APPENZELLINPAIMENKOIRIEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA
|
|
- Tapio Palo
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 APPENZELLINPAIMENKOIRIEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa pp.kk.vuosi -SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt pp.kk.vuosi -Ohjelman voimaantuloaika pp.kk.vuosi -SKL vahvistanut voimaantuloajan pp.kk.vuosi Sisällysluettelo: 1. Yhteenveto Rodun tausta Järjestöorganisaatio ja sen historia Nykytilanne Populaation koko ja rakenne Luonne ja käyttöominaisuudet Terveys PEVISA-ohjelmaan sisällytetyt sairaudet Muut Suomessa rodulla todetut merkittävät sairaudet Yhteenveto rodulla muissa maissa tai kirjallisuudessa kuvatuista sairauksista 4.4 Ulkomuoto Yhteenveto aiemman tavoiteohjelman toteutumisesta Jalostuksen tavoitteet ja strategiat Visio Rotujärjestön tavoitteet Rotujärjestön strategia Uhat ja mahdollisuudet Varautuminen ongelmiin Toimintasuunnitelma JTO:n toteuttamiseksi Tavoiteohjelman toteutumisen seuranta Lähteet Liitteet
2 1. YHTEENVETO Tämän jalostuksen tavoiteohjelman tarkoituksena on: - toimia tietopakettina kasvattajille ja appenzellinpaimenkoirien omistajille sekä jakaa tietoa myös muille rodusta kiinnostuneille. -luoda toimintasuunnitelma jalostuksen lähitulevaisuudelle ja tuoda rehellisesti esille rodussa ilmeneviä ongelmia sekä korostaa luonteen ja terveyden merkitystä jalostuksessa. Appenzellinpaimenkoira on Sveitsistä kotoisin oleva koirarotu. Appenzellinpaimenkoira luokiteltiin omaksi rodukseen jo vuonna Ensimmäisen rotumääritelmän laati postimestari Max Siber ja oma rotuyhdistys perustettiin Suomeen tuotiin ensimmäiset appenzellit Rodun edustajia on käytetty maatilalla kaikkeen työntekoon vetokoirana, vieraiden tulosta ilmoittamiseen sekä lasten ja eläinten vahtimiseen. Nykyään se on pääasiassa seura- ja harrastuskoirana. Appenzelleja on suhteellisen vähän koko maailmassa. Euroopan maista Saksassa, Hollannissa, Belgiassa ja Itävallassa on nykyään melko vahva kanta, rodun kotimaassa Sveitsissä syntyy n. 20 pentuetta vuodessa. Suomessa rekisteröidään vuosittain noin 20 pentua. Rotuyhdistys sveitsinpaimenkoirille on perustettu vuonna 1965, jäsenmäärä vuonna 2007 oli noin 1300 jäsentä. Jalostusasioita yhdistyksessä appenzellinpaimenkoirien osalta hoitaa appenzellinpaimenkoirien jalostustoimikunta, joka valitaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan, jäseniä yleensä 3 kpl. Appenzellinpaimenkoira on alkukantainen rotu ja perusrakenteeltaan normaali koira. Terveystilanne appenzellelleilla yleisesti ottaen hyvä. Suurin terveydellinen ongelma tällä hetkellä on HD eli lonkkadysplasia. Jalostukseen käytettäviltä koirilta kuvataan vapaaehtoisesti lonkat, kyynärnivelet ja tutkitaan polvet, rodulla ei ole PEVISA-ohjelmaa. Luonteeseen tulee jalostuksessa kiinnittää huomiota, koiran tulisi olla tasapainoinen ja varma. Rotujärjestö on osaltaan lisännyt asiasta informaatiota sekä järjestämällä oman luonnetestitilaisuuden ja jalostustarkastuksia. Luonnetestattuja appenzelleja vuosina oli kaikkiaan 40 kpl, 2000-luvulla on jalostustarkastettu 23 koiraa. Ulkomuodoltaan suomalaiset appenzellit ovat hyviä ja ovat menestyneet myös ulkomailla näyttelyissä erinomaisesti. 2. RODUN TAUSTA 2.1 Rodun alkuperä Sveitsinpaimenkoiriin, eli ns. sennenkoiriin, kuuluu neljä erilaista rotua: appenzellin-, bernin-, entlebuchin- ja isosveitsinpaimenkoira. Appenzellinpaimenkoira luokiteltiin omaksi rodukseen vuonna Ensimmäisen rotumääritelmän laati postimestari Max Siber ja ensimmäinen rotuyhdistys perustettiin vuonna Suomeen tuotiin ensimmäiset appenzellit Sveitsistä vuonna Nämä koirat olivat nimeltään Zoro v. Gartegg ja Lotta v. Dreibünden. 2
3 Appenzellinpaimenkoiran alkuperäinen käyttötarkoitus on toimia nautakarjan paimenena, joka yksin paimentaa ja kuljettaa karjaa vuorilla kesäaikaan. Myös vartiointitehtävät ovat aina kuuluneet appenzellinpaimenkoiran toimenkuvaan. Rodun edustajia on käytetty maatilalla kaikkeen työntekoon: kärryjen vetämiseen, vieraiden tulosta ilmoittamiseen sekä lasten ja eläinten vahtimiseen. Vuonna 1853 kirjassa Das der Alpenwelt Friedrich von Tschudion mainitsee kirkkaasti haukkuvan, monivärisen, lyhytkarvaisen paimenkoiran, joka työskenteli paimenen kanssa. Koirat kuljettivat karjaa markkinoille ja laitumille. Vietyään karjan vuoristolaitumille, appenzellinpaimenkoira jäi pitämään laumasta huolta ja paimen pystyi luottamaan siihen, että lauman löytäisi samasta paikasta. Yksin ollessaan appenzelli työskentelee täysin oman harkintansa mukaan eli tekee itse päätöksensä käyttäen omaa päättelykykyään. Rodun kannaksi valittiin kahdeksan jalostukseen sopivaa yksilöä, jotka esiteltiin Winterthurin kansainvälisessä näyttelyssä. Näistä koirista rotu on alunperin muodostunut. Uusia yksilöitä otettiin kantakirjaan vielä viisikymmentä vuotta myöhemmin, jotta erittäin uhanalainen ja harvinainen rotu saataisiin säilymään ja kanta jatkumaan. 2.2 Nykyinen käyttötarkoitus Maatilojen uudenaikaistamisen myötä rodun ensisijainen käyttötarkoitus on muuttunut. Nykyään appenzellinpaimenkoira elää pääasiassa perhe- ja seurakoirana, mutta on osoittautunut myös monikäyttöiseksi harrastuskoiraksi. Vuonna 1995 appenzellinpaimenkoirat saivat kilpailuoikeudet PK-kokeisiin eli palveluskoirakokeisiin. Appenzellit ovat saaneet hyviä tuloksia on agilityssä, tokossa eli tottelevaisuuskokeissa, palveluskoirakokeissa sekä vesipelastuskokeissa eli VEPE:ssä. Lisäksi vuosina appenzellinpaimenkoiraa on suorittanut palveluskoirien käyttäytymiskokeen, eli BH-kokeen, hyväksytysti. Moni appenzelli toimii yhä alkuperäisissä tehtävissään karjapaimenena ja pihavahtina. Niiden vaistot ovat hyvin säilyneet. Helpon koulutettavuutensa ansiosta appenzellinpaimenkoiria käytetään myös poliisi-, laviini- sekä rauniokoirina. Rauniokoirina appenzellejä on myös Suomessa. 2.3 Kanta muissa maissa Ensimmäinen appenzellinpaimenkoira tuli Ruotsiin vuonna Ruotsissa appenzellinpaimenkoiran kasvatus aloitettiin 1990-luvun puolenvälin jälkeen. Norjaan on viety Suomesta pentu, mutta se ei ole jatkanut sukuaan. Tanskaan tuotiin 1970-luvulla appenzellejä ja nykyään siellä on useita aktiivisia kasvattajia. Appenzellinpaimenkoira on erittäin harvinainen kaikkialla maailmassa, esimerkiksi Espanjassa ja Portugalissa appenzelleja ei ole lainkaan. Italiaan on saatu appenzellikanta 1990-luvulla. Keski-Euroopassa on appenzellikasvattajia kuten myös Itä-Euroopassa, Puolassa ja Slovakiassa. USA:ssa arvellaan olevan appenzelliä. Kaukaisin rodun edustaja löytyy Etelä-Afrikasta. 2.4 Kanta Suomessa Pohjoismaista Suomi sai ensimmäisenä oman siitoskantansa vuonna Suomesta on viety pentuja Ruotsiin ja sieltä on käyty Suomessa astuttamassa narttuja. 3
4 Ensimmäisten rodun edustajien jälkeen Suomeen on tuotu 25 appenzelliä. Seitsemän narttua on käyty astuttamassa ulkomailla. Suomesta on viety kaksi urosta Sveitsiin, yksi Slovakiaan ja yksi narttu Saksaan. Suomessa on rekisteröity vuosina kaikkiaan 424 yksilöä. Suomen kanta on eurooppalaisittain korkeatasoinen ulkomuodollisesti ja luonteeltaan. Ulkomuodoltaan suomalaiset appenzellit ovat useimmiten lihaksikkaita ja neliömäisiä sekä vahvoja luustoltaan, eikä värivirheitä juurikaan esiinny. Suomalaiset kasvatit ovat menestyneet erinomaisesti ulkomaisissa näyttelyissä. Appenzellinpaimenkoiran luonnetta on Suomessa pyritty jalostamalla saamaan avoimemmaksi. Suomessa näyttelytuomarin ei tarvitse kysyä lupaa koiran koskemiseen, kuten esimerkiksi Keski-Euroopassa on appenzellien kanssa meneteltävä. Tällä hetkellä aktiivisia kasvattajia on kolme, joista vanhin, kennel Alpenhirts, on toiminut 45 vuotta. Uudet kasvattajat kennelnimineen ovat aloittamassa appenzellinpaimenkoiran kasvatusta. Rekisteröityjä pentuja Suomi Saksa Ruotsi Sveitsi Rodun alkuperämaassa Sveitsissä syntyy vuosittain noin sata pentua. Kaikkiaan pentuja syntyy vuosittain alle viisisataa. 3. JÄRJESTÖORGANISAATIO JA SEN HISTORIA Yhdistyksen perustava kokous pidettiin Kauniaisissa. Kokouksessa oli läsnä 24 henkilöä. Yhdistys sai nimekseen Suomen Sveitsinpaimenkoirat ry., jona yhdistys sittemmin asianmukaisesti rekisteröitiin Suomen Kennelliitto Finska Kennelklubben ry. hyväksyi sen rotua harrastavaksi yhdistykseksi ja rotujärjestöksi. Sittemmin yhdistyksen nimeksi muutettiin Suomen Sveitsinpaimenkoirat Finlands Sennenhundar ry. Yhdistyksen tarkoitus on herättää kiinnostusta kaikkiin neljään sveitsinpaimenkoirarotuun; bernin-, appenzellin-, entlebuchin-, ja isosveitsinpaimenkoiraan, kehittää niiden tasoa Suomessa, ohjata jäseniään koiriensa jalostus- ja koulutustoiminnassa sekä luoda yhteishenkeä jäsenistön keskuudessa. Jäsenmäärä on kasvanut tasaisesti 90-luvulle asti ja kääntynyt hienoiseen laskuun luvulle tultaessa. Vuonna 2007 yhdistyksessä oli 1211 varsinais-, 54 kannattaja-, 59 perhejäsentä sekä 6 kunniajäsentä, yhteensä 1350 jäsentä. Aluetoiminta on vilkasta ja se kattaa lähdes koko maan. Yhdistyksen jäsenlehti Sennenkoira-Sennenhunden on ilmestynyt vuodesta 1969 ja ilmestyy edelleenkin neljä kertaa vuodessa. Lisäksi kerran vuodessa ilmestyy tilastonumero. Yhdistys tekee rotuja tunnetuksi julkaisemalla jäsenlehteä ja tilastonumeroa, ylläpitämällä yhdistyksen www-sivuja, järjestämällä keskustelu-, neuvonta- ja koulutustilaisuuksia, kursseja, leirejä ja näyttelyitä. 4
5 Yhdistys kokoontuu vuosittain kahteen varsinaiseen kokoukseen, syys- ja kevätkokoukseen. Yhdistyksen jäseninä ovat yksityiset henkilöt. Yhdistyksen hallinnosta huolehtii syyskokouksen valitsema hallitus, johon kuuluu puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi kuusi varsinaista jäsentä. 3.1 Jalostustoimikunta Appenzellinpaimenkoirien jalostustoimikuntaan valitaan kolme jäsentä kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Jäsenet ovat olleet kasvattajia, jotka ovat rodusta kiinnostuneita ja haluavat viedä rotua eteenpäin. Jalostustoimikunnan työ painottuu tiedon keräämiseen ja julkaisemiseen sekä kasvattajien ja muiden asiasta kiinnostuneiden informoimiseen. Pyydettäessä toimikunta auttaa jalostusyhdistelmän valinnassa ja antaa tietoa käytettävissä olevista uroksista, mutta ei tee varsinaisia jalostusvalintoja vaan jokainen kasvattaja vastaa tekemästään pentueesta itse. Jalostustoimikunnalle lähetetään mieluiten kirjallinen kysely ajoissa, jotta sille jää riittävästi aikaa selvittää sopivia uroksia ja laskea sukusiitoskerroin harkitulle yhdistelmälle. Jalostustoimikunta kerää tietoa appenzelleistä ja pitää yhteyttä muiden maiden vastaaviin toimikuntiin. Myös Suomesta annetaan tietoa muihin maihin, ja pyrimme yhdessä kartoittamaan kannan tämänhetkisen tilanteen. Saksassa on juuri päivitetty lista, jolla on tiedot Euroopan eri maiden uroksista, joita voi käyttää jalostuksessa. Mikäli omistaja on toimittanut jalostustarkastuslausunnon, luonnetestituloksen, sukutaulun ja kuvan koirastaan, kaikki nämä tiedot ovat saatavilla osoitteessa Suomalaisten koirien tietoja on toimitettu useaan tiedostoon, joita voidaan käyttää jalostustarkoituksessa. Näin pienessä rodussa täytyy tehdä rajoja ylittävää yhteistyötä, jotta saamme koko tehollisen populaation käyttöön. Tästä kansainvälisestä listasta saa paljon tietoa ulkomaalaisista uroksista, ja se helpottaa jalostusneuvojien työtä. 3.2 Kansainvälisen yhteistyön edistäminen Appenzellien omistajat ja kasvattajat ovat perustaneet vuosittain kokoontuvan kansainvälisen symposiumin, jossa käsitellään rotua ja kaikkea rotuun liittyvää. Ensimmäinen kokous oli Hohenrodassa ja seuraava , ja vuonna 2005 kokous pidetään Salzburgissa. Ensimmäisessä kokouksessa listattiin appenzelleillä todettuja sairauksia, joita oli onneksi vähän. Edellä mainitussa uroslistassa on mainittu, mikäli omistaja on ne toimittanut, kaikki ED-, HD- ja patellatulokset, samoin jalostustarkastuslausunto ja luonnetestin arvostelu ovat mukana. 4. NYKYTILANNE 4.1 Populaation koko ja rakenne Populaation koolla tarkoitetaan kaikkia maassamme syntyneitä ja tänne tuotuja yksilöitä. Suomessa on syntynyt kaikkiaan 400 pentua vuosien välisenä aikana, ja samaan aikaan on maahamme tuotu 24 yksilöä, joista kaikkia ei ole käytetty siitoksessa. Ulkomailla on käyty astuttamassa suomalaisia narttuja, tällä tavalla on saatu lisää geenipohjaa meidän kantaamme. 5
6 Pienestä koiramäärästä johtuen samoja uroksia on jouduttu käyttämään useammin, mutta yhtään urosta ei ole toistaiseksi käytetty neljää kertaa enempää, joskin käyttö uroksen elinaikana nousee yli 20 %:n samana aikana syntyneistä pennuista. Kaikkiaan 41 narttua ja 36 urosta on käytetty siitoksessa. Neljäätoista urosta on käytetty useammin kuin kerran ja tuontiuroksia on kaikkiaan 16, jotka edustavat kaikki eri linjoja. Yhdeksää tuontinarttua on käytetty ja seitsemää narttua on käyty astuttamassa ulkomaisilla uroksilla. Viittätoista narttua on käytetty useammin kuin kerran siitoksessa. Tuontikoirien sukulinjat ovat olleet kaikki erilaisia, jotta pystyisimme pitämään kantamme mahdollisimman monipuolisena. Nykyiseen kantaamme on vaikuttanut paljon ensimmäinen tuotu koira, Zoro v.d. Gartegg. Sen linja vaikuttaa vielä nykyisissäkin koirissa, poikansa Alpenhirts Teodorin ja sen tyttären Alpenhirts Nicolen kautta. Nicolen tytär Alpenhirts Cilla on emänä Alpenhirts Zorrolle, joka on jättänyt 13 pentua, joista osa on havannan ruskeita. Sveitsistä tuodut Urban v. Steinboden ja siskonsa Utta v. Steinboden sekä Aron Karo von der Schwändiliflue jatkoivat sukuaan Suomessa. Tanskasta on tuotu urokset Silas ja Svante, joiden linjat jatkuvat edelleen appenzellikannassamme. Slovakiasta tuotua urosta Harlequin from Balihara Ranchia on käytetty siitokseen kaksi kertaa. Samasta kennelistä on tuotu neljä muuta appenzellia, joista Helvetia from Balihara Ranch ja Godiva from Balihara Ranch toivat omat linjansa Suomen kantaan. Vuonna 2006 Saksasta tuotiin uros Galant v.d. Niesenflanke, jota on käytetty siitokseen kolme kertaa ja sillä on 23 pentua kolmen eri nartun kanssa. Suomesta on viety kaksi urosta Sveitsiin, yksi Slovakiaan ja yksi narttu Saksaan. Pentueita on syntynyt kaikkiaan 66. Pentueiden keskikoko on 6,06 koko ajalta, ja viimeisen kymmenen vuoden aikaan on pentueiden keskikoko kasvanut 6,45:ään. Kahdeksan kasvattajaa on kasvattanut useamman kuin yhden pentueen ja 12 kasvattajaa on tuottanut yhden pentueen tähän mennessä. Aktiivisia kasvattajia on tällä hetkellä kolme. Appenzellinpaimenkoiraurosten jälkeläiset Suomessa 36 urosta: Uros Pentueet Vuosi pentuja toisessa polvessa Galant v.d. Niesenflanke FIN1304/ , -07, Carnavals Milou S28876/ Sennenhund Rossii Glen RKF Eijatuun Oratorio FIN24546/ Alpenhirts Uwe FIN23592/ Aron Karo von der Schwändiliflue FIN11546/ Alpenhirts Yoyo FIN21420/ , Ali von der Schonegg SHSB Eijatuun Quartillo FIN11906/ Harlequin From Balihara Ranch FIN17162/ , Alpenhirts Zorro 21410/ , -02, Alpenhirts Dick FIN17134/ Dik ca del Corsi LOI GB O'Roi Soleil du Tallis du Houx LOI
7 Artturi FIN15941/ , Alpenhirts Donny FIN17133/ , -97, Silas FIN41970/ , Urban V. Steinboden SF35678/ , -96, Svante DK01073/ , -94, -94, Alpenhirts Edi SF17409/ Alpenhirts Lord Alpenhirts Gerry SF11437/ Alpenhirts Hero SF11442/ Alpenhirts Jesse SF04788/ Lord V. Holbach SHSB Raski V.T Wachtersheim SF00029M/ , -86, -88, Asterix NHSB Innerhodens Ferdinand NHSB Alpenhirts Rudi SF05201M/ Alpenhirts Teodor SF08157K/ , -81, -82, Figaro Du Romanel SF03174M/ , -77, -78, -78, Alpenhirts Sitter 52110/ Alpenhirts Tornado 8158L/ Tambo SF023047/ Damor 7419D/77 S5813/ , Zoro v.d. Gartegg 6656/ ,-69, 74, Appenzellinpaimenkoiranarttujen jälkeläiset Suomessa 41 narttua: Emä Pentueet Vuosi pentuja toisessa polvessa FIN39348/06 Alpenhirts Tirlittan FIN24548/05 Eijatuun Opera Bruno FIN41751/04 Alppikellon Amanda FIN23596/05 Alpenhirts Ultrabra FIN41753/04 Alppikellon Adalmina FIN15057/02 Elo Tillan First Great One 2-03, FIN21423/01 Alpenhirts Yrsa 2-03, FIN12412/03 Godiva from Balihara Ranch FIN17165/00 Helvetia from Balihara Ranch FIN21418/01 Alpenhirts Zarina FIN23777/99 Alpenhirts Angelina 2-02, FIN21414/01 Alpenhirts Zarita FIN32410/98 Eijatuun Tilla 2-02,
8 FIN16109/97 Alpenhirts Bella 3-99, -01, FIN19143/95 Alpenhirts Cilla FIN14028/95 Eijatuun Xinda FIN14029/95 Eijatuun Xiphiosura SF15133/91 Fenrisin Cina 3-94, -95, SF11443/89 Alpenhirts Hani 3-92, -95, FIN14026/95 Eijatuun Xenon SF33999/94 Utta v. Steinboden SF17271/94 Eijatuun Zafra SF21961/90 Alpenhirts Fanny 2-92, SF15134/91 Fenrisin Cilla SF06014/88 Alpenhirts Isabella 3-90, -91, SF29188/91 Heike von Kläri's Kinder SF11438/89 Alpenhirts Gitta SF06015/88 Alpenhirts Isadora SF04789/87 Alpenhirts Jasmine SF03921K/82 Alpenhirts Nicole 4-84, -85, -88, SF00030N/84 Rona V.T Wachtersheim 3-85, -87, SF134701/80 Kermikeitaan Karpalo SF03175N/76 Cecina V D Dornismatt 4-78, -80, -81, SF05202N/78 Alpenhirts Ramona SF23948R/76 Daisy SF08160N/75 Alpenhirts Tamara SF04484G/73 Bella De La Biollaz 3-74, -75, SF08165T/75 Alpenhirts Triana SF08164S/75 Alpenhirts Taiga S V D Gartegg Cilla 2-76, SF6657/65 Lotta v. Dreibünden 2-69, Appenzellinpaimenkoirien syntyneet pentueet : Emä Isä kennel/ kasvattaja Alpenhirts Tirlittan Galant v.d. Niesenflanke FIN39348/06 FIN1304/07 Eijatuun Opera Bruno FIN24548/05 Alppikellon Amanda FIN41751/04 Alpenhirts Ultrabra FIN23596/05 Alppikellon Adalmina FIN41753/04 Elo Tillan First Great One FIN15057/02 Carnavals Milou S28876/2005 Sennenhund Rossii Glen RKF Galant v.d. Niesenflanke FIN1304/07 Galant v.d. Niesenflanke FIN1304/07 Eijatuun Oratorio FIN24546/05 8 Eijatuun Pelkonen-Leino pentuja sukusiitos vuosi % 6 0, , Ilen 6 0, Alppikellon/ Hietanen Eijatuun Pelkonen-Leino 8 1, , ,
9 Alpenhirts Yrsa FIN21423/01 Godiva from Balihara Ranch FIN12412/03 Helvetia from Balihara Ranch FIN17165/00 Alpenhirts Zarina FIN21418/01 Alpenhirts Angelina FIN23777/99 Alpenhirts Zarita FIN21414/01 Elotillan First Great One FIN15057/02 Alpenhirts Yrsa FIN21423/01 Eijatuun Tilla FIN32410/98 Eijatuun Tilla FIN32410/98 Alpenhirts Angelina FIN23777/99 Alpenhirts Bella FIN16109/97 Alpenhirts Bella FIN16109/97 Alpenhirts Cilla FIN19143/95 Eijatuun Xinda FIN14028/95 Alpenhirts Bella FIN16109/97 Eijatuun Xiphiosura FIN14029/95 Alpenhirts Uwe FIN23592/05 Aron Karo von der Schwändiliflue FIN11546/03 Alpenhirts Yoyo FIN21420/01 Ali von der SchoneggSHSB Eijatuun Quartillo FIN11906/00 Alpenhirts Yoyo FIN21420/01 Harlequin From Balihara Ranch FIN17162/00 Alpenhirts Zorro 21410/01 Harlequin From Balihara Ranch FIN17162/00 Alpenhirts Dick FIN17134/93 Alpenhirts Zorro 21410/01 Alpenhirts Zorro 21410/01 Dik ca del Corsi LOI GB O'Roi Soleil du Tallis du Houx LOI Artturi FIN15941/90 Alpenhirts Donny FIN17133/93 Artturi FIN15941/90 Fenrisin Cina SF15133/91 Silas FIN41970/95 Alpenhirts Hani SF11443/89 Eijatuun Xenon FIN14026/95 Utta v. Steinboden SF33999/94 Eijatuun Zafra SF17271/94 Alpenhirts Fanny SF21961/90 Alpenhirts Hani SF11443/89 Urban V. Steinboden SF35678/94 Silas FIN41970/95 Alpenhirts Donny SF17133/93 Urban V. Steinboden SF35678/94 Urban V. Steinboden SF35678/94 Alpenhirts Donny SF17133/93 Fenrisin Cina SF15133/91 Svante DK01073/92 Eijatuun Pelkonen-Leino Eijatuun Pelkonen-Leino Alpweiden/ Eskola Alppikellon/ Hietanen Eijatuun Pelkonen-Leino Elo Tillan/ Saikkonen Elo Tillan/ Saikkonen Alpweiden/ Eskola Eijatuun Pelkonen-Leino Eijatuun Pelkonen-Leino Eijatuun Pelkonen-Leino Kivipellon/ Lehtonen Tailtiimin/ Lestelin 6 1, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , Karkalin/ Rehnström 8 1, Erola 2 0, Eijatuun Pelkonen-Leino Fenrisin Cilla SF15134/91 Alpenhirts Edi SF17409/92 Alppiruusun/ Turunen Alpenhirts Isabella SF06014/88 Svante DK01073/92 Fenrisin Cina SF15133/91 Svante DK01073/92 Fenrisin/ Karisto- Rosenberg Eijatuun Pelkonen-Leino 11 1, , , , ,
10 Heike von Kläri's Kinder SF29188/91 Alpenhirts Gitta SF11438/89 Alpenhirts Hani SF11443/89 Alpenhirts Fanny SF21961/90 Alpenhirts Isabella SF06014/88 Alpenhirts Isadora SF06015/88 Alpenhirts Isabella SF06014/88 Alpenhirts Jasmine SF04789/87 Alpenhirts Nicole SF03921K/82 Rona V.T Wachtersheim SF00030N/84 Alpenhirts Nicole SF03921K/82 Rona V.T Wachtersheim SF00030N/84 Kermikeitaan Karpalo SF134701/80 Rona V.T Wachtersheim SF00030N/84 Alpenhirts Nicole SF03921K/82 Alpenhirts Nicole SF03921K/82 Cecina V D Dornismatt SF03175N/76 Cecina V D Dornismatt SF03175N/76 Cecina V D Dornismatt SF03175N/76 Alpenhirts Ramona SF05202N/78 Alpenhirts Lord Alppipuron 8 0, Svante DK01073/92 Alpenhirts Gerry SF11437/ , , Alpenhirts Fanny SF21961/90 Erola 5 2, Alpenhirts Hero SF11442/89 Fenrisin/ Karisto- Rosenberg 10 7, Alpenhirts Jesse SF04788/87 Fenrisin/ Karisto- 1 8, Rosenberg Lord V. Holbach SHSB Timgren 3 0, Raski V.T Wachtersheim SF00029M/84 Asterix NHSB Innerhodens Ferdinand NHSB Raski V.T Wachtersheim SF00029M/84 Alpenhirts Rudi SF05201M/78 Raski V.T Wachtersheim SF00029M/84 Alpenhirts Teodor SF08157K/75 Raski V.T Wachtersheim SF00029M/84 Figaro Du Romanel SF03174M/76 Alpenhirts Teodor SF08157K/75 Alpenhirts Teodor SF08157K/75 Alpenhirts Teodor SF08157K/75 Alpenhirts Sitter 52110/78 Kyynelpuron/ Moisio Kermikeitaan/ Notko Daisy SF23948R/76 Alpenhirts Tornado 8158L/75 Schellendorfs/ Cavén Alpenhirts Tamara SF08160N/75 Bella De La Biollaz SF04484G/73 Cecina V D Dornismatt SF03175N/76 Alpenhirts Triana SF08165T/75 Alpenhirts Taiga SF08164S/75 V D Gartegg Cilla S V D Gartegg Cilla S Tambo SF023047/78 Figaro du Romanel Damor 7419D/77 S5813/76 Figaro du Romanel 8636A/84 Schellendorfs/ Cavén Alppituulen/ Reckhard 7 13, , , , , , , , , , , , , , , , , , Damor 7419D/77 S5813/76 Hedman 2 0, Figaro du Romanel 8636A/84 Figaro du Romanel 8636A/84 A 1 3, ,
11 Bella De La Biollaz SF04484G/73 Zoro v.d. Gartegg 6656/ , Bella De La Biollaz SF04484G/73 Zoro v.d. Gartegg 6656/65 6 0, Lotta v. Dreibünden SF6657/65 Zoro v.d. Gartegg 6656/65 4 0, Lotta v. Dreibünden SF6657/65 Zoro v.d. Gartegg 6656/65 1 0, Tehollinen populaatio Rodun jalostuspohjan laajuus voidaan määritellä niin sanotulla tehollisella populaatiokoolla. Mitä pienempi tehollinen populaatiokoko, sitä nopeammin sen keskimääräinen sukusiitosaste kasvaa ja geenit homotsygoituvat. Jotta jalostuspohja pysyisi mahdollisimman laajana, tulisi jalostukseen käyttää sekä useita uroksia että narttuja. Tehollisen populaatiokoon tulisi olla vähintään 200 jalostuskoiraa. Näin pienellä rodulla jalostuspohja on murto-osa ihanteellisesta määrästä. Teholliseen populaation peruslaskentakaava on seuraava: 4xNuxNn/(Nu+Nn). Nu on siitoksessa käytetyt urokset ja Nn ovat vastaavasti käytetyt nartut. Tämä kaava on tehty ideaalipopulaatiolle ja antaa koirien kohdalla yliarvion populaation koosta. Seuraava taulukko on laskettu oheisella kaavalla: tehollinen pentuja pentueita tuonteja kasvattajia isät emät vuosi populaatio , Populaation kokoa voidaan pyrkiä suurentamaan seuraavilla tavoilla: mahdollisimman monia jalostuskriteerit täyttäviä eri yksilöitä käytetään tasaisesti siitoksessa, ei toisteta jo kertaalleen tehtyjä yhdistelmiä, sisaruksille pyritään löytämään eri sukuisia siitoskumppaneita, käytetään ulkomaisia koiria omille nartuille ja tuodaan harkitusti meidän olemassa olevaan kantaamme sopivia siitosyksiköitä. Tällä hetkellä pentutuotanto vastaa melko hyvin kysyntää, eikä ole mitään tarvetta sitä lisätä. Jalostusohjesäännön tehollinen populaatio ei ole riittävä syy pentutuotannon lisäämiseksi. Mieluummin vähän ja hyviä kuin paljon ja keskikertaisia / huonoja. Populaatio muissa maissa Rotu on Sveitsissä uhanalaisten rotujen listalla, mutta harvinainen kaikkialla maailmassa. Rotu on levinnyt lähinnä Euroopassa, joten vain siellä voidaan laskea olevan monimuotoinen populaatio. 11
12 Sveitsissä on syntynyt ja rekisteröity neljän vuoden aikana 466 pentua, Saksassa 339 ja Ruotsissa 10. Suomessa on syntynyt 71 pentua neljässä vuodessa. Useita eri linjoja löytyy eri maista, ja siitoskoiria voi valita, joskin valinnassa täytyy olla tarkkana, jotta monimuotoisuus säilyisi. Ainakaan toistaiseksi ei ole ollut vaarana etteikö sukusiitoskerroin 0 olisi ollut mahdollinen, kun lasketaan seitsemän polvea mukaan. Mutta kun lasketaan 7-15 polvea, löytyy jo sukulaisia, ovathan appenzellit alkaneet kahdeksasta koirasta. Tällä hetkellä sveitsiläiset hakeva siitoskoiria, jotka eivät olisi liian läheistä sukua heidän omille käytössä oleville siitosyksilöilleen. 4.2 Luonne ja käyttöominaisuudet Rotumääritelmässä sanotaan luonteesta: eloisa, temperamenttinen, itsevarma, peloton, hieman epäluuloinen vieraita kohtaan, lahjomaton vahti, iloinen ja oppivainen Virheitä luonteessa ovat epävarma käytös, temperamentin puute tai lievä aggressiivisuus. Hylkääviä virheitä ovat arkuus, aggressiivisuus ja vihaisuus. Tyypillinen appenzellinpaimenkoira reagoi kotiinsa tai alueelleen saapuvaan vieraaseen henkilöön epäluuloisesti ja äänekkäästi haukkuen. Se ilmoittaa isäntäväelleen vieraasta ja ikään kuin tarkastaa vieraan aikeet. Toiset appenzellit hyväksyvät vieraat helpommin ja nopeammin, toiset eivät aina lainkaan. Kuitenkaan appenzelli ei saa em. tilanteessa käyttäytyä aggressiivisesti eikä arkuuskaan kuulu rodun tyypillisiin ominaisuuksiin. Appenzelli tekee itse aloitteen tutustuakseen vieraaseen. Ensikontakti ei saa olla appenzellille alistava, esim. koskettaminen suoraan päälaelle. Moni suomalainen appenzelli on luonteeltaan melko avoin ja ystävällinen vieraitakin ihmisiä kohtaan. Monella rodun edustajalla on kuitenkin selvästi tallella alkuperäiselle luonteelleen tyypillinen pidättyväisyys vieraita kohtaan. Appenzelli on myös luontainen vahti ja moni vahtikoiralle tyypillisesti äänekäs. Täytyy aina muistaa, että appenzelli, joka on alkujaan pihavahtikoira, käyttäytyy kotonaan ja reviirillään eri tavoin kuin ns. neutraalilla maaperällä. Se on uskollinen omille ihmisilleen ja kiintyy syvästi omaan laumaansa. Tästä syystä appenzelli ei sovellu pelkäksi tarhakoiraksi. Temperamentin puute voi tulla jossain vaiheessa eteen samoin puolustushalun väheneminen. Pieni puolustushalu on tietysti taajamassa asuvalla appenzellillä parempi kuin suuri puolustushalu, joka voi laueta joskus väärässä paikassa. Nykyään harva yksilö toimii enää alkuperäisessä käyttötarkoituksessa paimentaen yksin karjaa vuoristossa tai vartioiden maataloa, kun omistajat ovat muualla. Yksin paimentaessaan / vartioidessaan koiran täytyi tehdä itse päätökset ja toimia täysin omatoimisesti, sille ei annettu käskyjä. Korkea puolustushalu ja terävyys olivat tarpeellisia, samoin epäluulo vieraita kohtaan. Tämän päivän appenzellilla on useimmiten reviirinä pieni omakotitalon tontti tai kerrostaloasunto taajamassa, tällöin ympärillä liikkuu jatkuvasti koiralle vieraita ihmisiä ja ne kaikki täytyy sietää. Aikoinaan maalla paimenena appenzellilla oli hehtaarien reviiri ja harvoin sen alueelle eksyi vieraita ihmisiä, ja jos joku tuli, niin silloin oli syytä haukkua. Muutos on ollut suuri, varoitushaukku tulee appenzellilla kuitenkin aina olemaan. Muissakin tilanteissa appenzelli kommunikoi usein omistajansa kanssa esim. äänekkäästi haukkumalla. 12
13 Appenzellit tulevat muiden koirien kanssa toimeen ja elävät usein useamman koiran ja eläimen perheissä. Niillä tulee kuitenkin olla selkeä käsitys laumansisäisestä arvojärjestyksestä, jonka ne selvittävät toisinaan hurjillakin yhteenotoilla. Omistajan tulee aina olla lauman kiistaton johtaja, vaikka appenzellin kanssa toisinaan joutuukin asemaansa todistamaan. Pehmeämpi ja sosiaalisempi luonne on edellytys lemmikkinä olemiselle. Harrastuskoiralle toimintakyky, hermorakenne ja luoksepäästävyys ovat tärkeitä ominaisuuksia. Näitä tärkeitä ominaisuuksia on pyritty kehittämään ja vastaavasti vähentämään rodun puolustushalua, kovuutta ja terävyyttä. Appenzellinpaimenkoiria on luonnetestattu jo 1970-luvulla, luonnetestisääntöjen uudistuksen jälkeen vuosina on testattu kaiken kaikkiaan 40 koiraa. Yhteenveto vuosina luonnetestattujen appenzellinpaimenkoirien tuloksista osa-alueittain: Toimintakyky +2 Suuri 8 kpl +1 Kohtuullinen 23 kpl -1 Pieni 9 kpl Terävyys +3 Kohtuullinen, ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua 17 kpl +2 Suuri, ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua 5 kpl +1 Pieni ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua 18 kpl Puolustushalu +3 Kohtuullinen hillitty 17 kpl +2 Suuri, hillitty 2 kpl +1 Pieni 12 kpl -1 Haluton 9 kpl Taistelutahto +3 Suuri 11 kpl +2 Kohtuullinen 20 kpl -1 Pieni 8 kpl -2 Riittämätön 1 kpl Hermorakenne +2 Suhteellisen rauhallinen 4 kpl +1 Hieman rauhaton 34 kpl -1 vähän hermostunut 2 kpl Temperamentti +3 Vilkas 13 kpl +2 Kohtuullisen vilkas 12 kpl +1 Erittäin vilkas 13 kpl -1 Häiritsevän vilkas 2 kpl Kovuus +3 Kohtuullisen kova 13 kpl +1 Hieman pehmeä 21 kpl -2 Pehmeä 6 kpl 13
14 Luoksepäästävyys +3 Hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin 24 kpl +2 Luoksepäästävä, hieman pidättyväinen 14 kpl -1 Selvästi pidättyväinen 2 kpl Laukauspelottomuus + Laukausvarma 34 kpl ++ Kokematon 5 kpl - Laukausaltis 1 kpl Appenzellinpaimenkoirien keskimääräinen luonnetestipfrofiili Suomessa Luoksepäästävyys Kovuus Toimintakyky 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Terävyys Puolustushalu Temperamentti Taistelutahto Hermorakenne SKL-FKK luonnetestisääntöjen ( hyväksytty valtuustossa ) osasuoritukset ovat seuraavat: Toimintakyky on luonteenominaisuus, jonka avulla koira kykenee toimimaan oikealla tavalla ilman ulkoista pakkoa, todellisten vaaratilanteiden tai luuloteltujen vaaravaikutusten keskellä joutumatta pelon valtaan, keskeyttämättä toimintaansa. Terävyys on koiran taipumus reagoida vihamielisesti odottamattoman ärsykkeen sattuessa. Puolustushalu on perinnöllinen ominaisuus asettua vaaratilanteessa puolustamaan omistajaansa ja itseään. Taisteluhalu on perinnöllinen taipumus nauttia taistelemisesta itsestään, leukojen ja lihasten käytöstä, esim. vetoleikeistä. Hermorakenteella tarkoitetaan koiran synnynnäistä vahva- tai heikkohermoisuutta, joka ilmenee kun koira syystä tai toisesta joutuu vaihtelevaan sisäiseen jännitystilaan. Koiran luonteen kovuudella tarkoitetaan sitä, miten koira antaa epämiellyttävien kokemusten vaikuttaa vastaiseen toimintaansa. 14
15 Luoksepäästävyys tarkoitta koiran suhtautumista ystävällisiin vieraisiin henkilöihin. Optimitilanteessa koiran tulisi suhtautua tuttavuutta tekevään ihmiseen ystävällisesti ja avoimesti, kuitenkin mielistelemättä Temperamentti on kykyä nopeasti reagoida ja järjestäytyneesti kohdata ympäristöärsykkeitä sekä kykyä nopeasti sopeutua muuttuneisiin tilanteisiin Luonnetestin arvostelutaulukko Appenzellinpaimenkoirille rotukohtaisesti painotetut pisteet 15 testatut koirat lkm Viralliset pisteet Toimintakyky kerroin erittäin suuri suuri kohtuullinen pieni riittämätön -2-3 toimintakyvytön -3 Terävyys kerroin 1 +3 pieni ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua kohtuullinen ilman jäljelle jäävää 5 +3 hyökkäyshalua +1 suuri ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua pieni jäljelle jäävin hyökkäyshaluin -1-2 kohtuullinen jäljelle jäävin hyökkäyshaluin -2-3 suuri jäljelle jäävin hyökkäyshaluin -3 Puolustushalu kerroin 1 +3 kohtuullinen hillitty pieni haluton suuri hillitty erittäin suuri -2-3 hillitsemätön -3 Taisteluhalu kerroin suuri kohtuullinen pieni erittäin suuri +1-2 riittämätön haluton -3 Hermorakenne kerroin rauhallinen ja varma suhteellisen rauhallinen hieman rauhaton vähän hermostunut hermostunut -2-3 erittäin hermostunut -3 Temperamentti kerroin vilkas kohtuullisen vilkas erittäin vilkas häiritsevän vilkas 2-1
16 -2 välinpitämätön -2-3 apaattinen -3 Kovuus kerroin 8 +3 kohtuullisen kova kova hieman pehmeä pehmeä erittäin kova -1-3 erittäin pehmeä -3 Luoksepäästävyys kerroin hyväntahtoinen, luoksepäästävä ja avoin luoksepäästävä, hieman pidättyväinen mielistelevä +1-1 selvästi pidättyväinen hyökkäävä -2-3 salakavala -3 Laukauspelottomuus + laukausvarma laukauskokematon paukkuärtyisä laukausarka 1 - Kaikkiaan tähän mennessä 2000-luvulla on jalostustarkastettu 23 koiraa. Jalostustarkastukseen kuuluu myös pieni luonnetestiosuus, jonka perusteella arvioidaan luonnetta. Koira voi olla arka/epävarma, pelokas, varautunut, kiltti, ystävällinen ja varma, varma ja puolustushaluinen tai agressiivinen. Jalostustarkastetuista appenzelleista 15 ovat ystävällisiä ja varmoja, kolme varmaa ja puolustushaluista (uroksia) ja neljä koiraa saivat luonnearvioksi kiltti. Yhden koiran jalostustarkastus keskeytettiin koiran varautuneisuuden takia. Käyttöominaisuudet Alkuperäisessä käytössä, lehmäpaimenena, on koiria enää erittäin vähän, mutta vartiointityössä niitä on, esim. autokorjaamon aidatulla alueella. Koirat päästetään yöksi irti isolle korjaamoalueelle ja päivät ne viettävät tarhassa ja omistajan kotona. Paimentyössä on Suomessakin useita koiria aina Rovaniemeä myöten. Moni koira on myös koulutettu rauniotyöskentelyyn ja ovat ne siinä kilpailleetkin. Agility on suosiossa appenzellien omistajien keskuudessa, koska koirat ovat erittäin innokkaita esteille ja näkee, kun koirat nauttivat kisaamisesta. Seurakoirien tottelevaisuuskoulutus on aina ollut appenzellien vahva laji, onhan Suomen ensimmäinen tottelevaisuusvaliokin appenzelli Lotta v. Dreibünden, ohjaaja Vuokko. Palveluskoirien käyttäytymiskokeen (BH-koe) on suorittanut 10 koiraa ja kestävyyskokeen (AD-koe) toistaiseksi yksi. Vesipelastuksessa yhdellä koiralla on tuloksia ja vetohiihtoa on harrastanut koemielessä kaksi koiraa. Reki ja kärryt ovat yhä käytössä appenzelleillä, ja lasten vedoissa appenzellit ovat suuressa suosiossa kovan vauhtinsa ansioista. Myös polttopuut ja muut tavarat liikkuvat ripeästi samoin kuin eräretkillä selkärepussa kulkevat koiran omat muonat ja vähän muutakin. Appenzellit ovat kestäviä seuralaisia vaelluksilla ja tiheä karva suojaa niitä pahimmilta naarmuilta ja hyönteisten pistoilta. Innokkaina uimareina myös vesipelastus on hyvä laji, mutta vain yksi appenzelli kilpailee tässä lajissa. 16
17 Opas- ja avustajakoirana appenzelli on suoriutunut erittäin hyvin, koska se innokas ja palvelualtis. Huumekoirana samoin kuin jälkityössä ja esineen/ihmisen hakemisessa se pärjää hyvin, koska se käyttää nenäänsä mielellään. Laviini-/rauniokoiriksi niitä on koulutettu Sveitsissä useita. Appenzelli on erittäin monipuolinen harraste- ja työkoira. Se ei tiedä mitään parempaa kuin päästä omistajansa kanssa tekemään työtä, olipa se mitä tahansa. Koe- ja näyttelykäynnit 2000-luvulla: Vuosi Näyttelyt Agility Toko PK-HAKU PK-JÄLKI BH VEPE Selitykset lyhenteille: Agility = koirien ketteryyskilpailu Agilityssä kilpaillaan kolmessa koko- (mini, medi, maxi) ja kolmessa kilpailuluokassa (1, 2, 3). Radalla voi olla estettä: hyppy- ja kontaktiesteitä, pöytä, putkia, pusseja ja kepit. Koiran tulee suorittaa ohjaajan avustamana esteet tuomarin määrittelemässä ihanneajassa, oikeassa järjestyksessä ja virheettömästi. Appenzellinpaimenkoira kuuluu säkäkorkeudeltaan maxiluokkaan. TOKO = tottelevaisuuskoulutus Tokossa on neljä kilpailuluokkaa: Alokas-, Avoin-, Voittaja- ja Erikoisvoittajaluokka. Koira tekee ryhmässä ja yksin ohjaajansa kanssa yhdeksän erilaista tottelevaisuusliikettä. Tuomari antaa pisteet jokaisesta liikkeestä. Hän kiinnittää huomiota koiran ja ohjaajan yhteistyöhön sekä siihen, työskenteleekö koira iloisesti ja halukkaasti. PK-haku = palveluskoirien hakukoe Hakukoe koostuu kahdesta osasta: esine-etsinnästä ja henkilöhausta. Esine-etsinnässä koiran tulee viiden minuutin aikana löytää kolme ihmiselle kuuluvaa esinettä 50 m x 50 m kokoiselta maa-alueelta. Henkilöhaussa koira etsii määrätyn kokoiselta alueelta sinne piiloutuneita ihmisiä, ns. maalimiehiä. PK-jälki = palveluskoirien jälkikoe Jälki tehdään siten, että ihminen kävelee maastossa sovitun reitin ja pudottaa kävelyuralleen keppejä. Koiralle opetetaan, että se käskystä aloittaa jäljen etsimisen ja ilmaisee jäljeltä löytämänsä ihmisen pudottamat esineet eli kepit ohjaajalleen. BH = palveluskoirien käyttäytymiskoe Käyttäytymiskokeen tarkoituksena on selvittää koiran yhteiskuntakelpoisuus ja vain koulutustunnuksen (BH) saavuttaneet koirat saavat myöhemmin osallistua palvelus- ja pelastuskoirakokeisiin. Kokeessa on tottelevaisuusosuus ja kaupunkiosuus. 17
18 VEPE = vesipelastuskoe Vepe-koe on niin sanottu rodunomainen koemuoto, eli sillä on erityisesti tarkoitus pitää yllä alkuperäisrotujen, landseereiden ja newfoundlandinkoirien, pelastusvaistoa ja uintitaitoa. Lajia voi harrastaa melkein kaiken rotuisilla koirilla, jos koira vaan ui mielellään. Koira ei saa olla arka tai epäluuloinen, eikä missään tapauksessa agressiivinen vieraita ihmisiä kohtaan ja koiralla on oltava perustottelevaisuus kunnossa. Näyttelyissä käy ainakin jonkun kerran yli puolet rekisteröidyistä koirista. Vuosi Näyttelyssä käyneet rekisteröityjä koiria ko. vuonna rekisteröidyistä koirista ei ole toistaiseksi käynyt näyttelyssä Vuosi ERI / SA EH /1 H/2 T EVA 0 Näyttelykäynnit yht Yhteensä Näyttelytilasto Terveys PEVISA-ohjelma Appenzelleillä ei ole Pevisa-ohjelmaa. Appenzellien kanssa on jo vuosikymmenien ajan suosittu mieluummin vapaaehtoista kuin pakollista tarkastusta niin lonkkavian kuin luonteen arvioinnin osalta. Kaikki jalostukseen käytetyt koirat on kuvattu Suomessa. Keskimääräinen elinikä on vuotta, joskin 15- ja 16-vuotiaaksi eläneitä on useita Sairaudet Silmäsairauksia ei ole toistaiseksi löytynyt, vaikka yksi PRA-epäily on todettu. Se osoittautui aiheettomaksi. Jotkut koirat myös kuuroutuvat vuoden ikäisinä. 18
19 Synnynnäisiä kehityshäiriöitä: kitalakihalkio, virtsatiehyiden kehityshäiriö, ruokatorven ympärille kiertyvää aortta, joka ahtauttaa ruokatorven, on raportoitu. Viimeaikoina on myös kiinnitetty huomioita hammas- ja purentaongelmiin. Alapurentaa on alkanut ilmestyä, samoin hammaspuutteita. Häntämutkia esiintyy toisinaan ja ko. yksilöt olisi suositeltavaa rekisteröidä EJ-rekisteriin. Lonkkavikaa on paljon, olkapään dysplasiaa sen sijaan vähän ja polvilumpion paikaltaan menoa (patellaluksaatio) on todettu muutama tapaus. Polvilumpion paikaltaan meno on usein hyvin suorakulmaisten koirien ongelma. Jalostuksessa on huomioitu, että koirilla tulee olla riittävät kulmaukset. Kuitenkaan hyvinkään kulmautuneet raajat eivät säästä koiraa esim. luun virheasennon aiheuttamalta patella luksaatiolta. Lonkkanivelen kasvuhäiriö HD Lonkkaniveldysplasiaa sairastavalla koiralla on nykykäsityksen mukaan selvä geneettinen alttius. Lonkkavika periytyy polygeenisesti, eli useampi kuin yksi geeni vaikuttaa tämän vian syntyyn. Lonkkanivel on koiran kasvun aikana altis ympäristötekijöille ja etenkin pentujen ylipainolla saattaa olla erittäin haitallisia seurauksia. Jalostuksella voidaan vaikuttaa lonkkaniveldysplasian esiintyvyyteen. Pyrkimyksenä on, että myös ne koirat, joita ei käytetä jalostukseen kuvattaisiin, jotta tietoa lonkkavian ilmenemisestä rodussa saataisiin kattavasti. Lonkkavika aiheuttaa harvoin kliinistä vaivaa appenzellille. Voimakkaat muutokset, löysyys ja lonkkamaljan ja reisiluun nupin yhteensopimattomuus johtaa nivelrikkoon. Nivelrikon oireita ovat liikkumisen ja rasituksen jälkeiset ontumiset, jäykkyys ja esimerkiksi ylösnousuvaikeudet. Lonkkavian vastustamiseksi tulisi käyttää enenevässä määrin tervelonkkaisia (A, B) koiria. Lonkkatuloksen C (tai huonomman) saaneelle koiralle tulisi käyttää A tai B tuloksen saanutta koiraa. Tärkeää olisi saada tutkittua suurempi osuus kannasta. Lonkkanivelen kasvuhäiriö (dysplasia), josta käytetään lyhennettä HD, tarkoittaa epänormaalisti muodostunutta lonkkaniveltä. Tätä kasvuhäiriötä arvioidaan nykyään viisiportaisella liukuvalla asteikolla. Kuvausten alkuvaiheessa ensimmäinen arvostelu oli terve + tai sairas, ei merkintää. Sitten seurasi asteikko terve, 1, 2 tai 3, jossa 3 oli sairain aste. Nykyään asteikko on A, B, C, D, ja E, jossa E on sairain aste. Perinnöllisyyden osuus vaihtelee eri tutkimuksissa %:n välillä, joten muiden tekijöiden osuus on siis %. Periytymisaste on populaatiokohtainen. Muita tekijöitä ovat esim. liika ruokinta varsinkin kasvuiässä, nopea kasvu, muut sairaudet esim. pitkään jatkuva ripuli, imeytymishäiriöt. Rasittaminen ja ympäristötekijät, kuten liukkaat lattiat tai jäällä liikkuminen altistavat koiran lonkkanivelen kasvuhäiriölle. HD:tä tutkitaan röntgenkuvaamalla koira nukutuksessa, jolloin saadaan selville koiran ilmiasu, eli fenotyyppi, mutta se ei selvitä koiran perimää, eli genotyyppiä. Ympäristötekijät voivat estää genotyyppiä paljastumasta, erityisesti jos koiralla on lonkkanivelen kasvuhäiriölle altistavia geenejä. Jos tällainen geneettisesti lonkkavikainen koira kasvaa suotuisissa olosuhteissa, voi sen lonkkakuvauksen tulos olla terve. Jos se taas kasvaa hyvin epäsuotuisissa olosuhteissa, voi lonkkakuvaustulos olla todella huono. Yleinen mielipide on, että geneettisesti erittäin hyvä koira kestää epäsuotuisempaakin ympäristöä, ja sen lonkkakuvaustulos on silti hyvä. 19
20 Rodussa on tärkeää estää lonkkatilanteen huononeminen, vian kurissa pitämistä edesauttaa että koiran oman kuvaustuloksen lisäksi käytetään hyödyksi sen lähisukulaisten tuloksia. C- ja D-lonkkaista voi käyttää jalostukseen, mutta toisen osapuolen tulee olla terve. Lonkkanivelen kasvuhäiriön arvosteluasteikko FCI:n mukaan on nykyään seuraava: A ei muutoksia, B lähes normaali/rajatapaus, C lievä, D keskivaikea ja E vaikea. Viimeisen kymmenen vuoden aikana kuvattuja koiria on 66 yksilöä. Samaan aikaan syntyneitä on 143, eli kuvausprosentti on 46 % kaikista yksilöistä. Kaikki jalostukseen käytetyt koirat on kuvattu, vaikka se ei ole pakollista. Raja-arvona on yksimielisesti pidetty D-astetta. Koiraa, jolla on tätä huonompi tulos, ei käytetä jalostuksessa. D-lonkkaisen koiran täytyy olla erittäin hyvä muilta osin, jotta sitä käytettäisiin jalostukseen. Lonkkavika on vain yksi vika muiden joukossa, ja sitä on helppo seurata, tulokset ovat yhtenevät. Koirista on siis terveitä vain 34 %, jos nyt jättäisimme jalostuksesta pois kaikki C- ja D- lonkkaiset, tehollinen populaatio olisi vain muutama koira. Jalostukseen käytettävien koirien tulee olla lonkkakuvattuja ja lonkiltaan terveitä A-B, jos halutaan käyttää D tuloksen omaavaa koiraa, niin toisen osapuolen tulee olla A tai B. D tuloksen omaavalla koiralla tulee olla jotain erittäin hyvää annattavaa rotuun. Lonkkakuvaustulokset ovat hieman parantuneet vimeisen viiden vuoden aikana, v syntyneistä ja kuvatuista 45 % ovat lonkiltaan terveitä. Lonkkakuvaustulokset vuosina syntyneet Syntymävuosi Syntyneitä A B C D E Kuvattuja yhteensä Yhteensä Yhteensä % 14 % 20 % 33 % 32 % 2 % 46 % Kyynärnivelen kasvuhäiriö ED Kyynärnivelen kasvuhäiriö on polygeenisesti periytyvä, voimakkaasti invalidisoiva ja kivulias sairaus koiralle. Useimmiten se estää koiran kanssa harrastamisen ja lyhentää koiran elinikää. Kun kasvavien luiden kasvuja nivelrusto ei luudu normaalisti vaan jää normaalia paksummaksi, luiden pituuskasvu hidastuu ja nivelpinnat rikkoutuvat. Tämä aiheuttaa helposti paksuuntuneen rustopalan irtoamisen. Näin syntynyttä luutumishäiriötä kutsutaan nimellä osteokondrosis dissecans. Osteokondrosis dissecans voi esiintyä myös muissa nivelissä kuin kyynärnivelessä, esimerkiksi olka- tai kinnernivelessä. Taipumus osteokondrosis dissecansiin on perinnöllinen, mutta sitä voidaan edesauttaa väärällä ruokinnalla ja mekaanisilla tekijöillä eli pitkäaikaisella tai äkillisellä liikarasituksella. Osteokondrosis dissecans muutokset aiheuttavat ontumista mutta eivät kuitenkaan kaikilla koirilla. Kaikki nivelrikkomuutokset kyynärnivelissä eivät ole perinnöllisiä, 20
21 iäkkäämmillä, ikänsä harrastuskäytössä olevilla koirilla voi tulla muutoksia niveliin kulumisen vuoksi. Kaksi kolmasosaa koiran painosta on etupään varassa ja appenzellinpaimenkoira on melko raskasrakenteinen, jolloin etupää joutuu esimerkiksi hypyissä ottamaan vastaan suurta painoa. Kyetäkseen täysipainoiseen työskentelyyn erilaisissa harrastuslajeissa ja karjan parissa, tulisi jalostukseen käyttää kyynärnivelistään terveitä koiria. Appenzellinpaimenkoirien kyynärniveliä on tutkittu vuosina kertaa eli 41 %. Kyynärnivelen röntgentutkimus tehdään koiran ollessa rauhoitettu ja yleensä samaan aikaan kuin lonkkaröntgenkuvauskin. Siinä on arvosteluasteikkona: 0 ei muutoksia, 1 lieviä muutoksia, 2 kohtalaisia muutoksia ja 3 voimakkaita muutoksia. Kyynärniveliä on kuvattu viimeisen kymmenen vuoden aikana 59 koiralta. Näistä on löytynyt neljä toispuoleista 1 ( 0/1 tai 1/0 ) ja yksi toispuoleinen 2 (0/2), joten tätä ei pidetä ongelmana, joskin koiralle se on yleensä kivuliaampi kuin lonkkavika. Oireet ilmaantuvat usein melko nuorena, koira voi ontua jo ennen virallista kuvausikää. Kyynärniveltutkimukset vuosina syntyneet Syntymävuosi Syntyneitä Kuvattuja yhteensä Yhteensä Yhteensä % 91 % 7 % 2 % 0 % 41 % Patellaluksaatio Patellaluksaatiota eli polvinivelen sijoiltaan menoa esiintyy jonkin verran. Polvilumpion sijoiltaanmeno liittyy usein rakenteeseen, suorat takakulmaukset ja väärät raaja-asennot altistavat polvilumpion sijoiltaan menolle. Toinen syy patellaluksaation kehittymiseen voi olla se, että polvinivelen etuosassa oleva telaura on liian matala, jolloin polvilumpio ei pysy paikallaan. Vian toteamiseksi riittää kliininen tutkimus. Polvilumpion liikkuvuutta eläinlääkäri tutkii koiran seistessä. Tuloksena on terve tai polvilumpion sijoiltaan meno, joka jaetaan neljään asteeseen. Ensimmäinen eli lievin aste on lähes normaali ja vaikein aste on, kun polvilumpio on pysyvästi sijoiltaan, eikä se pysy telaurassaan. Polvilumpion sijoiltaan meno kuuluu ehdottomasti seurattaviin kohteisiin, mutta nyt ainakin näyttää, että se ei ole kovinkaan perinnöllistä. Ainoastaan yhdessä tapauksessa on sekä isällä 1/1, että yhdellä sen jälkeläisellä 3/3. Muut ovat kaikki hajatapauksia. Patella leikattua koiraa ei tule käyttää jalostukseen. Polviniveltulokset vuosina syntyneet
22 Syntymävuosi Syntyneitä Tutkittuja yhteensä Yhteensä Yhteensä % 83 % 12 % 5 % 0 % 30 % Tilanne Suomessa Kitalakihalkioita on tietoon tullut toistaiseksi vain yksi tapaus vuonna Ruokatorven/aortan kehityshäiriötä on ollut toistaiseksi vain yksi tapaus vuonna Virtsatiehyiden kehityshäiriötä ei ole ollut lainkaan, koska jo vuonna 1974 tiedettiin uros, joka sitä jätti, ja tämä otettiin huomioon tuotaessa siitosyksilöitä Suomeen ja Ruotsiin. Häntämutkallisia pentuja on syntynyt aina silloin tällöin, oletettavasti alle seitsemän kaiken kaikkiaan. Yhtään alapurentaista yksilöä ei ole toistaiseksi Suomessa, mutta ylimääräisiä hampaita hammasrivin sisäpuolella ja puuttuvia hampaita esiintyy. Liian kapea alaleuka aiheuttaa alakulmahampaiden painamista kitalakeen tai ikeneen, tästä on ulkomuotoarvosteluissa huomautettu. Samoin tasapurennoista, mutta se on sallittua rotumääritelmän mukaan. Synnytysvaikeuksia on erittäin harvoin. Yleensä syynä on iso pentue, yli kymmenen pentua, jolloin nartun poltot laimentuvat ja loppuvat, jolloin viimeiset pennut joudutaan saattamaan maailmaan keisarinleikkauksella, jotta niitä ei menettäisi. Joskus myös jos nartulla on vain muutama iso pentu sisällä, pennut eivät mahdu ulos, vaan täytyy turvautua leikkaukseen. Uroksilla ei ole tavattu yksikiveksisyyttä ja ne astuvat normaalisti. Yksi tuontiuros on osoittautunut steriiliksi. Napatyriä on ollut joillakin pennuilla, mutta ne ovat yleensä umpeutuneet itsekseen. Ruokatorven ympäri kiertynyt aortta (liite1 ). Joskus aortta voi kulkea henki- ja ruokatorven yli ja jatkua taaksepäin rintaontelossa niiden oikealle puolelle. Tämä virheasento, ratsastava aortta, saa aikaan sen, että ruoka- ja henkitorvi joutuvat verisuonirenkaan sisään, mikä heikentää erityisesti ruokatorven mahdollisuutta laajentua siltä kohdalta. Ahtauman etupuolelle muodostuu sekundaarinen tasku tai tai ruokatorven laajentuma. Surkastumaton aortan haara, arteria subclavia sinistra, joka häviää tavallisesti syntymän jälkeen, voi aiheuttaa samanlaisen ruokatorven ahtauman, vaikkakin kauempana rintaontelossa. Myös tämäntyyppinen verisuonen epämuodostuma voi jossain määrin vaikuttaa ruoka- ja henkitorveen." Ei saa käyttää siitokseen. Virtsatiehyiden viat (liite 2) on operoitava, jotta koira voi elää normaalisti. Koiraa voidaan käyttää erilaisissa käyttötarkoituksissa, parannuttuaan operaatiosta koiralle ei jää mitään haittaa. Ei saa käyttää siitokseen. 22
Luonnetestit Toimintakyky Terävyys Puolustushalu Taisteluhalu Hermorakenteella Temperamentti Kovuudella Luoksepäästävyys Laukauspelottomuus
Luonnetestit Luonnetestin osa-alueita ovat toimintakyky, terävyys, puolustushalu, taisteluhalu, hermorakenne, temperamentti, kovuus, luoksepäästävyys ja laukauspelottomuus. Toimintakyky on luonteenominaisuus,
LisätiedotLiite 4. Luonnetestit
Liite 4. Luonnetestit LUKUOHJE: Kaavioissa on esitettynä luonnetestin eri osa-alueet. Arvostelualueet, esim. toimintakyky, K+luku tarkoittaa kerrointa arvostelun pisteytyksessä. Ympyrän kehällä on osion
LisätiedotKASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.5.2015. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006.
KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.5.2015 1. KASVATTAJAKOLLEGION TARKOITUS Edistää kromforländerien jalostuksellista
LisätiedotKASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.8.2015. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006.
KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.8.2015 1. KASVATTAJAKOLLEGION TARKOITUS Edistää kromforländerien jalostuksellista
LisätiedotUrokset: Jalostustoimikunta ei suosittele käytettäväksi jalostukseen urosta, joka on alle 1 vuoden ikäinen.
Jalostuskriteerit Jalostustoimikunnan suosituksen ja kerhon pentuvälitykseen pääsyn kriteerit (perustuvat rodun JTO:hon ja Kennelliiton jalostusstrategiaan sekä rekisteröintiohjeisiin): Ikäsuositukset
LisätiedotSuomen Australiankarjakoirat ry:n sääntömääräinen vuosikokous 6.3.2016
Suomen Australiankarjakoirat ry:n sääntömääräinen vuosikokous 6.3.2016 PAIKKA: Jämsä, Teboil Patalahti osoite: Patalahdentie 20, 42100 Jämsä (9-tien varressa) Klo 14 Valtakirjojen tarkistus ja paikalle
LisätiedotLUONNOS! KEESHONDIN LUONNETAVOITE - luonnetestin määritysten rodunomaiseen arviointiin.
LUONNOS! KEESHONDIN LUONNETAVOITE - luonnetestin määritysten rodunomaiseen arviointiin. Suomen Keeshond ry Jalostustoimikunta Vuosi 2008 Sisällysluettelo KEESHONDIN LUONNETAVOITE... 1 Johdanto... 2 Keeshondin
LisätiedotKeeshondien JTO Mitä jäi käteen? Johdanto. Sukusiitosprosentti Suomen Keeshond ry. Outi Hälli
Johdanto Keeshondien JTO 27-211 211 Mitä jäi käteen? Suomen Keeshond ry Outi Hälli 23.1.211 Sukusiitosprosentti Yksittäisen pentueen kohdalla sukusiitosprosentti ei saisi nousta yli 6,2 Vuoden 27 alusta
LisätiedotEsitys Yorkshirenterrieri ry:n kevätkokoukseen
Esitys Yorkshirenterrieri ry:n kevätkokoukseen Me allekirjoittaneet Yorkshirenterrieri ry:n jäsenet esitämme rotuyhdistyksen kevätkokouksessa käsiteltäväksi rodun liittämisen PEVISA-ohjelmaan (perinnöllisten
LisätiedotJALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO HARVALUKUISILLE RODUILLE
JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO HARVALUKUISILLE RODUILLE Mallirunko on tarkoitettu roduille, joissa on viimeisen viiden vuoden aikana rekisteröity alle 250 koiraa. Jalostuksen tavoiteohjelman suositeltava
LisätiedotAppenzellinpaimenkoirien jalostuksen tavoiteohjelma
Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 12.03.2017 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt 18.4.2017 voimassa 1.1.2018-31.12.2022 Appenzellinpaimenkoirien jalostuksen tavoiteohjelma 2018-2022
Lisätiedot2002 JALOSTUSTARKASTETUT APPENZELLINPAIMENKOIRAT
00 JALOSTUSTARKASTETUT APPENZELLINPAIMENKOIRAT Nimi ja rek.n:o Alpenhirts Yrsa FIN1/01 Nimi ja rek.n:o Alpenhirts Zarina FIN118/01 Synt.aika..001 Säkäkorkeus Synt.aika 8..001 Säkäkorkeus narttu HD ED narttu
LisätiedotBUHUND ROTUMÄÄRITELMÄN TULKINTAOHJE. Flink
BUHUND ROTUMÄÄRITELMÄN TULKINTAOHJE HISTORIA Buhundin tyyppisiä pystykorvia on ollut joka puolella pohjoista havumetsävyöhykettä jo esihistoriallisella ajalla. Koirien luurankoja on löydetty mm. vanhoista
LisätiedotESITYS SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY:N HALLITUKSELLE
ESITYS SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY:N HALLITUKSELLE Venäläis-eurooppalaisten laikojen jalostustoimikunta esittää Suomen Laikajärjestö ry:n hallitukselle rodun jalostuksen tavoiteohjelman kohta 4.3.2 (s. 22
LisätiedotVastustettu jalostuksella jo 25 vuotta - väheneekö lonkkavika?
1 / 8 Vastustettu jalostuksella jo 25 vuotta - väheneekö lonkkavika? Katariina Mäki Ensimmäinen koirien lonkkanivelen kasvuhäiriön, lonkkavian, vähentämiseksi tarkoitettu vastustamisohjelma on ollut Suomessa
LisätiedotJALOSTUSTOIMIKUNNAN VUOSIKERTOMUS 2014
Jalostusneuvonta. Terveystiedon sekä näyttelytulosten kerääminen ja jakaminen. Jalostustoimikunnalle ei ole tullut suoria jalostustiedusteluja (ns. urostiedusteluja) vuoden 2014 aikana yhtään. Konsultaatiota
LisätiedotSaksanpaimenkoirien jalostuksen tilastokatsaus 2014
Saksanpaimenkoirien jalostuksen tilastokatsaus 2014 Koonnut Eero Lukkari Taulukossa 1 on Jalostustietojärjestelmästä poimittu vuositilasto rekisteröinneistä. Luvuissa on mukana sekä lyhyt- että pitkäkarvaiset.
LisätiedotPyreneittenpaimenkoirat - Luonne- ja käyttäytymiskyselyn kooste (päivitetty )
Pyreneittenpaimenkoirat - Luonne- ja käyttäytymiskyselyn kooste (päivitetty 10.2.2017) Pyreneittenpaimenkoira, lyhyt- ja pitkäkarvainen Yhteensä 48 lyhytkarvaisia 19 pitkäkarvaisia 29 uroksia 17 narttuja
LisätiedotBerninpaimenkoiran ihanneprofiili luonnetestissä
Berninpaimenkoiran ihanneprofiili luonnetestissä Taustaa: Rotumääritelmän mukaan berninpaimenkoira on ihastuttava perhekoira, joka käyttäytyy varmasti jokapäiväisissä tilanteissa. Se on tarkkaavainen,
LisätiedotKääpiöpinserit suomalaisen luonnetestin valossa
Kääpiöpinserit suomalaisen luonnetestin valossa Yhteenveto vuosina 1992-2010 luonnetestatuista kääpiöpinsereistä Tarja Tuovinen, kesäkuu 2011 Yleistä suomalaisesta luonnetestistä Suomen Kennelliiton hyväksymät
LisätiedotPyreneittenkoirat - Luonne- ja käyttäytymiskyselyn kooste (päivitetty )
Pyreneittenkoirat - Luonne- ja käyttäytymiskyselyn kooste (päivitetty 10.2.2017) Yhteensä 30 uroksia 13 narttuja 17 kastroitu 3 steriloitu 4 luonnetestattu 5 MH-luonnekuvattu 0 Yleistä: Asuminen kerrostalossa
LisätiedotKOLMIVUOTISKYSELY Australianterrierikerho ry / jalostustoimikunta
KOLMIVUOTISKYSELY Australianterrierikerho ry / jalostustoimikunta Kolmivuotiskyselyn tarkoituksena on kerätä tietoa rodusta, sen terveydestä ja elinvoimaisuudesta. Kysely toimitetaan vuosittain kolme vuotta
LisätiedotRodun XX rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma
JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE Mallirunko on tarkoitettu roduille, joissa on viimeisen viiden vuoden aikana rekisteröity vähintään 250 koiraa. Hyväksytty SKL-FKK ry:n hallituksessa
LisätiedotJALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO HARVALUKUISILLE RODUILLE
JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO HARVALUKUISILLE RODUILLE Ohje on tarkoitettu roduille, joissa on viimeisen viiden vuoden aikana rekisteröity alle 250 koiraa. Jalostuksen tavoiteohjelman suositeltava
LisätiedotShetlanninlammaskoirat ry:n jalostustoimikunta 11.4.2013
Shetlanninlammaskoirat ry:n terveyskyselyn vastausten tarkastelu Shetlanninlammaskoirien terveyskyselyn tarkoituksena on kartoittaa rodun terveystilannetta. Terveyskyselylomake on Shetlanninlammaskoirat
LisätiedotJALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE
JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE Mallirunko on tarkoitettu roduille, joissa on viimeisen viiden vuoden aikana rekisteröity vähintään 250 koiraa. Hyväksytty SKL-FKK ry:n hallituksessa
LisätiedotEhdotus muutoksista pyreneittenpaimenkoirien jalostussuosituksiin
Ehdotus muutoksista pyreneittenpaimenkoirien jalostussuosituksiin Jalostustussuositukset olivat käsiteltävinä kahden vuoden tauon jälkeen vuosikokouksessa 27.11.11. Yksimielisyyteen päästiin vain silmien
LisätiedotJalostusohjesäännön päivitys/muokkaus ehdotukset ((tuplasuluissa punaisella)) poistettavat ja alleviivattuna vihreällä korjaukset
Jalostusohjesäännön päivitys/muokkaus ehdotukset ((tuplasuluissa punaisella)) poistettavat ja alleviivattuna vihreällä korjaukset Suomen Tanskandoggi Ry:n jalostusohjesääntö Tanskandogin Jalostuksen Tavoiteohjelma
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2016
TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Sisällysluettelo 1 Yleistä 3 2 Talous 3 3 Jalostustoimikunta 3 4 Koulutus- ja Kilpailutoimikunta 3 5 Näyttelytoimikunta 4 6 Tiedotustoimikunta 4 7 Leiritoiminta 5 8 Aluetoiminta
LisätiedotOhjeita kyselyn täyttämiseen: 1. Jokaiseen kysymykseen voit valita useamman kohdan. Jos sinulla on useampi koira, täytä jokaisesta oma kyselynsä.
Luonnekysely Hei Estrelanvuoristokoiran omistaja! Toivomme, että mahdollisimman moni estrelan omistaja täyttää tämän kyselyn, jotta saisimme totuudenmukaisen kuvan rodun tämän hetkisestä tilanteesta luonteen
LisätiedotLuonnetesti - mikä se on?
Luonnetesti - mikä se on? teksti: Saana Myllylä kuvat: Jane Ilomäki Luonnetestin tarkoituksena on kartoittaa koiran synnynnäisiä (ja ainakin jossain määrin perinnöllisiä) luonneominaisuuksia. Suomessa
LisätiedotLänsigöötanmaanpystykorva - Västgötaspets
Länsigöötanmaanpystykorva - Västgötaspets Rodun historiaa Länsigöötanmaanpystykorva, kotoisammin göötti, on vanha ruotsalainen rotu. Sitä käytettiin ilmeisesti jo viikinkiaikana pihakoirana Länsi-Göötanmaalla
LisätiedotHavannankoirien käyttäytymiskysely
Havannankoirien käyttäytymiskysely Havannankoirien luonnetta on arvioitu Suomessa hyvin vähän luonnetestien ja MHluonnekuvausten avulla. Luonne on kuitenkin äärettömän tärkeä ominaisuus, joka vaikuttaa
LisätiedotAppenzellinpaimenkoirien jalostuksen tavoiteohjelma
Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa **.**.2017 Hyväksytty Suomen Kennelliitossa **.**.2017 Voimassa 1.1.2018-31.12.2022 Appenzellinpaimenkoirien jalostuksen tavoiteohjelma 2018-2022 SUOMEN SVEITSINPAIMENKOIRAT
Lisätiedotnäyttö? 14.11.2011 Luennon sisältö Katariina Mäki 15.9.2011 Luonne tärkein Miksi tutkittiin tätä? Vuonna 2005 julkaistu tutkimus:
Käyttö Jalostuskoiran vs. valinta näyttö? Katariina Mäki 15.9.2011 Katariina Mäki 12.11.2011 Kuva: Tapio Eerola Luennon sisältö Vuonna 2005 julkaistu tutkimus:. The effect of breeding schemes on the genetic
LisätiedotSuomen Leonberginkoirat ry JALOSTUSOHJESÄÄNTÖ. Hyväksytty vuosikokouksessa
Liite 3 (1) Suomen Leonberginkoirat ry JALOSTUSOHJESÄÄNTÖ Hyväksytty vuosikokouksessa 29.3.2014 Nämä ohjeet on laadittu yleisesti hyväksyttyjä koiranjalostuksen periaatteita ja Suomen Kennelliiton Finska
LisätiedotTerveyskysely 2009 yhteenveto
Terveyskysely 2009 yhteenveto Kyselyyn osallistui yhteensä 36 cirnecoa (syntymävuodet 1996-2009) 20,7 % Suomessa rekisteröidyistä cirnecoista (174) 33 % elossa olevista vuosina 1997-2009 syntyneistä cirnecoista
LisätiedotMikäli kasvattaja ei täytä pentulistan ehtoja, kasvattajan tulevia pentueita ei enää oteta SRY: n pentulistalle.
ILMOITUS PENTULISTALLE Kasvattaja ilmoittaa pentueen pentulistalle oheisella lomakkeella sekä liittää mahdolliset kopiot todistuksesta lomakkeen liitteeksi. Ilmoitus lähetetään pentuvälittäjälle joko postitse
LisätiedotSukulaisuussuhteesta sukusiitokseen
Sukulaisuussuhteesta sukusiitokseen MMM, tutkija Katariina Mäki Kotieläintieteen laitos/kotieläinten jalostustiede Helsingin yliopisto Rotumääritelmät kuvaavat tarkasti, millainen jalostukseen käytetyn
LisätiedotLIITE 1. JTO JALOSTUSTOIMIKUNNAN SÄÄNNÖT YLEISTÄ
LIITE 1. JTO 2016-2020 JALOSTUSTOIMIKUNNAN SÄÄNNÖT YLEISTÄ Rodunjalostuksen tavoitteena on käyttöominaisuuksiltaan ja ulkomuodoltaan rodunomainen, fyysisesti sekä psyykkisesti terve koira. Jalostustoimikunta
LisätiedotHakuohje -Näin haet tietoja NF-kannasta
Hakuohje -Näin haet tietoja NF-kannasta Sisällysluettelo Yleistä... 2 Perustiedot... 3 Haku nimien ja rekisterinumeron perusteella... 3 Syntymävuosi... 3 Sukupuoli, väri ja alkuperä... 4 Terveys... 4 Luusto
LisätiedotSUURSNAUTSEREIDEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2011-2015
SUURSNAUTSEREIDEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA -5 SUURSNAUTSERIN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA Hyväksytty SSSK ry:n yleiskokouksessa.3.6 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta käsitellyt.4.6 Muutokset hyväksytty
LisätiedotSuomen Ajokoirajärjestön jalostusneuvojan toimintaohje
Suomen Ajokoirajärjestön jalostusneuvojan toimintaohje 1. Velvoitteet Ottaessaan vastaan SAJ - FSK:n jalostusneuvojan tehtävät asianomainen sitoutuu noudattamaan rotujärjestön jalostustoimikunnan johtosääntöä
LisätiedotKasvattajapäivät 2014. Rodun tilanne tulevaisuudessa?
Kasvattajapäivät 201 Rodun tilanne tulevaisuudessa? SPJ-FSK 17.5.201 Thommy Svevar 17.05.201 Thommy Svevar Suomen Pystykorvajärjestö Finska Spetsklubben r.y. Nykytilanne - analyysi Tilastot osoittavat,
LisätiedotSuomen. Kennelliitto
Suomen Kennelliitto Kennelliitto on koira-alan asiantuntija Suomen Kennelliitto on suomalainen koira-alan asiantuntijajärjestö. Liitto toimii koiraharrastajien etujärjestönä ja ajaa koirien etuja sekä
LisätiedotYhteenveto luonnetestatuista kääpiöpinsereistä
Yhteenveto luonnetestatuista kääpiöpinsereistä 1992-2014 SUOMEN KÄÄPIÖPINSERIT RY SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ SUOMALAISESTA LUONNETESTISTÄ... 3 2 LUONNETESTIN OSA-ALUEET... 4 2.1 LUONNETESTIN OSA-ALUEPISTEET
LisätiedotSUOMENPYSTYKORVAJAOSTON PUHEENJOHTAJAN TOIMINTAOHJE
Suomenpystykorvan Rotujaoston ohjesäännön liite 1 SUOMENPYSTYKORVAJAOSTON PUHEENJOHTAJAN TOIMINTAOHJE Yleistä Jaoston puheenjohtajan tulee luottamustoimessaan johtaa jaoston toimintaa 16.8.2014 SPJ:n hallituksen
LisätiedotPentueen rekisteröinnin ehtona on, että pentueen vanhemmista on ennen astutusta annettu virallinen
JALOSTUSOHJESÄÄNTÖ 1.1.2018 ALKAEN (hyväksytty vuosikokouksessa 26.3.2017) Nämä ohjeet on laadittu yleisesti hyväksyttyjä koiranjalostuksen periaatteita ja Suomen Kennelliiton Finska Kennelklubbenin koiranomistajan
LisätiedotKASVATTAJAKYSELY PARSONRUSSELLTERRIERI KASVATTAJILLE
Parsonrussellinterrierit ry / Jalostustoimikunta KASVATTAJAKYSELY PARSONRUSSELLTERRIERI KASVATTAJILLE Kysely on syytä palauttaa allekirjoituksella varustettuna, sillä vastanneiden nimet julkaistaan Parsonlehdessä.
LisätiedotESPANJANVESIKOIRIEN ROTUPALAVERI 2014 / ASIALISTA
VESIKOIRAT RY/ ESPANJANVESIKOIRIEN JALOSTUSTOIMIKUNTA ESPANJANVESIKOIRIEN ROTUPALAVERI 2014 / ASIALISTA 1) PEVISA-ohjelman tiukennukset SILMÄTARKASTUSLAUSUNTO: astutushetkellä voimassa oleva lausunto,
LisätiedotSUOMEN HOLLANNINPAIMENKOIRAT RY TOIMINTAKERTOMUS, VUOSI 2005
SUOMEN HOLLANNINPAIMENKOIRAT RY TOIMINTAKERTOMUS, VUOSI 2005 YHDISTYKSEN KOKOUKSET Kevätkokous 13.3.2005 Tampereella Vanhan Kirjastotalon tiloissa. Paikalla 14 äänivaltaista jäsentä. Käsiteltiin sääntömääräiset
LisätiedotJTO - ehdotus. Kerry- ja vehnäterrierikerho ry. Jalostustoimikunta 16.10.2005
JTO - ehdotus Kerry- ja vehnäterrierikerho ry Jalostustoimikunta 16.10.2005 JTO ohjeiden taustatiedot jalostus- ja terveystilanne kartoitettu kasvattajakysely (-05): 7 kerry-, 19 vehnäkasv. terveyskysely
LisätiedotSUOMEN AFFENPINSERIT ry
SUOMEN AFFENPINSERIT ry JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2015 2019 Hyväksytty Suomen Affenpinserit ry:n kevätkokouksessa 23.2.2014. Hyväksytty Suomen Kääpiökoirayhdistys ry:n vuosikokouksessa 27.3.2014. Suomen
LisätiedotTerveyskysely länsigöötanmaanpystykorvien omistajille ja kasvattajille
Terveyskysely länsigöötanmaanpystykorvien omistajille ja kasvattajille Tulosta lomake, täytä se ja postita 20.4.2016 mennessä osoitteeseen Riikka Aho, Pölkkyinniementie 23 A, 58900 RANTASALMI Kyselykaavake
LisätiedotJalostuksen tavoiteohjelma. Suomenlapinkoira
Jalostuksen tavoiteohjelma Suomenlapinkoira 06-09 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 04.0.04 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt 6.06.05 Sisällys. YHTEENVETO... 4. RODUN TAUSTA... 5
LisätiedotPEVISA - Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma mäyräkoirat, vuosille 2015 2016 hallituksen esitys
PEVISA - Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma mäyräkoirat, vuosille 2015 2016 hallituksen esitys Suomen Mäyräkoiraliiton hallitus esittää vuoden 2014 loppuun voimassa olevan PEVISA
LisätiedotTERVEYSKYSELY. Säkäkorkeus: Paino (yli 3 v:n iässä): Punnitusikä:
1/6 Yksi Suomen Puolanvinttikoirat ry:n tehtävistä on kartoittaa puolanvinttikoirien terveystilannetta Suomessa. Vaikka koirasi olisi ollut aina terve tai se olisi jo kuollut, tiedot ovat kuitenkin erittäin
LisätiedotSuomen Kääpiöpinserit ry jäsenkasvattajille suunnattu luonnekysely (22.6.-12.7.2011)
Suomen Kääpiöpinserit ry jäsenkasvattajille suunnattu luonnekysely (22.6.-12.7.2011) Yhteenveto Kyselyyn vastaamispyyntö lähetetty 78 kasvattajalle Vastauksia 20 kpl, vastausprosentti 26 %. TAUSTAKYSYMYKSET
Lisätiedotlenkkikaveri seuraksi harrastus näyttely jalostus - Miksi päädyit rotuna rhodesiankoiraan? - Mitä muita rotuja harkitsit ja miksi?
RHODESIANKOIRIEN KÄYTÖSKYSELY 1. PERUSTIEDOT 1.1 Koiran taustatiedot - Minkä ikäisenä koira on sinulle tullut? v kk vko - Koiran ikä v kk - Koiran sukupuoli uros narttu - Onko koira steriloitu/kastroitu?
LisätiedotEnsimmäiset ikäindeksit laskettu berninpaimenkoirille
1 / 5 Ensimmäiset ikäindeksit laskettu berninpaimenkoirille Katariina Mäki Suomen Sveitsinpaimenkoirat ry on kartoittanut berninpaimenkoirien kuolinsyitä ja -ikiä vuodesta 1995 alkaen. Aineistoa on kertynyt,
LisätiedotUroksen jalostuskäyttö
Uroksen jalostuskäyttö Sisällysluettelo päivitetty 7.6.2014/J.Fors YLEISTÄ... 3 REKISTERÖINTIEHDOT... 3 SSSK RY:N JALOSTUSTOIMIKUNTA... 4 JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA (JTO)... 4 PEVISA... 5 YLEISTÄ... 5
LisätiedotGREYHOUNDIEN TERVEYSKARTOITUS 2012
GREYHOUNDIEN TERVEYSKARTOITUS 2012 Hyvä Greyhoundin omistaja! Tarkoituksenamme on kartoittaa v. 2002 ja sen jälkeen syntyneiden koirien tiedot, myös terveiden ja jo kuolleiden koirien osalta. Koiran nimen
LisätiedotNumero Nyt se on virallisesti todistettu, luonnetta löytyy! Daisy (BARLIS DOLCE VITA) luonnetestissä!
Numero 2 12.10.1999 Nyt se on virallisesti todistettu, luonnetta löytyy! Daisy (BARLIS DOLCE VITA) luonnetestissä! - 2 - Olin luonnetestissä Daisyn kanssa 2.10.1999 Helsingin Oulunkylässä Suomen Dobermann-yhdistyksen
LisätiedotVuoden 2011 parhaat haussa!
Vuoden 2011 parhaat haussa! Pian on taas käsillä se hetki, jolloin PON-kerho voi ylpeänä onnitella menestyneitä jäseniään! Tietoja Paras PON 2011 -pisteistä kerätään heti vuoden alusta ja tulokset julkistetaan
LisätiedotBerninpaimenkoirien jalostuksen tavoiteohjelma 2010-2014
2010 SUOMEN SVEITSINPAIMENKOIRAT FINLANDS SENNENHUNDAR ry Berninpaimenkoirien jalostuksen tavoiteohjelma 2010-2014 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 1.3.2009 Hyväksytty Suomen Kennelliitossa 7.5.2009
LisätiedotSäännöt hyväksytty Kennelliitossa ja Patentti- ja Rekisterihallituksessa. Muutos voimaan 30.1.2015
SUOMEN MOPSIKERHO RY:N SÄÄNNÖT Säännöt hyväksytty Kennelliitossa ja Patentti- ja Rekisterihallituksessa. Muutos voimaan 30.1.2015 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Mopsikerho ry ja sen tarkoituksena on kaikin
LisätiedotJalostusindeksien laskentaa
1 / 8 Jalostusindeksien laskentaa Katariina Mäki Suomen Kennelliiton jalostustietojärjestelmästä löytyvät BLUP-indeksit 38 rodun lonkka- ja/tai kyynärnivelen kasvuhäiriölle. BLUP-indeksi on tietyn aineiston
LisätiedotTERVEYSRISKILASKURI v. 2014
TERVEYSRISKILASKURI v. 2014 Perinnölliset sairaudet Hannes Lohi: Koirilla esiintyy heti ihmisen jälkeen lajeista eniten erilaisia perinnöllisiä sairauksia. Yli 400 erilaista perinnöllistä sairautta on
Lisätiedot1. TAUSTATIEDOT *) pakollinen tieto Koiran virallinen nimi *): Syntymävuosi *): Sukupuoli *): Omistajan yhteystiedot:
Skotlanninterrierikerhon terveyskysely 2015 1. TAUSTATIEDOT *) pakollinen tieto Koiran virallinen nimi *): Syntymävuosi *): Sukupuoli *): Omistajan yhteystiedot: 2. PAINO Koiran paino (kg): 3. TERVEYDENTILA
LisätiedotKennelliiton jalostusstrategian tavoitteet
Jalostustussuositukset ovat tarkasteltavina kahden vuoden tauon jälkeen. Jalostuksellisesti aika on lyhyt, mutta paljon ehtii siinäkin ajassa tapahtua koirarintamalla. On siis hyvä käydä suositukset läpi
LisätiedotSYYSKOKOUSKUTSU Aika ja paikka: 3.10.2015 kello 14.15 Viisarin Työväentalo Viisarintie 28, 13130 Hämeenlinna
SYYSKOKOUSKUTSU Aika ja paikka: 3.10.2015 kello 14.15 Viisarin Työväentalo Viisarintie 28, 13130 Hämeenlinna 1 Valitaan kokoukselle puheenjohtaja ja sihteeri 2 Valitaan kaksi pöytäkirjan tarkastajaa sekä
LisätiedotLUONNETESTIN ARVOSTELUOHJE. Hyväksytty Kennelliiton hallituksessa 2.2.2012. Voimassa 1.3.2012 alkaen. TOIMINTAKYKY
LUONNETESTIN ARVOSTELUOHJE Hyväksytty Kennelliiton hallituksessa 2.2.2012. Voimassa 1.3.2012 alkaen. TOIMINTAKYKY Toimintakykynä pidetään luonteen ominaisuutta, joka saa koiran ilman ulkopuolista pakotetta
LisätiedotJalostuksen tavoiteohjelma. Tanskalais-ruotsalainen pihakoira
Jalostuksen tavoiteohjelma Tanskalais-ruotsalainen pihakoira Hyväksytty rotuyhdistyksen yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi] Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi] SKL:n jalostustieteellinen
LisätiedotTERVEYSKYSELYLOMAKE. Lomakkeen voi palauttaa osoitteeseen sun.sihteeri@gmail.com tai postitse Catarina Wikström Aitanavain 7 as 6 01660 Vantaa
SUN ry:n yksi tehtävistä on kartoittaa unkarinvinttikoirien terveystilannetta Suomessa. Vaikka koirasi olisi ollut aina terve tai se olisi jo kuollut, tiedot ovat kuitenkin erittäin tärkeitä ja tervetulleita.
LisätiedotJALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA
Suomen Hovawart ry JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2014 2018 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 30.11.2013 Suomen Kennelliiton jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt 11.1.2014 1. YHTEENVETO Hovawart
LisätiedotJ A L O S T U S L O M A K E A.
J A L O S T U S L O M A K E A. RASTI HALUAMASI VAIHTOEHTO! JALOSTUSTIEDUSTELU Mikäli etsit nartullesi sopivaa urosta. Jalostustoimikunnan esittämää urosta käyttämällä sinun ei tarvitse enää täyttää jalostusilmoitusta
LisätiedotJALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE
JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE Ohje on tarkoitettu roduille, joissa on viimeisen viiden vuoden aikana rekisteröity vähintään 250 koiraa. Jalostuksen tavoiteohjelman suositeltava
LisätiedotVUODEN KARJIS -SÄÄNNÖT
Näyttelykarjis s. 2 Veteraani s. 3 Pentu s. 4 Kasvattaja s. 4-5 PK-karjis s. 6 PEKO-karjis s. 6 VEPE-karjis s. 6 Agility s. 7 TOKO-karjis s. 7 Rally-Toko s. 8 Säännöt on tarkistettu ja hyväksytty 18.10.2015
LisätiedotBordercollieiden osteokondroosi Suomessa
Bordercollieiden osteokondroosi Suomessa Osteokondroosi on tyypillinen etujalan ontuman aiheuttaja suurilla ja nopeasti kasvavilla koiraroduilla, mutta sita esiintyy myo s bordercollieilla. Bordercollie
LisätiedotSUOMALAINEN KOIRIEN LUONNETESTI Kirjoittanut Reetta Ahola, lainaukset Jorma Lankisen tekstistä. MIKSI TESTIIN? /1/ 1 (7)
1 (7) SUOMALAINEN KOIRIEN LUONNETESTI Kirjoittanut Reetta Ahola, lainaukset Jorma Lankisen tekstistä. Luonnetesti (LTE) on virallinen koiran käyttäytymistesti Suomessa. Se on otettu käyttöön vuonna 1976
LisätiedotHyvä Schipperken omistaja!
Suomen Schipperke Kerho ry:n 18.11.2012 1(6) Hyvä Schipperken omistaja! Suomen Schipperkekerho ry suorittaa kartoitusta rodun yleisestä terveystilanteesta. Saadaksemme mahdollisimman kattavan ja totuudenmukaisen
LisätiedotRhodesiankoirien terveyskysely 2009
Rhodesiankoirien terveyskysely 2009 Suomen Ridgeback- yhdistys ry:n jalostustoimikunta postittaa tammikuussa 2009 kaikille tiedossaan oleville vuosina 2001-2003 sekä vuosina 2005-2007 syntyneiden rhodesiankoirien
LisätiedotLancashirenkarjakoira
Suomen Lancashire Heeler -yhdistys ry JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA Lancashirenkarjakoira Hyväksytty rotua harrastavan yhdistyksen yleiskokouksessa 1.11.2015 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi]
LisätiedotKennelliiton Omakoira-jäsenpalvelu Ohje jäsenille, pikaperehdytys kasvattajalle
Kennelliiton Omakoira-jäsenpalvelu Ohje jäsenille, pikaperehdytys kasvattajalle Suomen Kennelliitto ry. 27.5.2014 2(7) Pikaperehdytys kasvattajalle Sisältö: Omakoira-palvelusta tärkeä työkalu kasvattajalle...
LisätiedotPentueseuranta kaavake
1 / 8 2.9.2018 klo 14:47 Pentueseuranta kaavake Tietoa syntyneistä pentueista *Pakollinen 1. Sähköpostiosoite * Havannalaiset ry perustettu 1991. Rotujärjestöksi 1.1.2011 2. Pentueen syntymäpäivä, josta
LisätiedotTerveyskyselyn 2016 vastaukset
Terveyskyselyn 2016 vastaukset Terveyskyselyn 2016 vastaukset Kyselyn tavoitteena oli saada kattava kuva suomalaisten cirneco dell etnojen terveydentilasta, lisääntymisestä sekä luonteesta Kysely tehtiin
LisätiedotKilpailussa huomioidaan korkeintaan kuusi (6) parasta tulosta pennuilla, aikuisilla ja veteraaneilla.
Pistelaskusäännöt - NN-kilpailu 2017 Kilpailuun voivat osallistua kaikki Suomessa näyttelyissä käyneet ja pisteitä keränneet norfolkin- ja norwichinterrierit sekä niiden kasvattajat. Ainoastaan Suomen
LisätiedotKerrynterrierin jalostuksen tavoiteohjelma
Kerrynterrierin jalostuksen tavoiteohjelma Hyväksytty Kerry- ja vehnäterrierikerho ry:n vuosikokouksessa 26.2.2006. Voimaantuloaika 1.1.2007. Sisällys 1 YHTEENVETO...2 2. KERRYNTERRIERIN TAUSTA...4 2.1.
LisätiedotVuoden komondor, Vuoden kuvasz, Vuoden mudi, Vuoden puli (muut värit), Vuoden puli (valkoinen), Vuoden pumi
Unkarinpaimenkoirat ry Vuoden komondor, Vuoden kuvasz, Vuoden mudi, Vuoden puli (muut värit), Vuoden puli (valkoinen), Vuoden pumi 1. Palkitaan vuosittain kunkin yhdistyksen edustaman rodun (komondor,
LisätiedotVUODEN HAVANNANKOIRA-KILPAILUN SÄÄNNÖT. Alkaen (Kohtaa 4 tarkennettu, muuten säännöt ovat pysyneet ennallaan)
VUODEN HAVANNANKOIRA-KILPAILUN SÄÄNNÖT Alkaen 1.1.2017 (Kohtaa 4 tarkennettu, muuten säännöt ovat pysyneet ennallaan) 1. Kunkin Vuoden havannankoira kilpailun kilpailukausi käsittää kalenterivuoden aikana
Lisätiedotääniherkkä (esim. ilotulitus, ukkonen) Kyllä Ei paukkuarka (esim. laukaus)
KKK-HHS / Pointterijaos Koiran nimi Terveystiedustelu 1 Rekisterinumero Syntymäaika Sukupuoli Uros 1. Luonne Kuvaile koirasi luonnetta omin sanoin Narttu Väri Onko koirasi ääniherkkä (esim. ilotulitus,
LisätiedotKKK-HHS / Pointterijaos Terveystiedustelu 1. ääniherkkä (esim. ilotulitus, ukkonen) paukkuarka (esim. laukaus)
1 Koiran nimi Rekisterinumero Syntymäaika Sukupuoli 1. Luonne Kuvaile koirasi luonnetta omin sanoin Uros Narttu Väri Onko koirasi Koirasi suhtautuminen ääniherkkä (esim. ilotulitus, ukkonen) paukkuarka
LisätiedotPistetaulukko: Pistetaulukko: ryhmä kansallinen kansainvälinen erikois- näyttely näyttely näyttely näyttely
Astuu voimaan vuonna 2015 Näyttelykilpailujen säännöt Vuoden Coton ja Vuoden VeteraaniCoton-kilpailuihin osallistuu vakituisesti Suomessa asuvan Coton de Tuléar Suomen Coton de Tuléar ry:n jäsenen omistuksessa
LisätiedotESPANJANVESIKOIRIEN ROTUPALAVERI 25.9.2010
ESPANJANVESIKOIRIEN ROTUPALAVERI 25.9.2010 OHJELMA Klo 9.45 klo 10.00 klo 10.15 klo 12.00 klo 12.30 aamukahvi tilaisuuden avaus / Espanjanvesikoirien jalostustoimikunta Luonne ja sen testaaminen sekä luonnetyöryhmän
LisätiedotKKK-HHS / Pointterijaos Terveystiedustelu 1. ääniherkkä (esim. ilotulitus, ukkonen) paukkuarka (esim. laukaus)
1 Koiran nimi Rekisterinumero Syntymäaika Sukupuoli 1. Luonne Kuvaile koirasi luonnetta omin sanoin Uros Narttu Väri Onko koirasi Koirasi suhtautuminen ääniherkkä (esim. ilotulitus, ukkonen) paukkuarka
LisätiedotAika: 31.8.2014 Paikka: Renko, Hämeenlinna Arvioija: Pia Vatanen, kennel Ikurin Kuvat: Silja Beierschoder
UROSKAVALKADI Suomen Keeshond ry Aika: 31.8.2014 Paikka: Renko, Hämeenlinna Arvioija: Pia Vatanen, kennel Ikurin Kuvat: Silja Beierschoder CINEREUS RINTIN MOON SHADOWS, "Ezio" Rek. nro FI10311/13 Synt.
LisätiedotHavannalaiset ry:n terveyskysely
Havannalaiset ry:n terveyskysely Jalostustoimikunta kartoittaa terveyskyselyn avulla havannankoirien terveystilannetta Suomessa. Kyselyn avulla kerätään tietoa erityisesti sellaisista sairauksista ja vioista,
LisätiedotAVOIN BRASILIANTERRIERIEN TERVEYSKYSELY
AVOIN BRASILIANTERRIERIEN TERVEYSKYSELY Tämä kysely on koirakohtainen ja eikä sen täyttäminen vaadi Brasilianterrieri - Fox Paulistinha ry jäsenyyttä. Toivomme saavamme tietoa myös täysin terveistä koirista.
LisätiedotKooste vuoden 2013 pentuepalautteista 27.2.2016 jalostustoimikunta kuvat Eila Pöysä
Kooste vuoden 2013 pentuepalautteista 27.2.2016 jalostustoimikunta kuvat Eila Pöysä Yleistä Pentuepalautteiden avulla kerätään tietoa shetlanninlammaskoirien lisääntymisterveydestä. Tietoa käytetään mm.
LisätiedotPÄIVITETTY 13.2.2011. VOIMASSA 1.1.2012-31.12.2016 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt päivityksen 9.11.2011
SUOMEN AUSTRALIANKARJAKOIRAT RY JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2007-2011 Hyväksytty rotua harrastavan yhdistyksen yleiskokouksessa 11.03.2006 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 2006 SKL:n jalostustieteellinen
Lisätiedot