1.

Transkriptio

1 SUKUPUOLI JA KEHITYS-Luento Märta Salokoski JOHDANTO KURSSIIN. SUKUPUOLISUUS KEHITYKSESSÄ - KESKEISET KÄSITTEET JA NIIDEN TAUSTAT. KEHITYSTUTKIMUS JA NAISTUTKIMUS 1.

2 ALUKSI Miksi sukupuolisuus kehityksessä kiinnostaa? Keitä se kiinnostaa? Tutkijat, toimitsijat ja aktivistit pohjoisessa ja etelässä. Mitä tutkitaan: Kehitysmaiden naisten asemaa. Sukupuolijärjestelmiä. Maskuliniteettejä. Naisen aseman parantamisyrityksiä: Perusolettamuksia, päämääriä, menetelmiä ja tuloksia. Laajempia yhteiskunnallisia ja globaaleja tekijöitä jotka vaikuttavat naisten asemaan: taloudelliset realiteetit, poliittiset puitteet, kulttuurin mielikuvat. Käsitteet eri intressiryhmien käytössä ja dialogissa. Todellisuuden määrittelyn valtaa.

3 Kehitystutkimus... Tunnusomaista: Toiminnan ja tutkimuksen toisiaan hedelmöittävä vuorovaikutus: syntyy uusia näkemyksiä, uusia käsitteitä, uusia päämääriä ja uusia menetelmiä. Tutkimuksen tasot: Ruohonjuuritasosta globaaliseen. Iso näkyy pienessä, pieni isossa.

4 KURSSIN KYSYMYKSET mitä sukupuolisuudella ja kehityksellä on tekemistä toistensa kanssa? Miten ymmärtää maskuliiniteettien rooli sukupuolisuudessa? miten erilaiset toiminnat, kehitysyhteistyö ja poliittisen aktivismin eri muodot ovat pyrkinyt parantamaan naisen asemaa kehitysmaissa? Millä elämän aloilla naisen asema on erityisesti huomioitu? Miten eri teorioiden silmin naisen asema kehitysmaissa on ymmärretty? Miten tutkijan oma positio olisi otettava huomioon? Miten käytännön toiminta ja tutkimus/teoria ovat vaikuttaneet toisiinsa

5 KURSSIN TAVOITTEET luentojen ja oheiskirjallisuuden kautta osoittaa miten tutkijat lähestyvät teemaa ja miten eri teoriat kestävät, miten eri menetelmät kohentaa naisten elämän laatua tuottavat tulosta. herättää kurssilaisten omaa analyyttistä uteliaisuutta ja kriittistä analyysikykyä

6 KURSSIN LUENNOISTA Luennot aloitetaan laajemmilla perspektiiveillä, siirrymme sitten spesifisimpiin aiheisiin: Aiheen tutkimuksen ja toiminnan teorioista, trendeistä ja käsitteistöstä. Feminismien viidakoista. YK-järjestöjen taistelusta naisten oikeuksien puolesta naisliikkeisiin, (Senegal, Peru) Naiset, työ ja raha Naiset ja sukupuoliterveys Maskuliiniteetti,Suomen somalipoikien kautta nähtynä Naiset ja ekologia Naiset ja uskonto

7 Kehityskenttä ja pelaajat tutkijat Poliittiset liikkeet Kehitysinterventiot Kansalaisjärjestöt Feminismit

8 KEHITYSINTERVENTIOT osana VALTAVAA GLOBAALIA SOSIAALIPOLIITTISTA PROJEKTIA jossa oletus on, että panostamalla tiettyyn yhteiskunnan lohkoon tai epäkohtaan saadaan aikaiseksi parempi elämä yhteiskunnan jäsenille. Tämä sosiaalipoliittinen projekti toimii etupäässä ulkomaisilla varoilla ja ulkomaisia malleja toteuttaen.

9 Kehitysinterventiot käytännössä Mikrolainat Lukutaitoluokat Syntyvyyden säännöstelyprojekti Tiet, kaivo, pato Valtiolle budjettiapu

10 Kehitysinterventioiden implisiittiset olettamukset. 1. Kehityksen suunta; aina parempaan päin 2. Kehityksen eri lohkojen synergia: eli taloudellinen, sosiaalinen ja poliittinen kehitys tukevat toinen toisiaan. 3. Mallina pohjoiset teollisuusmaat/hyvinvointivaltiot 4. Mitä pohjoisessa koetaan ongelmaksi on korjattava 5. Kehittynyt on parempi kuin perinteinen

11 Esimerkit 1. (1) suurempi hyödykkeiden kulutus on sama kuin enemmän hyvinvointia, (2) taloudellinen kehitys vetää mukaansa sosiaalien ja poliittisen sektorin, (2) naisen suurempi taloudellinen itsenäisyys luo hänelle paremman elämän, (2) köyhyyden poistaminen parantaa naisten elämää,

12 Esimerkit 2 (2)Poliittiset oikeudet antavat naiselle suuremman vallan määrätä omasta elämästään, (3)siirtyminen omavaraisesta maataloudesta vaikuttaa valtaistavasti naisiin, (3) urbaani ydinperhe on kehityksen dynamo, (3) valtion sosiaalipolitiikka on parempi kuin perhetuki ja sukulaisuusverkostot,

13 Esimerkit 3 (3) uskonnot ovat kehityksen esteenä, (4)Vieraat käytänteet kuin FGM ja hunnun käyttö olisi poistettava jotta naisten vapaus toteutuisi, (4) lukutaito ja naisten koulutus parantavat naisten elämää,

14 Esimerkit 4 5) naisten saaminen ansiotyöhön on valtaistamisen väylä, (5) kaupungeissa elämä on parempaa kuin maaseudulla, (4) väestönkasvu rajoittamisen avulla naisten elämä helpottuu, (5) synnytykset sairaaloissa turvallisempia kuin perinteisen kätilön avulla.

15 Keskeiset käsitteet, keskeiset dikotomiat Kehitystutkimukseen liittyvät: KEHITYS/KEHITTYMÄTTÖMYYS, ALIKEHITYS MODERNIUS, MODERNISAATIO / ESI-MODERNI, PERINTEINEN, (PRIMITIIVINEN/TAKAPAJUINEN) GLOBAALI/PAIKALLINEN MARKKINATALOUS/MARKKINAVOIMAT KOLONISAATIO, KOLONIALISMI /NEOKOLONIALISMI KEHITYSAPU/-YHTEISTYÖ, -INTERVENTIOT DEVELOPMENTALISMI/POST-DEVELOPMENTALISTIT KESTÄVÄ KEHITYS

16 Sukupuolisuustutkimukseen liittyvät: SUKUPUOLISUUS/GENDER BIOLOGINEN JA SOSIAALISESTI TUOTETTU LUONTO/KULTTUURI MIESTÄ/ NAISTA LUONNEHTIVINA JULKINEN/YKSITYINEN TILA MIEHEN JA NAISEN TOIMIALOJA KUVAAMASSA RUUMIILLISUUS, RUUMIS TIEDON LÄHTEENÄ SEKSUAALISUUS JA SEN ULOTTUVUUDET NAISET TOIMIJOINA (AGENCY)/KOHTEINA (OBJECTS) INFORMAALINEN TALOUS/MARKKINATALOUS

17 Kehitys- ja naistutkimuksen keskeisiä käsitteitä ja agendoja: 1 VALTARAKENTEET, VALTAISTAMINEN/VALTAISTUMINEN PATRIARKAATTISEN YHTEISKUNNAN / MODERNIUDEN KRITIIKKI SENSITIIVISYYS SEN SUHTEEN KUKA PUHUU/KUKA MÄÄRÄÄ/ KUKA MÄÄRITTELEE PYRKIMYS VAIKUTTAA JÄRJESTÖIHIN, POLITIIKKAAN

18 Kehitys- ja naistutkimuksen keskeisiä käsitteitä ja agendoja: 2 WOMEN IN DEVELOPMENT (WID) WOMEN AND DEVELOPMENT (WAD) GENDER AND DEVELOPMENT (GAD) GENDER, ENVIRONMENT AND DEVELOPMENT (GED)

19 Kehitys- ja naistutkimuksen keskeisiä käsitteitä : 3 ESSENTIALISOIMINEN INTERKONTEKSTUALITEETTI PAIKALLISTUMINEN

20 Termit joiden avulla kuvataan muutospyrkimyksiä naisten asemaan kehityksessä NAISEN KÄYTÄNNÖN INTRESSIT/ VS STRATEGISET INTRESSIT NAISTEN VALTAISTAMINEN, SUKUPUOLISUUDEN VALTAVIRTAISTAMINEN

21 Europarlamentin naiset väkivaltaa vastaan

22 Naiset vaatimassa oikeutta

23 SUKUPUOLI JA KEHITYS TUTKIMUKSEN KOHTEET Naisen valtaistaminen/valtaistuminen ja kehitys: Naisten valtaistumisen keinoista ja päämääristä ollaan eri mieltä, riippuen siitä miten ymmärretään kehitys, miten sijoudutaan poliittisessa kentässä. Transnationaalinen nykysuuntaus; etniset vähemmistöt ja siirtolaisnaiset pohjoisessa tarkastellaan yhä enemmän yhdessä kehitysmaiden naisten kanssa. Globaalinen köyhyys on osittain siirtynyt niiden kautta pohjoiseen. Tutkimuskohde muuttaa/muuttuu.

24 2.

25 3.

26 Miten naiset näkyvät? Trendit kehitystyössä 1970-luvulta eteenpäin. 1. Näkymätön nainen Nainen väestönräjähdyksen kääntäjänä Naisten valtaistaminen agendalle Naiset taloudellisena voimana maataloudessa(boserup) Naisten harteille kehityksen taakka Naiset ja rakennesopeuttaminen, Naiset ja HIV/AIDS: in kuorma Naiset ja ympäristön vaaliminen

27 Miten naiset näkyvät kehityksessä? Trendit 2 Mitä avuksi köyhtyville kehitysmaille joissa sosiaalinen sektori rapistuu? Katse paikallistasoon, ruohonjuuritasolle ja naisiin Outoa synergiaa. Kehitys ruhonojuuritasolla, kehitysvastuun siirtyminen paikallistasolle ja naisten valtaistaminen Osallistaminen, PRA menetelmät ja gender sensitivity otetaan käyttöön kehitysyhteistyössä. Naisten arjen parantamiseksi naisille lisää tehtäviä Ruohonjuuritaston menestystarinat: Naiset subjekteina: mikroluottotoiminta, järjestötuki. Eri näkemyksiä kehitysinterventioiden painopisteistä ja toimivuudesta

28 Naiset vaatimassa oikeutta

29 Naiset poliittisen vallan saavutettuaan

30 Kehitysmaatutkimuksen synty luvulla Vahvasti vaikutteita neo-kolonialismikriitikoilta Käytännössä toimii myös kehitysinterventioiden puitteissa (developmentalismi) Uniikki tilanne: yhteiskunnallinen suuri kokeilu jota voi jatkuvasti tutkia ja arvioida

31 KEHITYS : Naila Kabeeria muunnellen yhteiskuntamuutoksen prosessi, tietoisesti suunniteltu projekti yksilön valinnanvaran lisääntyminen mahdollisuuksien yhdenmukaistaminen ihmisten välillä oikeutta (hyvän) jakamisessa (redistributive justice) päämäärä tai menetelmä yllä olevan tavoittelemisessa

32 Oheiskirjallisus Koponen- Kehityksen merkityksiä kehitystutkimuksessa Mitä on kehitys: idea, arvo ja päämäärä, myös toimintaa päämäärän saavuttamiseksi. Kehitys vaatii toimintaa, usein ulkopuolista interventiota. INTENTIONAALINEN Sen ulkopuolella jää kaikki muu muutos, joka syntyy ikään kuin itsestään tai muita lakeja noudattaen. IMMANENTTI

33 OHEISKIRJALLISUUS : Koponen kehityksen merkityksistä 1 Kehittynyt/kehitetty. K-maatutkimus: mitä tehdään kehityksen nimissä, ja millä perustein Suhteellinen, kiistelty käsite, muuttuu, on monimerkityksellinen päämäärä(idea, arvo), prosessi ja toiminta: interventio=kehittäminen päämääränä= toivottava asiantila jota pitää edistää prosessina, empiirinen ilmiö nterventiona, tietoisesti aiottu, hyvää tarkoittava toiminta Shenton ja Cowen edistyksen ja kehityksen erosta Kehitys modernin elämän mukavuuksia tuovana

34 Koponen kehityksen merkityksistä 2 Kehitysmaiden näkemys - on kyse vallasta Amartya Sen: kehitys todellisten vapauksien tuojana materiaalisen perusturvallisuuden ohella KEHITYS EVOLUUTIONA ilman arvolatausta ja arvolatauksella Immanentti kehitys, itsestään (siemen) Intentionaalinen (tahdottu) Lännen sivilisaatioprosessina modernisaationa (kapitalismi) vai yhteiskunnan olojen paranemisena Modernisaatio = edistys =kapitalismin kehitys, Marxin ja Shumpeterin näkemykset (sortoa, väkivaltaa ja valloitusta / luova tuho), mutta edelleenkin edistystä. Pohjana kehitysajattelulle ja kehitysteollisuudelle

35 Koponen kehityksen merkityksistä 3 Nykysuunta: Kehitys suppeampana prosessina köyhyyden vähentämisenä ja todellisten vapauksien tuojana. Osamodernisaatio. Kuilun umpeen kuroamisesta luopuminen Kasvun rajat ja kestävä kehitys 1980-luvun lopulta eteenpäin. Köyhiä on yhä enemmän. Kehityksen siirtomaahistoria ja developmentalismin nousu (Harry Truman 1949 loi käsitteen alikehittyneet maat. Ei voitontavoittelua (YK ja Maailmanpankki). Kehityskriiiikki voimistunut 1990-luvulta eteenpäin raju kritiikki muttei vaihtoehtoja tarjottavana. Paikallismaailmat erikseen? Ghandin ajatus: paljonko tarpeen?

36 Kehitys eri tasoilla ja yhteiskunnan sektoreilla Globaali- kansallinen, paikallinen ja yksilön tasot Taloudellinen, poliittinen, sosiaalinen, koulutuksen alan, tekninen, infrastruktuurien Tasa-arvon, yksilön vapauksien, oikeudellisuuden tavoitteet Oletukset niiden synergiasta Vaihtelevat kehityskohteet keskiössä eri aikoina: taloudellinen kehitys, tiedollinen kehitys(transfer of know how), maaseutukehitys, infrastruktuuri, köyhyys, hallinnon kehitys, ihmisoikeudet

37 Kehityksen tasot globaalitalous Kansainvälinen politiikka kansantaloudet valtiot Paikallis- ja yksityistaloudet Paikallishallinto ja talouksien valtasuhteet

38 Kehitys - globaali taso Tasa-arvon lisääntyminen ihmisten välillä Taloudellisen vaurauden lisääntyminen Tasa-arvon ja vaurauden kuilun vähentyminen eri maiden ja alueiden välillä Terveydentilan kohentuminen tilastollisesti Köyhyyden vähentyminen globaalisesti Hyvinvoinnin nousu Muutosten kestävyys / globaalien resurssien kysymys

39 Kehityksen osiot, valtiotaso Taloudellistekninen Poliittinen Sosiaalinen (henkinen/ kulttuurinen)

40 Kehitys paikallis- perhe- ja yksilötasolla Onko ruokaa riittämiin? Onko vettä? Onko perusturvallisuutta? Voiko vaikuttaa elämän menoon? Voiko keskeiset kulttuuriarvot ja uskonnon arvot säilyttää? Kestävätkö rahkeet kehityksen muutoksia? Kestävätkö rahkeet sotien, ekokatastrofien seuraukset ja avunantajajärjestöjen vaatimukset?

41 KEHITYSKÄSITTEESTÄ TERMIN MUUT KÄYTÖT: Kehitysbiologiassa (yksinkertaisesta monimutkaiseen) Kehityspsykologiassa (aikuistuminen) Historiassa (kansojen ja kulttuurien vaiheet)

42 Kehitysteoriat länsimaiden historiassa ja yhteiskuntatieteessä Kehitysoptimismi ja valistusajan perinne Unilineaarisen kehityksen idea Kehitys ja imperialismi historiassa Kehitys ja moderni aika. Kansallisvaltiot. Kansalaisuusidea. Kehityskäsite liittyy valistusaikaan ja sen optimismiin

43 Kehitys suuntana- Eurooppalainen perinne Kehitys on kasvua kohti urbaania teollistunutta yhteiskuntaa. Evolutionismin oletus löytyy sekä marxilaisessa että liberaalissa maailmankatsomuksessa Evolutionismin vaikutus modernisaatioteoriaan ja marxilaisuuteen: yhteistä: kapitalismin katsominen välttämättömäksi. Teollistumisen ihannoiminen

44 Länsimaiden modernisaatioteoria Kehitysinterventioiden alkujuuri Marshall-apu Modernisaatioteoria ja varhainen sosiologia Modernisaatio valtioiden eriarvoisuuden korjaajaksi. Walt Whitman Rostow: in take-off teoria David McClelland asenteita muutettava achievement motivation KRITIIKKI Andre Gunder Frank, Franz Fanon

45 Kehityksen oletettu suunta modernisaatioteoriassa Perinteinen talous Take-off taloudelliseen kehitykseen Moderni teollistunut yhteiskunta

46 Toinen läntinen kasvun teoria Marxismi Uskoo myös kehitykseen, teollistumiseen ja kapitalismin välttämättömyyteen Unilineaarinen kehitys primitiivisestä teolliseen yhteiskuntaan, siitä työläisten vallankumoukseen, valtion hajoamiseen ja onnelliseen olotilaan kaikille, jossa työ, luovuus ja lepo jaksottavat jokaisen päivää. Naiset oletetaan osallistuvan tuottavaan työhön Vahvuus: taloudellisten rakenteiden ja vallan analyysi

47 Molempien teorioiden oletukset kehityksestä osoittautuivat vääriksi Kehitysoptimismin tilalle 2000-luvulla huoli kasvun rajoista, ekologisesta kestävyydestä, maapallon kyvystä niellä kehityksen

48 Muut näkemykset- Kehityksen vaihtoehtoiset kaaviot: luonnonuskontojen ideat ihmisestä luonnosta ja tuonpuoleisesta. Kehitys syklisenä. Aaltoilevana. Alenevana. Kasvun rajat. Kehittyykö kehitys? Miten pitkälle interventionismi luo kehitystä? Muutosten muut voimat: sodat, taudit, luonnonkatastrofit, hierarkkisten rakenteiden puolustaminen. Taloudellisen globalisaation vaikutukset. Ihmisten muuttoliikkeet. Lieveilmiöt: Seksiteollisuus, halpatyövoima, naisväkivalta sodan välineenä, elinkauppa.

49 YHTEISKUNTAKEHITYKSEN VAIHTOEHTOISET KUVIOT

54 luvun kehitysapu/yhteistyö lännestä ja idästä Osa globaalista poliittista vallanpyrkimistä. Valtioiden apu myös sotiin. Pohjoisen maan turvallisuusnäkymät, taloudelliset intressit. Modernisaatioajatus keskeisenä lännessä. Raha, teknologia transfer of know-how uskottiin saamaan kuilun kehitysmaiden ja teollistuneiden maiden välillä kurottua umpeeen Kriitikot: tämä neo-kolonialismia

55 4.

56 Rakennesopeuttaminen 1980-luvulla tyrehdytti sosiaalisen kehityksen Tämän jälkeen huomio köyhyyden lieventämiselle ja ns. Human development:iin taloudellisen kehityksen tilalle. Vaikutteita Amartya Sen: in ajatuksistä näkyvät UNDP:n Human Development mittareissa.