Tienviittoja ympäristöohjelmatyölle

Transkriptio

1 Lounais-Suomen ympäristöohjelman seminaari Laitilassa Tienviittoja ympäristöohjelmatyölle Risto Timonen

2 Muutostrendejä Ilmasto lämpenee Luonnon monimuotoisuus vähenee Maapallon väestömäärä kasvaa Liikenteen määrä merellä ja maalla kasvaa Tulva- ja kuivuusriskit muuttuvat Luonto nuhraantuu, vesistöt rehevöityvät Maataloustuotanto Itä- ja Pohjois-Euroopassa saattaa voimistua jne. 2

3 Muutostrendejä/Markku Wilenius Olemme planeettamme sietokyvyn rajoilla. Maailman väestöennusteiden mukaan ihmisiä on vuonna 2050 yli yhdeksän miljardia. Tämän vuoksi ihmiskunta on historiallisessa taitekohdassa ja väistämättömän muutoksen äärellä. Ihmiskunta siirtyy niukkaenergiseen ja -materiaaliseen talous- ja yhteiskuntajärjestelmään. Uusiutuvia energiamuotoja ja kierrätystä painotetaan. Sähköautot, tuulivoima ja biopolttoaineet lisäävät jatkuvasti merkitystään ilmastoystävällisemmän tulevaisuuden luomisessa. 3

4 Itämeren tilan kehitys 1900-luvulla Sinileväkukinnat 10-kertaistuivat Hapettoman merenpohjan ala 10-kertaistui Meriveden pintalämpötila kohosi 0,7 C 4

5 Saaristomeren ekologinen tila

6 Kiire tuntuu lisääntyvän Joudutaanko asioita ratkomaan liiaksi perstuntumalla; lähdekritiikki? Otammeko vastaan kriittistä informaatiota vai vain sellaista joka istuu omaan ajatteluumme? Katsommeko riittävän kauas eteenpäin? Kyseenalaistammeko tarpeeksi? 6

7 The Baltic Sea Our Common Treasure. Economics of Saving the Sea BalticSTERN-verkoston tutkijat tarkastelivat rehevöitymisen torjuntaa, kestävää kalastusta sekä varautumista öljyvahinkoihin ja uusiin meriekosysteemin vieraslajeihin taloudellisesta näkökulmasta. Itämeren suojelun toimintaohjelman kustannukset ovat noin 2,3 2,8 mrd /v. Hyödyt ylittävät arvioidut kustannukset 1 1,5 mrd /v. Itämeren suojelu on kannattavaa. Itämeren ympärysvaltioiden kansalaiset ovat valmiita panostamaan 3,8 mrd /v rehevöitymisen torjuntaan Itämerellä. 7

8 Halukkuus maksaa Itämeren rehevöitymisen vähentämisestä 8

9 Kustannustehokkailla toimilla on ollut vaikuttavuutta (BalticSTERN) Jätevedenpuhdistamot Lannoitteiden käytön vähentäminen Laskeutusaltaat Kosteikot Fosfaatittomat pesuaineet 9

10 Planktonlevien määrän muutos 1990-luvun alkupuolen ja viime vuosien välillä (pintavesi, kesä)

11 Planktonlevien määrän muutos 2000-luvun alkuvuosien ja viime vuosien välillä (pintavesi, kesä)

12 Saaristomeren tila yhteenvetona Rehevöityminen oli voimakasta 1900-luvun jälkipuolella Viimeisen 10 vuoden aikana rehevöityminen pysähtynyt, rannikon lähellä ja sisäsaaristossa veden tila monin paikoin jopa parantunut Jokien tuoman fosforin määrässä viime vuosina pientä laskua, typpikuormituksessa ei Suomenlahden kuormituksen väheneminen saattaa ajan mittaan näkyä eteläisen Saaristomeren tilan paranemisena Sisäinen kuormitus hidastaa merialueen toipumista todennäköisesti pitkään, vaikka ulkoinen kuormitus saataisiinkin vähenemään

13 Ympäristöasioiden painoarvo asenteissa Perinteisen (nykyisen) talouspolitiikan ratkaisu kaikkiin ympäristöongelmiin ja sosiaalisiin ongelmiin on talouskasvu; Vain riittävä talouskasvu vähentää köyhyyttä ja työttömyyttä. Talouskasvu mahdollistaa ympäristönsuojelun. Vaihtoehtoisia ratkaisuja: elämän hidastaminen (slow) tyytyminen alhaisempaan kulutustasoon (downshifting) kohtuutalousajattelu (degrowth) vihreä kasvu (green growth) 13

14 Näkökulmilla on pitkät juuret Aristoteles: Onnellisuus on elämän päämäärä. Rahavaroja suojelevien ja niitä kartuttamaan pyrkivien ihmisten pyrkimyksenä on elämä, ei hyvä elämä. Platon: Kukaan yhteiskunnan jäsenistä ei saa olla enempää kuin neljä kertaa niin rikas kuin yhteiskunnan köyhin jäsen. Tätä suuremmat tulo- ja varallisuuserot vaarantavat yhteiskunnan vakauden. Adam Smith: Talouden toiminta on ihmisten oman edun tavoittelua. Markkinat jalostavat yksilöiden ahneuden yhteiseksi hyvinvoinniksi. 14

15 Kataisen hallituksen ohjelma: Kestävän kehityksen mittarointi Suomalaisten aineellisen hyvinvoinnin ja sen jakautumisen, ympäristön tilan sekä sosiaalisen eheyden ja kansalaisten kokeman hyvinvoinnin seurantatietoja sisältävän mittariston yksityiskohdat täsmennetään asiantuntijatyönä valtioneuvoston kanslian asettaman asiantuntijaryhmän ehdotusten mukaisesti käyttäjänäkökulmaa korostaen. Hallitus tähtää siihen, että uudet seuranta- ja viestintävälineet tulevat laajaan käyttöön hallituksen päätöksenteon pohjana ja kansalaiskeskustelun virittäjänä. Kehitetään edelleen BKT:n rinnalla ympäristön tilaa ja kestävää kehitystä kuvaavaa mittaristoa. 15

16 16

17 Hyvinvoinnin mittarit Kansantalouden tilinpidon tärkein mittari BKT mittaa tavara- ja palvelutuotannon määrän kasvua rahamääräisenä ja kertoo yhteiskunnan taloudellisten virtojen suuruudesta. BKT ei tee eroa negatiivisten ja positiivisten toimintojen välille tai huomioi markkinoiden ulkopuolisia hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. BKT:ta kasvattavat myös hyvinvointia heikentävät asiat kuten rikollisuus, sairaudet, onnettomuudet, luonnonkatastrofit, kun niiden aiheuttamat haitat joudutaan korjaamaan. 17

18 Aidon kehityksen indikaattori GPI (Genuine Progress Indicator) Yksi tapa tiivistää hyvinvointi yhteen mittariin. Tavoiteltavia päämääriä ovat esim: ihmisten taloudellisen hyvinvoinnin eli käytettävissä olevien kulutusmahdollisuuksien lisääminen kansantalouden tasapainosta huolehtiminen työttömyyden alentaminen tuotannon aiheuttamien ulkoisvaikutusten määrän pienentäminen. Korostaa luontoon kasautuvien ja pitkävaikutteisten ympäristövaikutusten merkitystä. 18

19 GPI:n osaindikaattorit Painotettu yksityinen kulutus: Yksityiset kulutusmenot ja tulonjako. Hyvinvointia tuottavien markkinattomien palveluiden ja hyödykkeiden arvo: Kotitaloustyön ja vanhemmuuden arvo, korkeakoulutuksen arvo, vapaaehtoistyön arvo, kestokulutushyödykkeiden tuottamat palvelut ja tiekannan tuottama hyöty. Pääomakannan kasvu ja kansainvälisen kaupan tasapaino. Yksityiset, tuotannon haitoista aiheutuvat kustannukset: Rikollisuuden aiheuttamat kustannukset, vapaa-ajan menettämisen arvo, vajaatyöllisyyden kustannukset, kestokulutushyödykkeiden hankintamenot, työmatkakustannukset ja liikenneonnettomuuksien kustannukset. Ympäristön tilan heikentymisestä ja luonnonvarojen kulumisesta aiheutuvat kustannukset: Vesistöjen pilaantumisen kustannukset, ilmansaasteiden kustannukset, meluhaittojen kustannukset, soiden ja kosteikkojen häviäminen, metsien häviäminen, uusiutumattomien luonnonvarojen käyttö ja hiilidioksidipäästöjen aiheuttamat vahingot. 19

20 Edellisen työpajan yhteenveto vaikuttaa lupaavalta Kestävät ratkaisut asumisessa, liikenteessä ja elinkeinotoiminnassa Luontoverkostot hyvinvoinnin turvaajana Lähivedet hyvään kuntoon Ruokalautanen ympäristövaikuttajana Ekotehokas energiankäyttö ja tuotanto alueen vahvuutena 20

21 Kannattaako viivytellä? Nicholas Sternin raportti (2006) ilmastonmuutoksen talousvaikutuksista: Mitä vähemmän tehdään tänään, sitä vaikeampaa on sopeutua tulevaisuudessa. Ilmastonmuutoksen riittävä torjunta varhaisessa vaiheessa on taloudellisesti kannattavaa. 21

22 Lupauksia ja sitoumuksia Saaristomerisitoumus: Meren hyvä tila v TEM lupaa edistää Suomen nousua kestävän talouskasvun, vihreän talouden ja cleantech-liiketoiminnan edelläkävijäksi luomalla edelläkävijämarkkinoita, edistämällä kotimarkkinareferenssejä kansainvälistyville cleantechyrityksille ja vauhdittamalla yritysten kasvua uudistumisen ja kansainvälistymisen avulla. Tekes lupaa vauhdittaa kestävää kasvua tukevaa innovaatiotoimintaa suuntaamalla rahoitusta sellaisille aihealueille, jotka rakentavat kestävää taloutta Suomeen ja tarjoavat suomalaisyrityksille merkittäviä uudistumisen ja kasvun mahdollisuuksia. Ja onhan niitä paljon muitakin 22

23 Hallitusohjelmasta: Ympäristö jätetään tuleville sukupolville paremmassa kunnossa. Suomea rakennetaan luonnon monimuotoisuuden vaalimisen ja ilmastonmuutoksen torjunnan edelläkävijämaaksi. Tulevaisuuden Suomesta hiilineutraali yhteiskunta Suomi nostetaan ympäristöteknologian ykkösmaaksi. Suomesta kehitetään maailman ympäristötietoisin kansakunta. 23

24 Mahdollisia päämääriä Ravinteet kiertoon, pois vesistöjä rehevöittämästä? Vesistöjen rannat viherverkostoksi ja bioenergiaa tuottamaan sekä samalla vesistöjen suojavyöhykkeiksi? HINKU-kunta-aate koko Lounais-Suomeen? Lounais-Suomesta vihreiden teknologioiden edelläkävijä? Lounais-Suomesta maatalouden ympäristöasioiden edelläkävijä? Kestävä, älykäs, energiatehokas, elämää helpottava ja turvallinen rakennettu ympäristö? 24

25 Lopuksi Ohjelmia osataan jo tehdä, ja kyllä niitä on tehtykin; osataanko toimeenpano! Asenteet ympäristöasioihin ovat muuttumassa, nyt hyvästä ympäristöstä halutaan jo maksaa. Ympäristöön panostaminen kannattaa myös talouden näkökulmasta. Ainakin omat nurkat kuntoon; jos muukin maailma siitä hyötyy, se sallittakoon! Vaikka epävarmuuksiakin on, tiedämme riittävän hyvin mitä ainakin pitää tehdä. 25