KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA

Transkriptio

1 Kaupunkisuunlautakunta KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA ESITYSLISTA KOKOUSKUTSU Kokousaika klo 15:30 Kokouspaikka Lautakunnan kokoussali, Puheenjohtaja PL 2100, ()

2 Kaupunkisuunlautakunta Asia Sivu VIRASTOPÄÄLLIKKÖ/KSV 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta 1 2 Ilmoitusasiat 2 3 Pöydälle kokouksesta Helsingin korkean rakentamisen periaatteet (a-asia) 5 YLEISSUUNNITTELUOSASTO 1 Kaupunkisuunlautakunnan lausunto maankäytön ja asumisen toteutusohjelmasta 2012 (MA-ohjelma) (a-asia) 10 ASEMAKAAVAOSASTO 1 Pöydälle kokouksesta Kruunuvuorenranta, rannat, puisto ja palvelukortteli -aluetta koskeva asemakaavaehdotus (nro 12080) (a-asia) 16 2 Pöydälle kokouksesta Kruunuvuorenranta, Haakoninlahti 2 -alueen asemakaavaluonnos (aasia) 35 3 Kaartinkaupungin korttelin 50 tontin 10, tason -1.0 yläpuolella, asemakaavan muutosehdotus (nro 12082) (a-asia) 52 4 Lampan taloa (Pohjoisesplanadi 5) koskeva asemakaavan muutosehdotus (nro 12094) (a-asia) 59 5 Torpparinmäen keskiosan asemakaavan muutosehdotus (nro 12093) (a-asia) 71 6 Herttoniemen keskuksen Megahertsin korttelin asemakaavan muutosehdotus nro (a-asia) 83 7 Kontulan keskus, Lirokujan ja Keinulaudantien alueen asemakaavan muutosehdotus (nro 12088) (a-asia) 98 VIRASTOPÄÄLLIKKÖ/KSV PL 2100, ()

3 Kaupunkisuunlautakunta 4 Kaupunkisuunlautakunnan kokousajoista, viranhaltijapäätösten otto-oikeusharkinnasta sekä lautakunnan päätösten nähtävänäpidosta päättäminen (b-asia) 113 HALLINTO-OSASTO/KSV 1 Kaavoituskatsaus-julkaisun painotyösopimuksen optiovuoden käyttö (b-asia) Asemakaavojen laatimis- ja kuuluttamiskustannusten periminen (basia) 117 YLEISSUUNNITTELUOSASTO 2 Lausunto valtuustoaloitteesta, joka koskee Santahaminan saamista asuinkäyttöön (b-asia) 119 ASEMAKAAVAOSASTO 8 Pöydälle ja kokouksista Tapaninvainion kahden pientalotontin ja lähivirkistysalueen asemakaavan muutosehdotuksesta annetut lausunnot (nro12044) (basia) Pukinmäki, Eskolantie 4 asemakaavan muutosehdotuksesta tehdyt muistutukset, saapunut kirje ja annetut lausunnot (nro 11977) (b-asia) Munkkisaaren rakennuskiellon asettaminen (nro 12096) (b-asia) Poikkeamishakemus (Länsisatama, Suezinkatu 8) (b-asia) Poikkeamishakemus (Länsisatama, Kap Hornin katu 7) (b-asia) 138 LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO 1 Lausunto valtuustoaloitteesta, joka koskee selvityksen tekemistä Länsiväylän kaupunkibulevardiksi muuttamisesta (b-asia) 143 PUHEENJOHTAJA 1 Kaupunkisuunviraston viranhaltijoiden päätösten seuraaminen PL 2100, () 146

4 Kaupunkisuunlautakunta 1 (146) Vp/1 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätösehdotus Kaupunkisuunlautakunta päättänee todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet (varalla ) ja (varalla ) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan. Esittelijä virastopäällikkö Tuomas Rajajärvi PL 2100, ()

5 Kaupunkisuunlautakunta 2 (146) Vp/2 2 Ilmoitusasiat Päätösehdotus Kaupunkisuunlautakunta päättänee merkitä tiedoksi kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen sekä kaupunkisuunja kiinteistötointajohtavan apulaiskaupunginjohtajan päätökset. Esittelijä Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Katajanokan tontin 142/1 asemakaavan muutoksen asemakaavaosaston piirustuksen 12048/ mukaisesti (Kanavaranta 1). ( ) asemakaavaosasto Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Pasilan korttelin osan sekä katu- ja torialueiden ja rautatiealueen asemakaavan sekä korttelin ja osan sekä katu- ja retkeilyalueen (muodostuu uusi kortteli 17056) asemakaavan muutoksen asemakaavaosaston piirustuksen 11561/ mukaisesti. (Kaava-alue rajoittuu Keskuspuistoon, Hakamäentiehen, rantarataan, Ilmalankujaan ja MTV Oy:n alueeseen.) ( ) asemakaavaosasto Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Suurmetsän, Jakomäen kortteleiden 41199, ja sekä katu- ja puistoalueiden asemakaavan muutoksen asemakaavaosaston piirustuksen 11926/ mukaisesti. (Alue sijaitsee Jakomäen keskiosassa osoitteissa Huokotie 1 ja 2). ( ) asemakaavaosasto Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Vartiokylän, Itäkeskuksen tontin 45177/7 ja katualueiden asemakaavan sekä tontin 45177/6 ja katualueiden asemakaavan muutoksen asemakaavaosaston piirustuksen 11980/ mukaisesti. (Alue sijaitsee Itäkeskuksessa, Itäväylän eteläpuolella, lähellä Meripellontien ja Itäväylän liittymää). ( ) asemakaavaosasto Kaupunginvaltuusto PL 2100, ()

6 Kaupunkisuunlautakunta 3 (146) Vp/2 Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Laajasalon, Tahvonlahden kortteleiden sekä puisto- ja katualueiden asemakaavan asemakaavaosaston piirustuksen 12010/ mukaisesti. (Alue sijaitsee Laajasalon öljysataman länsiosassa, Haakoninlahdentien eteläpuolella). Lisäksi kaupunginvaltuusto hyväksyi seuraavan toivomusponnen: Kaupunginvaltuusto kiirehtii Kruunuvuorenrannan ja keskustan välisen raide- ja kevyen liikenteen siltayhteyden suuna ja toteuttamisedellytysten selvittämistä. (Heli Puura) ( ) asemakaavaosasto Kaupunginhallituksen täytäntöönpanopäätös Toivomusponsi kaupunkisuun- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan valmisteltavaksi. ( ) asemakaavaosasto Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus päätti nimetä Juho Romakkaniemen uudeksi edustajakseen kiinteistölautakuntaan ja uudeksi varaedustajakseen sosiaalilautakuntaan Lea Saukkosen uudeksi edustajakseen liikennelaitosliikelaitoksen johtokuntaan ja uudeksi varaedustajakseen eläintarhan johtokuntaan Arto Bryggaren uudeksi edustajakseen Helsingin Energia liikelaitoksen johtokuntaan ja uudeksi varaedustajakseen kaupunkisuunlautakuntaan Risto Kolasen uudeksi edustajakseen kaupunkisuunlautakuntaan ja uudeksi varaedustajakseen Helsingin Energia -liikelaitoksen johtokuntaan. Kaupunginhallitus päätti tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta heti. ( ) kaikki osastot Kaupunkisuun- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja Maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla on kuulutettu kaupunginvaltuuston hyväksymästä Etu-Töölön korttelin 13001/1 ja katualueen (tason -2.0 yläpuolella) sekä kaupunginosan rajan asemakaavan muutoksesta (muodostuu uusi Kampin PL 2100, ()

7 Kaupunkisuunlautakunta Vp/2 kortteli 4013), jolloin kaava on tullut voimaan. ( ) asemakaavaosasto Esittelijä virastopäällikkö Tuomas Rajajärvi Lisätiedot Marja Laulumaa, hallintosihteeri, puhelin: marja.laulumaa(a)hel.fi PL 2100, () 4 (146)

8 Kaupunkisuunlautakunta 5 (146) Vp/3 3 Helsingin korkean rakentamisen periaatteet (a-asia) Pöydälle kokouksesta HEL T Päätösehdotus Kaupunkisuunlautakunta päättänee merkitä tiedoksi raportin Korkea rakentaminen Helsingissä ja hyväksyä seuraavat suositukset otettavaksi huomioon kaavoituksessa. Suositukset: Helsingin kaupungin alue jaetaan vyöhykkeiksi A, B, Ba ja C oheisen kartan osoittamalla tavalla. Vyöhyke A Alueelle ei kaavoiteta uusia merkittävästi nykyisestä korkeusmittakaavasta poikkeavia rakennuksia. Tarkemmat korkeustarkastelut tehdään asemakaavatyön yhteydessä. Vyöhyke B Korkea (yli 16 kerrosta) rakentaminen on mahdollista keskeisillä paikoilla, mikäli - rakentaminen edistää kaupunkirakenteen hahmotettavuutta ja alueen positiivista imagoa rakentaminen ei vaikuta kielteisesti Helsingin merellisen kansallismaiseman muodostamaan näkymään rakentaminen hahmottuu luontevaksi osaksi kaupungin uutta korkean rakentamisen kokonaisuutta tapauskohtainen edellytysten ja vaikutusten arviointi sekä vaihtoehtotarkastelu osoittavat rakentamisen olevan toteuttamiskelpoista ja täyttävän edellä mainitut kriteerit Vyöhyke Ba Ympäristöään korkeampi rakentaminen (max noin 16 krs) on mahdollista tapauskohtaisen edellytysten ja vaikutusten arvioinnin jälkeen, mikäli rakennus on perusteltu osa korttelirakennetta tai aluetta. PL 2100, ()

9 Kaupunkisuunlautakunta Vp/3 PL 2100, () 6 (146)

10 Kaupunkisuunlautakunta 7 (146) Vp/3 Vyöhyke C Alueelle tehdään yleissuunnitelma, jossa osoitetaan korkean rakentamisen (yli 16 kerrosta) toivottavat ja mahdolliset sijoituspaikat esimerkiksi alakeskuksissa, liikenteen solmukohdissa ja kaupungin sisääntulonäkymissä. Suunnitelmassa otetaan huomioon korkeaan rakentamiseen liittyvät toiminnalliset, taloudelliset ja kaupunkikuvalliset näkökohdat. Ennen yleissuunnitelman valmistumista tulee jokaisen nykyisestä korkeusmittakaavasta merkittävästi korkeamman rakennuksen kaavasuunnitelmasta tehdä selvitys rakentamisen taloudellisista, toiminnallisista ja kaupunkikuvallisista edellytyksistä. Voimassa olevien, toteutumattomien korkean rakentamisen asemakaavojen toteuttamiselle ei ole esteitä. Esittelijä Helsinkiin on viime aikoina esitetty useita korkean rakentamisen hankkeita ja suunnitelmia. Hankkeiden yhteisvaikutus on niin suuri, että niitä on välttämätöntä tarkastella laajemmassa yhteydessä. Perinteinen asemakaavaprosessi, joka painottuu lähiympäristötarkasteluun, ei riitä havainnollistamaan hankkeiden yhteisvaikutusta koko kaupungin mittakaavassa. Tästä syystä tarvitaan periaatteet korkean rakentamisen sijoittumisesta ja metodit suunnitelmien tarkasteluun. Tavanomaista korkeampia rakennuksia ovat esittäneet sekä kaupunkisuunnittelijat, yksityiset rakennuttajat ja investorit että päättäjät. Ilmiöllä on kansainvälistä vastaavuutta. Korkea rakentaminen on vilkkaan keskustelun kohteena myös Suomen lähialueilla. Kaupunkisuunvirastossa on selvitetty korkeaa rakentamista Helsingissä. Korkealla rakentamisella tarkoitetaan kaupunkimaisemassa alueen siluettiin tai keskeisiin näkymiin vaikuttavaa, ympäröivän rakennuskannan korkeuksista selkeästi poikkeavaa ja kauas näkyvää rakentamista. Korkean rakentamisen kerrosluku voi käytännössä vaihdella ympäristöstään ja rakennuksen käyttötarkoituksesta riippuen paljonkin. Ydinkeskustan kasvusuunnissa (Keski-Pasilassa, Jätkäsaaressa ja Kalasatamassa) sekä esikaupunkialueilla korkean rakentamisen voidaan katsoa olevan yli 16 kerroksista ja kantakaupungin reunoilla olevilla vaiheistusvyöhykkeillä enintään noin 16 kerroksista rakentamista. 16 kerrosta on valittu korkean rakentamisen raja-arvoksi rakennuksille tällä hetkellä asetettavien teknisten ja turvallisuutta koskevien määräysten vuoksi. PL 2100, ()

11 Kaupunkisuunlautakunta 8 (146) Vp/3 Korkeaa rakentamista on tarkasteltu toiminnallisista, taloudellisista ja kaupunkikuvallista näkökulmista. Työ on tehty hallintokuntien välisenä yhteistyönä. Selvitysraportti on liitteenä. Selvityksessä määritellään korkean rakentamisen periaatteet kantakaupungin osalta ja lähtökohdat muiden alueiden hankkeille. Kaupunkikuvallisen tarkastelun lähtökohtana on Helsingin kantakaupungin nykyinen merellinen imago ja kaupunkikuva, jossa kantakaupungin suhteellisen tasakorkean räystäslinjan yläpuolelle nousevat vain erityisrakennukset, kuten kirkontornit. Merellinen Helsinki on myös yksi ympäristöministeriön määrittelemistä Suomen kansallismaisemista. Korkea rakentaminen on kaikilla suunn ja toteuttamisen tasoilla vaativampaa ja kalliimpaa kuin ns. normaalirakentaminen. Tämän vuoksi siihen sisältyy taloudellisia riskejä, jotka realisoituessaan voivat heijastua kaupunkikuvaan haitallisesti. Toisaalta oikein kohdennettuna ja korkealaatuisesti toteutettuna korkea rakentaminen voi edistää kaupunkirakenteen hahmotettavuutta, rakentaa alueelle positiivista imagoa sekä parantaa mahdollisuuksia hyödyntää urbaanin talouden kasautumisedun tuottamaa lisäarvoa kaupungille. Lähitulevaisuudessa ei näytä olevan laajemmin taloudellisia edellytyksiä rakentaa korkeita rakennuksia muualle kuin sijainniltaan erityisen keskeisille paikoille ja sellaisiin erityiskohteisiin, joissa tornien tuottama rakennusoikeus muodostaa taloudellisen pohjan hankkeiden sisältämille mittaville infrastruktuuriin liittyville investoinneille (Pasila ja Kalasatama). Selvityksen yhteydessä tehtyjen näkymätarkastelujen perusteella ei Helsingin keskustaan ja eteläiseen kantakaupunkiin, erityisesti sen suoraan avomerelle avautuvalle rantavyöhykkeelle, tulisi sijoittaa rakennuskannan nykyisestä korkeusmittakaavasta oleellisesti poikkeavia uusia korkeita rakennuksia, koska ne vaikuttaisivat epäedullisesti Helsingin merelliseen siluettiin ja kilpailisivat huomioarvossa perinteisten merkkirakennusten kanssa. Harkiten sijoitettuna voidaan kaupungin muille alueille rakentaa korkeita rakennuksia, jolloin ne esimerkiksi alakeskuksissa tai liikenteen solmukohdissa lisäävät kaupunkirakenteen hahmotettavuutta tai edistävät alueiden kaupunkikuvallista ominaisluonnetta. Sen sijaan vanhan rakenteen ja 2000-luvun uuden kaupunkirakenteen saumakohdissa, jotka sijaitsevat merkittävien sisääntuloväylien varrella, on mallinnuksissa tehtyjen tarkastelujen perusteella korkealle rakentamiselle soveliaita vyöhykkeitä. Näiden vyöhykkeiden korkeilla rakennuksilla voidaan taitavasti suunniteltuna ilmentää uusien alueiden poikkeavuutta vanhasta kantakaupungista heikentämättä vanhan PL 2100, ()

12 Kaupunkisuunlautakunta 9 (146) Vp/3 kaupunkimaiseman näkymiä ja korostaa uuden vuosituhannen uutta tulkintaa kaupungin olemuksesta. Näiden vyöhykkeiden ja vanhan kantakaupungin väliin jää raja-alueina kapeat vaiheistusvyöhykkeet, jotka kestävät ympäristöään maltillisesti korkeampaa rakentamista, mikäli se on perusteltu osa korttelirakennetta tai muuta alueellista kokonaisuutta. Esittelijä virastopäällikkö Tuomas Rajajärvi Lisätiedot Annukka Lindroos, asemakaava-arkkitehti, puhelin: annukka.lindroos(a)hel.fi Liitteet 1 2 Korkea rakentaminen Helsingissä -raportti Korkean rakentamisen vyöhykekartta Päätöksen jakelu Kaupunginhallitus Kiinteistölautakunta Kaupunginmuseon johtokunta Rakennuslautakunta Talous- ja suunkeskus Yleisten töiden lautakunta PL 2100, ()

13 Kaupunkisuunlautakunta 10 (146) Ykp/1 1 Kaupunkisuunlautakunnan lausunto maankäytön ja asumisen toteutusohjelmasta 2012 (MA-ohjelma) (a-asia) HEL T Päätösehdotus Kaupunkisuunlautakunta päättänee antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon: MA-ohjelman päämäärät MA-ohjelman maankäyttöä koskevana päämääränä on tiivis joukkoliikenneyhteyksiin tukeutuva yhdyskuntarakenne. Asuntorakentamisen edellytykset taataan aktiivisen maa- ja tonttipolitiikan avulla sekä huolehtimalla asuntotuotannon edellyttämän kaavavarannon riittävyydestä. Asuntotuotannolla vastataan kaupungin kasvun tarpeisiin ja tuotannon tavoitetaso pidetään korkeana. Uustuotannossa varmistetaan asuntojen monipuolinen hallinta- ja rahoitusmuotojakauma sekä tarvetta vastaava asuntojen kokojakauma. Asuinalueiden osalta pyritään siihen, että erilaiset kaupunginosat kehittyvät houkuttelevina asuinalueina, ja että niistä muodostuu toiminnallisesti eheä Helsinki. Uusista alueista rakentuu persoonallisia ja asukasrakenteeltaan monipuolisia kaupunginosia. Olemassa olevien alueiden elinvoimaisuutta ja viihtyisyyttä tuetaan täydennysrakentamisella. Asuntokannan kunnosta huolehditaan sekä edistetään energiatehokkuutta asuntorakentamisessa ja olemassa olevassa asuntokannassa. Asuntorakentamista kehitetään tukemalla erilaisten talotyyppien rakentamista, omatoimista rakennuttamista, erilaisten asumiskonseptien toteuttamista sekä parantamalla asuntojen soveltuvuutta elinkaariasumiseen ja edistämällä hissien rakentamista. Päämääränä on turvata eri väestöryhmien mahdollisuudet asua pääkaupungissa. Asumisen suunssa kiinnitetään erityistä huomiota asuntomarkkinoille tulevien nuorten, lapsiperheiden, ikääntyneiden ja erityisryhmiin kuuluvien asukkaiden asumismahdollisuuksiin sekä pienten asuntokuntien määrän kasvuun. Päämäärät oikeansuuntaisia MA -ohjelmassa 2012 esitetyt päämäärät ovat oikeansuuntaisia ja tukevat yleis- ja asemakaavoituksessa käytettyjä maankäytön suunn periaatteita. Ohjelma on jäsennelty numeroituihin päämääriä tukeviin tavoitteisiin. Esitystapa on selkeä ja helpottaa PL 2100, ()

14 Kaupunkisuunlautakunta 11 (146) Ykp/1 kokonaisuuden hahmottamista. Kaupunkisuunlautakunnan lausunnossa otetaan tavoitteiden osalta kantaa ensi sijassa niihin, joihin vaikutetaan maankäyttöratkaisuilla. Muiden osalta kiinnitetään huomiota riskeihin, jotka toteutuessaan saattavat kääntyä ohjelman päämääriä vastaan. On ensiarvoisen tärkeää, että kaupunki pyrkii toimillaan mahdollistamaan asuntotuotannon riittävän tason talouden suhdannevaihteluista riippumatta. Asuntomarkkinoiden toimivuus on aluetalouden perustekijä, joten kysymys on myös kansantaloudellisesti merkittävästä asiasta. Asuntomarkkinoilla on tärkeä rooli työmarkkinoiden toimivuuden kannalta. Toimivat asuntomarkkinat edellyttävät pitkällä tähtäyksellä riittävää rakentamisen volyymiä, jotta hinta ja vuokrataso pysyisivät kohtuullisina eivätkä hinnat Helsingissä enää nousisi keskimäärin enempää kuin valtakunnallisesti. Ohjelmassa pyritään vaikuttamaan useisiin päämääriin, joihin vaikutetaan maankäytön suunn keinoin. Verrattuna aiempiin asunto-ohjelmiin, korostetaan vahvemmin kokonaisvaltaista alueiden kehittämisen näkökulmaa. Taustalla on pyrkimys ehkäistä alueellista eriarvoistumista. Tähän vaikutetaan mm. suunnitelmallisella täydennysrakentamisella, raideliikenneyhteyksiä parantamalla ja kaupungin investointien oikeatahtisella suuntaamisella. Maankäyttöä koskevat tavoitteet Tavoite 1. käsittää maapolitiikalle, tontinluovutukselle asetetut määrälliset vuositavoitteet ja mm. kumppanuuskaavoituksen jatkamisen. Tavoitteet ovat kannatettavia. Kumppanuuskaavoituksen edistämisessä voidaan hyödyntää Kruunuvuorenrannan suunsta saatuja kokemuksia. Tavoitteeksi 2. asetetaan, että valtuustokaudella laaditaan uusi yleiskaava. Tavoitteena on tiivistyvä yhdyskuntarakenne ja elinvoimainen monikeskuksinen kaupunki. Kaupunkisuunvirastossa käynnistetään yleiskaavatyön ohjelmointi ja laatiminen vuonna Yleiskaavan tarvetta perustelevat useat strategiset lähtökohdat, joista asuntorakentamisen edellytysten varmistaminen on yksi tärkeimmistä. Uuden yleiskaavan kautta luodaan asemakaavoituksen toimintaedellytykset nykyisten yleiskaavavarantojen loppuessa. Pääosa Yleiskaava 2002 mukaisesta varannoista on jo otettu asemakaavoituksen piiriin. Yleiskaavan valmistelu kestää useita vuosia ja toteutuneeseen asuntoon kuluu parhaassakin tapauksessa useita vuosia, joten yleiskaavan laadinta on myös asuntopoliittisesta näkökulmasta ajankohtaista. PL 2100, ()

15 Kaupunkisuunlautakunta 12 (146) Ykp/1 Tavoitteen 3. mukaan asemakaavoja laaditaan asuntotuotantoon kem2 vuosittain. Ohjemassa tulisi harkita, onko määrällisten vuositavoitteiden asettaminen oikea keino tavoitteen 4. mukaisten tuotantotavoitteiden (5000 asuntoa vuodessa) edistämiseksi. Olennaisempaa olisi varmistaa tuotantomäärän mahdollistava riittävä asemakaavavaranto pidemmällä aikavälillä ja tasaisesti jakautuneen tuotannon edellytykset. Merkittävä osa kerrosalasta syntyy käytännössä suurista asemakaavakohteista, joiden toteuttamisedellytykset voivat lykkääntyä kaupungin toimista riippumattomista syistä. Tämä vaikuttaa kaavojen käsittelyn edellytyksiin ja päätöksenteon ajoitukseen. Pidemmän aikavälin tavoitteenasettelua korostava ajattelutapa ilmeneekin MA-ohjelman toteutuksen seurannan osalta siten, että tuotannon toteutumista seurataan useamman vuoden keskiarvona. Olisi johdonmukaista, että myös laadittavalle kerrosalalle asetettua tavoitetta väljennettäisiin tai se asetettaisiin niin, ettei sen saavuttaminen olisi yhtä riippuvainen ulkoisista tekijöistä. Ratkaisuna voisi olla muutaman vuoden aikatähtäimellä varmistaa, ettei tavoitteen 5. mukainen luovutuskelpoinen varanto merkittävästi vähenisi. Jatkossa on myös mahdollista, että entistä suurempi osuus tonttikohtaisesta täydennysrakentamisesta mahdollistetaan asemakaavamuutoksia kevyemmin poikkeamismenettelyllä. Näin synnytettävä varsin nopeasti ja pienin kynnyskustannuksin toteuttava asuntorakentamispotentiaali on perusteltua ottaa huomioon kerrosalatavoitteen toteutumisen seurannassa siten, että se rinnastetaan asemakaavoituksella tuotettuun asuntokerrosalaan. Muut tavoitteet Tavoitteen 6. mukaan vuosituotannossa hallinta- ja rahoitusmuototavoitteesta 20 % tai vähintään 1000 asuntoa on valtion tukemaa vuokra-asuntotuotantoa, 20 % asumisoikeus-, opiskelija- ja nuorisoasuntotuotantoa, 20 % hitas- ja osaomistusasuntoa sekä 40 % sääntelemätöntä asuntotuotantoa. Opiskelija- ja nuorisoasunnot eivät aiemmista ohjelmista poiketen kuulisi enää valtion tukemaan vuokraasuntotuotantoon, vaan erilliseen 20 % tavoitteeseen. Toisin kuin muille hallinta- ja rahoitusmuototavoitteille, valtion tukemalle vuokratuotannolle on esitetty tavoite, joka vähintään on saavutettava. Tämä on omiaan lisäämään ns. tavanomaista valtion tukemaa vuokraasuntotuotantoa. Hallinta- ja rahoitusmuotoja koskevaan kokonaistavoitteeseen pyrkiminen voi muodostua ongelmalliseksi talouden matalasuhdanteen aikana, jolloin vapaarahoitteisen tuotanto hidastuu tai pysähtyy ja säännellyn tuotannon toteuttamista tuetaan valtion erityistoimin. PL 2100, ()

16 Kaupunkisuunlautakunta 13 (146) Ykp/1 Riskinä on, että suurten rakentamisalueiden yhtä hyvin kuin täydennysrakentamisalueiden väestörakenne vinoutuu vain säännellyn tuotannon toteutuessa luvun laman aikana rakennetuilla uusilla alueilla on tästä esimerkkejä. Etenkin kaukana keskustasta olevilla alueilla säännellyn tuotannon keskittymisellä on ollut aluevaikutuksia, joita on ollut korjata jälkeenpäin. Segregaation ehkäisyyn tarkoitetut MA-ohjelman kohdat eivät välttämättä tällaisessa tilanteessa riitä varmistamaan tasapainoista kehitystä. Myös kaupungin omalla tuotannolla tulisi voida olla mahdollista tasoittaa suhdanteiden aiheuttamia määrällisiä ja tuotantomuotojen vaihteluita. Tavoite 7. koskee kaupungin omaa asuntotuotantoa hallinta- ja rahoitusmuotojen osalta. Tavoitteena on vuosittain rakentaa 750 valtion tukemaa vuokra-asuntoa (50 % tuotannosta), 600 välimuodon asuntoa (Hitas-, asumisoikeus- ja osaomistusasuntoa), eli 40 % tuotannosta sekä 150 vapaarahoitteista asuntoa vuodessa. Hitas-asuntojen osuutta saattaisi olla perusteltua kasvattaa yli MAohjelmassa esitetyn. Muutos aiempaan MA-ohjelmaan, jossa asumisoikeustuotanto on siirtynyt opiskelija- ja nuorisoasuntojen kanssa saman tavoitekohdan alle, onkin myönteinen Hitas-tuotannon kannalta. Hitas-tuotannon toteuttamisen tulisi olla jatkuvaa ja vakaata. Lisäksi saattaisi olla perusteltua määritellä vähimmäismäärä myös Hitas-asuntojen vuosittaiselle tuotannolle, kuten valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon osalta on tehty. Hitas-omistusasuntotuotanto on helsinkiläinen perinteinen asumismuoto, jolla perheiden ja keskituloisten on ollut mahdollista hankkia asunto keskeisiltä tai muutoin halutuilta paikoilta. Hitas-rakentamisella voi olla merkitystä myös silloin, kun muu omistustuotanto ei suhdannesyistä toteudu. Jos taantuman oloissa sääntelemätöntä tuotantoa ei toteudu, kaupungin tulisi voida korvata vapaarahoitteista omistusasuntotuotantoa Hitastuotannolla. Erityisesti tällä voi olla merkitystä vanhenevien asuinalueiden täydennysrakentamisessa. Tavoitteessa 8. ehdotetaan siirtymistä huoneistotyyppijakaumaan perustuvaan asuntokokojen ohjaukseen. Tällä pyritään toteuttamisen joustavuuden lisäämiseen, ja samalla turvaamaan riittävä perheasuntojen tarjonta Helsingissä. Malliin sisältyy ehdotus, jossa Hitas-omistusasuntotuotannossa painotetaan perheasuntojen osuutta siten, että asuinrakennusoikeudesta toteutetaan keskimäärin 60 70% perheasuntoina. Lähtökohta on kannatettava. Yksinomaan asuntojen keskipinta-alaan perustuvaa ohjausta korvaamaan kehitetyn uuden ohjauskeinon vaikutuksia tulee seurata huolella ja tavoitteita tulisi tarvittaessa myös voida muuttaa. Riskinä voi olla, että tuotanto painottuu jatkossakin lähinnä pieniin perheasuntoihin eikä tilavia perheasuntoja seudullista kysyntää vastaavasti käytännössä PL 2100, ()

17 Kaupunkisuunlautakunta 14 (146) Ykp/1 uudenkaan ohjausmallin pohjalta synny. Pääasiallisen ohjauksen tulisi uudessakin mallissa perustua ensisijassa asemakaavaan. Tavoitteet 9. ja 10 koskevat asuinalueiden saavutettavuutta, elinvoimaisuutta ja täydennysrakentamista. Asuntorakentamisesta 30 % edellytetään toteutuvan täydennysrakentamisalueilla. Ei ole tarkoituksenmukaista, että täydennysrakentamisalueiksi katsottaisiin vain kaupungin toteutusprojektien ulkopuoliset alueet. Esimerkiksi Myllypurossa ja Vuosaaressa projektimaisesta toteutusmuodosta huolimatta rakentaminen on selkeästi olemassa olevan rakenteen täydentämistä. Täydennysrakentamisalueet tulisi määritellä kaupungin hallintokuntien kesken yhteisesti rakentamisen luonteen mukaan, jotta olisi mahdollista luoda yhteinen tavoitteenasettelu sekä kaavoituksen että toteuttamisen osalta. Esimerkiksi alueet, joilla perusinfrastruktuuri on valmiina eikä merkittäviä kynnysinvestointeja ole tarpeen tehdä, tulisi määritellä täydennysrakentamisalueiksi. Määritelmällä on merkitystä myös melumääräysten tulkinnan kannalta. Tavoite 14. käsittää energiatehokkuutta koskevia tavoitteita. Kaupunki edellyttää asuntotonttien osalta A-luokan energiatehokkuusvaatimusten täyttymistä. Erittäin tärkeää on kiinnittää huomiota siihen, ettei synnytetä ratkaisuja, joilla kielteisiä sosiaalisia asumisolosuhteita heikentäviä vaikutuksia (mm. asuntojen valoisuuden väheneminen jne.). Tavoite 15. koskee asumisen pysäköintiratkaisuja, joiden joustavuuden lisääminen on monesta syystä kannatettavaa. Erityisesti tulee kiinnittää huomiota täydennysrakentamisen edellytyksiin ja uusien talo- ja rakennustyyppien suunn mahdollistamiseen. Pysäköinnin uudelleenjärjestely varsinkin täydennysrakentamishankkeiden yhteydessä on haastavaa. Autopaikat vievät merkittävästi tilaa ja niiden toteuttaminen on taloudellisesti vaikea yhtälö. Asemanseutujen ja joukkoliikenteen runkolinjojen varaan täydennysrakentaminen on tärkeä strateginen tavoite Helsingin maankäytössä. Kaupunkisuunvirasto on parhaillaan uudistamassa autopaikkojen laskentaohjeita. Kokonaisuutena ohjelman tavoitteet ovat maankäytön suunn kannalta erittäin haastavia. Toimivien, ohjelman toteuttamista aidosti tukevien seurantamittareiden kehittämiseen tulee siksi kiinnittää erityistä huomiota. Esittelijä Lausuntopyyntö PL 2100, ()

18 Kaupunkisuunlautakunta 15 (146) Ykp/1 Hallintokeskus on pyytänyt kaupunkisuunlautakuntaa antamaan asiasta lausunnon kaupunginhallitukselle mennessä. Esittelijä yleiskaavapäällikkö Rikhard Manninen Lisätiedot Rikhard Manninen, yleiskaavapäällikkö, puhelin: rikhard.manninen(a)hel.fi Marja Piimies, yleiskaava-arkkitehti, puhelin: marja.piimies(a)hel.fi Olavi Veltheim, asemakaavapäällikkö, puhelin: olavi.veltheim(a)hel.fi Riitta Jalkanen, projektipäällikkö, puhelin: riitta.jalkanen(a)hel.fi Liitteet 1 PL 2100, () Maankäytön ja asumisen toteutusohjelma 2012 luonnos

19 Kaupunkisuunlautakunta 16 (146) Akp/1 1 Kruunuvuorenranta, rannat, puisto ja palvelukortteli -aluetta koskeva asemakaavaehdotus (nro 12080) (a-asia) Pöydälle kokouksesta HEL T Ksv 1663_1, karttaruudut J3/P1,R1 Päätösehdotus Kaupunkisuunlautakunta päättänee lähettää päivätyn 49. kaupunginosan (Laajasalo, Tahvonlahti) kortteleita sekä kesämaja-, puisto-, leikkipuisto-, lähivirkistys-, uimaranta-, vesi- ja katualueita koskevan asemakaavaehdotuksen nro kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä. antaa vuorovaikutusraportin mukaiset vastineet esitettyihin mielipiteisiin. Samalla lautakunta päättänee esittää kaupunginhallitukselle, että asemakaavaehdotus asetetaan nähtäville 30 päiväksi maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 :n mukaisesti. Päätösjakelu kaupunginhallitus hallintokeskus, Kaj:n rooteli Tiivistelmä Asemakaava käsittää Kruunuvuorenrannan länsirannan ja itärannan, puistoalueen, joka yhdistää rannat toisiinsa, puistoalueeseen liittyvän palvelukorttelin sekä Pitkäluodon, Varisluodon, Varisluodonkarin ja Katinpaaden. Länsirantaan sijoittuu rannan kävelyalue, jota reunustavat kolmesta neljään kerrosta korkeat townhouse-rakennukset ja pienkerrostalot. Asuinkortteleiden keskellä puiston päätteenä on korkeampi asuin- tai (asunto)hotellirakennus, joka liittyy ranta-aukioon, aallonmurtajaan ja vesibussisatamaan. Ranta-aukion äärelle kallioiselle niemelle sijoittuu merikappeli. Etelässä rantavyöhyke jatkuu puistoalueena, jossa sijaitsee säilytettävä suuri öljysäiliö. PL 2100, ()

20 Kaupunkisuunlautakunta 17 (146) Akp/1 Keskeisen puiston länsiosa on oleskelupuistoa ja itäosa leikkipuistoa. Leikkipuisto liittyy pohjoisessa palvelurakennusten korttelialueeseen, jonne sijoittuu Kruunuvuorenrannan pääkoulu, päiväkoti, leikkipuiston sisätila sekä liikuntahalli. Uimaranta on suunniteltu moreeni- ja hiekkapohjaiseen lahdenpoukamaan, jossa kasvaa komeita kilpikaarnamäntyjä. Uimaranta liittyy idässä Stansvikin kartanoalueeseen ja lännessä rannan puistoalueeseen. Pitkäluodon eteläosa on osoitettu kesämaja-alueeksi ja pohjoisosa lähivirkistysalueeksi, Varisluoto kesämaja-alueeksi ja Varisluodonkari ja Katinpaasi lähivirkistysalueiksi. Alueella on rakennusoikeutta yhteensä k-m2. Asuinkortteleihin sijoittuu k-m2, julkisten lähipalvelurakennusten korttelialueelle k-m2, kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialueelle 500 k-m2, uimarannalle 200 k-m2 ja kesämaja-alueelle 604 k-m2. Alueelle tulee asunnot noin 500 asukkaalle. Esittelijä Alueen sijainti Alue sijaitsee Laajasalon kaupunginosassa Tahvonlahden osa-alueella entisen Laajasalon öljysataman keskiosassa käsittäen myös Stansvikinniemen länsipuolisen lahdenpoukaman sekä Pitkäluodon, Varisluodon, Varisluodonkarin ja Katinpaaden. Lähtökohdat Kaupunkisuunlautakunta on hyväksynyt pääosaa kaava-alueesta koskevan asemakaavaluonnoksen (länsiranta, puisto ja palvelukortteli) jatkosuunn pohjaksi. Kaavoitustilanne Helsingin Yleiskaava 2002:ssa alue on kerrostalovaltaiselle asumiselle ja pientalovaltaiselle asumiselle osoitettua aluetta, jonka keskellä on keskustatoimintojen alue ja kapea virkistysalue länsi- ja itärannan välillä. Asumiselle varattu alue ulottuu Pitkäluodon ja Varisluodon pohjoisosaan. Muutoin ne samoin kuin Varisluodonkari, Katinpaasi ja itäosa alueesta on merkitty virkistysalueiksi. Alueen kautta kulkee Katajanokalta Kruunuvuorenrantaan ja edelleen Yliskylän kautta Hevossalmen suuntaan kulkeva metrolinja. PL 2100, ()

21 Kaupunkisuunlautakunta 18 (146) Akp/1 Kruunuvuorenrannan osayleiskaavassa länsirantaan on merkitty jalankululle varattu alue, palvelujen ja hallinnon alueita sekä pientalovaltaisia asuntoalueita ja palvelujen ja hallinnon alue sekä asuinalue ja puistoalueita. Kerrostalovaltaisten asuinalueiden välissä kulkee puistoalue länsirannalta itärannalle. Puiston koillispuolelle on merkitty julkisten palvelujen ja hallinnon alue. Itäisellä rantavyöhykkeellä on uimaranta-alue ja puistoaluetta. Pitkäluoto, Varisluoto, Varisluodonkari ja Katinpaasi on merkitty virkistysalueiksi. Osayleiskaavan hyväksymispäätöksestä jätettiin 11 valitusta ja hallintooikeuden päätöksestä neljä valitusta. Korkein hallinto-oikeus kumosi hallinto-oikeuden päätöksen kumota osayleiskaava Aarne Aarnion ja Saara Aarnion jakamattoman kuolinpesän osakkaiden kiinteistöille osoitettujen virkistysalueiden ja Kruunuvuorenlammen luonnonsuojelualueen osalta. Muutoin korkeimmalle hallinto-oikeudelle tehdyt valitukset hylättiin. Hallinto-oikeuden päätös kumota Helsingin kaupunginvaltuuston päätös siltä osin kuin se koskee öljysatamaalueen itäosaan ja -puolelle osoitetun Stansvikinnummen asuntoaluetta (A) jäi siten voimaan. Tämä kaava-alue ulottuu vähäisessä määrin Stansvikinnummen alueelle. Alue on asemakaavoittamaton. Maanomistus Alue on kaupungin omistuksessa. Alueen yleiskuvaus Länsiranta ja alueen keskiosa ovat olleet öljysatama-aluetta, jossa on tehty louhintoja ja muokkausta, myös rantoja on muokattu voimakkaasti. Öljysatama-alueella ei ole säilynyt juurikaan luonnonympäristöä. Länsirannalla on säilynyt rantakallioita. Eteläosassa on säilytettävä suuri lastauslaituri ja öljysäiliö. Alueen rakennukset ja rakenteet on muutoin purettu ja alueen maaperä on pääosin puhdistettu. Lähellä itärantaa on Huttuvati, joka on aikoinaan ollut merenlahdelma ja kuroutunut irti merestä lammeksi. Lähellä Huttuvatia on kallioisia niemekkeitä ja luotoja. Stansvikinniemen länsipuoleinen lahdelma on hiekka- ja soraperäistä aluetta ja siellä kasvaa kilpikaarnamäntyjä. Stansvikin kartanoalueeseen liittyen on kesämaja-alue, jonka eteläisin osa kuuluu kaava-alueeseen. Pitkäluodolla ja Varisluodolla toimii Helsingin pelastuslaitoksen henkilökuntayhdistyksen mökkikylä. Katinpaadella on huvila ja sauna. Suojelukohteet PL 2100, ()

22 Kaupunkisuunlautakunta 19 (146) Akp/1 Varisluodolla sijaitseva todennäköisesti Stansvikin kartanoon liittyvä kalastajan asuinrakennus on 1800-luvun lopulta. Rakennukseen liittyy verkkoaittarakennus. Rakennukset ovat kulttuurihistoriallisesti arvokkaita. Öljysataman länsirannalla sijaitsee suuri kauas näkyvä öljysäiliö, joka on merkitty osayleiskaavassa alueen historian kannalta arvokkaaksi rakennukseksi tai rakennelmaksi, joka tulee säilyttää. Varisluodonkari on linnustollisesti arvokas kohde, Helsingin ympäristökeskuksen luokittelussa 2005 se on arvioitu arvoluokkaan III. Huttuvadin silokallio (kallioinen niemi) on geologisesti tai geomorfologisesti arvokas kohde. Se on arvioitu Helsingin ympäristökeskuksen luokittelussa arvoluokkaan 2, kohtalainen arvo. Maaperän rakennettavuus ja puhtaus Alue on lähes kauttaaltaan avokallioaluetta. Rantaviivaa on täytetty louheella. Öljyhuoltoalueilla kallionpäälliset irtomaat on vaihdettu maaperän pilaantuneisuuden kunnostuksen yhteydessä. Varisluodonlahden pohjoispuolisella maa-alueella on kallion päällä pari metriä luonnollisia kitkamaita, hiekkaa ja moreenia. Maaperä ja merenpohja ovat geotekniseltä rakennettavuudeltaan hyviä, paitsi kohdissa, joissa koheesiomaiden päälle on täytetty suunnittelemattomasti louheella, erityisesti laskeutusaltaiden ympäristössä, sekä Haakoninlahden keskivaiheilla. Alueen maaperä on pääosin puhdistettu öljyhuoltotoimintojen lopettamisen yhteydessä. Maaperässä esiintyneitä haitta-aineita olivat etenkin öljyhiilivedyt ja raskasmetallit. Asemakaava-alueella sedimenteissä on todettu ympäristöministeriön ruoppaus- ja läjitysohjeen kriteeritasojen ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia. Haakoninlahden kaikissa tutkimuspisteissä todettiin kriteeritason 2 ylittäviä öljy-, PAH- ja PCB- yhdisteiden pitoisuuksia. Varisluodon lahdelta otetut näytteet olivat huomattavasti puhtaampia. Ympäristöhäiriöt ja kemikaaliturvallisuus Suunalueella on nykyisin Helsingin mittakaavassa hyvin hiljaista. Santahaminassa suoritettavien ammuntojen ja räjäytysten ääni on ajoittain kuultavissa. Äänen voimakkuus riippuu mm. äänilähteestä ja sääolosuhteista. Varisluodonlahden saaret kuuluvat Santahaminan melualueeseen. Ohjearvot alittavaa melua aiheuttavat Malmin lentoasemalta merialueelle suuntautuvat rajavartioston helikopterilennot. PL 2100, ()

23 Kaupunkisuunlautakunta 20 (146) Akp/1 Alue sijaitsee meren äärellä kaukana suurista liikenneväylistä, joten alueen ilmanlaatu on pääkaupunkiseudulla sijaitsevaksi alueeksi hyvä. Öljynhuoltotoiminnan maaperään aiheuttamia haitta-aineita ovat etenkin öljyhiilivedyt ja raskasmetallit. Maaperä kaava-alueella on pääosin kunnostettu. Oy Shell Ab:n polttonestevarasto ja St1 Oy:n Helsingin keskusvarasto ovat nykyisten kemikaalilupien polttonesteiden varastointimäärien perusteella luokiteltu suuronnettomuusvaaraa aiheuttaviksi laitoksiksi. Laitosten ympäristön maankäytön suuna koskevat nk. konsultointivyöhykkeet ovat Shellin alueen varastolle 0,5 km ja St1 varastolle 1,5 km. Asemakaava-alueen etäisyys Shellin Kruunuvuoren polttonestevarastosta on lähimmillään noin 100 metriä ja ST1:n Koirasaaren varastosta lähimmillään noin 250 metriä. Asemakaavan sisältö Tavoitteet Asemakaavan tavoitteena on Kruunuvuorenrannan osayleiskaavan mukaisesti rakentaa länsirannasta korkeatasoinen kaupunkimainen rantavyöhyke, jossa on julkisia alueita sekä asuinkortteleita ja palveluja. Tavoitteena on myös rakentaa alueelle keskeinen oleskeluja leikkipuisto, joka yhdistää länsi- ja itärannan toisiinsa. Puistoon liittyy julkisten palvelurakennusten kortteli. Tavoitteena on ollut sijoittaa kortteli siten, että sen sisältämät julkiset palvelut ovat hyvin saavutettavissa Kruunuvuorenrannan alueelta ja muualta ympäristöstä. Itärannalle on tavoitteena rakentaa korkeatasoinen uimaranta, joka liittyy virkistysalueisiin. Luodot ovat osa virkistysalueita, niillä olevat mökkikylät säilyvät. Asuinrakennusten korttelialueet (A, AK-1) Länsirannassa sijaitsee kaksi kapeaa asuinrakennusten korttelialuetta, jotka koostuvat kahdesta rakennusrivistöstä ja jaksottuvat viideksi pihapiiriksi. Rannanpuoleinen rivistö koostuu townhouse-tyyppisistä rakennuksista, jotka ovat komikerroksisia siten, että ylin kerros on vajaasti rakennettu. Saaristolaivastonkadun varren rivistöt voivat sisältää pientalomaisia ja kerrostalomaisia osia, rakennusten korkeus on kolmesta neljään kerrosta. Jokaiseen asuntoon tulee liittyä asuntokohtainen ulkotila asuntopiha, terassi, viherhuone, lasiveranta tai lasitettu parveke. Rannan townhouse-asuntoihin tulee liittyä vähintään 20 m2:n suuruinen terassi ylimmässä kerroksessa. Alueella pyritään pienimittakaavaiseen ja vaihtelevaan ilmeeseen. Rannanpuoleisessa rivistössä rakennukset on jäsennöitävä yhden asunnon suuruisiin osiin massoittelun, julkisivun jäsentelyn ja/tai PL 2100, ()

24 Kaupunkisuunlautakunta 21 (146) Akp/1 materiaalien suhteen. Autopaikat on sijoitettu pihakannen alla sijaitsevaan pysäköintilaitokseen, johon on ajo Saaristolaivastonkadulta. Suunnitelma perustuu Helsinki townhouse-kilpailun kolmannen palkinnon voittaneeseen työhön Monella (arkkitehtitoimisto AnttinenOiva), jota on kehitetty viitesuunnitelmaksi kaavoituksen yhteydessä. Alueen keskelle sijoittuu asuinkerrostalojen korttelialue, jolle saa sijoittaa myös hotellin (AK-1). Tarkoituksena on rakentaa rantavyöhykkeen keskelle, yhdelle Kruunuvuorenrannan parhaista paikoista sekä toiminnoiltaan että ulkonäöltään erityinen, näyttävä rakennus. Rakennus sijaitsee rinteessä, sen kaksi alinta kerrosta sisältävät liike-, myymälä-, palvelu-, näyttely- tai muita asiakaspalvelutiloja ja ylimmät kerrokset asuntoja tai huoneistohotelli/hotellihuoneita. Rakennuksen ulkonäkö perustuu suureen vinoon kattopintaan, joka laskee seitsemästä kerroksesta kolmeen kerrokseen Saaristolaivastonkadulta Wiirinaukiolle. Pysäköinti on sijoitettu kahteen kerrokseen pihakannen alle ja rakennuksen kellariin. Suunnitelma perustuu Huttunen-Hirvonen-Pakkala arkkitehtien laatimaan viitesuunnitelmaan. Kiinteistöviraston kanssa on alustavasti neuvoteltu tontin luovutustavasta, joka voisi olla esim. viitesuunnitelmaan perustuva sekä rakennuksen toiminnallista konseptia että arkkitehtuuria käsittävä laatukilpailu kiinteän hinnan pohjalta. Tarvittaessa laaditaan kilpailun pohjalta asemakaavan muutos. Julkisten lähipalvelurakennusten korttelialue (YL) Julkisten lähipalvelurakennusten kortteli liittyy pohjoisessa Kruunuvuorenrannan tulevaan kaupalliseen keskustaan ja etelässä keskeiseen puistoon. Kortteliin rakennetaan yhteishankkeena peruskoulun ala- ja yläaste ( k-m2), päiväkoti (1 400 k-m2) ja leikkipuiston sisätila (250 k-m2). Korttelin sijoittuu myös liikuntahalli ( k-m2), joka toimii myös koulun liikuntatilana. Koulun- ja päiväkodin pihojen lisäksi ulkotilat käsittävät 60 x 40 m suuruisen nurmi- tai tekonurmipintaisen kentän. Kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialue (YK) Helsingin seurakuntayhtymän kanssa on neuvoteltu merikappelin rakentamisesta alueelle. Pieni kappeli (500 k-m2) sijoittuu Wiirinaukion ääreen kallioiselle niemelle. Autopaikkojen korttelialue (LPA) Pieni Saaristolaivastonkatuun liittyvä LPA-alue palvelee merikappelia. Puisto, leikkipuisto (VP, VK) PL 2100, ()

25 Kaupunkisuunlautakunta 22 (146) Akp/1 Kruunuvuorenrannan keskeisen puiston Haakoninlahdenpuiston länsiosa suunnitellaan oleskelupuistoksi ja itäosa leikkipuistoksi. Puiston keskeinen alue jää avoimeksi nurmipintaiseksi alueeksi välittämään näköaloja merelle. Leikkipuistossa suuret leikkivälineet ja aktiivileikkipaikat sijoitetaan julkisten lähipalvelurakennusten korttelialueen puoleiseen reunaan. Puiston kohdalla Saaristolaivastonkatu, Haakoninlahdenkatu ja Stansvikin rantakatu kivetään aukiomaisiksi yhteen tasoon. Tällä viestitetään autoilijoille jalankulkijoiden määrän lisääntymisestä. Länsirannan Ilonpuistossa sijaitsee säilytettäväksi merkitty suuri öljysäiliö. Öljysäiliöstä suunnitellaan valotaideteos, joka näkyy keskustaan ja kertoo uudesta asuinalueesta. Vaippaa aukotetaan siten, että sisätilasta muodostuu itse tuulettuva suojattu tila. Sisätilan valaistus on osa valotaideteosta. Sisätilaa voidaan käyttää myös erilaisiin tapahtumiin. Huttuvadinpuisto käsittää rantavyöhykkeen, joka liittyy idässä uimarantaan. Huttuvadinpuistossa sijaitsee komeita säilytettäviä kilpikaarnamäntyjä. Asemakaavamääräyksen mukaan kaikista alueella suoritettavista toimenpiteistä tulee sopia Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen kanssa. Asemakaavan mukaan avokallioalueilla ei saa rakentaa reittejä tai muita maanpengerrystä vaativia toimenpiteitä. Lähivirkistysalue (VL) Pohjoisosa Pitkäluodosta, Katinpaasi, Varisluodonkari ja Stansvikin kartanoalueeseen liittyvä metsäinen alue on merkitty lähivirkistysalueiksi. Virkistysalueella sijaitsee säilytettäviä kilpikaarnamäntyjä. Asemakaavamääräyksen mukaan kaikista alueella suoritettavista toimenpiteistä tulee sopia Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen kanssa. Pitkäluoto yhdistetään mantereeseen kevytrakenteisella kapealla jalankulkusillalla, jonka alituskorkeuden on oltava vähintään 1,5 m niin, että soutuveneet ja kanootit voivat alittaa sen. Lähivirkistysalueita koskee määräys: avokallioalueilla ei saa rakentaa reittejä tai muita maanpengerrystä vaativia toimenpiteitä. Katinpaadessa sijaitsevalle huvilalle ja saunalle sekä Pitkäluodossa sijaitsevalle saunalle on merkitty rakennusalat. Uimaranta-alue (VV) Uimaranta sijoittuu sora- ja hiekkapohjaiseen lahdenpoukamaan. Rantaa on tarkoitus täyttää siten, että varsinainen hiekkaranta sijoittuu pääosin nykyiselle vesialueelle kilpikaarnamäntyalueen meren puolelle. Kilpikaarnamäntyjä kasvavaa aluetta koskee määräys: kaikista alueella PL 2100, ()

26 Kaupunkisuunlautakunta 23 (146) Akp/1 suoritettavista toimenpiteistä tulee sopia Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen kanssa. Uimarannan huolto- ja kioski/kahvilarakennukselle on varattu paikka Stansvikin rantatien vieressä ja rakennusoikeutta 200 k-m2. Asemakaavamääräyksen mukaan alueelle saa lisäksi sijoittaa uimarantaa palvelevia vähäisiä rakennelmia ja ulkoilureittejä. Kesämaja-alue (R-1) Eteläosa Pitkäluodosta sekä Varisluoto on merkitty kesämaja-alueiksi. Pitkäluodossa nykyisin sijaitsevalle neljälletoista majalle ja neljälletoista uudelle majalle sekä Varisluodossa nykyisin sijaitsevalle kuudelle majalle on merkitty rakennusalat ja rakennusoikeus 16 m2, joka sisältää myös varaston, avokuistin ja/tai lasiverannan. Lisäksi Pitkäluodon eteläosassa sallitaan 60 m2:n suuruisen saunan/talousrakennuksen rakentaminen. Varisluodossa sijaitsevat entinen kalastajan mökki ja verkkovaja on merkitty suojeltaviksi rakennuksiksi sr-2-merkinnällä. Vesialue (W) Merialueet on merkitty vesialueiksi. Länsirantaan on merkitty rakennusalat aallonmurtajalle ja säilyvälle laiturille. Aallonmurtajaan liittyen on varaus vesiliikennesatamalle vesibussien satamaa varten. Uimarantaan liittyen on mahdollista rakentaa laitureita ja uimarantatoimintaan liittyviä puulavoja yms. Liikenne Alueen joukkoliikenteen suun perustuu kaupunginvaltuuston päätökseen ( ), jonka mukaan Laajasalon joukkoliikenteen raideratkaisun jatkovalmistelun pohjana on raitiotie- ja siltavaihto. Haakoninlahdenkadulle suunnitellun keskustaan suuntautuvan raitiotien lisäksi aluetta palvelevat Herttoniemen suuntaan kulkevat linja-autot. Linja-autopysäkkejä on suunniteltu Saaristolaivastonkadun pohjoispäähän, Astridinkadulle ja päätepysäkki Stansvikin rantakadun itäpäähän. Koulun vieressä oleva Haakoninlahdenkadun pysäkki on suunniteltu sekä linja-autoille että raitiovaunulle. Kaava-alueen kaikilta tonteilta on raitiovaunu- tai linja-autopysäkille alle 300 metrin matka. Polkupyörille on suunniteltu yksisuuntaiset pyörätiet/-kaistat Saaristolaivastonkadulle, Haakoninlahdenkadulle sekä Astridinkadulle. Haakoninlahdenpuistoon suunniteltu jalankululle ja pyöräilylle tarkoitettu reitti yhdistää toisiinsa rantoja pitkin kulkevat pääulkoilureitit. Puiston pohjoisosassa kulkeva reitti on myös puiston pohjoisreunassa olevan korttelin pelastusreitti. PL 2100, ()

27 Kaupunkisuunlautakunta 24 (146) Akp/1 Kaava-alueella on kaksi paikallista kokoojakatua, Saaristolaivastonkatu ja Haakoninlahdenkatu, jotka yhdistävät alueen Koirasaarentiehen. Lisäksi aluetta reunustavat Varisluodonkatu ja Stansvikin rantakatu, jotka ovat suunniteltu katuluokaltaan alempiarvoisiksi. Liikennemääräksi Kruunuvuorenrannan rakennuttua on arvioitu Saaristolaivastonkadun pohjoispäähän maksimissaan noin ajoneuvoa/vrk ja Haakoninlahdenkadulle koulun kohdalle noin ajoneuvoa/vrk. Muut kadut ovat liikennemääriltään selvästi pienempiä. Asukkaiden pysäköinti on tonteille sijoittuvissa maanalaisissa pysäköintitiloissa. A-kortteleihin tulee rakentaa kaupunkisuunlautakunnan vuonna 2007 hyväksytystä autopaikkamäärien laskentaohjeesta poiketen vähintään 1 ap/105 km2. Poikkeaminen on perusteltu hyvillä joukkoliikenneyhteyksillä sekä keskitetyllä pysäköintiratkaisulla. Myös AK-1-korttelin autopaikkamääräyksissä on poikettu laskentaohjeista. Liiketilojen osalta autopaikkoja tulee rakentaa vähintään 1 ap/100 k-m2. Poikkeaminen on perusteltu hyvillä joukkoliikenneyhteyksillä sekä lähistön kadunvarsipysäköintipaikoilla. Koulun, päiväkodin ja liikuntahallin pysäköinti tapahtuu YL-korttelin eteläosaan sijoittuvalla pysäköintialueella. Vieras- ja asiointipysäköintipaikkoja sijoitetaan katujen varsille. Suojelukohteet Varisluodolla sijaitseva 1800-luvun lopulta peräisin oleva kalastajan asuinrakennus sekä siihen liittyvä verkkoaitarakennus on merkitty suojeltaviksi sr-2-merkinnällä. Öljysataman länsirannalla sijaitseva suuri, kauas näkyvä öljysäiliö on merkitty alueen historian kannalta arvokkaaksi rakennukseksi tai rakennelmaksi, joka tulee säilyttää. Huttuvadin silokallio on merkitty puistoalueeksi merkinnällä; alueen osa, jossa on säilytettäviä geologisia arvoja. Yhdyskuntatekninen huolto ja kuivatus Alueelle rakennetaan normaalit yhdyskuntateknisen huollon verkostot. Jätteiden putkikeräyksestä huolehtiva yhtiö on perustettavana. Pohjarakentaminen ja pilaantuneen maan kunnostaminen Rantaviivaa levitetään vesialueelle Haakoninlahden etelä- ja pohjoispäässä uutta maankäyttöä ja korttelirakennetta varten. Vesibussisataman aallonmurtaja pengerretään Haakoninlahdelle. PL 2100, ()

28 Kaupunkisuunlautakunta 25 (146) Akp/1 Haakoninlahden rannan ja vesialueen käyttötavoista johtuen rannat tuetaan rakenteilla ja pinnoitetaan korkeatasoisesti. Haakoninlahden sedimenttien kohonneet haitta-ainepitoisuudet edellyttävät varautumista syntyvien ruoppausmassojen sijoittamiseen muualle, kuin meriläjitysalueelle. Sedimentin haitta-aineet on otettava huomioon lupaprosesseissa. Varissuonlahden sedimenttien pitoisuudet eivät viittaa merkittävään pilaantuneisuuteen. Uimarantatoiminnan kannalta on tarpeen ottaa sedimentin mahdolliset haitta-aineet huomioon jatkosuun- ja toteutusvaiheessa. Haakoninlahden länsirannan rakennukset voidaan perustaa suoraan vaihdettavan, täytettävän tai louhittavan pohjamaan varaan. Korttelin länsipään rakennukset jouduttaneen perustamaan paaluilla kovaan pohjaan. Helsingin tulvastrategian suunohjeen mukainen alin suositeltava rakentamiskorkeus on Wiirinlaiturin ja Wiirinaukion varrella 3,1 m, Haakoninlahdenlaiturin varrella 2,6 m ja muiden merialueiden äärellä 2,6 m. Em. katualueiden likimääräiset korkeustasot on esitetty kaavassa. Alueen maaperän pilaantuneisuus on kunnostettava käyttötarkoituksen edellyttämään tasoon ennen rakentamista, mitä koskeva määräys on kaavassa. Ympäristöhäiriöt Katujen moottoriajoneuvo- ja raitioliikenne aiheuttaa kaava-alueella jonkin verran melua. Saaristolaivastonkadun ennustetut liikennemäärät ovat ajon./vrk ja Haakoninlahdenkadun ajon./vrk. Rakennusten julkisivuille kohdistuvia päivämelutasoja on arvioitu pohjoismaiseen tieliikennemelun laskentamalliin perustuvilla pistemäisillä laskennoilla. Suurimmat päivän keskiäänitasot ovat Saaristolaivastonkadulla db ja Haakoninlahdenkadun YLtontilla noin 60 db. Haakoninlahdenkadun raitio- ja bussiliikenteen sekä Saaristolaivastonkadun pohjoisosan bussiliikenteen aiheuttamien meluhuippujen johdosta kaavassa on annettu määräyksiä ko. katujen varressa olevien rakennusten rakenteiden ääneneristävyydestä. Lisäksi kaavassa on määräys Saaristolaivastonkadun asuinrakennusten kadun puoleisten oleskeluparvekkeiden lasittamisesta liikennemelua vastaan. Santahaminan melualue ulottuu Varisluotoon ja Pitkäluotoon. Alue soveltuu muutoin erittäin hyvin kesämaja-alueeksi, minkä johdosta sinne on sallittu lisää kesäkäyttöön tarkoitettuja majoja. PL 2100, ()

29 Kaupunkisuunlautakunta 26 (146) Akp/1 Asemakaavoituksen lähtökohtana on öljyhuoltotoimintojen poistuminen Laajasalosta. Koska öljy-yhtiöiden omistamilla alueilla ei toiminta ole vielä kokonaan loppunut, kaavassa on määräys, jonka mukaan rakennuslupia ei saa myöntää ennen kuin polttonesteiden laajamittainen varastointi Laajasalon öljysatamassa on päättynyt. Nimistö Nimistötoimikunnalle päätti kokouksissaan ja esittää alueelle seuraavia nimiä: Varisluodonkatu - Kråkholmsgatan, Stansvikin rantakatu - Stansviks strandgata, Ilonpuisto - Iloparken ja Huttuvadinpuisto - Grötfatsparken. Asemakaavan vaikutukset Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön ja kaupunkikuvaan Kruunuvuorenrannan rakentaminen täydentää Helsingin kaupunkirakennetta. Kruunuvuorenranta on yksi 2010-luvun merkittävimmistä asuntotuotantokohteista Helsingissä. Kruunuvuorenranta tukeutuu joukkoliikenteeseen, kun alue yhdistetään suoran keskustaan joukko- ja kevyen liikenteen silloilla. Kruunuvuorenrannan rakentaminen tukee Laajasalon kehitystä. Kruunuvuorenrannan rakentamisen myötä Kruunuvuorenselän itäisen rannan maisema- ja kaupunkikuva muuttuu. Entisen öljysataman paikalle nousee uusi merellinen kaupunginosa. Alueen luonne muuttuu suljetusta ja tuntemattomasta teollisuusalueesta avoimeksi ja kiinnostavaksi kaupunkiympäristöksi. Vaikutukset luontoon ja maisemaan Siltä osin kuin alue on ollut öljysatama-aluetta maastoa ja rantaviivaa on muokattu täytöin ja leikkauksin. Alkuperäistä maastoa ja kasvillisuutta ei ole juurikaan säilynyt. Paikoin öljysatama-alueella on rantaviivassa näkyviä rantakallioita ja -luotoja. Öljysataman ulkopuolisia alueita länsi- ja itärantaa, Stansvikinniemen länsipuolista lahdenpohjukkaa sekä Pitkäluotoa ja Varisluotoa koskien on tehty luontoselvitykset erillisinä konsulttitöinä (Enviro 2005, 2011). Syksyllä 2011 laadittu luontoselvitys käsittää myös Stansvikinnummen alueen kokonaisuudessaan. Länsirannalla on säilynyt rantakallioita pohjois- ja keskiosassa. Rantakallioiden luontoarvot on inventoitu eikä sieltä ole löytynyt luonnonsuojelulain tai vesilain mukaan suojeltuja luontotyyppejä tai PL 2100, ()