TUTKIMUSRAPORTTI. Korjausrakentaminen

Transkriptio

1 TUTKIMUSRAPORTTI Korjausrakentaminen PÄIVÄYS PROJEKTI Kosteus ja rakennetekninen kuntotutkimus TILAAJA Helsingin Kaupungin Kiinteistövirasto / HKRRakennuttaja KOHDE Helsingin kielilukio, Kajaaninlinnantie 10, HELSINKI

2 2(69) SISÄLTÖ 1. TIIVISTELMÄ YHTEYSTIEDOT Kohde Tilaaja Tutkimuksen suorittajat Rakennetekniikka TUTKIMUKSEN PERUSTIEDOT Toimeksiannon tausta, tavoitteet Lähtötiedot Kohteen yleistietoja Aikaisemmin suoritetut merkittävimmät tutkimukset ja korjaukset: YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimusten laajuus Riskirakennetarkastelu Lämpö ja kosteustekninen tarkastelu Kosteuskartoitus Rakennekosteusmittaus Rakennetyyppien tarkennukset ja rakenneavaukset Mikrobitutkimus Merkkiainekokeet Käytetyt mittaus ja tutkimuslaitteet Rakenteiden ja taloteknisten järjestelmien elinkaari SALAOJAT JA KUIVATUSRAKENTEET Aikaisemmat tutkimukset, tarkastukset ja korjaukset Rakenteet Rakenteesta tehdyt havainnot Johtopäätökset Toimenpidesuositukset Kiireelliset korjaustarpeet Korjaussuositus MAANVASTAINEN VÄLISEINÄRAKENNE (VS1) Riskirakennetarkastelu Rakennetyyppi Rakenteesta tehdyt havainnot Rakenteita rikkomattomat tarkastelut Rakenneavauksissa tehdyt havainnot... 20

3 3(69) 6.4 Rakenteelle suoritetut tutkimukset ja mittaukset Kosteuskartoitus Rakennekosteusmittaus Johtopäätökset MAANVASTAINEN ALAPOHJARAKENNE (AP1) Riskirakennetarkastelu Rakennetyyppi Rakenteesta tehdyt havainnot Rakenteita rikkomattomat tarkastelut Rakenneavauksissa tehdyt havainnot Rakenteelle suoritetut tutkimukset ja mittaukset Kosteuskartoitus Rakennekosteusmittaus Johtopäätökset Toimenpidesuositukset Esiselvitys ja jatkotutkimustarpeet (mikäli oireilua): Peruskorjauksen yhteydessä MAANVASTAINEN ALAPOHJARAKENNE (AP2) Riskirakennetarkastelu Rakennetyyppi Rakenteesta tehdyt havainnot Rakenteita rikkomattomat tarkastelut Rakenneavauksissa tehdyt havainnot Rakenteelle suoritetut tutkimukset ja mittaukset Kosteuskartoitus Rakennekosteusmittaus Rakenteiden ja materiaalien mikrobitutkimukset Rakenteiden ja materiaalien haittaaineet Johtopäätökset Toimenpidesuositukset Esiselvitys ja jatkotutkimustarpeet: Peruskorjauksen yhteydessä RYÖMINTÄTILALLISET ALAPOHJAT (AP3) Riskirakennetarkastelu Rakennetyyppi Rakenteesta tehdyt havainnot Rakenteita rikkomattomat tarkastelut... 33

4 4(69) Rakenneavauksissa tehdyt havainnot Rakenteelle suoritetut tutkimukset ja mittaukset Rakenteiden ja materiaalien mikrobitutkimukset Rakenteiden ja materiaalien haittaaineet Johtopäätökset Toimenpidesuositukset Korjaussuositus VÄLIPOHJA (VP1) Rakennetyyppi Rakenteesta tehdyt havainnot Rakenteita rikkomattomat tarkastelut Rakenneavauksissa tehdyt havainnot Rakenteelle suoritetut tutkimukset ja mittaukset Kosteuskartoitus Rakenteiden ja materiaalien haittaaineet Johtopäätökset Korjaussuositus JULKISIVUT JA ULKOSEINÄRAKENNE (US1) Riskirakennetarkastelu Rakennetyyppi Lämpö ja kosteustekninen tarkastelu Rakenteesta tehdyt havainnot Rakenteita rikkomattomat tarkastelut Rakenneavauksissa tehdyt havainnot Rakenteelle suoritetut tutkimukset ja mittaukset Rakenteiden ja materiaalien mikrobitutkimukset Merkkiainekoe Tiilen, muurauslaastin ja betonisokkelin ohuthieanalyysit Johtopäätökset Toimenpideehdotukset Kiireelliset korjaustarpeet Korjaussuositus YLÄPOHJARAKENNE (YP1) Rakennetyyppi Rakenteesta tehdyt havainnot Rakenteita rikkomattomat tarkastelut Rakenteelle suoritetut tutkimukset ja mittaukset... 51

5 5(69) Rakenteiden ja materiaalien mikrobitutkimukset Rakenteiden ja materiaalien haittaaineet Johtopäätökset Toimenpideehdotukset Korjaussuositus VESIKATTO Aikaisemmat tutkimukset, tarkastukset ja korjaukset Rakennetyyppi Rakenteesta tehdyt havainnot Rakenteita rikkomattomat tarkastelut Rakenteelle suoritetut tutkimukset ja mittaukset Rakenteiden ja materiaalien haittaaineet Johtopäätökset Toimenpideehdotukset Kiireelliset korjaustarpeet Korjaussuositus (peruskorjauksen yhteydessä) IKKUNAT JA ULKOOVET Rakenteesta tehdyt havainnot Rakenteita rikkomattomat tarkastelut Johtopäätökset Toimenpideehdotukset Korjaussuositus MUUT RAKENTEET JA JÄRJESTELMÄT Keittiö Toimenpidesuositukset Kiireelliset korjaustarpeet Märkätilat Korjaussuositus Haittaaineet ja ongelmajätteet (yhteenveto) YHTEENVETO Johtopäätökset Jatkotoimenpideehdotukset Koonti jatkotoimenpideehdotuksista LIITTEET... 69

6 6(69) 1. TIIVISTELMÄ Hankesuunnittelun yhteydessä tehtyjen kosteus ja rakenneteknisten tutkimusten kohteena oli vuonna 1968 valmistunut koulurakennus. Tavoitteena oli mahdollisten sisäilman laatua heikentävien rakenneosien ja vaurioiden sekä niiden laajuuden toteaminen. Lisäksi tutkimuksen yhteydessä määritettiin tutkittujen rakenteiden korjaustarvetta ja korjaustoimenpiteiden laajuutta. Tutkimusmenetelminä olivat muun muassa rakenneavaukset, julkisivun kiviainesnäytteiden laboratoriotutkimukset, materiaalinäytteiden mikrobianalyysit, kosteusmittaukset sekä rakenteiden ilmatiiveyden tarkastelut. Tutkimukseen sisältyi myös haittaainetutkimus, jonka havainnot on esitetty erillisessä raportissa. Tutkitussa rakennuksessa on kaksi maanpäällistä kerrosta. Rakennuksen yhteydessä oleva tekninen tila on osittain maanpinnan alapuolella. Aiemmissa tutkimuksissa on todettu, että rakennuksesta noin ¾ on perustettu kallion varaan ja ¼ on perustettu betonipaaluille. Salaojitus on alkuperäinen. Rakennuksen perusmuurit ja alapohjat ovat betonirakenteisia. Alapohjarakenne on pääosin maanvarainen, osittain ryömintätilainen. Perusmuureihin tukeutuvat ulkoseinät ovat kantavalta osaltaan betonia, eristeenä ulkoseinissä on villa. Julkisivut ovat muurattua kahitiiltä. Yläpohjat ovat rakenteeltaan betonia, eristeenä on villa. Vesikatetta kannattelevat rakenteet ovat puuta ja kate on bitumikermiä. Ikkunat ovat 2puitteisia ja 3lasisia puu/alumiiniikkunoita. Ulkoovet ovat alumiini/teräsrakenteisia. Rakennukseen ei ikkunoiden ja päätyulkoovien uusimisen lisäksi ole suoritettu laajoja peruskorjauksia. Osittaisia pienempiä korjauksia on tehty mm. vesikatoille ja märkätiloille. Lisäksi taloteknisiä järjestelmiä on osittain uusittu. Merkittävin mahdollinen sisäilmanlaadun epäpuhtauslähde on tutkimuksen perusteella ulkoseinäeristeenä käytetty mineraalivilla. Lisäksi mahdollisen sisäilmahaitan aiheuttajana voidaan pitää maanvaraista alapohjarakennetta, ryömintätilassa vallitsevia olosuhteita ja keittiön rakenteiden pinnoille tiivistyvää kosteutta. Rakennuksen salaojajärjestelmä on teknisen käyttöikänsä päässä. Tutkimuksen yhteydessä tehtyjen havaintojen mukaan salaojajärjestelmä on ainakin osittain toimintakuntoinen ja siksi sen pikaista huoltamista sekä toimintaedellytysten ylläpitämistä on suositeltu. Peruskorjauksen yhteydessä koko salaojitusjärjestelmä on uusittava. Perusmuurin ulkopinnassa ei ole vedeneristystä ja salaojajärjestelmän uusimisen yhteydessä on myös perusmuuriin asennettava vedeneristys. Rakennuksessa ei ole kellaria ja siten ei myöskään maanvastaista ulkoseinärakennetta. Maanvaraisen alapohjarakenteen kohdalla ei havaittu normaalista poikkeavia kosteuspitoisuuksia. Pääosin lattiarakenne on siis tarkastushetken olosuhteissa rakenneteknisesti toimiva, vaikkei nykyohjeistuksen mukainen. Alapohjarakennetta tarkasteltaessa on kuitenkin huomioitava, että alapohjarakenne altistuu, ainakin jossain määrin, maaperästä tulevalle kosteudelle. Lattiapinnoitteena on käytetty muovimattoa, joka sietää vain rajallisesti alapuolelta tulevaa kosteusrasitusta. Vaikka alapohjarakenne tutkimushetkellä vallinneiden olosuhteiden perusteella oli kosteusteknisesti toimiva, voidaan rakenteen kosteustilanteen olettaa vaihtelevan ulkopuolisen kosteusrasituksen mukaan ja tilanne sateisen kesän jälkeen voi olla toinen. Peruskorjauksen yhteydessä alapohjarakenne on suositeltavaa uusia sen ympärivuotisen kosteusteknisen toimivuuden varmistamiseksi. Liikuntasalin lattiarakenteessa on vanha mikrobivaurioitunut asbestia sisältävä muovimatto ja lattiarakenteen äänieristykseen on käytetty mineraalivillaa. Peruskorjauksen ajankohdasta riippuen liikuntasalin lattiarakenteen korjaaminen voi olla tarpeen jo ennen peruskorjausta. Vanhan teknisen tilan luokan lattiarakenteessa on ainakin

7 7(69) osittain käytetty vanhaa muottipuuta, ja koolausten väleissä, betonilaatan päällä, on rakennusjätettä (puulastuja). Puurakenteilla ei, tilan nykyinen käyttötarkoitus huomioiden, ole enää rakennetta hyödyttävää funktiota, ja peruskorjauksen tai lattiapinnoitteen uusimisen yhteydessä onkin puurakenteiden poistaminen suositeltavaa. Rakennuksen alapohjasta n. 20 % on ryömintätilallista. Ryömintätilassa havaittiin materiaaleja jotka lisäävät ilman mikrobipitoisuutta. Ryömintätiloista on suositeltu poistamaan kaikki orgaaninen materiaali ja maapohjan pintakerros. Rakennuksen ryömintätilallinen osuus on alipaineistettu, eikä ryömintätilasta tutkimusten yhteydessä vallinneissa olosuhteissa ole ilmavuotoja oleskelutiloihin. Välipohjat ovat massiivibetonia ja niiden kantaville rakenneosille ei ole suositeltu korjaustoimia. Välipohjien kattopintoihin on kuitenkin keittiön osalla suositeltu hygieniaa parantavia korjaustoimia. Ulkoseinärakenne on tiivis, joten tietyissä olosuhteissa rakenteeseen saattaa tiivistyä kosteutta. Lisäksi rakennuksen räystäättömyys ja tiiliverhouksen sekä sen saumojen epätiiveys lisäävät ulkokuoren läpi eristeeseen kohdistuvaa kosteusrasitusta. Rakenteessa on käytetty lämmöneristeenä mineraalivillaa, jossa havaittiin mikrobivaurioitumista. Sokkelihalkaisussa on lämmöneristeenä käytetty myös mineraalivillaa ja tutkimuksen yhteydessä tehdyssä rakenneavauksessa todettiinkin villan olevan vesimärkää sekä villasta otetussa näytteessä mikrobivaurio. Rakenteiden rajapinnoissa ja kiinnikkeiden kohdilla on tiiveysmittauksessa todettuja ilmavuotoreittejä. Ilmavuotojen mukana eristekerroksesta saattaa sisäilmaan kulkeutua mahdollisesti sen laatua heikentäviä partikkeleita. Tiiliverhouksessa ei havaittu rapautumista. Avoimet tiilisaumat ja tiilikuoren halkeamat lisäävät veden kulkeutumista seinärakenteeseen. Ulkoseinärakenteen energiatehokkuus on heikko. Peruskorjauksen yhteydessä suositellaan julkisivun kattavaa peruskorjausta, missä ulkokuori ja eristeet poistetaan. Ennen peruskorjausta on varauduttava myös oireilutilojen sisäpuolisiin tiivistyskorjauksiin. Yläpohjarakenteet ovat massiivibetonia, eristeenä on käytetty mineraalivillaa ja eristeiden päällä tuulensuojana asbestia sisältävää levyä. Tutkimusten yhteydessä otettujen materiaalinäytteiden tulosten perusteella yläpohjaeriste on paikoin mikrobivaurioitunut. Vesikatteen peruskorjauksen (uusimisen) yhteydessä onkin suositeltavaa uusia koko rakenne kantavaan rakenteeseen asti. Rakennuksen vesikaton tiiveys on rakennuksen elinkaaren kannalta erittäin keskeinen asia. Vaikka katossa ei nyt tehdyssä tutkimuksessa havaittu akuutteja vuotoja on vanhan bitumikaton tekninen käyttöikä päättymässä/päättynyt, ja peruskorjauksen yhteydessä se tulee uusia. Koska sammaleen osittain peittämä suojakiveys haittasi vanhan katteen havainnointia, on suojakiveys poistettava ja katon kunto tarkastettava pikaisesti. Mikäli katteessa havaitaan mahdollisia vuotopaikkoja, on niiden tiivistämiseen ryhdyttävä heti. Vanhan katon tarkastuksen yhteydessä korjataan myös uusitun katteen saumoissa havaitut epätiiveydet. Aiemmin suoritettujen sisäilmastomittausten perusteella luokkatilat ovat alipaineisia. Ulkoilman ja rakennuksen sisäilman välisen ilmanpaineeron myötä rakenteiden epäpuhtaudet voivat kulkeutua ilmavirtausten mukana sisäilmaan ja siten vaipan yli oleva paineero vaikuttaa myös rakenteissa olevien mikrobikasvuston aineenvaihduntatuotteiden liikkeisiin. Ennen peruskorjausta on tutkittava mahdollisuutta vähentää rakennuksen alipaineisuutta. Rakennuksen energiatehokkuus on heikko ja rakennuksen talotekniset järjestelmät ovat ikääntyneet. Peruskorjauksen yhteydessä onkin tarpeen uusia LVISjärjestelmät ja parantaa rakennuksen energiatehokkuutta.

8 8(69) 2. YHTEYSTIEDOT 2.1 Kohde 2.2 Tilaaja Helsingin kielilukio Kajaaninlinnantie HELSINKI Helsingin Kaupungin Kiinteistövirasto Sörnäistenkatu 1, 3 krs Helsinki Jari Pere puh jari.pere@hel.fi 2.3 Tutkimuksen suorittajat Rakennetekniikka Wise Group Finland Oy puh Sinikalliontie 5 faksi Espoo Mika Mantere, RI, Tekn. yo puh mika.mantere@wisegroup.fi Juho Antikainen, RI. AMK puh juho.antikainen@wisegroup.fi Lauri Mäkelä, Tekn. yo puh lauri.makelä@wisegroup.fi Jimmy Sobott, ins. AMK puh jimmy.sobott@wisegroup.fi

9 9(69) 3. TUTKIMUKSEN PERUSTIEDOT 3.1 Toimeksiannon tausta, tavoitteet Ennen tutkimuksia tilaajalta ei saatu erityistä tietoa rakennuksessa havaituista sisäilmaan tai rakenteisiin liittyvistä ongelmista. Lähtötiedoista ilmeni että rakennuksessa oli aiempina vuosina tehty sisäilma ja kosteusongelmiin liittyviä katselmuksia ja selvityksiä. Hankesuunnittelun yhteydessä tehdyn tutkimuksen tarkoituksena oli rakenne ja kosteusteknisten tutkimusten suoritus alapohja, välipohja, yläpohja, ulkovaippa ja vesikattorakenteille. Tutkimuksen tavoitteena oli mahdollisten sisäilman laatua heikentävien rakenneosien ja vaurioiden sekä niiden laajuuden toteaminen. Lisäksi tutkimuksen yhteydessä määritettiin tutkittujen rakenteiden haittaaineita, korjaustarvetta ja korjaustoimenpiteiden laajuutta. 3.2 Lähtötiedot Tilaaja on toimittanut lähtötiedoiksi kiinteistön sisäilma ja kosteusongelmiin liittyviä tutkimus ja tarkastusraportteja sekä arkkitehti ja rakennesuunnitelmia. Rakennesuunnitelmista oli käytettävissä vain puutteellinen sarja. Käytössä olleet asiakirjat ja piirustukset: Sisätilojen ilmanvaihto ja rakenteiden kuntotutkimus (HKR) Sisäilman laadunmittaus (HKR) Rakennustekninen kosteusvauriokatselmus (HKR) IVkanavien tarkastus (PJS IV ja sisäilmatutkimus) Haittaainekartoitus (ASByhtiöt) Lämpökuvaus (Suomen lämpökuvaus) Arkkitehtisuunnitelmia (pohjapiirustukset) Rakennesuunnitelmia, hissimuutoksista 3.3 Kohteen yleistietoja Kiinteistö on koulurakennus, joka on saadun tiedon mukaan valmistunut vuonna Rakennuksessa on 2 maanpäällistä kerrosta. 1. kerroksessa sijaitsee muita ko. kerroksen tiloja alempana ja osittain maanpinnan alapuolella oleva tekninen tila. Käyttökohteet: Koulu Rakennuksia: 1 Kerrosmäärä: 2 Tilavuus: m 3 Bruttoala: brm 2 Ilmanvaihto: Koneellinen tulo ja poistoilmanvaihtojärjestelmä Lämmitys: Kaukolämpö

10 10(69) Aikaisemmin suoritetut merkittävimmät tutkimukset ja korjaukset: Tutkimukset: 2007 Sisätilojen ilmanvaihto ja rakenteiden kuntotutkimus (HKR) 2008 Sisäilman laadunmittaus (HKR) 2008 Rakennustekninen kosteusvauriokatselmus (HKR) 2010 IVkanavien tarkastus (PJS IV ja sisäilmatutkimus) 2010 Haittaainekartoitus (ASByhtiöt) 2011 Lämpökuvaus (Suomen lämpökuvaus) Perusparannukset: 2008 Ikkunoiden ja ulkoovien uusiminen (ei pääulkoovia) Saniteettitilojen korjauksia Vesikatteen osittainen peruskorjaus 4. YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA 4.1 Tutkimusten laajuus Tutkimus suoritettiin kattavasti koko kiinteistölle, sisältäen ulkovaipparakenteet, alapohjarakenteet, välipohjarakenteet, yläpohjarakenteet, maanvastaiset rakenteet ja ikkunat. Toimeksiannon laajuus pääkohdittain: Riskirakennetarkastelu lähtötietojen ja piirustusten perusteella kohdennettuna maanvastaisiin rakenneosiin, yläpohjiin ja ulkovaipparakenteisiin Maanvastaisten rakenteiden kosteus ja rakennetekninen selvitys Ryömintätilojen kuntotutkimus ja tuuletuksen toiminnallinen tarkastelu Alapohja ja yläpohjarakenteiden tiiveyden tarkastelu Märkätilarakenteiden kuntokartoitus Ulkoseinärakenteiden rakennetekninen tutkimus ja julkisivurakenteiden kuntotutkimus sisältäen julkisivuvarusteiden, ikkunoiden ja ovien kuntokartoituksen Vesikatto ja yläpohjarakenteiden kuntotutkimus Kiinteistön haittaainetutkimukset muiden tutkimusten yhteydessä Riskirakennetarkastelu Riskirakennekartoitus suoritettiin tarkastelemalla kiinteistön piirustuksia ja läpikäymällä rakennetyypit sekä liittymärakenteiden detaljiratkaisut. Riskirakennekartoituksen tarkoituksena oli paikallistaa rakenneratkaisuja ja rakennetyyppejä, joiden kosteusteknisen toimivuuden voidaan olettaa olevan puutteellista tai vaurioitumisriskin aiheuttavaa.

11 11(69) Lämpö ja kosteustekninen tarkastelu Rakenteiden lämpö ja kosteusteknistä toimintaa tarkastellaan ilmenevien tarpeiden mukaisesti rakennusfysikaalisen mitoitusohjelmiston avulla. Tarkastelu suoritetaan pääsääntöisesti laskennallisesti käyttäen tietokoneohjelmaa DOFlämpö 2.2 sekä käyttäen materiaalien yleisiä teknisiä tietoja sekä materiaaliominaisuuksia. Käytettäessä materiaalivalmistajien yksittäiselle tuotteelle ilmoittamia teknisiä tietoja saattaa esiintyä pieniä eroavuuksia saatuihin tuloksiin nähden. Rakennusajankohdan materiaalien ja niiden valmistajien ollessa tuntemattomia (ei lähtötiedoissa ilmoitettuja), ovat tarkastelut suoritettava yleisten materiaalitietojen mukaisesti. Laskennallisen tarkastelun ulko ja sisäolosuhteet on asetettu kuukausitasolla. Sisäilman lämpötilana on käytetty +21 ºC ja sisäilman kosteuslisänä on käytetty RIL s 24 mukaisia arvoja. Ulkoilman lähtötietoina on käytetty ilmatieteenlaitoksen ilmastollisen vertailukauden keskimääräisiä kuukausittaisia paikkakuntakohtaisia olosuhteita Kosteuskartoitus Kartoituksessa rakenteiden kosteuspitoisuutta arvioitiin pintakosteusilmaisimella Gann Hydromete Compact B. Kartoitus suoritettiin maanvastaisille alapohja ja ulkoseinärakenteille. Gann Hydromete Compact B pintakosteudentunnistimen mittaus perustuu suurtaajuudella tapahtuvaan materiaalin dielektrisyysvakion mittaukseen. Laite mittaa materiaalin kosteuden mm syvyydestä. Mittalaite antaa virheellisen tuloksen, mikäli mittaussyvyydellä on metallia (putket, sähkövastuskaapeloinnit, peltiverhoukset, jne.) Pintakosteudenilmaisimella tehtyjen havaintojen tarkastelussa ja tulosten arvioinnissa tulee huomioida, ettei kyseisellä menetelmällä kyetä mittaamaan rakenteen kosteuspitoisuutta vaan ainoastaan arvioimaan materiaalien kosteuspitoisuutta. Saatujen arviointituloksien luotettavuutta on tarkasteltava huomioiden mm. rakennetyyppi, pintamateriaali, vedeneristyskerroksen sijainti ja tyyppi sekä rakenteiden kuivana oloaika (aikaväli, jolloin ei ole suoritettu rakenteita kastelevaa käyttöä) Rakennekosteusmittaus Kosteusmittaus suoritettiin soveltaen RT ohjekorttia (Betonin suhteellisen kosteuden mittaus). Rakenteista tehtävistä kosteuden ja lämpötilan mittauksissa käytettiin Vaisala Oy:n mittalaitetta varustettuna kuhunkin mittaukseen tarkoitetulla mittapäällä. Kiviainesrakenteiden kosteusmittauksissa poratut mittausreiät puhdistettiin ja tulpattiin porauksen jälkeen. Tulpatuissa mittausrei'issä kosteuden annettiin tasaantua vähintään 3 vuorokautta ennen mittausta. On huomioitava, että mittaustulokset kyseisillä mittausmenetelmillä ovat hetkellisiä ja ne kuvastavat vain rakenteen mittausajankohtana ollutta kosteustilaa. Mikäli rakenteen kosteusteknistä toimintaa halutaan tarkastella tarkemmin, mittaukset tulee suorittaa pitempiaikaisina seurantamittauksina eri vuodenaikoina. Lisäksi mittaustuloksia tarkasteltaessa on huomioitava, että mittaukset on suoritettu vuodenaikana, (kesä) jolloin ulkopuolinen kosteusrasitus on suurimmillaan. Rakennekosteusmittausten sijaintien määrittelyssä jouduttiin huomioimaan kiinteistön käyttö ja sen asettamat rajoitteet.

12 12(69) Rakennetyyppien tarkennukset ja rakenneavaukset Suoritettujen rakenneavausten sijainnit määritettiin riskirakennekartoituksen ja rakenteiden kosteuskartoituksen yhteydessä tehtyjen havaintojen mukaan. Rakenneavausten päätarkoituksena oli määrittää rakennetyypit ja rakenneratkaisut sekä verrata rakenteiden alkuperäisten suunnitelmien mukaisuutta ja rakenteellista toimivuutta. Rakenneavausten yhteydessä tarkasteltiin rakenteiden vaurioitumisasteita ja vaurioiden laajuutta. Rakenteiden avauskohdista suoritetaan: rakenteiden ja rakennemittojen kirjaus sekä vertaus vanhoihin suunnitelmiin aistinvaraisesti havaittavien vaurioiden kirjaus avauskohdan valokuvaus analyysinäytteenotto ja kosteusmittaus, tarvittaessa Rakenneavausten sijaintien määrittelyssä jouduttiin huomioimaan kiinteistön käyttö ja sen asettamat rajoitteet Mikrobitutkimus Rakenteiden kosteusteknistä toimintaa ja mahdollisia kosteusvaurioita voidaan tutkia normaalien kosteusmittausten lisäksi mikrobitutkimuksella. Tietyt mikrobilajikkeen indikoivat rakenteen kosteusvaurioista, johtuen eri mikrobilajikkeiden vaatimista erilaisista kosteusolosuhteista. Esimerkiksi aktinobakteerit (sädesienet) vaativat korkean vesiaktiivisuuden (RH > %) rakenteessa pesäkkeen kehittymistä varten, mikä viittaa materiaalin kostumiseen ja vaurioitumiseen. Huomioitavaa on, että mahdolliset mikrobivauriot rakenteiden eristekerroksessa saattavat vaikuttaa myös huoneistojen sisäilmaan heikentävästi. Mikrobitutkimuksen tekemiseen on olemassa useita erilaisia tapoja. Tämän kuntotutkimuksen yhteydessä otettiin materiaalinäytteitä ulkoseinä ja yläpohjarakenteiden lämmöneristeestä ja analyysitapa on laimennossarjamenetelmällä. Tehty analyysi täyttää Sosiaali ja Terveysministeriön laatiman Asumisterveysohjeen asettamat vaatimukset. Analyysi kertoo mikrobien määrän lisäksi niiden lajikkeet. Materiaalinäytteen mikrobiologisen viljelyn tulos viittaa materiaalin kostumiseen ja vaurioitumiseen, mikä materiaalinäytteen elinkykyisten sieniitiöiden pitoisuus on suurempi kuin cfu/g, aktinobakteeripitoisuus on suurempi kuin 500 cfu/g tai näytteessä esiintyy kosteusvaurioon viittaavaa mikrobistoa Merkkiainekokeet Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään missä kohdin yläpohja / ulkoseinärakenteissa ja liittymärakenteissa esiintyy ilmavuotoja sekä epätiiveyksiä. Riittävällä otannalla pyritään selvittämään mitkä epätiiveyksistä ovat systemaattisia ja mitkä satunnaisia. Lisäksi merkkiainekokeella voidaan arvioida rakenteissa mahdollisesti olevien mikrobikasvustojen haitallisten aineenvaihduntatuotteiden tai hiukkasten siirtymistä sisäilmaan. Merkkiainekokeiden suorituksen osalta on huomioitava, että suuria huonetiloja ei välttämättä tarkasteta kauttaaltaan vaan merkkiainekokeella pyritään ensisijaisesti tarkastamaan eri rakennetyypeissä esiintyvien liittymärakenteiden tiiveys.

13 13(69) 4.2 Käytetyt mittaus ja tutkimuslaitteet Pintakosteusilmaisimet, Gann Hydromette Compact LB ja Gann Hydrotest LG 3 + B60 Rakennekosteusmittaus, Kosteusmittauslaitteet, Vaisala Oyj Merkkiainekoe, Dräger Porauskalusto, Milwaukee, Hilti Timanttiporauskalusto 4.3 Rakenteiden ja taloteknisten järjestelmien elinkaari Kiinteistön ikä on 47 vuotta. Oheisessa taulukossa on arvioitu rakenteiden jäljellä olevaa käyttöikää yleiseen käyttöikään verrattuna. Käyttöiät ovat yksilöllisiä ja riippuvat olennaisesti myös huolto ja ylläpitotoimenpiteistä, joten poikkeamia suosituksellisiin elinkaariin voi esiintyä. Tutkittavien rakennusosien jäljellä olevaa käyttöikää on käsitelty tarkemmin tutkimustuloksissa.

14 14(69) Taulukko 1. Keskimääräiset käyttöiät (RT , Kiinteistön tekniset käyttöiät) Tunnus Tila/rakenne/järjestelmä Keskimääräinen tekninen käyttöikä Rasitusluokka: normaali (tai erikseen mainittu) Tilan/rakenteen/ /järjestelmän ikä (aikaväli edelliseen kokonaisvaltaiseen korjaukseen) 113 Kuivatusrakenteet 1131 Salaojajärjestelmä(RakMK C2/1998 mukaan toteutettu) 40 vuotta tarkastusväli 2 vuotta huuhteluväli 5 vuotta 47 vuotta 122 Perustukset ja alapohjat Perusmuurin vedeneristys, muovinen perusmuurilevy 20 vuotta Ei ole. 124 Julkisivut 1241 Tiiliverhous R 47 vuotta 1242 Puualumiiniikkunatiiliverhous 60 7 vuotta 126 Vesikatot 1263 Vesikatteet, bitumikermi saavutettu 47 vuotta 1263 Vesikatteet, kumibitumikermi 30 vuotta Ikä ei tiedossa (osittain kunnostettu) Märkätilarakenteet Märkätilan lattia, laatta + bitumieriste (1950 ) Märkätilan lattia, laatta+ kosteussulkusively (n ) Märkätilan lattia, laatta + massamainen vedeneriste (RakMK C2, 1999 >) 30 vuotta 15 vuotta 30 vuotta 1334 Märkätilan sisäkattopinnat 20 vuotta Märkätilan seinä, laatoitus, kosteussulku, kiviainesrakenne Märkätilan seinä, laatoitus ja massamainen vedeneriste 18 vuotta 30 vuotta Lämmöntuotanto, Lämmönjakelu, Lämmönluovutus Korjausajankohta ei tiedossa Korjausajankohta ei tiedossa Korjausajankohta ei tiedossa Korjausajankohta ei tiedossa Korjausajankohta ei tiedossa Korjausajankohta ei tiedossa G1190 Savupiiput, rakennusaineiset 50 vuotta, 12 kk nuohousväli 47 vuotta

15 15(69) 5. SALAOJAT JA KUIVATUSRAKENTEET 5.1 Aikaisemmat tutkimukset, tarkastukset ja korjaukset Sade tai salaojajärjestelmän mahdollisista korjauksista ei saatu tietoa. Pohjoispäädyssä on ollut maan vajoamista ja osalle päätyä on asennettu perusmuurilevyt ja niiden ylälistat. Perusmuurilevyn asennuksen yhteydessä on ko. päädyn salaojitusta korjattu ja yksi tarkastuskaivoista on uusittu. 5.2 Rakenteet Rakennus on tasakattoinen ja vesikaton sade ja sulamisvesiä ohjataan rakennuksen sisäpuolisella putkistolla. Vesikatolle asennetut kattokaivot on suojattu teräsritilöillä, osassa kattokaivoja on sulanapitokaapelointi. Kohde sijaitsee tasamaa tontilla, perusmaan laatu ei ollut tiedossa. Salaojat ja niiden tarkastuskaivot on asennettu. Salaojitus on tiiliputkea ja järjestelmän tarkastuskaivot ovat betonirakenteisia. Pohjoispäädyssä on yksi muovirakenteinen tarkastuskaivo, joten joiltain osin salaojitus on ko. päädyn kohdalla uusittu. Perusmuurien ulkopintojen vedeneristyksestä ei saatu tietoa, oletettavasti perusmuurien ulkopintoja ei ole vedeneristetty tai ne on käsitelty bitumilla (pl. osa pohjoispäädystä). Osalle pohjoispäätyä on asennettu patolevyt. 5.3 Rakenteesta tehdyt havainnot Rakennuksen kattomuodosta johtuen vesikaton sade ja sulamisvedet eivät ohjaudu rakennuksen vierustalle, vaan niitä ohjataan rakennuksen sisäpuolelle asennetuilla putkistoilla. Yläpohjasta havainnoitujen kattokaivojen kohdilla ei havaittu vuotoja (yläpohjatilan ahtaudesta johtuen kaikkia kattokaivoja ei voitu havainnoida). Osa kattokaivoista on varustettu sulanapitokaapelilla (Kuva 5.2). Rakennuksen salaojitus on suurelta osin alkuperäinen, tiiliputkinen. Salaojajärjestelmään on asennettu betonirakenteiset tarkastuskaivot, teräskansilla. Tarkastuksen yhteydessä löydettiin seitsemän tarkastuskaivoa, joista yksi olin ns. kokoojakaivo. Rakennuksen länsisivulla ei tarkastuskaivoja havaittu. Tutkimusten yhteydessä salaojituksen korkoasema määritettiin vaaitsemalla ja mittaamalla jokainen löydetyistä kaivoista. Mittausten mukaan salaojaputkiston korkoasema on selvästi lattiapinnan alapuolella. Salaojaputkiston korkoero lattiapintaan salaojaputken yläpinnasta vaihteli cm välillä. Perusmuurin vedeneristyksestä ei tehty havaintoja eikä niistä saatu tietoa (pl. pohjoispääty). Osalle pohjoispäätyä on asennettu patolevyt. Asennettujen patolevyjen nurkassa havaittiin repeämä. Perusmuurilevyn asennuksen yhteydessä on myös ko. päädyn salaojitusta korjattu ja yksi tarkastuskaivoista on uusittu muovirakenteiseksi. Salaojajärjestelmän kaivot ja niiden sijainnit on esitetty liitteessä (Liite 11, sivu 1).

16 16(69) Kuva 5.1 Vesikaton kattokaivo. Kuva 5.2 Sulanipitokaapelilla varustettu kattokaivo. Kuva 5.3 Uusittu salaojan tarkastuskaivo. Kuva 5.4 Alkuperäinen salaojan tarkastuskaivo. Kuva 5.5 Pohjoispäädyn patolevyä. Kuva 5.6 Patolevy on revennyt kulmasta.

17 17(69) 5.4 Johtopäätökset Rakennus on tasakattoinen ja vesikaton sade ja sulamisvesiä ohjataan rakennuksen sisäpuolelle asennetuilla putkistoilla, joten niillä ei kuormiteta rakennuksen vierustaa. Kattokaivot on varustettu metallisilla roskasihdeillä, jotka ovat kooltaan sellaisia, etteivät ne heti tukkeudu. Kattokaivojen kohdat pyrittiin tarkastamaan myös yläpohjasta käsin. Yläpohjasta havainnoitujen kattokaivojen kohdilla ei havaittu vuotoja (kaikkia ei voitu tarkastaa). Osaan kattokaivoista on asennettu sulanapitokaapelointi (Kuva 5.2). Vesikaton vedenpoistojärjestelmissä ei havaittu korjaustarvetta, mutta kattokaivojen puhdistus on suoritettava säännöllisesti. Rakennuksen salaojitus on suurelta osin alkuperäinen, tiiliputkinen. Alkuperäisen salaojaputkiston tekninen käyttöikä on päättynyt, eikä järjestelmän kohdistetuista huoltotoimista saatu tietoa. Tarkastuksen yhteydessä melkein kaikissa tarkastuskaivoissa havaittiin vettä, joten ainakin jossain määrin järjestelmä on edelleen toimintakuntoinen. Rakennuksen länsisivulla tarkastuskaivoja ei havaittu ja järjestelmää ei voitu havainnoida. Tutkimusten yhteydessä tehtyjen mittausten mukaan salaojaputkiston korkoasema on selvästi lattiapinnan alapuolella ja siten salaojituksella olisi riittävä kyky kuivattaa rakennuksen perustuksia ja alapohjaa. Salaojaputkiston korkoero lattiapintaan salaojaputken yläpinnasta vaihteli cm välillä, joten asennuskorkonsa puolesta salaojitus täyttää myös nykyään voimassa olevat rakennusmääräykset. Salaojituksen kuivatuskyky riippuu kuitenkin myös vierustäyttöjen ja alapohjatäyttöjen maaaineksesta, joita tarkastuksen yhteydessä ei tutkittu. Alapohjan täyttömaa on hienojakoista, kapillaarisesti kosteutta siirtävää hiekkaa ja aikakaudelle on hyvin tyypillistä, että myös vierustäytöt on tehty hienojakoisella maaaineksella, jonka on todettu heikentävän, joskus merkittävästikin, salaojien kuivatusedellytyksiä, Perusmuurin vedeneristyksestä ei tehty havaintoja eikä niistä saatu tietoa. Oletettavasti perusmuurien ulkopintoja ei ole vedeneristetty tai ne on käsitelty bitumilla (pl. osa pohjoispäädystä). Osalle pohjoispäätyä on asennettu patolevyt. Asennus on kouluisännältä saadun tiedon mukaan tehty, koska ko. kohdalla maa painui toistuvasti. Ko. kohdalla rakennuksen alapohja on ryömintätilallinen ja havaintojen mukaan maata on vyörynyt sokkelipalkin alta ryömintätilaan. Perusmuurilevyn asennuksen yhteydessä on ko. päädyn salaojitusta korjattu ja yksi tarkastuskaivoista on uusittu. Muista salaojituksen huolto tai korjaustoimista ei saatu tietoa. Rakennuksen ulkopuoliset kuivatusjärjestelmät ovat teknisen käyttöikänsä päässä ja vaikka ne nyt ehkä vielä toimivat, on niiden uusimiseen varauduttava. Sokkelissa havaittiin jo nyt kosteuden aiheuttamaa rakenneterästen korroosiota, eikä rakennuksen vierustäyttöjen maaaineksen raekoosta ole tietoa. Rakennuksen perusmuurin, perustusten, ryömintätilan ja alapohjarakenteiden kosteuskuormituksen minimoimiseksi on peruskorjauksen yhteydessä uusittava kaikki kuivatusrakenteet (salaojat, vierustäytöt ja perusmuurin vedeneristykset). Pikaisena korjauksen on suositeltavaa varmistaa olemassa olevan salaojajärjestelmän toimintaedellytykset huuhtelemalla ja tarvittaessa kuvaamalla järjestelmä.

18 18(69) 5.5 Toimenpidesuositukset Kiireelliset korjaustarpeet Salaojajärjestelmän toimintaedellytysten varmistaminen huuhtelemalla, tarvittaessa kuvaamalla järjestelmä Korjaussuositus Peruskorjauksen yhteydessä salaojat, täyttökerrosten rakenne ja perusmuurin vesieristys on suositeltavaa uusia. Vesieristyksen uusimisen yhteydessä perusmuurin kuivumisedellytykset ulospäin tulee säilyttää. Ilmoitetut korjaustyöt edellyttävät suunnittelua. 6. MAANVASTAINEN VÄLISEINÄRAKENNE (VS1) Kohteen rakennesuunnitelmia ei ollut käytettävissä ja rakennetyypin esiintymisestä ei saatu varmuutta. Rakennetyypin mukaista rakennetta voidaan olettaa olevan muuta lattiatasoa ylempänä sijaitsevan vanhan asunnon kohdalla. Rakennetta on vain väliseinien osuudella. Rakenne tutkittiin seuraavissa tiloissa: Vanhan asunnon ja käytävän välinen seinä, käytävän puolelta. 6.1 Riskirakennetarkastelu Riskirakennetarkastelu suoritettiin kiinteistökierroksen ja lähtötietojen perusteella. Riskirakennetarkastelu kohdistettiin ensisijaisesti rakenteen rakennusfysikaalisen toiminnan tarkasteluun. Rakennusaikakaudelle tyypillistä on, että maanvastaisten rakenteiden vesieristys on puutteellinen ja seinärakenteen/perustusten välistä puuttuu kapillaarikatko. Rakenteesta saattaa puuttua myös vedeneristys ja jos rakenteessa on käytetty vedeneristettä, on se rakennusajalle tyypillisesti PAH/asbestipitoisia. Lisäksi rakenteessa saattaa lämpöeristeenä olla korkkia tai Tojaeristettä. 6.2 Rakennetyyppi Alkuperäisiä rakennesuunnitelmia ei ollut käytettävissä. Rakennetyyppi määritettiin tutkimusten yhteydessä tehdyllä rakenneavauksella. Rakenneavaus tehtiin timanttiporalla (ø 55 mm). Rakenneavausten sijainnit ja rakennetyypit on esitetty liitteissä (Liite 1, sivut 12 ja liite 9, sivut 116).

19 19(69) VS1, Maanvastainen väliseinärakenne, rakenneavauksella RA.06 todennettu rakenne. Mitta (mm) Rakenne, materiaali maali 150 betoni hiekka (hienojakoinen) VS1, rakenneavaus 6.3 Rakenteesta tehdyt havainnot Rakenteita rikkomattomat tarkastelut Väliseinä on maanvastaista rakennetta vain noin 80 cm korkeuteen, jonka jälkeen se muuttuu normaaliksi väliseinärakenteeksi. Aistivaraisen tarkastelun perusteella seinän pintarakenteessa ei havaittu vaurioita tai ulkoisia merkkejä kosteusvaurioista, kuten esim. kosteuden aiheuttamaa tasoitteen halkeilua tai maalipinnan hilseilyä. Käytöstä aiheutunutta tummumista maalipinnalla havaittiin (Kuvat 6.1 ja 6.2). Kuva 6.1 Maanvastaista väliseinää (VS1). Kuva 6.2 Maanvastaista väliseinää (VS1).

20 20(69) Rakenneavauksissa tehdyt havainnot Väliseinän alaosan rakennetta tarkasteltiin sisäpuolelta seinän alaosaan tehdyllä rakenneavauksella (RA.06). Rakennusavaus tehtiin timanttiporalla ( 55mm), (kuvat 6.3 ja 6.4). Rakenneavauksessa todettiin seinärakenteen olevan massiivibetonia. Rakenteeseen ei ole asennettu veden tai lämmöneristettä. Betonirakenteen takana on asunnon alapohjatäyttönä käytettyä hienojakoista (hiekkalaatikko) hiekkaa. Rakenteessa ei ole herkästi kosteudesta vaurioituvia materiaaleja, mutta rakenteen takana oleva hiekka on niin hienojakoista, että se siirtää tehokkaasti maaperän kosteutta myös seinärakenteeseen ja siten lisää rakenteeseen kohdistuvaa kosteusrasitusta. Kuva 6.3 Maanvastaista väliseinää / rakenneavaus. Kuva 6.4 Betonin takan on hienoa hiekkaa. 6.4 Rakenteelle suoritetut tutkimukset ja mittaukset Kosteuskartoitus Kosteuskartoitus käsitti maanvastaisten väliseinän alaosan kosteuskartoituksen. Kosteuskartoitus suoritettiin rakenteen pinnoilta pistokoemaisesti (noin 0,5 m välein). Rakenteessa ei havaittu normaalista poikkeavaa kosteutta Rakennekosteusmittaus Rakennekosteusmittaus käsitti maanvastaisen väliseinärakenteen rakennekosteusmittauksen. Kosteusmittaus suoritettiin porareikämittauksena, ja rakenteen vähäisen määrän takia se tehtiin vain yhdestä mittauspisteestä. Rakenteesta mitattiin betoniseinän keskialueen kosteutta (syvyys 75 mm). Rakennekosteusmittausten sijainnit on esitetty raportin liitteenä olevissa pohjapiirustuksissa (Liite 1, sivut 12). Rakennekosteusmittausten perusteella on pyritty arvioimaan rakenteen kosteusteknistä toimintaa ja pintamateriaalin soveltuvuutta sekä vaikutusta rakenteen kosteustekniseen toimintaan. Tuloksien perusteella seinärakenteessa ei ole merkittävästi normaalista poikkeavaa kosteutta. Mittaustulokset tukevat pintakosteustunnistimella ja seinän sisäpinnasta aistin varaisesti tehtyjä havaintoja. Maanvastaisille väliseinärakenteelle suoritetut kosteusmittaukset on esitetty taulukossa 2.

21 21(69) Taulukko 2. Maanvastaisen seinärakenteen kosteusmittaus (mitattu ) Mittauspiste Tunnus Tila Rakenne (mittauskohteen materiaali) Mittausetä isyys [mm] Mittaussyvyys [mm] Suhteellinen kosteus [RH%] Lämpötila [ºC] Huokosilman kosteuspitoisuus g/m 3 KM.01 1 VS, betoni ,7 +20,0 9,8 1 Huoneilma 29,7 + 18,8 4,8 Tilat: 1 Pikkukäytävä vanhan asunnon vieressä. 6.5 Johtopäätökset Rakennetyypin kaltaista väliseinää on melko vähäinen määrä ja maanvastaista aluetta on vain seinän alaosassa. Seinärakenteen sisäpinta on pinnoitettu ohuella maalikerroksella ja siten sisäpuolisten pintarakenteiden vesihöyrynläpäisevyys on kohtuullinen. Rakenteeseen ei ole asennettu veden tai lämmöneristettä ja betonirakenteen takana on täyttönä käytettyä hienojakoista hiekkaa. Rakenteen takana oleva hiekka on niin hienojakoista, että se siirtää maaperän kosteutta seinärakenteeseen ja siten lisää rakenteeseen kohdistuvaa kosteusrasitusta. Seinään maaperästä siirtyvä kosteus pääsee kuitenkin riittävästi haihtumaan sisäilmaan ja siten rakenteen kuivumisedellytykset ovat riittävät. Rakenteessa ei maalipintaa lukuun ottamatta ole vaurioitumisherkkiä materiaaleja. Maalipinnassa ei havaittu kosteuden aiheuttamaa hilseilyä ja mitattu rakennekosteus oli vain lievästi normaali korkeampi. Rakenteelle ei suositella korjaustoimenpiteitä, mutta tulevien peruskorjaus/korjaustöiden yhteydessä on rakenteen sisäpinnan kyky läpäistä vesihöyryä säilytettävä vähintään nykyisellä tasolla. 7. MAANVASTAINEN ALAPOHJARAKENNE (AP1) Kohteen alapohjan rakennesuunnitelmia ei ollut käytettävissä ja rakennetyypin esiintymisestä ei saatu varmuutta. Rakennetyypin mukaista rakennetta voidaan olettaa olevan 1. kerroksen vanhan asunnon kohdalla. Rakenne tutkittiin seuraavassa tilassa: opetustila (vanha asunto). 7.1 Riskirakennetarkastelu Riskirakennetarkastelu suoritettiin kiinteistökierroksen ja lähtötietojen perusteella. Riskirakennetarkastelu kohdistettiin ensisijaisesti rakenteen rakennusfysikaalisen toiminnan tarkasteluun. Rakennusaikakaudelle tyypillistä on, että alapohjarakenteessa on käytetty PAH/asbestipitoisia vesieristeitä sekä lämmöneristeenä korkkia, villaa tai Tojaeristettä. Lisäksi rakenteen kapilaarikosteuden katkaisu on aikakauden rakennuksissa tyypillisesti puutteellista.

22 22(69) 7.2 Rakennetyyppi Alkuperäisiä rakennesuunnitelmia ei ollut käytettävissä. Rakennetyyppi määritettiin tutkimusten yhteydessä tehdyllä rakenneavauksella. Rakenneavaus tehtiin timanttiporalla (ø 100 mm). Rakenneavausten sijainnit ja rakennetyypit on esitetty liitteissä (Liite 1, sivut 12 ja liite 9, sivut 116). AP1, Maanvastainen alapohja, rakenneavauksella RA.05 todennettu rakenne Mitta (mm) Rakenne, materiaali muovimatto 100 betoni 190 kevytsorabetoni rakennusmuovi hiekka (hienojakoinen) AP1, rakenneavaus 7.3 Rakenteesta tehdyt havainnot Rakenteita rikkomattomat tarkastelut Aistivaraisen tarkastelun perusteella alapohjarakenteessa ei havaittu rakenteellisia vaurioita tai ulkoisia merkkejä kosteusvaurioista, kuten esim. lattiamaton kupruilua (Kuvat 7.1 ja 7.2). Kuva 7.1 Yleiskuva. Kuva 7.2 Viiltomittaus.

23 23(69) Rakenneavauksissa tehdyt havainnot Alapohjan rakennetta tarkasteltiin lattiaan tehdyllä rakenneavauksella (RA.05). Rakennusavaus tehtiin timanttiporalla ( 100mm), (Kuva 7.3). Rakenneavauksessa todettiin alapohjan olevan maanvarainen ja kiviainesrakenteinen. Lämmöneristeenä rakenteessa on kevytsorabetoni. Kevytsorabetonin ja täyttömaan välissä oleva rakennusmuovi toimii rakenteessa vesieristeenä, muovikalvon tiiveyttä tai asennuslaajuutta ei pystytty arvioimaan. Rakenneavauksen kohdalla täyttömaa on hienoa hiekkaa, tosin maaaineksessa on myös karkeampia osia (Kuva 7.4). Kuva 7.3 Rakenneavaus RA.05 Kuva 7.4 Alapohjan täyttömaata. 7.4 Rakenteelle suoritetut tutkimukset ja mittaukset Kosteuskartoitus Maanvastaisille alapohjarakenteille suoritettiin kosteuskartoitus, jonka tarkoituksena oli paikantaa mahdolliset poikkeamat ja kohonneet pintakosteusarvot. Lattian keskialueella havaittiin pintakosteudentunnistimella arvioitaessa hieman reunaaluista korkeampia arvoja. Kosteuskartoituksen tulokset on esitetty raportin liitteenä olevissa pohjapiirustuksissa (Liite 1, sivut 12) Rakennekosteusmittaus Rakennekosteusmittaus käsitti maanvastaisen alapohjarakenteen rakennekosteusmittauksen. Kosteusmittaus suoritettiin porareikämittauksena, lisäksi tehtiin kolme viiltomittausta. Porareikämittauksessa rakennekosteus mitattiin betonilaatan keskeltä (syvyys 50 mm). Rakennekosteusmittausten ja viiltomittausten sijainnit on esitetty raportin liitteenä olevissa pohjapiirustuksissa (Liite 1, sivut 12). Rakennekosteusmittausten ja viiltomittausten perusteella on pyritty arvioimaan rakenteen kosteusteknistä toimintaa ja pintamateriaalin soveltuvuutta ja vaikutusta rakenteen kosteustekniseen toimintaan.

24 24(69) Ulkoseinän lähelle tehdyssä porareikämittauksessa ja viiltomittauksessa ei havaittu normaalista poikkeavaa kosteutta. Lattian keskiosalle tehtyjen viiltomittaustuloksien perusteella lattian keskialueella on hieman normaalista poikkeavaa kosteutta. Taulukon arvojen tulkinnassa on huomioitava lattialaatan normaalia korkeampi lämpötila ja sen vaikutus mitattuun suhteelliseen kosteuteen. Syy lattialaatan korkean lämpötilaan ei selvinnyt. Tilan lattiapinnoitteena on muovimatto. Maanvastaiselle alapohjarakenteille suoritetut kosteusmittaukset on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. Rakennekosteusmittaukset AP1 (mitattu ) Mittauspiste Suhteellinen kosteus [RH%] Lämpötila [ºC] Huokosilman kosteuspitoisuus g/m 3 Tunnus Tila Rakenne (mittauskohteen materiaali) Mittausetäi syys [mm] Mittaussyvyys [mm] KM.02 1 AP1, betoni 50 34,9 +26,0 8,5 VM.01 VM.06 VM.08 Tilat: Viiltomittaus Viiltomittaus Viiltomittaus 1 Opetustila, vanha asunto. 34,4 59,5 58,1 +29,0 +24,4 +22,6 9,9 13,3 11,7 Huoneilma 18,8 + 24,1 4,1 7.5 Johtopäätökset Tutkimusten perusteella voidaan todeta, ettei lattiarakenteen reunaalueilla ole normaalista poikkeavia kosteuspitoisuuksia. Pintakosteudentunnistimella saadut tulokset, viiltomittaus ja porareikämittaustulos tukevat tätä johtopäätöstä. Lattian keskiosalla suoritettujen viiltomittausten mukaan lattiamaton alla on lievästi normaalista poikkeavaa kosteutta. Mitattujen arvojen tulkinnassa on huomioitava lattialaatassa mittaushetkellä vallinnut normaalia korkeampi lämpötila ja sen vaikutus mitattuun suhteelliseen kosteuteen. Mikäli lattian pintalämpötilan laskisi +18 ºC, vastaisi 13,3 g/m 3 vettä jo 86,6 % suhteellista kosteutta, joka voi aiheuttaa muovimatossa tai sen kiinnitysliimassa vaurioitumista. Alapohjarakennetta tarkasteltaessa on huomioitava, että alapohjarakenteen maatäyttöinä on käytetty pääosin hienojakoista hiekkaa, joka ei estä veden kapillaarista nousua rakenteeseen. Reunaalueilla maatäyttö pääsee kuivumaan sivuille (seinärakenteen läpi), ja siksi kosteutta havaittiin vain lattian keskiosalla. Alapohjarakenteessa vesieristeenä käytetyn rakennusmuovin asennuslaajuutta ei tiedetä. Muovin ei myöskään voida olettaa olevan enää tiivis ja ikääntyessään sen tiiveys edelleen heikkenee. Kosteusmittausten tulokset osittavat, että maaperästä siirtyy jo nyt alapohjarakenteeseen jossain määrin kosteutta. Lattiapinnoitteena on käytetty muovimattoa, jonka vesihöyrynläpäisevyys on heikko ja siksi nykyinen lattiapinnoite sietää vain rajallisen määrän alapuolelta tulevaa kosteusrasitusta. Muovimaton alle saattaa kosteuden vaikutuksesta syntyä mikrobikasvustoa ja muoveista mahdollisesti vapautuvat VOCyhdisteet aiheuttavat hajuhaittojen ohella hengitysteiden ja silmien ärsytysoireita, jotkut yhdisteet voivat myös aiheuttaa astmaa tai pahentaa astmaoireita.

25 25(69) Alapohjarakenteen lämmöneristeenä on käytetty kevytsorabetonia, jonka kosteudensietokyky on tyydyttävä. Rakennetyypin mukaista rakennetta on määrällisesti vain vähän ja siksi rakenteen uusiminen ilman lisätutkimuksia on perusteltua. Peruskorjauksen yhteydessä on alapohjarakenteeseen siirtyvää kosteuskuormitusta vähennettävä estämällä maaperästä rakenteeseen tapahtuvaa diffuusista/kapillaarista kosteuden siirtymistä. Korjaustöiden yhteydessä alapohjarakenne on uusittava kokonaan. Alapohjan uusimisen yhteydessä uusitaan alapohjan alustäytöt ja jos mahdollista tarkastetaan perusmaan muotoilu, tarvittaessa asennetaan radon/salaojaputkistot. Korjauksen yhteydessä lattian lämmöneristeet vaihtuvat ja siten rakenteen energiatehokkuus paranee. Lisäksi läpivientien ja rajapintojen tiivistyskorjauksella eliminoidaan maaperän epäpuhtauksien pääsy huonetiloihin. 7.6 Toimenpidesuositukset Esiselvitys ja jatkotutkimustarpeet (mikäli oireilua): Sisäilmasta mitataan lattiapäällysteiden vaurioitumiseen viittaavia yhdisteitä. Lattiapäällysteen emissiot tulisi mitata ehjän päällysteen päältä kohteessa Peruskorjauksen yhteydessä. Suositellaan koko rakenteen uusimista. Tällöin voidaan tarkastaa perusmaan muotoilu ja rakenteeseen voidaan toteuttaa radonputkitus, salaojitus, parempi lämmöneristys sekä kapillaarikatko rakenteen alapuolisen kosteuden nousun torjumiseksi. 8. MAANVASTAINEN ALAPOHJARAKENNE (AP2) Kohteen alapohjan rakennesuunnitelmia ei ollut käytettävissä ja rakennetyypin esiintymisestä ei saatu varmuutta. Rakennetyypin mukaista rakennetta voidaan olettaa olevan kaikissa 1. kerroksen maanvastaisella alapohjalla ja oleskeluun tarkoitetuissa tiloissa. Muutamissa tiloissa betonilaatan päällä on puurakenteinen lattia (vanha veistosali ja liikuntasali). Rakenne tutkittiin seuraavissa tiloissa: Oppilaskunnan tila, ruokalaan johtavalla käytävällä liikuntasali opetusvälinevarasto. 8.1 Riskirakennetarkastelu Riskirakennetarkastelu suoritettiin kiinteistökierroksen ja lähtötietojen perusteella. Riskirakennetarkastelu kohdistettiin ensisijaisesti rakenteen rakennusfysikaalisen toiminnan tarkasteluun. Rakennusaikakaudelle tyypillistä on, että alapohjarakenteessa on käytetty PAH/asbestipitoisia vesieristeitä sekä lämmöneristeenä korkkia, villaa tai Tojaeristettä. Lisäksi rakenteen kapilaarikosteuden katkaisu on aikakauden rakennuksissa tyypillisesti puutteellista.

26 26(69) 8.2 Rakennetyyppi Alkuperäisiä rakennesuunnitelmia ei ollut käytettävissä. Rakennetyyppi määritettiin tutkimusten yhteydessä tehdyillä rakenneavauksilla. Betonirakenteeseen tehtiin yksi rakenneavaus timanttiporalla (ø 100 mm). Lisäksi liikuntasalin lattiarakenne tarkastettiin irrottamalla kynnysrakennetta ja opetusvälinevaraston lattiarakenne tarkastettiin puurakenteiseen osaan tehdyllä rakenneavauksella (ø 100 mm rasiaterä). Rakenneavausten sijainnit ja rakennetyypit on esitetty liitteissä (Liite 1, sivut 12 ja liite 9, sivut 116). AP2, Maanvastainen alapohja, rakenneavauksella RA.04 todennettu rakenne Mitta (mm) Rakenne, materiaali muovimatto 95 betoni 145 kevytsorabetoni rakennusmuovi hiekka (hienojakoinen) AP2, rakenneavaus 8.3 Rakenteesta tehdyt havainnot Rakenteita rikkomattomat tarkastelut Aistivaraisen tarkastelun perusteella alapohjarakenteessa ei havaittu rakenteellisia vaurioita tai ulkoisia merkkejä kosteusvaurioista, kuten esim. lattiamaton kupruilua tai puurakenteiden vaurioitumista. Kuva 8.1. Maanvaraista alapohjaa. Kuva 8.2 Liikuntasalin lattiaa.

27 27(69) Rakenneavauksissa tehdyt havainnot Vesikiertoinen lattialämmitys rajoitti rakenneavausten ja porareikämittausten tekemistä (juhla ja liikuntasalit sekä käytävät). Alapohjan rakennetta tarkasteltiin lattiaan tehdyllä rakenneavauksella (RA.04). Rakennusavaus tehtiin timanttiporalla ( 100mm), (Kuva 8.3). Rakenneavauksessa todettiin alapohjan olevan maanvarainen ja kiviainesrakenteinen. Lämmöneristeenä rakenteessa on kevytsorabetoni. Kevytsorabetonin ja täyttömaan välissä oleva rakennusmuovi toimii rakenteessa vesieristeenä. Liikuntasalin lattiarakenne tarkastettiin rakenneavauksella RA.14 (Kuvat 10.5 ja 10.6). Rakenneavaus tehtiin irrottamalla kynnysrakennetta. Rakenneavauksessa todettiin, että vanhan, mahdollisesti alkuperäisen muovimaton päälle on tehty uusi puurakenteinen lattia. Puurakenteet on erotettu betonilattiasta kumityynyin ja askelääniä vaimentamaan lattiaan on asennettu mineraalivillaa. Opetusvälinevarasto ja sen viereinen luokkatila ovat vanhaa teknisen tilan luokkaa, ja niiden lattiassa on betonilaatan päälle tehty puurakenteinen lattia. Tutkimusten yhteydessä lattiarakenne tarkastettiin rakenneavauksella RA.13 (Kuvat 10.7 ja 10.8). Rakenneavaus tehtiin ø 100 mm rasiaterällä ja ainoastaan alapohjan puurakenteiseen osaan. Rakentavauksessa todettiin, että alapohjan pinnoittamattoman betonilaatan päälle on asennettu laudat, joihin lattiarakenteen puukoolaus tukeutuu. Pinnoitteena lattiassa on muovimatto ja maton alla on ponttilauta. Puukoolaukseen on ainakin osittain käytetty vanhaa muottipuuta. Koolausta kannattelevat laudat ovat kiinni betonirakenteessa ja voivat siten altistua maaperästä nousevalle kosteudelle. Koolausten väleissä, betonilaatan päällä, on vähäisessä määrin rakennusjätettä (puulastuja). Rakenneavauksen kohdalla täyttömaa on hienoa hiekkaa (Kuva 8.4). Kuva 8.3 Rakenneavaus, RA.04. Kuva 8.4 Alapohjan täyttömaata.

28 28(69) Kuva 8.5 Rakenneavaus (RA.14), liikuntasalin lattia. Kuva 8.6 Rakenneavaus (RA.14), liikuntasalin lattia. Kuva 8.7 Rakenneavaus (RA.13) opetusväline varaston lattia. Kuva 8.8 Rakenneavaus (RA.13) opetusväline varaston lattia. 8.4 Rakenteelle suoritetut tutkimukset ja mittaukset Kosteuskartoitus Maanvastaisille alapohjarakenteille suoritettiin kosteuskartoitus, jonka tarkoituksena oli paikantaa mahdolliset poikkeamat ja kohonneet pintakosteusarvot. Pääkäyttötarkoituksen mukaisissa tiloissa alapohjarakenteessa ei havaittu pintakosteudentunnistimella arvioitaessa kohonnutta kosteutta. Vanhan asunnon viereisessä käytävässä ja keittiön lattiassa havaittiin lievästi kohonnutta kosteutta.

29 29(69) Rakennekosteusmittaus Rakennekosteusmittaus käsitti maanvastaisen alapohjarakenteen rakennekosteusmittauksen. Kosteusmittaus suoritettiin kolmesta kohdasta porareikämittauksena, lisäksi tehtiin kolme viiltomittausta. Porareikämittauksessa rakennekosteudet mitattiin betonilaatan keskeltä (syvyys 50 mm). Rakennekosteusmittausten ja viiltomittausten sijainnit on esitetty raportin liitteenä olevissa pohjapiirustuksissa (Liite 1, sivut 12). Rakennekosteusmittausten perusteella on pyritty arvioimaan rakenteen kosteusteknistä toimintaa ja pintamateriaalin soveltuvuutta sekä vaikutusta rakenteen kosteustekniseen toimintaan. Tuloksien perusteella lattiarakenteessa ei havaittu normaalista poikkeavaa kosteutta. Mittaustulokset tukevat pintakosteustunnistimella ja lattiapinnasta aistinvaraisesti tehtyjä havaintoja. Maanvastaiselle alapohjarakenteille suoritetut kosteusmittaukset on esitetty taulukossa 4. Taulukko 4. Rakennekosteusmittaukset AP2 (mitattu ) Mittauspiste Suhteellinen kosteus [RH%] Lämpötila [ºC] Huokosilman kosteuspitoisuus g/m 3 Tunnus Tila Rakenne (mittauskohteen materiaali) Mittausetäi syys [mm] Mittaussyvyys [mm] KM.03 1 AP2, betoni 50 34,8 +19,8 5,9 KM.04 KM.05 VM.03 VM.04 VM.05 Tilat: AP2, betoni AP2, betoni Viiltomittaus Viiltomittaus Viiltomittaus ,5 46,7 31,2 33,5 52,2 +20,2 +20,1 +19,6 +19,6 +19,8 5,9 8,1 5,3 5,7 8,9 Huoneilma 1 21,8 + 21,6 4,1 Huoneilma 2 20,8 +20,7 3,8 Huoneilma 3 21,9 +20,6 3,9 1 kerhotila, ruokalaan johtavalla käytävällä. 2 fysiikan laboratorion varasto 3 terveydenhoitajan huone Rakenteiden ja materiaalien mikrobitutkimukset Liikuntasalin askeläänieristyksenä käytetystä mineraalivillasta ja vanhasta (mahdollisesti alkuperäisestä) muovimatosta otettiin materiaalinäytteet mikrobitutkimuksia varten. Näytetiedot ja tulokset on esitetty taulukossa 5. Taulukko 5 materiaalinäytteet Tunnus Tila Materiaali Tulosten tulkinta MA.07 Liikuntasali mineraalivilla ei viitettä vaurioista MA.08 Liikuntasali muovimatto vahva viite vauriosta Analyysivastaukset ovat liitteenä (Liite 2, sivut 14).

30 30(69) Materiaalinäytteessä MA.08 näytteen sieniitiöiden pitoisuus ( cfu/g) oli yli viitearvojen ( cfu/g) Rakenteiden ja materiaalien haittaaineet Liikuntasalin lattiassa, puurakenteiden alla, olevasta vanhasta muovimatosta teetettiin asbestianalyysi (Liite 5, sivu 1). Lattiamatto sisältää asbestia. 8.5 Johtopäätökset Tutkimusten perusteella voidaan todeta, ettei lattiarakenteessa ole normaalista poikkeavia kosteuspitoisuuksia. Pintakosteudentunnistimella saadut tulokset, viiltomittaukset ja porareikämittaustulokset tukevat tätä johtopäätöstä. Lattiarakenne on siis rakenneteknisesti toimiva, vaikkei nykyohjeistuksen mukainen. Keittiön lattiassa havaitut kosteudet ovat paikallisia ja johtuvat pääosin käyttövesistä. Käyttövesien hallittua ohjautumista viemäriverkostoon tuleekin parantaa. Käytävän lattiassa havaittu kosteus kulkeutuu tilaan pääosin käyttäjän kävellessä ulkoa käytävään, eikä siten aiheuta toimenpiteitä. Alapohjarakennetta tarkasteltaessa on kuitenkin huomioitava, että alapohjarakenteen maatäyttöinä on käytetty pääosin hienojakoista hiekkaa, joka ei estä veden kapillaarista nousua rakenteeseen. Lisäksi alapohjarakenteessa vesieristeenä käytetyn rakennusmuovin ei voida olettaa olevan enää tiivis ja ikääntyessään sen tiiveys edelleen heikkenee. Lattiapinnoitteena on käytetty muovimattoa, jonka vesihöyrynläpäisevyys on heikko ja siksi nykyinen lattiapinnoite ei siedä alapuolelta tulevaa kosteusrasitusta. Muovimaton alle saattaa kosteuden vaikutuksesta syntyä mikrobikasvustoa ja muoveista vapautuvat VOCyhdisteet aiheuttavat hajuhaittojen ohella hengitysteiden ja silmien ärsytysoireita, jotkut yhdisteet voivat myös aiheuttaa astmaa tai pahentaa astmaoireita. Mikäli ennen peruskorjausta tiloissa esiintyy oireilua, on tilakohtaisesti sisäilmasta mitattava lattiapäällysteiden vaurioitumiseen viittaavia yhdisteitä. Mittaus tulisi suorittaa silloin kun lattialaatan kosteusrasitus on suurimmillaan. Mikäli sisäilman VOCmittauksissa ilmenee rajaarvon ylittäviä VOCpitoisuuksia, tulee ko. tilan lattian pinnoitteen uusimista kiirehtiä. Vaikka alapohjarakenne tutkimusten mukaan oli kosteusteknisesti pääosin toimiva, voidaan rakenteen kosteustilanteen olettaa vaihtelevan ulkopuolisen kosteusrasituksen mukaan ja tilanne sateisen kesän jälkeen voi olla toinen. Peruskorjauksen yhteydessä alapohjarakenne on suositeltavaa uusia sen kosteusteknisen toimivuuden varmistamiseksi. Peruskorjauksen yhteydessä alapohjarakenteeseen siirtyvää kosteuskuormitusta on vähennettävä estämällä maaperästä rakenteeseen tapahtuvaa diffuusista/kapillaarista kosteuden siirtymistä. Korjaustöiden yhteydessä alapohjarakenne on uusittava kokonaan. Alapohjan uusimisen yhteydessä uusitaan alapohjan alustäytöt ja jos mahdollista tarkastetaan perusmaan muotoilu, tarvittaessa asennetaan radon/salaojaputkistot. Korjauksen yhteydessä lattian lämmöneristeet vaihtuvat ja siten rakenteen energiatehokkuus paranee. Lisäksi läpivientien ja rajapintojen tiivistyskorjauksella eliminoidaan maaperän epäpuhtauksien pääsy huonetiloihin. Alapohjarakenteen kosteusteknistä lisätutkimista ei nähdä tarpeellisena, mutta mikäli sellainen tehdään, on sen oikea suoritusaika syksyllä. Lisätutkimuksella saadaan vain hieman tarkennusta lattialaatan kosteustilanteen vaihteluun. Ja vaikka jatkoseurannassa alapohja

31 31(69) rakenteen kosteustilanne pysyisikin normaalilla tasolla, on lattian peruskorjaamatta jättäminen riski ja rakenteen laajaa peruskorjaamista puoltaa myös lattialämmitysputkiston lähestyvä uusimistarve. Liikuntasalin lattiarakenteessa on vanha mikrobivaurioitunut asbestia sisältävä muovimatto ja lattiarakenteen äänieristykseen on käytetty mineraalivillaa. Mahdolliset sisäilman laatua huonontavat tekijät ovat rihmastokappaleiden ja itiöiden sekä villakuitujen pääsy sisäilmaan. Peruskorjauksen ajankohdasta riippuen lattiarakenteen korjaaminen voi olla tarpeen ennen peruskorjausta. Korjauksen yhteydessä lattiarakenne on uusittava vähintäänkin kantavaan kerrokseen saakka ja maton vaurioitumisen aiheuttaja on selvitettävä. Vanhan teknisen tilan luokan lattiarakenteessa on ainakin osittain käytetty vanhaa muottipuuta, ja koolausten väleissä, betonilaatan päällä, on rakennusjätettä (puulastuja). Vanhat rakenteeseen jätetyt muottilaudat ovat aina riskitekijä. Muottilaudat ovat mahdollisesti vaurioituneet jo betonivalujen yhteydessä, ja näin niistä on mahdollista löytää vanhaa mikrobikasvua. Tällöin mahdollinen sisäilman laatua huonontava tekijä on rihmastokappaleiden ja itiöiden pääsy sisäilmaan. Puurakenteilla ei, tilan nykyinen käyttötarkoitus huomioiden, ole enää rakennetta hyödyttävää funktiota, ja peruskorjauksen tai lattiapinnoitteen uusimisen yhteydessä onkin puurakenteiden poistaminen suositeltavaa. 8.6 Toimenpidesuositukset Esiselvitys ja jatkotutkimustarpeet: (Alapohjarakenteelle kosteusmittauksia seurantana, joilla selvitetään rakenteen kosteuspitoisuuksien muutosta eri vuoden aikoina.) Sisäilmasta mitataan lattiapäällysteiden vaurioitumiseen viittaavia yhdisteitä. Lattiapäällysteen emissiot tulisi mitata ehjän päällysteen päältä kohteessa (mikäli tilassa koetaan oireilua) Peruskorjauksen yhteydessä. Maanvastaisen alapohjarakenteen uusimista suositellaan. Uusimisen yhteydessä pitää tarkastaa perusmaan muotoilu ja rakenteeseen voidaan toteuttaa radonputkitus, salaojitus, parempi lämmöneristys sekä kapillaarikatko rakenteen alapuolisen kosteuden nousun torjumiseksi. Peruskorjauksen ajankohdasta riippuen liikuntasalin lattiarakenteen korjaaminen voi olla tarpeen jo ennen peruskorjausta. Korjauksen yhteydessä lattiarakenne on uusittava vähintäänkin kantavaan kerrokseen saakka ja maton vaurioitumisen aiheuttaja on selvitettävä. Vanhan teknisen tilan lattiasta on peruskorjausten yhteydessä suositeltavaa poistaa puurakenteet. 9. RYÖMINTÄTILALLISET ALAPOHJAT (AP3) Kohteen rakennesuunnitelmia ei ollut käytettävissä ja rakennetyypin esiintymisestä ei saatu varmuutta. Rakennetyypin mukaista rakennetta voidaan olettaa olevan rakennuksen pohjoispäädyssä. Ryömintätilaisen alapohjan osuus koko rakennuksen alapohjan alasta on n. 20 %. Rakenne tutkittiin seuraavissa tiloissa: Käytävän 49 portaiden alla olevasta siivouskomerosta näyttämön alta.

32 32(69) 9.1 Riskirakennetarkastelu Riskirakennetarkastelu suoritettiin kiinteistökierroksen ja lähtötietojen perusteella. Riskirakennetarkastelu kohdistettiin ensisijaisesti rakenteen rakennusfysikaalisen toiminnan tarkasteluun. Rakennusaikakaudelle tyypillistä on, että alapohjarakenteessa on käytetty PAH/asbestipitoisia vesieristeitä sekä Tojaeristettä. 9.2 Rakennetyyppi Alkuperäisiä rakennesuunnitelmia ei ollut käytettävissä. Rakennetyyppi määritettiin tutkimusten yhteydessä tehdyillä rakenneavauksilla (3 kpl). Rakenneavaukset tehtiin timanttiporalla (ø 100 mm ja ø 55 mm (näyttämön alustilaan)). Rakenneavausten sijainnit ja rakennetyypit on esitetty liitteissä (Liite 1, sivut 12 ja liite 9, sivut 116). AP3, ryömintätilallinen alapohja, rakenneavauksilla RA.01 todennettu rakenne (siivouskomero). Mitta (mm) Rakenne, materiaali muovimatto 50 betoni 170 kevytsorabetoni bitumisively 200 betoni (arvio, läpi ei porattu) ~ ryömintätila AP3, rakenneavaus RA.01. AP3, ryömintätilallinen alapohja, rakenneavauksilla RA.02 todennettu rakenne (wctila) Mitta (mm) Rakenne, materiaali muovimatto 10 laatta 50 betoni bitumihuopa 60 betoni 170 kevytsorabetoni rakennusmuovi AP3, rakenneavaus RA betoni (arvio, läpi ei porattu) ~ ryömintätila

33 33(69) AP3, ryömintätilallinen alapohja, rakenneavauksilla RA.03 todennettu rakenne (näyttämön alustila) Mitta (mm) Rakenne, materiaali maali 60 betoni 210 kevytsorabetoni bitumisively 200 betoni (mitattu luukun kohdalta, läpi ei porattu) ~ ryömintätila AP3, rakenneavaus RA Rakenteesta tehdyt havainnot Rakenteita rikkomattomat tarkastelut Tarkastuksen yhteydessä tehtyjen havaintojen mukaan rakennuksen ryömintätiloja on kunnostettu. Korjaustöiden yhteydessä ryömintätiloista on poistettu vanhoja muottilautoja ja ryömintätila on alipaineistettu. Alapohjassa havaittiin edelleen, tosin vähäisessä määrin, purkamatonta muottilaudoitusta ja purettujen muottilautojen jäämiä. Muottilaudoitus altistuu ryömintätilassa kosteudelle ja laudoissa havaittiin lahovaurioita sekä sienikasvustoa (kuvat 9.2, 9.3 ja 9.4). Lisäksi ryömintätilassa on n. 25 m 2 alue, jossa rakennuspaperia/muovia on kiinnittyneenä alapohjalaattaan (Kuva 9.1). Ryömintätilan korkeus vaihteli välillä cm ja maapohjana ryömintätiloissa on hienojakoinen hiekka, paikoin kiviaineista rakennusjätettä. Maapohjan hiekka oli kosteaa / märkää. Ryömintätilan ilmanvaihto on toteutettu sokkelin ilmanvaihtoventtiileiden ja kolmen, tilaa alipaineistavan, kanavapuhaltimen avulla (Kuva 9.6). Lyhytaikaisen paineeromittauksen aikana ryömintätila oli 67 Pa alipaineinen sisätiloihin verrattuna. Ryömintätilaan on asennettu myös salaojaputkisto, tiiliputkesta. Havaintojen perusteella putkistossa ei ole liikkunut vettä (Kuva 9.5). Ryömintätilassa olevia viemäriläpivientejä on tiivistetty, mutta osittain tiivistys on tehty puutteellisesti. Lisäksi vaakaviemäreiden kannakointi on puutteellinen ja putkiliitokset altistuvat ylimääräiselle kuormitukselle. Alapohjassa ei havaittu rakenteellisia vaurioita, mutta paikoin havaittiin mikrobiperäistä hajua.

34 34(69) Kuva 9.1 Rakennuspaperia/muovia alapohjalaatassa. Kuva 9.2 Purkamatonta muottilaudoitusta. Kuva 9.3 Purkamatonta muottilaudoitusta. Kuva 9.4 Purkamatonta muottilaudoitusta. Kuva 9.5 Ryömintätilan salaojaputkistoa. Kuva 9.6 Ryömintätilan kanavapuhaltimia.

35 35(69) Rakenneavauksissa tehdyt havainnot Alapohjan rakennetta tarkasteltiin lattiaan tehdyillä rakenneavauksilla (RA.01, RA.02 ja RA.03). Rakennusavaukset tehtiin timanttiporalla ( 100mm ja 55mm (RA.03), (Kuva ). Rakenteeltaan alapohja on betonirakenteinen kaksoislaatta. Betonikuorien välissä on lämmöneristeenä kevytsorabetoni. Eristeen paksuus vaihteli välillä cm. Kuivien tilojen kohdalla rakenteessa vesieristeenä on alemman betonilaatan yläpinnassa ohut bitumisively. Märkätilan kohdalla rakenteessa on kaksi pintalaatta ja laattojen välissä vesieristeenä on bitumihuopa. Lisäksi märkätilan kohdalla kantavan laatan ja kevytsorabetonin välissä on rakennusmuovi. Kuva 9.7 Rakenneavaus RA.01. Kuva 9.8 Rakenneavaus RA.01, vesieristys näkyvissä. Kuva 9.9 Rakenneavaus RA.02. Kuva 9.10 Rakenneavaus RA.02, muovi näkyvissä.

36 36(69) Kuva 9.11 Rakenneavaus RA.03. Kuva 9.12 Rakenneavaus RA.03, vesieriste näkyvissä. 9.4 Rakenteelle suoritetut tutkimukset ja mittaukset Rakenteiden ja materiaalien mikrobitutkimukset Ryömintätilan rakennuspaperista ja muovista otettiin materiaalinäytteet mikrobitutkimuksia varten. Näytetiedot ja tulokset on esitetty taulukossa 6. Taulukko 6. materiaalinäytteet Tunnus Tila Materiaali Tulosten tulkinta MA.28 Ryömintätila rakennusmuovi ei viitettä vaurioista MA.29 Ryömintätila rakennuspaperi viittaa vaurioon Analyysivastaukset ovat liitteenä (Liite 2, sivut 14). Materiaalinäytteestä MA.29 löytyi kosteusvaurioon viittaavia mikrobilajikkeita. Sieniitiöiden pitoisuus oli alle viitearvojen ( cfu/g) Rakenteiden ja materiaalien haittaaineet Lattiarakenteessa käytetyistä vedeneristyksistä teetettiin asbesti (2 kpl) sekä PAH analyysit (2 kpl). Lisäksi märkätilan kohdalla muovimaton alla olevasta vanhasta laatasta ja sen kiinnityslaastista teetettiin asbestianalyysi. (liite 5, sivu 1 ja liite 6, sivut 12). Vedeneristeet tai laatta kiinnityslaasteineen eivät sisällä asbestia ja vedeneristeiden PAHpitoisuudet (< 30 mg/kg) jäävät alle viitearvon 200 mg/kg.

37 37(69) 9.5 Johtopäätökset Rakennuksen ryömintätiloja on kunnostettu. Korjaustöiden yhteydessä ryömintätiloista on pääosin poistettu alapohjan muottilaudoitus. Ryömintätiloissa havaittiin edelleen purkamatonta muottilaudoitusta ja mikrobivaurioitunutta rakennuspaperia, jotka lisäävät ilman mikrobipitoisuutta. Ryömintätilan mikrobituotannon minimoimiseksi on tilasta poistettava kaikki loputkin muottilaudat, rakennuspaperit ja rakennusjäte. Ryömintätilan täyttömaa on hienoa hiekkaa, joka oli pinnastaan kosteaa. Hienolle maaainekselle onkin tyypillistä nostaa kapillaarisesti kostetta ja siten lisätä ryömintätilan ilman kosteuspitoisuutta. Ryömintätilan rakenteet ovat kuitenkin kauttaaltaan betonia, eikä lievästä kosteudesta ole niille haittaa. Maaaineksen päällä havaittiin paikoin orgaanista ainetta ja mikrobikasvustoa. Ryömintätilan rakenteiden puhdistamisen yhteydessä maapohjan päälle putoaa orgaanista materiaalia, ja myös siksi maaaineksen pintaa on poistettava noin 50 mm. Ryömintätila on alipaineistettu ja alapohjarakenteen massiivisuuden vuoksi ei ryömintätilasta ole rakenteen läpi ilmavuotoja sisätiloihin. Rakenteessa on kuitenkin läpivientejä, ja niiden kohdalla rakenteen tiiveys on yhtenäistä rakennetta heikompi. Lahoavasta orgaanisesta materiaalista johtuen ryömintätilan mikrobipitoisuus on melko korkea, ja mahdolliset ilmavuodot sisäilmaan heikentävät sisäilman laatua. Läpivientien tiivistyskorjaus on suositeltavaa. Alapohjan kantavissa rakenteissa ei havaittu rakenteellisia vaurioita. Korjauksissa on huomioitava orgaanisten materiaalien mikrobivauriot ja niiden purku on suoritettava (RATU ) kuvatun ohjeen mukaisesti. 9.6 Toimenpidesuositukset Korjaussuositus Ryömintätiloista on poistettava loputkin muottilaudat, niiden jäämät ja rakennusjäte. Ryömintätilojen maapohjaa on pudistettava. Läpiviennit on tiivistettävä. Ilmoitetut korjaustyöt edellyttävät suunnittelua.

38 38(69) 10. VÄLIPOHJA (VP1) Kohteen rakennesuunnitelmia ei ollut käytettävissä ja rakennetyypin esiintymisestä ei saatu varmuutta. Oletuksen mukaan rakennuksen kaikki välipohjat ovat välipohjarakenteen (VP1) mukaisia. Rakenne tutkittiin seuraavissa tiloissa: Kuvaamataidon luokan varasto, 2. krs (läpiporaus) Sisäänkäynnin päällä oleva opetustila, 2 krs (läpiporaus) Pimiö, 2 krs (rakenneavaus 55mm, läpi pintalaatasta) Rakennetyyppi Välipohjat ovat betonirakenteisia massiivilaattoja. Lattiapinnoitteet vaihtelevat tilakohtaisesti, ja pääosassa tiloja katot on äänieristävyyden vuoksi verhoiltu akustiikkaa parantavilla rakenteilla. Rakennuksen pitkillä sivuilla sijaitsevien pääsisäänkäyntien kohdilla välipohjarakenteen alla on ulkotila. Alapuolelta ko. välipohjakohdat on verhoiltu kuitusementtilevyillä. Rakenneavausten sijainnit ja rakennetyypit on esitetty liitteissä (Liite 1, sivut 12 ja liite 9, sivut 116) Rakenteesta tehdyt havainnot Rakenteita rikkomattomat tarkastelut Aistivaraisen tarkastelun perusteella välipohjarakenteessa ei havaittu rakenteellisia vaurioita Rakenneavauksissa tehdyt havainnot Välipohjarakenne varmistettiin pistokokein tekemällä läpiporauksia välipohjalaatan läpi. Porauksia tehtiin kaksi kappaletta ja poraukseen käytettiin ø 12 mm terää. Porausten yhteydessä todettiin välipohjarakenteen olevan n. 240 mm paksua massiivibetonia. Sisäänvedettyjen pääsisäänkäyntien kohdalla massiivibetonilaatan alapintaan on kiinnitetty villaeriste. Pimiössä, joka on vanha märkätila, tutkittiin lattiarakennetta rakenneavauksella (RA.15). Rakenneavaus tehtiin poraamalla timanttiporalla (ø 55 mm) pintalaatan ja läpi, (Kuvat 10.3 ja 10.4). Rakenneavauksen yhteydessä todettiin pintalaatan ja kantavan laatan välissä vesieristyksenä bitumikermi.

39 39(69) Kuva 10.3 Rakenneavaus (RA.15), pimiön lattia. Kuva 10.4 Rakenneavaus (RA.15), pimiön lattia Rakenteelle suoritetut tutkimukset ja mittaukset Kosteuskartoitus Välipohjarakenteelle suoritettiin kosteuskartoitus, jonka tarkoituksena oli havaita mahdolliset poikkeamat ja kohonneet pintakosteusarvot. Kosteuskartoitus kohdennettiin vesipisteiden kohtiin ja keittiön kattoon. Kartoitetuissa rakenteissa ei pintakosteudenosoittimella arvioitaessa havaittu kohonnutta kosteutta Rakenteiden ja materiaalien haittaaineet Välipohjassa märkätilojen kohdalla käytetystä vesieristeestä (bitumikermi) teetettiin asbestija PAHanalyysit (liite 5, sivu 1 ja liite 6, sivu1). Vedeneriste ei sisällä asbestia ja sen PAH pitoisuudet (< 30 mg/kg) jäävät alle viitearvon 200 mg/kg Johtopäätökset Rakennuksen välipohjat ovat havaintojen mukaan massiivibetonilaattoja. Välipohjissa ei havaittu rakenteellisia vaurioita, eikä rakenteen todettu olevan sellainen, että se aiheuttaisi riskiä esimerkiksi koulun sisäilman laadulle. Märkätilojen kohdalla välipohjassa vesieristeenä käytetty bitumkermi ei sisällä asbestia tai PAHyhdisteitä. Käyttäjältä saadun tiedon mukaan luokkien akustiikkalevyt on uusittu Korjaussuositus Peruskorjauksen yhteydessä, pääsisäänkäyntien kohdilla, on ulkoilmaan rajoittuvan välipohjaosuuden lämmöneristystä parannettava.

40 40(69) 11. JULKISIVUT JA ULKOSEINÄRAKENNE (US1) Rakennetyypin mukaista rakennetta voidaan olettaa olevan kaikissa kiinteistön ulkoseinissä. Rakenne tutkittiin seuraavissa tiloissa: Pohjoissivulla kolmesta kohdasta eteläsivulla kahdesta kohdasta länsisivulla yhdestä kohdasta Riskirakennetarkastelu Riskirakennetarkastelu suoritettiin kiinteistökierroksen ja lähtötietojen perusteella. Riskirakennetarkastelu kohdistettiin ensisijaisesti rakenteen rakennusfysikaalisen toiminnan tarkasteluun. Riskirakennetarkastelussa ilmeni seinärakenteesta seuraavia riskitekijöitä: Seinärakenteen sisäpinnasta puuttuu vesihöyrytiivis rakenne. Seinärakenteesta puuttuu tuuletusrako ja rakenteessa on aikakaudelle tyypillisesti käytetty pehmeää lämmöneristysvillaa. Rakennus on räystäätön ja siten ulkoseinät altistuvat ylimääräiselle ulkopuoliselle kosteusrasitukselle. Julkisivun tiilimuurauksen halkeamat vähentävät ulkovaipan tiiveyttä ja lisäävät eristetilaan kohdistuvaa kosteusrasitusta. Julkisivumuurauksen saumavauriot vähentävät ulkovaipan tiiveyttä ja lisäävät eristetilaan kohdistuvaa kosteusrasitusta. Kosteudelle altistuvassa sokkelihalkaisussa on aikakaudelle tyypillisesti käytetty korkki, Tojalevy tai villaeristettä. Ikkunaaukkojen ylitykset on tehty mm. kylmäsiltoja muodostavilla leukapalkeilla.

41 41(69) 11.2 Rakennetyyppi US1, Ulkoseinärakenteen tiiliosuus, rakenneavauksilla RA.09 RA.12 todennettu rakenne Mitta (mm) Rakenne, materiaali 130 tiili 100 lämmöneristevilla 170 betoni, sisäkuori (ei porattu) US1, rakenneavaus RA.08. US1, Ulkoseinärakenteen sisäkuori, rakenneavauksella RA.07 todennettu rakenne Mitta (mm) Rakenne, materiaali 130 tiili (ei porattu) 70 lämmöneristevilla 170 betoni, sisäkuori US1, rakenneavaus RA.07. US1, Ulkoseinärakenteen sokkeliosuus, rakenneavauksella RA.08 todennettu rakenne Mitta (mm) Rakenne, materiaali 150 betoni 50 villa betoni (ei porattu) US1, rakenneavaus RA.08.

42 42(69) Lämpö ja kosteustekninen tarkastelu Tässä luvussa rakenteen rakennusfysikaallista toimivuutta on tarkasteltu laskennallisesti. Tutkimusten yhteydessä tehdyt havainnot on käsitelty omissa luvuissaan. Rakenteiden kosteusteknisen toimivuuden arvioinnissa käytettiin apuna laskennallista simulointiohjelmaa (DOFLÄMPÖ). Laskennallinen tarkastelu kuvaa ideaalisen rakenneleikkauksen toimintaa valituissa lämpötila ja kosteusrasitusoloissa. Rakenteet oletettiin tarkastelussa ilmatiiviksi, jolloin rakenteiden kautta tai niiden läpi ilmavirtausten mukana kulkeutuva kosteus ei aiheuta kosteusriskiä. Julkisivua kastelevan viistosateen tai rakenteen alkukosteutta ei myöskään huomioitu. Lisäksi oletettiin, että rakenteen sisään ei pääse tunkeutumaan nestemäistä vettä tai lunta. Rakennuksen sisäpuolinen kosteusrasitus (RH) määritettiin 50 %:iin, joka on rakennuksen käyttötarkoitus huomioiden korkea. Ulkoseinärakenne on tiivis yhteen pakattu betonivillatiili rakenne, ilman tuulettumismahdollisuutta. Rakennekerrosten vesihöyrynläpäisevyysvastukset eivät pienene ulospäin mentäessä, joten tietyissä olosuhteissa rakenteeseen laskelmien mukaan tiivistyy kosteutta, eikä rakenne siten ole rakennysfysikaalisesti toimiva. Kosteuden tiivistymistä tapahtuu lämmityskaudella, pakkashuippujen aikana. Rakennuksen räystäättömyys ja tiiliverhouksen sekä sen saumojen epätiiveys lisäävät ulkokuoren läpi eristeeseen kohdistuvaa kosteusrasitusta. Lisäksi rakennusaikaisten kosteuksien kuivuminen on lisännyt kosteuden tiivistymisen riskiä. Rakenteen lämpö ja kosteustekninen tarkastelu on raportin liitteenä (liite 10, sivut 13) Rakenteesta tehdyt havainnot Rakenteita rikkomattomat tarkastelut Tiiliverhouksen saumoissa on havaittavissa rapautumista ja tiilikuoressa halkeilua (Kuvat 11.3 ja 11.4). Rakennus on tasakattoinen sekä räystäätön ja siksi sen julkisivut altistuvat räystäällistä rakennusta suuremmalle kosteusrasitukselle (Kuva 11.1). Ikkunan ylityspalkeissa ja sokkelissa havaittiin runsaasti betonin karbonatisoitumisesta seuranneita raudoitusterästen korroosiovaurioita, jonka seurauksena myös teräksiä suojaava ohut betonipeite oli paikoin lohkeillut irti (Kuvat ). Ikkunan ylityspalkit on kannateltu Lteräksillä ja ne eivät muodosta rakenteeseen kylmäsilltaa. (Kuva 11.2). Sokkelihalkaisussa ei havaittu vedenpoistoreikiä.

43 43(69) Kuva 11.1 Sadevesiä roiskuu seinälle. Kuva 11.2 Ikkunan ylityspalkki. Kuva 11.3 Rapautumaa tiilisaumoissa. Kuva 11.4 Rapautumaa tiilisaumoissa. Kuva 11.5 Terästen korroosiovaurioita. Kuva 11.6 Terästen korroosiovaurioita sokkelissa.

44 44(69) Rakenneavauksissa tehdyt havainnot Rakennetta tarkasteltiin yhteensä kuudesta rakenneavauksesta. Rakenneavaukset tehtiin timanttiporalla ( 55 mm). (Kuva ). Rakenneavauksista neljä tehtiin ulkopuolelta tiiliverhottuun seinäosuuteen, yksi sokkeliin ja yksi sisäpuolelta tiiliverhottuun seinäosuuteen. Ulkopuolen rakenneavaukset porattiin ilman vettä. Jokaisessa tiiliosuuteen tehdyssä rakenneavauksessa todettiin sama rakenne. Rakenne on tuulettumaton ja villaeriste on kiinni tiilimuurauksessa. Rakenteessa käytetyn 100 mm villaeristeen mitattu paksuus vaihteli sisäkuoren valun epätasaisuuksien mukaan. Sokkelihalkaisussa käytetty mineraalivilla oli märkää. Kuva 11.7 Rakenneavaus RA.09. Kuva 11.8 Rakenneavaus RA.09. Kuva 11.9 Rakenneavaus RA.07, sisäkuori. Kuva Rakenneavaus RA.07, sisäkuori.

45 45(69) Kuva Rakenneavaus RA.08, sokkeliosuus. Kuva Rakenneavaus RA.08, sokkeliosuus 11.4 Rakenteelle suoritetut tutkimukset ja mittaukset Rakenteiden ja materiaalien mikrobitutkimukset Rakenteesta otettiin kuusi materiaalinäyte mikrobitutkimuksia varten. Yksi jokaisesta rakenneavauksesta. Näytetiedot ja tulokset on esitetty taulukossa 7. Taulukko 7. materiaalinäytteet Tunnus Tila Materiaali Tulosten tulkinta MA.01 Ulkoseinä, tiiliosuus villa ei viitettä vaurioista MA.02 Sokkelihalkaisu villa vahva viite vauriosta MA.03 Ulkoseinä, tiiliosuus villa ei viitettä vaurioista MA.04 Ulkoseinä, tiiliosuus villa viittaa vaurioon MA.05 Ulkoseinä, tiiliosuus villa ei viitettä vaurioista MA.06 Ulkoseinä, tiiliosuus villa ei viitettä vaurioista Analyysivastaukset ovat liitteenä (Liite 2, sivut 14). Materiaalinäytteestä MA.02 löytyi kosteusvaurioon viittaavaa mikrobilajistoa. Lisäksi mikrobeiden määrä ylitti viitearvon (11000 cfu/g > cfu/g). Lisäksi näytteestä löytyi kosteusvaurioon viittaavia aktinobakteereja (sädesieniä) yli viitearvon (8 000 cfu/g > 500 cfu/g). Materiaalinäytteestä MA.04 löytyi kosteusvaurioon viittaavia mikrobilajikkeita. Sieniitiöiden pitoisuus oli alle viitearvojen ( cfu/g).

46 46(69) Merkkiainekoe Rakenteen tiiveyttä tutkittiin merkkiainekokeella, jossa ilmaa raskaampaa merkkiainetta (rikkiheksafluoridi) päästettiin tiilikuoren läpi rakenteen eristekerrokseen. Koe suoritettiin kolmessa tilassa ja kaikkien tilojen tulokset olivat yhtenevät. Kokeen aikana tilat olivat ulkoilmaan nähden alipaineineisia (10 Pa). Merkkiainekokeessa seinärakenteen lämmöneristyskerroksesta havaittiin vuotoreittejä sisäilmaan. Vuotoja havaittiin rakenteiden rajapinnoissa ja liittymissä sekä seinään asennettujen kiinnikkeiden kohdilla. Merkkiainekokeiden suoritusalueet on merkitty liitteenä olevaan pohjapiirustukseen (Liite 1, sivut 12). US1, Ulkoseinän ja lattian rajapinta, oppilaskunnan huone (TV.2) Ulkoseinän ja lattian rajapinta Muita huomioita Merkkiainekoe suoritettiin ko. tilaan normaaleissa käyttöolosuhteissa. Vuodot ilmenivät selkeästi. Sisäilman paineeroa ulkoilmaan noin 10 Pa. US1, Ulkoseinän ja ikkunan liittymä, terveydenhoitajan huone (TV.03) Ulkoseinän ja ikkunan liittymä Muita huomioita Merkkiainekoe suoritettiin ko. tilaan normaaleissa käyttöolosuhteissa. Vuodot ilmenivät selkeästi. Sisäilman paineeroa ulkoilmaan noin 10 Pa.

47 47(69) Tiilen, muurauslaastin ja betonisokkelin ohuthieanalyysit Tiiliverhouksen kuntoa tutkittiin neljällä ohuthienäytteellä. Tiilien sisäinen kunto luokiteltiin laboratorioanalyyseissa tyydyttäväksi ja tiilisaumojen sisäinen kunto luokiteltiin välttäväksi. Näytteiden saumalaasteissa havaittiin rapautumaa ja saumalaastin kontakti tiileen on paikoin avoin. Avoimet tiilisaumat lisäävät veden kulkeutumista seinärakenteeseen. Betonisokkelin sisäistä kuntoa tutkittiin yhdellä ohuthienäytteellä, OH.01. Betoni sisäinen kunto luokiteltiin hyväksi ja karbonatisoituminen on edennyt 17 mm syvyyteen. Rakenteen kantavuudelle olennaiset rakenneteräkset olivat 32 mm syvyydessä. Betonin makrorakenne oli tasainen ja kiviaines oli rapautumatonta. Näytteen suojahuokosissa ei havaittu kiteytymiä. Tutkimusraportti on liitteenä (Liitteet 8, sivut 17) Johtopäätökset Ulkoseinärakenne on tiivis yhteen pakattu betonivillatiili rakenne, ilman tuulettumismahdollisuutta. Rakennekerrosten vesihöyrynläpäisevyysvastukset eivät pienene ulospäin mentäessä, joten rakenne ei ole rakennysfysikaalisesti toimiva. Tiilimuurauksessa kiinni oleva eriste altistuu suuremmalle kosteusrasitukselle ja sen kuivumisedellytykset ovat heikommat. Sisäkuoren läpi seinärakenteeseen kulkeutuu vesihöyryä, mikä ei pääse tuulettumaan ulkoilmaan vaan tiivistyy ulkokuoren ja eristeen rajapintaan. Lisäksi rakennuksen räystäättömyys ja tiiliverhouksen sekä sen saumojen epätiiveys lisäävät ulkokuoren läpi eristeeseen kohdistuvaa kosteusrasitusta. Rakenteessa on käytetty lämmöneristeenä mineraalivillaa (100 mm), jossa havaittiin mikrobivaurioitumista. Vaurioitumista havaittiin vain yhdessä seinänäytteistä (1/5), mutta on perusteltua olettaa, että ulkoseinässä on useita paikallisia vaurioalueita. Näytteitä ei otettu kohdista joissa ulkokuoreen kohdistuu erityistä kosteusrasitusta, kuten esim. päätyjen sisäänkäyntien ulkotasojen viereiset seinäpinnat. Sokkelihalkaisussa on lämmöneristeenä käytetty myös mineraalivillaa. Ulkokuoren läpitulevan kosteuden lisäksi vesieristämätön sokkeli imee maaperästä kapillaarisesti kosteutta. Tutkimuksen yhteydessä tehdyssä rakenneavauksessa todettiinkin villan olevan vesimärkää ja villasta otetussa näytteessä todettiin mikrobivaurio. Sokkelihalkaisussa ei havaittu vedenpoistoreikiä. Rakenteen sisäpinnan betonikuori on melko tiivis, mutta rakenteiden rajapinnoissa ja kiinnikkeiden kohdilla on tiiveysmittauksessa todettuja ilmavuotoreittejä. Ilmavuotojen mukana eristekerroksesta saattaa sisäilmaan kulkeutua mahdollisesti sen laatua heikentäviä partikkeleita. Tiiliverhouksen sisäinen kunto luokiteltiin laboratorioanalyyseissa tyydyttäväksi ja tiilisaumojen sisäinen kunto luokiteltiin välttäväksi. Näytteiden saumalaasteissa havaittiin rapautumaa ja saumalaastin kontakti tiileen on paikoin avoin. Avoimet tiilisaumat lisäävät veden kulkeutumista seinärakenteeseen. Ikkunan ylityspalkit eivät muodosta rakenteeseen kylmäsiltoja, mutta ikkunaliittymän epätiiveydestä johtuen eristetilasta on ilmareittejä sisäilmaan. Sokkelin betonikuoressa on kauttaaltaan havaittavissa runsaasti rakenneterästen korroosiota ja sen aiheuttamaa betonipinnan lohkeilua. Raudoitteen peitepaksuus on pääosin vähäinen ja betonin karbonatisoituminen on edennyt jo terästen tasolle. Rakenteen kantavuuden kannalta olennaiset teräkset ovat kuitenkin syvemmällä, eikä karbonatisoituminen ole vielä edennyt niiden tasolle. Betonin sisäinen kunto on hyvä. Ulkoseinärakenteen energiatehokkuus on heikko (U = 0,38 W/m 2 K).

48 48(69) Peruskorjauksen yhteydessä suositellaan julkisivun kattavaa peruskorjausta, missä ulkokuori ja eristeet poistetaan. Tällöin tavoitteena on korjata paikalliset kosteus ja mikrobivauriot, muuttaa rakenteen rakennusfysikaalista käyttäytymistä ja lisätä rakenteen energiatehokkuutta. Peruskorjauksen yhteydessä myös sokkelihalkaisussa käytetty eriste on poistettava. Korjauksen yhteydessä seinärakenteen energiatehokkuuteen ja rakennusfysikaaliseen toimivuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. VTT:n tekemien tutkimusten mukaan seinärakenteen Uarvo voidaan miltei puolittaa ja silti rakenteesta saadaan rakennusfysikaalisesti toimiva Toimenpideehdotukset Kiireelliset korjaustarpeet Mahdollisten oireilutilojen sisäpuoliset tiivistyskorjaukset tiilisaumojen paikkakorjaukset tiilikuoren halkeamien paikkakorjaukset Korjaussuositus Peruskorjauksen yhteydessä suositellaan julkisivun kattavaa peruskorjausta. Tällöin tavoitteena on korjata paikalliset kosteus ja mikrobivauriot, muuttaa rakenteen rakennusfysikaalista käyttäytymistä ja lisätä rakenteen energiatehokkuutta. Ulkoseinärakenteen korjaus pääkohdittain: Tiilikuoren ja villaeristeiden poistaminen betonikuoren ulkopinnan (eristeiden puoleinen pinta) mekaaninen puhdistaminen uusien rakenteiden rakentaminen leukapalkkien ja sokkeleiden teräsvauriot paikkakorjataan Peruskorjauksen yhteydessä seinärakenteen energiatehokkuuteen ja rakennusfysikaaliseen toimivuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. VTT:n tekemien tutkimusten mukaan seinärakenteen Uarvo voidaan miltei puolittaa ja silti rakenteesta saadaan rakennusfysikaalisesti toimiva.

49 49(69) 12. YLÄPOHJARAKENNE (YP1) Kohteen rakennesuunnitelmia ei ollut käytettävissä ja rakennetyypin esiintymisestä ei saatu varmuutta. Oletuksen mukaan rakennuksen kaikki yläpohjarakenteet ovat (YP1) mukaisia. Rakenne tutkittiin vesikatolta yläpohjaan olevien luukkujen kautta Rakennetyyppi Alkuperäisiä rakennesuunnitelmia ei ollut käytettävissä, mutta havaintojen mukaan yläpohjat ovat massiivibetonirakenteisia ylä/alalaattapalkistoja. Alalaattapalkistoisia yläpohjat ovat muuta kattorakennetta ylempänä olevilla juhla ja liikuntasalien osuuksilla. Eristeenä yläpohjassa on levyvilla ja villan päällä on tuulensuojalevytyksenä Mineritlevyt. Juhlasalin kohdilla yläpohjaa on lisäeristetty asentamalla tuulensuojalevyjen päälle puhallusvillaa. Kantavat palkit on verhoiltu villalla. YP1a, yläpohjarakenne, juhla ja liikuntasali (ylempi taso). Mitta (mm) Rakenne, materiaali puhallusvilla (vain juhlasalin katossa) 6 Mineritlevy 125 mineraalivilla ylälaattapalkisto YP1a, rakennetyyppi YP1a, yläpohjarakenne, luokka ja toimistotilat (alempi taso). Mitta (mm) Rakenne, materiaali 6 Mineritlevy 125 mineraalivilla alalaattapalkisto YP1b, rakennetyyppi

50 50(69) 12.2 Rakenteesta tehdyt havainnot Rakenteita rikkomattomat tarkastelut Vesikatot ovat kahdessa tasossa, ylempänä ovat liikunta ja juhlasalien katot. Yläpohjatiloihin on useita käyntiluukkuja vesikatolta (juhla ja liikuntasalien osuuksille vain 1 luukku / katto). Muutamien alemmalla kattotasolla olevien luukkujen kohdalla yläpohjatila on niin matala, ettei yläpohjan tarkastaminen onnistunut (Kuva 12.5). Tarkastetuilla osuuksilla aluslaudoituksessa ei havaittu merkittäviä vuotojälkiä tai vaurioita. Yläpohjatilojen tuulettuminen tapahtuu räystäsrakenteiden kautta. Yläpohjassa ei ole kulkusiltoja ja yläpohjassa liikkuminen tapahtuu eristeiden ja tuulensuojalevyjen päällä. Kulkureittien kohdilla eristeet ovat painuneet (Kuva 12.1) ja Mineritlevyt ovat rikkoontuneet (kuva 12.2). Yläpohjatilassa olevien kantavien palkkien eristys puuttuu paikon kokonaan. Lisäksi räystäsalueilla havaittiin muutamia linnunpesiä (Kuva 12.6). Kuva 12.1 Yläpohjaa, juhlasali (YP1a). Kuva 12.2 Yläpohjaa, liikuntasali (YP1a). Kuva 12.3 Yläpohjaa, matalaosa (YP1b). Kuva 12.4 Yläpohjaa, matalaosa (YP1b).

51 51(69) Kuva 12.5 Yläpohjaa, matalaosa (YP1b). Kuva 12.6 Yläpohjaa, matalaosa (YP1b) Rakenteelle suoritetut tutkimukset ja mittaukset Rakenteiden ja materiaalien mikrobitutkimukset Yläpohjarakenteen lämmöneristeestä (mineraalivilla) otettiin kahdeksan materiaalinäyte mikrobitutkimuksia varten. Näytetiedot ja tulokset on esitetty taulukossa 8. Näytteenottokohtien sijainnit on esitetty liitteissä (Liite 1, sivut 12). Taulukko 8. Yläpohjarakenteen materiaalinäytteet Tunnus Tila Materiaali Tulosten tulkinta MA.20 Yläpohja, YP1a. mineraalivilla ei viitettä vaurioista MA.21 Yläpohja, YP1a. mineraalivilla ei viitettä vaurioista MA.22 Yläpohja, YP1a. mineraalivilla vahva viite vauriosta MA.23 Yläpohja, YP1a. mineraalivilla ei viitettä vaurioista MA.24 Yläpohja, YP1a. mineraalivilla ei viitettä vaurioista MA.25 Yläpohja, YP1a. mineraalivilla ei viitettä vaurioista MA.26 Yläpohja, YP1b. mineraalivilla ei viitettä vaurioista MA.27 Yläpohja, YP1b. mineraalivilla ei viitettä vaurioista Analyysivastaukset on liitteenä (Liite 3, sivut 14). Vain yhdestä materiaalinäytteestä MA.22 löytyi kosteusvaurioon viittaavia mikrobilajikkeita ja näytteen sieniitiöiden pitoisuus ( cfu/g) oli yli viitearvojen ( cfu/g Rakenteiden ja materiaalien haittaaineet Tutkimusten yhteydessä otettiin yläpohjan tuulensuojalevystä (Mineritlevy) näyte asbestianalyysiin (Liite 5, sivu 1). Tuulensuojalevy sisältää asbestia (krysotiili).

52 52(69) 12.4 Johtopäätökset Yläpohjarakenteet ovat massiivibetonia ja pääosin alkuperäisiä. Eristeenä yläpohjissa on käytetty mineraalivillaa ja eristeiden päällä tuulensuojana asbestia sisältävää Mineritlevyä. Tutkimusten yhteydessä otettujen materiaalinäytteiden tulosten perusteella yläpohjaeriste on paikoin mikrobivaurioitunut. Vaurioitumista havaittiin vain 1/8 näytteessä. Käyttäjän kertoman mukaan vesikatossa on kuitenkin ollut useita vuotoja, jotka ovat lisänneet paikallisesti eristeeseen kohdistuvaa kosteusrasitusta. Tutkimuksen yhteydessä materiaalinäytteitä ei otettu vuotopaikoista ja onkin perusteltua olettaa, että vuotokohdilla yläpohja eristeissä on myös vaurioitumista. Paikallisistakin mikrobivaurioista voi, rakenteiden epätiiveydestä johtuen, ilmavuotojen seurauksen sisäilmaan päästä sen laatua heikentäviä partikkeleita. Rakenteessa ei ole erillistä höyrysulkua ja rakenteiden läpi yläpohjaan kulkeutuu diffuusisesti vesihöyryä. Yläpohjan heikko lämmöneristävyys ja sen aiheuttama lämpövirta riittävät kuitenkin kuivaamaan ja tuulettamaan sisäpuolelta yläpohjarakenteisiin siirtyvän kosteuden. Mikäli yläpohjaa peruskorjauksen yhteydessä lisäeristetään ja rakenteiden läpi kulkeutuvaa lämpövirtaa vähennetään, on myös yläpohjan sisäkuoren tiiveyteen ja rakenteen tuulettumisedellytyksiin kiinnitettävä huomiota. Peruskorjauksen yhteydessä rakenteen korjaamista tiivistämällä ei suositella, koska tiivistäminen on teknisesti haastavaa, eivätkä saavutetut tulokset ole läheskään varmatoimisia. Lisäksi myöhempien asennusten / korjausten yhteydessä tiivistyskerrosta tullaan rikkomaan. Tiivistyskorjauksen toimivuutta tulisi tarkastaa muutaman vuoden välein koko rakennuksen elinkaaren ajan. Vesikatteen peruskorjauksen (uusimisen) yhteydessä onkin suositeltavaa uusia koko rakenne kantavaan rakenteeseen asti. Tavoitteena on korjata paikalliset kosteus ja mikrobivauriot, poistaa yläpohjasta asbestipitoinen rakennusmateriaali ja lisätä rakenteen energiatehokkuutta. Tiivistyskorjauksia voidaan suorittaa tilapäisinä korjaustoimina, mikäli tiloissa havaitaan oireilua. Korjauksissa on huomioitava eristeen mahdollinen mikrobivaurio ja purku on suoritettava (RATU ) kuvatun ohjeen mukaisesti. Yläpohjien energiatehokkuus on nykytasoon verrattuna heikko ja peruskorjauksen yhteydessä on energiatehokkuutta syytä parantaa Toimenpideehdotukset Korjaussuositus Vesikatteen peruskorjauksen (kts. luku 13) yhteydessä suositellaan myös aluslaudoituksen ja yläpohjaeristeiden uusimista. Tällöin tavoitteena on korjata paikalliset kosteus ja mikrobivauriot, poistaa yläpohjasta asbestipitoinen rakennusmateriaali ja lisätä rakenteen energiatehokkuutta. Yläpohjarakenteen korjaus pääkohdittain: Vesikatteen ja aluslaudoituksen purkaminen tuulensuojalevyjen poistaminen (Mineritlevyjä, sisältävät asbestia) eristeiden poistaminen tarvittavien kulkusiltojen rakentaminen (huolto / tarkastus) uudelleen eristäminen (palkit ja yläpohja) Ilmoitetut korjaustyöt edellyttävät suunnittelua.

53 53(69) 13. VESIKATTO Rakennuksen katto on tyypiltään tasakatto ja vesikatteena on bitumikermi, uusituilla osuuksilla katteena on kumibitumikermi. Bitumikermin päällä on suojakiveys, uusituilla kumibitumikermiosuuksilla suojakiveystä ei ole. Rakennuksessa ei ole räystästä. Yläpohjan kantavat rakenteet ovat betonia. Eristeenä yläpohjassa on mineraalivilla. Yläpohjarakenteita on tarkemmin kuvattu kohdassa Aikaisemmat tutkimukset, tarkastukset ja korjaukset Vesikatteelle ei lähtötietojen mukaisesti ole suoritettu aikaisemmin korjauksia tai tutkimuksia. Havaintojen perusteella vesikate on osittain (n. 60 %) uusittu 2000luvulla. Korjaustöiden toteutustavasta tai tarkasta toteutusajankohdasta ei saatu tietoa Rakennetyyppi Alkuperäisiä rakennesuunnitelmia ei ollut käytettävissä. Rakennetyyppi määritettiin tutkimusten yhteydessä ilman rakenneavausta (vuotoriski). Vesikatto, bitumikermi. Havaintojen mukainen rakennetyyppi Mitta (mm) Rakenne, materiaali 0 15 suojakiveys bitumikermi(t) 20 umpilaudoitus, pontattu kantavat puurakenteet Vesikatto, vanha Vesikatto (uusittu), kumibitumikermi. Havaintojen mukainen rakennetyyppi Mitta (mm) Rakenne, materiaali kumibitumikermi(t) n. 30 irrotuskaista, mineraalivillaa (oletus) bitumikermi(t), vanhat (oletus) 20 umpilaudoitus, pontattu kantavat puurakenteet Vesikatto, uusittu

54 54(69) 13.3 Rakenteesta tehdyt havainnot Rakenteita rikkomattomat tarkastelut Vesikatot ovat kahdessa tasossa, ylempänä ovat liikunta ja juhlasalin katot. Yläpohjaan on käyntiluukut vesikatolta. Paikoin yläpohja on luukun kohdalla niin ahdas, ettei aluslaudoituksen kunnon tarkastaminen onnistunut. Tarkastetuilla osuuksilla aluslaudoituksessa ei havaittu vuotojälkiä tai vaurioita. Vanha kate: Suojakiveys vaikeutti katteen havainnointia. Osittain suojakiveys on sammaleen/jäkälän peitossa ja suojakiveyksen paksuus vaihtelee 0 ja 15 mm välillä. Katteessa ei havaittu repeämiä tai pullistumia, mutta katteen pinnassa, varsinkin ylösnostoissa, havaittiin halkeilua. Alusrakenteena olevan umpilaudoituksen hyvä kunto viittaa kuitenkin vielä huopakatteen toimivuuteen. Sateen jälkeen katolle muodostui muutama vesilammikko, mutta pääosin kattokaadot ovat riittävät. Uusittu kate: Peruskorjauksen laajuudesta tai toteutusajankohdasta ei ole tarkkaa tietoa. Oletuksen mukaan peruskorjaus on tehty 2000luvulla ja peruskorjauksen yhteydessä vanhan katteen päälle on asennettu irrotuskaista (mineraalivilla) ja uusi kate. Katteessa ei havaittu repeämiä tai pullistumia ja alusrakenteena olevan umpilaudoituksen hyvä kunto viittaa huopakatteen toimivuuteen. Muutamin paikon uuden katteen saumoissa havaittiin pientä aukeamista. Sateen jälkeen katolle muodostui muutama vesilammikko, mutta pääosin kattokaadot ovat riittävät. Uuden katon osuudelle on asennettu tuletusputket, joiden tarkoitus on mahdollistaa vanhan ja uuden katteen väliin asennetun villan tuulettuminen. Yleiset: Rakennuksen kattomuodosta johtuen vesikaton sade ja sulamisvedet ohjataan rakennuksen sisäpuolelle asennetuilla putkistoilla. Yläpohjasta havainnoitujen kattokaivojen kohdilla ei havaittu vuotoja (yläpohjatilan ahtaudesta johtuen kaikkia kattokaivoja ei voitu havainnoida). Rakennuksen kattomuodosta johtuen lumiesteitä tai lapetikkaita ei tarvita. Talotikkaat on asennettu ja ne ovat nykymääräysten mukaiset. Rakennuksen korkeus on alle 9 m, joten myöskään turvaköysien kiinnitysrakenteita ei tarvita. Katteeseen tehdyissä läpivienneissä ei havaittu epätiiveyttä, mutta räystäällä vesikatteen nostokorkeus on niukka.

55 55(69) Kuva 13.1 Katteella on sammalta. Kuva 13.2 Ylösnostossa on halkeilua. Kuva 13.3 Sauma on auki (uusi kate). Kuva 13.4 Uuden ja vanhan kattopinnan rajakohta. Kuva 13.5 Katteelle lammikoituu vettä. Kuva 13.6 Katon tuuletusputkea.

56 56(69) 13.4 Rakenteelle suoritetut tutkimukset ja mittaukset Rakenteiden ja materiaalien haittaaineet Tutkimusten yhteydessä otettiin vesikaton vanhasta ja uudesta katteesta asbesti sekä PAHanalyysit (Liite 5, sivu 1 ja liite 6, sivut 12). Kattokermit eivät sisältäneet asbestia ja niiden PAH pitoisuus (alle 30 mg/kg) jää alle viitearvon (200 mg/kg) Johtopäätökset Yläpohjaan on käyntiluukut vesikatolta, mutta paikoin yläpohja on luukun kohdalla niin ahdas, ettei aluslaudoituksen kunnon tarkastaminen onnistunut. Tarkastetuilla osuuksilla aluslaudoituksessa ei havaittu vuotojälkiä tai vaurioita. Vesikatteen kunnon tarkastamista vaikeutti suojakiveys. Näkyvillä olevissa osissa katteissa ei havaittu vaurioita, mutta pitää huomioida, että vanha kattorakenne voitiin tutkia vain melko vähäiseltä osin. Rakennuksen vesikaton tiiveys on rakennuksen elinkaaren kannalta erittäin keskeinen asia. Vaikka katossa ei nyt tehdyssä tutkimuksessa havaittu akuutteja vuotoja on vanhan bitumikaton tekninen käyttöikä päättymässä/päättynyt, ja peruskorjauksen yhteydessä se tulee uusia. Uusitulla katteelle olisi vielä runsaasti teknistä käyttöikää jäljelle, mutta senkin uusimista suositellaan lähinnä yläpohjarakenteisiin kohdistuvien korjaustarpeiden vuoksi (katso kohta 12). Katteen uusiminen tulee suorittaa kiinteistön muun peruskorjauksen yhteydessä. Ylempänä olevien liikunta ja juhlasalin kattojen yläpohjassa on runsaammin tilaa ja niiden kohdalla katteen mahdollinen säästäminen peruskorjauksen yhteydessä olisi rakenneteknisesti ehkä mahdollista, mutta ei suositeltavaa. Koska sammaleen osittain peittämä suojakiveys haittasi vanhan katteen havainnointia, on suojakiveys poistettava ja katon kunto on tarkastettava pikaisesti. Mikäli katteessa havaitaan mahdollisia vuotopaikkoja on niiden tiivistämiseen ryhdyttävä heti. Vanhan katon tarkastuksen yhteydessä korjataan myös uusitun katteen saumoissa havaitut epätiiveydet. Vesikaton sade ja sulamisvesien ohjauksessa tai kattoturvatuotteissa ei havaittu puutteita. Myöskään katteeseen tehdyissä läpivienneissä ei havaittu epätiiveyttä. Räystäällä vesikatteen nostokorkeus on niukka ja sitä tulee lisätä peruskorjauksen yhteydessä. Käyttäjältä saadun tiedon mukaan ennen korjausta katossa on ollut vuotoja Toimenpideehdotukset Kiireelliset korjaustarpeet Suojakiveyksen poisto ja vanhan katteen tarkastaminen kattojen tiiveyden varmistaminen paikkakorjaamalla Korjaussuositus (peruskorjauksen yhteydessä) Vesikatteiden ja alusrakenteiden uusiminen. Ilmoitetut korjaustyöt edellyttävät suunnittelua.

57 57(69) 14. IKKUNAT JA ULKOOVET Ikkunat on uusittu vuonna 2008 ja ne ovat kaksipuitteisia ja kolmilasisia puu/alumiiniikkunoita (MSE). Myös ikkunoiden vesipellit ja ikkunan väliset ulkopellitykset on uusittu. Päätyjen ulkoovet ja niihin liittyvät pellitykset on uusittu myös vuonna Ovet ovat alumiini/lasiovia, eristyslasielementillä Rakenteesta tehdyt havainnot Rakenteita rikkomattomat tarkastelut Uusittujen ikkunoiden kunto ja toiminnallisuus on yleisesti hyvä. Ikkunoiden vesipeltien kallistukset ja tiiveys ympäröiviin rakenteisiin ovat riittävät. Puu / alumiiniikkunoilla on pitkä noin 60 vuoden käyttöikä ja ikkunat ovat vielä teknisen käyttöikänsä alussa. Eteläpäädyssä olevan opettajahuoneen ikkunan sisemmässä alapuitteessa on mekaaninen vaurio (Kuva 14.2). Uusittujen ulkoovien kunto ja toiminnallisuus on yleisesti hyvä. Alumiiniovilla on myös pitkä käyttöikä ja ovet ovat vielä teknisen käyttöikänsä alussa. Pääulkoovia ei ole uusittu ja ne ovat maalattuja teräsovia. Ikkunakarmien ja ovien tiivistämiseen on käytetty uretaanivaahtoa ja havaintojen mukaan rakenne on tiivis. Kuva 14.1 Ikkunarakennetta. Kuva 14.2 Vaurio ikkunassa.

58 58(69) Kuva 14.3 Ikkunapellin kallistus on hyvä. Kuva 14.4 Ikkunoita. Kuva 14.5 Ulkoovia, pääty. Kuva 14.6 Pääulkoovia Johtopäätökset Ikkunat ja ulkoovet on uusittu ja niiden kunnossa tai toimivuudessa ei havaittu puutteita. Ikkunapellitysten kallistukset ovat riittäviä ja peltien liittymät ovat tiiviit. Eteläpäädyssä olevan opettajahuoneen ikkunan sisemmissä alapuitteessa oleva mekaaninen vaurio on syntynyt ilmeisesti ikkunan hallitsemattomasti suljettaessa. Lisävaurioitumisen estämiseksi vaurion korjaaminen pikaisesti on suositeltavaa. Ikkunat ja ulkoovet ovat vasta teknisen käyttöikänsä alussa Toimenpideehdotukset Korjaussuositus Vaurioituneen ikkunapokan (opettajanhuoneen) uusiminen / korjaaminen. Pääulkoovien uusiminen peruskorjauksen yhteydessä.

59 59(69) 15. MUUT RAKENTEET JA JÄRJESTELMÄT 15.1 Keittiö Käyttäjältä saadun tiedon mukaan keittiön katto ja seinäpinnoille sekä ikkunoihin tiivistyy ajoittain kosteutta. Kosteuden tiivistyminen johtuu ajoittain suuresta käytöstä aiheutuvasta kosteuskuormituksesta. Keittiön sisäilman kosteuspitoisuus on ajoittain hyvin korkea ja kylminä vuodenaikoina kosteutta tiivistyy kylmiin pintarakenteisiin. Keittiössä ilmanvaihdon kapasiteetti ei ole tilan kosteuskuormitukseen nähden riittävä. Keittiön katto ja seinäpinnoissa havaittiin kosteuden aiheuttamaa seinäpinnoitteen vaurioitumista ja pinnoitteiden pinnoilla havaittiin paikoin mikrobikasvustoa (Kuvat 10.1 ja 10.2). Kylminä ajanjaksoina keittiön katto ja seinäpinnoille sekä ikkunoihin tiivistyy käytöstä aiheutuvaa kosteutta. Keittiön seinäpinnoissa havaittiin kosteuden aiheuttamaa pinnoitteen vaurioitumista, ja pinnoilla yleisesti havaittiin paikoittaista mikrobikasvustoa. Keittiön ilmanvaihto on käytön aiheuttamaan kosteusrasitukseen nähden puutteellinen ja sen tehostamista esim. kohdepoistoilla suositellaan. Ilmanvaihdon tehostamisen jälkeen keittiön katosta on purettava alaslasku ja mahdollisuuksien mukaan kaikki talotekniset järjestelmät, ja katto/seinäpinnat on puhdistettava kauttaaltaan. Puhdistamisen jälkeen katto on uudelleen pinnoitettava hyvin homesuojatulla (M1 päästöluokituksen) tuotteella (esim. Timantti sisämaali). Kuva 10.1 Pinnoitevaurioita keittiössä. Kuva 10.2 Pinnoitevaurioita keittiössä Toimenpidesuositukset Kiireelliset korjaustarpeet Keittiön ilmanvaihtoa on tehostettava. keittiön alaslaskettu katto on purettava keittiön seinä ja kattopinnat on puhdistettava ja maalipinnat on uudelleen pinnoitettava.

60 60(69) 15.3 Märkätilat Märkätiloille suoritettiin kuntokartoitus muiden sisäpuolisten tutkimusten yhteydessä. Wctilat tarkastettiin rinnastaen ne märkätiloihin, johtuen kohteen käyttötarkoituksesta ja rasitusluokasta (opetuskäyttö). Havaintojen mukaan pääosa märkätiloista on uusittu. Tiloja on korjattu tarpeiden mukaisesti tilakohtaisina hankkeina, osa on korjattu hiljattain. Pintamateriaalien ja havaintojen perusteella märkätilojen ikä vaihtelee, eikä tilojen korjaushistoria ole tiedossa. Lattioissa on tehtyjen korjausten mukaan keraaminen laatoitus, muovimatto tai epoksipinnoite. Märkätilojen seinät ovat lähes poikkeuksetta laatoitettuja, wctiloissa on myös vinyylitapettia ja maalattuja seiniä. Kattopinnoissa on yleisimmin maalaus. Märkätiloissa ei havaittu pintakosteustunnistimella kosteuksia, mutta pinnoitteiden heikkoa kiinnittymisiä alustaansa havaittiin. Havainnot pääkohdittain tilojen yleiskunto vaihtelee, mutta on pääosin hyvä/tyydyttävä lattioiden pintamateriaaleissa kunnon ja tartunnan puutteita lattiasaumoissa halkeilua ja liitosten epätiiveyttä seinärakenteiden saumojen halkeilua kohonneita pintakosteusarvoja ei havaittu kaikissa wctiloissa ei ole lattiakaivoa lattiakaivojen liittymissä epätiiveyttä Kuva 15.1 Liikuntasalin suihkutilaa. Kuva 15.2 Henkilökunnan wctilaa.

61 61(69) Kuva15.3 Wctilaa. Kuva 15.4 Alkuperäistä wctilaa. Kuva 15.5 Wctilaa. Kuva 15.6 Wctilaa Korjaussuositus Tehtyjen märkätilakorjausten laajuuksista ei ole tieto, joten peruskorjauksen yhteydessä märkätilat on suositeltavaa uusia kauttaaltaan nykymääräysten mukaisiksi. Kaikkiin wctiloihin suositellaan asennettavan lattiakaivo ja vedeneristys kauttaaltaan (vrt. märkätila).

62 62(69) 15.4 Haittaaineet ja ongelmajätteet (yhteenveto) Tutkimusten yhteydessä otettiin seuraavat näytteet: asbestinäytteitä 33 kpl PAHnäytteitä 5 kpl PCB ja raskasmetallimäärityksiä 1 kpl Tutkimusten yhteydessä otetuista materiaalinäytteistä löytyi asbestia seuraavasti (8 kpl): Liikuntasali, vanha muovimatto (näyte 06.MA). Yläpohja, tuulensuojalevyt (näyte 08.MA). Tekninen tila, putkieriste (näyte 09.MA) Tekninen tila, kattolevy, (näyte 04.ASB) Käytävä 28, hormilevy (näyte 09.ASB) Käytävä 28, lattiamatto / harmaa (näyte 10.ASB) Sähköpääkeskus (Tila 6), levyrakenne (näyte 13.ASB) Tila 13, lattiamatto / liima (näyte 21.ASB) Tutkimusten yhteydessä otetuista materiaalinäytteistä ei löytynyt viitearvon ylittäviä määriä PAHyhdisteitä. Tutkimusten yhteydessä otetuista materiaalinäytteistä löytyi raskasmetalleja seuraavasti (1 kpl): Tekninen tila, lattiamaali (näyte 05.RM+PCB). Haittaaineanalyysit liitteissä 4, 5, 6, ja 7. Haittaaine näytteenottokohdat on merkitty tutkimuskarttaan (Liite 1, sivut 12). Haittaaineista on laadittu erillinen raportti.

63 63(69) 16. YHTEENVETO 16.1 Johtopäätökset Hankesuunnittelun yhteydessä tehdyn tutkimuksen tarkoituksena oli rakenne ja kosteusteknisten tutkimusten suoritus alapohja, välipohja, yläpohja, ulkovaippa ja vesikattorakenteille. Tutkimuksen tavoitteena oli mahdollisten sisäilman laatua heikentävien rakenneosien ja vaurioiden sekä niiden laajuuden toteaminen. Lisäksi tutkimuksen yhteydessä määritettiin tutkittujen rakenteiden haittaaineita, korjaustarvetta ja korjaustoimenpiteiden laajuutta. Tutkimuksen kohteena ollut kiinteistö on vuonna 1968 valmistunut koulurakennus. Rakennuksessa on kaksi maanpäällistä kerrosta. Rakennuksen yhteydessä oleva tekninen tila on osittain maanpinnan alapuolella. Rakennuksen perustamistavasta ei ollut rakennesuunnitelmia käytettävissä. Aiemmissa tutkimuksissa on todettu, että rakennuksesta noin ¾ on perustettu kallion varaan ja ¼ on perustettu betonipaaluille. Havaintojen mukaan ainakin osa rakennuksesta on paaluperustaisia. Salaojitus on asennettu ja se on edelleen pääosin alkuperäinen. Rakennuksen perusmuurit ja alapohjat ovat betonirakenteisia. Alapohjarakenne on pääosin maanvarainen, osittain ryömintätilainen. Maanvaraisella osalla betonilaatan alla eristeenä on kevytsorabetoni. Ryömintätilaisella osalla rakenne on 2kuorinen ja betonikuorien välissä on eristeenä kevytsorabetoni. Välipohjat ovat massiivibetonilaatastoja. Perusmuureihin tukeutuvat ulkoseinät ovat kantavalta osaltaan betonia, eristeenä ulkoseinissä on villa. Julkisivut ovat muurattua kahitiiltä. Yläpohjat ovat rakenteeltaan massiivibetonisia tai ylälaattapalkistoja. Yläpohjaeristeenä on villa. Vesikatetta kannattelevat rakenteet ovat puuta ja kate on bitumikermiä. Vesikaton sade ja sulamisvesiä ohjataan rakennuksen sisäpuolisella putkistolla. Ikkunat ovat 2puitteisia ja 3lasisia puu/alumiiniikkunoita. Ulkoovet ovat alumiini/teräsrakenteisia. Rakennukseen ei ikkunoiden ja päätyulkoovien uusimisen lisäksi ole suoritettu laajoja peruskorjauksia. Osittaisia pienempiä korjauksia on tehty mm. vesikatoille ja märkätiloille. Lisäksi taloteknisiä järjestelmiä on osittain uusittu. Merkittävin mahdollinen sisäilmanlaadun epäpuhtauslähde on tutkimuksen perusteella ulkoseinäeristeenä käytetty mineraalivilla, jossa tutkimusten yhteydessä havaittiin mikrobivaurioitumista. Vaikka mikrobivaurioita havaittiin vain pienessä osassa näytteitä (1/8 kpl), on perusteltua olettaa, että ulkoseinäeristeessä on useita paikallisia vaurioita. Lisäksi mahdollisen sisäilmahaitan aiheuttajana voidaan pitää maanvaraista alapohjarakennetta, ryömintätilassa vallitsevia olosuhteita ja keittiön rakenteiden pinnoille tiivistyvää kosteutta. Rakennuksen henkilöturvallisuuteen vaikuttavia asioita ei havaittu. Rakennuksen salaojajärjestelmä on alkuperäinen tiiliputkinen ja siten teknisen käyttöikänsä päässä. Tutkimuksen yhteydessä tehtyjen havaintojen mukaan salaojajärjestelmä on ainakin osittain toimintakuntoinen ja siksi sen pikaista huoltamista sekä toimintaedellytysten varmistamista vähintään nykyisellä tasolla on suositeltu. Peruskorjauksen yhteydessä koko salaojitusjärjestelmä on uusittava. Perusmuurin ulkopinnassa ei ole vedeneristystä ja rakennuksen vierustäyttöjen voidaan olettaa koostuvan hienojakoisesta maaaineksesta. Siksi salaojajärjestelmän uusimisen yhteydessä on myös perusmuuriin asennettava vedeneristys ja varauduttava rakennuksen vierustojen täyttökerrosten uusimistarpeeseen. Perusmuurin vedeneristyksen tulee mahdollistaa rakenteen kuivuminen ulospäin. Rakennuksessa ei ole kellaria ja siten ei myöskään maanvastaista ulkoseinärakennetta. Yhden tilan (vanha asunto) kohdalla lattiapinta on muuta lattiapintaa korkeammalla ja siten tilaa ympäröivät väliseinät ovat alaosastaan maanvastaisia. Väliseinien alaosissa havaittiin

64 64(69) vain lievästi kohollaan olevaa kosteutta, josta ei puhtaasti kiviainesrakenteiselle seinällä ole haittaa. Väliseinille ei ole suositeltu korjaustoimia. Maanvaraisen alapohjarakenteen kohdalla ei havaittu normaalista poikkeavia kosteuspitoisuuksia pl. keittiö ja vanhan asunnon viereinen huoltokäytävä. Keittiössä havaitut kosteudet olivat paikallisia ja johtuivat käyttövesistä, huoltokäytävälle kosteus kulkeutui kengissä ulkoa. Pääosin lattiarakenne on siis tarkastushetken olosuhteissa rakenneteknisesti toimiva, vaikkei nykyohjeistuksen mukainen. Alapohjarakennetta tarkasteltaessa on kuitenkin huomioitava, että alapohjarakenteen maatäyttöinä on käytetty pääosin hienojakoista hiekkaa ja vesieristeenä rakennusmuovia. Lattiapinnoitteena on käytetty muovimattoa, joka ei siedä alapuolelta tulevaa kosteusrasitusta. Vaikka alapohjarakenne tutkimushetkellä vallinneiden olosuhteiden perusteella oli kosteusteknisesti toimiva, voidaan rakenteen kosteustilanteen olettaa vaihtelevan ulkopuolisen kosteusrasituksen mukaan ja tilanne sateisen kesän jälkeen voi olla toinen. Peruskorjauksen yhteydessä alapohjarakenne on suositeltavaa uusia sen ympärivuotisen kosteusteknisen toimivuuden varmistamiseksi. Mikäli tiloissa esiintyy oireilua, on tilakohtaisesti sisäilmasta mitattava lattiapäällysteiden vaurioitumiseen viittaavia yhdisteitä ja tarvittaessa lattiapinnoitteita on uusittava tilakohtaisesti. Alapohjarakenteen kosteusteknistä lisätutkimista ei nähdä tarpeellisena, mutta mikäli sellainen tehdään, on sen oikea suoritusaika syksyllä. Lisätutkimuksella saadaan tarkennusta lattialaatan kosteustilanteen vaihteluun, mutta vaikka jatkoseurannassa alapohjarakenteen kosteustilanne pysyisikin normaalilla tasolla, on lattian peruskorjaamatta jättäminen riski. Rakenteen laajaa peruskorjaamista puoltaa myös lattialämmitysputkiston lähestyvä uusimistarve. Liikuntasalin lattiarakenteessa on vanha mikrobivaurioitunut asbestia sisältävä muovimatto ja lattiarakenteen äänieristykseen on käytetty mineraalivillaa. Peruskorjauksen ajankohdasta riippuen lattiarakenteen korjaaminen voi olla tarpeen jo ennen peruskorjausta. Vanhan teknisen tilan luokan lattiarakenteessa on ainakin osittain käytetty vanhaa muottipuuta, ja koolausten väleissä, betonilaatan päällä, on rakennusjätettä (puulastuja). Puurakenteilla ei, tilan nykyinen käyttötarkoitus huomioiden, ole enää rakennetta hyödyttävää funktiota, ja peruskorjauksen tai lattiapinnoitteen uusimisen yhteydessä onkin puurakenteiden poistaminen suositeltavaa. Rakennuksen alapohjasta n. 20 % on ryömintätilallista. Ryömintätilassa havaittiin orgaanisia materiaaleja jotka lisäävät ilman mikrobipitoisuutta. Ryömintätiloista on suositeltu poistamaan kaikki orgaaninen materiaali ja maapohjan pintakerros. Rakennuksen ryömintätilallinen osuus on alipaineistettu, eikä ryömintätilasta tutkimusten yhteydessä vallinneissa olosuhteissa ole ilmavuotoja oleskelutiloihin. Välipohjat ovat massiivibetonia ja niiden kantaville rakenneosille ei ole suositeltu korjaustoimia. Välipohjien kattopintoihin on kuitenkin keittiön osalla suositeltu hygieniaa parantavia korjaustoimia. Ulkoseinärakenne on tiivis yhteen pakattu betonivillatiili rakenne, ilman tuulettumismahdollisuutta. Rakennekerrosten vesihöyrynläpäisevyysvastukset eivät pienene ulospäin mentäessä, joten tietyissä olosuhteissa rakenteeseen saattaa tiivistyä kosteutta, eikä rakenne siten ole rakennysfysikaalisesti toimiva. Lisäksi rakennuksen räystäättömyys ja tiiliverhouksen sekä sen saumojen epätiiveys lisäävät ulkokuoren läpi eristeeseen kohdistuvaa kosteusrasitusta. Rakenteessa on käytetty lämmöneristeenä mineraalivillaa, jossa havaittiin mikrobivaurioitumista. Vaurioitumista havaittiin vain yhdessä seinänäytteistä (1/5), mutta on perusteltua olettaa, että ulkoseinässä on useita paikallisia vaurioalueita. Sokkelihalkaisussa on lämmöneristeenä käytetty myös mineraalivillaa. Ulkokuoren läpitulevan kosteuden lisäksi vesieristämätön sokkeli imee maaperästä kapillaarisesti kosteutta ja tutkimuksen yhteydessä tehdyssä rakenneavauksessa todettiinkin villan olevan vesimärkää sekä villasta otetussa näytteessä todettiin mikrobivaurio. Rakenteen sisäpinnan betonikuori on melko

65 65(69) tiivis, mutta rakenteiden rajapinnoissa ja kiinnikkeiden kohdilla on tiiveysmittauksessa todettuja ilmavuotoreittejä. Ilmavuotojen mukana eristekerroksesta saattaa sisäilmaan kulkeutua mahdollisesti sen laatua heikentäviä partikkeleita. Tiiliverhouksen sisäinen kunto luokiteltiin laboratorioanalyysien mukaan tyydyttäväksi ja tiilisaumojen sisäinen kunto luokiteltiin välttäväksi. Avoimet tiilisaumat ja tiilikuoren halkeamat lisäävät veden kulkeutumista seinärakenteeseen. Ikkunan ylityspalkit muodostavat rakenteeseen kylmäsiltoja ja estävät veden poistumista eristetilasta. Ulkoseinärakenteen energiatehokkuus on heikko. Sokkelin betonikuoressa on kauttaaltaan havaittavissa runsaasti rakenneterästen korroosiota ja sen aiheuttamaa betonipinnan lohkeilua. Sokkelivauriot on korjattava salaojakorjausten yhteydessä. Peruskorjauksen yhteydessä suositellaan julkisivun kattavaa peruskunnostusta, missä ulkokuori ja eristeet poistetaan. Ennen peruskorjausta on varauduttava myös oireilutilojen sisäpuolisiin tiivistyskorjauksiin. Yläpohjarakenteet ovat massiivibetonia ja pääosin alkuperäisiä. Eristeenä yläpohjissa on käytetty mineraalivillaa ja eristeiden päällä tuulensuojana asbestia sisältävää Mineritlevyä. Tutkimusten yhteydessä otettujen materiaalinäytteiden tulosten perusteella yläpohjaeriste on paikoin mikrobivaurioitunut. Käyttäjän kertoman mukaan vesikatossa on ollut useita vuotoja. Paikallisistakin mikrobivaurioista voi, rakenteiden epätiiveydestä johtuen, ilmavuotojen seurauksen sisäilmaan päästä sen laatua heikentäviä partikkeleita. Vesikatteen peruskorjauksen (uusimisen) yhteydessä onkin suositeltavaa uusia koko rakenne kantavaan rakenteeseen asti. Yläpohjien energiatehokkuus on nykytasoon verrattuna heikko ja peruskorjauksen yhteydessä on energiatehokkuutta syytä parantaa. Rakennuksen vesikaton tiiveys on rakennuksen elinkaaren kannalta erittäin keskeinen asia. Vaikka katossa ei nyt tehdyssä tutkimuksessa havaittu akuutteja vuotoja on vanhan bitumikaton tekninen käyttöikä päättymässä/päättynyt, ja peruskorjauksen yhteydessä se tulee uusia. Uusitulla osalla katteesta olisi vielä runsaasti teknistä käyttöikää jäljelle, mutta senkin uusimista suositellaan lähinnä yläpohjarakenteisiin kohdistuvien korjaustarpeiden vuoksi. Katteen uusiminen tulee suorittaa kiinteistön muun peruskorjauksen yhteydessä. Koska sammaleen osittain peittämä suojakiveys haittasi vanhan katteen havainnointia, on suojakiveys poistettava ja katon kunto on tarkastettava pikaisesti. Mikäli katteessa havaitaan mahdollisia vuotopaikkoja, on niiden tiivistämiseen ryhdyttävä heti. Vanhan katon tarkastuksen yhteydessä korjataan myös uusitun katteen saumoissa havaitut epätiiveydet. Aiemmin suoritettujen sisäilmastomittausten perusteella luokkatilat ovat liian alipaineisia. Ulkoilman ja rakennuksen sisäilman välisen ilmanpaineeron myötä rakenteiden epäpuhtaudet voivat kulkeutua ilman mukana sisäilmaan. Siten vaipan yli oleva paineero vaikuttaa myös rakenteissa olevien mikrobikasvuston aineenvaihduntatuotteiden liikkeisiin. Ennen peruskorjausta on tutkittava mahdollisuutta vähentää rakennuksen alipaineisuuttaa. Rakennus on savuttanut jo 47 vuoden iän, joten rakennusta ei tule verrata rakenteiltaan tai ilmanvaihtotekniikaltaan nykypäivän rakennuksiin. Rakennuksen ilmanvaihto ja energiatehokkuus ovatkin heikolla tasolla. Lisäksi rakennuksen taloteknisten järjestelmien tekninen käyttöikä on päättymässä ja peruskorjauksen yhteydessä onkin tarpeen peruskorjata LVISjärjestelmät ja parantaa rakennuksen energiatehokkuutta.

66 66(69) 16.2 Jatkotoimenpideehdotukset Tarkemmat jatkotoimenpideehdotukset on esitetty luvuissa 5.5, 7.6, 8.6, 9.6, 10.5, 11.6, 12.5, 13.6 ja Tässä tutkimusraportissa olevat korjaussuositukset eivät ole valmis korjaussuunnitelma. Korjauksista päätetään raportin valmistumisen jälkeen ja ne edellyttävät suunnittelua Koonti jatkotoimenpideehdotuksista Kiireelliset korjaustarpeet Salaojajärjestelmän toimintaedellytykset varmistetaan huuhtelemalla, tarvittaessa kuvaamalla järjestelmä. Keittiön ilmanvaihtoa on tehostettava. Keittiön alaslaskettu katto on purettava ja keittiön seinä ja kattopinnat on puhdistettava ja maalipinnat on uudelleen pinnoitettava. Mahdollisten oireilutilojen sisäpuoliset ulkoseinän tiivistyskorjaukset. Tiilisaumojen paikkakorjaukset. Tiilikuoren halkeamien paikkakorjaukset. Vanhan vesikatteen suojakiveyksen poisto ja katteen tarkastaminen sekä kattojen tiiveyden varmistaminen paikkakorjaamalla. Esiselvitys ja jatkotoimenpidesuositukset Mikäli oireilua ilmenee, mitataan ko. tilan sisäilmasta lattiapäällysteiden vaurioitumiseen viittaavia yhdisteitä. Lattiapäällysteen emissiot tulisi mitata ehjän päällysteen päältä kohteessa. (Maanvaraiselle alapohjarakenteelle kosteusmittauksia seurantana, joilla selvitetään rakenteen kosteuspitoisuuksien muutosta eri vuoden aikoina.) Korjaustoimenpiteet rakenneosittain luettelona Kuivatusjärjestelmien korjaus pääkohdittain: Peruskorjauksen yhteydessä salaojat, täyttökerrosten rakenne ja perusmuurin vesieristys on suositeltavaa uusia. Vesieristyksen uusimisen yhteydessä perusmuurin kuivumisedellytykset ulospäin tulee säilyttää.

67 67(69) Alapohjarakenteen korjaus pääkohdittain: Maanvaraiselle alapohjarakenteelle suositellaan koko rakenteen uusimista. Tällöin voidaan tarkastaa perusmaan muotoilu ja rakenteeseen voidaan toteuttaa radonputkitus, salaojitus, parempi lämmöneristys sekä kapillaarikatko rakenteen alapuolisen kosteuden nousun torjumiseksi. Peruskorjauksen ajankohdasta riippuen liikuntasalin lattiarakenteen korjaaminen voi olla tarpeen jo ennen peruskorjausta. Korjauksen yhteydessä lattiarakenne on uusittava vähintäänkin kantavaan kerrokseen saakka ja maton vaurioitumisen aiheuttaja on selvitettävä. Vanhan teknisen tilan lattiasta on peruskorjausten yhteydessä suositeltavaa poistaa puurakenteet. Ryömintätiloista on poistettava loputkin muottilaudat, niiden jäämät ja rakennusjäte. Ryömintätilojen maapohjaa on pudistettava. Läpiviennit on tiivistettävä. Välipohjien korjaus pääkohdittain: Peruskorjauksen yhteydessä, pääsisäänkäyntien kohdilla, on ulkoilmaan rajoittuvan välipohjaosuuden lämmöneristystä parannettava. Julkisivujen korjaus pääkohdittain: Peruskorjauksen yhteydessä suositellaan julkisivun kattavaa peruskunnostusta. Tällöin tavoitteena on korjata paikalliset kosteus ja mikrobivauriot, muuttaa rakenteen rakennusfysikaalista käyttäytymistä ja lisätä rakenteen energiatehokkuutta. Yläpohjarakenteen korjaus pääkohdittain (peruskorjauksen yhteydessä): Vesikatteen peruskorjauksen (uusimisen) yhteydessä suositellaan myös aluslaudoituksen ja yläpohjaeristeiden uusimista. Tällöin tavoitteena on korjata paikalliset kosteus ja mikrobivauriot, poistaa yläpohjasta asbestipitoinen rakennusmateriaali ja lisätä rakenteen energiatehokkuutta. Vesikaton korjaus pääkohdittain: Vesikatteiden ja alusrakenteiden uusiminen. Ikkunoiden korjaus pääkohdittain: Vaurioituneen ikkunapokan uusiminen / korjaaminen. Pääulkoovien uusiminen peruskorjauksen yhteydessä.

68 68(69) Muut: Tehtyjen märkätilakorjausten laajuuksista ei ole tieto, joten peruskorjauksen yhteydessä märkätilat on suositeltavaa uusia kauttaaltaan nykymääräysten mukaisiksi. Kaikkiin wctiloihin suositellaan asennettavan lattiakaivo ja vedeneristys kauttaaltaan (vrt. märkätila). Peruskorjauksen yhteydessä on rakennuksen LVISjärjestelmät uusittava.

69 69(69) 17. LIITTEET Liite 1: Liite 2: Liite 3: Liite 4: Liite 5: Liite 6: Liite 7: Liite 8: Liite 9: Liite 10: Liite 11: Tutkimuskartat (2 sivua) Materiaalinäytteiden mikrobianalyysit (3 sivua) Materiaalinäytteiden mikrobianalyysit (4 sivua) Materiaalinäytteiden asbestianalyysit (1 sivu) Materiaalinäytteiden asbestianalyysit (1 sivu) Materiaalinäytteiden PAHanalyysit (2 sivua) Materiaalinäytteiden raskasmetallianalyysit (1 sivu) Ohuthieanalyysi (7 sivua) Rakennetyypit (16 sivua) Ulkoseinän lämpö ja kosteustekninen tarkastelu (3 sivu) Salaojantarkastuskaivot (1 sivu) Espoossa Wise Group Finland Oy Mika Mantere, RI, Tekn. yo Jimmy Sobott, ins. YAMK

70 Korjausrakentaminen Espoo:

71 Korjausrakentaminen Espoo:

72

73

74

75

76

77

78

79 /ASB TUTKIMUSRAPORTTI (1) ASBESTIANALYYSI Tilaaja: Tilaus/ toimituspäivä: Kohde/ projektinumero: Wise Group Finland Oy / Juho Antikainen Kajaaninlinnankatu 10, Kielilukio Menetelmät: Tilaajan toimittamat näytteet on tutkittu optisella analyysillä käyttäen polarisaatiomikroskooppia Nikon E200 POL ja/ tai alkuaineanalyysillä käyttäen elektronimikroskooppia Leo 912 sekä alkuaineanalysaattoria (EDS) Oxford Instruments XMax. Tulokset koskevat vain tutkittuja näytteitä. TULOKSET: Näyte Tila/ materiaali: Menetelmä: Asbestipitoisuus: tunnus: VM/EM* 01.ASB Tila 14, muovimatto EM Ei sisällä asbestia. 02.ASB Tila 14, ikkunapenkin laatoitus VM Ei sisällä asbestia. 03.ASB Rappujen linoleumlaatta EM Ei sisällä asbestia. 04.ASB Lämmönjakohuone, kattolevy VM Sisältää asbestia, antofylliitti. 06.ASB WC:n seinälaatta VM Ei sisällä asbestia. 07.ASB Käytävä 28, muovimatto EM Ei sisällä asbestia. 08.ASB Käytävä 28, muovinen jalkalista EM Ei sisällä asbestia. 09.ASB Käytävä 28, hormilevy VM Sisältää asbestia, krysotiili. 10.ASB Käytävä 28, harmaa muovimatto EM Sisältää asbestia, krysotiili. 11.ASB Varasto / käytävä 10, linoleumlaatta EM Ei sisällä asbestia. 12.ASB Keittiön seinäkaakeli VM Ei sisällä asbestia. 13.ASB Tila 6, sähköpääkeskus, kovalevy VM Sisältää asbestia, krysotiili. 14.ASB Tila 18, muovimatto EM Ei sisällä asbestia. 15.ASB Tila 18, käytävän muovimatto EM Ei sisällä asbestia. 16.ASB Tila 56, muovimatto EM Ei sisällä asbestia. 17.ASB Tila 92, muovimatto EM Ei sisällä asbestia. 18.ASB Tila 92, musiikin harj.huone, EM Ei sisällä asbestia. muovimatto 19.ASB Tila 63 (musiikkiluokan vieressä) EM Ei sisällä asbestia. muovimatto 20.ASB Varasto 29, muovimatto EM Ei sisällä asbestia. 21.ASB Tila 13, linoleumlaatta + liima VM Sisältää asbestia, antofylliitti. 22.ASB ATK 63, muovimatto EM Ei sisällä asbestia. 23.ASB Tila 34, muovimatto EM Ei sisällä asbestia. 24.ASB Pääoven viereinen umpeen laitettu ovi VM Ei sisällä asbestia. *VM = polarisaatiomikroskooppi, EM = elektronimikroskooppi Jussi Myllykangas tutkija, FM puh LABROC OY TEKNOLOGIANTIE 9 D, OULU KEILARANTA 4, ESPOO PUH YTUNNUS:

80 /ASB TUTKIMUSRAPORTTI (1) ASBESTIANALYYSI Tilaaja: Tilaus/ toimituspäivä: Kohde/ projektinumero: Wise Group Finland Oy / Mika Mantere Helsingin kielilukio Menetelmät: Tilaajan toimittamat näytteet on tutkittu optisella analyysillä käyttäen polarisaatiomikroskooppia Nikon E200 POL ja/ tai alkuaineanalyysillä käyttäen elektronimikroskooppia Leo 912 sekä alkuaineanalysaattoria (EDS) Oxford Instruments XMax. Tulokset koskevat vain tutkittuja näytteitä. TULOKSET: Näyte Tila/ materiaali: Menetelmä: Asbestipitoisuus: tunnus: VM/EM* MA.01 RA.01, lattian vesieristys, bitumi VM Ei sisällä asbestia. MA:02 RA.02, lattian vesieristys, bitumi VM Ei sisällä asbestia. MA.03 RA.02, lattialaatta, kiinnityslaasti, VM Ei sisällä asbestia. sauma MA.04 WCtilan lattialaatta, kiinnityslaasti ja VM Ei sisällä asbestia. sauma MA.05 PO.03, lattian vesieristys, bitumi VM Ei sisällä asbestia. MA.06 Liikuntasalin muovimatto (vanha) EM Sisältää asbestia, krysotiili. MA.07 Vanha kattohupa, bitumikermi VM Ei sisällä asbestia. MA.08 Yläpohjan tuuletussuoja, minerit VM Sisältää asbestia, krysotiili. MA.09 Putkieriste, tekninen tila VM Sisältää asbestia, antofylliitti. MA.10 Uusi kattohuopa, bitumikermi VM Ei sisällä asbestia. *VM = polarisaatiomikroskooppi, EM = elektronimikroskooppi Jussi Myllykangas tutkija, FM puh LABROC OY TEKNOLOGIANTIE 9 D, OULU KEILARANTA 4, ESPOO PUH YTUNNUS:

81 /PAH TUTKIMUSRAPORTTI (2) PAHANALYYSI Tilaaja: Tilaus/ toimituspäivä: Kohde/ projektinumero: Wise Group Finland Oy / Mika Mantere Helsingin Kielilukio Menetelmät: Analyysi suoritettiin tilaajan toimittamasta näytteestä GCMSDmenetelmällä. Analyysissä sovelletaan menetelmää ISO Menetelmän mittaepävarmuus on 24 % ja määritysraja on 2,0 mg/kg. Tulokset koskevat vain tutkittua näytettä. TULOKSET: MA.01 RA.01, lattian vesieristys, bitumi MA.02 RA.02, lattian vesieristys, bitumi MA.05 PO.03, lattian vesieristys, bitumi MA.07 Vanha kattohupa, bitumikermi Yhdiste: [mg/kg] [mg/kg] [mg/kg] [mg/kg] Naftaleeni < 2,0 < 2,0 < 2,0 < 2,0 Asenaftaleeni < 2,0 < 2,0 < 2,0 < 2,0 Asenafteeni < 2,0 < 2,0 < 2,0 < 2,0 Fluoreeni < 2,0 < 2,0 < 2,0 < 2,0 Fenantreeni < 2,0 < 2,0 < 2,0 < 2,0 Antraseeni < 2,0 < 2,0 < 2,0 < 2,0 Fluoranteeni < 2,0 < 2,0 < 2,0 < 2,0 Pyreeni < 2,0 < 2,0 < 2,0 < 2,0 Bentso(a)antraseeni < 2,0 < 2,0 < 2,0 < 2,0 Kryseeni < 2,0 < 2,0 < 2,0 < 2,0 Bentso(b)fluoranteeni < 2,0 < 2,0 < 2,0 < 2,0 Bentso(k)fluoranteeni < 2,0 < 2,0 < 2,0 < 2,0 Bentso(a)pyreeni < 2,0 < 2,0 < 2,0 < 2,0 Indeno(1,2,3cd)pyreeni < 2,0 < 2,0 < 2,0 < 2,0 Dibentso(a,h)antraseeni < 2,0 < 2,0 < 2,0 < 2,0 Bentso(ghi)peryleeni < 2,0 < 2,0 < 2,0 < 2,0 PAHyht.* < 30 < 30 < 30 < 30 * Vaarallisen jätteen rajaarvon 200 mg/kg (kokonaispitoisuus, 16yhdistettä) ylittävät tulokset on lihavoitu. Näytteitä MA.01, MA.02, MA.05 ja MA.07 vastaavat materiaalit voidaan PAHpitoisuuden osalta poistaa ja hävittää normaalisti. LABROC OY TEKNOLOGIANTIE 9 D, OULU KEILARANTA 4, ESPOO PUH YTUNNUS:

82 /PAH TUTKIMUSRAPORTTI (2) TULOKSET: MA.10 Uusi kattohuopa, bitumikermi Yhdiste: [mg/kg] Naftaleeni < 2,0 Asenaftaleeni < 2,0 Asenafteeni < 2,0 Fluoreeni < 2,0 Fenantreeni < 2,0 Antraseeni < 2,0 Fluoranteeni < 2,0 Pyreeni < 2,0 Bentso(a)antraseeni < 2,0 Kryseeni < 2,0 Bentso(b)fluoranteeni < 2,0 Bentso(k)fluoranteeni < 2,0 Bentso(a)pyreeni < 2,0 Indeno(1,2,3cd)pyreeni < 2,0 Dibentso(a,h)antraseeni < 2,0 Bentso(ghi)peryleeni < 2,0 PAHyht.* < 30 * Vaarallisen jätteen rajaarvon 200 mg/kg (kokonaispitoisuus, 16yhdistettä) ylittävät tulokset on lihavoitu. Näytettä MA.10 vastaavat materiaalit voidaan PAHpitoisuuden osalta poistaa ja hävittää normaalisti. Petri Perätalo tutkija, laboratorioanalyytikko puh LABROC OY TEKNOLOGIANTIE 9 D, OULU KEILARANTA 4, ESPOO PUH YTUNNUS:

83 /PCB,RM TUTKIMUSRAPORTTI (1) PCB JA RASKASMETALLIANALYYSI Tilaaja: Tilaus/ toimituspäivä: Kohde/ projektinumero: Wise Group Finland Oy / Juho Antikainen Kajaaninlinnankatu 10, Kielilukio Menetelmät: Analyysi suoritettiin tilaajan toimittamasta näytteestä. PCBanalyysissä sovelletaan menetelmää ISO 13876:2013. Menetelmän mittausepävarmuus on 25 % ja määritysraja on 1,0 mg/kg. Raskasmetallianalyysi tehtiin XRFanalysaattorilla, Bruker S1 TITAN. Laite on kalibroitu 2014 (Geochem General kalibrointi). Tulokset on ilmoitettu kolmen mittauspisteen keskiarvona. Tulokset koskevat vain tutkittua näytettä. TULOKSET: 05.RM+PCB Lämmönjakohuone lattiamaali [mg/kg] Yhdiste (*): (mittausepävarmuus) PCBsummapitoisuus** < 12 Antimoni (2500) < 100 Arseeni (1000) < 100 Kadmium (100) < 100 Koboltti (1000) < 100 Kromi (1000) < 100 Kupari (2500) 740 Nikkeli (1000) < 100 Lyijy (1500/2500***) 3800 ± 180 Sinkki (2500) 1900 ± 47 Vanadiini (10 000) 860 * Vaarallisen jätteen rajaarvot mg/kg, ylittävät tulokset on lihavoitu (Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2007). ** Seitsemän yhdisteen summapitoisuus. Vaarallisen jätteen rajaarvon 50 mg/kg ylittävät tulokset on lihavoitu (Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2007). *** RATU : rakennusmateriaalien rajaarvo 1500 mg/kg. Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2007: maaaineksen rajaarvo 2500 mg/kg. Näytteen 05 lyijyn pitoisuus ylittää vaarallisen jätteen rajaarvon. Näytettä vastaavat materiaalit tulee käsitellä vaarallisena jätteenä. Petri Perätalo tutkija, laboratorioanalyytikko puh LABROC OY TEKNOLOGIANTIE 9 D, OULU KEILARANTA 4, ESPOO PUH YTUNNUS:

84 /OH TUTKIMUSRAPORTTI (7) OHUTHIEANALYYSI Tilaaja: Wise Group Finland, Mika Mantere Näytetunnukset: OH.01, OH.02, OH.03, OH.04, OH.05 Tilaus/ toimituspäivä: Näytteiden materiaali, muoto ja koko: Betoni, tiilimuuraus, lieriö 50 mm Kohde/ projektinumero: Helsingin kielilukio Näytepreparaatti: Ohuthie 48 mm x 25 mm (paksuus 0,0200,025 mm) Menetelmä: Tilaajan toimittamat näytteet tutkittiin Nikon SMZ745T stereomikroskoopilla ja Nikon E200 POL polarisaatiomikroskoopilla. Analyysissä sovellettiin standardia ASTM C Näytteenotosta vastaa tilaaja. Ohuthie on valmistettu tilaajan osoittamasta näytepinnasta pintaa vastaan kohtisuoraan. Tulokset koskevat vain tutkittuja näytteitä. LABROC OY TEKNOLOGIANTIE 11, OULU KEILARANTA 4, ESPOO PUH YTUNNUS:

85 /OH TUTKIMUSRAPORTTI (7) TULOSTEN ARVIOINTI / YHTEENVETO: Taulukossa 1, on arvioitu näytteiden kuntoa asteikolla: HYVÄ, TYYDYTTÄVÄ, VÄLTTÄVÄ ja HEIKKO. Arvion perustana on käytetty ohuthieanalyysin tuloksia. Laastien K/Ssuhteen arviointi perustuu silmämääräiseen analyysiin, joten se on ainoastaan suuntaa antava. Rapautuneisuutta on kuvattu asteikolla 04: 0 ei rapautumaa, 1 vähäistä, 2 orastavaa, 3 kohtalaista, 4 voimakasta. Taulukko 1: Näyte: Rakenneosa: Kunto: K/S suhde arviolta: Pakkasenkesto/ huokostäytteet Rapautuneisuus: OH.01 sokkeli hyvä Ei/ei 0 OH.02 julkisivu tyydyttävä KS50/50 /ei 0 OH.03 julkisivu tyydyttävä KS50/50 /ei 0 OH.04 julkisivu tiili tyydyttävä laasti välttävä KS50/50 /ei tiili 0 laasti 2 OH.05 julkisivu tyydyttävä KS30/70 /ei tiili 0 laasti 1 YHTEENVETO: sokkelin betoni on hyvälaatuista kalkkihiekkatiilet ovat laadultaan tyydyttäviä (kiviaineen määrä, huokoinen rakenne) muurauslaastit ovat osin harvoja, mutta suhteellisen tasalaatuisia tiilien/laastien sideaine on karbonatisoitunut tasaisesti, sokkelin ulkopinnassa karbonatisoituminen on edennyt suhteellisen syvälle, se ei kuitenkaan ole saavuttanut terässyvyyttä ulkopinnassa (teräksessä ei ole ruostetta), laastin sideaine on koostumukseltaan luokkaa KS30/70 KS50/50, tiilien hiekan kvartsipitoisuus on arviolta yli 60% kiviaineen tartunnat ovat tiilissä/laasteissa tyydyttävät harvan rakenteen seurauksena, betonissa tartunnat ovat hyvät, tiilien/laastien kunto on tyydyttävä laasteissa OH.04 ja OH.05 havaittiin vähäisiä /orastavia vaurioita, mikä heikentää niiden kuntoa, muutoin betonissa, tiilissä tai laasteissa ei havaittu merkittäviä pakkasvaurioita huokosissa ei havaittu merkittäviä kiteytymiä LABROC OY TEKNOLOGIANTIE 11, OULU KEILARANTA 4, ESPOO PUH YTUNNUS:

86 /OH TUTKIMUSRAPORTTI (7) TULOKSET: Näyte: OH.01 Rakenneosa: RA.08, betonisokkeli Lieriönäytteen pituus: 47 mm Ohuthiepinta: Ulkopinta Yleistiedot: näytelieriö on ehjä, sisäpinta puuttuu teräs (Ø 15 mm) sijaitsee noin 32 mm ulkopinnasta (tartunta tiivis, ei ruostetta) karbonatisoituminen on edennyt ulkopinnasta 1619 mm (keskimäärin 18 mm) (määritetty fenoliftaleiiniliuoksella lieriön halkaistulta pinnalta) Laatu ja mikrorakenne: betonin makrorakenne tasainen tiivistyminen on hyvä, kiviaineen tartunnat tiiviit, tiivistyshuokosia (Ø < 4,2 mm) vähän kiviaine osin kulmikasta ja laadultaan tavanomaista (pääkivilajit: granitoidit, amfiboliitit), suurin havaittu raekoko 14 mm, kiviaine ehjää ja rapautumatonta sideaineen (portlandsementti) mikrorakenne/tekstuuri tasainen sideaineen karbonatisoitumista havaittiin ohuthieessä ulkopinnassa 17 mm:iin suojahuokosia (Ø 0,020,8 mm) jonkin verran huokosissa ei havaittu merkittäviä kiteytymiä Rapautuneisuus/ säröily: ulkopinnassa ei havaittu merkittäviä vaurioita LABROC OY TEKNOLOGIANTIE 11, OULU KEILARANTA 4, ESPOO PUH YTUNNUS:

87 /OH TUTKIMUSRAPORTTI (7) Rakenneosa: RA.09, tiilijulkisivu Näyte: OH.02 Näytteen pituus: 131 mm Ohuthiepinta: Ulkopinta sauman kohta Yleistiedot: näytelieriö on ehjä näyte koostuu kahitiilestä ja muurauslaastista, sauman leveys on 14 mm karbonatisoituminen edennyt ulkopinnasta läpi (määritetty fenoliftaleiiniliuoksella lieriön halkaistulta pinnalta) TIILI Laatu ja mikrorakenne: tiilen makrorakenne on osin epätasainen, kiviaineen suhteellinen määrä on suuri kiviaine silikaattista hiekkaa (suurin raekoko 2 mm) hiekan kvartsipitoisuus on arviolta yli 60 % kalkkia on arviolta vähän ja se on yksittäisesti paakuissa, kalsiumhydroksidi on kokonaan karbonatisoitunut kiviaineen sidokset ovat arviolta tyydyttävät ja huokosia (Ø alle 3,1 mm) on runsaasti, hiekkarakeiden väleissä yleisesti avointa tilaa halkeilua tai säröilyä ei havaittu huokostiloissa ei havaittu kiteytymiä MUURAUSLAASTI Laatu ja mikrorakenne: mikrorakenne osin epätasainen huokosia (Ø < 3,6 mm) on runsaasti, kiviaineen tartunnat usein epätasaiset kiviaine osin pyöristynyttä ja laadultaan tavanomaista (pääkivilajit: granitoidit), suurin havaittu raekoko 3,3 mm, ehjää ja rapautumatonta sideaineen (kalkkisementtilaasti määräsuhteet arviolta KS50/50) mikrorakenne/tekstuuri suhteellisen tasainen, kalkki on paakkuuntunut sideaineen karbonatisoitumista havaittiin ohuthieessä läpi (48 mm) huokosissa ei havaittu merkittäviä kiteytymiä laastissa ei havaittu merkittävää mikrosäröilyä/halkeilua LABROC OY TEKNOLOGIANTIE 11, OULU KEILARANTA 4, ESPOO PUH YTUNNUS:

88 /OH TUTKIMUSRAPORTTI (7) Rakenneosa: RA.10, tiilijulkisivu Näyte: OH.03 Näytteen pituus: 85 mm Ohuthiepinta: Ulkopinta sauman kohta Yleistiedot: näytelieriö on ehjä näyte koostuu kahitiilestä ja muurauslaastista, sauman leveys on 10 mm karbonatisoituminen edennyt ulkopinnasta läpi (määritetty fenoliftaleiiniliuoksella lieriön halkaistulta pinnalta) TIILI Laatu ja mikrorakenne: tiilen makrorakenne on osin epätasainen, kiviaineen suhteellinen määrä on suuri kiviaine silikaattista hiekkaa (suurin raekoko 2 mm) hiekan kvartsipitoisuus on arviolta yli 70 % kalkkia on arviolta vähän ja se on yksittäisesti paakuissa, kalsiumhydroksidi on kokonaan karbonatisoitunut kiviaineen sidokset ovat arviolta tyydyttävät ja huokosia (Ø alle 2,8 mm) on runsaasti, hiekkarakeiden väleissä yleisesti avointa tilaa halkeilua tai säröilyä ei havaittu huokostiloissa ei havaittu kiteytymiä MUURAUSLAASTI Laatu ja mikrorakenne: mikrorakenne osin epätasainen huokosia (Ø < 3,5 mm) on runsaasti, kiviaineen tartunnat usein epätasaiset kiviaine osin pyöristynyttä ja laadultaan tavanomaista (pääkivilajit: granitoidit), suurin havaittu raekoko 2,9 mm, ehjää ja rapautumatonta sideaineen (kalkkisementtilaasti määräsuhteet arviolta KS50/50) mikrorakenne/tekstuuri suhteellisen tasainen, kalkki on paakkuuntunut sideaineen karbonatisoitumista havaittiin ohuthieessä läpi (48 mm) huokosissa ei havaittu merkittäviä kiteytymiä laastissa ei havaittu merkittävää mikrosäröilyä/halkeilua LABROC OY TEKNOLOGIANTIE 11, OULU KEILARANTA 4, ESPOO PUH YTUNNUS:

89 /OH TUTKIMUSRAPORTTI (7) Rakenneosa: RA.11, tiilijulkisivu Näyte: OH.04 Näytteen pituus: 131 mm Ohuthiepinta: Ulkopinta sauman kohta Yleistiedot: näytelieriö on ehjä näyte koostuu kahitiilestä ja muurauslaastista, sauman leveys on 9 mm karbonatisoituminen edennyt ulkopinnasta läpi (määritetty fenoliftaleiiniliuoksella lieriön halkaistulta pinnalta) TIILI Laatu ja mikrorakenne: tiilen makrorakenne on osin epätasainen, kiviaineen suhteellinen määrä on suuri kiviaine silikaattista hiekkaa (suurin raekoko 1,5 mm) hiekan kvartsipitoisuus on arviolta yli 70 % kalkkia on arviolta vähän ja se on yksittäisesti paakuissa, kalsiumhydroksidi on kokonaan karbonatisoitunut kiviaineen sidokset ovat arviolta tyydyttävät ja huokosia (Ø alle 3,9 mm) on runsaasti, hiekkarakeiden väleissä yleisesti avointa tilaa halkeilua tai säröilyä ei havaittu huokostiloissa ei havaittu kiteytymiä MUURAUSLAASTI Laatu ja mikrorakenne: mikrorakenne osin epätasainen huokosia (Ø < 4,5 mm) on runsaasti, kiviaineen tartunnat usein epätasaiset kiviaine osin pyöristynyttä ja laadultaan tavanomaista (pääkivilajit: granitoidit), suurin havaittu raekoko 2,9 mm, ehjää ja rapautumatonta sideaineen (kalkkisementtilaasti määräsuhteet arviolta KS50/50) mikrorakenne/tekstuuri tasainen sideaineen karbonatisoitumista havaittiin ohuthieessä läpi (48 mm) huokosissa ei havaittu merkittäviä kiteytymiä laastissa havaittiin jonkin verran suuntautumattomia tai pintaa vastaan kohtisuoria/ pinnansuuntaisia mikrosäröjä (myötäilevät kiviainetta, leveys alle 0,08 mm) LABROC OY TEKNOLOGIANTIE 11, OULU KEILARANTA 4, ESPOO PUH YTUNNUS:

90 /OH TUTKIMUSRAPORTTI (7) Rakenneosa: RA.12, tiilijulkisivu Näyte: OH.05 Näytteen pituus: 131 mm Ohuthiepinta: Ulkopinta sauman kohta Yleistiedot: näytelieriö on ehjä näyte koostuu kahitiilestä ja muurauslaastista, sauman leveys on 8 mm karbonatisoituminen edennyt ulkopinnasta läpi (määritetty fenoliftaleiiniliuoksella lieriön halkaistulta pinnalta) TIILI Laatu ja mikrorakenne: tiilen makrorakenne on osin epätasainen, kiviaineen suhteellinen määrä on suuri kiviaine silikaattista hiekkaa (suurin raekoko 4 mm) hiekan kvartsipitoisuus on arviolta yli 60 % kalkkia on arviolta vähän ja se on yksittäisesti paakuissa, kalsiumhydroksidi on kokonaan karbonatisoitunut kiviaineen sidokset ovat arviolta tyydyttävät ja huokosia (Ø alle 2,7 mm) on runsaasti, hiekkarakeiden väleissä yleisesti avointa tilaa halkeilua tai säröilyä ei havaittu huokostiloissa ei havaittu kiteytymiä MUURAUSLAASTI Laatu ja mikrorakenne: mikrorakenne suhteellisen tasainen huokosia (Ø < 3,4 mm) on kohtalaisesti, kiviaineen tartunnat ovat yleensä tiiviit kiviaine osin pyöristynyttä ja laadultaan tavanomaista (pääkivilajit: granitoidit), suurin havaittu raekoko 2,5 mm, ehjää ja rapautumatonta sideaineen (kalkkisementtilaasti määräsuhteet arviolta KS30/70) mikrorakenne/tekstuuri tasainen sideaineen karbonatisoitumista havaittiin ohuthieessä läpi (48 mm) huokosissa ei havaittu merkittäviä kiteytymiä laastissa havaittiin vähän suuntautumattomia mikrosäröjä (myötäilevät kiviainetta, leveys alle 0,05 mm) Tomi Tolppi tutkija, FM puh Jussi Myllykangas tutkija, FM LABROC OY TEKNOLOGIANTIE 11, OULU KEILARANTA 4, ESPOO PUH YTUNNUS: