Ajankohtaista YM:stä. Lapin ELY:n MRL-neuvottelupäivät Kemi Matti Vatilo, YM

Transkriptio

1 Ajankohtaista YM:stä Lapin ELY:n MRL-neuvottelupäivät Kemi Matti Vatilo, YM

2 Esityksen sisältö 1. Kaavoituksen ja rakentamisen lupien sujuvoittaminen 2. Kohti maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistusta 3. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden uudistus 4. Digitalisaatio 5. Maakuntauudistus Kuvalähde: Ympäristöhallinnon kuvapankki 2

3 1. Kaavoituksen ja rakentamisen lupien sujuvoittaminen Hallituksen missio: helpottaa, yksinkertaistaa, sallia, edistää markkinoiden toimivuutta Ns. KARALUSU-muutos tuli voimaan toukokuun alussa tänä vuonna. Useita muita muutoksia tehty jo aiemmin tai on parhaillaan vireillä Lisätietoja KARALUSU-muutoksen soveltamisesta: FI/Maankaytto_ja_rakentaminen/Lainsaadanto_ja_ohjeet/Maankaytto_ja_rakennuslaki/ Kysymyksia_ja_vastauksia_muutoksista_maankaytto_ja_rakennuslakiin Esittäjän nimi alatunnisteeseen 3

4 Kaupan suuryksiköiden sääntely keveni merkittävästi Vähittäiskaupan suuryksikön kokoraja nostettiin 2 000:sta kerrosneliömetriin. Maakuntakaavassa ei enää tarvitse osoittaa kaupan suuryksiköiden enimmäismitoitusta keskusta-alueilla Kaupan laatua ei tarvitse ottaa huomioon, kun vähittäiskaupan suuryksikkö sijoitetaan keskusta-alueen ulkopuolelle. Keskusta on yhä ensisijainen sijaintipaikka, mutta suuryksikkö voidaan sijoittaa myös muualle, jos palvelujen saavutettavuus varmistetaan päätöksenteossa.

5 Yleiskaavan käyttö monipuolistui Haja-asutusalueiden rakentaminen helpottui: yleiskaavan perusteella voidaan rakentaa ilman erillistä suunnittelutarveratkaisua myös sellaisissa kylissä, joissa on merkittävää rakentamispainetta. Rakennusluvan voi yleiskaavan perusteella saada tällaisilla alueilla myös muulle kuin enintään kaksiasuntoiselle asuinrakennukselle.

6 ELY-keskusten rooli konsultoivaksi Elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskusten tehtävä muutettiin konsultoivaksi. Ne eivät jatkossa enää ohjaa vaan ainoastaan edistävät kunnan alueidenkäytön suunnittelua ja rakennustoimen järjestämistä. ELY-keskusten valvontavaltaa ja valitusoikeutta rajattiin: ne valvovat kuntien alueidenkäyttöä ja rakentamista vain, jos ratkaisulla on valtakunnallisia tai maakunnallisesti merkittäviä vaikutuksia. Purkamisluvissa ELY-keskusten valitusoikeus koskee vain valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittäviä rakennuksia.

7 ELY-keskusten valitusoikeus Yleisen edun valvonta ja puuttumismahdollisuus merkittävissä asioissa toimialaansa kuuluvissa asioissa Valitusoikeuden rajaamiseen liittyen on huomattava, että ELYkeskuksella voi olla valitusoikeus kaavasta, rakennusjärjestyksestä, poikkeamispäätöksestä ja suunnittelutarveratkaisusta myös ELYkeskukselle muissa laeissa säädettyjen tehtävien perusteella. Esimerkiksi ympäristönsuojelulain mukaan ELY-keskuksen tehtävänä on valvoa ympäristönsuojelulain säännösten noudattamista. Tässä roolissaan ELY-keskuksella olisi edelleen valitusoikeus edellä mainituista päätöksistä myös silloin kun kyse ei ole valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittävistä asioista. Esittäjän nimi alatunnisteeseen 7

8 Vapaa-ajan asunnot helpommin pysyvään asumiseen Kunta voi jatkossa osoittaa rakennusjärjestyksessään sellaiset kaavoittamattomat alueet, joilla vapaa-ajanasunto voidaan muuttaa pysyvään asuinkäyttöön ilman, että tarvitaan poikkeamispäätöstä tai suunnittelutarveratkaisua.

9 Nopeampaa täydennysrakentamista, keveämpää kaavamenettelyä Asemakaavan voi muuttaa jatkossa myös vaiheittain. Kaavamuutos voisi koskea esimerkiksi vain käyttötarkoituksen muutosta tai useiden pienialaisten asemakaavojen suunnitteluperiaatteiden yhtenäistämistä tietyssä osakokonaisuudessa. Asemakaavan voi laatia tai sitä voi muuttaa perustellusta syystä yleiskaavan vastaisesti alueilla, joilla yleiskaava on ilmeisen vanhentunut.

10 Maisematyölupa tarvitaan harvemmin Maisematyölupaa ei voi yleiskaavoissa määrätä koskemaan metsän hakkuuta maa- ja metsätalousvaltaisilla alueilla (M-alkuiset kaavamerkinnät). Ranta-asemakaava-alueilla suoraan lakiin perustuva maisematyölupavelvoite poistettiin. Sitä käytetään vain, jos kaavassa niin määrätään.

11 Maatalouden rakentaminen helpottuu Suunnittelutarveratkaisua ei enää tarvita maatilaan kuuluvalle rakennukselle, jota tarvitaan maaja metsätalouden harjoittamisessa. Sellaisia ovat mm. maataloustoiminnassa käytetyt tuotanto- ja varastorakennukset, eläinsuojat, metsätaloudessa käytettävien koneiden konesuojat sekä puiden kuivaukseen ja varastointiin tarvittavat rakennukset.

12 Muita hallitusohjelmaan perustuvia kaavoitusta ja rakentamista sujuvoittavia hankkeita Maakuntakaavojen vahvistamisesta luovuttu Poikkeamistoimivalta siirretty kokonaisuudessaan kunnille Valituslupamenettelyn muuttaminen kattavaksi eduskunnassa Valitusten oikeudenkäyntimaksuja nostettu Yhden luukun palvelujen lakihanke käynnissä Esteettömyysasetuksen tarkistus voimaan tuolloin voimaan myös useita muita rakentamismääräyksiä koskevia asetuksia SM käynnistänyt hankkeen väestönsuojanormien uudistamisesta Hankekaavan ja YVA-menettelyn yhdentäminen eduskunnassa 3D-kiinteistöjä ja 3D-asemakaavaa koskevat lakimuutokset valmisteilla Digitalisaation edistämiseen mittavia panostuksia myös maankäytön ja rakentamisen alueilla

13 2. Kohti maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistusta Esittäjän nimi alatunnisteeseen 13

14 Rakennuslainsäädännön pitkät aallot ja kivuliaat muutosprosessit 1856 Asetus kaupunkien järjestämisen ja rakentamisen perusteista 1931 Asemakaavalaki 1945 Laki rakentamisesta maaseudulla 1959 Rakennuslaki 2000 Maankäyttö- ja rakennuslaki Rakennuslain kokonaisuudistus käynnistyi 1969, jolloin eduskunta edellytti ryhtymistä toimenpiteisiin rakennuslainsäädännön kokonaistarkistuksen aikaansaamiseksi. Kaavoitus- ja rakennusasiain neuvottelukunnan mietintö 1974, jonka pohjalta uudistusesityksiä 1977, 1981 ja 1984 HE rakennuslain muuttamisesta 1994 > raukesi eduskuntavaaleihin Rakennuslakitoimikunta > yksimielinen esitys, joka johti nykyiseen lakiin

15 Miltä tulevaisuus näyttää? Kaupungistuminen jatkuu > kasvun ja keskittymisen hallinta vs. hiipuvien alueiden elinvoiman säilyminen Ympäristötietoisuus vahvistuu > ilmasto&energia veturina, rajoja, mahdollisuuksia ja/vai tukea? resilienssi? Väestörakenne erilaistuu > demograafisen, alueellisen, sosiaalisen ja etnisen eriytymisen haasteet Digitalisaatio arkipäiväistyy, teknologian tiikerinloikat todennäköisiä > MaaS? Tekoaly? Robotisaatio? Kansalaisvaikuttaminen monipuolistuu ja vahvistuu > edustuksellisen demokratian rinnalla entistä enemmän deliberatiivista vaikuttamista ja käyttäjälähtöisyyttä, kansalaisvaikuttamisen keinot kehittyvät ja monipuolistuvat Muutosten aikajänne lyhenee > muutosjouston hallinta entistä tärkeämpää, kuka kantaa viimekätisen vastuun päätösten pitkäaikaisvaikutuksista?

16 Lain sisältöä koskevia uudistuksen ajureita Maankäyttö- ja rakennuslain uudistaminen ajankohtaista, koska Yksittäisiin asioihin liittyvien kehittämistarpeiden vieminen lakiin on toistuvien muutosten myötä yhä vaikeampaa Maakuntauudistus ja alueiden erilaistuminen muuttavat oleellisesti lain toimintaympäristöä. Digitalisaatio tarjoaa uudenlaisia välineitä suunnitteluun ja siihen liittyvään vuorovaikutukseen, jotka on syytä ottaa huomioon myös lainsäädännössä Energia- ja ilmastopolitiikassa maankäytön suunnittelulla ja rakentamisella on merkittävä tehtävä Käyttäjien säädösten sujuvuutta koskevien odotusten sekä kaavoituksen ja rakentamisen yhteiskunnallisten tavoitteiden yhteensovittaminen edellyttää uudenlaisia ratkaisuja

17 Uudistusprosessi tiivistetysti Tavoitteena on, että kuluvan eduskuntavaalikauden loppuun mennessä muodostetaan riittävään tietopohjaan perustuva monipuolinen näkemys uudistuksen periaatteista. Tietopohjaa kartutettaessa alueidenkäytön suunnittelua ja rakentamista selvitetään omina osahankkeinaan, mutta tiiviissä yhteistyössä toistensa kanssa. Uudistuksen eri vaiheissa eri sidosryhmille tarjotaan mahdollisuus osallistua hankkeen valmisteluun monipuolisin vuorovaikutusmenetelmin. Lakivalmisteluvaihe organisoidaan 2018, mahdollisesti parlamentaarisesti ohjattuna (vrt. MRL-prosessi ). Uudistettu lainsäädäntö olisi valmis ensi vuosikymmenen alussa.

18 Alueidenkäytön suunnittelujärjestelmän uudistamista koskeva osahanke Tietopohjan laajentaminen ja alueidenkäytön suuntaviivojen valmistelu Suunnittelujärjestelmän uudistamista palvelevat hankkeet Digitalisaation vaikutukset ja hyödyntäminen (mm. kiradigi, tietomallit) Asiantuntijaselvitys viisi viisasta Osallistuminen ja vuorovaikutus Verkkoaivoriihi helmimaaliskuussa Sidosryhmätilaisuudet Teemakeskustelut ja seminaarit Kansainvälinen yhteistyö Viestintä, some Lakihanke kokonaisuudistukselle Selvitysten ja saatujen näkemysten perusteella hankkeistetaan MRL:n kokonaisuudistus vuoden 2018 aikana liittäen yhteen alueidenkäytön ja rakentamisen osahankkeet.

19 Universaalisuudesta olosuhdelähtöisyyteen? Maaseutualueet: mitä kehittämisperiaatteita ja reunaehtoja tarvitaan? (infra, luonnonvarojen kestävä käyttö ym.) Laajenevan kaupunkirakenteen kehä: miten turvataan kestävän yhdyskuntakehityksen edellytykset? Rakennetut kaupunkialueet: muutoksen hallinta rakennetussa ympäristössä Suunnittelu- ja ohjaustarve vaihtelee eri tyyppisillä alueilla pitäisikö näkyä lain sisällössä?

20 Alueidenkäytön suunnittelujärjestelmän uudistamisen tavoitteiden jäsentely Alueiden elinvoiman kehittäminen sekä kestävän kehityksen ja hyvän elinympäristön edellytysten luominen Alueidenkäytön suunnittelun ydintehtävät Alueidenkäytön suunnittelujärjestelmä tulevaisuuden toimintaympäristössä Vuorovaikutteinen toimintatapa ja prosessien tarkoituksenmukaisuus

21 MRL:n kokonaisuudistus rakentamisen osalta Rakentamisen osalta lukuisia osauudistuksia 2010 luvulla => rakenne on jo sirpaloitunut Muutokset koskeneet olemassa olevaa lain rakennetta ilman varsinaisia uusia osa-alueita toimintaympäristön muuttumisesta johtuen Rakentamista koskevaan kokonaisuuteen vaikuttaa merkittävästi myös EU säädöskehitys (mm energia, sisämarkkinat, ympäristöasiat) Viime vuosien haasteita ovat olleet EU kehityksen huomioon ottamisen lisäksi rakentamisen laatukysymykset (kosteus- ja home, rakenteellinen turvallisuus, rakennustuotteiden kelpoisuus) sekä tarpeet rakennusvalvontatoimen kehittämisestä 2017 tietopohja- ja rakenneanalyysi, 2018 vuorovaikutusta lisätään ja luodaan rakenne-ehdotus 21

22 Rakentamisen osa-alueen keskeisiä tarkastelualueita Digitaalisuus rakentamisen ohjauksessa Ympäristö- ja elinkaariasiat EU-oikeuden ja muun lainsäädännön rajapinta-analyysit Rakennuslupajärjestelmä, rakennusvalvonta, vastuut ja sanktiot

23 Missio myös kokonaisuudistukselle? (MRL:n tavoitteet 1 ) Hyvän elinympäristön edellytyksien edistäminen Ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävän kehityksen tukeminen Jokaiselle osallistumismahdollisuudet asioiden valmistelussa Suunnittelun avoimuus, laatu ja vuorovaikutteisuus Asiantuntemuksen monipuolisuus 23 Matti Vatilo, Ympäristöministeriö 23

24 3. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden uudistus käynnissä Tavoite: Vaikuttavammin, rajatummin ja täsmällisemmin VATteja uudistetaan vaikuttavimmiksi siten, että ne koskevat nykyistä rajatummin keskeisimpiä valtakunnallisia näkökohtia, ja ovat nykyistä täsmällisempiä. Kuva: Kontiolahden kunta Esittäjän nimi alatunnisteeseen 24

25 VAT:ien tarkoitus Osa MRL:n mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää maakunta- ja kuntakaavojen ohella Valtioneuvosto linjaa alueidenkäyttöä valtakunnallisesti merkittävissä asioissa, jotka ovat tärkeitä koko maan kestävälle kehitykselle Edistävät ja varmistavat valtakunnallisesti merkittävien asioiden huomioon ottamisen valtion viranomaisten toiminnassa ja kaavoituksessa, erityisesti maakuntakaavoituksessa. Edistävät kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanoa Suomessa Toimivat (maakunta)kaavoituksen ennakoivan ja vuorovaikutteisen viranomaisyhteistyön välineenä 25

26 Mistä asioista tavoitteita voidaan antaa? Luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle ja edistetään kestävää kehitystä (MRL 1 ja 5 ) Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet voivat koskea asioita, joilla on (MRL 22 ): - aluerakenteen, alueidenkäytön taikka liikenne- tai energiaverkon kannalta kansainvälinen tai laajempi kuin maakunnallinen merkitys - merkittävä vaikutus kansalliseen kulttuuritai luonnonperintöön - valtakunnallisesti merkittävä vaikutus ekologiseen kestävyyteen, aluerakenteen taloudellisuuteen tai merkittävien ympäristöhaittojen välttämiseen

27 Tavoiteluonnoksen sisältönäkökulmat - Toimivat yhdyskunnat ja kestävä liikkuminen - Tehokkaat valtakunnalliset yhteydet - Elinvoimainen luonto- ja kulttuuriympäristö - Turvallinen ja terveellinen elinympäristö - Toimintavarma energiahuolto Esittäjän nimi alatunnisteeseen 27

28 Toimivat yhdyskunnat ja kestävä liikkuminen Alueidenkäytöllä edistetään koko maan monikeskuksista, verkottuvaa ja hyviin yhteyksiin perustuvaa aluerakennetta, ja tuetaan eri alueiden elinvoimaa ja vahvuuksien hyödyntämistä. Luodaan edellytykset elinkeino- ja yritystoiminnan kehittämiselle sekä väestökehityksen edellyttämälle riittävälle ja monipuoliselle asuntotuotannolle. Alueidenkäytöllä luodaan edellytykset vähähiiliselle ja resurssitehokkaalle yhdyskuntakehitykselle tukeutuen ensisijaisesti olemassa olevaan rakenteeseen. Edistetään palvelujen, työpaikkojen ja vapaa-ajan alueiden hyvää saavutettavuutta eri väestöryhmien kannalta. Edistetään kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen hyödyntämismahdollisuuksia sekä viestintä-, liikkumis- ja kuljetuspalveluiden kehittämistä. Merkittävät uudet asuin-, työpaikka- ja palvelutoimintojen alueet sijoitetaan saavutettavuuden, joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn kannalta tarkoituksenmukaisesti. Esittäjän nimi alatunnisteeseen 28

29 Tehokas liikennejärjestelmä Alueidenkäytöllä edistetään valtakunnallisen liikennejärjestelmän toimivuutta ja taloudellisuutta kehittämällä ensisijaisesti olemassa olevia liikenneyhteyksiä ja verkostoja sekä varmistamalla edellytykset eri liikennemuotojen ja - palvelujen yhteiskäyttöön perustuville matka- ja kuljetusketjuille sekä tavaraja henkilöliikenteen solmukohtien toimivuudelle. Alueidenkäytössä turvataan kansainvälisesti ja valtakunnallisesti merkittävien liikenne- ja viestintäyhteyksien jatkuvuus ja kehittämismahdollisuudet sekä kansainvälisesti ja valtakunnallisesti merkittävien satamien, lentoasemien ja rajanylityspaikkojen kehittämismahdollisuudet. 29

30 Terveellinen ja turvallinen elinympäristö Alueidenkäytössä varaudutaan sään ääri-ilmiöihin ja tulviin sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Alueidenkäytöllä ehkäistään melusta, tärinästä ja huonosta ilmanlaadusta aiheutuvia terveyshaittoja. Haitallisia terveysvaikutuksia tai onnettomuusriskejä aiheuttavien toimintojen ja vaikutuksille herkkien toimintojen välille on jätettävä riittävän suuri etäisyys. Suuronnettomuusvaaraa aiheuttavat laitokset ja niitä palvelevat kemikaaliratapihat on sijoitettava riittävän etäälle asuinalueista, yleisten toimintojen alueista ja luonnon kannalta herkistä alueista. Alueidenkäytössä otetaan huomioon yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden tarpeet, erityisesti maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet ja turvataan niille riittävät alueelliset kehittämisedellytykset ja toimintamahdollisuudet. 30

31 Elinvoimainen luonto- ja kulttuuriympäristö Alueidenkäytössä huolehditaan valtakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvojen turvaamisesta. Alueidenkäytöllä edistetään luonnon monimuotoisuuden ja virkistyskäytön kannalta arvokkaiden aluekokonaisuuksien säilymistä. Alueidenkäytöllä luodaan edellytykset bio- ja kiertotaloudelle sekä edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä. Alueidenkäytössä huolehditaan maaja metsätalouden kannalta merkittävien yhtenäisten viljely- ja metsäalueiden säilymisestä. 31

32 Uusiutumiskykyinen energiahuolto Alueidenkäytössä varaudutaan uusiutuvan energian tuotannon ja sen edellyttämien logististen ratkaisujen tarpeisiin. Tuulivoimalat pyritään sijoittamaan ensisijaisesti suuriin yksiköihin. Alueidenkäytössä turvataan valtakunnallisen energiahuollon kannalta merkittävien voimajohtojen ja kaukokuljettamiseen tarvittavien kaasuputkien linjaukset ja niiden toteuttamismahdollisuudet. Voimajohtolinjauksissa hyödynnetään ensisijaisesti olemassa olevia johtokäytäviä. 32

33 VAT-lausuntokierros 5-6/2017 Eri lausujatahojen painotuksia Ministeriöt Maakuntien liitot Kunnat ELYt Sektoriviranomaiset ja järjestöt Ok YM/LYMO monimuotoisuus vahvemmin Ok mm. kaupunkiseudut ja monimuotoisuus Ok Kaupunkiseutujen erityishaasteet huomioon Osa kriittisiä Kattavammin, velvoittavammin, täsmällisemmin Pääosin ok Lisäystarpeita omista näkökulmista Lausuntoja yhteensä n. 100, yhteenveto tulossa YM:n verkkosivulle Esittäjän nimi alatunnisteeseen 33

34 Jatkoaikataulu Lausuntoyhteenveto valmistumassa, luettavissa YM:n verkkosivuilta viimeistään syyskuun alussa Lausuntokierroksen vuoksi tehtävät tarkistukset valmistunevat syyskuun loppuun mennessä Uudistusta koskeva eduskuntakeskustelu todennäköisesti loka- tai marraskuussa Valtioneuvoston päätös todennäköisesti vuoden loppuun mennessä Lisätietoja: Esittäjän nimi alatunnisteeseen 34

35 4. Digitalisaatio Hallituksen Digitalisoidaan julkiset palvelut -kärkihankkeen avulla edistetään asiakasnäkökulmaa, palveluiden sujuvoittamista ja julkisen sektorin tuottavuutta. Kärkihankkeessa hallinnonalat ja kunnat on sitoutettu hallinnon sisäisten prosessien digitalisoimiseen ja uudistamiseen. YM mukana toteuttamassa useita asiaan liittyviä hankkeita. Esittäjän nimi alatunnisteeseen 35

36 Kokeilut, pilotit Julk.hall. säädösja muutostyöt Tiedonhallinnan harmonisointi KIRA-digin 3 kehittämispolkua kohti rak.ymp. digitaalisuutta Valmistelussa tunnistetut vakiointitarpeet Kehittämistarpeiden kartoittaminen Osahankkeet - Sanastotyön jatko: nimikkeistöt, kieliversiot, - Prosessien kuvaus - Kansainvälinen työ - n 200k - Tarpeiden keräys kyselyllä (22.11.) - Seminaarit, työpajat, kiteytys (marras, joulu 2016) - Tarpeiden priorisointi (7.12.) - Valittujen kehittämistarpeiden hankkeistus - Toteuttajien valikointi - n. 950k Säädös- ja rekisterimuutosten kartoittaminen - Otakantaa.fi jatkuvana - Hidastavan lainsäädännön tunnistaminen - osahankkeet: Lainsäädännön karikot ja rakennustiedot rekistereissä Säädösmuutosten toteuttaminen - Hidastavan lainsäädännön karsiminen ja edistävän lisääminen -Maakuntauudistuksen aiheuttamat muutokset -noin 120k Muut muutostyöt - Suunnittelujärjestelmän muutokset -Julkisten rekisterien muutokset -noin 900k Kokeiluhakukierrokset - 6 hakukierrosta,n. 4,4 M - Hakemusten arviointi - Rahoituspäätökset - Kick-off, valmennus, viestintä, seuranta Kokeilutonnit - Pienen budjetin kokeilut - Jatkuva haku per hanke - Haettavissa Yhteisön luonti - Alan toimijat ja startupit yhteen - Yhteisen liiketoiminnan kehittäminen - Yhteistapahtumat, hackathonit, matchmaking

37 37

38 Maankäyttöpäätökset osana paikkatietoalusta -hanketta YM:n hallinnoima osa paikkatietoalusta-hanketta Määritetään maankäyttöpäätöstietojen kv. vähimmäisvaatimukset Sisältää Inspire-direktiivin velvoittamat ydintiedot Tutkitaan keskeisten kansallisten tietomallien kyvykkyydet suhteessa kv-vähimmäisvaatimuksiin Käynnistetään tulevaisuuden alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää tutkivat pilottihankkeet Asemakaavan tietomalli & kaavan uusi pohjakartta (lähtötietomalli) Laaditaan rakennetun ympäristön kokonaisarkkitehtuurityötä ja määritellään tulevaisuuden maankäyttöpäätöstietojen liiketoimintamalleja Käynnistetään lainsäädäntömuutostarpeita seuraava työpaketti ja muita hanketta tukevia työpaketteja resurssien puitteissa Lisätietoja: 38

39 39

40 Digitalisaatiota koskevat tavoitteet MRL uudistuksessa Luoda edellytykset digitalisaation hyödyntämiselle ja mahdollistaa uudet toimintatavat tulevaisuudessa mahdollistaa lain joustava soveltaminen teknologian kehittyessä 3D kaavoitus Yhteinen pohjakartta aineisto ja esitysmittakaavan skaalautuvuus Yhteensopivuus ja käyttö koko suunnitteluketjussa toteutukseen asti Osallistumisen ja vuorovaikutuksen uudet menetelmät Tietoaineistojen tehokas hyödyntäminen Velvoittaa niissä asioissa, jotka ovat ehdottomia edellytyksiä digitaalisaation toteutumiselle (yhteiskunnan yleisen edun näkökulmasta) Kaavojen tuominen rajapintaan tietyssä muodossa (tiedon siirto ja yhteiskäyttö) Yhteensopivuuden varmistaminen (tietomallit) Huom: Ympäristöministeriön (= Maankäyttöpäätökset, ALSU ja KIRAdigi) Tulevaisuuden digikaavoitus seminaari , Helsingissä

41 5. Maakuntauudistus Esittäjän nimi alatunnisteeseen 41

42 Maakuntauudistus pitkän polun pää? Suuri kuntauudistus : lähtötilanne 548 kuntaa, tavoite n. 300 kuntaa, tulos 461 kuntaa Kunta- ja palvelurakenneuudistus ns. PARAS-hanke (Vanhasen I ja II hallitus ): tavoitteena vähintään asukkaan kunnat tai yhteistoiminta-alueet, soten merkitys korostui, tulos 336 kuntaa Kunta- ja sote-uudistus (Kataisen hallitus ): tavoitteena työssäkäyntialueiden pohjalta muodostettavat kunnat, jotka riittävän suuria myös vähintään perustason sote-palveluille, pakkoliitosuhan poistuttua tulokset jäivät laihoiksi Kunta- ja sote-uudistus II (Stubbin hallitus ): jatkumo Kataisen hallituksen linjauksille, sote kaatui perustuslaillisiin ongelmiin, kuntaliitokset eivät edenneet, metropolihallinto kaatui Sote- ja maakuntauudistus (Sipilän hallitus 2015-): sote-uudistus ja maakuntaitsehallinto koplattiin yhteen. Uudistus voimaan 2020?, siirtymävaihe käynnistyy 2018, jos lait silloin voimassa Esittäjän nimi alatunnisteeseen 42

43 Maakuntalakiluonnos: 6 tehtävät (1) 1) sosiaali- ja terveydenhuolto; 2) hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen ja ehkäisevän päihdetyön asiantuntijatuki kunnille; 3) alueellinen alkoholihallinto; 4) pelastustoimi; 5) terveydensuojelu, tupakkavalvonta, elintarvikevalvonta sekä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonta ja eläinlääkäripalvelut; 6) maatalous ja maaseudun kehittäminen; 7) maataloustuotteiden markkinajärjestelyt, maatalouden tuotantopanosten turvallisuus, laatu ja käyttö sekä kasvinterveyden valvonta; 8) kalatalous ja vesitalous; 9) aluekehittämisviranomaisen tehtävät, alueen, sen elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen; 10) alueellisen lyhyen, pitkän ja keskipitkän aikavälin koulutustarpeiden ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu; 11) maakunnan suunnittelu ja maakuntakaavoitus; 12) kuntien alueiden käytön suunnittelun ja rakennustoimen järjestämisen edistäminen; 13) luonnon monimuotoisuuden suojelun edistäminen ja kulttuuriympäristön hoito; 14) liikennejärjestelmän toimivuus, liikenneturvallisuus, tie- ja liikenneolot, alueellinen tienpito, maankäytön yhteistyö ja toimintaympäristöä koskevien tietojen tuottaminen valtakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitteluun; 15) yksityisteitä ja liikkumisen ohjausta koskevia valtionavustustehtävät; 16) vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyyn liittyvät valvontatehtävät;

44 Maakuntalakiluonnos: 6 tehtävät (2) 17) alueellisen liikuntaneuvoston asettaminen yhteistyössä muiden maakuntien kanssa sekä liikunnan edistäminen maakunnassa alueellisen liikuntaneuvoston toiminnan kautta sekä ulkoilureittitehtävät; 18) maakunnallisen identiteetin edistäminen alueella yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa; 19) kulttuuria koskevien suunnitelmien ja kehittämistoimenpiteiden yhteensovittaminen osana maakuntastrategian ja -ohjelman sekä maakuntakaavoituksen toteuttamista; 20) vesihuollon edistäminen ja suunnittelu, vesivarojen käytön ja hoidon sekä tulvariskien hallinnan tehtävät, alueelliset luonnonvaratehtävät ja huolehtiminen ympäristö-, vesihuolto- ja vesistötöiden toteuttamisesta; 21) vesien ja merensuojelu, vesien ja merenhoidon järjestäminen ja toteuttaminen sekä merialuesuunnittelu; 22) ympäristötiedon tuottaminen ja ympäristötietouden parantaminen; 23) maakunnan varautuminen ja alueellisen varautumisen yhteensovittaminen; 24) maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomituspalvelujen järjestäminen sekä poronhoitajien sijaisavun kustannusten korvaaminen; 25) alueelliset romaniasiain neuvottelukuntia ja romaniasioita koskevat tehtävät; 26) yhteispalveluiden alueellinen järjestäminen ja kehittäminen;

45 Maakunta voi myös ottaa hoitaakseen 1) liikennepalveluiden maakunnallista kehittämistä ja järjestämistä sekä julkisen henkilöliikenteen suunnittelua ja järjestämistä samoin kuin sitä koskevia valtionavustustehtäviä, lukuun ottamatta toimintaa liikennekaaren ( / ) IV osan 1 luvun 3 :n 2 ja 3 momentissa tarkoitettujen kunnallisten ja seudullisten viranomaisten toimialueella ja näiden alueiden liikenteen suunnittelua ja järjestämistä sekä raideliikennettä; 2) saaristoliikenteen suunnittelua ja järjestämistä; 3) kaikkien alueensa kuntien kanssa tekemällään sopimuksella maakunnan hoidettaviksi kunnista siirretyt, maakunnan 1 momentissa tarkoitettuihin tehtäväaloihin liittyvät tehtävät, joiden hoitamiseen kunnat ovat osoittaneet maakunnalle rahoituksen; 4) kaikkien alueensa kuntien kanssa tekemällään sopimuksella maakunnan hoidettaviksi kunnista siirretyt rakennusvalvonnan ja ympäristötoimen järjestämisen tehtävät, joiden hoitamiseen kunnat ovat osoittaneet maakunnalle rahoituksen; 5) maakunnan tehtäviin liittyviä kansainvälisiä ja Euroopan unionin asioita ja yhteyksiä. Maakunnalla voi olla myös muita sille laissa erikseen säädettyjä tehtäviä. Maakuntien on hoidettava tehtäviään yhteistoiminnassa siten kuin siitä laissa säädetään. Maakuntien sopimukseen perustuvasta yhteistoiminnasta säädetään 8 luvussa.

46 Maakuntauudistus, henkilöstövaikutukset

47 Valtion rooli maakuntauudistuksessa - LUOVA Valtionhallinnon tulee vastata uuden rakenteen tarpeisiin toimintaedellytysten turvaajana Valtion rooli on yhdenvertaisten oikeuksien turvaamisessa Valtakunnallinen toimivalta Valtio on läsnä koko valtakunnassa Alueellinen näkyvyys, vuorovaikutus ja aluetuntemus Valtio on yhtenäinen toimija Valtion vastuulla Oikeusvaltio Perusoikeudet Turvallisuus Yhdenvertaisuus Yleinen etu Yhtenäiset ratkaisukäytännöt ja toimintatavat Poikkihallinnollisuus, kokonaisnäkemys ja kokonaisuuden suunnittelu Valtakunnalliset ja kansainväliset tehtävät Etunimi Sukunimi

48 Maakuntauudistus ja MRL Maakuntauudistuksen vuoksi tehtävät MRL:n muutokset olivat lausuntokierroksella kesällä. Jonkin verran muutoksia ja tarkennuksia lausuntojen vuoksi valmisteilla Maakuntakaavoituksen perustehtävään ja sisältöön ei ole tulossa merkittäviä muutoksia, yleispiirteisyyden tavoite vahvistunee. Kuntien asema maakuntakaavan laatimisprosessissa varmistetaan uusilla säännöksillä. Toimivat yhteistyösuhteet itsehallinnollisesta maakunnasta kuntiin ja valtionviranomaisiin ovat tärkeitä. Maakunnalle tehtäviä alueidenkäytön suunnittelussa tarvittavan seurantatiedon kokoamisessa Esittäjän nimi alatunnisteeseen 48

49 L Kiitos!