ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, joka koskee 14. päivänä syyskuuta 2017 päivättyä asemakaavakarttaa 1085.

Transkriptio

1 IMATRAN KAUPUNKI KAUPUNKIKEHITYS JA TEKNISET PALVELUT Kaupunkisuunnittelu ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, joka koskee 14. päivänä syyskuuta 2017 päivättyä asemakaavakarttaa Alueen määrittely IMATRA, Kaupunginosa 11, PÄSSINIEMI Alueen sijainti Asemakaavan muutos: Korttelit 3, 11 ja 15 sekä muinaismuisto-, erityis-, pysäköinti-, muinaismuisto-, virkistys- ja katualuetta. Tonttijaon muutos kortteleissa 3, 11 ja 15. Asemakaavan muutoksella muodostuu: Kortteli 30, osa kortteliin 11 sekä erityis-, virkistys- ja katualuetta. Sitova tonttijako kortteleihin 3, 11, 15, 30 ja 31. Kaavan vireilletulo: (kuulutus vireilletulosta Uutisvuoksessa) Kaavan laatija: Kaavoitusarkkitehti Julia Virkkala, puh sähköposti: osoite: Virastokatu 2, Imatra Valmistelussa mukana projekti-insinööri Olli Ruokonen

2 Sisällysluettelo 1. TIIVISTELMÄ SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Alueen yleiskuvaus Rakennettu ympäristö Yhdyskuntatekninen huolto Muinaisjäännökset Liikenne Luonnonympäristö Maaperä Radon Melu Patoturvallisuus Palvelut Voimassa oleva kaavatilanne Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Poikkeamispäätökset Rakennusjärjestys Pohjakartta Muut selvitykset, suunnitelmat ja päätökset ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve ja käynnistäminen Osallistuminen, vuorovaikutus ja viranomaisyhteistyö (MRL 6, 62 ja 63, MRA 30 ) Osalliset Yhteistyö sidosryhmien kanssa Kaavan vireilletulo ja laatimisvaiheen kuuleminen Viranomaisneuvottelu Lausunnot ja palautteet Nähtävilläolo (MRL 65, 27, 32 ) Hyväksyminen (MRL 52 ) Asemakaavan tavoitteet ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan perustelut ja rakenne Nimistö Tonttijako Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kaavan vaikutukset ASEMAKAAVAN TOTEUTUS LIITTEET / 44

3 1. TIIVISTELMÄ Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan Imatran keskimmäisen koulukeskuksen rakentaminen ja mahdollistetaan Varpasaaren alueelle yleissuunnitelman mukaiset muutokset, jotka selkiyttävät alueen toimintoja ja vahvistavat aluetta liikunta- ja virkistyspaikkana. Samalla huomioidaan alueen kulttuurihistorialliset arvot sekä muodostetaan Vuoksen rannan patoturvallisuuden kannalta tärkeät erityisalueet. Asemakaavan muutos on käynnistetty Imatran kaupungin aloitteesta kesällä Kaavamuutosalueen pinta-ala noin 15,9 hehtaaria, josta Imatran kaupunki omistaa suurimman osan. Osa alueista on Fortum Heat & Power Oyj:n (2,9 ha) omistuksessa ja pieni osa yksityisessä omistuksessa (n. 0,5 ha). Alueella on myös entistä yleisen tien aluetta noin 0,2 hehtaaria. Imatran kaupungin maita on vuokrattu yksityisille ja osa Fortumin maista on vuokrattu Imatran kaupungille. 2. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 2.1 Alueen yleiskuvaus Kaavamuutosalue sijaitsee Tainionkoskentien varrella Pässiniemen kaupunginosassa. Muutosalueeseen kuuluu Tainionkoskentien länsipuolella sijaitseva Mansikkalan koulun kortteli ja kadun itäpuolella sijaitsevat urheilutalo uimahallin, Karjalaisen kotitalon ja Varpasaaren kalastuspuiston alueet. Imatran kaupunginvaltuusto on päättänyt (KV:n kokous ), että Imatran kouluverkkoa kehitetään kolmen koulukeskuksen mallin mukaisesti. Kokonaisuuteen kuuluu pohjoinen Vuoksenniskan koulukeskus, eteläinen Kosken koulukeskus ja keskimmäinen Mansikkalan/Pässiniemen koulukeskus. Imatran kaupunginhallitus (KH:n kokous ) on tehnyt päätöksen, jonka mukaan keskimmäinen koulukeskus sijoitetaan Pässiniemeen Koulukadun, Karjaportinkadun, Tainionkoskentien ja Ruokosuonkadun rajaamalle korttelialueelle, jossa nykyinen käytöstä poistunut Mansikkalan koulu sijaitsee. Rakennuskokonaisuuteen sijoittuu lukio, peruskoulu ja varhaiskasvatus. Peruskoulun oppilaita on arviolta 850, lukion opiskelijoita noin 350 ja varhaiskasvatuspaikkoja noin 200. Alue on saavutettavuudeltaan hyvä ja sen läheisyydessä sijaitsee Varpasaaren liikunta-aluekokonaisuus ja kulttuuritalo Virta, jossa toimii myös kirjasto. Uusi koulukeskus on tarkoitus toteuttaa monitoimitalona, joka mahdollistaa rakennuskokonaisuuden käytön myös kouluajan ulkopuolella mm. liikunta-, kulttuurija nuorisopalveluiden osalta. Varpasaaren alue on tärkeää virkistysaluetta. Asemakaavan muutos mahdollistaa Varpasaaren alueen liikuntamahdollisuuksien parantamisen ja alueen toimimisen Mansikkalan koulukeskuksen monipuolisena lähiliikuntapaikkana luvun uimahallin yhteyteen 1980-luvulla rakennetussa urheilutalossa on tarjolla runsaasti liikuntatoimintaa mm. liikuntahalli, voimisteluhalli, painitila, yleisurheilutila, keilahalli ja kuntosali. Alueen keskiosassa sijaitsevassa puistometsässä sijaitsee frisbeegolf-rata ja Vuoksen luontolenkki kulkee alueen kautta. Vuonna 2015 on valmistunut Varpasaaren alueen yleissuunnitelma (MA-Arkkitehdit, L- 3 / 44

4 Arkkitehdit). Yleissuunnitelmassa alueelle on hahmoteltu urheilu- ja tapahtumaareenan toteuttamiseksi eri vaihtoehtoja. Tämän asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa avoimen urheilukentän rakentamisen mahdollisine katsomorakenteineen ja huoltotiloineen. Vuoksi on tärkeä kalastuskohde. Varpasaaressa toimii Vuoksen kalastuspuisto, josta voi mm. ostaa kalastuslupia ja vuokrata veneen. Varpasaaressa on myös pieni leirintäalue. Varpasaaren alue sijaitsee Vuoksen rannalla, Mansikkalan liikekeskustan kupeessa. Suunnittelualueelta on Imatrankosken keskustaan matkaa noin 2 kilometriä. Kaavamuutosalueen pinta-ala on noin 15,9 hehtaaria. Imatran kaupungin omistuksessa on noin 12,3 hehtaaria. Fortum Heat & Power Oyj omistaa noin 2,9 hehtaaria ja noin 0,5 hehtaaria on yksityisessä omistuksessa. Alueella on myös entistä yleisen tien aluetta 0,2 hehtaaria. Imatran kaupungin maita on vuokrattu yksityisille ja osa Fortumin maista on vuokrattu Imatran kaupungille. Varpasaaren alue viistoilmakuvassa pohjoisesta kuvattuna (2016, Blom Kartta Oy). 4 / 44

5 Mansikkalan koulun kortteli viistoilmakuvassa (2016, Blom Kartta oy) Rakennettu ympäristö Suunnittelualueen lähiympäristö on suhteellisen tiiviisti rakennettua kaupunkiympäristöä. Suunnittelualueen etelä- ja länsipuolilla sijaitsee pientaloalueet. Eteläpuolen pientaloalue on rakentunut pääosin luvuilla. Länsipuolinen pientaloalue on hieman uudempaa rakentamista, ja se on rakentunut luvuilla. Koulukadun ja Vuoksenrannankadun kulmauksen pientalot edustavat pääosin 2000-luvun rakentamista. Koulukadun pohjoispuolella sijaitsee Saimaan ammattiopisto Sampon Imatran toimipiste, joka on rakennettu vuonna 1954 ja laajennettu vuonna Lisäksi pohjoispuolella sijaitsee kaksi vuonna 1949 rakennettua asuinja liikerakennusta. 5 / 44

6 Suunnittelualuetta vuoden 1972 peruskartalla (Maanmittauslaitos). Suunnittelualutta nykypäivänä (Maanmittauslaitos 2017). 6 / 44

7 Suunnittelualueella on yleiskaavatasolla kaksi merkintää suojeltavista rakennuksista (sr). Suojeltavia rakennuksia ovat Uimahalli-urheilutalo ja Kotiseutumuseo Karjalainen kotitalo. Kohteet on inventoitu Lasse Ojosen teoksessa Imatran rakennetun ympäristön kohteet (1994). Uimahalli-urheilutalo on teräsbetonirunkoinen, liimapuukaarilla ja kaarikatolla varustettu rakennuskompleksi, jossa uimahallissa on kupari- ja urheilutalossa huopakatto. Vuorauksessa on käytetty maalattua betonia, kvartsihiekkatiiltä ja kuultokäsiteltyä lasia. Rakennukset ovat ulkoasultaan valkotummanruskeat ja edustavat 1960-luvun konstruktivistista hallirakentamista. Rakennus on voimakkaasti miljöötä määrittävä tekijä Varpasaaren alueella. Uimahallin on suunnitellut Einari Teräsvirta. Urheilutalon osuus on uudempi ja se on rakennettu noudattamaan arkkitehtuuriltaan uimahallin muotokieltä. Ojosen teoksessa inventointiperusteiksi on kirjattu rakennushistorialliset ja maisemalliset arvot. Urheilutalo on rakennettu 1980-luvun alussa. Uimahalli on peruskorjattu vuosina Peruskorjauksella ei ollut vaikutusta rakennuksen julkisivuun. Rakennus on kerrosalaltaan n k-m² (Facta-kuntarekisteri). Uimahalli-urheilutalo ja Varpasaaren lahtea (Ruokonen 1/2017). Kotiseutumuseo Karjalainen Kotitalo tunnetaan myös nimellä Hiljan piha. Karjalaisen kotitalon pihapiiri esittelee karjalaista talonpoikaiskulttuuria. Imatran kotiseutuyhdistys on perustanut paikalle ulkomuseon vuonna Museo on luovutettu Imatran kaupungille vuonna Paikalle on koottu rakennuksia eri puolilta Etelä-Karjalaa. Päärakennus on alun perin Taipalsaaren Ahokkalan kylästä ja se on savupirtti vuodelta Rakennusta on laajennettu 1846 läpikäytävällä ja rakennus varustettiin savupiipulla luvulla rakennukseen palautettiin alkuperäinen pärekatto. Museon vanhin rakennus on kaksikerroksinen vilja-aitta vuodelta Muut rakennukset ovat luvuilta ja ne on koottu Ruokolahden ja Imatran seuduilta. Rakennuksia on yhteensä 14 kappaletta. Kokonaisuuteen kuuluu päärakennuksen lisäksi mm. aittoja, navetta, sauna, paja, nuottakatos, riihi ja riihlatukka. Ojosen teoksessa kohde on nimellä kotiseutumuseo Karjalainen 7 / 44

8 Kotitalo ja sen inventointiperusteina ovat rakennushistorialliset ja historialliset arvot. Rakennukset ovat Imatran kaupungin omistuksessa. Hiljan pihan rakennuksia (Ruokonen 1/2017). Varpasaaren pohjoispäädyssä sijaitsee kalastuskeskus Vuoksen kalastuspuisto rakennuksineen. Saari on yhdistetty mantereeseen pengertiellä. Alueella on virkistystoimintaan liittyviä liike-, ravintola- ja kahvilarakennuksia sekä leirintäalue. Kalastuskeskuksen alueella järjestetään erilaisia tapahtumia ja kokoontumisia. Varpasaarella on pitkä historia Vuoksen kalastuksen tukikohtana. Paikalla on toiminut vuonna 1875 perustettu englantilaisten urheilukalastajien kalastusklubi The Wuoksi Fishing Club. Klubi lopetti toimintansa vuonna luvulla Vuoksea ruopattiin voimalaitoksen tehojen parantamiseksi ja Varpasaari siirrettiin kokonaisuudessaan lähemmäksi rantaa. Kaavamuutosalue vuoden 1937 ilmakuvassa. 8 / 44

9 Kalastuspuiston rakennuksia (Ruokonen 1/2017). Varpasaaren alueella on moninaista virkistyskäyttöä, alueen ympäristössä on runsaasti erilaisia virkistys- ja liikuntakäyttöön tarkoitettuja rakennuksia ja rakenteita. Rannoilla on useita laitureita ja urheilutalon pihapiirissä on ulkoliikuntapuisto. Vuoksen luontolenkki kulkee alueen kautta. Uimahallista on rakennettu katettu kulkuyhteys, jonka kautta pääsee Vuokseen uimaan. Varpasaaren alueen keskiosa on puistometsää, jonka yhteydessä on yhdeksänväyläinen frisbeegolf-rata. Poikkeamisluvalla rakennettu leirimaja Vuoksen rannalla (Ruokonen 1/2017). Frisbeegolf-radan ympäri kulkee lenkkimäisesti Kotipolku-katu. Alueella on kunnallistekniikan johtoja. Mansikkalan koulurakennus sijaitsee Pässiniemessä Koulukadun, Karjaportinkadun, Tainionkoskentien ja Ruokosuonkadun rajaamalla korttelialueella osoitteessa Koulukatu 2. Koulurakennus on valmistunut vuonna 1968 kansalaiskouluksi. Vuodesta 1975 lähtien rakennuksessa on toiminut Mansikkalan yläaste. Rakennukseen on tehty muutoksia ja 1990-luvuilla / 44

10 luvulla rakennuksessa on laajennettu opetustiloja ensimmäisessä kerroksessa ja pohjakerroksessa luvun lopulla kouluun tehtiin julkisivumuutoksia, peruskorjaus ja pienehkö laajennus. Rakennus on poistunut käytöstä keväällä 2016 sisäilmaongelmien takia. Koulurakennus on kaksikerroksinen ja se on kooltaan noin 9000 k-m². Rakennuksessa toimi peruskoululuokat 7-9 ja Imatran lukio ja siinä oli yhteensä noin 750 oppilasta. Ruokosuonkadun ja Tainionkoskentien kulmauksessa sijaitsee harjakattoinen lautaverhoiltu liikerakennus, joka on toiminut mm. kirpputoritiloina. Rakennus on valmistunut vuonna Alueen käytetty rakennusoikeus on kokonaisuudessaan arviolta noin k-m². Mansikkalan koulurakennus (Ruokonen 5/2017). Suunnittelualueella sijaitseva asuin- ja liikerakennus (Virkkala 7/2017). 10 / 44

11 Rakennetun ympäristön arvot ja kaupunkikuvallinen merkitys Suunnittelualue ei kuulu luokitteluiltaan arvokkaisiin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Suunnittelualueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole valtakunnallisesti arvokkaita rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Suunnittelualueella sijaitsevista rakennuksista on teetetty rakennushistoriallinen selvitys (Rakennushistoriallinen selvitys, Mansikkalan koulu Liikerakennus - Karjalainen kotitalo (Hiljan piha) Uimahalli-urheilutalo Varpasaaren kalastuspuiston rakennukset, raportti ). Rakennushistoriallisessa selvityksessä on käyty läpi suunnittelualueella sijaitsevien rakennusten mahdolliset arvot ja niiden kaupunkikuvallinen merkitys. Tehdyn inventoinnin mukaan Mansikkalan koulun rakennus on tyypillinen 1960-luvun koulusuunnittelun edustaja. Mansikkalan koulurakennus on mainittu myös Lasse Ojosen kirjassa Imatran rakennetun ympäristön kohteet (1994). Ojosen kirjassa koulurakennuksen inventointiperusteena on rakennushistoriallinen arvo. Kirjassa ei anneta suositusta rakennuksen varustamisesta sr-merkinnällä. Koulun tontin kaakkoiskulmassa sijaitseva liikerakennus on todennäköisesti valmistettu tyyppipiirrosten mukaan. Liikerakennusta ei ole mainittu Ojosen kirjassa. Uimahalli-urheilutalo on merkitty suojeltavaksi rakennukseksi (sr). Hiljan pihan rakennukset sijoittuvat voimassaolevassa asemakaavassa museorakennusten korttelialueelle. Ojosen kirjassa suositellaan uimahalliurheilutalon ja Hiljan pihan rakennusten varustamista suojelumerkinnöin. 11 / 44

12 Ote maanomistuskartasta. Vihreällä merkityt alueet omistaa Imatran kaupunki, valkoisella merkityt yksityiset maanomistajat tai muut toimijat, violetilla merkityt Fortum. 12 / 44

13 2.1.2 Yhdyskuntatekninen huolto Kaavamuutosalue on yhdyskuntateknisen huollon piirissä. Alueen yhdyskuntatekniset verkostot kulkevat pääosin ympäröivillä katualueilla. Alueella sijaitseva yhdyskuntatekniset johdot. Sininen katkoviiiva = vesijohdot, punainen viiva = jätevesi, vihreä viiva = sadevesi, vaaleanpunainen viiva = kaukolämpö, keltainen viiva = kaasu. (Kuva: StellaWeb/Imatran kaupunki) Muinaisjäännökset Tainionkoskentien ja urheilutalon välissä on jäänteitä 1800-luvun alun venäläisistä kasarmeista. Kasarmien jäänteet on luokiteltu kiinteiksi muinaisjäännöksiksi. Kasarmirakennuksia on ollut alun perin neljä. Tietoa muinaisjäännöksistä on kerätty Vuoksen ranta-alueiden historiallisen ajan muinaisjäännösinventoinnissa (U. Köngäs, 2010). Paikalla on tehty arkeologiset tutkimukset vuonna Tutkimuksissa on pystytty paikantamaan Tainion- 13 / 44

14 koskentien länsipuolella olevien rakennusten paikkoja ja itäpuolella olevia kasarmipohjia on tutkittu kaivauksin. Tien länsipuolen kasarmirauniot ovat jääneet leventyneen Tainionkoskentien alle, mutta tien itäpuolella kasarmirakennuksista on yhä havaittavissa maastossa kumpuja, joiden kohdalla kasarmit ovat sijainneet. Eteläisempi kasarmin pohja on n. 70 metriä pitkä ja 12 metriä leveä ja kummun korkeus vaihtelee 1-1,7 metrin välillä. Kummusta on havaittavissa kasarmin seinälinjoja. Pohjoisemmasta rakennuksesta on havaittavissa kolme peräkkäistä soikeaa maakumpua. Paikalla on alueen historiasta ja kasarmirakenteista kertova opastaulu. Rauniokumpujen päällä kasvaa puita ja pensaita. Rauniot sijaitsevat Tainionkoskentien ja Urheilutalon välisessä maastossa. Kasarmin raunioita Tainionkoskentien varrella (Ruokonen 1/2017) Isojakokartta vuodelta 1835, jäljellä olevien kasarmirakennusten rauniot on merkitty punaisella soikiolla (Lähde: Vuoksen ranta-alueiden historiallisen ajan muinaisjäännösinventointi, U. Köngäs, 2010) 14 / 44

15 Kasarmirakennusten sijainnit pohjakartalla. Tiedot on saatu Museoviraston paikkatietoaineistosta 2/2016. Lähellä kaavamuutosaluetta Pässiniemen edustalla Vuoksessa on kiinteäksi muinaisjäännökseksi luokiteltu Linnankosken voimalaitoksen jäännökset luvulla alueella toimi kruunun veromylly ja myöhemmin 1900-luvulla Linnankosken voimalaitos. Linnankosken voimalaitos jäi tarpeettomaksi Imatrankosken voimalaitoksen valmistuttua. Muinaisjäännös on kokonaan veden alla ja jäännöksiä voi olla koko Vuoksen leveydellä. Veden alla on säilynyt voimalaitoksen hirsirakenteita. Paikka on nykypäivänä suosittu sukelluskohde. Tainionkoskentien ja urheilutalon välissä sijaitsevien muinaisjäännösten osalta laaditaan selvitys, jossa tutkitaan muinaisjäännöksen rajaus, rakenteiden laajuus, kunto ja tutkimusarvo. Selvitys valmistuu syksyn 2017 aikana Liikenne Mansikkalan koulun kortteli ja Varpasaari sijaitsevat Tainionkoskentien varrella. Mansikkalan suuntaan pääsee vilkkaasti liikennöidyn Tainionkoskentien ali kahden alikulkukäytävän kautta. Vuoksen rantaa pitkin kulkee kevyen liikenteen yhteys pohjoiseen ja etelään. Varpasaaren alueen keskiosassa on lenkkimäinen katuyhteys. Paikallisliikenteen pysäkkejä sijaitsee Tainionkosken varrella. Koulun saattoliikenne kulkee Koulukadun, Karjaportinkadun ja Ruokosuonkadun kautta. 15 / 44

16 2.1.5 Luonnonympäristö Varpasaaren alueelle on tehty Pässiniemen ja Varpasaaren asemakaavan luontoselvitys (Pöyry Finland Oy, 2014). Imatrankosken ja sitä ympäröivien alueiden pesimälinnustoselvitys (Elmo Miettinen, 2015) kattaa suurimman osan suunnittelualueesta. Tarkemmat tiedot suunnittelualueen luonnonympäristöstä on luettavissa luontoselvityksistä. Alue sijaitsee ensimmäisen Salpausselän eteläpuolella, Vuoksen länsirannalla. Imatrankosken ja Tainionkosken voimalaitosten rakentaminen on muuttanut 1920-luvulla Vuoksen vedenkorkeutta ja virtausta. Vuoksen uomaa on ruopattu 1950-luvulla. Ruoppauksen yhteydessä Varpasaaren maamassat on siirretty Vuoksen keskeltä lähemmäksi rantaa. Kaavamuutosalue ei sijaitse pohjavesialueella. Kaavamuutosalue sijoittuu eteläboreaaliselle kasvillisuusvyöhykkeelle ja kuuluu kasvimaantieteellisessä aluejaossa Järvi-Suomeen. Vuoksen savikkoisilla rantamailla esiintyy paikoin rehevää lehtokasvillisuutta niin sanotun Vuoksen lehtokeskuksen alueella. Alue on pääosin rakennettua ympäristöä ja siten ihmisen vaikutuksen alaista. Alueen keski- ja eteläosan puistometsän valtapuina ovat järeähköt koivut ja männyt. Muita pienempiä puukasveja ovat pihlaja, vaahtera, harmaaleppä ja kuusi. Alueen kenttäkerros on virkistyskäytön johdosta osin hyvin kulunutta. Frisbeegolf-väylien välialueilla tavataan lehtomaisten kangasmetsien ja kulttuurivaikutteisten kasvupaikkojen ruohoja. Karjalaisen kotitalon ympäristössä on ollut pienialaisia eläinten laidunaitauksia. Suunnittelualueen eteläosan suojaisessa lahdenpohjukassa sijaitsee kapea rantaluhta, jota voidaan pitää jossain määrin huomionarvoisena luontokohteena. Alueen eläimistö on vähäistä, sillä alue on ihmisen vaikutuspiirissä ja se tarjoaa vain vähän elinympäristöjä. Luontoselvityksen maastokäyntien yhteydessä alueella tavattiin joitain tavanomaisia metsä- ja kulttuuriympäristön lintulajeja. Alue ei ole tyypillistä liito-oravan elinaluetta. Luontoselvityksen maastokäyntien yhteydessä ei havaittu merkkejä liito-oravasta, eikä lähialueilla ole tehty havaintoja lajista. Selvitysalueella ei todettu varsinaisia luontoarvoiltaan merkittäviä kohteita. Luontoselvityksen perusteella selvitysalue on ihmistoiminnan muuttamaa aluetta, jonka luontoarvot ovat melko vähäiset. Alueella ei esiinny uhanalaisia tai silmälläpidettäviä luontotyyppejä tai muita luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeitä alueita. Alueen kautta ei muodostu selkeitä ekologia yhteyksiä. Luontoselvityksen perusteella alueen maankäytölle ei ole erityisiä rajoituksia. 16 / 44

17 Varpasaaren luontoselvityksessä kartoitettu alue. Mansikkalan koulun alue on suurelta osin rakennettua ympäristöä. Koulun tontilla on sekametsää. Mansikkalan koulun alueelle on laadittu luontoselvitys syksyllä 2017 (Imatran Mansikkalan koulun luontoselvitys 2017, Karri Kuitunen). Koulun alueelle tehdyssä luontoselvityksessä selvitettiin Mansikkalan koulun ympäristön luontoarvoja seuraavilta osin: Putkilokasvien esiintymistä selvitettiin kahdella käynnillä ja 29.8 ja lepakoiden kolmella detektorikartoituksella , ja Miettisen (2015) tekemää pesimälinnustoselvitystä täydennettiin yhdellä kartoituskerralla Lisäksi alueen mahdollista merkitystä liito-oravan ja vaarantuneen, erityisesti suojeltavan valkoselkätikan elinympäristönä arvioitiin kasvillisuusselvityksen maastokäyntien yhteydessä. Tarkemmat tiedot suunnittelualueen luonnonympäristöstä on luettavissa luontoselvityksistä. Pesimälinnustoselvityksen tarkastelualue pohjoinen Imatrankoski sijoittui Imatrankosken keskustan ja Varpasaaren väliselle alueelle. Koko tarkastelualueella havaittiin kaikkiaan 104 reviiriä 27 lajilta. Runsaimmat lajit olivat pajulintu, punarinta, talitiainen, peippo ja räkättirastas. Harvalukuisemmista metsälajeista havaittiin närhi, varttuneessa metsässä viihtyvistä lajeista peukaloisia sekä rautiainen ja vaativammista lehtolajeista varoitteleva kultarinta. Selvitysalueella ei havaittu linnustollisesti merkittäviä kohteita eikä alueella havaittu silmälläpidettäviä, vaarantuneita tai uhanalaisia lajeja eikä myöskään lintudirektiivin 1. liitteen lajeja. 17 / 44

18 Pesimälinnustoselvityksessä kartoitettu alue Maaperä Kaava-alue on Imatran rakennusgeologisen aluejaon mukaan suurimmaksi osaksi savikkoa, joissa vallitsevien saven ja hiesun päällä on paikoin ohuita alle metrin paksuisia eloperäisiä kerrostumia. Varpasaaren pohjoispääty on hienorakeisten kitka- ja silttimaalajien aluetta, joissa vallitsevien hiekkahiedan, hiesun ja hienorakeisten moreenien ohella on paikoin ohuita alle puolen metrin savi-, lieju- tai turvekerroksia. Suunnittelualueella ei ole tiedossa olevia pilaantuneiden maiden kohteita Radon Kaavamuutosalue kuuluu kohonneen radontason alueelle. Mittaustuloksista 1-9 % ylittää 400 Bg/m. Radonriskit tulee ottaa huomioon suunnittelussa ja rakentamisessa Melu Valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukaan oppilaitoksia palvelevilla alueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 db. Opetustiloissa ohjeena on, että ulkoa kantautuvasta melusta aiheutuva melutaso sisällä alittaa melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvon (klo 7-22) 35 db. Oppilaitosalueilla ei sovelleta melun yöohjearvoja. 18 / 44

19 Mansikkalan koulun alueella on tehty melumittauksia keväällä Mittaukset suoritettiin kahdessa osassa ja kahdesta eri pisteestä. Mittauksella selvitettiin liikenteen aiheuttamaa melua koulukeskuksen korttelille. Ensimmäinen mittauspiste sijaitsi Koulukadun ja Tainionkoskentien risteyksen alueella ja toinen piste alueen eteläosassa lähellä Tainionkoskentien ja Ruokosuonkadun risteystä. Ensimmäisessä pisteessä tulokset olivat päiväaikaan 62 db(a) ja yöaikaan 59 db(a). Toisessa pisteessä tulokset olivat päiväaikaan 57 db(a) ja yöaikaan 56 db(a). Toisessa pisteessä päiväaikaiset ohjearvot ylittyivät enää niukasti. Melumittauspisteiden sijainnit ja mittaustulokset. 19 / 44

20 2.1.9 Patoturvallisuus Kaava-alue rajautuu Vuokseen ja patoturvallisuusasiat koskevat Vuoksen ranta-alueita. Vuoksen yläjuoksulla sijaitsee Tainionkosken voimalaitoksen pato ja alajuoksulla Imatrankosken voimalaitoksen pato. Tainionkosken voimalaitoksen pato on luokiteltu patoturvallisuuslain (494/2009) 11 :n mukaiseen luokkaan 2 eli onnettomuuden sattuessa padosta saattaisi aiheutua vaaraa terveydelle taikka vähäistä suurempaa vaaraa ympäristölle tai omaisuudelle. Alueen suunnittelussa ja rakentamisessa tulee huomioida Tainionkosken voimalaitospadon vahingonvaara ja suunnitella tulevat rakenteet mahdollisuuksien mukaan siten, että niille ei aiheutuisi vahinkoa mahdollisessa pato-onnettomuustilanteessa. Imatrankosken voimalaitoksen vedenpatoamista varten on perustettu rasite, jonka mukaan Vuoksen yläveden korkeus saa olla enintään NN +67,70 m. Korkeusasema myötäilee nykyistä rantaviivaa. Patoturvallisuuteen liittyy Fortumin asemakaava-aloite 6/2003, jossa edellytetään yhtiön omistukseen jääneiden maa-alueiden asemakaavoittamista rannan ja rantapadon suoja-alueiksi Palvelut Suunnittelualueella sijaitsevat Mansikkalan koulu, urheilutalo-uimahalli ja Varpasaaressa Vuoksen Kalastuspuisto. Lähimmät terveyspalvelut sijaitsevat Mansikkalassa, alle kilometrin säteellä. Suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee Saimaan ammattiopisto ja Saimaan ammattikorkeakoulu. Lähimmät ruokakaupat sijaitsevat alle kilometrin säteellä. 20 / 44

21 2.2 Voimassa oleva kaavatilanne Maakuntakaava Ympäristöministeriön vahvistamassa Etelä-Karjalan maakuntakaavassa suunnittelualue on keskustatoimintojen aluetta (C). Varpasaaren kautta on merkitty kulkevaksi retkeily-/ulkoilureitti. Kaavamuutosalue on osa matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealuetta (mv), kaupunkirakenteen kehittämisen kohdealuetta (kk), kasvukeskuksen laatukäytävää (lk) ja Vuoksen rantojen kehittämisen kohdealuetta (Vk). Ote Etelä-Karjalan maakuntakaavasta. Kaavamuutosalueen sijainti on merkitty keltaisella soikiolla. Etelä-Karjalan 1.vaihemaakuntakaavan on hyväksynyt Etelä-Karjalan liiton maakuntavaltuusto Ympäristöministeriö vahvisti vaihemaakuntakaavan Vaihemaakuntakaavassa tarkastellaan kaupan palveluja ja niiden kehittämismahdollisuuksia sekä mitoitusta maakunnassa. Myös 21 / 44

22 matkailupalvelujen ja elinkeinojen sekä liikennejärjestelmän kehittäminen ovat kaavan teemoina. Vaihekaavan ratkaisut korvaavat Etelä-Karjalan vahvistetun kokonaismaakuntakaavan aluevarauksia. Alue on vaihemaakuntakaavassa keskustatoimintojen aluetta (C). Vaihemaakuntakaavassa on koko maakuntakaava-aluetta koskeva yleismääräys, jonka mukaan maakunnan alueidenkäytön jatkosuunnittelussa tulee ottaa huomioon tervehdyttävän ympäristön kehittäminen. Kaavoitus- ja rakennushankkeissa tulee ottaa kohtuullisessa määrin huomioon taiteelliset ja visuaaliset sekä kulttuuriympäristöön liittyvät tavoitteet. Ote Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaavasta. Kaavamuutosalueen sijainti on merkitty keltaisella soikiolla Yleiskaava Alueella on voimassa kaupunginvaltuuston hyväksymä yleiskaava Kestävä Imatra Kaavamuutosalue on lähes kokonaisuudessaan matkailupalvelut mahdollistavaa julkisten palvelujen ja hallinnon aluetta (PYR). Varpasaaren pohjoispäädyssä on merkintä uimarannasta. Vuoksi on merkitty vesialueeksi (W). Vuoksen ranta-alueet on merkitty lähivirkistysalueeksi (VL). Varpasaaren eteläpuolinen Vuoksen ranta on merkitty maapatojen alueeksi (/mp). Patoalueella voidaan rajoittaa raskaiden rakenteiden ja putkien sijoittamista, kaivuutöitä sekä yleisön liikkumista, mikäli liikkumisesta katsotaan koituvan vaaraa yleisön turvallisuudelle tai voimalaitoksen rakenteille ja laitteille. 22 / 44

23 Suunnittelualueella on kaksi merkintää suojeltavista rakennuksista (sr). Suojeltavia rakennuksia ovat Uimahalli-urheilutalo ja Kotiseutumuseo Karjalainen kotitalo. Asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen. 23 / 44

24 Ote ajantasaisesta yleiskaavojen yhdistelmästä. Kaavamuutosalueen sijainti on rajattu punaisella soikiolla Asemakaava Alueella on voimassa sisäasiainministeriön hyväksymä asemakaava 604, ympäristöministeriön hyväksymä asemakaava 667, Kymen läänihallituksen vahvistama asemakaava 771, kaupunginvaltuuston hyväksymä asemakaava 797 ja kaupunginvaltuuston hyväksymä asemakaava Urheilutalon ja kalastuskeskuksen ympäristö (kortteli 11) on asemakaavassa urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta (YU-2), jolle voidaan sijoittaa urheilurakennusten lisäksi kalastusta, uimarantaa, matkailua, lomanviettoa sekä lasten monitoimipuistoa palvelevia rakennuksia ja toimintoja. Alue on varattu kunnan tarpeisiin. Urheilutalolle ja uimahallille on osoitettu k-m² rakennusoikeutta, suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Urheilutalon ympäristössä on varattu rakennusalat 120 k-m² ja 40 k-m² yksikerroksisille rakennuksille. Korttelissa on osoitettu pysäköimispaikka (p) urheilutalon ja uimahallin käyttäjille. Urheilutalon ja uimahallin pihapiirissä on leikki- ja oleskelualueeksi varattu alueen osa (le). Kalastuspuiston alueella rakennusoikeus on jaettu kahteen osaan, 600 k-m² ja 100 k-m², korkein sallittu kerrosluku on yksi. Kalastuskeskuksen rannat on merkitty istutettavaksi alueen osaksi ja alueeksi, jolla olevat puut on säilytettävä. Jos puita joudutaan kuitenkin poistamaan vian, vaurion tai muun syyn takia, ne on korvattava saman lajin vähintään 5 m korkuisella yksilöllä. Korttelissa 11 on asemakaavan mukaista rakennusoikeutta yhteensä k-m². Korttelin Tainionkoskentien puoleinen reuna on merkitty katualueen rajaksi, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. Korttelissa on varattava autopaikkoja 1 ap/100 k-m². Varpasaaren keskiosa on puistoa (VP), jolla ympäristö säilytetään (/s). Puisto on nimetty Kostinpuistoksi. Tainionkoskentieltä alueen keskelle johtaa Kotipolku-niminen katu. Kadun päässä on yleinen pysäköintialue (LP). Karjalaisen kotitalon alue (kortteli 15) on merkitty museorakennusten korttelialueeksi (YM). Korttelin rakennusoikeus on määritetty tehokkuusluvulla e=0,1 joten korttelin rakennusoikeus on n k-m². Suurin sallittu kerrosluku on kaksi. 24 / 44

25 Varpasaaren eteläosan rantavyöhyke on merkitty rannan ja rantapadon suoja-alueeksi (E-1). Alueella ei saa ryhtyä patoturvallisuutta vaarantaviin toimenpiteisiin, kuten maankaivuun, -siirtoon, istutuksiin tai putkien sijoittamiseen muutoin kuin alueen omistavan voimalaitosyhtiön antaman luvan perusteella. E-1 alueen pohjoispuolella patoturvallisuus on huomioitu padon suoja-alueen merkinnällä (psu). Padon suoja-alueella on noudatettava voimalaitosyhtiön patoturvallisuusohjeita. Padon suoja-alueella kulkee yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa (pp/h), joka toimii myös yhteytenä Varpasaaren alueelle. Osa Tainionkoskentien varrella sijaitsevista kiinteiksi muinaisjäännöksiksi luokitelluista venäläisaikaisten kasarmien raunioista on merkitty asemakaavassa muinaismuistoalueeksi (SM). Mansikkalan koulu sijaitsee korttelissa 3. Pohjoispuoleinen tontti on merkitty opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YO) ja eteläpuoleinen yleisten rakennusten korttelialueeksi (Y). Mansikkalan koulu sijaitsee pohjoisemmalla tontilla. Tontin rakennusala on rajattu vanhan koulun mukaisesti ja rakennusoikeudeksi on merkitty 9000 k-m² ja kerrosluvuksi 3. Eteläpuoleisella tontilla rakennusala on rajattu tontin länsipuolelle ja rakennusoikeudeksi on merkitty 5200 k-m² ja kerrosluvuksi 3. Korttelin Tainionkoskentien puoleinen reuna on merkitty istutettavaksi alueen osaksi ja kadun puoleinen reuna on merkitty katualueen rajan osaksi, jolle ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. Kortteliin on merkitty yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattuja alueen osia. Y-alueilla autopaikkoja on varattava 1 ap/100 m². Korttelin Ruokosuonkadun ja Tainionkoskentien kulmauksessa on tontti, joka on merkitty asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (AL). Tontin tehokkuusluvuksi on merkitty e=0,5, eli rakennusoikeudeksi muodostuu noin 870 k-m². Suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Tontin länsipääty on merkitty pysäköimispaikaksi (p). Autopaikkoja on varattava 1 ap/60 m² toimisto- ja liikekerrosalaa kohden ja 1 ap/asunto. Alueen asemakaavan mukainen rakennusoikeus on yhteensä noin k-m². Poistuva asemakaava on kaavaselostuksen liitteenä. 2.3 Poikkeamispäätökset Kaavamuutosalueelle on kaikkiaan kuusi poikkeamislupaa. Sisäasianministeriö on myöntänyt vuonna 1972 (p-lupa 83) luvan leirimajan rakentamiselle ja vuonna 1980 (p-lupa 244) luvan urheilutalon rakentamiselle, ympäristöministeriö on myöntänyt vuonna 1984 (p-lupa 352) luvan pysyvän leirimajan rakentamiselle ja vuonna 1986 (p-lupa 396) huoltorakennuksen rakentamiselle, tekninen lautakunta on myöntänyt vuonna 2006 (p-luvat 733 ja 734) luvat sauna-/kokoustilan rakentamiselle ja pää- ja varastorakennuksien laajennuksille Varpasaaren kalastuskeskuksen alueella. 25 / 44

26 2.4 Rakennusjärjestys 2.5 Pohjakartta Imatran rakennusjärjestys on tullut voimaan (KV , 52). Pohjakartta täyttää MRL 54a vaatimukset. Pohjakartan laadusta vastaa Imatran kaupunki. 2.6 Muut selvitykset, suunnitelmat ja päätökset Mansikkalaan suunnitteilla olevan koulukeskusalueen meluraportti Imatran Mansikkalan koulun luontoselvitys 2017 (Tmi Karri Kuitunen) Rakennushistoriallinen selvitys Mansikkalan koulu Liikerakennus - Karjalainen kotitalo (Hiljan Piha) - Uimahalli-urheilutalo Varpasaaren kalastuspuiston rakennukset ( , Else Luotinen). Kaupunginhallituksen päätös Keskimmäisen koulukeskuksen sijainti Imatran keskimmäisen koulukeskuksen sijoitusvaihtoehtojen liikkumisselvitys (Ramboll Finland Oy) Kaupunginvaltuuston päätös Palveluverkkoratkaisu Toimiva kampusmalli 2026 Varpasaaren alueen yleissuunnitelma (Imatran kaupunki, MA- Arkkitehdit, L-Arkkitehdit) Imatran Imatrankosken ja sitä ympäröivien alueiden pesimälinnustoselvitys (Elmo Miettinen) Pässiniemen ja Varpasaaren asemakaavan luontoselvitys (Pöyry Finland Oy) Vuoksen ranta-alueiden historiallisen ajan muinaisjäännösinventointi (Ulrika Köngäs, Museovirasto, Imatran kaupunki) Imatran rakennetun ympäristön kohteet, 1994 (Lasse Ojonen) 26 / 44

27 Varpasaaren, Urheiluhallin ja karjalaisen kotitalon ympäristön yleissuunnitelma (MA-Arkkitehdit 2015) kattaa koko kaavamuutosalueen. Kaavamuutosta laaditaan yleissuunnitelman pohjalta. Yleissuunnitelmassa alueelle on hahmoteltu urheilu- ja tapahtuma-areenan toteuttamiseksi eri vaihtoehtoja. Tämän asemakaavan muutoksen tavoitteena on avoimen urheilukentän rakentamisen mahdollistaminen katsomorakenteineen ja huoltotiloineen. Yleissuunnitelmassa Pässiniemen keskelle on esitetty urheilukenttää. Kalastuskeskuksen päärakennukseksi on ehdotettu alueen alkuperäisen englantilaistyylistä kalastusklubirakennusta. Rannoille on osoitettu pienvenepaikkoja. Alueen toimintoja kuten liikenne- ja pysäköintijärjestelyjä on jäsennelty uudelleen. Pässiniemen Tainionkoskentien liittymään on hahmoteltu kiertoliittymää. 27 / 44

28 3. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja käynnistäminen Asemakaavan muutos perustuu koulukeskuksen osalta Imatran kaupunginvaltuuston päätökseen (KV:n kokous ), jonka mukaan Imatran kouluverkkoa kehitetään kolmen koulukeskuksen mukaisesti. Tainionkoskentien itäpuolella sijaitsevaa Varpasaaren aluetta kehitetään alueen yleissuunnitelman mukaisesti ja se tarjoaa alueen koululaisille, opiskelijoille ja kuntalaisille monipuolisen lähiliikuntapaikan. 3.2 Osallistuminen, vuorovaikutus ja viranomaisyhteistyö (MRL 6, 62 ja 63, MRA 30 ) Osalliset Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan (62 ) osallisia ovat ne maanomistajat, joiden omistamia alueita kuuluu kaavoitettavaan alueeseen, sekä ne henkilöt, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaavahanke saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisia Mansikkalan koulukeskuksen ja Varpasaaren alueen asemakaavamuutoksessa ovat: 1. Viranomaiset Etelä-Karjalan liitto Etelä-Karjalan pelastuslaitos Kaakkois-Suomen ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat Kainuun ELY-keskus (patoturvallisuus) Etelä-Karjalan museo Museovirasto 2. Imatran kaupungin hallintokunnat ja kaupunkiyhtiöt Kaupunkikehitys- ja tekniset palvelut (rakennusvalvonta, infranhallintayksikkö, mittaus- ja karttayksikkö) Imatran seudun ympäristötoimi Liikuntapalvelut Hyvinvointipalvelut Imatran seudun kehitysyhtiö Oy Imatran YH-rakennuttaja Oy Sähkö- ja vesiyhtiöt 3. Maanomistajat, vuokralaiset ja naapurit 4. Alueen asukkaat, yrittäjät ja yhdistykset Imatran seudun vammaisneuvosto Imatran vanhusneuvosto 28 / 44

29 Imatran nuorisovaltuusto Imatran kotiseutuyhdistys ry Imatran kaupunkikeskustat ry Imatran talviuimarit ry Vuoksen DiscGolf ry Vuoksen kalastuspuisto Muut alueen toimijat 5. Muut Fortum Heat & Power Oy Puhelinyhtiöt Yhteistyö sidosryhmien kanssa Kaava laaditaan yhteistyössä kaupungin kaupunkikehityksen ja teknisten palveluiden vastuualueen sekä koulutus- ja liikuntapalveluista vastaavien kanssa Kaavan vireilletulo ja laatimisvaiheen kuuleminen Aloitteen asemakaavan muuttamisesta on tehnyt Imatran kaupunki. Asemakaavan laatiminen on käynnistetty toukokuussa Varpasaaren alueen kaavamuutos on tullut vireille vuoden 2015 kaavoituskatsauksen yhteydessä Asemakaavan valmisteluvaiheen viranomaisneuvottelu järjestettiin Viranomaisneuvottelussa esiteltiin kaavamuutoksen lähtökohdat. Neuvottelussa tuotiin esille Imatran keskimmäisen koulukeskuksen sijoittuminen Varpasaaren alueen viereen Mansikkalan koulun vanhalle paikalle. Alueita on syytä suunnitella laajoina kokonaisuuksina, joten koulukeskuksen kaavamuutos päätettiin kytkeä samaan kokonaisuuteen Varpasaaren kaavoituksen kanssa. Kaavamuutos aluelaajennuksineen kuulutettiin vireille Kaavasuunnitelman esittelystä ilmoitetaan kuulutuksella kaupunkilehti Uutisvuoksessa, kaupungin ilmoitustaululla ja internet-sivuilla. Lisäksi kaavaalueen ja naapurikiinteistöjen omistajille ja haltijoille lähetetään kirjeitse tieto esittelytilaisuudesta. Asemakaavan muutoksen vireilletuloaineisto pidettiin nähtävillä (kuulutus Uutisvuoksessa ). Kaavaluonnos asetetaan nähtäville (kuulutus Uutisvuoksessa ). Nähtävilläolon aikana kaavaluonnoksesta pyydetään lausunnot suunnittelussa osallisena olevilta viranomaisilta ja kaupungin hallintokunnilta. Myös muilla osallisilla on mahdollisuus antaa kaavasta mielipide. Kuulemisen jälkeen asemakaavaluonnosta tarkistetaan saatujen mielipiteiden ja lausuntojen perusteella ja laaditaan asemakaavaehdotus. Kaavaehdotus pidetään MRA 27 :n mukaisesti nähtävillä 30 päivän ajan. Kuulemisen 29 / 44

30 jälkeen asemakaavaa voidaan tarkistaa saatujen muistutusten ja lausuntojen perusteella. Tämän jälkeen kaava viedään kaupunginhallituksen käsiteltäväksi ja hyväksyttäväksi Viranomaisneuvottelu Suunnittelualuetta koskeva asemakaavan valmisteluvaiheen viranomaisneuvottelu (MRL 66, MRA 26 ) järjestettiin Viranomaisneuvottelussa oli läsnä edustajia Imatran kaupungilta ja Kaakkois-Suomen ELYkeskukselta. Museovirasto lähetti neuvottelua varten omat kommenttinsa, jotka esiteltiin kokouksessa. Viranomaisneuvotteluvaiheessa kaavakokonaisuuteen kuului Tainionkoskentien itäpuolen Varpasaaren alueet. Neuvottelussa tuli ilmi Imatran keskimmäisen koulukeskuksen kaavoituksen tarve ja ehdotettiin koulukeskuksen alueen kaavoituksen liittämistä Varpasaaren kaavamuutokseen. Neuvottelussa esiteltiin kaavamuutoksen tavoitteet ja alueen erityispiirteet. Museoviraston kommentit viranomaisneuvottelua varten: Alueella sijaitsee historiallisen ajan muinaisjäännös Pässiniemi (mj. rek. idnro ), joka koostuu 1800-luvun alussa rakennetuista venäläisistä kasarmien jäännöksistä. Kasarmirakennuksia on alun perin ollut neljä: kaksi peräkkäistä rakennusta vanhan Vuoksen rantaa kulkevan tien molemmin puolilla. Rakennusten länsipuolella on ollut kenttämäinen aukea, jonka laidoilla on ollut muutamia muita rakennuksia. Paikalla on suoritettu arkeologisia tutkimuksia vuonna Nykyisin kohteen länsipuolen kasarmirakennukset ovat jääneet leventyneen Tainionkoskentien alle. Myös muut länsipuolen rakennukset ovat todennäköisesti tuhoutuneet ja jääneet laajojen koulurakennusten alle. Sen sijaan tien itäpuolella on säilynyt jäänteitä kahdesta kasarmirakennuksesta. Rakennustenpohjat erottuvat maastossa maakumpuina. Voimassa olevassa asemakaavassa kasarmialueen eteläinen osa on merkitty SM tunnuksella, mutta pohjoista osaa ei. Varpasaaren alueen yleissuunnitelman (2015) perusteella muinaisjäännösalue jäisi pääasiassa puistoalueeksi. Alueelle on suunnitteilla myös liikennejärjestelyjä, joista merkittävimmät koskisivat kiertoliittymää ja siihen läheisesti liittyviä tiejärjestelyjä. Osa tiejärjestelyistä sijoittuisi muinaisjäännösalueelle. Mikäli kaavaan sisällytetään em. tiejärjestelyt, edellyttää tämä muinaisjäännösrauhoituksen poistamista, mikä tämän hetken arvion mukaan on mahdollista muinaismuistolain 13 :n nojalla, mutta alueella tulee tehdä arkeologiset tutkimukset, ensisijaisesti kaavaprosessin aikana ennen kaavan lopullista hyväksymistä. Tutkimukset olisi syytä aloittaa esitutkimuksilla, joiden perusteella voidaan arvioida lopullisten tutkimusten laajuus. Esitutkimuksissa tiealueen alle jäävän muinaisjäännöksen alueen pintamaa tulee kuoria koneellisesti auki, jolloin alueella olevat rakenteet ja löytöalueet tulevat esille. Näiden tutkimusten perusteella arvioidaan jatkotoimenpiteet eli käytännössä tarvitaanko laajempia arkeologisia tutkimuksia. Tutkimuskustannuksista vastaa muinaismuistolain 15 :n mukaan kaavoittaja. Yleissuunnitelmassa esitetään kasarmien raunioiden 30 / 44

31 esiin ottamista ymmärrettäväksi muistomerkiksi. Tämän toteuttaminen vaatii huolellista suunnittelua yhteistyössä museoviranomaisten kanssa ja muinaismuistolain vaatimusten huomioimista. Alueen ja sen lähialueiden vesi- ja ranta-alueiden suunnittelussa on hyvä huomioida Linnankosken pitkä käyttöhistoria. Vesialueilla ja matalilla rantaalueilla ei ole tehty systemaattisia arkeologisia inventointeja. Vuoksen Linnakoskessa veden alla sijaitsee Linnankosken kiinteä vedenalainen muinaisjäännös (mj. rek. idnro ). Vuoksen Linnakosken jäännöksissä on erityistä voimalan puurakenteiden säilyminen. Se on ollut mahdollista sen vedenalaisten olosuhteiden vuoksi ja järeistä hirsirakenteista, joilla vesiturbiinit ja rakennus perustettiin paikoilleen. Kohteen laajuudesta veden alla ei ole tarkkoja tietoja. Mikäli Varpasaaren kehittäminen edellyttää esim. ruoppauksia tai ranta-alueiden täyttöä tulee varautua mahdolliseen vesi- ja ranta-alueiden arkeologiseen inventointiin Lausunnot ja palautteet Palautetta kaavaluonnoksesta pyydetään osallisilta, joita ovat: kaava-alueen ja naapurikiinteistöjen maanomistajat, Imatran seudun vammaisneuvosto, nuorisovaltuusto, vanhusneuvosto, hyvinvointipalvelut, Imatran seudun Kehitysyhtiö Oy, Etelä-Karjalan pelastuslaitos, sähkö- ja puhelinyhtiöt, Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Kainuun ELY-keskus (patoturvallisuus) Etelä- Karjalan liitto ja Imatran kaupungin eri toimialojen sidosryhmät Asemakaavan muutosehdotuksesta pyydetään lausunnot Imatran seudun ympäristölautakunnalta, hyvinvointilautakunnalta, rakennusvalvontajaostolta ja tarvittaessa viranomaisilta Nähtävilläolo (MRL 65, 27, 32 ) Kaavaehdotus on nähtävillä Asiakaspalvelu Imatrassa (kaupungintalo 1.krs) vähintään 30 päivää; kuulutus kaupungin virallisessa kuulutuslehdessä Uutisvuoksessa, kaupungin ilmoitustaululla ja internetsivuilla sekä kirjeitse tiedoksi ulkopaikkakuntalaisille kaava-alueen ja naapurikiinteistöjen maanomistajille. Mahdollinen muistutus kaavaehdotusta vastaan on tehtävä kirjallisena ja jätettävä yhteystietoineen kaupunginhallitukselle osoitettuna kaupunginkanslian kirjaamoon, osoite Virastokatu 2, Imatra tai kirjaamo@imatra.fi Hyväksyminen (MRL 52 ) Koska kaavamuutos on vaikutuksiltaan merkittävä, asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunginvaltuusto. Tieto hyväksymisestä lähetetään niille, jotka ovat kirjallisesti sitä pyytäneet (MRL 67 ). 31 / 44

32 Kaavan hyväksymispäätöksestä on mahdollisuus valittaa Itä-Suomen hallinto-oikeudelle osoitteella: Itä-Suomen hallinto-oikeus PL Kuopio 3.3 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on toteuttaa toimiva kouluratkaisu Imatran keskimmäisen koulukeskuksen alueelle ja vahvistaa Varpasaaren ja Pässiniemen aluetta liikunta- ja virkistyspaikkana ja selkiyttää alueen käyttöä Varpasaaren alueen yleissuunnitelman mukaisesti. Samalla huomioidaan alueen kulttuurihistorialliset arvot sekä muodostetaan Vuoksen rannan patoturvallisuuden kannalta tärkeät erityisalueet. Asemakaavoitus on käynnistetty Imatran kaupungin aloitteesta. Koulukeskuksen rakentamista koskee asemakaava-aloite 4/2017 ja Vuoksen rantaalueiden kaavoitukseen liittyy Fortum Heat & Power Oy:n asemakaavaaloitteet M7/02 ja 6/ ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Kaavan perustelut ja rakenne Asemakaavan muutos perustuu kaupunginvaltuuston päätökseen kolmesta koulukeskuksesta ja kaupunginhallituksen päätökseen sijoittaa keskimmäinen koulukeskus nykyisen Mansikkalan koulun alueelle. Varpasaaren alueen muutokset perustuvat vuonna 2015 valmistuneeseen Varpasaaren yleissuunnitelmaan. Asemakaavalla on määritetty alueen rakennusperinnön ja muinaisjäännösten suojelumerkintöjä sekä muodostettu Vuoksen rannan patoturvallisuuden kannalta tärkeät erityisalueet. Osittain Vuoksen rantaviivan tuntumassa asemakaavan mukainen raja on muodostettu noudattamaan nykyisiä kiinteistörajoja, minkä johdosta on muodostunut yhteensä n. 350 m 2 uutta asemakaava- ja vesialuetta. Kaavamuutosalueen pinta-ala on kokonaisuudessaan noin 15,9 hehtaaria ja rakennusoikeutta alueella on yhteensä noin k-m², eli rakennusoikeus nousee noin 2680 k-m 2. Kaava-alue käsittää Y-alueen, YU-alueen, VU- 4-alueen, AL-alueen, RM-alueen, YURM-1-alueen, VL-alueen, LPA-alueen, E-6-alueita ja W-alueita. Alueiden käyttötarkoituksiin tehdään päivityksiä ja AL-alue liitetään osaksi Y-aluetta. Korttelialueet Kaavamuutosalueella on neljä eri korttelialuetta, korttelit 3, 11, 15 ja / 44

33 Uimahalli-urheilutalon alue muodostaa korttelin 11. Alue on urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta (YU). YU-korttelialueen pintaala on noin m 2. YU-korttelialueelle osoitetaan rakennusoikeutta k-m², mikä vastaa poistuvan kaavan rakennusoikeutta ja toteutetun rakennuksen käytettyä rakennusoikeutta. Rakennusala on rajattu likimäärin uimahalli-urheilutalon rakennuksen mukaisesti. Ulkoliikuntapuisto on merkitty leikki- ja oleskelualueeksi varatuksi alueen osaksi (le). Alueelle on osoitettu pysäköintipaikka (p) Kotipolun varteen. Kalastuskeskuksen ja Imatran talviuimareiden alue muodostavat uuden korttelin 30. Korttelin 30 pinta-ala on noin 8770 m 2. Kortteli on merkitty urheilu- ja matkailutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YURM-1). Alueelle voidaan sijoittaa myös liike- ja majoitustilaa. Rakennukset tulee sovittaa olemassa olevaan maastoon ja kasvillisuuteen. Rakentamisessa tulee huomioida alueen kaupunkikuvallinen merkitys. Kalastuskeskus ja talviuimareiden alue muodostavat kaksi tonttia. Alueen tonttijako on sitova, erillinen ja kaavassa osoitettu tontin raja on ohjeellinen. Kalastuskeskuksen tontilla on rakennusoikeutta 900 k-m² ja suurin sallittu kerrosluku on ½u II. Talviuimareiden tontin rakennusoikeus on 100 k-m² ja kerrosluku on kaksi. Kalastuskeskuksen tontin rakennusoikeus nousee 300 k-m 2, talviuimareiden tontin rakennusoikeus vastaa nykyistä käytettyä rakennusoikeutta. Pysäköinti korttelissa 30 tulee toteuttaa yhteiskäyttöisenä tonttien 1 ja 2 kesken. Karjalaisen kotitalon alue muodostaa korttelin 15. Kortteli on merkitty matkailua palvelevien rakennusten korttelialueeksi, jolla ympäristö tulee säilyttää (RM/S-6). Korttelissa on tehokkuusluku e=0,1, joka tarkoittaa noin 640 k-m 2 rakennusoikeutta. Suurin sallittu kerrosluku on yksi. Alueella sijaitsevia rakennuksia ei saa purkaa. Alueella tehtävistä oleellisista muutoksista on pyydettävä Museoviraston tai maakuntamuseon lausunto. Kortteli 3 on Mansikkalan koulukeskuksen alue. Kortteli muodostuu yhdestä tontista ja se on käyttötarkoitukseltaan yleisten rakennusten korttelialue (Y). Y-korttelialueen pinta-ala on noin m 2. Koulukeskus on tarkoitus rakentaa ns. monitoimitalona, jossa on mahdollista toteuttaa esimerkiksi harrastus- tai järjestötoimintaa koulupäivän päätyttyä. Rakennukseen voi sijoittua myös muita yleisiä palveluja tukevia toimintoja kuten sosiaali- ja terveyspalveluja tai nuorisopalveluja. Koulukeskuksen hankesuunnittelussa otetaan huomioon uudisrakennuksen eri toimijat ja rakennuksen käytössä huomioidaan sen muuntautuvuus näille toiminnoille. Monikäyttöisyys lisää palveluntarjontaa kuntalaisille. Koulukeskuksen toteuttaminen monitoimitalona tehostaa kaupungin tilojen käyttöä ja sitä kautta vähentää mm. lämmitykseen käytettävää energiantarvetta ja kustannuksia koko kaupungin tasolla. Hanke tukee siten ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävää kehitystä. Yleisten rakennusten korttelialueen kaavamääräys mahdollistaa rakennuksen joustavan käytön monitoimitalona. Rakennusala on rajattu Koulukadun ja Karjaportinkadun puoleiselle korttelialueelle. Korttelin rakennusoikeus on määritetty tehokkuusluvulla e=0,6, mikä tarkoittaa noin k-m². Y-korttelialueen rakennusoikeus nousee noin 3000 k-m 2. Kerrosluku saa olla korkeintaan kolme. Tainionkoskentien puoleisella kort- 33 / 44

34 telin osalla olevaa metsää on tarkoitus mahdollisuuksien mukaan säästää. Metsä on merkitty istutettavaksi alueeksi, jonka puusto tulee säilyttää ja aluetta hoitaa luonnonmukaisena (ist-4). Puustoa voidaan alueen hoitamiseksi uudistaa, mutta tavoitteena on tontin osan säilyminen metsäisenä. Korttelin 3 toteutusta määrittelevät myös useat asemakaavan yleismääräykset. Uimahalli-urheilutalon eteläpuolelle sijoittuva kortteli 31 on autopaikkojen korttelialuetta (LPA). LPA-alueen pinta-ala on noin 2630 m 2. Autopaikkojen korttelialueelle saa sijoittaa autopaikkoja kortteleista 3 ja 11 sekä VU-2- alueelta. Virkistysalueet Vuoksen ranta-alueet ovat tärkeitä virkistysalueita. Pässiniemen keskiosa on merkitty urheilu- ja virkistyspalvelujen alueeksi (VU-4). Alueelle saadaan rakentaa sen käyttöä palvelevia rakennuksia, rakennelmia ja laitteita. VU-4- alueelle on yleissuunnitelmassa esitetty 65 m x 105 m pelikenttä. Alueen katsomorakenteita ja pukeutumistiloja yms. varten on osoitettu rakennusoikeutta tehokkuusluvulla e=0.10, mikä vastaa noin 1400 k-m². VU-4-alueen pohjois- ja eteläreunoille on merkitty pysäköintipaikat. VU-4-alueen pintaala on n m 2. Lähivirkistysalueita (VL) on merkitty Tainionkoskentien viereisille alueille ja Vuoksen rannan tuntumaan. Karjalaisen kotitalon länsipuoleiselle lähivirkistysalueelle on merkitty pysäköimispaikka. Lähivirkistysalueiksi merkittyjä alueita on yhteensä n m 2. Varpasaaren lahdessa on merkintä uimaranta-alueesta (vv). Rannan ja rantapadon suoja-alueet on myös toteutettava luonnonmukaisina siten, että niiden virkistysarvot säilyvät. Katualueet ja kevyen liikenteen reitit Asemakaavassa on mukana YU- ja VU-alueen väliin sijoittuva Kotipolkukatu, VU-alueen kiertävä Varpasaarenpolku ja osa Tainionkoskentietä. Kotipolun VU-4-aluetta kiertävä osuus nimetään uudelleen Varpasaarenpoluksi ja Vuoksen itärantaa pitkin osoitetaan uusi katuyhteys Varpasaaren alueelle. Katualue on olemassa ja se on aiemmassa asemakaavassa merkitty yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varatuksi alueen osaksi, jolla huoltoajo on sallittu. Kotipolku ja Varpasaarenpolku muodostavat lenkkimäisen yhteyden. Tainionkoskentien katualueelle on tehty merkintä muinaisjäännöksestä (sm). Tainionkoskentie on alueellinen kokoojakatu, joten tieltä ei voi tehdä suoria tonttiliittymiä ja Tainionkoskentiehen rajautuvien korttelien reunat on merkitty katualueen rajaksi, jolle ei saa osoittaa ajoneuvoliittymää. Tainionkosken liittymästä uimahalli-urheilutalon suuntaan lähtevälle Kotipolun osalle on merkitty molemmin puolin istutettava puurivi. Istutettavat puurivit 34 / 44

35 jäsentelevät aluetta ja jakavat alueen kahteen eri toiminnalliseen osaan. Koulukeskuksen mahdollisia liikennejärjestelyjä varten Tainionkoskentien ja Ruokosuonkadun ja Koulukadun risteyksiin on jätetty riittävä tilavaraus siten, että risteyksiin on mahdollista toteuttaa kiertoliittymät. Tällä hetkellä koulukeskuksen korttelin ja Varpasaaren alueen välinen Tainionkoskentien ajoväylä on noin 25 metriä leveä 2+2 kaistainen katu. Turvallinen kulku koulukeskukselta Tainionkoskentien toisella puolella olevalle pelikentälle on mahdollista Tainionkoskentien alittavan alikulkutunnelin kautta. Koulukeskuksen läheisyyden vuoksi on kuitenkin tärkeää rajoittaa ajonopeuksia kadulla ja edistää koululaisten ja opiskelijoiden liikkumista kevyen liikenteen väylillä ja mahdollistaa toimivat ja turvalliset joukkoliikenteen pysähtymispaikat. Tainionkoskentien ajoneuvoliikenteelle varattua katuosuutta on mahdollista kaventaa. Kiertoliittymillä ajonopeuksia saadaan alennettua ja liikenteen sujuvuutta koulun saattoliikenteen näkökulmasta parannettua. Pysäköinti Yleismääräyksissä on annettu pysäköintipaikkoja mitoittavat luvut urheilu-, matkailu-, toimisto- ja liikerakentamiselle sekä lukion ja varhaiskasvatuksen ja peruskoulun käytössä oleville tiloille. Asemakaavassa on osoitettu pysäköintipaikkoja Varpasaaren yleissuunnitelman mukaisille paikoille. Korttelin 11 (uimahalli-urheilutalon kortteli) pysäköintialueiden kohdalta on osoitettu uusi katuyhteys ja pysäköintialueita on ryhmitelty uudelleen. Urheilurakentamiselle tulee varata autopaikkoja 1ap/60 k-m², mikä tekee korttelin kokonaisrakennusoikeuden perusteella 175 autopaikkaa. Kortteliin on yleissuunnitelman mukaisesti mitoitettu 164 autopaikkaa ja korttelin 11 autopaikkoja saa osoittaa viereisestä LPAkorttelista Urheilu- ja virkistyspalveluiden alueelle (VU) on osoitettu pysäköintipaikkoja Varpasaaren yleissuunnitelman mukaisesti. VU-alueen eteläpuolelle on yleissuunnitelmassa esitetty pysäköintipaikkaa linja-autoille. Karjalaisen kotitalon länsipuoleinen virkistysalueelle on merkitty pysäköimispaikka (p). Y-alueelle on merkitty maanalainen auton pysäköintilaitoksen rakennusala (ma/a). Koulukeskuksen korttelin autopaikkoja on mahdollista sijoittaa Tainionkoskentien itäpuolella olevalta LPA-alueelta. Yleismääräyksen mukaan Y-alueen autopaikkoja voidaan osoittaa Kostinpuiston ja Kasarmipuiston pysäköintipaikoilta. Korttelissa 30 pysäköinti tulee järjestää yhteiskäyttöisenä. Varpasaarenpolun päähän on merkitty pysäköimispaikka (p). Rakennussuojelu ja muinaisjäännökset Uimahalli-urheilutalo on merkitty asemakaavassa suojeltavaksi rakennukseksi (sr). Suojelumerkintä perustuu yleiskaavan Kestävä Imatra 2020 suojelumerkintään. Kohde on inventoitu inventoitu Lasse Ojosen teoksessa 35 / 44

36 Imatran rakennetun ympäristön kohteet (1994). Uimahalli-urheilutalo sijaitsee korttelissa 11. Korttelin rakennusala ja rakennusoikeus on merkitty mukailemaan toteutunutta uimahalli-urheilutalon rakennusta. Karjalainen kotitalo on merkitty yleiskaavassa Kestävä Imatra 2020 suojeltavaksi rakennukseksi. Karjalaisen kotitalon kortteli on merkitty alueeksi, jolla ympäristö säilytetään (/S-6). Alueella olevia rakennuksia ei saa purkaa ja muutostöistä on pyydettävä Museoviraston lausunto. Karjalaisen kotitalon pihapiirin rakennukset on siirretty Pässiniemeen eri puolilta Imatran seutua lukujen aikana. Rakennukset ovat eri aikakausilta ja muodostavat museokokonaisuuden. Rakennusten arvo ei ole tähän kyseiseen paikkaan sidottu, vaan ne voidaan tarpeen tullen perustelluista syistä siirtää toiseen paikkaan. Mahdollista siirtoa suunniteltaessa tulee ottaa yhteys Etelä-Karjalan museoon ja toimenpiteistä on kysyttävä lausuntoa museolta. Kaavamuutosalueella sijaitsee kiinteitä muinaisjäännöksiä. Tainionkoskentien ja urheilutalon välissä on jäänteitä 1800-luvun alun venäläisistä kasarmeista. Muinaismuistolaki kieltää toimenpiteet, jotka saattavat olla vaaraksi muinaisjäännöksen säilymiselle (MML 1 ). Laki velvoittaa yleisen maankäyttöhankkeen tai kaavoituksen toteuttajan selvittämään suunnitelman vaikutukset kiinteisiin muinaisjäännöksiin (MML 13 ). Muinaismuistolaki takaa muinaisjäännökselle vähintään kahden metrin suoja-alueen sen näkyvistä ulkoreunoista (Muinaismuistolaki 5 ). Lain tarkoituksena on, että suoja-alue on sen laajuinen, kuin on tarpeen jäännöksen säilyttämiseksi (Muinaismuistolaki 4 ). Muinaisjäännökset on merkitty asemakaavaan alueen osana, jolla sijaitsee muinaismuistolailla rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Aluetta koskevat toimenpiteet on suunniteltava yhteistyössä museoviraston kanssa ja suunnitelluista toimenpiteistä on pyydettävä museoviraston lausunto (sm). Muinaisjäännösten sijaintitiedot on saatu museoviraston paikkatietoaineistosta (2/2016). Muinaisjäännökset sijaitsevat asemakaavan katu-, virkistys- ja korttelialueella. Yleissuunnitelmassa Alueelle on osoitettu kiertoliittymä. Katusuunnitelmaa laadittaessa ja katua rakennettaessa on otettava yhteys museovirastoon ja pyydettävä suunnitelmista lausunto. Alueelle laaditaan asemakaavaan liittyvä muinaismuistoselvitys. Erityisalueet Ranta-alueita on asemakaavassa määritetty erityisalueeksi (E-6). Erityisalue on rannan ja rantapadon suoja-aluetta. Alue on toteutettava luonnonmukaisella tavalla ja maiseman ominaispiirteet on säilytettävä. Alueella ei saa ryhtyä patoturvallisuutta vaarantaviin toimenpiteisiin, kuten maankaivuun-, siirtoon, istutuksiin tai putkien sijoittamiseen muutoin kuin voimalaitosyhtiön antaman luvan perusteella. Alueelle voidaan osoittaa pienvenepaikkoja. Erityisalueen raja myötäilee Vuoksen yläveden korkeutta. Erityisalueen säilyttäminen ja toteuttaminen on tärkeää alueen runsaan virkistyskäytön takia. Yleismääräykset 36 / 44

37 4.2 Nimistö Yleismääräyksissä kerrotaan käytetystä korkeusjärjestelmästä (N43) ja annetaan määräys korkeusasemasta, jonka alapuolelle ei saa rakentaa. Määräys liittyy patoturvallisuuteen ja Imatrankosken voimalaitoksen vedenpatoamista varten perustettuun rasitteeseen, jonka mukaan Vuoksen yläveden korkeus saa olla enintään NN +67,70 m. Koulukeskuksen korttelia koskien on annettu useita melua koskevia yleismääräyksiä. Oppilaitosten käytössä olevista ulko-oleskelualueista pääosalla melutaso ei saa päiväaikana (klo 7-22) ylittää melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa 55 db. Opetuskäytössä olevien sisätilojen seinien äänieristys on toteutettava siten, että päiväaikainen (klo 7-22) melutaso ei saa ylittää melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa 35 db. Korttelissa 3 rakennusmassat on sijoitettava siten, että ne mahdollisimman hyvin toimivat meluesteinä liikennemelua vastaan. Korttelin 3 tarkempi melunsuojaus tutkitaan rakennussuunnitteluvaiheessa. Koulukeskuksen korttelin jäsentelylle on annettu yleismääräyksissä useita määräyksiä. Korttelin 3 tontin suunnittelussa saattoliikennejärjestelyihin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Saattoliikenteelle tulee suunnitella riittävät ja sujuvat yhteydet. Suunnittelussa tulee välttää kevyen liikenteen ja ajoneuvoliikenteen risteämistä. Huoltoliikenne tulee mahdollisuuksien mukaan eriyttää kevyen liikenteen kulkuyhteyksistä sekä lasten oleskelualueista. Korttelissa 3 rakennusten, kulkuteiden, pelikenttien ja pysäköintialueiden ulkopuolelle jäävä tontin osa tulee säilyttää luonnonmukaisena tai istuttaa. Korttelin 3 paloteknisiä ratkaisuja suunniteltaessa on aluetta käsiteltävä yhtenä kokonaisuutena riittävän turvallisuustason saavuttamiseksi. Korttelissa 3 rakennusten, kulkuteiden, pelikenttien ja pysäköintialueiden ulkopuolelle jäävä tontin osa tulee säilyttää luonnonmukaisena tai istuttaa. Tontilla olemassa olevaa puustoa on säilytettävä mahdollisimman paljon. Pihapuita voi uusia yksitellen ja vaiheittain. Suunnittelualue sijaitsee kohonneen radontason alueella, joten radonriskien torjumiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Radonriskit on otettava huomioon suunnittelussa ja rakentamisessa Istutettavaksi merkityille alueille saa järjestää kulkuyhteyden, maanalaisia johtoja ja kaapeleita sekä niiden käyttämiseen tarpeellisia laitteita ja rakennelmia. Asemakaavan alueella sitovan tonttijaon piiriin kuuluvat korttelit 3, 11, 31 ja 15. Korttelin 30 tonttijako on sitova, erillinen. Uimahalli-urheilutalon ja VU4-alueen välinen katualue säilyy Kotipolkunimisenä katuna. VU-4-alueen kiertävän kadun nimi muuttuu Varpasaarenpoluksi. Varpasaaren alueelle johtavan kadun nimi muuttuu myös Varpasaarenpoluksi. Kaava-alueella sijaitseva puistoalue on nimetty Kasarmipuistoksi. 37 / 44

38 4.3 Tonttijako Katu- ja puistonimistöstä pyydetään lausunnot naapurikunnista. Asemakaavan laadinnan yhteydessä on laadittu sitova tonttijako korttelin 11 tontille 3, korttelin 15 tontille 1, korttelin 31 tontille 1 ja korttelin 3 tontille Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet välittyvät asemakaavoitukseen pääosin yleiskaavan ohjausvaikutuksen kautta. Imatraa koskevat periaatteelliset ja myös tavoitteiden toteuttamisen kannalta keskeiset ratkaisut on tehty jo yleiskaavassa. Asemakaavamuutos noudattaa voimassa olevaa Imatran yleiskaavaa Kestävä Imatra Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet toteutuvat seuraavien tavoitteiden osalta: Toimiva aluerakenne Kaavamuutosalue sijaitsee toimivan katuverkoston ja kunnallistekniikan äärellä, jota kaavaratkaisu voi hyödyntää. Alueen liikenteellistä toimivuutta voidaan kaavan mukaisesti parantaa Tainionkosken katuliikenteen järjestelyillä ja kiertoliittymillä. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Asemakaavan ratkaisut keskittyvät olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen ja ratkaisut kehittävät nykyistä kaupunkiympäristöä. Asemakaavan alueella sijaitsee kuntalaisten kannalta keskeisiä palveluja (peruskoulu, lukio, urheilutalo, uimahalli) ja on saavutettavuudeltaan kaupungin kannalta keskeisellä sijainnilla. Alue on joukkoliikenteen, kevyen liikenteen ja ajoneuvoliikenteen kannalta helposti ja turvallisesti saavutettavissa. Kevyen liikenteen toimivuutta ja turvallisuutta on mahdollista parantaa liikennejärjestelyin asemakaavan puitteissa. Koulukeskuksen toteuttaminen monitoimitalona tehostaa kaupungin tilojen käyttöä ja sitä kautta vähentää mm. lämmitykseen käytettävää energiantarvetta ja kustannuksia koko kaupungin tasolla. Koulukeskuksen hankesuunnittelussa otetaan huomioon uudisrakennuksen eri toimijat ja rakennuksen käytössä huomioidaan sen muuntautuvuus näille toiminnoille. Monikäyttöisyys lisää palveluntarjontaa kuntalaisille. Hanke tukee siten ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävää kehitystä. Alueella ei ole valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä tai maisema-alueita, mutta paikallisesti tärkeät rakennetut ympäristöt ja muinaisjäännökset on merkitty asemakaavaan. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Kaava-alue sijaitsee toimivan liikenneverkon äärellä. Alue sijaitsee lähellä Imatrankosken keskustan ja Mansikkalan palveluja. Alue rajautuu Vuokseen. Voimalaitosten johdosta Vuoksi on energiahuollon kannalta merkittä- 38 / 44

39 vä kohde. Asemakaavassa on merkitty voimalaitosten patoturvallisuuden kannalta tarpeelliset merkinnät. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Suunnittelualueella sijaitsee paikallisesti arvokkaita rakennettuja kohteita sekä muinaismuistolain perusteella rauhoitettuja muinaisjäännöksiä. Asemaakaavassa merkittäville rakennuksille on tehty suojelumerkinnät. Muinaisjäännösalueet on merkitty kaavakartalle. Suunnittelualueella ei ole huomioitavia luontoympäristöjä. Vuoksen maisema on otettu huomioon myös patoturvallisuuden kannalta tarpeellisilla erityisalueilla, joille on annettu määräyksiä niiden säilyttämisestä puistomaiseina. 4.5 Kaavan vaikutukset Vaikutukset yhdyskuntatalouteen Imatran kaupungin ilmasto-ohjelman ja Imatran kaupunkistrategian tavoitteisiin kuuluvat maankäytön tiivistäminen, yhdyskuntarakenteen eheyttäminen ja laadukkaiden kuntapalvelujen järjestäminen asukkaille taloudellisesti ja tehokkaasti asukasmäärään ja väestörakenteeseen mitoittaen. Asemakaavan muutoksella toteutetaan edellä mainittuja tavoitteita. Suunnittelualue sijaitsee valmiin yhdyskuntatekniikan alueella. Suunnittelualue liittyy suoraan voimassa olevaan katuverkkoon ja yhdyskuntateknisen huollon verkostoihin. Kaavan katumitoitus on risteyksien kohdalla väljähkö. Kaavamuutoksessa on varattu alueet kiertoliittymille Koulukadun- Tainionkoskentien ja Ruokosuonkadun-Tainionkoskentien risteyksiin. Asemakaavan toteutuessa Varpasaaren alueella on tehtävä katujärjestelyjä ja yhteyksien ja pysäköintipaikkojen parannuksia sekä vesihuollon järjestelyjä. Myös mahdollisen urheilukentän rakentaminen aiheuttaa kustannuksia.. Sosiaaliset vaikutukset Toteutuessaan asemakaava tukee Varpasaaren alueen kehitystä monipuolisena virkistysalueena. Kaavan ja yleissuunnitelman mukainen pelikenttä tarjoaa lähiliikuntapaikan alueen koululle. Kaavamuutosalue pysyy yhä kuntalaisille avoimena yleisenä alueena ja parantaa alueen käytettävyyttä. Alueelle ei kaavan myötä tule toimintoja, jotka voisivat aiheuttaa melua, pölyä, tärinää tai muuta ympäristökuormitusta. Rakennustyöt aiheuttavat hetkellisiä, rakentamisaikaisia vaikutuksia, mm. melua, mahdollisesti pölyä ja liikenteen lisääntymistä alueella. Nämä vaikutukset ovat kuitenkin väliaikaisia ja ne päättyvät rakentamisen valmistuttua. Alueen yleissuunnitelman mukaisen pelikentän toteutuessa frisbeegolfrataa ei ole mahdollista säilyttää. Imatralla on kuitenkin useita frisbeegolf- 39 / 44

40 ratoja, joten lajin harrastusmahdollisuudet pysyvät kaupungissa hyvällä tasolla. Koulukeskuksen korttelissa ei ole osoitettu omaa liikunta-aluetta. Asemakaavan kokonaisuus turvaa hyvät liikuntamahdollisuudet koululaisille ja lukion opiskelijoille. Varpasaaren alueelle Tainionkoskentien itäpuolelle on kaavassa varattu tilaa urheilukentälle. Koulun korttelista lähikentälle on matkaa noin 100 metriä. Koulun tontille on pyritty jättämään mahdollisimman paljon tontilla olevaa luontoympäristöä. Uusi koulukeskus on tarkoitus toteuttaa monitoimitalona, jossa on mahdollista toteuttaa esimerkiksi harrastus- tai järjestötoimintaa koulupäivän päätyttyä. Rakennukseen voi sijoittua myös muita yleisiä palveluja tukevia toimintoja kuten sosiaali- ja terveyspalveluja tai nuorisopalveluja. Koulukeskuksen hankesuunnittelussa otetaan huomioon uudisrakennuksen eri toimijat ja rakennuksen käytössä huomioidaan sen muuntautuvuus näille toiminnoille. Monikäyttöisyys lisää palveluntarjontaa kuntalaisille. Kokonaisuutena kaavamuutoksesta ei aiheudu nykyiselle asutukselle sellaisia muutoksia, jotka voisivat oleellisesti vähentää asukkaisen viihtyvyyttä. Uuden koulun rakentaminen alueelle vahvistaa Pässiniemen ja Mansikkalan elinvoimaisuutta kaupunginosina. Liikennevaikutukset Toteutuessaan kaava voi lisätä liikennettä Varpasaaren suuntaan. Tainionkoskentiellä on hyvä välityskyky ja yleissuunnitelmassa esitetty kiertoliittymä sujuvoittaa liikennettä. Kiertoliittymälle on varattu asemakaavassa riittävästi katualuetta. Liikenneturvallisuus Varpasaaren alueelle on hyvällä tasolla. Tainionkoskentien molemmin puolin on rakennettu kevyen liikenteen väylät ja kaava-alueen kohdalla on rakennettu kaksi alikulkua Tainionkoskentien ali. YO-korttelin Tainionkoskentien vastaiselle sivulle on merkitty liittymäkielto. Alueen saattoliikenne tulee toteuttaa Koulukadun, Karjaportinkadun tai Karjaportinkadun kautta. Ramboll Finland Oy on laatinut liikkumisselvityksen Imatran keskimmäisen koulukeskuksen sijoittamisvaihtoehtoja tutkittaessa. Keskimmäiselle koulukeskukselle oli viimeisessä vaiheessa kuusi eri vaihtoehtoa, joita vertailtiin keskenään. Sijoittumisvaihtoehtoja vertailtiin jalankulun, pyöräily- ja joukkoliikenneyhteyksien, koulumatkojen pituuden ja liikenneturvallisuuden näkökulmasta. Tarkastelussa mikään vaihtoehto ei noussut selkeästi esiin toisia huonompana tai parempana. Koulun sijainniksi valikoitui nykyisen Mansikkalan koulun paikka (liikkumisselvityksessä Pässiniemi ). Pässiniemeen on lähes kaikilla oppilailla korkeintaan viiden kilometrin pituinen koulumatka ja 36 %:lla oppilaista koulumatka on korkeintaan kaksi kilometriä. Keskimääräinen koulumatka on 2,5 kilometriä ja mediaanimatka on 2,4 kilometriä. Pääreitit koululle ovat pohjoisesta Tainionkoskentietä, Joutsenonkatua sekä Karhumäenkatua ja Tietäjäntietä pitkin. Pääreitti lounaasta on Koulukatua pitkin. Kaikilla pääreiteillä on kevyen liikenteen väylät. Selvityksessä on annettu liikenneympäristön parantamisehdotuksina joukkoliikenneyhte- 40 / 44

41 yksien parantaminen Korvenkannan suuntaan (6 oppilaan osalta) ja harkittavaksi toimenpiteeksi Paperharjuntien kevyen liikenteen olosuhteiden parantamista. 41 / 44

42 Maisemavaikutukset Kaavan suurin maisemavaikutus alueella on kaavamuutosalueen keskiosassa olevan puistometsän muuttaminen pelikentäksi. Puistometsästä on raivattava puita kentän ja pysäköintialueiden perustamiseksi. Maisema avautuu enemmän Vuoksen suuntaan. Kaavassa on merkitty puistomaisia ja istutettavia alueita, jotta alue ei ole täysin avoin. Muutoin asemakaava on ympäristöä ja maisemaa säilyttävä. Kaavassa on maisemaa koskevia määräyksiä mm. padon suoja-alueen erityisalueella, jonka mukaan alue tulee säilyttää luonnonmukaisena ja puistomaisena alueena. Uimahalliurheilutalon ympäristö säilyy nykyisellään. Mansikkalan koulukorttelin vanha koulurakennus ja korttelin eteläosassa sijaitseva liikerakennus puretaan ja tilalle rakennetaan uusi koulurakennus pihatiloineen. Alue pysyy rakennettuna, joten maisemavaikutus nykytilanteeseen on vähäinen. Koulun ja Tainionkoskentien välistä metsää on tarkoitus säästää piha-alueella. Kokonaisuutena asemakaavan muutoksella tiivistetään kaupunkirakennetta ja tehostetaan jo rakennetun infraverkon käyttöä ja tuetaan yhdyskuntarakenteen eheyttämistä. Ympäristövaikutukset Muutoksella ei ole merkittävää vaikutusta alueen luonnonympäristöön. Alue on ihmisen vaikutuksen piirissä, eikä kaavamuutosalueelle tehdyssä luontoselvityksessä havaittu merkittäviä luontokohteita. 42 / 44