajien kanssa sovitaan, mihin tie sijoitetaan. - kaavaehdotus oli nähtävillä Huomautuksia.. Lausunnoissa todettiin seuraavaa: 5.1. Kaavan rakenne Mitoitus Pohjois-Pohjanmaan ELY keskus on poikkeamislupahakemuksen käsittelyn yhteydessä käydyissä neuvotteluissa todennut, että kaavaan otettu alue riittää kahden uuden rakennuspaikan saamiseen. Kaavaluonnoksessa ja kaavaehdotuksessa on pinta-alaa ja rakennusoikeutta seuraavasti: Kortteli Käyttötark. Pinta-ala Tontteja Rak.oikeus 10 RA m k-m2 VL 2540 m2 MU m2 LT 6491 m2

21 Yhteensä m Palvelut Palvelut ovat lähinnä Iin kunnan keskustassa vajaan 10 kilometrin päässä Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaavan laajennuksen johdosta ympäristön laatu voi parantua, koska uudisrakentaminen aiheuttaa sen, että mökkien lähellä olevasta ympäristöstä pidetään huolta paremmin kuin normaalissa metsätalouskäytössä. Yleiset kulkumahdollisuudet joelle ja sieltä maalle säilyvät lähes ennallaan. Myös muut tavoitteet on pystytty toteuttamaan varsin hyvin Aluevaraukset Luontoselvityksessä ja maastokäynneillä ei tällä alueella ole havaittu erityisiä kohteita Korttelialueet Alueelle on esitetty yksi kortteli, jossa on kaksi rakennuspaikkaa. Kortteli on tavanomaisille lomarakennuksille tarkoitettuja. Rakennusoikeus on 120 k-m2 lomarakennukselle ja yhteensä 170 k-m Muut alueet Kortteleiden ulkopuolelle jääneet alueet on merkitty Marionin kauhan sijaintipaikan ympäriltä lähivirkistysalueeksi (VL) ja muualla maa- ja metsätalousalueeksi, jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta (MU). Niille saadaan sijoittaa ulkoilu- ja virkistysreittejä ja niitä palvelevia pienehköjä rakennelmia ja laitteita. Rakennuskorttelin liittymä oli luonnokseen merkitty liittymäluvasta poiketen korttelin kohdalle vastapäätä olevan liittymän kohdalle, jossa näkyvyys on vähintään yhtä hyvä kuin luvan mukaisessa paikassa. Pohjois-Pohjanmaan ely keskuksen lausunnon perusteella liittymä on siirretty itäänpäin kaava-alueen ulkopuolelle. Kuva 16 Liittymäluvan mukainen tieliittymä

22 5.4. Kaavan vaikutukset Kaavan vaikutukset on selostettu kappaleessa ratkaisun valinnan yhteydessä Ympäristön häiriötekijät Alue on yleisten teiden vierellä, joten liikenne aiheuttaa jonkin verran meluhäiriötä. Sitä pyritään vähentämään rakennusten sijoittelulla, rakentamisen melumääräyksillä jne. Joella veneily ja moottorikelkkailu on vähäistä eikä aiheuta merkittävää häiriötä Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavamerkinnät ja määräykset ovat kaavakartalla. Kaavassa on käytetty ympäristöministeriön voimaan astuneen asetuksen mukaisia merkintöjä Nimistö Osoitteistaminen tapahtuu nykyisten teiden mukaan. Ohessa on ote Googlen osoitekartasta. Kuva 17 Ote Googlen osoitekartasta 6.1. Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Erityisiä suunnitelmia ei ole laadittu. Ohessa on kaavaehdotuksen tärkeimmät merkinnät esitettynä ilmakuvalla.

23 Kuva 18 Kaavaehdotus ortokuvalla 6.2. Toteuttaminen ja ajoitus Maanomistajat vastaavat kaavan toteuttamisesta. Iin Energia Oy toteuttaa sähköhuollon maanomistajan tilausten mukaisesti. Tiet hoidetaan ja pidetään kunnossa loma-asukkaiden toimesta. Lomarakennustonttien osalta rakentamistarpeita on alueella todennäköisesti välittömästi. Alue on ominaisuuksiltaan hyvin lomarakentamiseen soveltuvaa, luonnoltaan ja maisemiltaan kaunista aluetta Oulun kaupunkiseudun lähellä Toteutuksen seuranta Kunnan ja valtion eri viranomaiset seuraavat lupakäsittelyn yhteydessä ja muutoin alueen rakennuskannan yhtenäisyyttä, luonnon kestokykyä, vesistön laadun muutoksia, liikennettä jne ja tekevät niiden perusteella johtopäätöksiä ja päätöksiä kaavan toteuttamisesta. Kuusamossa, , DI (maanmittaus, YKS 124) Kimmo Mustonen

24 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 139 Ii Täyttämispvm Kaavan nimi RAASAKAN RANTA-ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 5,2568 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] 5,2568 Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] 0,50 Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset 2 Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset 2 Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 5, , ,01 5, A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 0,2540 4,8 0,2540 R yhteensä 1, , ,03 1, L yhteensä 0, ,3 0,6491 E yhteensä S yhteensä M yhteensä 3, ,1 3,1055 W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä Rakennussuojelu Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-]

25 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 5, , ,01 5, A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 0,2540 4,8 0,2540 VL 0, ,0 0,2540 R yhteensä 1, , ,03 1, RA 1, , ,03 1, L yhteensä 0, ,3 0,6491 LT 0, ,0 0,6491 E yhteensä S yhteensä M yhteensä 3, ,1 3,1055 MU 3, ,0 3,1055 W yhteensä

26 SUUNNITELMAN NIMI JA SUUNNITTELUALUE Iin kunta (139) Pohjois-Iin kylä (403) Raasakan ranta-asemakaavan laajennus MARION 8:115, Om. Martti Järvelä VILLA EPSILON 8:120, Om. Rauli Järvelä PAJARI 8:84, Om. Martti Järvelä RAASAKAN-YLÄALLAS 125:2, Om. PVO-Vesivoima Oy POHJOIS-IIN VOIMA 33:0, Om. PVO-Vesivoima Oy SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET Kaavoitustyön tarkoituksena on laatia alueelle tavanomaiseen lomarakentamiseen tarkoitettu kaava aiemman kaavan laajennuksena. Pohjakarttana käytetään erikseen laadittua pohjakarttaa. Alueen sijainti ja alustava kaavaalueen rajaus on esitetty oheisilla kartoilla.

27 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT, TEHDYT SELVITYKSET JA AIEMMAT SUUNNITELMAT Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja päätös on vahvistettu Korkeimmassa Hallinto-oikeudessa pienillä muutoksilla Länsiosa alueesta on kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti tärkeää aluetta. Alueen pohjoispuolella on Viheryhteystarve merkintä. Ote maakuntakaavakartasta on ohessa. Maakuntakaavan uudistaminen on käynnissä. Maakuntavaltuusto hyväksyi 1. vaihemaakuntakaavan Siinä ei ole esitetty muutoksia lähialueille. Alue kuuluu myös osittain Iin keskustaajaman osayleiskaavan laajennuksen eli Asemakylän osayleiskaavaan Ote siitä on ohessa.

28 Raasakan ranta-asemakaava on hyväksytty Iin kunnanvaltuustossa ja vahvistettu Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskuksessa päätöksellä 1195L Ote kaavan länsiosasta on ohessa. Aiempi kaava tällä kohtaa on tilojen 8:84, 8:115 ja 8:120 eteläpuolella oleva kapea kaista, joka on MU aluetta. VAIKUTUSALUE Kaavan välitön vaikutusalue on varsinainen kaava-alue. Välillisiä vaikutuksia on lähialueiden maanomistajille, asukkaille, lomanviettäjille, kelkka-, ulkoilu- ja retkeilyreittien käyttäjille, vesistöissä liikkuville jne. OSALLISET - maanomistajat ja asukkaat kaava-alueen ja lähialueiden maanomistajat lähialueiden asukkaat ja loma-asukkaat matkailijat, kalastajat, veneilijät, hiihtäjät, moottorikelkkailijat jne - kunnan hallintokunnat maankäyttö

29 rakennusvalvonta ympäristötoimi virkistystoimi elinkeinotoimi - yhdyskuntatekniikka Iin Energia Oyj Iin kunta - viranomaiset Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaan museo Museovirasto - iiläiset seurat ja yhdistykset TIEDOTTAMINEN Muutoksen vireilletulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedotetaan kirjeillä lähialueiden maanomistajille, kunnan ilmoituslehdissä julkaistavalla kuulutuksella ja informaatiolla muille osallisille. Aineisto pidetään koko prosessin ajan esillä kaavoittajan kotisivuilla Samalla kaavan valmisteluaineisto ja alustava luonnos pidetään nähtävillä. Pyydetään tarvittavat lausunnot. Kaavaehdotuksesta tiedotetaan samalla tavalla. OSALLISTUMINEN Osallistuminen hoidetaan neuvotteluilla, keskusteluilla ja lausuntopyynnöillä kaavoittajan ja osallisten kanssa. Kaavoittajan yhteystiedot toimitetaan kaikille osallisille eri vaiheissa ja kehotetaan olemaan yhteydessä. Yleisötilaisuuksia ei kaavan tavanomaisuuden ja suppean koon vuoksi pidetä, ellei tilaisuuksia muutoin ole alueella. VIRANOMAISYHTEISTYÖ Osallistuminen hoidetaan viranomaisneuvotteluilla, keskusteluilla ja lausuntopyynnöillä kaavoittajan ja viranomaisten kanssa. SELVITETTÄVÄT VAIKUTUKSET - vaikutukset rakennettuun ympäristöön - palveluihin - virkistykseen ja matkailuun, reitistöihin - liikenteeseen - tekniseen huoltoon - vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön - maisemaan - luonnonoloihin (kasvillisuus, eläimistö, luontotyypit) - luonnon monimuotoisuuteen - vesistöihin - maa- ja metsätalouteen - vaikutukset talouteen - valtion ja kunnan talouteen - yksityistaloudellisiin kustannuksiin - vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen - liikenneturvallisuuteen - ihmisten elinoloihin, mm. liikennemelu - ympäristön puhtauteen - vaikutukset eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä - vaikutukset sosiaalisiin oloihin - vaikutukset kulttuuriin ja muinaismuistoihin - muut merkittävät vaikutukset VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN MENETELMÄT Kaavan laatija suorittaa olemassa olevien tietojen keräyksen ja vaikutusten arvioinnin. Niitä tarkastellaan työn kuluessa maanomistajien, kaavoittajan, kunnan ja viranomaisten välisissä palavereissa. Työssä käytetään tarvittaes-

30 sa asiantuntija-apua erityisesti luonnonoloihin, rakennettuun ympäristöön ja muinaismuistoihin kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa ja mahdollisesti muilla osasektoreilla. Alueen pienuuden ja rakentamisen vähäisyyden vuoksi käytetään osayleiskaavan selvityksiä, joita on täydennetty erillisellä inventoinnilla. VAIHTOEHDOT Merkittäviä eri vaihtoehtoja ei tulla laatimaan vaan maanomistajien rakennussuunnitelmien ja käytyjen neuvottelujen perusteella lähdetään etenemään kohti esille tuotavaa kaavaluonnosta. Korttelit ja rakennuspaikat sijoitetaan siten, että luonnon merkittävimmät ominaispiirteet ja maisema-arvot säästyvät. KAAVOITUKSEN KULKU, AIKATAULU JA PÄÄTÖKSENTEKO Hankkeen vireilletulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedotetaan lähialueen maanomistajille kirjeillä, kuulutuksella, Internet -tiedottamisella ja informaatiolla muille osallisille. Alustavat luonnokset pidetään nähtävillä. Pyydetään tarvittavat lausunnot ja järjestetään viranomaisneuvottelu. Suunnitelmia tarkennetaan saadun palautteen perusteella Viranomaisneuvottelu Luontoselvityksen tarkennus, maastokäynnit, pohjakartan maastomittaukset 07 / 2014 Kaavaehdotus, asiakirjojen viimeistely, havainnollistamisen parantaminen ja mahdolliset erillisselvitykset / 2014 Kaavaehdotus nähtävillä maankäyttö- ja rakennuslain 65 mukaisesti / 2014 Kaavan hyväksyminen kunnanvaltuustossa 12 / / 2015 Suunnitelmia ja asiakirjoja tarkennetaan jatkuvasti työn kuluessa. Neuvotteluista ja osallistumisesta pidetään pöytäkirjaa. Tärkeimmät asiat dokumentoidaan kaavaselostuksessa. Kaava-aineisto on koko työn ajan nähtävillä kaavoittajan kotisivuilla, jota kautta kommentteja ja palautetta voi antaa myös virallisten nähtävilläolojen ulkopuolella. YHTEYSTIEDOT KAAVOITTAJA: Kimmo Mustonen KimmoKaava DI (maanmittaus, YKS 124) Kitkantie 34 F KUUSAMO kimmo.mustonen@kimmokaava.fi KUNTA: Antti Rissanen Iin kunta Aluearkkitehti Jokisuuntie 2, PL II antti.rissanen@ii.fi PALAUTE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMASTA Mielipiteet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi esittää kunnan virkamiehille tai kaavoittajalle. Maankäyttö- ja rakennuslain 64 :n mukaan osallisella on ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville mahdollisuus esittää elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. Jos suunnitelma on ilmeisesti puutteellinen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on viivytyksettä järjestettävä kunnan kanssa neuvottelu suunnitelman täydennystarpeiden selvittämiseksi. Neuvotteluun on kutsuttava esityksen tehnyt osallinen ja tarpeen mukaan ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaan asia liittyy. Kuusamossa, , DI (maanmittaus, YKS 124) Kimmo Mustonen

31 ALUKSI Jäljempänä oleva teksti on hieman lyhennetty ja osittain täydennetty otsikossa esitetyn osayleiskaavan selostuksesta. Muokkauksen on tehnyt Raasakan ranta-asemakaavan laajennusta varten Kimmo Mustonen. Tarkoituksena on esittää lähinnä ranta-asemakaava-alueen luonto-, maisema-, muinaismuisto- yms. tietoja sekä muuta taustaa suunnittelulle.

32 2 NYKYTILANNE 2.4 Kyläkuva 2.9 Vapaa-aika ja virkistys 2.10 Luontoselvitykset Suunnittelualueen kyläkuva koostuu yksittäisistä rakennuksista tai rakennusryhmistä, joiden välissä on metsä- ja peltoalueita. Rakennuskanta on suhteellisen yhtenäistä. Puustoa on runsaasti ja puurivejä jonkin verran. Vesinäkymät kantatieltä joelle ovat harvinaisia johtuen jyrkästä rantatörmästä. Saadaksesi näkymän joelle on poikettava kantatieltä sivuteille tai rantatörmän läheisyyteen. Iin kunnan Asemakylän alueen luonto- ja maisemaselvitys on laadittu toimistotyönä olemassa olevan aineiston uudelleen analysointina. Aluetta koskien on laadittu perusteellisia selvityksiä 1990 luvulla liittyen toisaalta Vt 4:n tielinjausten ympäristövaikutusten arviointiin Iin kohdalla (väli Räinänperä- Pohjois- Ii; Tielaitos, Oulun tiepiiri 1995) sekä toisaalta alueen pohjavesi- ja maa-ainesvarojen inventointiin (Natura Borealis t:mi 1999). Tietojen ja olosuhteiden tarkistamiseksi selvitysalueella on tehty maastokäynnit ja Selvityksessä on käytetty apuna myös alueelta otettuja ilmakuvia. Luonto- ja maisemaselvitys on laadittu FCG Planeko Oy:ssä. Selvityksen ovat laatineet FL Hannu Kemiläinen ja FM Saara-Kaisa Kannisto. Yleistä Asemakylän maisemakuvaa hallitsee Iijoki pitkine näkymineen. Rantojen maasto on pienipiirteistä, korkokuva koostuu pääosin moreenikumpareista ja karkeista rantavyöhykkeelle ja suistoon syntyneistä kerrostumista. Asemakylän seutu on melko hyvää rakennusmaata. Kyläkuvaa hallitsevat pihaympäristöt ja peltomaisemat, paikoin vanhat komeat männiköt ja näkymät joelle. Ilmakuva lännestä. Asemakylä jää kuvassa oikealle joenrantaan ja Raasakan kaava-alue on aivan yläreunassa.

33 Kallio- ja maaperä sekä pinnanmuodot Kallioperä Maaperä ja pinnanmuodot Alueen kallioperä on suurmuodoiltaan varsin tasaista ja varsinaisia kallioperän kohoumia alueella ei tavata. Kallio on paljastuneena vain muutamissa paikoissa selvitysalueen itälaidassa, Raasakan juoksutuspadon alapuolisen Iijoen vanhan uoman pohjalla ja rantamilla. Kallioperältään alueen Iijoen pohjoispuolinen osa kuuluu laajaan graniittigneissialueeseen. Alueen kallioperä on vähäravinteista. Iijoen eteläpuolinen alue kuuluu kallioperältään ns. Kiimingin liuskejaksoon. Alueen kivilajina on vallitsevasti kiilleliuske ja kiillegneissi (Simonen 1964, GTK:n kallioperätietokanta-aineisto). Selvitysalueen kallioperää verhoaa lähes kaikkialla mannerjäätikön irrottamasta kiviaineksesta ja lohkareista muodostunut moreenivaippa. Vaikka selvitysalue on topografialtaan tasaista, vaihtelee moreenikerroksen paksuus pienpiirteisesti varsin paljon. Selvitysalueen eteläosassa on kumpumoreeneita, jotka ovat syntyneet paikallaan sulaneesta mannerjäätiköstä. Jäätikön sisältämät maa-ainekset ovat muodostaneet alueelle epäsäännöllisiä moreenikumpuja, joiden pintaosissa esiintyy hyvin lujaksi iskostunutta anturamaata. Anturamaa on syntynyt moreeniin sisältyvän liukoisen raudan saostuessa maaperän rikastumiskerroksiin vajovesien huuhtomana. Selvitysalueen pohjoisosat kuuluvat osittain laajaan drumliiniikenttään, joka on syntynyt Iijoen pohjois- ja eteläpuolisille alueille. Drumliinit ovat pitkänomaisia, ympäröivästä maastosta metriä korkeammalle kohoavia moreenimäkiä, jotka ovat muodostuneet jäätikön liikkeen suuntaisiksi (luodekaakko). Selvitysalue on ollut jääkauden sulamisvaiheessa ja sen jälkeen kokonaan meriveden peittämä. Maan kohotessa meren aallokko, sekä muut rantavoimat (jää ja tuuli) ovat muovanneet voimakkaasti alueen maaperää ja pinnanmuotoja. Esimerkiksi useiden drumliinien yläosat ovat huuhtoutuneita. Selvitysalueen keskiosaan jäätikön halkeamaan on syntynyt itä-länsisuuntainen harjumuodostuma, joka Aaltokankaan kohdalla on levinnyt rantavoimien vaikutuksesta. Harjuun kasautuneet maa-ainekset (pääosin hiekkaa) ovat rannan kohotessa aallokon vaikutuksesta muodostaneet useita peräkkäisiä rantavalleja. Kuivalle maalle jääneiden rantavallien harjat ovat kinostuneet hiekkadyyneiksi tuulen vaikutuksesta. Ranta- ja rantadyynivalleja esiintyy selvitysalueella myös Aaltokankaan eteläpuolella. Jääkauden sulamisvesien sekä myöhemmin jokivesien kuljettamat maa- ainekset ovat kerrostuneet alueen notkelmiin sedimenttimaiksi. Sedimenttimaat jaetaan merikerrostumiin, suistokerrostumiin sekä rantavoimien muovaamiin rantakerrostumiin (esim. ranta- ja dyynivallit). Merikerrostumat ovat syntyneet syvään virtaamattomaan veteen ja ne ovat yleensä löyhiä tai pehmeitä silttejä, paikoin savia. Merikerrostumat esiintyvät yleensä suhteellisen ohuina, mutta tasaisina ja laajoina kerrostumina. Ne peittävät alleen moreenien muodostamat pinnanmuodot. Merikerrostumat ovat usein vielä turvekerrosten peittämiä. Merikerrostumia esiintyy pääasiassa selvitysalueen eteläosan turvekerrostumien alla. Suistokerrostumat ovat syntyneet virtaavan veden vaikutuksesta jokisuistoihin matalaan veteen. Maankokoamisesta ja rantaviivan asteittaisesta siirtymisestä

34 johtuen suistokerrostumia tavataan Iijoen läheisyydessä vanhalla suistoalueella joen molemmin puolin paikoin useiden kilometrien päässä nykyisestä uomasta. Suistokerrostumat koostuvat pääosin löyhistä hienoista hiekoista sekä osin silteistä. Selvitysalueen pohjoisosassa on runsaasti vanhaa, umpeenkasvanutta suistomaata. Suistomaat ovat pääosin vanhoja Iijoen tulvahaaroja, jotka ovat maan kohotessa täyttyneet hienorakeisilla tai humuspitoisilla maa-aineksilla tai turvekerrostumilla. Laajoja suoalueita selvitysalueella on varsin niukasti. Eloperäisiä kerrostumia, pääasiassa saraturpeita, esiintyy vanhoilla suistomailla selvitysalueen pohjoisosissa, sekä alavilla ja tasaisilla moreenialueilla ja merikerrostumien päällä selvitysalueen eteläosassa. Suurin osa suoalueista on ojitettu Maaperää mahdollisesti pilaavat tai pilanneet kohteet Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa on jälkeen noudatettava valtioneuvoston asetusta maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007). Asetuksen mukaan pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen on perustuttava arvioon maaperässä olevien haitallisten aineiden aiheuttamasta vaarasta tai haitasta terveydelle ja ympäristölle. ELY-keskuksen antamien tietojen mukaan suunnittelualueella on yhteensä kuusi PIMA-kohteeksi luokiteltua aluetta (PIMA = pilaantuneet maa-alueet), jotka on esitelty seuraavassa taulukossa. Taulukkoon on merkitty myös ne toimialan osat, jotka mahdollisesti voivat aiheuttaa maaperän pilaantumisriskin. Nämä kohteet ovat: Toimivat kohteet: Neste ja Kallion kotipuutarha Selvittämistä tarvitsevat alueet: Iin huvilaveistämö ja Osuusliike turva Arvioitavat tai puhdistettavat alueet: Ampumarata ja Sorosen kaatopaikka Vesiluonto ja patovaaravahinkoalueet Iijoen vesistöalue Suunnittelualue kuuluu pohjoisosaltaan Iijoen vesistöalueeseen. Selvitysalueen keski- ja eteläosa kuuluu Räinänlahteen laskevan Liesojan vesistöalueeseen. Vedenjakaja sijoittuu Tikkasenharjun eteläosan Isokankaan - Maijanpalon tasalle. Kaava-alueen etelälaita kuuluu myös Räinänlahteen laskevan pienen Saanionojan vesistöalueeseen vedenjakajan sijoittuessa Honkikankaalle. Kaava-alueella ei ole järviä. Muutamia lampia on jäänteinä osoittamassa vanhoja suistouomien paikkoja. Stenbergin lampi sijoittuu Raasakan voimalaitoksen itäpuolelle. Ylirannalla on muutamia lampia Paakkolanojan yhteydessä. Liesojan varrella, Isokankaan kohdalla, on uoman sivulla useita pieniä juolualampia, jotka ovat kuroutuneet eristyksiin joen muuttaessa uomaansa. Iin Metsästysyhdistys ry:n ampumaradan vieressä on maa-ainesten oton seurauksena syntynyt pohjavesilampi. Iijoki on yksi Pohjanmaan suurimmista joista ja on samalla Suomen kuudenneksi suurin jokivesistö. Iijoen valuma-alueen kokonaispinta-ala on km. Joen pääuoman pituus on 340 km ja korkeusero joen latvaosien ja merenpinnan välillä on 250 metriä. Iijoki saa alkunsa Kuusamosta ja se laskee Perämereen. Järvisyys Iijoen vesistöalueella on 5,67 %. ( contentid=238506&lan=fi). Vähäjärvisyydestä johtuen virtaamavaihtelut sekä veden laadun vaihtelut voivat olla suuria Iijoessa. Joen keskivirtaama on ollut vuosien välil-