SAATESANAT. Mauri Lunnamo, päätoimittaja Taina Latvala, Mari Mansikka ja Ritva Prinz

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SAATESANAT. Mauri Lunnamo, päätoimittaja Taina Latvala, Mari Mansikka ja Ritva Prinz"

Transkriptio

1 SAATESANAT Lentopallo oli ensimmäinen kontaktini suomalaiseen seurakuntaan Saksassa. Taittajallemme Marille ensimmäinen kosketus oli lapsen kielikoulusta tuoma Rengas-lehti, toimistoassistentillemme Tainalle nuorten aikuisten kantapöytä ja toimittajallemme Ritvalle tapaninpäivän perhekirkko. Juuri näin pitää olla: suomalaiset seurakunnat pyrkivät tavoittamaan erilaisia, eri asioista kiinnostuneita ihmisiä. Hengellisen työn lisäksi seurakuntiemme tärkeä tehtävä on luoda ja ylläpitää yhteyttä Saksassa asuvien suomalaisten välillä. Niinpä tanhuaminen tai moottoripyöräkerho ovat yhtä arvokasta suomalaisen seurakunnan varsinaista toimintaa kuin teologinen keskustelupiiri ja jumalanpalveluskin. Elävä seurakunnasta tulee kuitenkin vasta siellä toimivien ihmisten kautta. Jokainen seurakunta on jäsentensä näköinen ja suomalainen kirkollinen työ Saksassa sitä vahvempi, mitä useammat suomalaiset ja Suomi-ystävät sen kokevat omakseen. Lue lisää seurakunnistamme ja toiminnan suuntaviivoista sivuilta 4 ja 14. Jäseneksi voit liittyä sivulla 6 olevalla lomakkeella. Jäsenmaksua seurakuntiemme jäseniltä ei peritä, mutta voit luonnollisesti tukea työtä haluamasi suuruisella vapaaehtoisella lahjoituksella. Tule rohkeasti mukaan! Työssämme on tilaa jokaiselle! Unsere westliche Kultur ruht auf den Schultern einer christlichen Tradition. Sie hat unsere Werte wesentlich geprägt. Die medizinische Versorgung der Bevölkerung nahm ihren Anfang in den Klöstern. Und noch heute wird ein großer Teil von sozialen Einrichtungen seien es Kindergärten oder Altersheime von der evangelischen oder katholischen Kirche getragen. Die Kirchen sind aufgefordert, in einem guten ökumenischen Geist Profil zu zeigen. Dazu brauchen sie Mitglieder, die zu ihrer Kirche stehen und sie lebendig machen. Lesen Sie mehr über die evangelische Kirche und über Ökumene auf den Seiten 7 und 21. Die Rengas-Redaktion dankt den finnischen Gemeinderäten und ihren Redakteurinnen und Redakteuren, allen Autorinnen und Autoren, unseren Kooperationspartnern und Anzeigenkunden und Ihnen, liebe Leserinnen und Leser, für die gute Zusammenarbeit im zu Ende gehenden Jahr. Wir wünschen Ihnen ein friedvolles Weihnachtsfest und ein gutes Neues Jahr 2009! Renkaan toimitus kiittää sydämellisesti lukijoitaan, seurakuntien kirkkoraateja ja tiedottajia, artikkelien kirjoittajia, yhteistyökumppaneita ja ilmoittajia hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuonna. Toivotamme teille rauhallista joulua ja hyvää uutta vuotta Mauri Lunnamo, päätoimittaja Taina Latvala, Mari Mansikka ja Ritva Prinz

2 Paikkoja vielä vapaana! Katso uusimmat tiedot netistä ja ilmoittaudu heti! Toivottu jatko 30+ -seminaarille! MoniNainen , Kloster Amelungsborn (Hannoverin liepeillä) KUUKAUDEN SANA Joulukaruselli ystävätär puoliso äiti tytär miniä erilainen toisenlainen vääränlainen? - kuka määrittelee millainen? - mikä minussa pysyy? Eri tilanteissa meistä itsekullakin on erilaisia rooleja. Rooleihin liittyy aina kasapäin erilaisia, eri tahojen asettamia odotuksia. Eri roolien törmäyskohdissa syntyy rooliristiriitoja. Kuka MINÄ siis olen ja kuka sen saa määritellä? Pohdimme ja työstämme näitä kysymyksiä. Keskustelujen suuntaan vaikuttavat vahvasti osallistujien toiveet ja elämäntilanteet. Pohdimme ja työstämme - keskustellen, mietiskellen, piirtäen ja maalaten, neuloen ja laulaen, draamaa ja ryhmätöitä tehden. Mukana: Sanna Kiviluoto nainen, tytär, sisko, ystävätär, pohjoisen alueen suomalaispappi, erityisesti kiinnostunut nuorisotyöstä ja kasvatuksesta ja Päivi Lukkari nainen, äiti, vaimo, miniä, SKTK:n pitkäaikainen nuorisosihteeri, pappi, erityisesti kiinnostunut Raamatusta ja draamasta Meitä yhdistää myös neulominen, musisointi ja maailman parantaminen - edes omalla kohdalla. Hinta 70 (sis. majoituksen, täysihoidon, ohjelman) Ilmoittautuminen SKTK:n toimistoon Renkaan tilausmaksu 2009 mikäli et ole suomalaisen seurakunnan jäsen, mutta luet edelleen mielelläsi Rengasta, niin maksa vuoden 2009 tilausmaksu 25,- välittömästi tilille: Zentrum der finnischen kirchlichen Arbeit e.v., Evangelische Kreditgenossenschaft, Konto , BLZ merkinnällä Rengastilaus Suomalaisten seurakuntien jäsenille lehti on ilmainen. Rengas-Abonnement 2009 Falls Sie nicht Mitglied in einer finnischen Gemeinde sind, aber trotzdem weiterhin gerne Rengas lesen möchten, zahlen Sie bitte umgehend 25,- für Ihr Abonnement auf das oben genannte Konto (Verwendungszweck Rengas-Abo 2009). An alle Gemeindemitglieder wird Rengas automatisch und kostenlos zugesandt. Erzgebirgen alueella veistetään puisia joulukoristeita, joiden maine kiirii kauas. Niissä jouluevankeliumin hahmot kiertävät kynttilöiden lämmön voimalla katsojan edessä yhä uudestaan ja uudestaan. Upeimmat näistä pyramideiksi kutsutuista käsityötaidon ihmeistä ovat monikerroksisia, jopa metrien korkuisia ja täynnä yksityiskohtia. Eräissä niistä on seimiasetelman alapuolelle pyramidin syvimpiin osiin sijoitettu vuorimiehiä kaivostöihin. Aivan samalla tavoin kuin maan pinnalla paimenet kiertävät ympyrää lampaidensa perässä, seuraavat kaivosmiehet hakkujen ja lapioiden kanssa toisiaan kulkueena maan sisässä. Kaivoksista elantonsa saaneet vuorten asukkaat ovat sukupolvien ajan veistäneet näin uskontunnustuksensa. Keskellä rankkaa työtään he ovat iloinneet Jeesus-lapsen syntymästä. Jossain korkealla heidän yläpuolellaan, mutta silti samassa maailmassa heidän kanssaan, on syttynyt valo, joka loistaa heidän syvimpäänkin onkaloonsa ja käytäväänsä. Maan sydämessä he ovat yhtä kaikki Jumalan sydämessä, sillä myös heille on syntynyt Vapahtaja. Minulla on parikin pientä saksalaista pyörivää joulukoristetta. Toisessa niistä joulupukki kiertää lahjojen kanssa kuusta. Voimanlähteenä on jousikoneisto, joka soittaa Jouluyö, juhlayö. Toisessa paimenet ja tietäjät kiertävät kynttilöiden lämmöllä Betlehemin seimeä, jonka ääressä Maria ja Joosef ihmettelevät pientä puista poikaansa. Kun vanhin poikamme oli pieni, hänet piti joulun aikaan nukuttaa iltaisin tuolla ensin mainitulla laitteella. Aina kun veto loppui ja rasia hiljeni, kuului sängystä: Joulukaruselli. Vielä. Muutaman vedon jälkeen alkoi tuntua, että joulurauhakin on yhtä karusellia. Olinhan itse seurakuntapappina rientänyt adventtiviikoilla juhlasta toiseen, pitänyt puheita ja veisannut virsiä. Joulua oli pyöritetty kuin soittorasiaa jo monta päivää. Kotona oli yritetty suorittaa valmisteluja imuri toisessa kädessä ja koristeet toisessa. Kauppaan ei ollut päässyt näkemättä punaista, ihan kirjaimellisesti ja joka puolella. Mutta illalla tuntui hyvältä, kun sai vain vetää uuden vedon rasiaan ja kuunnella lapsen kanssa hentoa pimputusta kierros kierroksen jälkeen. Se hoiti väsynyttä. Tarvitseeko joulussa sen enempää ollakaan kuin lepoa ja iloa juhlayön lahjoista? Kynttilöiden voimalla ja hiljaisesti pyörivä pikku pyramidi on kuitenkin tänään suosikkini. Sen kauniit hahmot, äänetön lämpö ja paikallaan pysyvät keskushenkilöt lumoavat toisella tavalla kuin kuusen ohi kilistelevä joulupukki. Se antaa valoa ja iloa Jumalan lahjasta: Teille on tänä päivänä syntynyt Vapahtaja, joka on Kristus, Herra. Olkoon Jeesus-lapsi tänäkin jouluna yhtä hyvin kaivosmiesten kuin muidenkin työssään rientävien sekä lepoa ja rauhaa kaipaavien ihmisten luona. Matti Repo Tampereen hiippakunnan piispa

3 Miksi kuulua suomalaiseen seurakuntaan? Miksi kuulun suomalaiseen seurakuntaan? Suomalaisen seurakunnan jäseneksi liittyminen ei varmaankaan ole useimmille meistä ollut ensimmäinen mieleen tuleva asia saapuessamme Saksaan. Tänne asumaan asettuminen ja täällä eläminen kun ei meille suomalaisille ole ainakaan enää näin EU:n aikana kovinkaan hankalaa. Kulttuuriltaan maat ovat riittävän lähellä toisiaan ja kielimuurin tullessa matalammaksi asiatkin hoituvat. Ja mitä aikaa työltä ja välttämättömältä byrokratialta jääkin, sen haluaa käyttää paikalliseen elämänmenoon tutustumiseen. Mihin tässä oikeastaan suomalaisuutta ja muita suomalaisia enää kaipaakaan? Paitsi joulun alla. Ehkä joskus muulloinkin. Niin, joulu. Jostain syystä juuri jouluna muistuvat suomalaiset tavat mieleen. Miten mukava olisikaan laulaa tuttuja suomalaisia joululauluja, kuulla jouluevankeliumi selvällä suomen kielellä ja hankkia joulupöytään lanttulaatikko saada joku tuulahdus kotimaasta, lapsuudesta. Mutta mihin mennä? Lentolippuko tässä pitäisi ostaa? Vai mennä suomalaiseen seurakuntaan? Joku sellaisesta joskus jotain mainitsi. Mutta mistä saada tietoa, ei vain huhuja? Rengas. Siinä yksi hyvä syy liittyä suomalaiseen seurakuntaan. Pysyypähän ajan tasalla tapahtumista ja saa hieman kuvaa siitä, missä täällä Saksassa kirkollisesti mennään. Auttaapa sekin integroitumista. Lehti postitetaan kahdeksan kertaa vuodessa seurakunnan jäsenille. Jäseneksi liittymiseksi pitää nähdä vähän vaivaa täyttää ja lähettää joko rengas.de-sivustolla tai lehdessä oleva ilmoittautumislomake. Jäseneksi voi liittyä jokainen. Siinä sitä sitten on mukana suuressa suomalaisten renkaassa, saksansuomalaisten yhteisössä. Kauneimpia joululauluja laulamaan tullessa huomaa, että ei olekaan ainoa suomalainen paikkakunnalla. Tilaisuuden jälkeen glögiä juodessa tulee kysyneeksi muutamaa neuvoa arkipäivän käytäntöihin liittyen ja vastauskin löytyy heti. Hieno juttu. Ja mukava oppia tuntemaan muutamia uusia ihmisiä. Sovitaan yhteyden pitämisestä ja ellei muuten, niin tavataan ainakin joskus jumalanpalveluksessa ja kirkkokahveilla. Ja kuoroharjoituksissa. Kuoro, avoin yliopisto, kansantanssiryhmä, naapuriapu suomalaiset seurakunnat tarjoavat jumalanpalvelusten lisäksi myös monia muita yhteentulemisen tapoja. Yleensä kokoonnutaan jonkin yhteisen harrastuksen tai kiinnostavan aiheen äärelle. Ja jos alkaa tuntua siltä, että jotain puuttuu, jotain, mistä itsekin voisi kantaa vastuuta, ei mikään estä ottamasta asiaa puheeksi. Päinvastoin. Oma-aloitteisesta puheeksi ottamisesta ovat monet nykyisetkin toimintamuodot lähteneet liikkeelle. Sananlaskussa todetaan jaetun ilon olevan paras ilo. Tätä ilon jakamista varten ovat myös suomalaiset seurakunnat olemassa. Miksi en siis liittyisi jäseneksi, ellen sitten ole jo. Miika Rosendahl Miksi liittyä suomalaiseen seurakuntaan? ilon jakaminen: yhteinen hartauselämä, yhdessä tekeminen, yhdessä oleminen yhteenkuuluvuus: suomalaisuus, seurakunta ja Rengas yhdyssiteenä vertaistuki: toisten kokemuksista oppiminen, tiedonsaanti, tuen saaminen tarvittaessa Liittyä voit joko sivulla 6 olevalla lomakkeella tai -sivuston kautta. Koska tapaan siellä suomalaisia.... haluan olla itse aktiivisesti mukana.... haluan käydä suomenkielisessä jumalanpalveluksessa. se tarjoaa paljon toimintaa eri ryhmille.... olen suomalainen ja tapaan toisia.... tahdon pitää suomen kielen taitoni sujuvana. haluan laulaa suomalaisia virsiä ja kuulla Raamattua suomeksi.... äidinkielinen jumalanpalvelus sekä sen jälkeen tapaaminen muiden suomalaisten kanssa on minulle tärkeää. Senja Riekkinen-Gebbert Yksi, kaksi, kolme Finnisch für Deutschsprachige, Teil 1 Lehrbuch: 224 S., 20,5 x 29,2cm, ISBN: , 19,80 Schlüssel: , 6,60 Audio-CD mit den Lektionstexten: , 14,80»Paket«(Lehrbuch + Schlüssel + CD) , 36,- Dr. Ute Hempen Verlag Clausewitzstr. 12, Bremen Tel. 0421/ , Fax: 0421/ Kivoja kavereita, ohjelmaa, ja kun ei ole toista joulupukkia (ei ole kilpailijaa). Seurakunta on urheiluseura, nuorisoseura, martat, koulu ja kaikkea vähän eikä mitään liikaa. Suomen kansalaisena kuulun luonnollisesti seurakuntaan. Yhteentulemisen tarpeen vuoksi. Minulle kuuluminen suomalaiseen seurakuntaan on tärkeää - elintärkeää - olenhan suomalainen. Warum gehöre ich der finnischen Gemeinde an? Wegen Glauben und Gemeinschaft. Durch meine Mutter bin ich an einen großen Finnenfreund geraten, später in die finnische Gemeinde, in der meine Frau und ich viele gläubige Freunde - auch drei Pfarrer - fanden. Sie binden uns an die Gemeinde, an Finnen, Finnland, ohne uns der eigenen Gemeinde zu entfremden. Weil wir im richtigen Moment die richtigen Freunde hatten, und noch in Finnland haben. Meine Frau war Finnin. Meine Kinder und mein Enkel sprechen neben deutsch auch finnisch. Für mich ist die Mitgliedschaft in der Gemeinde eine zusätzliche Bindung an Finnland. Aus familiären Gründen; nette Gesellschaft, viele gute Freunde. Walte Beziehungen zu Finnland und um wieder finnische liebe Menschen zu treffen. Wegen der Gestaltung der Gottesdienste. Weil ich so gute Gespräche mit netten Menschen führen kann. Mielipiteet keräsi Kölnin suomalaisen seurakunnan messussa / von den Besuchern des finnischen Gottesdienstes in Köln am gesammelt von Helena Eckhoff

4 Jäsenilmoitus Beitrittserklärung osoitteenmuutos Adressenänderung Ilmoittaudun jäseneksi merkitsemääni Saksan suomalaiseen seurakuntaan: Ich möchte Mitglied der finnischen Gemeinde werden in: Berlin Bielefeld Bremen Dresden Düsseldorf Nimet Namen Frankfurt Freiburg Hannover Karlsruhe Kassel Osoite, puhelin, sähköposti / Anschrift, Telefon, Kiel Köln Lübeck München Münster Syntymäaika Geburtsdatum Nord-Ost Nürnberg Rhein-Neckar Ruhrgebiet Stuttgart Kansalaisuus Staatsangehörigkeit Hyväksyn tietojeni tallentamisen SKTK:n osoiterekisteriin. Ich bin damit einverstanden, dass diese Daten vom ZFKA elektronisch gespeichert werden. Paikka, pvm / Ort, Datum Allekirjoitus / Unterschrift Haluatko Rengas-lehden postitse (K/E) - Möchten Sie Rengas per Post bekommen (J/N) Lähetä/zurück an: ZFKA, Herrenhäuser Str. 12, Hannover / EINzugsermächtigung Neu Änderung Sie können Ihre jährliche Spende an Rengas von Ihrem Konto abbuchen lassen. Hiermit ermächtige ich das Zentrum der finnischen kirchlichen Arbeit e.v., einmal im Jahr ab 2008 EURO von meinem Konto einzuziehen. Valtuutan SKTK:n suoraveloittamaan tililtäni vuosittaisen tukeni Renkaalle. Name: Adresse: Name und Ort des Geldinstituts: Konto-Nr: Ort, Datum BLZ: Unterschriften Lähetä/zurück an: ZFKA, Herrenhäuser Str. 12, Hannover Ihre Spende ist steuerlich absetzbar. Bitte eine Spendenquittung bei uns anfordern. Kuva: Federico Igea Fragen Sie sich das auch manchmal? Wozu die Evangelische Kirche gut ist und warum Sie eigentlich darin Mitglied sind? Oder ob Sie wieder Mitglied werden sollten? Wenn Sie an Kirche denken, fallen Ihnen vielleicht die besonderen Stationen des Lebens ein: Taufe, Konfirmation, Hochzeit und Beerdigung. Oder die großen Feste im Jahreslauf: Weihnachten und Ostern. Doch auch mitten im Alltag begegnen sich die Kirchenmitglieder bei Besuchen, Gottesdiensten, Kinder- und Jugendgruppen - aber auch in den Krisen des Lebens. Nächstenliebe, der Glaube an Gott, soziale Verantwortung und Freude an Gemeinschaft veranlassen über 25 Millionen Menschen, sich innerhalb der Evangelischen Kirche in Deutschland (EKD) zu treffen. Viele Christinnen und Christen engagieren sich für andere. Gute Gründe, in der Kirche zu sein Im christlichen Glauben bewahrt die Kirche eine Wahrheit, die Menschen sich nicht selber sagen können. Daraus ergeben sich Maßstäbe für ein verantwortungsbewusstes Leben. Die Kirche begleitet Menschen von der Geburt bis zum Tod. Die Kirche ist ein Ort der Ruhe und Besinnung. Unsere Gesellschaft ist gut beraten, wenn sie solche Orte pflegt. Die kirchlichen Sonn- und Feiertage mit ihren Themen, ihrer Musik und ihrer Atmosphäre prägen das Jahr. Die Kirche Warum Kirche? setzt sich dafür ein, diese Tage zu erhalten. Etwa eine Million Menschen besuchen in Deutschland jeden Sonntag einen evangelischen Gottesdienst. Außerdem verfolgen durchschnittlich eine Million Christen die sonntäglichen Gottesdienstübertragungen im Fernsehen. Kirchliche Musik und Kunst sind bis heute prägende Kräfte unserer Kultur. In der Kirche treten Menschen mit Gebeten und Gottesdiensten für andere ein. Sie tun das auch stellvertretend für die Gesellschaft. In kirchlichen Krankenhäusern und anderen sozialen Einrichtungen schaffen viele haupt- und ehrenamtlich Engagierte ein besonderes, menschliches Klima. Durch die Beratungsdienste und Seelsorge erhalten viele Menschen neue Lebensperspektiven. Der Glaube an Jesus Christus und die praktizierte Nächstenliebe gehören zusammen. Deswegen ist die Hilfe für Menschen in Not und sozial ungerechten Verhältnissen für Christen eine ständige Verpflichtung. Die Diakonie ist der soziale Dienst der evangelischen Kirchen. Ein gemeinsames Dach findet die diakonische Arbeit im Diakonischen Werk der EKD. Nahezu die Hälfte aller stationären Behindertenplätze in Deutschland findet sich in Einrichtungen des Diakonischen Werkes. Auch etwa jeder fünfte Platz in einer Alteneinrichtung oder einer Kindertagesstätte wird von der evangelischen Kirche betreut. An den Krankenhausbetten der frei gemeinnützigen Träger hat die Diakonie einen Anteil von 40 Prozent. Die evangelische Entwicklungshilfe setzt sich im Ausland gegen Diskriminierung und für die Menschenwürde ein und hilft Menschen, die in Not und Armut leben, oder die von Krieg und anderen Katastrophen bedroht sind. Sind Sie neugierig geworden? Lesen Sie weiter im Internet auf: Ritva Prinz

5 Adventin aasi Kun minua pyydettiin paikallisesta seurakunnasta kertomaan suomalaisesta adventista, silmieni eteen nousi kuva kynttilöin valaistusta koulun juhlasalista. Koko ala-asteen väki kokoontui sinne aina 1. adventtia edeltävänä perjantaina. Sali raikui Hoosiannaa ja Jeesukseksi pukeutunut poika ratsasti aasilla tuolirivien välistä. Kummastelin, kuinka monta kertaa vuodessa Jeesus oikein istuu aasin selässä. Muistellessani lapsuusajan adventtia totesin, että Jeesuksen adventtiaikaisen ratsastuksen merkitys ei ollut minulle vielä aikuisiälläkään aivan selvä. Päätin kysyä asiaa ystävältäni TT Timo Tavastilta. Hänen vastauksestaan on toivottavasti iloa muillekin adventin palmunlehviä ihmetteleville. Sana adventti tulee latinankielisestä sanonnasta adventus Domini eli Herran tuleminen. Koko adventtiajan hengellinen merkitys liittyy siis siihen, että me odotamme Herraa Jeesusta. Tämä odotus on kolmenlaista: 1. Me muistamme Vanhan testamentin ajan profeettojen lupauksia tulevasta Vapahtajasta, joka kerran syntyisi kansansa keskelle. 2. Ylösnoussut ja elävä Vapahtaja tulee lupaustensa mukaisesti myös nykyhetkessä seurakuntansa keskelle evankeliumin sanassa ja pyhissä sakramenteissa. Sanan ja sakramettien kautta me jokainen saamme kohdata Kristuksen aina uudestaan. 3. Me odotamme sitä päivää, jolloin Kristus palaa näkyvällä tavalla takaisin maailmanhistorian päättyessä. Odotamme siis taivaan toteutumista ja sitä, että usko muuttuu näkemiseksi ja rakkaus toteutuu lopullisesti. Nämä kaikki kolme puolta ovat sisäkkäin läsnä adventtiajan odotuksessa. Miksi Jeesus ratsastaa sekä 1. adventtina että palmusunnuntaina? Ajatus on ennen muuta seuraava: Kuten hän kerran saapui juhlasaatossa pyhään kaupunkiin, samoin hän kirkon kuninkaana tulee jatkuvasti ja yhä uudelleen seurakuntaansa. Me saamme ottaa hänet iloiten ja uskoen vastaan, kun käymme viettämään uutta kirkkovuotta ja joulun aikaa. Samalla me saamme heti alusta pitäen tärkeän muistutuksen siitä, mikä oli Jeesuksen maailmaan tulemisen syvin tarkoitus: kärsimys ristillä meidän syntiemme sovitukseksi. Heli Horn 1. adventtisunnuntai Kristus sanoo: Minä seison ovella ja kolkutan. Jos joku kuulee minun ääneni ja avaa oven, minä tulen hänen luokseen, ja me aterioimme yhdessä. (Ilm.3:20) Kaksi pimeää vastakkain, yö ja päivä tuskin erottuvat toisistaan. Harmaus hiipii kuin varkain, täyttää mielen ja sydämen. Arki painavampaa kuin koskaan. Olisipa hetki aikaa olla vain, istua hiljaa, erottaa tihkun läpi kynttilänvalo pihapuun lyhdyssä. Olisipa hetki aikaa unohtaa jouluvalmistelut luvan kanssa, hetki olla kuulematta lahjatoiveita, siivousvaatimuksia, jaksamispaineita ilman syyllisyyttä. Hetki aikaa Jumalalle. Käykö se vain avaamalla oven? 2. adventtisunnuntai Näin sanoo Herra, Israelin kuningas ja sen lunastaja, Herra Sebaot: Minä olen ensimmäinen ja viimeinen, ei ole muuta Jumalaa kuin minä. (Jes.44:6) Sinun jumalasi on se, jota ajattelet aamulla ensimmäisenä ja illalla viimeksi. Se, johon turvaat, kun kaikki muu pettää, sanoi Luther. Mikä on minun jumalani? Kuka on minun Jumalani? Niin moni on luvannut, tullut ja pettänyt. Niin moni on vaatinut, arvioinut, käskenyt. Ja minä, minä vain odottaisin antajaa. Hyväksyjää. Armoa. 3. adventtisunnuntai Johannes sanoi: Hänen on tultava suuremmaksi, minun pienemmäksi. (Joh.3:30) Valmistaudun jouluun, raivaan tilaa. Tahtoisin kutsua sinut, Vapahtaja, luokseni joulunviettoon. Mitä sinä vaadit? Siivottuja kaappeja? Hyvin tampattuja mattoja? Koreita valoköynnöksiä ikkunoissa? Lahjapaperien rapinaa, salaisuuksia, pipareita? Hurskautta? En minä osaa! Juhlan valmistaminen ihmisille on jo riittävän vaikeaa; miten se Jumalalle tehtäisiin? Johannes Kastaja tunnisti sinut ja oman paikkansa edessäsi. Hän oli valmis raivaamaan tilaa, valmistamaan tietä. Pystyisinkö minäkin luopumaan osasta itsekkyyttäni, antamaan sinulle tilaa, jonka saat täyttää miten tahdot? 4. adventtisunnuntai Hiljenny matkalla jouluun Kristus on tullut vahvistamaan isille annetut lupaukset osoittaakseen, että Jumala pysyy sanassaan. (Room.15:8) Jumala, monia asioita olen sinulta pyytänyt, joitakin jopa hartaasti rukoillut vain harvoja olen saanut. Sen sijaan olen saanut paljon sellaista, mitä en olisi osannut pyytääkään. Olen kuullut sanottavan: Jumala ei toteuta jokaista toivetta, mutta kaikki lupauksensa Hän pitää. Se riittää. Siunattua joulunaikaa! Toivottaa pohjoisen pappi Sanna Kiviluoto

6 Frohe Weihnachten und ein Glückliches Neues Jahr Hyvää Joulua Onnellista Uutta Vuotta God Jul och Gott Nytt År Evangelische Kirche in Deutschland Hans-Böckler-Straße Langenhagen Telefon (0511) Telefax (0511) Frankfurt Hamburg Marimekko-Shop Oederweg 29, FFM, Tel RAU TIC Stora Enso Deutschland GmbH Moskauer Strasse 27, Düsseldorf Tel.: 0211/581-00, Fax: 0211/ Suomi-Seura r.y. Ulkomailla asuvien suomalaisten asialla Mariankatu 8, Helsinki, Finland Tel , fax Ulkosuomalaisparlamentti: Suomen evankelis-luterilainen kirkko / Kirkon ulkosuomalaistyö Evangelisch-Lutherische Kirche Finnlands / Kirchliche Arbeit unter den Finnen im Ausland Hiab GmbH D Langenhagen Tel. 0511/ Arbeitsschutz und Einwegkleidung von Kopf bis Fuß Borsteler Chaussee 85-99A, Hamburg Tel Fax: Online-Shop

7 Es trägt uns die Liebe Saattohoitokoulutuksesta Millaista on työskennellä hospizissa? Tämä kysymys kiinnosti Lyypekissä asuvaa suomalaista saattohoitajaa Solveig Scholzia. Keskusteluista Lyypekin Rickers-Kock-Hospizin henkilökunnan kanssa syntyi kokoelma koskettavia haastatteluja elämästä kuoleman portilla. Solveig Scholz kuvaa kirjansa esipuheessa tätä kunnianosoitusta: Für meine Entscheidung, Menschen zu interviewen, die beruflich im Hospiz Rickers- Kock-Haus in Lübeck tätig sind, und letztlich auch diese Gespräche in Buchform herauszugeben, gab es zwei Beweggründe: die Achtung vor ihrer Arbeit und der Wunsch, vielen Menschen die besondere Art der Pflege im Hospiz nahe zu bringen. Kirjassa esitellään hospizliikkeen historiaa ja tämänhetkistä tilannetta. Lyypekin Hospiz esitellään yksityiskohtaisesti. Lukija saa tietää, miten hoitotyö eroaa sairaalahoidosta ja miltä hoitajan tyypillinen työpäivä näyttää. Monipuolisen ja havainnollisen kuvan välittymistä edistävät Solveig Scholzin huolellisesti asettamat kysymykset. Mikä motivoi työhön hospizissa? Milloin jouduit ensi kertaa kosketuksiin kuoleman kanssa? Miten työ vaikuttaa omaan persoonallisuuteesi? Mistä saat voimaa ajoittain raskaaseenkin työhön? Onko sairailla toiveita, ja miten niihin vastataan? Mitä, kun nuori ihminen kuolee? Mikä työssä on vaikeata? Mitä kerrot ulkopuoliselle työstäsi? Solveig Scholz on onnistunut luomaan haastattelujen ympärille luottamuksellisen ilmapiirin, niin että hoitajien motiivit ja kokemukset päivittäisissä kohtaamisissa tässä haastavassa ja samalla palkitsevassa työssä välittyvät aidosti, monisäikeisesti ja koskettavasti. Vapaaehtoisten saattohoitajien tehtäväpiiriin hospizissa kuuluvat pääosin palvelutehtävät: he keskustelevat sairaan ja omaisten kanssa, pitävät kädestä, istuvat läsnä ollen vuoteen äärellä. He auttavat sairasta säilyttämään oman elämänrytmin esim. omat ruoka-ajat ja hoitamaan tiedonkulkua hoitajien ja omaisten välillä. Läheisen kuolema ja oma usko ovat useille hoitajille työhön motivoiva tekijä. Avoin mieli, omien ennakkoasenteiden kohtaaminen ja niiden tiedostaminen koetaan tyydyttävinä, työ lahjana ja rikkautena itselle. Läheisyyden ja etäisyyden säätely tuntuu joistakin hyvinkin vaikealta. Tämä tasapaino vaatii kokemusta ja on välttämätöntä, jotta omat ongelmat eivät estä näkemästä sairasta. Työ voi auttaa saamaan omaan elämään tiiviimmän otteen. Hoitajien unelmiin kuuluu mm. antaa enemmän aikaa sairaalle ja omaisille, tarjota täysipainoinen kokemus täydestä elämästä, oppia kunnioittamaan kaikkea elämää ja suvaitseva mieli. Kysymykseen voimavaroista hospizin työntekijät vastaavat: Ei täällä vain itketä ja surra. Meillä on hauskoja hetkiä ja nauramme! Kuuntelemme musiikkia ja koemme uskomattomia menestyksiä. Kun ihminen osaa vielä nauttia, istua nojatuolissa, saa ahaa-elämyksiä tai uusia oivalluksia, silloin iloitsen. Toisen ihmisen onnistuminen antaa minullekin voimaa. Wegbegleitung on antoisaa luettavaa kaikille, mutta erityisesti niille, joita saattohoito kiinnostaa myös ammatillisena valintana. Se muokkaa ja tarkistaa asenteita ja auttaa oivaltamaan ja syventämään tietoamme ja kokemustamme elämästä niin, että voimme oppia hyväksymään koko oman elämämme rikkauden ja rajallisuuden - ehkä se myös auttaa lieventämään kuoleman pelkoa. Inkeri Kosunen-Bittner Solveig Scholz (Hrsg.): Wegbegleitung. Arbeiten im Hospiz Gespräche mit Mitarbeiterinnen und Mitarbeitern (saksankielinen teos). Books on Demand GmbH ISBN: Kirjakaupoissa 7,50, suoraan Solveig Scholzilta 5,- plus lähetyskulut, tuotto Lyypekin Verein zur Förderung des Hospizes Rickers- Kock- Haus Lübeck e.v.:n hyväksi. Lyypekissä saattohoitokoulutusta on järjestetty vuodesta 1994 alkaen vuoden kestävinä kursseina. Koulutusta järjestää ja valvoo Lübecker Hospizbewegung e.v. Kurssi kouluttaa saattohoitajaksi vapaaehtoistyönä. Kouluttajat ovat teologeja, sairaalasielunhoitajia, lääkäreitä, psykologeja, sairaanhoitajia ja muun soveltuvan ammattikoulutuksen omaavia henkilöitä. Koulutus maksaa n. 100 euroa. Koulutus jaksottuu viikottain pidettäviin te toihin saattohoidon keskeisistä aiheista kuten elämä vanhainkodissa, kuolema hospizissa, potilastestamentti, kuolleen ruumis, hautajaiset, sairaudet (mm. depressio, dementia), aktiivinen/passiivinen eutanasia, saattohoito, avohoito, uskonnot, surevasta huolehtiminen, surutyö ( Wahrheit am Krankenbett, Verstehen, was Sterbende sagen wollen, Medizinische Aspekte in der Sterbebegleitung ). Lisäksi koulutukseen sisältyy neljä viikonloppuseminaaria, joissa aiheita syvennetään ja käsitellään myös koulutettavaa itseään koskevia aiheita oman kokemuksen pohjalta. Koulutukseen kuuluu harjoittelujakso avohoidossa ja hospizissa sekä säännöllinen ammattitaitoinen työnohjaus koulutuksen aikana, mutta etenkin koulutuksen jälkeisessä saattohoitajan työssä. Saattohoitokoulutukseen osallistujat valitaan hakijoiden joukosta haastattelulla, jossa kartoitetaan hakijan soveltuvuus. Valmis saattohoitaja rekisteröityy hospizpalveluun tai on usein jo hospizyhdistyksen jäsen - ja työn vastaava koordinoija jakaa tehtävät kentällä. Saattohoitaja voi tehdä työtään sairaan kotona, vanhainkodissa, sairaalassa ja/tai hospizissa. Saattohoitaja avustaa hospizissa omilla työtehtävillään hoitohenkilökuntaa fokusoimalla kuolevan ja hänen omaistensa henkilökohtaisia tarpeita ja toiveita. Varsinaista sairaanhoitotyötä saattohoitaja ei suorita. Inkeri Kosunen-Bittner Taustaa: Väestön ikärakenteen muutos lisää paineita vanhain- ja hoitokotien perustamiseen, ja keskustelu hyvästä kuolemasta käy kiivaana. Syöpä- ja dementiasairaudet lisääntyvät sitä voimakkaammin, mitä vanhemmaksi tullaan. Liittotasavallassa parastaikaa toteutettava terveydenhoitolain uudistus sisältää asetuksen palliatiivilääketieteen kehittämisestä. Palliatiivihoito on melko nuori lääketieteen alue, jolla tarkoitetaan parantumattomasti sairaiden ihmisten hoitoa sairaudesta johtuvia kipuja ja haittoja lievittäen. Palliatiivinen hoito ei tähtää parantumiseen. Kuolemisen prosessia ei edistetä, mutta ei myöskään hidasteta keinotekoisesti (esim. lääkkeillä tai operatiivisilla menetelmillä). Palliatiivihoidolla tarkoitetaan potilaan ja hänen omaistensa psyykkisten, sosiaalisten ja hengellisten tarpeiden huomioon ottamista kokonaisvaltaisesti. Tavoitteena on potilaan näkökulmasta mahdollisimman hyvän elämän turvaaminen viimeiseen hengenvetoon saakka mm. henkilökohtaisen vuorovaikutuksen, tehokkaan kipulääkityksen ja oireiden tarkkailun avulla. Palliatiivihoidon periaatteet toteutuvat hospiztyössä potilaan koskemattomuuden ja itsenäisyyden sekä omaisten tarpeiden huomioon ottamisen kautta. Yhteistyö onnistuu, jos potilaan, omaisten, henkilökunnan ja vapaaehtoisten saattohoitajien välillä vallitsee avoimuus ja toinen toisensa kunnioitus. Hospizliike ja palliatiivilääketiede eivät hyväksy armokuolemaa (eutanasia). Hospiz oli keskiajalla majatalo matkalaisille ja pyhiinvaeltajille. Nykyään hospiz käsite tarkoittaa kokonaisvaltaista asennetta kuolevaan ihmiseen, hänen tarvettaan suojeluun, saattohoitoa ja surutyötä; siis majataloa vieraille, jotka ovat saapuneet elämässään kuoleman portille ja odottavat siirtymistä portin toiselle puolelle

8 Seurakuntien perustehtävä Tällä hetkellä suomalaisia seurakuntia on Saksassa 20. Ne syntyivät aikoinaan täällä olevien suomalaisten aloitteesta. Haluttiin kokoontua yhteen, kuulla Jumalan sanaa omalla äidinkielellä, laulaa tuttuja suomalaisia virsiä ja vaihtaa kuulumisia kirkkokahveilla. Näin toiminta lähti pyörimään noin 30 vuotta sitten. Toiminta ja tarpeet ovat vuosien varrella vaihtuneet, mutta perustehtävä pysyy samana. 30 vuotta sitten tultiin yhteen myös saamaan kuulumisia kotimaasta mm. sanoma- ja aikakauslehtien välityksellä, joita seurakunnissa vaihdettiin. Seurakunnasta haettiin lohdutusta koti-ikävään, kun puhelinsoitot ja matkat olivat niin kalliita, että harvoin uskalsi soittaa, puhumattakaan spontaanista matkasta kotimaahan. Nyt tullaan yhteen, jos tullaan, mm. harrastamaan, keskustelemaan, saamaan tietoa ja taitoa ja kuulemaan Jumalan sanaa. Kirkko on etääntynyt ihmisten arkipäivästä nyky-suomessa. Niinpä Suomesta tulevat nuoret aikuiset eivät helposti löydä tietä seurakuntiimme. He eivät myöskään ole tietoisia seurakuntiemme toimenkuvasta, vaan olettavat saavansa sieltä saman palvelun kuin Suomessa. Heidän tiensä seurakuntaan voi aueta vaikkapa lasten kautta. Tässä suhteessa yhteistyö Suomi-koulujen kanssa on elintärkeää. Meidän tulee myös viestittää siitä, että työmme on sataprosenttisesti vapaaehtoisten harteilla. Joitakin seurakuntia perustettiin myös poliittisista syistä: pappien työskentelyyn osoitetut budjettivarat kun ovat osin riippuvaisia seurakuntien lukumäärästä. Nykyään tämän takia ei seurakuntaa tarvitse perustaa. Mietimme mm. mahdollisuutta siirtyä alueellisiin seurakuntapiireihin, joiden keskuksena olisi papin asuinpaikalla oleva seurakuntakeskus; omat tilat, joissa alueen suomalaiset voivat tavata, harrastaa ja ennen kaikkea ottaa osaa kirkolliseen elämään. Seurakuntien tilat tarjoavat myös kohtauspaikan muille alueen suomalaisjärjestöille ja kerhoille kuten DFG, kielikoulut, opiskelijat yms. Seurakunnan olemassaolo sääntöineen ja kirkkoraateineen ei kuitenkaan ole mikään tae sille, että seurakunnassa tapahtuu. Kaikki riippuu ihmisten aktiivisesta osanotosta. Tämä voi onnistua yhtä hyvin ilman hallinnollista organisaatiota, ilman byrokratiaa. Hallinnollisen organisaation hyöty on, että asiat ja tapahtumat kirjataan eikä tekeminen ole riippuvainen samoista henkilöistä vuodesta toiseen, vaan uudet vastuunkantajat voivat jatkaa siitä mihin edelliset ovat työn päättäneet. Omien tilojen saaminen ja niissä tapahtuvan toiminnan koordinoiminen vaativat myös hallintoa. Vuoden 2008 vuosikokouksen yhteydessä tuli esille toive selventää seurakuntiemme perustehtävää. Aiheesta aluepäivillä aloitetusta keskustelusta kerrotaan toisaalla tässä lehdessä. Sääntöjemme mukaan seurakuntien perustehtävä on: 1) olla kohtaamispaikka suomalaisille (kaikille! sekä vanhoille että nuorille) 2) toteuttaa vapaaehtoisvoimin kirkollista toimintaa, kuten kirkkokahvit, pyhäkoulu, naapuriapu, joululaulut ja muuta 3) tarjota mahdollisuus kulttuurin ja urheilun harrastamiseen 4) tarjota mahdollisuus keskustella ulkosuomalaisten yhteisistä ongelmista ja onnistumisista 5) olla kaikille avoin ja tehdä työtä suomeksi ja saksaksi 6) toiminnan rahoituksen turvaaminen (myyjäiset, lahjoitukset jms.) Tätä perustehtävää voimme käytännössä toteuttaa tukemalla yhdessäoloa ja toisiinsa tutustumista matalan kynnyksen toiminnalla: lauluilloilla, askartelulla, äiti-lapsi-piireillä, esitelmillä, elokuvailloilla jne. Kirkkokahvit tarjoavat mah- dollisuuden tutustua jumalanpalveluksen jälkeen kahvikupin äärellä, olla yhdessä ja keskustella myös papin kanssa. Kirkolliseen toimintaan voivat kuulua tarpeen mukaan pyhäkoulu, raamattupiiri, kirkkokuoro, lähetystyö, retriitit, naapuriapu ja diakoniatyö. Tärkeää on myös suomalaisen kulttuurin vaaliminen: tanhuryhmät, kirjallisuuspiirit, kuorot sekä kielenhuolto täällä kauan asuneille suomalaisille. Voi olla ihan hupaisaa tutustua nykysuomen sanastoon. Kulttuuritoiminta on hyvä silta myös DFG:hen. Urheilu yhdistää: vaellukset, jumppa, pesis, sähly, sauvakävely yms. Voimme myös kutsua asiantuntijoita esitelmöimään esim. eläkeasioista, perintö- ja passiasioista, verotuksesta ja muista ulkosuomalaisille tärkeistä aiheista. Ikuinen aihe vieraalla maalla asuville on integroituminen. Ja toinen aihe on mahdollinen Suomeen palaaminen (esim. vanhuudenpäiviä viettämään) ja kaikki siihen liittyvä. Seurakuntiemme tulee olla avoimia kaikille tulijoille. On tärkeää välttää suljettua salaseuraa ja huomata ja ottaa iloiten vastaan kaikki tulijat. Varoja seurakunnan toimintaan ja lähetystyöhön kerätään erilaisten tapahtumien avulla: myyjäiset, kirpputorit ja ruokatarjoilut. Lahjoitusten hankkiminen vaatii myös oman strategiansa. SKTK:n johtokunnan ja toiminnanjohtajan tehtävänä on edistää seurakuntien yhteyttä, olla yhdistävänä ja välittävänä elimenä seurakuntien (=SKTK:n jäsenet) ja pappien välillä sekä yhteistyössä pappien kanssa taata seurakunnille kirkolliset toimitukset, kuten jumalanpalvelukset. Tulevaisuus haastaa meitä pohtimaan työtapojamme Miten pappien uudet vastuualueet voivat rikastuttaa seurakuntia? Miten seurakuntalaisia voi motivoida osallistumaan ja ottamaan vastuuta? Pitääkö toiminnan muotoja muuttaa, jotta saadaan ihmisiä mukaan? Miten tämä uuden luominen jakaantuu pappien ja vapaaehtoisten kesken? Voiko johtokunta ottaa aktiivisemman roolin muutosprosessissa? Tarkoitus on jatkaa keskustelua vuosikokouksessa Eva Otremba SKTK:n puheenjohtaja Toivon blogi - Ajatuksia kansainvälisestä vastuusta ja elämästä Kirkon ulkomaanavun nettisivujen toivon blogiin kirjoittavat kansainvälisen diakonian parissa toimivat henkilöt Suomessa ja ulkomailla. Lue lisää: Turun tuomiokirkko

9 SEURAKUNTA ON VÄLITTÄMISEN YHTEISÖ Idän alueen seurakuntien kehittämispäivät Berliinissä Kesken arjen ja ainaisen kiireen saimme me, Berliinin, Dresdenin, Lyypekin ja Koillis-Saksan seurakuntien edustajat kokoontua yhteen Berliinin Suomi-keskuksen tiloihin pastorimme Kai Henttosen johdolla. Yhdessä ideoimme tulevaisuutta, pohdimme seurakuntaelämän haasteita ja rikkauksia ja tietysti virkistyimme! Lauantaiaamun raamattutuntimme aiheena oli: Mikä on seurakunta ja meidän kristittyjen perustehtävä sen jäsenenä? Missio - jokaisen kristityn tulee uskoa ja rakastaa. Eläessämme kristittyinä huolehdimme toinen toisistamme ja pyrimme vastavuoroiseen jakamiseen, jokainen on tässä elämässä välillä auttaja ja välillä autettava. Seurakuntaelämässä tavoitteenamme on kolmen suuren asian toteutuminen: hengellinen ulottuvuus, diakonia eli lähimmäisen auttaminen hädässä ja todistaminen kristittynä olemisesta sanoin ja teoin. Jumalan palveleminen tapahtuu keskellä tätä maailmaa, oman perheen, työn, kutsumuksen, arjen keskellä ja se konkretisoituu jokaisen ihmisen hädän edessä. Teoreettisen osuuden jälkeen paneuduimme kysymykseen: Mitä odotan seurakunnalta? Saimme kuulla eri-ikäisten ja erilaisissa elämäntilanteissa olevien seurakuntalaistemme ajatuksia asiasta. Nuoren näkökulmasta seurakunnan tulisi olla suvaitsevaisuuden ja avoimuuden yhteisö ja näyttää esimerkkiä tähän myös kaikella toiminnallaan. Perheenäiti painotti jumalanpalveluselämässä myös lapsiperheiden muistamista ja papin läsnäolo koettiin tärkeäksi, mm. suomikoulujen yhteydessä. Miesnäkökulmasta kuulimme väkevää todistusta lähimmäisenrakkauden toteutumisesta seurakunnissamme. Kun rakastaa, niin auttaa ja tukee lähimmäisiään kykyjensä ja voimiensa mukaisesti, ei velvollisuudentunteesta, ei painostuksesta, ei osoittaakseen toisille, vaan aidosta rakkaudesta ja halusta välittää. Keskusteluissa pohdimme mm. avoimuuden haasteita. Seurakunnan tulisi olla avoin kohtaamispaikka kaikille. Voimmeko löytää uusia ihmisten kohtaamismahdollisuuksia esim. urheilu- tai kulttuuriharrastusten kautta? Esille tuotiin myös pelko kommunikaatiokatkoksesta sukupolvien välissä; kaikilla on tärkeä paikka seurakunnassa! Tulevaisuutemme kohti avointa seurakuntaa ja naapuriapuseurakuntia miten tavoittaa väki? Yhdessä mietimme joitakin avainasioita, joiden avulla voisimme avoimuuttamme parantaa: tiedotuksen parantaminen, yhteydenpidon parantaminen myös SKTK:n jäseniin, sähköisen keskustelufoorumin kehittäminen, puhelinkontaktien ottaminen kaukana asuviin seurakuntalaisiin ja toiminnan rahoituksen turvaaminen ehkä tulevaisuudessa aluekeskusten turvin. Naapuriavun voimana voidaan pitää jokaisen ihmisen halua olla jollakin tavalla hyödyksi, meidän tuleekin vain löytää oikeat kanavat auttajien ja autettavien kohtaamiseksi. Pohdimme myös, miten voisimme kehittää ennaltaehkäiseviä verkostoja ja asumisyhteisöjä palveluineen ikääntyville seurakuntalaisillemme. Miten tavoittaa väki? Me voimme Saksan suomalaisina seurakuntina omalla olemassaolollamme, toiminnallamme ja lähestymistavallamme välittää ihmisille tunnun hyvästä yhteisöstä, jonne jokaisen on hyvä tulla jäseneksi ja ennen kaikkea Taivaan Isämme yhteyteen. Nina Pietilä Berliinin kirkkoraadin puheenjohtaja Kuva: Helena Dullek Etelä-Saksan seurakuntien - Münchenin, Nürnbergin ja Stuttgartin - kirkkoraatien edustajat kokoontuivat aurinkoisena, mutta hieman koleana lokakuisena viikonloppuna Erlangenissa. Kaikki seurakunnat olivat edustettuina ja mikä ilahduttavaa: uusiakin kasvoja oli mukana. Mukana oli myös SKTK:n puheenjohtaja Eva Otremba, toiminnanjohtaja Mauri Lunnamo sekä alueemme pappi Miika Rosendahl, joka tarjosi myös mukavan ja turvallisen mersukyydin meille Münchenin naisille. Lauantai-iltapäivän perehdyimme päivän teemaan: Seurakunnan perustehtävä. Keskustelun alusti Eva Otremba. Asiaa pohdiskeltiin lähinnä järjestöpolitiikan kannalta, ei niinkään seurakunnan hengellistä puolta. Haasteita tuntui kuitenkin kaikilla seurakunnilla riittävän: mistä lisää vapaaehtoisia, saadaanko kirkkoraati kokoon, miten tavoittaa seurakuntalaiset? Miksi valtakunnalliset tapahtumatkaan eivät kiinnosta? Kinkerit jouduttiin perumaan, naisten päivien osallistujamäärä on pienentynyt huimasti. Viikonloput ovat perheen kesken vietettävää laatuaikaa, oli yksi vastaus. Elämä on siis varsin hektistä, etenkin työssäkäyvillä ja perheellisillä, joten viikonloput rauhoitutaan kotosalla. Myöskään SKTK:n taholta ehdotetut valtakunnalliset aluepäivät, esim. joka kolmas vuosi, eivät herättäneet suurta kiinnostusta, paitsi jos ne järjestetään aina täällä etelässä tai lounaassa! Kirkkokahvit, kirkkoraadin perustehtävä ei tällä kertaa herättänyt juurikaan keskustelua. Mauri Lunnamo kertoili toimiston ajankohtaisia asioita ja esitteli mm. mielenkiintoisia tilastotietoja Saksassa asuvista suomalaisista. Lopuksi sovimme ensi vuoden jumalanpalvelukset ja muut tapahtumat pastorimme Miikan johdolla. Iltaohjelmassa oli tutustuminen kaupunkiin ja sen historiaan yövahdin opastuksella. Osallistuimme lähes kaksituntiselle yövahdin kierrokselle. Pohdintaa ja piristystä Aluepäivät Erlangenissa Sunnuntaiaamuna sitten suunnistimme kirkkoon. Osallistuimme Hugenottikirkossa reformoidun kirkon jumalanpalvelukseen. Jumalanpalveluksen kulku poikkesi evankelisesta lähinnä liturgian ja uskontunnustuksen puuttumisena. Virret laulettiin evankelisen kirkon virsikirjasta, lisäksi oli pari laulua monisteesta. Tunnelma oli varsin vakava, sillä seurakuntaa oli kohdannut suuri taloudellinen kriisi: varallisuus oli mennyt ja jäljellä oli vain miljoonavelat. Syynä ei ole kuitenkaan tämä globaali kriisi, vaan yksittäisen ihmisen toiminta. Kirkkoherra esitteli meille kirkkoa jumalanpalveluksen jälkeen. Silmiinpistävä ero meidän evankeliseen kirkkoomme on alttarin puuttuminen, myöskään krusifiksia, Jeesus ristillä, ei löydy. Alttarin paikalla on komea viinimaljan muotoinen saarnastuoli. Tapasimme myös sattumalta entisen Hannoverin suomalaispapin. Kiitokset Miikalle ja Nürnbergin seurakunnalle järjestelyistä, SKTK:lle rahoituksesta. Neuvottelupäivät ovat aina piristäviä. Leena Nikula, München Kuva: Mauri Lunnamo

10 Lahjat käyttöön Pohjoisen ja lännen kirkkoraatien edustajien neuvottelupäivät Bremenissä Lahjat ovat monet, Henki on yksi, hän on Henki Herran. Lahjat ovat monet, Henki on yksi. Hän yhdistää meidät. (Virrestä 454 Liekkejä on monta ) Seurakunnassa kaikki lahjat tulevat käyttöön. Bremenin kirkkoraatilaiset Hannele Järvinen ja Kaarina Lindemann olivat järjestäneet meille mukavat puitteet. Tämänvuotisilla aluepäivillä käsiteltiin seurakunnan perustehtäviä. Aluksi kirkkoraatien edustajat miettivät yhdessä, minkälaista on jumalanpalveluselämä Saksan suomalaisissa seurakunnissa. Tarvitaanko ylipäänsä suomalaista seurakuntaa? Ylimmäisiksi syiksi halusta tulla kokoon erottuivat perustarve kuulla ja puhua suomea, kotoinen tunnelma sekä yhteys muihin suomalaisiin. Monelle ulkomailla asuvalle seurakunta on perheen korvike: apua saadaan vaikeissa tilanteissa ja ylläpidetään sosiaalisia kontakteja. Jotkut käyvätkin vain suomalaisissa jumalanpalveluksissa. Esitettiin toive uusista ideoista ja muodoista jumalanpalveluksen viettoon. Jokainen seurakunta on kooltaan, sijainniltaan ja laajuudeltaan erilainen; sen mukaan myös tarpeiltaan sekä tärkeysjärjestykseltään. Miten saada lisää ihmisiä mukaan toimintaan? Tietämättömyys, outo ja tuntematon tilanne sekä vierauden tunne estävät osallistumisen seurakuntaelämään. Mietittiin, miten kynnys saataisiin tarpeeksi matalalle uusia tulijoita varten. Seurakunta on kohtaamispaikka kaikille, on kyseessä sitten kirkollinen toiminta omalla äidinkielellä, harrastus- tai kontaktipiirit. Suomalaisten seurakuntien ylläpito on vapaaehtoisten työntekijöiden harteilla. Jotta vapaaehtoistyöstä ei tulisi taakka, olisi tehtävät jaettava useammille kullekin kykynsä ja halunsa mukaan. Se edistää jaksamista ja toiminnan jatkumista. Pohjoisen pappi Sanna Kiviluoto kertoi jumalanpalveluksen kulusta ja tapahtumajärjestyksestä. Mietittiin syitä jumalanpalveluksen viettoon ja mitä se osallistujille merkitsee. Päällimmäisiksi nousivat ajatukset kanssakäymisestä samoinajattelevien kesken, ritualisoitu tapa, hengellisyys eri muodoissa, suhteitten hoitaminen ja hiljentyminen Jumalan edessä. Sanna Kiviluoto täsmensi myös sanaa jumalanpalvelus. Se ei tarkoita pelkästään, että palvelemme Jumalaa vaan myös ihmisen tärkeyttä Jumalan silmissä. Helena Eckhoff, lännen alueen pappi, kertoi maallikon tehtävistä ja mahdollisuuksista jumalanpalveluksessa. Toivottavaa olisi, että seurakuntalaiset osallistuisivat jumalanpalveluksen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Yhteistyö papin kanssa voi olla monenlaista, esim. virsien valinta, ohjelmien jako, kolehdin kanto tai kirkkokahvien organisointi. Jälkeenpäin on tärkeää tehdä arviointi, miten tilaisuus onnistui: oliko avustajien määrä sopiva, minkälainen tunnelma suunnitteluryhmässä ja jumalanpalveluksessa oli sekä miettiä tarvittaessa mahdollisia parannusehdotuksia. Aluepäivät sujuivat keskittyneessä mutta leppoisassa hengessä. Osaan kysymyksistä löytyi vastauksiakin ja muutamat aiheet herättävät varmasti keskustelua seurakunnissa. Terhi Varkila, Herne Kuvat: Terhi Varkila, Mauri Lunnamo September 2008: Gemeindeversammlung in Kassel. Tagesordnungspunkt: Beschluss über die Auflösung der Gemeinde in Kassel. Einstimmiges Ergebnis: Auflösung zum 31. Dezember Auflösung unserer finnischen Gemeinde? Geht das? Darf das sein? Suomalainen seurakunta Saksassa mitä se on? Wo zwei oder drei in meinem Namen versammelt sind da bin ich unter euch. So fing es damals an, so ist es auch noch heute. Finnische Christenmenschen treffen sich, singen, hören Gottes Wort, sprechen über Gott und die Welt beten zusammen. Isä meidän. Vater unser. Fühlen sich gestärkt, ermutigt für ihren Alltag. Aber so ein Treffen braucht eine Organisationsform. Und so gründeten wir im September 2000 die finnische Gemeinde am nördlichsten Punkt des Pfarrbezirkes Südwest. Lebendig, finnisch-muttersprachlich, ökumenisch. Es gab gute Beziehungen zur Gastgemeinde Wehlheiden, geistlich-geistige Feiern, fröhliche Veranstaltungen auch mit der DFG. Der Kirchenrat plante engagiert und lud zu Veranstaltungen ein. Es gab Frauen, die Kuchen backten für kirkkokahvit. Lokakuun alun lounaan alueen aluepäiviä ei ilmoittautumisten vähäisyyden vuoksi toteutettu. Freiburgissa järjestettiin messu, kirkkokahvit ja ylimääräinen seurakuntakokous. Mukana oli myös SKTK:n johtokunnan jäsen Leena Andreller. Hän alusti seurakuntakokouksen pääaiheen: Freiburgin seurakunnan tulevaisuus. Leena kertoi menneisyydestä, jolloin hänkin asui Freiburgissa ja seurakunta kokosi seudun suomalaiset monipuoliseen toimintaan ja juhlimaan suomeksi, yhdessä kielikoulun ja DFG:n kanssa. Parissakymmenessä vuodessa on tapahtunut suuri muutos. Lapset ovat kasvaneet aikuisiksi ja muuttaneet maailmalle. Äidit muuttuvat mummoiksi ja kokevat, että vain pieni ydinjoukko tulee edelleen yhteen. Kielikoulun lopetettua toimintansa mahtuu koko vuoden suomalaistoiminta hyvin yhdelle paperille. Neljä jumalanpalvelusta, keskustelupiirit ja Eurooppa-päivän Geistliches Leben geht weiter Aber es gab zunehmend auch das andere: die nachlassenden Kräfte, der geringe Besuch, viele fanden einen Platz in der deutschen Ortsgemeinde (auch ein Zeichen gelungener Integration?). Und: wer übernimmt ein Amt im Kirchenrat? In einem langen Prozess, auch unter Einbeziehung unseres Pfarrers und des ZfkA, kristallisierte sich immer deutlicher heraus: wir wollen gottesdienstliche Feiern nicht nur zur Weihnachtszeit, aber ohne den Zwang, die äußere Form einer Gemeinde als Verwaltungseinheit. Geht das? Darf man das? Ja. Man darf. Kyllä. Vielleicht sollte eine Gemeinde sogar diesen Schritt gehen, bevor die Gemeindearbeit zur (er)drückenden Last wird, das Eigentliche überlagert. Die Verwaltungseinheit Finnische Gemeinde in Kassel ist aufgelöst. Aber finnisch geprägtes, freudiges, geistlich-spirituell erfüllendes Feiern, in der eigenen Sprache beten, fragen können, seelsorgerliche Betreuung der finnischen Seele das alles geht weiter, auch für alle, die in Kassel und Umgebung leben! Totta kai! Gundula Benoit Vorsitzende der Finnischen Gemeinde Kassel Freiburgin seurakuntakokous markkinat Bad Kronzingenissa rytmittävät suomalaisten kalenterin. Alustuksen pohjalta keskusteltiin siitä, mikä on suomalaisen seurakunnan tehtävä. Keskityimme pohtimaan, miten suomalaisten yhteisö voi saada uusia aktiivisia jäseniä ja millaista toimintaa Freiburgin seudun suomalaiset perheineen kaipaisivat. Päätettiin, että raati laatii kirjeen kaikille jäsenille kutsuen joulukirkkoon ja kysellen uusia ideoita. Nuoret suomalaisperheet ovat avainasemassa. Kielikoulu voidaan tarvittaessa perustaa uudelleen. Realismi voi edelleen johtaa seurakuntayhdistyksen lakkauttamiseen, mutta asiaan palataan joulun jälkeen, helmikuun alun seurakuntakokouksessa. Anssi Elenius Lounais-Saksan suomalaispappi

11 SEURAKUNNISSA TAPAHTUNUTTA Ökumene als Lebensaufgabe Monikulttuurinen seurakuntatapaaminen Karlsruhessa Jumalanpalveluksen toimittajien kulkue Syyskuun viimeisenä sunnuntaina Karlsruhen Lukaskirkolla oli harvinainen tehtävä toimia monikielisen ja -kulttuurisen jumalanpalveluksen ja seurakuntatapaamisen isäntäkirkkona. Tilaisuuteen osallistui noin 200 edustajaa 23 ulkomaisesta seurakunnasta Badenin alueelta. Jumalanpalveluksen ohella ohjelmaan kuului yhteinen lounas ja seurakuntien esittely. Tilaisuuden pääjärjestäjä oli ekumeniatyöstä vastaava tri Benjamin Simon Badenin maakirkosta. Paikallisista järjestelyistä vastasivat Karlsruhen Lukasseurakunta ja Karlsruhen suomalainen seurakunta. Monelle paikalla olijalle oli yllätys, että Badenin alueella on kaikkiaan noin 60 kristillistä ulkomaalaislähtöistä seurakuntaa. Espoon kokoisessa Karlsruhessakin seurakuntien määrä on noin 40. Karlsruhen ekumeeniseen kohtaamiseen osallistui runsaat 20 ulkomaista kristillistä yhteisöä. Eksoottisimmasta päästä voidaan mainita Armenian evankelinen kirkko, Heidelbergin kiinalainen seurakunta, Badenin eritrealainen seurakunta, evankelis-arabialainen seurakunta, evankelis-korealainen seurakunta, Karlsruhen romanialais-ortodoksinen seurakunta ja japanilais-evankelinen seurakunta. Perinteistä Eurooppaa edustivat anglikaaniset ja hollantilaiset seurakunnat sekä tietysti saksalainen ja suomalainen isäntäseurakunta. Ekumeeninen jumalanpalvelus pidettiin kaikkiaan seitsemällä kielellä: arabiaksi, englanniksi, koreaksi, ranskaksi, romaniaksi, saksaksi ja suomeksi. Oli vaikuttavaa kuulla tutut psalmit ja rukoukset monilla eri kielillä. Suurenmoisesta musiikkiannista vastasivat Karlsruhen korealaisen presbyteerisen seurakunnan kuoro ja korealaismetodistisen seurakunnan trio. Paras tapa saada tuntumaa lukuisiin ulkomaalaislähtöisiin kirkkokuntiin on yhteinen juhla, totesi tapahtuman järjestäjä tri Simon ennen tilaisuutta antamassaan lehtihaastattelussa. Yhteisen juhlan tuntua tilaisuuteen toi osaltaan talkoohengellä toteutettu pitopöytä, joka tarjosi eksoottisten aasialaisten ja afrikkalaisten herkkujen ohella kotoisia karjalanpiirakoita ja perinteisiä saksalaisia leivonnaisia. Lämmin sää antoi mahdollisuuden ateriointiin ja seurusteluun myös kirkon aurinkoisella sisäpihalla. Kansallisista ja kulttuurisista eroavaisuuksista huolimatta kaikkien seurakuntien edustajat korostivat lyhyissä puheenvuoroissaan yhdessäolon merkitystä. Oma seurakunta vieraalla maalla on hengellinen, kulttuurinen ja sosiaalinen kohtauspaikka, joka hengellisen annin ohella tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia vuorovaikutukseen ja itsensä toteuttamiseen diakoniasta musiikkiin ja vaellusretkistä ateriatalkoisiin. Tilaisuuden ehkä merkittävin anti tavalliselle seurakuntalaiselle oli se, että arkielämälle vieras ja kaukainenkin käsite ekumenia avautui hyvin konkreettisella ja ihmisläheisellä tavalla. Pirjo Zirra Dr. Benjamin Simon (36), ist Beauftragter für Mission und Ökumene in der Badischen Landeskirche. Er hat selbst einen sehr interkulturellen Hintergrund. Die französische Grundschule in Kinshasa, in der Demokratischen Republik Kongo, und der Schulbesuch in der europäischen Schule in Karlsruhe bildeten eine ideale Grundlage für zukünftige Aufgaben in interkultureller kirchlicher Kooperation und Migration kehrte Dr. Simon nochmals nach Afrika zurück, dieses Mal nach Tansania, für eine akademische Lehrtätigkeit an der Makumira University College, und mit Frau und vier Kindern. Seine jetzige Tätigkeit übernahm er im April dieses Jahres. PZ: Welche sind für Sie die genauen Aufgaben und Ziele der Mission und Ökumene? BS: Es ist mir wichtig, Menschen zusammenzubringen, damit ein Austausch geschieht. Verschiedene Konfessionen müssen voreinander lernen, Unterschiede erkennen und diese dann vielleicht auch lernen zu überbrücken. Mit Menschen anderer Religionen ist es äußerst wichtig, ebenfalls ins Gespräch zu kommen, Dialoge zu führen und somit das Zusammenleben vor Ort zu fördern. Dabei darf die eigene Religion und Überzeugung nicht hinten anstehen. Identität gehört dazu! Allerdings ist es Sache Gottes, Menschen von etwas endgültig zu überzeugen. PZ: Es gibt eine große Anzahl von sprachlich und kulturell unterschiedlichen Migrationskirchen in Baden. Welche Herausforderungen ergeben sich dadurch für Ihre Arbeit? BS: Die Gemeinden anderer Sprache bringen zahlreiche neue kulturelle und geistliche Elemente mit. Sie sind eine Herausforderung an die vom deutschen Kontext geprägten Kirchen. Sie stellen unsere Tradition in Frage, in positiver Weise. Wir müssen unser Verhalten reflektieren. Allerdings können wir auch als deutsche Schwestern und Brüder unseren Mitgeschwistern aus der weltweiten Ökumene bei der Integration in das neue Umfeld helfen. Viele Vorurteile, die deutsche Gemeinden haben, müssen überwunden werden. Das geht allerdings nur, wenn man gemeinsam ins Gespräch kommt und gemeinsam feiert. PZ: Ich habe den wunderschönen Gottesdienst und das internationale Treffen der christlichen Gemeinden in Karlsruhe wie alle anderen sehr genossen. Wie sehen Sie die Bedeutung solcher Veranstaltungen? BS: Es freut mich sehr, dass es Ihnen gefallen hat. Ja, es war auch für mich ein besonderer Tag. Er hat gezeigt, wie wir doch ein Fundament Simon mit Kongolesischen Kollegen haben, das uns vereint. Christen aus der ganzen Welt, die aber hier in Baden leben, haben den christlichen Glauben gemeinsam. Solche Veranstaltungen sind eminent wichtig, da wir ein Zeichen setzen! Die kulturelle und sprachliche Vielfalt ist nicht trennend sondern im Glauben vereinend. Ganz wichtig ist, dass die Öffentlichkeit von solchen Gottesdiensten noch mehr erfährt. PZ: Welche persönliche Bereicherung und Zufriedenheit gibt Ihnen diese spezielle Aufgabe als Beauftragter für Mission und Ökumene? BS: Ich bin sehr gerne auf dieser Stelle nun etwas über sechs Monate. Mit 50 % Stellenanteil arbeite ich als Gemeindepfarrer. Das ergänzt sich gut, weil ich dadurch nie den Blick aus Sicht der Gemeinde verliere. Besonders freue ich mich darüber, dass ich nun auf dieser Stelle vieles, was ich in den letzten Jahren an den Universitäten Heidelberg und Makumira in der Theorie gelehrt habe, in die Praxis umsetzen kann. Das Interview führte Pirjo Zirra Wir veröffentlichen den Artikel gekürzt, den vollständigen Text finden Sie unter: > Zusammenarbeit und Ökumene

12 LYYPEKISSÄ PUHALTAVAT UUDET TUULET Lyypekin Suomi-koti on ollut 1.4. alkaen Suomen Merimieskirkon yksikkö. Suomi-kodin uutena työntekijänä ja johtavana satamakuraattorina aloitti syyskuun alussa Mia Nordström. Hänen vastuualueenaan on Suomi-kodin toiminnan johtaminen ja sosiaalityö sekä työ pyöräliikenteen palveluksessa olevien että merenkulkijoiden parissa. Kerrohan itsestäsi ja perheestäsi. Olen Mia Nordström ja muutin Lyypekkiin syyskuun alussa Helsingistä. Kotoisin olen Tampereelta. Olen opiskellut kirkon nuorisotyönohjaajaksi Järvenpäässä ja restonomiksi AMK Haaga-Instituutissa Helsingissä. Mukaani Lyypekkiin lähti 8- vuotias poikani Emil. Hän käy koulua Lyypekin Marienschulessa ja on oppinut saksan kielen alkeita uskomattoman nopeasti. Mikä sai sinut kiinnostumaan Lyypekistä ja Suomi-kodista? Ajatukseni on ollut jo pidempään lähteä vielä ulkomaille töihin, ja ilmoitus Suomi-kodin avoinna olevasta paikasta tuli juuri sopivasti. Halusin myös, että voisin jotenkin yhdistää kielitaitoni, koulutukseni ja työkokemukseni. Pohjois-Saksa ei ole alueena ennestään tuttu. Suomi-koti on kuitenkin työyhteisönä melkein suomalainen, ja lopullinen päätös muuttaa oli helppo tehdä. Mitkä ovat ensivaikutelmasi Lyypekistä? Lyypekki on sopivan kokoinen kaupunki. Täällä on ihania vanhoja rakennuksia ja kujia, hyvät liikenneyhteydet ja paljon tapahtumia joka lähtöön. Tulisipa ensi kesä pian, niin pääsisi läheisille hiekkarannoille ja saarille retkeilemään. Työn puolesta tutuiksi ovat jo tulleet poliisilaitokset, sairaalat, satama-alue, tukkuliikkeet, pankki ja Hampurin pääkonsulaatin palvelut. Mitkä näet uudessa työssäsi suurimpina haasteina? Verkostoitumisen eri ihmisten ja yhteisöjen kanssa. Yhdessä toimiminen tuo yleensä enemmän kaikille osapuolille kuin yksinään yrittäminen. Aikaa menee myös kaikkien virasto- sekä muiden virallisten asioiden hoitamiseen ja ymmärtämiseen. Asia kerrallaan ja aasilla eteenpäin. Mitä teet vapaa-aikanasi? Muuttokuormassa tuli mukana maastopyörä, kävelysauvat, retkeilyvarusteet ja uikkarit, keittokirjoja ja lasten satukirjoja. Emil ehdotti Vespaskootterin tai Camper-volkkarin hankkimista Kiitokset, Mia! Tervetuloa tekemään suomalaista kirkollista työtä Saksassa. Olli-Pekka Silfverhuth Kuva: Marko Toljamo FINNLORE seit 1973 Man nehme 1000 g Unternehmungsgeist 1000 g finnischer sisu 1000 g Offenheit für Neues 2000 g Heimatliebe 2000 g Interesse für die Traditionen eines mir fremden Landes 5000 g finnische Volkstänze Viel Begeisterung für Bewegung und Musik Ganz viel Bereitschaft für die Aufnahme und Integration von neuen Mittänzern 1,2,3, im Walzertakt alle Zutaten mischen Linkes Bein, rechtes Bein und Hüpfschritt noch etwas mehr Musik hinzufügen. Paarweise rühren, kneten, walken und ruhen lassen. Im Kreis mit der Uhr gegen die Uhr den Teig ausrollen polkka, jenkka, kisapyörintä einstreuen mit vastuu und karkelo einrollen. Ganz lange gehen lassen und bei mittlerer Hitze sehr lange backen. Die Backzeit von 35 Jahren: das war Zusammenarbeit und Zusammenwachsen von unterschiedlichen Menschen, Altersgruppen und Nationalitäten. Diese Zeit summiert sich auf ca Übungsstunden und auf nahezu 300 Tänze, die einstudiert wurden. Es gab viel Spaß aber auch harte Arbeit und manchmal drohte der Kuchen zu verbrennen. Aber gibt es eine bessere Art fit zu bleiben, Land auf und Land ab zu verreisen und interessante Menschen und Orte kennen lernen zu können? Den fertigen Kuchen vorsichtig aus der Form trennen und mit einem Zuckerguss verzieren: Und Zuckerguss ist, die Möglichkeit, auf der Bühne das Können unter Beweis zu stellen und den Applaus des Publikums zu genießen. Dank unseren vielen Auftraggebern hatten wir dazu reichlich Gelegenheit. Besonders in Erinnerung sind geblieben die Teilnahme an Juuret Suomessa in Helsinki, unser erstes Nordlek-Festival in Turku, Tanz am Fuße des Eiffelturms, Kooperationen mit Kopukkaporukka im Spreewald und Heijakat im Europapark Rust. Absolute Highlights waren auch viele schräge und künstlerisch einmalige Darbietungen an den jährlichen Übungswochenenden. Für die Zukunft wünschen wir uns neue Mittänzer. Wenn du mitmischen möchtest, bist du jederzeit willkommen. Du kannst allein kommen oder mit einem Partner alle weiteren Schritte wirst du bei uns lernen. Unter findest du mehr Information. Denn frei nach Udo Jürgens: Mit 35 Jahren, da fängt das Tanzen an! Mit 35 Jahren, da hat man Spaß daran. Mit 35 Jahren, da kommt man erst in Schuss! Mit 35 ist noch lange nicht Schluss! Leena Haubold und Finnlore, Köln

13 Lukijan kirje KIELIKOULU Arkihuolesi kaikki heitä Kun joulu on Motivoidaan toisiamme! Lasten pienenä ollessa ajoimme autolla Suomesta lomalta takaisin Berliiniin. Olimme puolimatkassa Keski-Ruotsissa. Olimme stressaantuneita, ilma oli kuuma ja tie tukossa autoista. Voi olla, että arvostelin mieheni ajotyyliä ja hän sanoi minulle: Du blöde Kuh! Takapenkiltä kuului: Papa, so was sagt man doch nicht! Mieheni vastasi siihen nauraen, huomatessaan, että lapset olivat oikeassa: Aber sie ist doch eine solche. (Repliikki oli kuin uhmaikäisen lapsen.) Pysäytimme auton, oli aika pitää pieni kahvitauko. Emme sano aina sitä, mitä itse tunnemme, vaan puramme tunteemme kiukkuna tai toisen moittimisena. Lapsi puhuu totuuden ja huomauttaa meitä, ettei noin tulisi sanoa, kun sillä voi kenties loukata toista. Tilanne meillä Suomi-Keskuksessa on joskus vähän samanlainen. Sanomme joskus sellaista, mikä olisi parempi jättää sanomatta. Olisi parempi, jos voisimme vaihtaa ajatuksia ja puhua asioista keskenämme emmekä moittisi aina niitä, jotka ovat vapaaehtoistyötä tehneet ja tehneet sen juuri osaamallaan tavalla. Ihanteellinen tilanne olisi, että sillä, joka tuntee itsensä loukatuksi, olisi voimia ja uskallusta sanoa, että se mitä sanoit minulle, pahoitti mieleni, tunnen itseni loukatuksi, ethän sinä varmaankaan halua minua loukata sanoillasi, vai mitä, olit sitten pappi, lukkari, talonpoika, kuppari, köyhä, rikas tai keppikerjäläinen...? Meillä on liian vähän vapaaehtoistyön tekijöitä ja näin ollen ne, jotka ovat tekemässä, väsyvät liikaa ja stressaantuvat tahtomattaan. Pitäisi pitää kahvi-rupattelutauko. Yritetään yhdessä, yritetään olla sanomatta: Du blöde Kuh, vaan sanotaan se, mitä juuri ajatellaan ja miltä meistä itsestämme tuntuu... minua väsyttää sinun neuvomisesi... en nyt jaksa kuunnella valittamistasi... voisitko sinä tehdä sen ensi kerralla, kun osaat paremmin tai voisimmeko tehdä sen yhdessä? Välistä olisi kiitoksen ja tunnustuksen aika kohdallaan: Kiva kun teit sen, kiitos kun jaksat organisoida ja osaat meidän raha-asioita hoitaa, ettei ihan konkurssin partaalla olla, siivonnutkin olet... Aina tulee olemaan moittijoita ja moitittavaa, mutta minä kiitän tästä päivästä Suomi-Keskuksessa: askartelusta, keittokirjan esittelystä ja uusista Berliiniin tulleista suomalaisista, joita sain tulla tuntemaan ja pianomusiikista. Minä en ole toisia parempi, vaan moitin ja olen tyytymätön ja väsynytkin, minua saa muistuttaa ja toivottavasti otan kritiikin tai muistutuksen loukkaantumatta vastaan. Samaa toivon sinulta ja toivon, että Suomi-Keskuksen saunassa on hyvät löylyt sinulle ja tulet mielelläsi Suomi-Keskukseen viihtymään ja jos sinulle on mahdollista, niin auttaisit, vaikka ihan vähän. Terveisin Helena Dullek, Berliini kuvat: Outi Lehtipuu Arkihuolesi kaikki heitä, mieles nuorena nousta suo! Armas joulu jo kutsuu meitä taasen muistojen suurten luo. Kylmä voisko nyt olla kellä, talven säästä kun tuoksahtaa Lämmin leuto ja henkäys hellä rinnan jäitä mi liuottaa. Syttyi siunattu joulutähti yöhön maailman raskaaseen, hohde määrätön siitä lähti, viel`on auvona ihmisten. Kun se loistavi lasten teille, päilyy järvet ja kukkii haat, kuusen kirkkahan luona heille siintää onnelan kaukomaat. Hei kaikki lapset ja lapsenmieliset! Kun maass` on hanki ja järvet jäässä ja silmä sammunut auringon, kun pääsky pitkän on matkan päässä ja metsä autio, lauluton, käy lämmin henkäys talvisäässä, kun joulu on, kun joulu on. Ei huolta, murhetta kenkään muista, ei tunnu pakkaset tuikeat, vain laulu kaikuvi lasten suista ja silmät riemusta hehkuvat, ja liekit loistavat joulupuista, kun joulu on, kun joulu on. On äiti laittanut kystä kyllä, hän lahjat antaa ja lahjat saa, vaan seimi pahnat ja tähti yllä, ne silmiin kalleina kangastaa, siks`mieli hellä on kristityllä, kun joulu on, kun joulu on. Adventtiaika on jo käsillä, joten pedagoginen neuvosto toivottaa teille kaikille hyvää ensimmäistä adventtia kuten myös rauhaisaa adventtiaikaa sekä hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2009! Päivi Nurmi-Steinke Suomalaisen Naisen Päivät Volendamissa Hotelli Van der Valk Ilmoittautuminen ( asti) ja ohjelmatiedot Lisätietoa myös osoitteesta: Kielikoulujen pääsiäisen opintomatka Helsinkiin Tarkemmat tiedot matkaan osallistumisen edellytyksistä, kutsu sekä ilmoittautumislomake löytyvät netistä sivulta > kielikoulut > pedagoginen neuvosto > Saksan suomalaiset kielikoulut > pääsiäisen opintomatka. Ilmoittautumisaika päättyy

14 kirkolliset toimitukset kaste Karolina Viivi Wilk synt Heidelberg kast Heidelberg Avioliittoon vihitty/avioliiton kirkollinen siunaaminen Matti Heino Carola Heino o.s Hoche Kuhmo, Latosaari Stephan Kann Aila-Maria Kann o.s. Schmitz Alt St. Katharina, Köln hautaan siunattu Waltraud Herta Anna Schulz, o.s. Lorenz s Berliini k Berliini Opettajien koulutus- ja neuvottelupäivät Hannoverissa Saksan kielikoulujen pedagoginen neuvosto kutsuu aktiivisessa opetustyössä toimivia kielikoulujen opettajia koulutus- ja neuvottelupäiville Hanns-Lilje-taloon Hannoveriin yllämainituksi viikonlopuksi. Kouluttajia on kaksi, nimittäin vanha tuttavamme, musiikin ja taideaineiden lehtori Risto Järvenpää (teeman määrittely on vielä hieman avoin, joko tekstitystä/riimitystä tai oppikirjan musiikkiin liittyvää koulutusta) sekä hänen tyttärensä, musiikinopettaja ja kuoronjohtaja Elina Könönen, joka luennoi opettajien äänenkäytöstä. Alustavien suunnitelmien mukaan kaikki voivat osallistua kumpaankin seminaariin, jotka on tarkoitus pitää rinnakkain ja sitten vaihtaa ryhmää. Pyydämme opettajia palauttamaan ilmoittautumislomakkeensa (lähetetään opettajille) suoraan SKTK:n toimistoon Hannoveriin. Tiedustelut voidaan osoittaa allekirjoittaneelle. Siis opettajat, tervetuloa! Pedagogisen neuvoston puolesta Päivi Nurmi-Steinke, Cronsberg 8, Reinbek puh.: , RENKAAN AIKATAULUT: Rengas 1-2/2009 ilmestyy KV 2: tammi- ja helmikuun tapahtumatiedot artikkelit: / srk-sivut: Rengas 3-4/2009 ilmestyy KV 9 maalis- ja huhtikuun tapahtumatiedot artikkelit: 1.2. / srk-sivut:

ÜB. 1. a) Lektion 7. Ein Gute-Nacht-Bier ÜB. 2 (1) ÜB. 1. b)

ÜB. 1. a) Lektion 7. Ein Gute-Nacht-Bier ÜB. 2 (1) ÜB. 1. b) ÜB. 1. a) Lektion 7 Ein Gute-Nacht-Bier 1. Mozart-Straße 23 2. Kahden hengen huone maksaa 103-170 euroa. 3. Ensin lähijunalla Marienplatzille ja sitten metrolla Universitätille (yliopiston pysäkille).

Lisätiedot

ÜB. 1. der Fuβ der Kopf das Knie der Bauch die Schulter das Auge der Mund. jalka pää polvi vatsa hartia, olkapää silmä suu

ÜB. 1. der Fuβ der Kopf das Knie der Bauch die Schulter das Auge der Mund. jalka pää polvi vatsa hartia, olkapää silmä suu Lektion 7 Hatschi! ÜB. 1 der Fuβ der Kopf das Knie der Bauch die Schulter das Auge der Mund jalka pää polvi vatsa hartia, olkapää silmä suu ÜB. 1 Fortsetzung die Hand das Ohr der Finger die Nase das Bein

Lisätiedot

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA Seurakunnan strategia TOIMINTA-AJATUS Liperin seurakunta kohtaa ihmisen, huolehtii jumalanpalveluselämästä, sakramenteista ja muista kirkollisista toimituksista,

Lisätiedot

Esittäytyminen Vorstellungen

Esittäytyminen Vorstellungen Esittäytyminen Vorstellungen Tehtävän kohderyhmä saksa; yläkoulun A- ja B-kieli Tehtävän konteksti Suomalainen ja saksalainen oppilas tapaavat toisensa ensimmäistä kertaa oltuaan sähköpostiyhteydessä.

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

DESIGN NEWS MATTI MÄKINEN EIN DESIGNER IN ANGEBOT WIE LOCKEN WIR DEN GEIST IN DIE FLASCHE?

DESIGN NEWS MATTI MÄKINEN EIN DESIGNER IN ANGEBOT WIE LOCKEN WIR DEN GEIST IN DIE FLASCHE? WIE KÖNNEN SIE MATTI MÄKINEN TREFFEN? EIN DESIGNER IN ANGEBOT EIN GELUNGENES PRODUKT WORAN ERKENNT MAN DAS GELUNGENE PRODUKT? WIE LOCKEN WIR DEN GEIST IN DIE FLASCHE? UND WAS BEDEUTET DIESES KURZ ZUSAMMENGEFASST?

Lisätiedot

Kirkkovuosi. Kuva: Seppo Sirkka

Kirkkovuosi. Kuva: Seppo Sirkka Kirkkovuosi Adventti aloittaa kirkkovuoden. Ensimmäisenä adventtina lauletaan Hoosianna ja sytytetään ensimmäinen kynttilä, toisena toinen, kolmantena kolmas ja neljäntenä neljäs kynttilä. Adventti, Adventus

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

Lektion 5. Unterwegs

Lektion 5. Unterwegs Lektion 5 Unterwegs ÜBUNG 1.a) und b) 1. Dessau 2. Dresden 3. Frankfurt an der Oder 4. Jena 5. Leipzig 6. Rostock 7. Weimar 8. Wittenberg A Sachsen-Anhalt B Sachsen E Brandenburg C Thüringen H Sachsen

Lisätiedot

Evankeliumitekstissä Jeesus kertoo, että Isä herättää kuolleet, ja että myös hänellä, Pojalla on valtaa antaa elämä kenelle tahtoo.

Evankeliumitekstissä Jeesus kertoo, että Isä herättää kuolleet, ja että myös hänellä, Pojalla on valtaa antaa elämä kenelle tahtoo. 1 Jeesus sanoi juutalaisille:»totisesti, totisesti: ei Poika voi tehdä mitään omin neuvoin, hän tekee vain sitä, mitä näkee Isän tekevän. Mitä Isä tekee, sitä tekee myös Poika. Isä rakastaa Poikaa ja näyttää

Lisätiedot

SUOMALAISEN KIRKOLLISEN TYÖN KESKUS Pöytäkirja 5/2011 Johtokunta 19.11.2011

SUOMALAISEN KIRKOLLISEN TYÖN KESKUS Pöytäkirja 5/2011 Johtokunta 19.11.2011 SUOMALAISEN KIRKOLLISEN TYÖN KESKUS Pöytäkirja 5/2011 Johtokunta 19.11.2011 KOKOUSAIKA 19.11.2011 klo 11.30-16.17 KOKOUSPAIKKA Station Lounge, Am Hauptbahnhof 10, 60329 Frankfurt am Main Kokouksessa läsnä:

Lisätiedot

Liike-elämä Sähköposti

Liike-elämä Sähköposti - Aloitus Suomi Saksa Arvoisa Herra Presidentti Sehr geehrter Herr Präsident, Erittäin virallinen, vastaanottajalla arvonimi jota käytetään nimen sijasta Hyvä Herra, Virallinen, vastaanottaja mies, nimi

Lisätiedot

SUOMALAISEN KIRKOLLISEN TYÖN KESKUS Pöytäkirja 5/2010 Johtokunta 18.09.2010

SUOMALAISEN KIRKOLLISEN TYÖN KESKUS Pöytäkirja 5/2010 Johtokunta 18.09.2010 SUOMALAISEN KIRKOLLISEN TYÖN KESKUS Pöytäkirja 5/2010 Johtokunta 18.09.2010 KOKOUSAIKA 18.09.2010 klo 11.05-17.27. KOKOUSPAIKKA InterCityHotel Frankfurt, Poststr. 8, 60329 Frankfurt am Main Kokouksessa

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

SAKSA, LYHYT OPPIMÄÄRÄ, kirjallinen osa

SAKSA, LYHYT OPPIMÄÄRÄ, kirjallinen osa SAKSA, LYHYT OPPIMÄÄRÄ, kirjallinen osa 3.10.2016 Tutkintoaineen sensorikokous on tarkentanut hyvän vastauksen sisältöjä seuraavasti. Sensorikokous on päättänyt muuttaa tehtävien 15 16 pisteitystä. Pisteitys

Lisätiedot

KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020

KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020 KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020 MISSIO Kirkon ja seurakunnan tehtävä perustuu Jeesuksen antamiin lähetys- ja kastekäskyyn sekä rakkauden kaksoiskäskyyn. VISIO Puijon

Lisätiedot

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO Mirja Koivunen ylilääkäri yleislääketieteen erikoislääkäri palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos ARVOKAS = arvostusta ja

Lisätiedot

SUOMALAISEN KIRKOLLISEN TYÖN KESKUS Pöytäkirja 1/2010 Johtokunta 20.02.2010

SUOMALAISEN KIRKOLLISEN TYÖN KESKUS Pöytäkirja 1/2010 Johtokunta 20.02.2010 SUOMALAISEN KIRKOLLISEN TYÖN KESKUS Pöytäkirja 1/2010 Johtokunta 20.02.2010 KOKOUSAIKA 20.02.2010 klo 11.10-17.43 KOKOUSPAIKKA InterCityHotel Frankfurt, Poststr. 8 Kokouksessa läsnä: Nimi Tehtävä Huomioitavaa

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

Mr. Adam Smith Smith Plastics 8 Crossfield Road Selly Oak Birmingham West Midlands B29 1WQ

Mr. Adam Smith Smith Plastics 8 Crossfield Road Selly Oak Birmingham West Midlands B29 1WQ - Osoite Mr. J. Rhodes Rhodes & Rhodes Corp. 212 Silverback Drive California Springs CA 92926 Mr. J. Rhodes Rhodes & Rhodes Corp. 212 Silverback Drive California Springs CA 92926 Osoitteen ulkoasu amerikkalaisittain:

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

Maahanmuutto Asuminen

Maahanmuutto Asuminen - Vuokraaminen Saksa Ich möchte mieten. Ilmoitat, että haluat vuokrata jotakin Norja ein Zimmer eine Wohnung/ ein Apartment ein Studioapartment ein Einfamilienhaus ein Doppelhaus ein Reihenhaus Wie viel

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Seurakuntalaisvastuu Huittisten Keidasmessussa

Seurakuntalaisvastuu Huittisten Keidasmessussa Seurakuntalaisvastuu Huittisten Keidasmessussa Kirkkoherra Rauno Herranen Alustus arkkihiippakunnan luottamushenkilöiden neuvottelupäivillä Huittisten seurakuntakeskuksessa 19.11.2016 Taustaa Huittisten

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

Lektion 4. Preiswert, sicher und bequem!

Lektion 4. Preiswert, sicher und bequem! Lektion 4 Preiswert, sicher und bequem! ÜB. 1 Datum: 20. März Uhrzeit: 10 Uhr Von: Berlin (Operncafé) Nach: Freiburg Über: Leipzig und Stuttgart Bietet 3 freie Plätze an. Auto: Volkswagen Golf Baujahr:

Lisätiedot

Osallisuus - vastaus kirkon kaikkiin ongelmiin? Seurakunnan tietoinen ja aktiivinen osallistuminen messussa

Osallisuus - vastaus kirkon kaikkiin ongelmiin? Seurakunnan tietoinen ja aktiivinen osallistuminen messussa Osallisuus - vastaus kirkon kaikkiin ongelmiin? Seurakunnan tietoinen ja aktiivinen osallistuminen messussa Kirkko kantaa huolta siitä, etteivät kristityt olisi sivullisina ja mykkinä katselijoina tätä

Lisätiedot

Auswandern Wohnen. Wohnen - Mieten. Äußern dass man etwas mieten möchte. Art der Unterbringung. Art der Unterbringung

Auswandern Wohnen. Wohnen - Mieten. Äußern dass man etwas mieten möchte. Art der Unterbringung. Art der Unterbringung - Mieten Deutsch Ich möchte mieten. Äußern dass man etwas mieten möchte ein Zimmer eine Wohnung/ ein Apartment ein Studioapartment ein Einfamilienhaus ein Doppelhaus ein Reihenhaus Wie viel beträgt die

Lisätiedot

Hakemus Työhakemus. Työhakemus - Aloitus. Sehr geehrter Herr, Virallinen, vastaanottaja mies, nimi tuntematon

Hakemus Työhakemus. Työhakemus - Aloitus. Sehr geehrter Herr, Virallinen, vastaanottaja mies, nimi tuntematon - Aloitus Sehr geehrter Herr, Virallinen, vastaanottaja mies, nimi tuntematon Sehr geehrte Frau, Virallinen, vastaanottaja nainen, nimi tuntematon Sehr geehrte Damen und Herren, Virallinen, vastaanottajan

Lisätiedot

Kouluun lähtevien siunaaminen

Kouluun lähtevien siunaaminen Kouluun lähtevien siunaaminen Tätä aineistoa käytetään rukoushetkessä (ks. sen rakenne s. 9), jossa siunataan kouluun lähtevät. Siunaaminen toimitetaan keväällä tai juuri ennen koulun alkamista. Siunaamisen

Lisätiedot

Jakkara ja neljä jalkaa

Jakkara ja neljä jalkaa Jakkara ja neljä jalkaa Sanna Piirainen 1 Tunti 1 Jakkaran rakentamisen perusteet Eli mitä ihmettä varten pitäisi tulla uskoon 2 Mitähän se Jumala oikein hommaa? Jakkaran rakentamisen perusteet voi löytää

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Havaintomateriaalia - avuksi sinulle

Havaintomateriaalia - avuksi sinulle Havaintomateriaalia - avuksi sinulle - lapsi ja nuorisotyöhön - taide- ja leirikoulutyöhön - lähetyskasvatukseen - teemapäiviin - kirkollisiin tapahtumiin - ystävyysseurakunta- työhön - erityisryhmille

Lisätiedot

SUOMALAISEN KIRKOLLISEN TYÖN KESKUS Pöytäkirja 3/2011 Johtokunta ja papit

SUOMALAISEN KIRKOLLISEN TYÖN KESKUS Pöytäkirja 3/2011 Johtokunta ja papit SUOMALAISEN KIRKOLLISEN TYÖN KESKUS Pöytäkirja 3/2011 Johtokunta ja papit KOKOUSAIKA 06.05.2011 perjantai klo18.13-07.05.2011 lauantai klo 16.19 KOKOUSPAIKKA Suomalaisen kirkollisen työn keskus, Markgrafstr.

Lisätiedot

lokakuu tiedote Laita viesti osoitteeseen info@espoonvapaaehtoisverkosto.fi kuukauden viimeisenä perjantaina.

lokakuu tiedote Laita viesti osoitteeseen info@espoonvapaaehtoisverkosto.fi kuukauden viimeisenä perjantaina. lokakuu tiedote Jos Sinulla on tiedotettavaa: kirjoita teksti suoraan sähköpostin viestiosaan, viestin pituus enintään 600 merkkiä, ei erikoismerkkejä ( VERSAALIA, kursiivia, lihavointeja, väriä yms.),

Lisätiedot

PEKKA ERVASTIN KIRJE RUDOLF STEINERILLE

PEKKA ERVASTIN KIRJE RUDOLF STEINERILLE PEKKA ERVASTIN KIRJE RUDOLF STEINERILLE Käännös saksankielestä 18.1.1999 Kristian Miettinen. Käännöksen tarkistus Pentti Aaltonen. Alaviitteet Seppo Aalto. Kirje on peräisin Dornachin Rudolf Steiner -arkistosta.

Lisätiedot

Hakemus Suosituskirje

Hakemus Suosituskirje - Aloitus Sehr geehrter Herr, Virallinen, vastaanottaja mies, nimi tuntematon Sehr geehrte Frau, Virallinen, vastaanottaja nainen, nimi tuntematon Hyvä Herra, Hyvä Rouva Sehr geehrte Damen und Herren,

Lisätiedot

Toimintakyvyn edistäminen osana kotihoidon perustehtävää. Anna Viipuri

Toimintakyvyn edistäminen osana kotihoidon perustehtävää. Anna Viipuri Toimintakyvyn edistäminen osana kotihoidon perustehtävää Anna Viipuri 30.9.2014 Toimintakyky Ihminen on kokonaisuus, toimintakyvyn tukeminen on kokonaisvaltaista. Se on haastavaa, mikä edellyttää hoitajalta

Lisätiedot

die Olympischen Spiele: 1936 B:ssä järjestettiin kesäolympialaiset, joita kansallissosialistit käyttivät myös propagandistisesti hyväkseen.

die Olympischen Spiele: 1936 B:ssä järjestettiin kesäolympialaiset, joita kansallissosialistit käyttivät myös propagandistisesti hyväkseen. Lektion 2 Eine Wild-East-Tour ÜB. 1 (2) die Spree: Berliinin läpi virtaava joki der Bundeskanzler: pääkaupunkiaseman vuoksi Saksan politiikan johtohahmon, liittokanslerin, asemapaikka die Türkei (Turkki):

Lisätiedot

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa.

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa. JOULUN TUNNELMA Nyt joulun kellot näin kaukaa soi, joulurauhaa julistaa. Äänet hiljentyvät kaupungin ja on kiire jäänyt taa. Nyt syttyy tähdet nuo miljoonat jokaiselle tuikkimaan. Jälleen kodeissa vain

Lisätiedot

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 Hyvä Sanoma ry järjesti virkistyspäivän Nivalassa helluntaiseurakunnan tiloissa. Se oli tarkoitettu erikoisesti diakonia työntekijöille sekä evankelistoille ja mukana

Lisätiedot

Me lähdemme Herran huoneeseen

Me lähdemme Herran huoneeseen Me lähdemme l Herran huoneeseen "Jumalanpalvelus - seurakunnan elämän lähde Keminmaan seurakunnan ja Hengen uudistus kirkossamme ry:n talvitapahtuma 23.-25.1.2009 Reijo Telaranta Ilo valtasi minut, kun

Lisätiedot

Mahdollisuuksien kirkko Annmari Salmela / Vapaaehtoistyo.fi Facebook:

Mahdollisuuksien kirkko Annmari Salmela / Vapaaehtoistyo.fi  Facebook: Mahdollisuuksien kirkko Annmari Salmela / Vapaaehtoistyo.fi annmari.salmela@vapaaehtoistyo.fi Twitter: @AnnmariSa / @Vapaaehtoistyo Facebook: Vapaaehtoistyofi.fi Trendit uutta yhteisyyttä kohti Seurakunnat

Lisätiedot

Harrastukset ja vapaa-aika Hobby und Freizeit. Tehtävän kohderyhmä. Tehtävän konteksti. saksa; yläkoulun A- ja B-kieli

Harrastukset ja vapaa-aika Hobby und Freizeit. Tehtävän kohderyhmä. Tehtävän konteksti. saksa; yläkoulun A- ja B-kieli Harrastukset ja vapaa-aika Hobby und Freizeit Tehtävän kohderyhmä saksa; yläkoulun A- ja B-kieli Tehtävän konteksti Suomalainen nuori kertoo harrastuksistaan saman ikäisille ulkomaalaisille nuorille. Aihepiirinä

Lisätiedot

SUOMALAISEN KIRKOLLISEN TYÖN KESKUS Pöytäkirja 1/2011 Johtokunta

SUOMALAISEN KIRKOLLISEN TYÖN KESKUS Pöytäkirja 1/2011 Johtokunta SUOMALAISEN KIRKOLLISEN TYÖN KESKUS Pöytäkirja 1/2011 Johtokunta 19.02.2011 KOKOUSAIKA 19.02.2011 klo 11.07-16.34 KOKOUSPAIKKA Station-Lounge, Am Hauptbahnhof 10, 60329 Frankfurt am Main Kokouksessa läsnä:

Lisätiedot

Henkilökuljetuspalvelut Virtain kylissä Personentransportdienste in

Henkilökuljetuspalvelut Virtain kylissä Personentransportdienste in Henkilökuljetuspalvelut Virtain kylissä Personentransportdienste in den Dörfern von Virrat Henkilökuljetukset Personentransporte Sivistystoimi Schulverwaltungsamt Koulukuljetukset Asiointiliikenne - Schülertransport

Lisätiedot

Tuomasmessun kulku. Messun aloitus. Alkusiunaus. Ennen messun alkua on mahdollisuus yksityiseen rippiin.

Tuomasmessun kulku. Messun aloitus. Alkusiunaus. Ennen messun alkua on mahdollisuus yksityiseen rippiin. Tuomasmessun kulku Ennen messun alkua on mahdollisuus yksityiseen rippiin. Messun aloitus Kirkossa vallitsee hiljaisuus. Messun alkua odoteltaessa lauletaan rukoushymnejä. Rukousalttareilla voi hiljentyä

Lisätiedot

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939 RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS

Lisätiedot

TERVETULOA RIPPIKOULUUN!

TERVETULOA RIPPIKOULUUN! TERVETULOA RIPPIKOULUUN! Mikä ihmeen ripari? Edessäsi on nyt ainutkertainen elämän jakso, jolloin sinulla on mahdollisuus osallistua rippikouluun yhdessä ikätovereidesi kanssa. Rippikoulussa eli riparilla

Lisätiedot

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Getsemane-niminen puutarha, yrttitarha Öljymäellä. b) Ajallinen yhteys

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Omatoiminen tehtävävihko

Omatoiminen tehtävävihko Rippikoulu 2014 Ilomantsin ev.lut. seurakunta Omatoiminen tehtävävihko Nimi Rippikouluryhmä palautettava viimeistään 30.4.2014 Rippikoulusi alkaa nyt eikä vasta kesällä leirijaksolle tullessasi. Omatoimiset

Lisätiedot

Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat

Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat AIKA TEHDÄ HYVÄÄ! VAPAAEHTOISTOIMINTA TIKKURILAN SEURAKUNNASSA Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat Onko sinulla aikaa tehdä HYVÄÄ? Tule mukaan vapaaehtoistoimintaan! Vapaaehtoistyö on vapaaehtoista

Lisätiedot

TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi

TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi v TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi Lapset ja nuoret näkyviksi Kangasalan seurakunnassa info työntekijöille ja luottamushenkilöille v Mikä ihmeen LAVA? Lapsivaikutusten arviointi eli LAVA on

Lisätiedot

Yksityinen kirjeenvaihto Yksityiskirje

Yksityinen kirjeenvaihto Yksityiskirje - Osoite Herrn Peter Müller Falkenstraße 28 20140 Hamburg Deutschland Osoitteen ulkomuoto Suomessa: kadun nimi + katunumero postiosoite + kaupungin nimi maa. Herrn Peter Müller Falkenstraße 28 20140 Hamburg

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

JOULUSEIKKAILU. -Aikamatka ensimmäiseen jouluun

JOULUSEIKKAILU. -Aikamatka ensimmäiseen jouluun JOULUSEIKKAILU -Aikamatka ensimmäiseen jouluun Näytelmä ensimmäisen joulun tapahtumista Israelissa. «Esitykset ja kuljetukset ilmaisia kaikille Kuopion kouluille ja päiväkodeille» Jouluseikkailu on alakoululaisille

Lisätiedot

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Tule mukaan kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Diakonissa, sairaanhoitaja (AMK) Johanna Saapunki Työpaikka: Kuusamon seurakunta Työtehtävät: perusdiakonia, kehitysvammatyö Mikä on parasta työssä?

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Maahanmuutto Dokumentit

Maahanmuutto Dokumentit - Yleistä Mistä löydän lomakkeen varten? Kysyt, mistä löydät lomakkeen Milloin [dokumenttisi] on myönnetty? Kysyt, milloin dokumentti on myönnetty Missä [dokumenttisi] on myönnetty? Kysyt, missä dokumentti

Lisätiedot

Armolahjat ja luonnonlahjat

Armolahjat ja luonnonlahjat Armolahjat ja luonnonlahjat Rakkauden palvelua varten Jumalan antamat lahjat Luonnonlahjat ja armolahjat liittyvät t syvällisell llisellä tavalla ihmisen kokonaisvaltaiseen kutsumukseen. Luonnonlahjat

Lisätiedot

Maahanmuutto Dokumentit

Maahanmuutto Dokumentit - Yleistä Mistä löydän lomakkeen varten? Kysyt, mistä löydät lomakkeen Milloin [dokumenttisi] on myönnetty? Kysyt, milloin dokumentti on myönnetty Missä [dokumenttisi] on myönnetty? Kysyt, missä dokumentti

Lisätiedot

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi. SYYT ELÄÄ Tehtävän tarkoituksena on kartoittaa ja vahvistaa niitä syitä, joiden vuoksi nuori tahtoo elää. Samalla sen avulla voidaan arvioida hyvin monipuolisesti nuoren elämäntilannetta ja kokemusmaailmaa.

Lisätiedot

Page 1 of 9. Suurlähettiläs Päivi Luostarinen Itsenäisyyspäivän vastaanotto 6.12.2011 Felleshus. Hyvät naiset ja herrat, Hyvät ystävät,

Page 1 of 9. Suurlähettiläs Päivi Luostarinen Itsenäisyyspäivän vastaanotto 6.12.2011 Felleshus. Hyvät naiset ja herrat, Hyvät ystävät, Page 1 of 9 Suurlähettiläs Päivi Luostarinen Itsenäisyyspäivän vastaanotto 6.12.2011 Felleshus Hyvät naiset ja herrat, Hyvät ystävät, Olen tavattoman iloinen ja ylpeä, että saan emännöidä ensimmäistä kertaa

Lisätiedot

DEUTSCH HÖRVERSTÄNDNISTEST LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

DEUTSCH HÖRVERSTÄNDNISTEST LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN DEUTSCH HÖRVERSTÄNDNISTEST LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 11.2.2015 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN 1 Hören Sie gut zu! Beantworten Sie die Fragen 1 25 und wählen Sie auf Grund des Hörtextes

Lisätiedot

Saarna Evankeliumi Johannes Kastaja Elia Jeremia

Saarna Evankeliumi Johannes Kastaja Elia Jeremia Saarna 16.7.2017 Evankeliumi Matt. 16: 13-19 Kun Jeesus oli tullut Filippoksen Kesarean seudulle, hän kysyi opetuslapsiltaan: Kuka Ihmisen Poika on? Mitä ihmiset hänestä sanovat? He vastasivat: Toisten

Lisätiedot

Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö

Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö Suomen evankelis-luterilaisen kirkon strategia vuoteen 2015 Kirkon strategia 2015 -työryhmän esitys kirkkohallitukselle KIRKON PERUSTEHTÄVÄ (MISSIO) Kirkon tehtävä on

Lisätiedot

Gemeinschaftskonto Kinderkonto Konto für fremde Währungen Businesskonto Studentenkonto Fallen monatlich Gebühren an? Kysyt, aiheutuuko tilin käytöstä

Gemeinschaftskonto Kinderkonto Konto für fremde Währungen Businesskonto Studentenkonto Fallen monatlich Gebühren an? Kysyt, aiheutuuko tilin käytöstä - Yleistä Kann ich in [Land] gebührenfrei Geld abheben? Kysyt, aiheutuuko tietyssä maassa tehdyistä rahan nostamisista kuluja Welche Gebühren fallen bei der Nutzung von Geldautomaten anderer Banken an?

Lisätiedot

LUTERILAISUUS TÄNÄÄN SCHMALKALDENIN OPINKOHTIEN VALOSSA

LUTERILAISUUS TÄNÄÄN SCHMALKALDENIN OPINKOHTIEN VALOSSA STI, 25.9.2013 DANIEL NUMMELA LUTERILAISUUS TÄNÄÄN OPINKOHTIEN VALOSSA TUNNUSTUSKIRJAT TUTUIKSI JOHDANTO - 1517 Lutherin 95 teesiä - 1530 Augsburgin tunnustus - 1537 Schmalkaldenin opinkohdat 1 JOHDANTO

Lisätiedot

Liturgiset värit. Vihreä on kesän ja kasvun väri. Valkoinen merkitsee iloa ja puhtautta. Punainen kuvaa tulta ja verta. Violetti kuvaa katumusta.

Liturgiset värit. Vihreä on kesän ja kasvun väri. Valkoinen merkitsee iloa ja puhtautta. Punainen kuvaa tulta ja verta. Violetti kuvaa katumusta. Kirkkovuosi Vihreä on kesän ja kasvun väri Liturgiset värit Valkoinen merkitsee iloa ja puhtautta. Punainen kuvaa tulta ja verta. Violetti kuvaa katumusta. Musta on surun ja murheen väri. Talvi Ensimmäinen

Lisätiedot

Kolehtisuunnitelma 1.7.2015-31.12.2015

Kolehtisuunnitelma 1.7.2015-31.12.2015 su 5.7. Apostolien päivä Kadonnut ja jälleen löytynyt Seurakuntien diakoniatyötä tukevan Suurella Sydämellä -verkkopalvelun kehittämiseen Kirkkopalveluiden kautta. Kirkkopalvelut ry, PL 279, 00181 Helsinki,

Lisätiedot

Matkustaminen Yleistä

Matkustaminen Yleistä - Olennaiset Können Sie mir bitte helfen? Avun pyytäminen Sprechen Sie Englisch? Tiedustelu henkilöltä puhuuko hän englantia Voisitko auttaa minua? Puhutko englantia? Sprechen Sie _[Sprache]_? Tiedustelu

Lisätiedot

Matkustaminen Yleistä

Matkustaminen Yleistä - Olennaiset Voisitko auttaa minua? Avun pyytäminen Puhutko englantia? Tiedustelu henkilöltä puhuuko hän englantia Können Sie mir bitte helfen? Sprechen Sie Englisch? Puhutteko _[kieltä]_? Tiedustelu henkilöltä

Lisätiedot

Yksityinen kirjeenvaihto Yksityiskirje

Yksityinen kirjeenvaihto Yksityiskirje - Osoite Herrn Peter Müller Falkenstraße 28 20140 Hamburg Deutschland Osoitteen ulkomuoto Suomessa: kadun nimi + katunumero postiosoite + kaupungin nimi maa. Matti Meikäläinen Puistokatu 17 A 01234 Helsinki

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

KOKOUSAIKA lauantai 19.09.2009 klo 11.02-17.15 KOKOUSPAIKKA InterCityHotel, Poststr. 8, Frankfurt am Main. Nimi Tehtävä Huomioitavaa

KOKOUSAIKA lauantai 19.09.2009 klo 11.02-17.15 KOKOUSPAIKKA InterCityHotel, Poststr. 8, Frankfurt am Main. Nimi Tehtävä Huomioitavaa SUOMALAISEN KIRKOLLISEN TYÖN KESKUS Pöytäkirja 4/2009 Johtokunta 19.09.2009 KOKOUSAIKA lauantai 19.09.2009 klo 11.02-17.15 KOKOUSPAIKKA InterCityHotel, Poststr. 8, Frankfurt am Main Kokouksessa läsnä:

Lisätiedot

Auswandern Dokumente. Dokumente - Allgemeines. Dokumente - Persönliche Informationen. Fragen wo man ein Formular findet

Auswandern Dokumente. Dokumente - Allgemeines. Dokumente - Persönliche Informationen. Fragen wo man ein Formular findet - Allgemeines Mistä löydän lomakkeen varten? Fragen wo man ein Formular findet Milloin [dokumenttisi] on myönnetty? Fragen wann ein Dokument ausgestellt wurde Missä [dokumenttisi] on myönnetty? Fragen

Lisätiedot

Maahanmuutto Pankki. Pankki - Yleistä. Pankki - Pankkitilin avaaminen. Kysyt, aiheutuuko tietyssä maassa tehdyistä rahan nostamisista kuluja

Maahanmuutto Pankki. Pankki - Yleistä. Pankki - Pankkitilin avaaminen. Kysyt, aiheutuuko tietyssä maassa tehdyistä rahan nostamisista kuluja - Yleistä Kann ich in [Land] gebührenfrei Geld abheben? Kysyt, aiheutuuko tietyssä maassa tehdyistä rahan nostamisista kuluja Welche Gebühren fallen bei der Nutzung von Geldautomaten anderer Banken an?

Lisätiedot

DIALOGISEN KOHTAAMISEN MERKITYS SUREVAN LÄHEISEN ELÄMÄSSÄ

DIALOGISEN KOHTAAMISEN MERKITYS SUREVAN LÄHEISEN ELÄMÄSSÄ DIALOGISEN KOHTAAMISEN MERKITYS SUREVAN LÄHEISEN ELÄMÄSSÄ Surukonferenssi 27.4.2017 klo 13.00 14.30 28.4.2017 klo 12.30 14.00 Varpu Lipponen TtT, FM, yliopettaja, psykoterapeutti Dialoginen kohtaaminen

Lisätiedot

Juontajan opas. Sisällys

Juontajan opas. Sisällys Juontajan opas Tämä opas on tarkoitettu avuksi teille, jotka luotsaatte Suomen Lähetysseuran ja seurakuntien yhteisen Kauneimmat Joululaulut -tilaisuuden alusta loppuun. Aivan ensimmäiseksi Suomen Lähetysseurassa

Lisätiedot

Minä olen Jeesus len Jees Minä

Minä olen Jeesus  len Jees Minä Minä olen Jeesus Nimilappu pussinnauhaan, peliohje pussiin. Voit tulostaa pelin kopiopaperille. Leikkaa ja liimaa kortit sitten kartongille tai pahville. Kontaktimuovilla tai laminaatilla saat korteista

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

syksy 2015 kevät 2014

syksy 2015 kevät 2014 syksy 2015 kevät 2014 Kuva Keimiöltä 2014 /Helmi Neuvonen Vuoden tunnus: Armo tulkoon kaikkien niiden osaksi, jotka rakastavat Herraamme Jeesusta Kristusta, armo ja katoamattomuus. Ef. 6:24 Hyvä NNKY-väki

Lisätiedot

Kohtaamisen silta vapaaehtoistoimintaa Espoossa Tarkoitus Kohtaamisen Silta tapahtuman tarkoituksena on tarjota vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneille mahdollisuus ryhtyä vapaaehtoiseksi ja kiittää jo

Lisätiedot

Hyvä Sisärengaslainen,

Hyvä Sisärengaslainen, Hyvä Sisärengaslainen, Tervetuloa SLEY:n nuorisotyön sisärenkaan raamattukouluun! Tämän kevään kuluessa käymme läpi Johanneksen evankeliumin lyhyissä jaksoissa. Voit lähettää kysymyksiä, palautetta, esirukousaiheita

Lisätiedot

toimisto 017 261 2348 gsm 050 537 5857 gsm 0440 576 205

toimisto 017 261 2348 gsm 050 537 5857 gsm 0440 576 205 Toimintakalenteri Lokakuu-Marraskuu 2012 Vuoden teema: YHTEYS Seurakunnan posti- ja käyntiosoite Toimisto avoinna Kemilänrinne 3 tiistaisin ja torstaisin 70340 Kuopio klo 10-12 Pastori, seurakunnan johtaja

Lisätiedot

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky Näky Kuva: SXC/S. Braswell Kansanlähetys Yhteystiedot Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys (SEKL) on vuonna 1967 perustettu Suomen evankelisluterilaisen kirkon lähetysjärjestö, jonka tarkoituksena

Lisätiedot

DIAKONIA kuuluu kirkon perustehtäviin. Se perustuu kristinuskon ajatukseen, että jokainen ihminen on lähimmäisemme ja lähimmäistä tulee auttaa.

DIAKONIA kuuluu kirkon perustehtäviin. Se perustuu kristinuskon ajatukseen, että jokainen ihminen on lähimmäisemme ja lähimmäistä tulee auttaa. DIAKONIATYÖN syksy 2015 DIAKONIA kuuluu kirkon perustehtäviin. Se perustuu kristinuskon ajatukseen, että jokainen ihminen on lähimmäisemme ja lähimmäistä tulee auttaa. Diakonia toteuttaa ja kutsuu toteuttamaan

Lisätiedot

Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme ja Herralta Jeesukselta Kristukselta!

Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme ja Herralta Jeesukselta Kristukselta! KIRKKOPÄIVÄT LAHDESSA 13.-15.5.2011 Saarna Kärkölän kirkossa 15.5.2011 3. sunnuntai pääsiäisestä (Jubilate) JUMALAN KANSAN KOTI-IKÄVÄ (Joh. 17:11-17) Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnan esittely

Yhdistyksen toiminnan esittely Yhdistyksen toiminnan esittely Oulun Seudun yhden Vanhemman Perheet ry on valtakunnallisen Yhden Vanhemman Perheiden liitto ry:n jäsenyhdistys joka toimii Oulun seudulla, pitäen sisällään seuraavat kunnat

Lisätiedot

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME Evankeliumi Matteuksen mukaan (Matt.12:33-37) Jeesus sanoi: Jos puu on hyvä, sen hedelmäkin on hyvä, mutta jos puu on huono, sen hedelmäkin on huono.

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Nettiraamattu lapsille Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS 12-VUOTIAANA

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS 12-VUOTIAANA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS 12-VUOTIAANA Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja Juutalaiset pojat kävivät kotikaupunkinsa synagoogassa koulua 5-vuotiaasta

Lisätiedot

Perhejumalanpalvelukset

Perhejumalanpalvelukset Perhejumalanpalvelukset 269 Johdantosanat Johdantosanojen alussa puhuttelun jälkeen kerrotaan päivän ja sen jumalanpalveluksen erityisluonteesta. Tämän vapaan osan merkkinä on käytetty seuraavassa kahta

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

NÄKY, JOHTAJUUS, RAKENTAJAT ESRAN KIRJAN 1-7 KAUTTA TÄHÄN PÄIVÄÄN / VARIKKO 11.1.2015

NÄKY, JOHTAJUUS, RAKENTAJAT ESRAN KIRJAN 1-7 KAUTTA TÄHÄN PÄIVÄÄN / VARIKKO 11.1.2015 NÄKY, JOHTAJUUS, RAKENTAJAT ESRAN KIRJAN 1-7 KAUTTA TÄHÄN PÄIVÄÄN / VARIKKO 11.1.2015 J O TA I N K Ä S I T TÄ M ÄT Ö N TÄ Jumala vaikuttaa pakanakuninkaan toteuttamaan suunnitelmansa Kuin kastelupuro on

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot