Saatu sanoja teoiksi, tekoja tuloksiksi

Transkriptio

1 Saatu sanoja teoiksi, tekoja tuloksiksi II väliraportti ulkoisesta arvioinnista JAKE Järjestö- ja kansalaistoiminnan kehittämishankkeessa Kuntoutussäätiö

2 Sisällys 1 Johdanto Arviointiaineisto ja arvioinnin toteutus Arvioinnin tulokset Järjestöjen ja julkisen sektorin yhteistyön kehittäminen Järjestöjen välisen yhteistyön kehittäminen Kansalaistoiminnan kehittäminen Hankkeen tavoitteiden toteutumisen yleinen arviointi Kehittämisrakenne ja itsearviointi Kehittämisrakenteen tuki Itsearvioinnin tuki Alustavia kehittämissuosituksia Sidosryhmähaastatteluissa esille tulleita kehittämissuosituksia keskeisiin toimintoihin Ulkoisen arvioinnin alustavia kehittämissuosituksia

3 1 Johdanto Kuntoutussäätiö toteuttaa vuosina Pohjois-Karjalan Kansanterveyden keskuksen, Pohjois- Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksen ja Pohjois-Karjalan Kylien yhteisen JAKE-hankkeen kehittämisrakenteen ohjauksen ja tuen sekä ulkoisen arvioinnin. Käsillä oleva raportti on vuoden 2016 väliraportti JAKEhankkeen ulkoisesta arvioinnista ja kehittämisrakenteen ohjaukseen ja tukeen liittyvästä raatityöskentelystä ja verkostopäivistä. JAKE-hankkeessa kehitetään järjestöjen alueellista toimintatapaa terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. JAKE-hanke koostuu kansanterveysyhdistysten yhteistyötä ja terveysviestintää kehittävästä Terveys- JAKEsta, järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan uusia muotoja kehittävästä Moni-JAKEsta sekä paikallisyhteisöjen roolia hyvinvointitoimijoina edistävästä Kylä-JAKEsta. Kuntoutussäätiö on ohjannut ja tukenut vuosina JAKE-hankkeen kehittämisrakennetta toteuttamalla teemaryhmiä ja niitä seurannutta raatitoimintaa sekä osallistumalla hankkeen verkostopäiviin. Hankkeessa on toteutettu itsearvioinnin tukea järjestämällä hankkeessa itsearviointityöpajoja. Itsearvioinnin tuki järjestetään hankkeen työntekijöille heidän työnsä tueksi. Ulkoisen prosessiarvioinnin pääasiallisena kohteena ovat hankkeen kohderyhmät ja sidosryhmäverkoston edustajat, joilta kootaan näkemyksiä hankkeen toimeenpanon onnistumisesta ja tuloksista. Kehittämisrakenteen ohjaus ja tuki on näitä yhdistävä kokonaisuus, jonka toteuttamiseen saadaan tietoa verkostopäivien ja teematyöryhmien tapaamisten lisäksi itsearvioinnin tuen ja ulkoisen arvioinnin kautta. (ks. kuvio 1). Kuvio 1. Hankkeen itsearvioinnin tuen, ulkoisen arvioinnin sekä kehittämisrakenteen ohjauksen ja tuen kohdentuminen 3

4 Alla olevaan taulukkoon on koottu hankkeen kehittämisrakenteen ohjauksen ja tuen, itsearvioinnin tuen ja ulkoisen prosessiarvioinnin painopistealueet. Vuoden 2016 arviointi kohdentuu erityisesti hankkeen tuloksiin. Taulukko 1. Itsearvioinnin tuen, ulkoisen arvioinnin sekä kehittämisrakenteen ohjauksen ja tuen painopisteet ja tehtävät vuosina VUOSI PAINOPISTEALUE ITSEARVIOINNIN TUKI ULKOINEN ARVIOINTI KEHITTÄMISRAKENTEEN OHJAUS JA TUKI 2014 Haluttujen tulosten ja yhteisen tahtotilan määrittely Määritellään arvioinnissa hyödynnettävät tavoite- ja tulosindikaattorit. Käynnistetään tiedonkeruu ja arvioidaan tavoitteiden asettamisen onnistuneisuutta. Verkoston osallistumiseen liittyvien vastuiden, pelisääntöjen ja hyötyjen määrittäminen Arviointityökalujen määrittely ja hankkeen toimeenpanon tukeminen 2016 Keskeisten tulosten ja hyvien käytäntöjen tunnistaminen ja edelleen kehittäminen Seurannan menetelmien ja välineiden täsmentäminen ja yhdenmukaistaminen hankekumppaneiden kesken. Tulosten hahmottelu, jäsentely ja koostaminen teemakohtaisesti ja hankekokonaisuuden näkökulmasta. Arvioidaan hankkeen käyttämien keinojen toimivuutta ja osuvuutta eli toimeenpanon onnistuneisuutta. Esitetään suosituksia hankkeen toimeenpanon ja tuloksellisuuden kehittämiseksi. Arvioidaan hankkeen tuloksia ja siihen vaikuttavia edistäviä ja hidastavia tekijöitä. Käynnistetään hankkeen juurruttamisen edellytysten arviointi. Hankekumppanuuden tukeminen sekä verkoston erityisosaamisten tunnistaminen ja ohjaaminen hankekokonaisuuden kannalta järkevästi. Hankekumppaneiden vertaisoppimisen tukeminen. Hankekumppaneiden ja niiden sidosryhmien osallistaminen hyvien käytäntöjen tunnistamiseen. Verkoston eri toimijat pystyvät arvioimaan lupaavia käytäntöjä monipuolisesti, useista eri näkökulmista. Verkoston osallistaminen keskeisten tulosten tunnistamiseen on tärkeää, koska tällä tavalla heitä voidaan hyödyntää juurruttamis- ja jalkauttamistyössä. Hankkeen kehittämisrakenteen ohjauksesta ja tuesta ovat vastanneet erikoistutkija-työurien rakentaja Sirpa Mertala ja vanhempi asiantuntija Matti Tuusa. Ulkoisesta arvioinnista ja itsearvioinnin tuesta ovat vastanneet tutkija-arvioitsija Sari Pitkänen sekä vuosina tutkija-työelämän kehittäjä Kimmo Terävä ja vuonna 2014 arviointipäällikkö Henna Harju. 2 Arviointiaineisto ja arvioinnin toteutus JAKE-hankkeen toteuttamista on edistetty itsearvioinnin tuen lisäksi ulkoisen arvioinnin avulla. Ulkoisen arvioinnin havaintoja on tuotu esille hankkeen ohjausryhmälle helmikuussa ja hanketyöntekijöille itsearviointitapaamisen yhteydessä toukokuussa

5 JAKE-hankkeen väliarvioinnissa on käytetty seuraavia aineistoja: 1. Kirjallinen materiaali, johon kuuluivat a) hakemukset ja toimintasuunnitelmat: JAKE-hankesuunnitelma , RAY-hakemus 2016, vuosittaiset toimintasuunnitelmat (2014, 2015, 2016), viestintäsuunnitelma 2014 b) hankkeen tuloksista kertovat dokumentit: tuloksellisuus- ja vaikuttavuusselvitys 2013, JAKEhankkeen osuudet Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry:n toimintakertomusluonnoksesta vuodelta 2015, Kylä-Jaken tehdyt toimet koonti, Terveys-Jaken toimintakertomus 2015, JAKE-toimintaraportti vuosilta , Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunnan JANEn toimintakertomus c) hankkeen tuotoksena/osallistumisen tuloksena syntyneet aineistot: Pohjois-Karjalan järjestökyselyn tulokset 2014 ja 2016, Yhdistys- ja kuntakumppanuus kansanterveysyhdistyksillä Pohjois- Karjalassa 2015, Kylähyvinvointi -Mistä se koostuu ja kuinka sitä on edistetty raportti ja Kunnat & yhdistykset -Avustukset ja yhteistyö Pohjois-Karjalassa Haastattelut: keväällä 2016 toteutetut haastattelut 26 yhteistyötaholle, jotka osallistuvat JAKEhankkeen eri tavoitealueisiin liittyviin keskeisiin toimintamuotoihin. - Hyvinvointihytinät (tavoite 1), 10 henkilöä, Yhdistyshuoltamo (tavoite 2), 10 henkilöä, Kansalaistoiminta/verkostopäivät (tavoite 3), 6 henkilöä. Syyskuussa 2016 toteutetaan JAKE-hankkeen sidosryhmille vastaavanlainen vertailutiedon mahdollistava kysely kuin aiempina vuosina. Johdannon jälkeisessä raportin luvussa 3 on ulkoisen arvioinnin välihavainnot ja luvussa 4 kehittämisrakenteen tuen raportti, joka sisältää lyhyen osion itsearvioinnin tuen toteuttamisesta vuonna Käsillä oleva raportti on tilannekatsausmainen väliraportti, joka ei sisällä johtopäätöksiä ja kehittämisehdotuksia, vaan alustavia suosituksia. 3 Arvioinnin tulokset 3.1 Järjestöjen ja julkisen sektorin yhteistyön kehittäminen JAKE-hankkeen tavoitteena on kehittää järjestöjen ja julkisen sektorin yhteistyötä foorumitoiminnan eli järjestötoiminnan ja kunnan kohtaamisalustan Hyvinvointihytinät-toiminnan avulla. Yhtenä tavoitteena on, että järjestöt ja kunnat tekevät yhteistyötä hyvinvointikertomustyössä. Päämääräksi on asetettu, että tavoitteellisen yhteistyön myötä järjestöt ovat osana kunnan hyvinvointipalveluverkostoa, jossa on järjestölähtöisiä palvelukumppanuuksia. Hankkeessa on pyritty siihen, että kuntien hyvinvointiryhmät nimeävät järjestöyhdyshenkilöt yhteistyön helpottamiseksi. Hyvinvointihytinöiden kautta on haluttu tukea kuntien hyvinvointikoordinaattoreita tekemään järjestelmällistä yhteistyötä yhdistysten kanssa. Toisena tavoitteena on se, että järjestö-kunta yhteistyön kehittäminen on linjattu P-K:n yhdistysohjelman painopisteiden mukaisesti. 5

6 Keväällä 2016 toteutetuissa haastatteluissa kartoitettiin Hyvinvointihytinöihin osallistuneiden näkemyksiä toiminnan onnistuneisuudesta ja kehittämiskohteista. Haastateltavat pitävät hankkeen tavoitteena olevaa kunta-järjestöyhteistyön kehittämistä tärkeänä etenkin käynnissä olevan sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenneuudistuksen vuoksi. Haastattelujen mukaan Hyvinvointihytinöiden toteuttaminen on onnistunut hyvin. Hanke on toiminut hyvän käytännön mukaisesti osallistaessaan Hyvinvointihytinöiden suunnitteluun kuntien johtoryhmiä. Hanke on tehnyt aktiivisesti yhteistyötä kuntien kanssa käsiteltävien teemojen valinnassa ja kunnan toimijoiden kutsumisessa tilaisuuteen. Useimmissa kunnista ei olisi toteutettu vastaavanlaista järjestö-kuntayhteistyötä kehittävää vapaamuotoista temaattista foorumia ilman JAKE-hanketta. Hyvinvointihytinöissä on nostettu esille tärkeitä sote-uudistuksesta kumpuavia ennakoivia aiheita. Hyvinvointihytinöiden levittämisen kannalta pidetään hyvänä sitä, että pilotointi on aloitettu pienistä kunnista. Sen lisäksi, että Hyvinvointihytinöiden toteutus on ollut onnistunutta, hytinät ovat olleet osallistujien mukaan myös tuloksellisia. Hyvinvointihytinöiden avulla on pystytty kartoittamaan kunnan ja järjestöjen yhteistyön muotoja sekä vahvistamaan kunnan ja järjestöjen välistä yhteistyötä. Hyvinvointihytinät ovat tuoneet esille sen, kuinka monessa kunnassa järjestöt ovat tarjonneet ja voivat tarjota jatkossa palveluita esimerkiksi kunnassa järjestettäviin tapahtumiin pientä korvausta vastaan. Järjestöjä on osallistettu aidosti mukaan kunnan kanssa tehtävään yhteistyöhön. Hyvinvointihytinöiden myötä järjestöt ovat saaneet väylän vaikuttamiselle ja näkyvyyden saavuttamiselle, jolloin niiden toiminnan tunnettuus on lisääntynyt. Lisääntynyt vuorovaikutus kunnan ja järjestöjen välillä on näkynyt siinä, että järjestöt ovat ilmoitelleet aiempaa aktiivisemmin toiminnastaan ja tapahtumistaan kunnan käyttämien kanavien, kuten verkkosivuston kautta sekä kunnan maksamien lehti-ilmoitusten välityksellä. Hyvinvointihytinöiden vaikutuksesta järjestöt ovat pohtineet enemmän rooliaan kunnan kanssa tehtävässä yhteistyössä ja päässeet vaikuttamaan mm. kunnan hyvinvointiryhmään kutsumisen kautta. Hyvinvointihytinät ovat vaikuttaneet siihen, että kuntaan on määritetty vapaaehtoistoiminnan ja järjestöyhteistyön vastuuhenkilö. Järjestöyhteistyön vastuuhenkilöiden koetaan auttavan yhteistyön toteuttamista jatkossa. Hyvinvointihytinöiden vaikutuksesta joissakin kunnissa on pohdittu järjestöyhteistyötä perinteistä yleisavustusten jakamista syvemmin ja siirrytty vahvemmin kumppanuusajatteluun järjestöjen kanssa. Hyvinvointihytinöitä kuvataan myllyksi uudelle ajattelutavalle, jossa kuntalaisten osallisuutta halutaan vahvistaa. Haastatteluiden perusteella Hyvinvointihytinöitä on käytetty valtuustostrategian ja talousarvion pohjaksi, jossa järjestöt on nostettu osaksi strategista elinvoimatyötä. Järjestöyhteistyön ohjeen valmistelu ja hyvinvointikertomuksiin liittyvä toiminta ovat antaneet kuntiin konkreettisia työkaluja. Haastateltavat arvioivat hyvinvointihytinöiden olevan muihin kuntiin ja alueille levitettävissä oleva hyvä malli. Myös järjestöjen kanssa tehtävät kumppanuussopimukset 1 ovat käytäntö, jota voitaisiin levittää muihin kuntiin ja alueille. Hyvinvointihytinöiden toteuttamisen onnistumista ovat heikentäneet joidenkin haastateltavien mukaan kuntaraadin järjestövoittoisuus sekä hytinöiden epäselvä suhde Järjestöraadin 2 ja Kuntaraadin 3 toimintaan. Hyvinvointihytinöihin liittyvänä haasteena pidetään sitä, etteivät kuntien edustajat ole ehtineet osallistua niihin riittävästi sote-uudistuksen aiheuttamien kiireiden vuoksi. Myös se, ettei kunta-järjestöyhteistyö ole 1 Kumppanuussopimuksella tuetaan kaupungin tavoitteita ja yhdistyksen omaa toimintaa ja yhteisiä tavoitteita toimintasuunnitelman ja työnjaot sisältävän sopimuksen avulla. Kumppanisopimuksessa sovitaan yhdistyksen kanssa taloudellisesta avustuksesta esimerkiksi tapahtumien järjestämistä tai kuntalaisten virkistystoimintaa vastaan. 2 Järjestöjen välisen yhteistyön vahvistamiseksi tarkoitetut JAKE-hankkeen järjestämät puolipäiväiset tilaisuudet. 3 Kunnan ja järjestöjen välisen yhteistyön vahvistamiseksi tarkoitetut JAKE-hankkeen järjestämät puolipäiväiset tilaisuudet. 6

7 ollut kehittämisen kärkiteema kunnassa, on vaikuttanut osallistujamääriin. Hyvinvointihytinöiden toteuttamista on vaikeuttanut se, ettei kunnassa ole yhteyshenkilöä järjestöyhteistyötä varten. Yksittäiset haastateltavat kokivat, ettei Hyvinvointihytinöissä ole tarkasteltu asioita riittävästi kuntien näkökulmasta, vaan tilaisuudet on koettu vision saneluna. Kunnille on koettu annettavan liikaa vastuuta Järjestöyhteistyön ohjeen tekemisestä, jota pidetään ensisijaisesti hankkeen tehtävänä. Kriittisiä näkemyksiä esitettiin myös siitä, ettei paikallisten järjestöjen osallistumiseen eikä näkemysten kuulemiseen ole panostettu tarpeeksi, jolloin Hyvinvointihytinöihin ei ole saatu kattavasti paikallisia järjestöjä. Joidenkin järjestöjen näkökulmasta Hyvinvointihytinöiden toteutuksen olisi pitänyt olla napakampi ja tavoitteellisempi sekä antaa konkreettisia työkaluja yhdistyksille. Kaikki haastateltavat eivät nähneet Hyvinvointihytinöiden tuoneen lisäarvoa kuntajärjestöyhteistyöhön. Osassa kunnista on tehty tiivistä järjestöyhteistyötä aiemmin. Hyvinvointihytinöiden kaltaisia tapaamisia on järjestetty kuntien ja kylätoimijoiden kanssa vastaavalla tavalla eivätkä hytinät ole tuoneet kunta-järjestöyhteistyössä tunnustelun lisäksi uudenlaisia avauksia verkostoitumiseen. Osa haastateltavista koki, etteivät Hyvinvointihytinät olleet lisänneet heidän odotuksistaan huolimatta paikallisten järjestöjen välistä yhteistyötä. Vaikka enemmistö koki Hyvinvointihytinät vakiinnutettavissa ja levitettävissä olevaksi toimintamalliksi, jotkut totesivat hytinöiden olevan enemmänkin prosessin vaihe kuin pysyvä toimintatapa kunnassa. 3.2 Järjestöjen välisen yhteistyön kehittäminen Hankkeen tavoitteena on, että Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunnan JANEn ja verkostotyön kautta saavutetaan yhtenäisempi ja tiivistä yhteistyötä tekevä järjestöverkosto. JAKE-hanke on asettanut vuodelle 2016 järjestöjen välisen yhteistyön kehittämisen tavoitteeksi, että käynnistyvä Yhdistyshuoltamo tukee paikallista yhdistystoimintaa syksystä 2016 alkaen. Lisäksi päämääränä on, että järjestötiedon tukemiseksi tuotetaan yhdistystoimintaa tukevia oppaita ja kehitetään verkkosivuja. Arviointia varten toteutetuissa haastatteluissa selvitettiin Yhdistyshuoltamon kehittämiseen osallistuneiden näkemyksiä toiminnan onnistumisesta ja kehittämiskohteista. Haastatteluiden perusteella Yhdistyshuoltamon kehittäminen on ollut tärkeä tavoite. Yhdistyshuoltamoa pidetään tarpeellisena etenkin pienemmille ja haja-ajatusalueella toimiville järjestöille. Haastattelujen perusteella Yhdistyshuoltamon kehittämistyö on edennyt, vaikkakin osallistujien odotuksia hitaammin. Yhdistyshuoltamon toteuttamismallista on käyty koko suunnittelun ajan keskustelua. Valittua linjausta kehittää Yhdistyshuoltamoa verkkopalveluna pidetään hyvänä, sillä sähköinen Yhdistyshuoltamo voi auttaa alueen syrjäseutujen toimijoita. Verkkopalvelua pidetään myös ylläpitoa ajatellen rahoituksellisesti realistisempana vaihtoehtona kuin toimipistettä. Yhdistyshuoltamon yhteys Jelli-järjestötietopalveluun koetaan hyväksi lähtökohdaksi, sillä Jellin tunnettuus on kasvanut. Jatkossa Jellin tunnettuus vaikuttaisi myönteisesti myös Yhdistyshuoltamon tunnettuuden lisääntymiseen. Yhdistyshuoltamon ja Jellin toiminnan eroavuudet arvioidaan selkeiksi, sillä Jelli on materiaalipaketteja sisältävä sivusto ja Yhdistyshuoltamo konkreettisemmin tukea tarjoava palvelu. Lisäksi verkkopalvelumuotoista Yhdistyshuoltamoa voitaisiin levittää valtakunnalliseksi yhdistysasioita kokoavaksi palveluksi. Haastateltavat kokevat Yhdistyshuoltamon kehittämisen olevan tuloksellista. Kehittämistyöhön osallistuneiden välillä yhteistyö on lisääntynyt valmistelun aikana. Yhdistyshuoltamon arvioidaan tuovan käynnisty- 7

8 essään lisäarvoa sen myötä, että sen avulla voidaan kehittää järjestöjen työntekijöiden osaamista sekä vapaaehtoisessa että ammatillisessa järjestötoiminnassa. Yhdistyshuoltamo voi myös tukea järjestön käytännön toimintaa, kuten talous- ja hallintoasioiden selvittämistä. Lisäksi Yhdistyshuoltamoa voidaan hyödyntää järjestöjen omassa kehittämistyössä. Yhdistyshuoltamon arvioidaan olevan levitettävissä oleva palvelu, jolla voidaan tukea Pohjois-Karjalan alueen lisäksi muualla Itä-Suomessa järjestöjen elinvoimaisuutta, myös syrjäseuduilla. Haastatteluissa nostettiin esille Kylätietoalusta-palvelu 4, jota pidetään JAKE-hankkeen merkittävänä tuloksena ja hyvänä vertailukohtana Yhdistyshuoltamosta odotettaville vaikutuksille. Yhdistyshuoltamon kehittämisessä on nähty onnistumisten lisäksi haasteita. Yhdistyshuoltamon edelleen kehittämisestä ei ole tiedotettu riittävästi entisten teematyöryhmien jäsenille. Tietoa olisi haluttu enemmän myös Järjestöraadin käynnistymisestä. Yhdistyshuoltamon kehittämisessä olisi voitu tehdä enemmän yhteistyötä paikallisten verkostojen kanssa suunnittelun alkuvaiheessa sekä saada etenkin isommat paikalliset organisaatiot mukaan tuottamaan sisältöä. Yhdistyshuoltamon kehittämistyöhön on sisältänyt paljon kokouksia, mutta joidenkin osallistujien mukaan hankkeelta on puuttunut rohkeutta linjausten tekemiseen eikä vastuutusta ole tehty riittävän varhaisessa vaiheessa osallistujille. Hanke on koonnut Yhdistyshuoltamoa varten palvelupaketteja. Jotkin palvelupakettien laadintaa suunnitelleet kokivat, että tieto omasta hyödystä ja avun vastavuoroisuudesta olisi motivoinut aktiivisempaan sisällöntuottamiseen. Lisäksi palvelupakettien tuottaminen on koettu haasteelliseksi palveluiden räätälöimisen tarpeen takia. Yhdistyshuoltamon toimivuutta ja tuloksellisuutta on hämärtänyt osalla järjestöistä se, ettei palvelun hyödyllisyys ole kirkastunut kaikille toimijoille. Jotta Yhdistyshuoltamon lisäarvo tulisi esille, osa haastateltavista toivoi hankkeen antavan paremman kokonaiskäsityksen palvelusta. Yhdistyshuoltamon yhteyttä Humakin Järjestöjalostamoon pidetään epäselvänä samoin kuten yhteyttä Jelli-järjestötietopalvelun tarjoamiin järjestöjen tukipalveluihin samoin kuten eri palveluista käytettävää samankaltaista termistöä. Osa haastateltavista arvioi, että Jelli-palvelun uudistaminen on osaltaan hidastanut Yhdistyshuoltamon kehittämistyötä. Haastateltavia pyydettiin arvioimaan Yhdistyshuoltamon vakiintumis- ja levittämisnäkyjä. Keväällä 2016 tehtyjen haastatteluiden perusteella paikalliset toimijat uskovat, että Yhdistyshuoltamosta voidaan saada valmiiksi perusmalli. Haasteena pidetään kuitenkin sitä, ehditäänkö hankkeen aikana saada rahoitusratkaisut ja rakenteellinen suunnitelma valmiiksi. Suunnitelman laatiminen edellyttäisi tiivistä järjestöjen välistä yhteistyötä, jonka puuttumista pidetään haasteena Yhdistyshuoltamon vakiintumisen kannalta. 3.3 Kansalaistoiminnan kehittäminen JAKE-hanke asetti vuodelle 2016 kolmanneksi päätavoitteeksi kansalaistoiminnan kehittämisen. Hankkeen tavoitteena on, että kansalaisten osallistumista ja toimintaa ympäröivässä yhteiskunnassa tuetaan ja aktivoidaan myös järjestöjen ulkopuolella, suoraan osallistujina ja osallistujiksi. Hankkeessa on tavoitteena itäsuomalaisten parempi ja laajempi osallisuus. Tavoitteen saavuttamiseksi on pyritty määrittämään vuoden 2016 aikana JAKEn yhteinen kärki kansalaistoiminnan kehittämiselle ja tekemään vuoden aikana kansalaistoiminnan kehittämistä kukin teema omasta näkökulmastaan. 4 Kylätieto Pohjois-Karjala on verkkopalvelu, joka sisältää tietoa seudun kylistä sekä kylätoiminnan tukemiseen tarkoitetuista keinoista 8

9 Keväällä 2016 toteutetuissa arviointihaastatteluissa selvitettiin kansalaistoiminnan kehittämisen onnistumista hankkeen keskeisen toimintamuodon eli verkostopäivien kautta. Haastatteluissa keskityttiin verkostopäiviin sen vuoksi, etteivät kansalaistoiminnan kehittämiseen liittyvät muut toiminnot olleet vielä käynnistyneet alkuvuodesta. Haastateltavat olivat tyytyväisiä verkostopäiviin. Verkostopäivissä on ollut hyvää niiden koulutuksellinen osuus sekä viestinnällisyys, jolla on saatu nostettua esille järjestöjä ja niiden toiminnan profiloitumista. Verkostopäivien koulutusosuudet ovat tarjonneet tietoa ja tukea järjestöjen toiminnalle. Pienille järjestöille on tuonut osallistumisesta lisäarvoa se, että ne ovat saaneet näkemyksiään esille verkostopäivien yhteisen pohdinnan aikana. Verkostopäivät ovat olleet hyödyllisiä niihin osallistujille, sillä ne ovat vahvistaneet järjestöjen välistä yhteistyötä, lisänneet verkostoitumista ja osaamista sekä tarjonneet mahdollisuuden päästä vaikuttamaan paikalliseen toimintaan. Haastatteluissa kiitettiin verkostopäivien lisäksi erityisesti vuoden 2015 vapaaehtoistoiminnan teemaryhmää ja sen hyödyllisyyttä järjestöjen toiminnalle. Verkostopäiville annettiin myös hieman kriittisempää palautetta. Vaikka verkostopäivät ovat olleet sisällöltään hyviä, haastatteluissa toivottiin niihin enemmän aikaa vapaamuotoiselle verkostoitumiselle. Hankkeen järjestämistä seminaareista ja työpajoista arvioitiin olevan enemmän hyötyä uusille toimijoille. Sen sijaan osa pidemmän aikaa kansalaistoimintaa kehittäneistä koki verkostopäivien tuoneen vähemmän lisäarvoa heille. Palautteen perusteella verkostopäivissä on käsitelty asioita liian yleisellä tasolla eikä uusia vertaiskehittämisen mahdollistavia esimerkkejä ole tuotu riittävästi esille. Verkostopäiviin olisi toivottu enemmän osallistujia ja prosessimaisuutta, jotta osallistujat olisivat paremmin sitoutuneet verkostopäivissä esitetyn toiminnan kehittämiseen. Osa haastateltavista koki, että verkostopäivät ovat hankkeen aikana toteutettavaa toimintaa, jota on vaikea tai ei ole tarpeen vakiinnuttaa. Keskeisenä haasteena kansalaistoiminnan kehittämiselle koettiin se, että kansalaistoiminnan teema ei näkynyt hankkeessa eikä sen tekemien tavoitteiden ja toiminnan rajaus ollut tullut selvästi esille. Kansalaistoiminnan käsite on laaja, joten hankkeen toivottiin esittävän oman painopisteensä sen kehittämiselle. Kansalaistoiminnan kehittämiseen liittyen haastatteluissa nostettiin esille monikulttuurisuus, joka ei ole näkynyt hankkeessa läpileikkaavasti eikä sen myötä tukenut alueen monikulttuurisuutta edistäviä järjestöjä riittävästi. 3.4 Hankkeen tavoitteiden toteutumisen yleinen arviointi JAKE-hankkeen toimintasuunnitelmat sisältävät toimenpiteet, tulokset, indikaattorit ja tekijät. Hankkeessa on laadittu osahankekohtaisia koosteita sekä vuosien toimintaraportti, joissa tulee esille hankkeen määrällisiä ja laadullisia tuloksia. Muun arviointiaineiston tavoin myös kirjallisen aineiston perusteella JAKE-hankkeessa on tapahtunut kehittymistä vuosien aikana tavoitteiden täsmentymisessä ja tulosten saavuttamisessa. Myönteistä on se, että hankkeessa on pystytty luomaan hankeosiot yhdistäviä tavoitteita ja toimintaa, joiden myötä yhteinen tekeminen on vahvistunut. Hankkeen tuotokset kuten kävijämäärät ja materiaalin määrälliset tiedot kertovat tavoitteellisesta toiminnasta ja onnistumisesta asetetuissa tavoitteissa. Joidenkin tuloksista kertovien indikaattoreiden kohdalla oleva maininta vaikeasti selvittämisestä kertoo, etteivät kaikki mittarit ole olleet onnistuneita. Taulukko 2: JAKE-hankkeen tilaisuuksien ja osallistujien määrät Vuosi 2014 Vuosi 2015 Tilaisuudet Tilaisuuteen osallistuneiden organisaatioiden lukumäärä

10 Toimintaan osallistuneiden henkilöiden lukumäärä Vuoden 2016 väliarvioinnin aikana on ennakoitavissa, että hanke onnistuu avaintulosten tuotteistamisessa ja sen myötä levittämisessä. JAKE-hankkeen jokainen osahanke on edennyt tavoitteidensa mukaisesti. Hankkeen tuotokset ja tulokset voi jakaa suuntaa-antavasti seuraaviin ryhmiin: - Paikallisten toimijoiden tarpeita ja näkemyksiä kartoittava toiminta: kylähaastattelut, yhdistyskumppanuutta, kuntayhteistyötä ja Semppi-terveyspisteitä koskeva kyselytutkimus - Edellytysten luonti järjestötoiminnan ja verkostoitumisen kehittymiselle: erilaiset tiedottavat ja kouluttavat tilaisuudet (mm. viestintäkoulutus), Maahanmuuttajien mahdollisuuksien tapahtuma, työpajojen pitäminen maahanmuuttajien äänen esille saamiseksi kunnallisten ohjelmien valmistelussa, nopean reagoinnin tilaisuudet turvapaikanhakijoiden kohtaamiseksi, vapaaehtoistoiminnan infot ja vapaaehtoisten päivän tapahtuma, Semppi-kampanja - Tiedon välittymistä ja osaamisen kehittymistä tukeva verkostotoiminta: osallistuminen JANE- ja MOVE-verkostoihin, Viestintärinki, hankkeen myötä käynnistynyt ja vakiintunut Valikko-verkoston alueellinen vapaaehtoistoiminnan vakituinen ryhmä, JAKE-hankkeen verkostopäivät, Kunta- ja Järjestöraadit - Tuotokset ja niiden levittäminen: oppaat kuten viestintäopas, sisäiseen turvallisuuteen liittyvien turvallisuussuunnitelmien päivittäminen, yhteistyössä muiden järjestöjen kanssa Miun yhistys ohjelman suunnittelu, toteuttaminen ja jalkauttaminen, sisäisen turvallisuuden ohjelman toteuttaminen - Hankkeen kärkituotokset ja niiden vakiintuminen: palkitut Semppi-terveyspisteet, Kylätietoalusta, Yhdistyshuoltamo, Hyvinvointihytinät Hankkeen aiemmassa väliarvioinnissa (2015) tuli keskeisenä kehittämiskohteena esille sidosryhmien tarve saada lisää tietoa toiminnasta ja sen tuloksista. Hanke on vastannut tähän sidosryhmien toiveeseen kertomalla konkreettisesti tuotoksistaan ja tuloksistaan selkeästi visualisoimalla niitä sekä tekemällä lyhyitä selkeitä infoja mm. Yhdistyshuoltamosta. Se, että JAKE-hankkeessa on pystytty kiteyttämään tavoitealueet ja - toiminta yhdeksi kuvioksi kertoo siitä, että hankkeessa on osattu mallintaa avaintuloksia. Kärkitulosten mallintaminen luo hyviä edellytyksiä sille, että hankkeen tuloksia voidaan vakiinnuttaa alueella ja levittää Itä- Suomen alueelle. (ks. kuviot 1-2) Näiden tuotosten näkökulmasta JAKE-hanke on toiminut tavoitteidensa mukaisesti toimijana, joka on vahvistanut alueellista ja paikallista järjestö- ja kansalaistoimintaa sekä vahvistanut paikallisyhteisöjä sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Hanke on edistänyt järjestötoiminnan vahvistumista ja kehittänyt abstraktin alueellisen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen toimintamallin sijasta konkreettisia vakiinnutettavissa olevia toimintakäytäntöjä. JAKE-hankkeen onnistumiseen on osaltaan vaikuttanut se, että hanke on hyödyntänyt saamaansa arviointitietoa ja muuttanut aktiivisesti toimintaansa paremmin paikallisia järjestö- ja kuntatoimijoiden tarpeita ja toiveita vastaavaksi. Vuonna 2016 JAKE-hanke on toiminut myös Itä-Suomen alueella Etelä- ja Pohjois-Savossa. Tavoitteena on ollut jakaa kunta-järjestöyhteistyön tekemisen tapaa Itä-Suomessa, tukea järjestöyhteistyön tiivistämistä Etelä- ja Pohjois-Savossa, kehittää verkostotoimintaa sekä kehittää terveysviestintää. Väliarvioinnin toteuttamishetkellä arvioinnin käytössä ei ollut Itä-Suomen alueen yhteistyötahojen näkemyksiä. 10

11 4 Kehittämisrakenne ja itsearviointi JAKE-hanke teki vuonna 2016 muutoksia kehittämisrakenteeseen. Neljä teematyöryhmää korvattiin kahdella raatityöskentelyllä ja toteutettiin kolme kertaa neljän sijasta. JAKE-verkostopäivien määrä säilyi kahdessa. 11

12 4.1 Kehittämisrakenteen tuki Arviointia JAKE-hankkeen raatien työskentelystä vuonna 2016 Vuosina JAKE-hankkeen keskeisenä kehittämisrakenteena toimivat neljä teemaryhmää: terveys-, vapaaehtoistoiminta-, kylähyvinvointi- ja monikulttuurisuus-työryhmät. Kuntoutussäätiön työntekijäpari on toiminut koko prosessin ajan teemaryhmien työskentelyn tukena, niiden tavoitteiden ja toimenpiteiden jäsentäjinä ja työskentelyn sparraajina. Teemaryhmien työskentely oli jäsentynyttä, tavoitteellista ja tuloksellista. Kaikkien ryhmien yhteisenä innovaationa käynnistyi Yhdistyshuoltamo-hankkeen kehittämistyö, ja vapaaehtoistoiminnan ryhmän työskentelyn pohjalta käynnistyi uusi aktiivinen eri järjestöjen vapaaehtoistoimijoiden yhteistyörakenne Pohjois-Karjalaan. Vuoden 2016 alusta aiempien teemaryhmien sijaan JAKE-hankkeen kehittämisrakenteessa on jatkanut kaksi kehittämisryhmää, kunta- ja järjestöraadit. Uusi kehittämisrakenne nousi vahvasti aiempien neljän teemaryhmän ideoinnin ja työskentelyn kautta, ja se tukee myös Jake-hankkeen vuodelle 2016 asetettua kolmea päätavoitetta ja toiminnan painopistettä: (1) järjestöjen ja julkisen sektorin yhteistyön kehittäminen, (2) järjestöjen välisen yhteistyön kehittäminen, (3) kansalaistoiminnan kehittäminen. Siirtyminen kahden teemaryhmän kehittämisrakenteeseen oli perusteltua myös siksi, että kolme kertaa vuodessa kokoontuvat neljä teemaryhmää oli varsin iso panostus JAKE-hankkeessa, ja edellytti myös ryhmiin osallistuvilta toimijoilta paljon aikaa ja työpanosta. Raatityöskentelyssä on edetty pitkälti samalla työotteella kuin aiemmissa teemaryhmissä. Raadit ovat asiantuntijaryhmiä, eivät päättäviä ryhmiä. Raatien kokoontumisissa arvioidaan työskentelyn edistymistä, konkreettinen työ tehdään siinä välissä. Raatien keskeinen lisäarvo on saada yhteisen pöydän ääreen eri toimijoita ja näkemyksiä eri tulokulmista. Kuntoutussäätiön edustajien rooli raatityöskentelyssä on muuttunut toimeenpanijoista palautteen antajiksi ja kehittämiskumppaneiksi. Säätiön roolina on toimia raadeissa aktiivisina kuuntelijoina ja yhteisen työskentelyn jämäköittäjinä sekä välitehtävien määrittäjänä. Jakehankkeen työntekijöillä on sparrauksen ja tuen tavoitteiden mukaisesti aiempaa enemmän vastuuta raatien kokoontumisten suunnittelusta, sisällöstä ja toteutuksesta. Kuntaraati on kerännyt kokoontumisiinsa kerrallaan yli kaksikymmentä osallistujaa sekä kunta- että järjestöpuolelta. Tämä osoittaa sen, että tällainen yhteistyöfoorumi koetaan tärkeäksi keskinäisen vuoropuhelun kannalta. Raatityöskentely koetaan merkittäväksi myös siltä kannalta, että sen kautta voidaan viedä konkreettisesti asioita eteenpäin. Raati keskittyy järjestöjen ja kuntien välisen yhteistyön kehittämiseen, ja sen kärkihankkeena on Hyvinvointihytinät. Tämän lisäksi kuntaraadissa on käsitelty alustuksin ja keskusteluin monipuolisesti uusi kunta -viitekehystä eli sitä, millainen kuntien rooli ja toiminta on sote-uudistuksen jälkeen, ja miten järjestöjen ja kuntien yhteistyö rakentuu muuttuneessa tilanteessa. Hyvinvointihytinät ja niiden kehittäminen ja ulottaminen kaikkiin Pohjois-Karjalan kuntiin on ollut keskeisenä teemana raadin 12

13 kokoontumisissa. Lisäksi on käsitelty kuntien järjestöyhteistyön ohjetta 5, Jelli-järjestötietopalvelun uudistustyötä sekä laajemminkin kuntien ja yhdistysten välisen viestinnän tehostamista. Kuntaraadin esityksissä ja keskusteluissa on ollut myönteinen ja konkreettinen tulokulma ja asenne huolimatta monista meneillään olevista muutoksista. Raadin työskentelystä huokuu kiinnostus yhteisten asioiden edistämiseen haasteellisilla kumppanuuden rajapinnoilla. Raatityöskentelyssä on ollut myös halua ravistella omia perinteisiä ajattelu- ja toimintatapoja, sekä kuulla toimijoita, vahvistaa kansalaisyhteiskuntaa osallistumalla ja osallistamalla. Järjestöraati keskittyy järjestöjen välisen yhteistyön ja Yhdistyshuoltamo-toimintamallin kehittämiseen. Myös sen kokoontumisissa on ollut kerrallaan parisenkymmentä osallistujaa. Yhdistyshuoltamo-hankkeen suunnittelu ja sen konkreettinen eteenpäin vieminen on ollut raadin keskeisimpänä työnä. Alustusten ja ryhmätöiden avulla on suunniteltu huoltamoverkostoa, sen palvelujen paketointia, viestintää sekä koulutuksia ja mentorointia. Raadissa on käsitelty alustuksin ja keskusteluin myös Miun yhistys -ohjelmaa, yhdistysten yhteistyötä vapaaehtoistoiminnassa sekä Yhdistysagentti-toimintamallia. Järjestöraadin kokoontumiset ovat olleet osallistavia ja keskustelevia ja ilmapiiriltään rentoja. Niissä on käsitelty ja edistetty hyvin konkreettisia yhdistyshuoltamoon liittyviä asioita. Työskentelystä huokuu vahva tekemisen meininki. Aiemmissa teemaryhmissä luotiin tälle hankkeelle hyvä pohja ja yhteinen ymmärrys, ja nyt raatityöskentely vie hanketta konkreettisesti eteenpäin. Huoltamotyöskentely on Jake-hankkeen ydintoimintaa, mutta raatiin on myös tuotu Jaken ulkopuolelta muitakin yhdistysyhteistyön kehittämisen aihioita, kuten esimerkiksi Yhdistysagentti-hankkeen ideointityöpaja. 4.2 Itsearvioinnin tuki Hankkeen itsearvioinnin tueksi on järjestetty sparrauspajoja, joilla on pyritty tukemaan kehittämisrakennetta eli raatien toimintaa ja verkostopäivien suunnittelua sekä tukemaan hankkeen toimeenpanoa. Väliraporttiin mennessä on vuonna 2016 järjestetty kaksi sparrauspajaa, jotka on toteutettu helmikuussa ja toukokuussa Kolmas sparrauspaja järjestetään syyskuussa 2016 vuoden viimeisen raatitapaamisen jälkeen. Sparrauspajat on järjestetty teematyöryhmät korvanneiden Järjestö- ja Kuntaraadin toteuttamisen jälkeisenä päivänä. Sparrauspajan aluksi on käyty läpi raatien toteuttamisen onnistuneisuutta Skypepalaverin avulla. Helmikuisen sparrauspajan erityisenä tavoitteena oli täsmentää hankekokonaisuuden tavoitteiden mukaisia työnjakoja raatityöskentelyssä sekä tukea järjestö-järjestö -yhteistyön kehittymistä. Työpajassa käytiin läpi järjestöjen väliseen yhteistyöhön liittyviä Hyvinvointihytinät-ryhmiä, järjestöraatia, verkostopäiviä, muuta JAKEN yhteistä toimintaa ja JAKEN hankeosioiden toimintaan liittyviä tavoitteita, vastuuhenkilöitä, työskentelytapaa sekä aikatauluja ja seurantaa. Vuoden 2015 arvioinnin yksi viesti liittyi hankkeen tulosten näkyväksi tekemiseen. Helmikuussa sovittiin prosessikuvauksen laatimisesta hankkeen tavoitteista, toiminnoista ja tuloksista. Hanke laati kevään aikana arvioinnin väliraportissa esitetyn ja keskusteluun nostetun kuvalli- 5 Järjestöyhteistyön ohjeessa tuodaan kootusti esille kunnan alueen järjestöille tarjoaman tuen ja yhteistoiminnan periaatteet. Järjestöyhteistyön ohjeessa esitetään järjestöjä koskevat sisällöt, jotka ovat kunnan strategioissa ja talousarviopäätöksissä. Tavoitteena on, että järjestöyhteistyön ohje päivitetään vuosittain talousarviopäätösten ja hallintokuntien tekemien linjausten mukaisesti. 13

14 sen mallin hankkeen kärkituloksista. Samoin hanke ideoi ja toteutti ehdotuksen mukaisesti kansalaistoiminnan kehittämiseen liittyvän verkostopäivän, Vapaapäivän 6, joka toteutettiin kesällä Toukokuussa esitettiin sparrauspäivän aikana arvioinnin välituloksia keväällä 2016 toteutettujen haastatteluaineistojen pohjalta. Tuloksia käytiin läpi Hyvinvointihytinöiden, Yhdistyshuoltamon sekä verkostopäivien toteuttamisen vahvuuksien ja haasteiden sekä sidosryhmien esittämien kehittämisehdotusten näkökulmasta. Sparrauksen erityisteemana oli kansalaistoiminnan kehittäminen, jota käsiteltiin järjestöyhteistyön tavoin tavoitteiden, vastuuhenkilöiden, työskentelytavan sekä aikataulun ja seurannan konkretisoinnilla. Lisäksi toteutettiin itsearviointi, joka toteutettiin tavoitealueittain sekä vuoden 2015 seittimallin mukaisesti. Tavoitealueiden mukaisessa itsearvioinnissa käytiin läpi järjestöjen ja julkisen sektorin, järjestöjen välisen yhteistyön ja kansalaistoiminnan tavoitteita, toimijoita, työskentelytapaa sekä seurantaa. Seittimallin itsearvioinnissa hanketyöntekijät pohtivat tammikuun 2015 tavoin asteikolla 1-5 suoriutumistaan ja onnistumistaan verkostotehtävässä, henkilöstön/osallistujien motivaatiota ja kuormittuneisuutta, hankkeen ja sen osa-alueiden johtamista sekä ryhmän tai työyhteisön toimivuutta. Seittimallin mukaisen itsearvioinnin perusteella hankkeessa on tapahtunut muutosta kaikissa ulottuvuuksissa ja etenkin verkostotyön kehittymisessä (keskiarvo tammikuussa ,9 ja toukokuussa ,1 sekä johtamisessa keskiarvo tammikuussa ,8 ja toukokuussa ,5) Itsearvioinnin perusteella hankkeen toiminnassa työnjako on kehittynyt ja hanke on edennyt hyvin tavoitteidensa ja suunnitellun aikataulun mukaisesti. On myönteistä, että verkostomaiseen toimintatapaan perustuvan JAKE-hankkeen henkilöstö kokee verkostotyön kehittyneen toteuttamisaikana. Hanke on jatkanut vahvaan itsearvioinnin hyödyntämiseen perustuvaa toimintatapaa, mikä luo hyviä edellytyksiä hankkeen tulosten vakiintumiselle ja leviämiselle. Syyskuun sparrauksessa pohditaan hankkeen avaintuloksia sekä käydään läpi järjestö-kunta -yhteistyötä. Mahdollisesti marraskuun verkostopäivän yhteydessä toteutettavassa viimeisessä sparrauspajassa käydään läpi arvioinnin suosituksia sekä tuetaan hankkeen tulosten vakiinnuttamista ja levittämistä. 5 Alustavia kehittämissuosituksia 5.1 Sidosryhmähaastatteluissa esille tulleita kehittämissuosituksia keskeisiin toimintoihin Tähän lukuun on koostettu keväällä 2016 sidosryhmähaastatteluissa esille tuotuja kehittämissuosituksia. Järjestöjen ja julkisen sektorin yhteistyön kehittäminen Hyvinvointihytinät JAKE-hankkeen sidosryhmät toivovat Hyvinvointihytinöille jatkuvuutta, sillä hytinät ovat hyvä keino edistää kunta-järjestöyhteistyötä käytännön tasolla sekä vahvistaa paikallisen tiedon ja osaamisen kehittymistä. Hyvinvointihytinät ovat kunnissa tarvittava foorumi järjestöjen kanssa käytävää vuoropuhelua ja tiedonvälitystä varten. Haastattelujen perusteella Hyvinvointihytinöiden tavoitteita ja toteutusmuotoja on täsmennettävä ja räätälöitävä kuntakohtaisesti. Jokaisessa kunnassa on määritettävä Hyvinvointihytinöiden jatkoa varten tavoite ja toteutusmuoto. Hyvinvointihytinöihin on valittava erityisiä painopistealueita, kuten esimerkiksi 6 Vapaapäivässä tarjottiin yhdistystoimintaan osallistuville ja siitä kiinnostuville ideoita ja työtapoja vapaaehtoistoiminnan, kansalaistoiminnan ja pop up -tapahtumien tekemiseen yhdistyksissä ja niiden ulkopuolella. 14

15 hyvinvointikertomus ja sen vuosikello. Järjestö-kuntayhteistyön teemoja tulisi selventää myös yleisemmin, ja käynnistää temaattisia Hyvinvointihytinöitä. Haastatteluissa korostettiin, kuinka Hyvinvointihytinät tulee nivoa järjestöjen toimintaan vaikuttavaan soteuudistukseen. Hyvinvointihytinöitä tulisi laajentaa järjestöjen lisäksi kuntalaisia ja yrityksiä osallistavaksi vaikuttamiskanavaksi. Jos Hyvinvointihytinöistä tulisi kuntalaiskuulemisen kanava, olisi tarpeen pohtia uutta nimeä foorumille nykyisen terveyspainotteiseksi koetun tilalle. Kehittämisehdotuksena esitettiin paikallisten yritysten osallistamista foorumityöskentelyyn. Haastatteluiden mukaan Hyvinvointifoorumitoimintaa voitaisiin kehittää siten, että hanke osallistuisi enemmän kuntien järjestämiin tilaisuuksiin eikä pyrkisi kutsumaan kuntia itse järjestämiinsä tilaisuuksiin. Kuntien järjestämiin tilaisuuksiin osallistumisella saataisiin paremmin kunnat kuulemaan niille tarkoitettua viestiä. Hyvinvointifoorumeihin osallistujien määrän lisäämiseksi hankkeessa voitaisiin tehdä enemmän kohdennettua markkinointia järjestöille ja kertoa niiden saamista kuntayhteistyön hyödyistä. Hyvinvointihytinöiden arvioitiin olevan välivaihe, jonka jälkeen tulisi pyrkiä sopimukselliseen kumppanuuteen eli konkreettisiin sopimuksiin kunnan ja järjestöjen kesken. Osa kunnista pitää tavoitteena, että kuntien koordinaattorit/kunta ja järjestöt ottavat jatkossa yhdessä vastuuta foorumitoiminnasta. Hyvinvointifoorumeita voitaisiin järjestää jatkossa nykyistä harvemmin, 1-2 kertaa vuodessa. JAKE-hanke voisi toimia mentorina Hyvinvointifoorumitoiminnan juurruttamiseksi. Mentorina hanke tukisi kuntia siirtymävaiheessa niiden ottaessa itse enemmän vastuuta järjestökumppanuudesta ja järjestöissä tehtävän työn tullessa näkyväksi tapaamisten myötä. Kunnissa järjestöyhdyshenkilöt ovat keino edistää Hyvinvointifoorumeiden jatkuvuutta. Järjestöjen välisen yhteistyön kehittäminen Yhdistyshuoltamo Yhdistyshuoltamolle toivotaan jatkuvuutta hankeajan jälkeen, sillä sen sisällöt vastaavat paikallisten toimijoiden tarpeisiin. Yhdistyshuoltamon sisällöissä voisi olla järjestöjen tarjoamien tukipalveluiden esittelyä sivustolla, jotta eri yhdistysten kehittämispalvelut saadaan paremmin muiden yhdistysten tietoon Yhdistyshuoltamon kautta. Yhdistyshuoltamosta halutaan helposti hakusanoilla löytyvää yhdistystoiminnan tueksi tarkoitettua tietoa. Toimivia hakusanoja voisivat olla esimerkiksi vapaaehtoisjohtamisessa tukeminen, yhdistystoiminnan kehittäminen, työhyvinvointi yhdistyksissä sekä vertaisuus ja jaettu asiantuntijuus. Yhdistyshuoltamon rakentamisessa voidaan hyödyntää jo käytössä olevia toimintamalleja kuten kokous- ja tapahtumien toteuttamisesta kertovia tietoa. Yhdistyshuoltamoon toivotaan tukipalveluksi vuorovaikutteista chatia, jolloin verkkopalvelu ei olisi vain aineistojen varastointipaikka. Yhdistyshuoltamon kautta voidaan toteuttaa järjestöjen kehittämistyötä tukevaa ideointia ja välittää tietoa sitä tukevista keinoista, kuten kehittämishankkeiden rahoituksesta ja hankerahoituksesta erillisistä muista tavoista kehittää järjestötoimintaa. Haastatteluiden perusteella Yhdistyshuoltamon vakiinnuttamiseksi tarvitaan laajaa sopimuksiin perustuvaa vastuuta ylläpidosta. Yhdistyshuoltamon toiminnan jatkuvuuden kannalta pidetään haasteellisimpana rahoitusmallin luomista. Rahoitusmallin luomiseksi Yhdistyshuoltamoon tarvitaan haastatteluiden mukaan ylläpitäjäksi isompi järjestö, sillä useimmat toimijat eivät voi itse sitoutua rahoitukseen oman järjestötoiminnan avustusperusteisuuden vuoksi. Rahoitusmallin löytämiseksi hankkeelle suositellaan jalkautumista järjestöjen hallituksiin sekä panostamista tulosten kertomiseen rakenteellisten ratkaisujen korostamisen sijasta. Erääksi rahoitusmalliksi on esitetty, että Yhdistyshuoltamoa markkinoitaisiin kunnille, jotka voisivat sitoutua rahoitukseen hyödyt nähdessään. Kuntien Yhdistyshuoltamosta saamia hyötyjä ovat asukkaiden saama hyöty sekä elinkeinoihin, kuten matkailuun liittyvät hyödyt. 15

16 Haastatteluissa esitettiin, että Yhdistyshuoltamon lisäksi hankkeen on huolehdittava myös Kylätietoalustan 7 rahoituksen ja päivitysten jatkuvuudesta. Kylätietoalustaa voitaisiin päivittää jakamalla luotetuille kylätoimijoille hallinnointioikeuksia ja perehdytystä päivitysten tekemiseen. Kansalaistoiminnan kehittäminen Kansalaistoiminta/verkostopäivät (tavoite 3) Haastateltavat toivovat jatkoa JAKE-hankkeen käynnistämille Verkostopäiville ja rahoituksen saamista niiden toteuttamista varten. Verkostopäivät voisivat jatkua esimerkiksi Maakuntaliiton rahoituksella. Verkostopäivien kaltaisia laajoja tapahtumia tarvitsevat etenkin järjestöjen työntekijät ja johtajat, jotka tekevät työtä usein yksin ja kohtaavat samankaltaisia ongelmia. Verkostopäivien kehittämiseksi toivotaan niiden toteuttamista uusissa paikoissa sekä osallistamisen ja pienryhmätyöskentelyn lisäämistä. Haastatteluiden mukaan verkostopäiviä voitaisiin toteuttaa jatkossa maakunnallisten tapaamisten lisäksi seutukunta- ja kuntatasoisina tapahtumina. Hankkeen toivotaan edistävän kansalaistoiminnan kehittämistä etenkin tukemalla järjestöjen toimintaedellytyksiä, jota voitaisiin tehdä esimerkiksi järjestämällä kansalaistoimintaan aktivoivia tilaisuuksia. Haastatteluiden mukaan myös jatkossa tarvitaan koulutusta ja tukea vapaaehtoistyötä tekeville, kuten työnohjausta sekä tukemista ajanhallinnassa ja tukihenkilötoiminnassa. Hankkeen ehdotetaan panostavan kansalaistoiminnan kehittämisessä etenkin pieniin ja tavallisesti järjestötoiminnan hankkeisiin osallistumattomiin järjestöihin, joilla on tarvetta tiedotuksen ja ohjauksen kehittämiselle. 5.2 Ulkoisen arvioinnin alustavia kehittämissuosituksia - Hankkeen on hyödyllistä jatkaa viestintään panostamista sekä tuoda tuloksia esille valitulla visualisoinnilla ja selkeällä esittämistavalla. - Hankkeen tuotosten mallintaminen on tärkeää vuoden loppuun 2016 mennessä. Hankkeen jo mallinnettuja lopputuloksia voitaisiin muokata käyttäjälähtöisiksi käyttämällä vertaisraateja. Käyttäjäraati voisi kokoontua esimerkiksi vuoden viimeisen verkostopäivän yhteydessä järjestettävässä juurrutuspajassa. - Kehitettyjen ja hyviksi havaittujen toimintamallien rahoitusratkaisut ja jatkon vastuutahot olisi oltava selvillä ennen hankekauden päättymistä. Hankkeen onkin tärkeää jatkaa toiminnan vakiinnuttamiseen ja levittämiseen liittyvää työtä. Hankkeen olisi hyödyllistä laatia tuotosten konkreettinen levittämissuunnitelma vuodelle 2017 Pohjois-Karjalaa sekä Itä-Suomea varten. 7 Kylätieto Pohjois-Karjala on verkkopalvelu, joka sisältää tietoa seudun kylistä sekä kylätoiminnan tukemiseen tarkoitetuista keinoista 16