WMs. LllMll WMWmiili! Suomen Kansanwaltuustunnan. tarkastettawaksi ja Piiiitettiilväksi yleistä kansanäänestystä warten.

Transkriptio

1 Suomen Kansanwaltuustunnan WMs LllMll WMWmiili! Esitetty Työwäen Pääneuwostolle tarkastettawaksi ja Piiiitettiilväksi yleistä kansanäänestystä warten. Sitten kun Suomen työtätekewä kansa on kukistanut sortowalla» ja kunnialla woittanut kansan wiholliset, esitetään wiipymättä Suomen kaman hywäksyttäwätsi uusi Waltiosaäntö tämän maan pysy» wätsi ja ainoaksi perustuslaiksi. Sen hymäksymisestä toimitetaan mahdollisimman pian tänä kewäänä yleinen kansanäänestys koko maassa. Kaikki Suomen kansalaiset, jotka ennen nyt kulumaa wuotta owat täyttäneet kaksikymmentä ikiiwuotta, omat siihen kansanäänestykseen oikeutetut ottamaan osaa. Siinä tulee siis Suomen kansan enemmistö selwästi osoittamaan julki, tahtooko se todellista kansanmaltllll ja minkä weitainen osa siitä enää kannattaa kukistunutta herrawaltaa. Suomen Kansanmllltuuskuntll on tätä waiten jo nmlmistanut ehdotuksensa Suomen Valtiosäännöksi ja esittänyt sen tänä päiwänä Työwaen Pääneuwostolle. Tämä Kllnscmwlllluuslumwn ehdotus nyt julkaistaan tässä ohellakokonaisuudessaan. Sitten tun Työwaen Pääneuwosto on sen tarkastanut ja kohta kohdalta päättänyt, julkaistaan se lopullisessa muodossaan wielä ennen kansanäänestystä kansan arwosteltawakfi, sekä määrätään väiwä, milloin kansanäänestys on tapahtuma.

2 2 Teissä on nyt wielä niitä- Suomen miehet ja naiset! kin, jotka epätietoisina tahi walheellisten tietojen eksyttäminä wicrotte työwäenluokan maatimaa kansamvaltaa. Punnitkaa nyt ajoissa, tokko tahdotte tähän maahan suurten yhtiöherrain, pankkikapitalisticn ja rusthollarien ahnetta mieliwaltaa, tokko tahdotte mirkawallan herruutta ja puolimuukalaisten aatelisherrain sortowaltaa. Wapaan Suomen wapaa työmies ei sellaista iestä hartioillaan siedä, maan taistelee loppuun asti oikean wapautensa ja kansanwallan puolesta. Astukaa tekin epätietoiset ja eksytetyt kansalaiset todellista kansanwaltaa maatimaan! Niin tulee nopeammin loppu nykyisestä kansalaisweren wuodatuksesta, johon taantumuksellisten herrain hankkeet kansamme syöksimät. Ainoastaan nopeasti alkama kansamvaltainen edistys woi nopeasti korjata taistelun häwitykset ja luoda haawat umpeen. Ainoastaan työwäenluokan uudestirakentama työ, sen wallankumouksen siunattujen faawutusten turwllllminen, sen oikeuden ja ihanteiden toteuttaminen, woi auttaa kansamme kauniimpaan tulewaisuuteen. Helsingissa, 23 päiwänä helmikuuta Kullerwo Wanner. Gero Haapalainen. Lauri Letonmäki. Antti Kimiranta, I. D. LumiwuoKKo. Ewert Eloranta. Emil Elo. Edward Gylling. Suomen KansanwaltuuZKuntn. Drjo Sirola. Adolf Emmi. G. W. Kuusinen. Jalo Kohonen. G. T"lloi. Konstantin Lindqmist. Watti Turkin.

3 suomen Valtiosääntö. I Luku. yleisiä saannoksia. i. Suomi on tasamaita, jonka waltiomuoto perustuslaissa. on wahwistettu tässä 2. Kaikki wllltiowlllta kuuluu kansalle, jonka edustajana korkeinta maltaa kanttaa Suomen Kansaneduskunta, Waltiosaannön perustuksella ja kansan päätösten mukaan. 3 s- Suomen kansalaisoikeus on jokaisella, joka on suomalaisista wanhemmista syntynyt taikka lain mukaan Suomen kansalaiseksi otettu. 4. Suomessa olkoon jokaiselle taattuna hengen turma ja ruumiillinen loukkaamattomuus sekä kunnian ja wapauden tasa-arwoinen oikeus lain mukaan. 5. Jokainen Suomen kansalainen on oikeutettu oleskelemaan Suomenmaassa, wapaasti täällä walitsemlllln asuinpaikkansa ja kulkemaan paikkakunnasta toiseen. Samoin on Suomen kansalainen oikeutettu mapaasti matkustamaan maasta p is. 6. Jokaisella olkoon uskonnon wapaus. Jokaisella Suomen kansalaisella on oikeus luopua siitä uskontokunnasta, johon kuuluu. 7 s- Jokaisella olkoon sanan wapaus sekä oikeus kirjallisen ja kuwallism esityksen painosta julkaisemiseen kenenkään sitä ennakolta estämättä Kaikilla olkoon oikeus edeltäpäin lupaa hankkimatta pitää kokouksia ja perustaa yhdistyksiä.

4 4 9 s Waltiolla ja muilla julkisilla yhdyskunnilla on oikeus hankkia omaisuutta ja ryhtyä tai ottaa osaa taloudellisiin yrityksiin. Suomessa on työntekijöillä lakkowapaus ja oikeus työnseisauksen 10. aikana työpaikan luona pitää silmällä työssä käwijöitä sekä tehoiltua heitä luopumaan työstä; samoin on heillä oikeus suullisesti ja kirjallisesti kehoittaa kansaa wieromaan työnseisauksen sm isännistöä ja awustajia tahi sen tawaroita. Tämän estämättä olkoon woimassa, mitä lailla erikseen alaista liikettä sekä säädetään lakkowapauden käytöstä sellaisissa tapauksissa, jolloin äkillisestä lakon teosta ilmeisesti johtuisi wälitöntä hengen maaraa. Il s- Kaikki julkisen mallan ase- ja järjestyswoima olkoon siwiilihallin non alainen, jota sotilashallinnolla tai sotaoikeudella älköön syrjäytetä täkö tai törmättäkö. Julkisen mallan ase- ja järjestyswoima älköön sekaantuko työriitaisuuksiin. Itsityispoliisin toiminta on kielletty. 12. Älköön syyttömästi ketään Wangittako, älköönkä ketään»vangittuna pidettäkö ilman että, niin pian kuin mahdollista on, toimitetaan oikeu dellinen tutkimus hänen syyllisyydestään. Älköön keltään welan tähden wapautta riistettäkö. 13. Älköön Suomessa ketään tuomittako muussa oikeudessa kuin siinä, jonka alainen hän maan lain mukaan on. Ilman säännöllistä oikeudellista tutkintoa taikka mastoin wala miehistön lausuntoa, sitten kun sellainen on asetettu, älköön Suomessa ketään julistettako rikokseen syypääksi. 14. Älköön ketään tuomittako rikoksesta kuolemanrangaistukseen taikka mihinkään ruumiin loukkausta tai terweyden wauriota aiheuttamaan rangaistukseen. 15 s lakia säädettäkö, älköönkä kukaan Älköön Suomessa koskaan sellaista julkisen toimen hoitaja niin menetellä, että tulisi sorretuksi toista kieltä puhuwan wähemmistön äidinkielen oikeus. Vähemmistön omankielisen siwistyksen hywäksi toimimia opetuslaitoksia «mustettakoon yleisillä muroilla oikeuden ja kohtuuden mukaan.

5 5 Ll Lulu. suomen llansanecluskunth. 16. Suomen Kansaneduskunta on ytsikamarinen. Siihm kuuluu kaksisataa jäsentä, jotka walitaan, waestön lukumäärän mukaan eri waalipiireissä, yleisillä»välittömillä ja suhteellisilla maaleilla joka kolmas wuosi. Kansaneduskunnalla on kuitenkin oikeus määrätä uudet maalit toimitettawllksi jo ennen kolmiwuotiskauoen päättymistä. Äänestys maaleissa olkoon salainen. 17. Oikeutettu walitsemaan kansanedustajaa, tuin myös ottamaan osaa yleiseen kansanäänestykseen, on jokainen Suomm kansalainm, joka ennen wllllliwuotta on täyttänyt kaksikymmentä wuotta. Ainoastaan laillisen tuomion nojalla woidaan Suomen kansalai- julistaa, määräajaksi, kelpaamattomaksi kansanedustajaa walitsemaan osaaottamaan. lle» ja kansanäänestykseen Äänioikeus olkoon jokaisella yhtäläinen. 18. Kansaneduskunta kokoontuu waltiopäiwille wuosittain laissa määrättynä päiwänä tahi ennenkin, milloin enemmistö sen jäsenistä tarpeellisena pitää, sekä lopettaa istuntonsa oltuansa säädetyn ajan koossa joko yhteen menoon taikka wäliajoin oman päätöksensä mukaan. 19. Ehdotuksia Kansaneduskunnalle kaikista waltiopäiwillä vaatettamista asioista omat oikeutetut tekemään Kansanwaltuuskunta, kansanedustajat ja Kansaneduskunnan waliokunnat. Sitäpaitsi on kansalla»välittömästi käytettäwänii sellainen alote» oikeus, kuin tämän Valtiosäännön lllmnezsa luwussa säädetään. lioluntia 20. Kansaneduskunta walitsee keskuudestaan suhteellisilla maaleilla wa asioita waltiopäiwillä walmistamaan ynnä muita määrättyjä tchtäwiä warten. Kaikilla warsinaisilla waltiopäiwillä on»valittama ainakin suuri waliolunta, ulkoasillinwllliokunta, waltiowarllinwaliokunta ja walwoja-»valiokunta, joista kaksi wiimeksimllinittua säännöllisesti ja tarpeen maatiessä muukin»valiokunta on toimessa myöskin silloin kun Kansaneduskunta ei ole koolla. Walwujllwllliokuntaan, jonka on Kansaneduskunnan puolesta lähinnä walwottllwll ylintä hallintoa ja lainkäyttöä maassa, kuuluu neljätoista jäsentä, ja toimii»valiokunta,»uilloin yhteistä kokousta ei Krrwita, jakaantuneena kahteen osastoon, hallinnonwalivojakuntaan ja l»«walwojaluntaan.

6 uudistuskysymyksiä tutkimaan ja»valmistamaan Lainsäädännöllisiä niistä ehdotuksia waltiopäiwäkäsittelyn pohjaksi woiwat Kansaneduskunnan wllliokunnat tarpeen mukaan asettaa komiteoja, joihin, samoin tuin muihinkin samallaisessa tarkoituksessa asetettuihin waltion komiteoihin sekä pyfywäisiin lainwalmistelukuntiin, walittakoon eri puolueiden kannatusta nauttimia jäseniä, mikäli mahdollista, samassa suhteessa kuin heitä on Kansaneduskunnan waliokunnissa. Vastaama suhteellisuus on otettawa huomioon myös niiden tutkijakuntain kokoonpanossa, joita Kansaneduskunta tahi sen waliotunnat asettamat erityisten sattuneiden tapausten selwittämiseksi Waltiopäiwillä omat ennen muita asioita käfiteltäwät kansan alotteet, Kllnsllnmllltuuskunnan ehdotukset sekä lainmalmistelua warten asetetuissa waltion komiteoissa walmistetut lakiehdotukset. Kansaneduskunta moi päättää, että muukin asia on tafiteltawä kiireellisesti. 23. Kun Kansaneduskunnan täysi-istunnossa päätös tehdään äänestämällä, on pöytäkirjaan merkittäwä, mitä ehdotusta kukin äänestykseen osaaottllnut kansanedustaja on kannattanut Kansaneduskunnan lainsäädäntöoikeuden ala on rajoittamaton. Laki tai asetus, joka tätä ennen on waltiopäiwillä säädetty taikt» kansanäänestyksessä hywäksytty, woidaan muuttaa tai kumota säätämällä uusi laki. Kun lainsäätämiskysymys koskee uutta asiaa, josta ei ennestään ole säännöksiä annettu, moi Kansaneduskunta säätää.siitä, asian laadun mutaan, lain tai asetuksen. Asioista, jotka ennestään owat hallinnollisilla säännöksillä järjestetyt, woi Kansaneduskunta säätää asetuksia, ellei jostain asiasta katso lakia tarwittllwan. Asetuksella annetaan myös lähempiä määräyksiä lakien täytäntöönpanosta, waltion omaisuuden hoidosta sekä wirastojen ja muiden julkisten laitosten järjestysmuodosta ja toiminnasta. Asetukseen älköön otettako säännöstä, joka tarkoittaa lain muutosta. 26 s Wllltioplliwäin wälilljalla on Kansanwaltuuskunla oiteuiettu wäliaikaisesti antamaan Kansaneduskunnan päätösmaltaan kuulumia asetuksia ja määräyksiä, jotka eiwät lykkäystä siedä, samoin kiireellisissä tapauksissa asettamaan wäliaikaisia hoitajia niihin awoimiin toimiin, jotka omat Kansaneduskunnan täytettäwät. KansanmllltuuZkunnan näissä asioissa päätökset owat heti waltiopniwäin kokoonnuttua Kansaneduskunnan wahwistettllwiksi esitettäwät.

7 7 Lailla tai asetuksella taikka Kansaneduskunnan määräyksellä woidaan myös jättää Kansanwaltuuskunnan tehtäwäksi erityistm säännösten tahi lähempäin ohjeiden antaminen määrätyissä asioissa. ' «Kansaneduskunta moi, milloin tahtoo, ottaa näitä kuten muitakin asioita koskewat Kansanwaltuuskunnan päätökset tarlastaakseen ja silloin ne joko wahwistaa tahi kumota taikka toisin määrätä. 27. Jos waltiopäiwillä syntyy kysymys siitä, onko asiasta säädettäwii laki, wai woidaanko siitä säätää asetus tahi antaa Kansaneduskunnan määräys, kysyttäköön lausuntoa walwojawaliokunnalta, jonka jälkeen Kansaneduskunta ratkaiskoon kysymyksen. Kun Kansaneduskunta on lain tai asetuksen säätänyt taikka määräyksensä antanut, ei millään tuomioistuimella tahi muulla wiranommsella ole oikeutta panna sen laillisuutta kyseenalaiseksi ja olla sitä noudattamatta tahi estää sen täytäntöön panoa. 28. Tämän Valtiosäännön muuttaminen, selittäminen tahi kumoaminen älköön tapahtuko muutoin luin Kansaneduskunnan säätämällä perustuslailla, jonka kansa yleisessä äänestyksessä wahwistaa äänioikeutettujen kansalaisten äänten enemmistöllä. 29. Kun perustuslaki waltiopäiwillä säädetään, on sitä koskema ehdotus, tullaksensa Kansaneduskunnan päätökseksi, lopullisessa muodossaan äänten enemmistöllä hywäksyttawä jätettäwäksi lepäämään ensimäisiin uusien waalien jälestä kokoontumiin waltiopaiwiin sekä silloin muuttamatta hywäksyttawä päätöksellä, jota kannattaa wähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä. Kuitenkin ratkaiskoon Kansaneduskunta tällaisen asian jättämättä ehdotusta lepäämään, jos asiasta on kansan alote tehty taikka jos asia täysi-istunnossa julistetaan kiireelliseksi päätöksellä, jota wähintään wiisi kuudesosaa annetuista äänistä kannattaa. Tässäkin tapauksessa on ehdotus, tullaksensa päätökseksi, hywäksyttawä wähintään lahden kolmasosan enemmistöllä annetuista äänistä. 30. Kun muita lakeja tai asetuksia waltiopäiwillä säädetään, eikä ole kysymyksessä sellainen asia, jonka käsittelystä tässä Valtiosäännössä erikseen toisin määrätään, päättäköön Kansaneduskunta ne yksinkertaisella äänten enemmistöllä, siihen katsomatta, minkäluontoisia woimassa olemia lakeja, perustuslakien säännöksiä tai muita, niillä muutetaan tahi kumotaan. 31. Jos lakiehdotusta, sitten kun se on waltiopäiwillä lopulliselta sanamuodoltaan hywiiksytty, maaditaan jätettäwäksi lepäämään ja tätä waatimusta kannattaa wähintään kolmasosa Kansaneduskunnan kaikista jiise-

8 8 nistä, jää lakiehdotus lepäämään ensimäisiin uusien waalien jälestä kokoontumiin waltiopäiwiin, jolloin sitä ällöön enää jätettäkö lepäämään, ellei siihen ole muutoksia tehty. Nllöön manoittako lepäämään asetusehdotusta eikä sellaista ehdotusta, joka tarkoittaa Kansaneduskunnan määräystä taikka säännöksiä, joiden mukaan suostuntaa tai muuta weroa on suoritettawa, taikka wllltiollllnan ottamista. 32 Z. Ehdotus uudesta tai lisätystä tullista tahi muusta wälillisestä «erosta katsottakoon rauenneeksi, ellei sitä Kansaneduskunnassa»vähintään kannata kaksi kolmasosaa annetuista äänistä. 33. Tullien määräämisessä ja niistä toisten waltioiden kanssa sopimuksia tehtäessä pidettäköön periaatteena, että kansan yleisesti tarwitsemat kulutustani arat mikäli mahdollista tulemat joko tulliwapaiksi tahi entisten tullien alennuksista osallisiksi, sekä niinikään tärkeimpäin kotimaisten teollifuudenhaarain ja maatalouden 'tuotantoaan warten tarwitsemat «ineet ja wälineet pääsewät mahdollisimman alhaisilla tullimäärillä tahi wlliwapllllsti maahan Kansaneduskunta päättää wuosittain waltion wlo- ja nienosäännön lähinnä seuraamaa kalenteriwuotta warten. Wuimassa olemia lakeja tai asetuksia, waltion sitoumuksia tahi Kansaneduskunnan määräyksiä ei kumota eitä muuteta tulo- ja menosäännön kautta, johon sen wuoksi otettakoon kaikki niissä edellytetyt waltion tulot ja menot, sellaisina luin ne woidaan anvioida ulo- ja menosäännössä osoitettakoon ennakolta arwaamattomia menoja sekä menosäännössä olewain määrärahain malttamattomiksi osoittauwwia ylityksiä warten erityinen määräraha, jonka käyttämisestä päättäköön waltiowarainwllliokunta. Jos 36 menosääntöön hawaitaan warainhoitowuo- päätettyyn tulo- >en wariella ja malttamatta tarwittawan muutoksia, tehköön waltiowarain- lisäykseksi tulo- ja meno- waliokunta Kansaneduskunnalle ehdotuksen sääntöön. 37. Kaikki sopimukset toisten»valtioiden kanssa oivat esitettäwät Kan- ««eduskunnan päätettäwiksi tahi ellei siihen ole tilaisuutta, alistettawat s»n wahwiztettawiksi.

9 9 Ehdotus sopimukseksi, 38, jota tarkoittaa Suomen alueen rajan muutamista tahi muuta waltiollista sopimusta toisen waltion kanssa taikka sellaisen sopimuksen wahwistamista, katsottakoon rauenneeksi, ellei sitä Kansaneduskunnassa kannata wähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä. 39 8, Niin waltiollista tuin taloudellisia sopimuksia tarkoittamissa neuwotteluissa toisten maltain edustajien kanssa ynnä muissa kansainwälisissä neuwottelukokouksissll) mikäli ne eiwiit tarkoita main malmistelua wirallisia neuwottelukokoutsia warten, olkoon, milloin se käy päinsä. Suomea edustamassa neuwottelukunnat, joiden kokoonpanossa on mahdollisuuden mukaan otettu huomioon eri puolueiden woimasuhteet Kansaneduskunnassa. Jos kansllinwälisissä suhteissa on Suomen waltiowallan puolesta waltuutettujen kautta jotain sitowasti päätettäwä, ilman että moidaan edeltäpäin yksityiskohtta myöten määritellä heidän tehtäwäänsä, täytettäköön waltuuskuntllll, jonka kokoonpanossa on huomioon otettu, mitä edellä on neuwottelukunnasta sanottu. 40. Kansaneduskunta «varjelkoon ja ivahwistakoon Suomen wapautta, koskemattomuutta ja puolueettomuutta, ja hankkikoon wahwistukseksi myös lansllimvälisiä takuita, Suomen kansan menestyksen mukaisilla ehdoilla. että Suomea uhkaisi sodan maara taikka muuten Jos min tömisi, mallan sotajoukkojen tunkeutuminen Suomen alueelle, koettakoon ellei sitä kannata Kansaneduskunta saada sellaisen onnettomuuden wältetyksi tahi, jos se sittenkin tapahtuu, mahdollisimman pian palautetuksi Suomen koskemattomuuden. 41. Edellisessä pykälässä mainituissa tapauksissa olkoon Kansaneduskunnalla malta, jos waaian torjumiseksi on malttamatonta, antaa sitä warten tarpeellisia wäliaikaisia määräyksiä, joilla moidaan rajoittaa kansalaisten oikeuksia enemmän kuin yleisen lain säännökset myöntämät, milläpä äärimmäisessä tapauksessa niitäkin oikeuksia, jotka omat säädetyt tämän Valtiosäännön 5, 7, 8, 10 ja 11 :ssa. Ehdotus wäliailaifeksi määräykseksi katsottakoon kuitenkin rauenneeksi, wähintään kolme neljäsosaa kaikista Kansaneduskunnan jäsenistä. Väliaikaiset tettuina lakanneiksi. on manian ohimentyä wiipymättn julis- 42. Jos kiiwisi ilmi, että harmainmaltaa tawottelewat ainekset omat lohjenneet ryhtyä walmistamaan uhkaamaa kapinaa tämän Waltiosään-,ön kumoamiseksi, olkoon Kansaneduskunnalla samallainen malta wält. iämättömäin wäliaikaisten määräysten antamiseen tuin edellisessä pykälässä sanotaan.

10 Jos niin uskomatonta tapahtuisi, että itse Kansaneduskunnan enemmistö julkenisi syrjäyttää koko tämän Valtiosäännön tahi ilmeisesti tahallaan rikkoa tässä perustuslaissa olemia määräyksiä saadakseen aitaan harwainwabaisen järjestyksen maassa, niin kansa nouskoon ja hlljoittllloon sen eduskunnan ja pitäköön huolen, että kolmen kuukau- kansanedustajain den sisällä toimitetaan uudet Waltiosaännön mukaiset maalit. Näissä maaleissa walitut kansanedustajat kokoontukoot waltiopäiwille yhden kuukauden sisällä ja ensi tehtäwiikseen antakoot kansalle kukin allekirjoittamansa juhlallisen makuutuksen, jossa sanotaan: Ellen kansanäänestyksessä hywäksytyn Waltiosaännön mukaista kansan maltaa uskollisesti edusta, olen kansan tuomion ansaitsema." 44. juhlallisen makuutuksen kuin edellä on mainittu, antakoot Saman myös kaikki ne kansanedustajat, jotka ensimäisen kerran tämän Waltiosaännön mukaan Malilaan, heti saawuttuaan waltiopäiwille Kansanwal-' tuuskunnlln määräämänä»äimänä. Jos joku heistä ei tätä makuutusta anna tahi muusta kuin Kansaneduskunnan hywäksymästä syystä jää waltiopäiwille saapumatta, moi Kansaneduskunta julistaa hänet edustajatoimensll menettäneeksi, älköönkä hänen sijaansa warajäsentäkään kutsuttako. 111 Luku. llansan»lote ja Kansan p33tss. 45. Kun wllhintllän kymmenentuhatta kansalaista, joilla on waltiollinen äänioikeus, allekirjoittamansa asiakirjan lautta esittää Kansaneduskunnalle ehdotuksen haluamansa lain säätämisestä, on tämä kansan alote waltiopmwillä kiireellisenä asiana käsiteltciwä. : 46. Jos sama kansan alote sisältää useampia asioita, jotka eiwät yhteei sowellu, eroittatoon Kansaneduskunta ne toisistaan ja käsitettäköön kutakin erikseen niinkuin siitä olisi tehty eri alote. Ellei kansan alote jo sisällä lain muotoon walmistettua ehdotusta, antakoon asianomainen Kansaneduskunnan waliokunta erityisen komitean tehtäwäksi kiireellisesti malmistaa sen mukainen lakiehdotus. 47. Kansan ulotteen kautta esille tullut lakiehdotus on waltiopäiwillä täsiteltäwä samassa järjestyksessä kuin muista lainsäadäntöesityksistä on woimassll, mutta älköön sitä lepäämään jätettäkö.

11 11 48 Z. Ellei Kansaneduskunnan päätös asiasta tule kansan ulotteen mukainen ja wähintään kolmasosa Kansaneduskunnan jäsenistä ivaatii kansanäänestystä, on kansan ulotteessa tarkoitetun ehdotuksen hywäksymisestä toimitettawa kansanäänestys. Kansanäänestys on myös toimi tettawa, jos sitä kirjallisesti waatii sellainen määrä kanfalaisia, joka wllstaa wähintään wiittä sadasosaa wiimelsi toimitettuihin kansanedustajain maaleihin osauottuneiden luwusta. Jos Kansaneduskunta on kansan ulotteen johdosta hywäksynyt toisellaisen ehdotuksen, olkoon se kansanäänestyksessä mustaehdotuksenu. 49. Jos kansanäänestyksessä enemmistö hywäkfyy kansan alotteessa tarkoitetun ehdotuksen tahi Vastaehdotuksen, on Kansaneduskunnan wiiwyttelemättä säädettäwu kansan päätöksen mukainen laki. 50. Valtiosäännön muuttamista tarkoittama laki on tässäkin sessa tapauk- mielä alistettawa kansan wahwistettawaksi, niinkuin 28 :ssä on määrätty, ja woi Kansaneduskunta samalla, jos wähintään kaksi kolmasosaa sen jäsenistä hywäkfyy samasta asiasta toisellaisen lakiehdotuksen, esittää kansalle mustuehdotuksenu tämän lain wuhwistamisen. Siina tapauksessa, että edellisessä pykälässä mainitussa kansanäänestyksessä on ehdotusta kannattanut enemmistö äänioikeutetuista kansalaisista, woi Waltiosäännönkin muuttamista tarkoittama, kansan päätöksen mukainen laki tulla»voimaan ilman erityistä kansan wuhwistamista, jos wähintään wiisi kuudesosaa Kansaneduskunnan jäsenistä kannattaa sellaisen perustuslain wiipymättä woimaan saattamista. 51. Kansanäänestyksellä woidaan myös kumota ja peruuttaa mitä tahansa Kansaneduskunnan määräys, Kunsanwaltuuskunnan tahi muun hallintowiranumaisen päätös taikka tuomioistuimen tuomio. M Waatimus kansanäänestyksen toimittamisesta tätä warten on jätettäwä Kansllnwllltuuskunnalle kahden kuukauden kuluessa siitä lukien kuin kumottamaksi tahdottu määräys tai tuomio on annettu tahi päätös tiedoksi saatettu, ja olkoon waatimus niin nwnen kansalaisen allekirjoittama, että heidän lukumääränsä mustaa wähintään wiittä sadasosaa wiimelsi toimitettuihin kansanedustajain maaleihin osuuottuneiden luwusta. Kun tällainen waatimus on esitetty, on siinä tarkoitetun päätöksen toimeenpano keskeytettäwä ja kansanäänestyksellä ratkaistawa sen kumoaminen tai wllhwistaminen. Kumpaa enemmistö äänestäjistä kunnuttuu, se olkoon kansan päätös ja astukoon woimaan heti.

12 12 IV Lutu. Hallinto- ja oikeuslaitos Kaikki toiniet maan hallinto- ja oikeuslaitoksessa täytettäköön aino- «lstaan määräajaksi, enintään wiideksi wuodeksi terrallaan. Jos entinen toimen hoitaja on tyydyttäwästi täyttänyt tehtäwansä, woidaan hänet ottaa toimeen uudellem. Jos toimi joutuu wapaaksi mnen määräajan päättymistä, täytettäköön se ainoastaan jälellä olemaksi ajaksi. 53. Jos se, joka on julkiseen toimeen asetettu, ei tyydyttäwiisti hoida tointansa, woidaan hänet erottaa ennen toimiajan päättymistä. Jos on woimassa irtisanomisaika ja hänet pidätetään toimestaan ennen sen päättymistä, saakoon hän palkan irtisanomisajalta, ellei ole tehnyt itse» ään syypääksi sellaiseen rikkomukseen, josta tuomioistuin tuomitsee hänet toimensa menettäneeksi. Jos julkinen toimi on maaleilla täytetty ja wähintään wiidesosa maaleihin osaaottaneiden luwusta waatii uusia maaleja ennen toimiajan päättymistä, toimitettakoon ne wiipymättä. 54. Sellaiseen jultisem toimeen, joka täytetään maaleilla tahi johon Kansaneduskunta toimen hoitajan asettaa, on ehdokaskelpoinen jokainen kansalainen, jolla on waltiollinen äänioikeus, ellei tuomioistuin ole tuominnut häntä ehdokllskelpoifuuttaan menettäneeksi. Sellainen tuomio woidaan antaa wain määräajaksi. 55. Julkisen toimen hoitaja wastaa toimenpiteestä, johon hän on ryhtynyt tahi jota hän päätöstä tehtäessä on kannattanut. Myöskin esittelijä on siitä, mitä hänen esittelystään on päätetty, wastuunalainen, ellei hän ole pöytäkirjaan lausunut eroamaa mielipidettä. 56. Jokainen, wka on wääryyttä mi wahinkoa kärsinyt julkisen toimen hoitajan lainwastaisen toimenpiteen tahi laiminlyönnin kautta, olkoon»ikeutettu waatimaan tätä tuomiitawalsi rangaistukseen ja kormaamaan»vahingon. 55. Jos? un' epätietoista ja riidanalaista, mmkii wiranomaisen toimimallan jokin asia on katsottaman kuuluman, ratkaiskoon kysymyksen Kansaneduskunnan malmojamaliokunta Ilin toimeenpanema waltioelin on Suomen Kansanwaltuuskunto» joka toimii Kansaneduskunnan walwonnan alaisena, wahwistetun ohj«sääntönsä ja Kansaneduskunnan määräysten mutaan.

13 50 Z. Kanfanwaltuuskunnan jäsmet walitsee Kansaneduskunta joka kolmas wuosi. KcmsanwllltuuZkunnan puheenjohtajana on Suomen Tasawallan Esimies, jonka, samoin kuin waraesimiehen. Kansaneduskunta määrää Kansanwaltuuskunnan jäsenten keskuudesta enintään kolmeksi wuodekfi. Samaa jäsentä älköön määrättäkö Tasawallan Esimieheksi kahta kertaa peräkkäin. 60. Kansanwaltuuskunnan jäsenillä on oikeus olla läsnä Kansaneduskunnan istunnoissa ja waliokuntain kokouksissa seka tehdä ehdotuksia ja ottaa osaa keskusteluun, mutta ei päätösten tekoon. 61. Kansanwllltuuskunnlllle kuulumat asiat walmiztellaan kukin sen asianomaisessa osastossa, mutta käsitellään ja päätetään yleisessä istunnossa. Vähemmän tärkeitä asioita woidaan jättää KansanwaltuuZlunnan jaostojen ja osastojen päätettäwäkst. 62. Kansanwaltuuskunnan yleiseen istuntoon kutsuttakoon läsnäolcmllan myös Kansaneduskunnan walwojawaliokunnan jäsenet. Nlköön Kansanwaltuuskuntll päätöstä tehkö, ellei läsnä ole wähintään kaksi hallinnonwalwojakunnan jäsentä ja yksi lainwlllwojllkunnan jäsen. 63. Kansanwaltuuskunnan päätöksen woimaan saattaminen, mikäli se ei tarkoita ehdotuksen tekemistä Kansaneduskunnalle, lykättäköön toistaiseksi, jos wähintään kaksi walwojawaliokunnan jäsentä ilmoittaa tekemänsä sen johdosta lainmukaisin muistutuksen joko lainwalwojakunnalle tahi hallinnonwalwojakunnalle. 64. Lainwlllwojllkunnalle älköön Kansanwaltuuskunnan 13 päätöstä»vastaan esitettäkö muistutusta muusta luin siitä, ettei se ole lainmukainen. Jos lainwalwojllkuntll katsoo muistutukseen olewan aihetta, ilmoittakoon Kansanwllltuuskunnlllle, missä kohden sen pää ös tietäisi poikkeamista laista; ja Kansllnwllltuuskuntll oikaiskoon päätöksensä, tahi antakoon päätöksen asiassa raueta. 65 Z. Hallinnonwalwojakunnalle älköön Kansanwaltuuskunnan päätöstä wastaan esitettäkö muuta muistutusta, kuin että se on mastoin sitä, mitä Kansaneduskunta asiassa todennäköisesti päättäisi. Jos hallinnonwlllwojllkuntll katsoo tällaiseen muistutukseen aihetta olewan, ilmoittakoon se Kansanwllltuuskunnlllle, missä kohden tämän päätös, hllllinnonwlllwojllkunnan käsityksen mukaan, poikkeaa siitä, mitä

14 14 Kansaneduskunta asiassa todennäköisesti päättäisi. Jos Kansanwaltuustunta kuitenkin tahtoo pusua päätöksessään, esittäköön sen Kansaneduskunnan wahwistettawllksi; mutta ellei Kansaneduskunta ole silloinkoolla, päättäkööt Kllnsanwllltuuskuntll, walwojawaliokuntll ja waltiowarainwaliokunta yhteisessä kokouksessaan riidanalaisen päätöksen mahmistamisesta tai hylkäämisestä, taikka Kansaneduskunnan kiireellisestä kokoonkutsumisesta, jos asia on erittäin tärkeä. 66. Suomen waltiolliset edustajat ulkomaita warten määrää Kansaneduskunta, Kllnsllnmllltuuskunnan tehtyä esityksen. 67. Mmpänii oikeusasteena on korkein tuomioistuin oikeusasioissa ja korkein hallinto-oikeus hallinto-oikeudellisissa w alitusasioissa. 68. Korkeimman tuomioistuimen ja korkeimman hallinto-oikeuden jäsenet walitsee Kansaneduskunta, Kansanwaltuuskunnan tehtyä esityksen, wiideksi wuodeksi. Waali toimitetaan wuorottain kolmen ja kahden wuoden päästä, niin että määrätty osa jäsenistä joutuu eroamiswuoioon ennemmin kuin toinen osa; ketkä ensimäisellä kerralla walituista joutumat eroamiswuoioon jo kolmiwuotisen toimiajan jälkeen,ratkaistaan arwalla. Joka kerta kun maali toimitetaan, määrää Kansaneduskunta kum- jäsenistä esimieheksi. paankin tuomioistuimeen yhden sen 69. Korkein tuomioistuin ja korkein hallinto-oikeus älkööt päätöstä antako, ellei läsnä ole joko prokuraattori tahi wähin- tehkö tai tuomiota tään yksi lainwalwojllkunnan jäsen. 70. Prokuraattorin walitsee Kansaneduskunta jota kolmas wuosi. 71 Z. Prokuraattorin on walwottama, että kaikki julkisen toimen hoitajat noudattllw.t lakia ja muutenkin täyttämät welwollisuutensa niin ettei kukaan tule oikeudessaan sorretulsi Jokainen, joka on tuomarien tahi hallintotoimen hoitajain puolelta wääryyttä kärsinyt, on oikeutettu siitä kantelemaan prokuraattorille, m esiteltöön prokuraattori kantelut, oman lausuntonsa keralla, lainwalwojakunnalle Prokuraattori toimeenpankoon tarpeellisia tutkimuksia julkisen toiw mm hoitajain puolelta tapahtuneen wääryyden selwille saamiseksi sek-

15 «jakoon tai ajattakoon syytettä, milloin hän tahi Kansaneduskunta, Kansllnwllltuuskuntll taikka lainwalwojakunta katsoo sellaista toimenpidettä tarmittawan. 74. Prokuraattorilla ja lainmalmojakunnan jäsenillä un oikeus olla läsnä päätöstä tehtäessä missä tuomioistuimessa tahansa. Lähinnä heidän tulee seurata asioita korkeimmassa tuomioistuimessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Milloin prokuraattori tahi lainwalwojakunta katsoo päätöksen tai tuomion oleman mastoin lakia, ilmoittakoot loiipymättä»vastalauseen tuomioistuimen pöytäkirjaan sekä ottakoot harkittawlllsi, antaako tapaus aihetta enempään toimenpiteeseen. 75. Prokuraattorin tulee joka wuodelta antaa Kansaneduskunnalle kertomus toiminnastaan ja lain noudattamista koskemista hawainnoistllnn sekä waadittaessa tietoja ja lausuntoja Kansanwaltuuskunnalle ja lainwalwojllkumilllle. 76. Syytettä, joka nostetaan Kansaneduskunnan asettamaa julkisen toimen hoitajaa waztaan lainwastaisesta menettelystä, käsitelköön erityinen tuomioistuin. Siihen kuuluu puheenjohtajana korkeimman tuomioistuimen esimies sekä kaksitoista Kansaneduskunnan malitsijamiesten aina kolmeksi wuodeksi Valitsemaa jäsentä, joista luusi walitaan toimessa olemista tuomareista ja kuusi muuta jäsentä, jotka walitaan suhteellisilla maaleilla. Jos korkeimman tuomioistuimen esimies on estetty tai esteellinen, olkoon puheenjohtajana erityisen tuomioistuimen jäsenten kutsuma piirioikeuden esimies. Walitun jäsenen sijaan astuu tarmittaesfa marajäsen. Syyttäjän määrää walwojawaliokunta. 7? Z. Ileistä ylioikeuksia omat piirioikeudet. Piirioikeuden esimiehen walitsee Kansaneduskunta, Kansanwaltuusklmnan tehtyä esityksen, wiideksi wuodeksi. 78. IleisiZtä alioikeuksista, kuin myös walamiehistönkäyttämisestä rikos» asioita koskemassa oikeudenkäynnissä, säädetään erikseen. 79. Sitten kun lainsäädännöllä on järjestetty kuntaa suurempain hal» lintopiirien itsehallintolaitokset, älköön näiden piirien hallintotoimiin waki» nmsesti määrättäkö ketään mastoin sanottujen laitosten suostumusta. 80. Kuntain itsehallinnosta säädetään erikseen. Kunnallista äänioikeutta älköön kiellettäkö keltään, jolla tämän Valtiosäännön mukaan on waltiollinen äänioikeus. 15

16 Mopiston esimiehen walitfee Kansaneduskunta, KanfanwalluuZkunnan tehtyä esityksen ja yliopiston oman ylimmän hallintoelimen annettua lausuntonsa. 82. Valtioelimistä, jotka hoitamat»valtiohallinnon erikoishaaroja, säädetään erikseen. Eri alain hallinnossa olkoon kohtuullisen laaja edustus niiden alaisissa laitoksissa ja näiden laitosten teettömissä töissä työskentelewillä, heidän järjestöjensä walitsemain edustajain kautta. Sellaisilla aloilla, joissa hallintotoimi läheisesti koskee suurta osaa koko maan työwäenluokastll tahi tarkoittaa pääasiassa työwäen olojen järjestämistä, kolkuon myös työwäen keskusjärjestöillä waikutuswaltllinen edustus. Eri hallintohllarain keskuselinten esimiehet walitsee Kansanedusunta, Kansanwllltuuskunnan tehtyä esityksen. loppusäännös. 83. Tämä Waltiosääntö on kaikilta osiltaan olewa pysywänä ja ainoana perustuslakina woimassll, eikä tätä woida muuttaa, selittää tai kumota taikka poikkeuksia tästä tehdä muussa järjestyksessä kuin ylempänä perustuslain säätämisestä ja kansanäänestyksestä on määrätty. Tämän kautta kumotaan hallitusmuoto 21 päiwältä elokuuta l??2 seka yhdistys- ja wakuuskirja 21 päiwältä helmikuuta ja 3 päiwältä huhtikuuta 1789, niin myös kaikkien muiden lakien ja asetusten määräykset ynnä muut säännökset, jotka omat ristiriidassa tämän Valtiosäännön kanssa. Helsinki l»18