Vaasa kaupunkiseutuvertailussa

Transkriptio

1 Vaasa kaupunkiseutuvertailussa

2 Sisällysluettelo JOHDANTO Vaasan kaupunki ja seutu s. 3 5 Onnellisia ihmisiä s. 6 Vaasan seutu kartalla s. 7 Vaasa ja naapuriseudut kartalla s. 8 9 KILPAILUKYKY JA ELINVOIMA Alueprofiilit s. 10 Kilpailukyky s. 11 Elinvoimaisuus s VÄESTÖ Väestönkasvu s TYÖPAIKAT JA TYÖLLISYYS Teollisuustyöpaikat s Työpaikkojen määrän kasvu s Suurimmat työpaikat s TALOUS T&K-panostukset s Viennin arvo s EnergyVaasa s BKT s. 33 Huoltosuhde s. 41 Arvonlisäys s KOULUTUS Opiskelumahdollisuudet s. 36 Korkeakoulutettujen osuus s. 40 KANSAINVÄLISYYS Linkit maailmalle s KUSTANNUKSET Asuntojen hinnat s. 39 2

3 Vaasan kaupunki ja seutu Vaasan seutu kuuluu maan elinvoimaisimpiin, kilpailukykyisimpiin ja nopeimmin kasvaviin kaupunkiseutuihin. Se on kokoluokkansa huippua väestönkasvussa ja työpaikkojen määrän kasvussa. Tämän osoittavat kaupunkiseutuvertailut ja elinvoima- sekä kilpailukykytutkimukset. Tärkein syy kasvuun on seudun energiaklusteri, johon kuuluu 140 alan yritystä. Niissä työskentelee tekijää, joista tekee kehitystyötä. Yritysten vuosittaiset T&K-panostukset ovat noin 175 milj., ja ne kasvoivat lähes 112 milj. vuosina Kasvu on toiseksi suurin Helsingin seutukunnan jälkeen. 3

4 Vaasan kaupunki ja seutu Energiaklusterin vienti on noin 3,5 miljardia euroa. Se vastaa kolmasosaa koko Suomen energiateknologiaviennistä. Energiaklusterin menestys näkyy. Vaasa on ainoana kaupunkina onnistunut kasvattamaan teollisuustyöpaikkojen määrää merkittävästi viime vuosina. Vuosien aikana teollisuustyöpaikkojen määrä kasvoi yli 1200:lla Myös muilla toimialoilla työpaikkojen määrä on kasvanut voimakkaasti. Vuosien aikana näille toimialoille on tullut noin työpaikkaa lisää. 4

5 Vaasan kaupunki ja seutu Seudun väkiluku on kasvanut lähes asukkaalla vuodesta Lisäys näkyy erityisesti lasten ja nuorten aikuisten määrässä vuotiaiden määrä on kasvanut yli 3 000:lla ja 0 6-vuotiaiden määrä yli 1 200:lla kymmenessä vuodessa. Syntyvyys on pitkään pysynyt korkeana ja voidaan jopa puhua vauvabuumista. Lasten ja nuorten aikuisten määrän kasvun ennustetaan myös jatkuvan voimakkaana. Vaasan seutu on maamme kansainvälisimpiä seutuja. Tähän syynä ovat vientiyrityksemme, kansainväliset korkeakoulut ja seudulla asuvat yli 120 kansallisuutta. 5

6 Onnellisia ihmisiä Työllisyystilanne maan kärkitasoa jo 10 vuoden ajan Korkea tulotaso ja edullista asumista 30 minuutissa töihin, kätevästi maailmalle Korkea odotettu elinikä Matala sairastavuusindeksi Suomen ainut Unescon luonnonperintökohde Suomen kansainvälisimpiä seutuja Työttömyysaste (%) Työttömyysaste seutukunnittain 5/2017 6

7 Vaasan seutu kartalla asukasta ( ) Oulu Mustasaari Vaasa Vaasa Vöyri 6684 Uumaja Tampere Korsnäs 2171 Maalahti 5517 Laihia 8139 Isokyrö 4712 Tukholma Helsinki 7

8 Vaasa naapuriseutuineen kasvaa voimakkaasti 120 km säteellä Vaasasta asuu noin asukasta. Alueella on noin korkeakouluopiskelijaa. Alueen seutujen väestö kasvoi yli asukkaalla ja työpaikkojen määrä yli :lla Mikäli kyse olisi yksittäisestä seudusta, se olisi väkiluvultaan Suomen toiseksi suurin. Se olisi työpaikkamäärältään maan nopeimmin kasvava ja väestöltään maan neljänneksi nopeimmin kasvava. 8

9 Vaasa naapuriseutuineen kasvaa voimakkaasti Väestö- ja työpaikkakehitys sekä korkeakouluopiskelijat Vaasan, Uumajan, Seinäjoen, Pietarsaaren ja Kokkolan seuduilla UUMAJA asukasta (2016) ( ) työpaikkaa (2014) ( ) korkeakouluopiskelijaa Kokkola PIETARSAARI - KOKKOLA asukasta (2016) ( ) työpaikkaa (2014) ( ) korkeakouluopiskelijaa Uumaja YHTEENSÄ asukasta seuduilla (2016) (n as. koko alueella) * asukasta ( ) * työpaikkaa (2014) * työpaikkaa ( ) korkeakouluopiskelijaa *Seutujen kasvuluvut (ei koko alueen) Pietarsaari Vaasa SEINÄJOKI VAASA asukasta (2016) ( ) työpaikkaa (2014) ( ) korkeakouluopiskelijaa asukasta (2016) ( ) työpaikkaa (2014) ( ) korkeakouluopiskelijaa 9

10 Vaasan seutu on Suomen alueprofiilien ykkönen! Suomen seutukuntien alueprofiilit 2016 Vaasa 9,6 Alueprofiilit tietopakettiin on kerätty tietoa alueellisesta kehityksestä 1990-luvun puolivälin nousukiitovuosista finanssikriisiin asti, ja tämän jälkeen talouden mateluvuosien kehitykseen vuoteen 2016 saakka. Julkaisu koostuu kansallisen kehityksen analyysistä, maa- ja seutukuntien tilastopaketista sekä kehittämisen painopisteistä. Konsulttitoimisto MDI:n tutkimuksessa Vaasa sijoittui Suomen parhaimmaksi alueeksi ohi Helsingin ja Turun. Helsinki Turku Kuopio Porvoo Tampere Hämeenlinna Seinäjoki Oulu Kokkola 8,5 8,5 8,8 8,8 8,7 8,7 9 9,1 9,5 Lappeenranta 8,3 Rauma 8,3 Jyväskylä 7,9 Joensuu 7,9 15 parhaan arvosanan saanutta kaupunkiseutua Lähde: MDI (2016) 10

11 Vaasan seudun kilpailukyky on maan paras Suomen seutukuntien kilpailukyky 2015 Tutkimuksessa tarkasteltiin Suomen seutukuntien kilpailukykyä vuonna 2015 kuuden tekijän muodostaman mittariston avulla (seutukuntia on 70 kpl). Muuttujat ovat työn tuottavuus, työllisyysaste, innovatiivisuus, koulutustaso, yritysdynamiikka ja teollisuusvaltaisuus. Vaasan seutukunta sijoittui ykköseksi ja sen vahvuuksia ovat innovatiivisuus, työn tuottavuus, työllisyysaste ja koulutustaso. Vaasa Porvoo Helsinki Tampere Oulu Jakobstadsregionen Turku Etelä-Pirkanmaa Lappeenranta Rauma Hämeenlinna Kokkola Pori Åboland-Turunmaa Imatra 9,00 10,00 13,00 15,50 17,83 18,17 18,83 19,50 19,50 20,33 20,83 21,50 22,17 23,50 24,17 15 parhaimman kilpailukyvyn seutukuntaa (seutukuntia on yhteensä 70 kpl). Lähde: Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö (2015) 11

12 Vaasan kaupunki kuuluu maan elinvoimaisimpiin Kaupunkien elinvoiman vertailuanalyysi vuosina Tutkimuksessa vertailtiin Suomen 26 suurimman kaupungin elinvoimaa 5 teeman ja 40 muuttujan avulla. Suhteellinen elinvoima osoittaa, mitkä kaupungit ovat eniten kyenneet parantamaan asemaansa ja kilpailukykyään. Vahvimmassa nosteessa ovat Seinäjoki, Vaasa ja Kokkola. Hyvä sijoitus absoluuttisessa elinvoimassa perustuu pitkäaikaiseen myönteiseen kehitykseen erityisesti aluetalouden, työpaikkakehityksen, osaamisen ja vetovoiman osalta. Absoluuttisessa elinvoimassa Vaasa on 4. sijalla. Edellä on vain Espoo, Vantaa ja Helsinki. Mikäli Vaasan erinomaiset sijoitukset absoluuttisessa ja suhteellisessa elinvoimassa lasketaan yhteen, kaupunki on Suomen elinvoimaisin! Espoo Vantaa Helsinki Vaasa Tampere Oulu Porvoo Hyvinkää Seinäjoki Jyväskylä Sijoitus, absoluuttinen elinvoima Sijoitus, suhteellinen elinvoma 10 parasta absoluuttisen elinvoiman mukaan Lähde: Timo Aro (2015) 12

13 Vaasan seutukunta on kaupungin tapaan elinvoimaisuusindeksin kärjessä Vaasan seutukunta erottuu (Porvoon ja Maarianhaminan kanssa) Helsingin jälkeen toiseksi elinvoimaisimpana seutukuntana Elinvoimaisimmat seudut keskittyvät Helsinki-Vaasa kasvukäytävän varrelle Vaasan seutu sijoittui yhdeksässä muuttujassa kymmenestä parhaaseen viidennekseen 13

14 Vaasan seutukunta on kaupungin tapaan elinvoimaisuusindeksin kärjessä SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI Indeksi sisältää 10 alueen elinvoimaa kuvaavaa rakenneindikaattoria. Kaikki 70 seutua on jaettu viiteen viidennekseen 10 indikaattorin keskiarvon perusteella. Jokainen seutu on sijoitettu edelleen paremmuusjärjestykseen laskemalla yhteen 10 indikaattorin arvopisteet. Jokaisesta muuttujasta seutu voi saada 1-70 pistettä (1 = paras arvo ja 70 = heikoin arvo). Indikaattorit ovat: BKT euroa asukasta kohden (2013) BTV-indeksi (2013) Koulutustasomittain (2014) Työllisyysaste % (2014) Työttömyysaste % (2014) Tulonsaajien mediaanitulot (2014) Taloudellinen huoltosuhde (2014) Kunnallis- ja yhteisöverotulot yhteensä euroa asukasta kohden (2014) Kokonaisnettomuutto promillea ( ) Tutkimus- ja tuotekehitysmenot /as. kohden (2014) Paras viidennes Toiseksi paras viidennes Kolmanneksi paras viidennes Toiseksi heikoin viidennes Heikoin viidennes Lähde: Seutukuntien elinvoimaindeksi, Timo Aro (2016) 14

15 Voimakasta väestönkasvua Vaasan seudun väestö kasvaa lähes 900 asukkaalla ja Vaasan kaupungin väestö yli 600 asukkaalla vuodessa. Väestötavoitteemme mukaan Vaasan seudulla asuu noin asukasta ja Vaasan kaupungissa noin asukasta vuonna Väestötavoitteen oletuksena on voimakkaan väestönkasvun kiihtyminen. Vaasan seudun nykyinen asukasluku on ja Vaasan kaupungin (2016) Vaasan seudun tavoite as. vuonna 2040 Vaasan kaupungin tavoite as. vuonna Lähde: Tilastokeskus ( ), Vaasan kaupunki ja VRK 15

16 Väestönkasvussa kokoluokkansa kärjessä Vaasan tk-alue Vaasan seudun väestönkasvu on suurin saman kokoluokan työssäkäyntialueiden joukossa. Suomen kaikkien työssäkäyntialueiden joukossa (37 kpl) seudun väestönkasvu on kuudenneksi suurin. Vaasan seutu on väestöltään Suomen 10. suurin työssäkäyntialue. Seinäjoen tk-alue Kuopion tk-alue Joensuun tk-alue Lappeenrannan tk-alue 285 Porin tk-alue Kotkan tk-alue Kouvolan tk-alue Väestömuutos asukkaan työssäkäyntialueilla Lähde: Tilastokeskus 16

17 Väestönkasvussa kokoluokkansa kärjessä Vaasan seudun väkiluku Lähde: Tilastokeskus 17

18 Väestönkasvussa kokoluokkansa kärjessä Vuosittainen väestömuutos Lähde: Tilastokeskus 18

19 Lasten ja nuorten määrä kasvaa Ennustettu väestömuutos ikäryhmittäin Vaasan seudulla Lasten ja nuorten aikuisten määrä on voimakkaassa kasvussa Vaasan seudulla, mikä on hyvin myönteistä. Koko väestö Seutu saa muuttovoittoa erityisesti nuorista aikuisista, joista moni on opiskelija. Heitä tarvitaan, sillä uuden työvoiman tarve on suuri vuotiaiden määrä on kasvanut yli 3 000:lla viimeisten kymmenen vuoden aikana. Samalla ajanjaksolla 0 6-vuotiaiden määrä on kasvanut yli 1 200:lla, ja syntyvyys on pysynyt korkeana. Voidaan jopa puhua vauvabuumista! Lähde: Vaasan kaupunki 19

20 Vahvaa ja kasvavaa teollisuutta Vaasassa teollisuustyöpaikkojen määrä kasvoi yli 1 200:lla vuosina , mikä oli ylivoimaisesti eniten koko maassa! Teollisuustyöpaikkojen määrä väheni useimmissa muissa kaupungeissa. Vaasassa on seitsemänneksi eniten teollisuustyöpaikkoja. Niitä on lähes yhtä paljon kuin Turussa ja Oulussa, jotka molemmat ovat väestöltään kolme kertaa suurempia. Vaasassa on noin ja Vaasan seudulla noin teollista työpaikkaa. 20

21 Vahvaa ja kasvavaa teollisuutta Teollisuuden henkilöstömäärän muutos suurimmassa kaupungissa Vaasa - Vasa Seinäjoki Vantaa - Vanda Rovaniemi Hyvinkää - Hyvinge Lahti - Lahtis Kokkola - Karleby Espoo - Esbo Nurmijärvi Mikkeli - S:t Michels Porvoo - Borgå Pori - Björneborg Hämeenlinna - Tavastehus Joensuu Kuopio Lappeenranta - Villmanstrand Lohja - Lojo Kotka Jyväskylä Kouvola Oulu - Uleåborg Turku - Åbo Helsinki - Helsingfors Tampere - Tammerfors Salo Lähde: Tilastokeskus 21

22 Vahvaa ja kasvavaa teollisuutta Teollisuuden henkilöstö suurimmassa kaupungissa Helsinki Tampere Espoo Vantaa Turku Oulu Vaasa Lahti Jyväskylä Pori Seinäjoki Porvoo Joensuu Lappeenranta Kouvola Hämeenlinna Salo Kotka Hyvinkää Kokkola Mikkeli Kuopio Lohja Rovaniemi Nurmijärvi Lähde: Tilastokeskus 22

23 Kärjessä työpaikkojen määrän kasvussa Vaasan seudun työpaikkojen määrän kasvu on suurin saman kokoluokan työssäkäyntialueiden joukossa ja viidenneksi suurin maan kaikkien työssäkäyntialueiden joukossa. Vaasan tk-alue Kuopion tk-alue Seinäjoen tk-alue Joensuun tk-alue 704 Lappeenrannan tk-alue 147 Porin tk-alue Kotkan tk-alue Kouvolan tk-alue Työpaikkojen määrän muutos asukkaan työssäkäyntialueilla Lähde: Tilastokeskus 23

24 Kärjessä työpaikkojen määrän kasvussa Työpaikat Vaasan seudulla Lähde: Tilastokeskus 24

25 Kärjessä työpaikkojen määrän kasvussa Vuosittainen muutos Lähde: Tilastokeskus 25

26 Myös muut toimialat kasvavat Työpaikkojen määrän muutos viisi suurinta toimialaa Seudulle on syntynyt yli uutta työpaikkaa 2000-luvulla (nettokasvu). Kasvu on ollut suurin työpaikkamäärältään suurimmilla toimialoilla. Sekä yksityinen, että julkinen sektori kasvaa. Terveys- ja sosiaalipalvelut Koulutus 466 Tukku- ja vähittäiskauppa 407 Rakentaminen 367 Teollisuus 330 Vaasan seutu Lähde: Tilastokeskus 26

27 T&K-panostukset maan kärkitasoa T&K-panostukset Vaasan seutukunnassa Vaasan seutukunnan yritysten T&K-panostukset ovat 174,4 miljoonaa vuodessa (neljänneksi eniten seutukunnista). Panostukset kasvoivat lähes 112 miljoonaa (178 %) vuosina Kasvu on toiseksi suurin Helsingin seutukunnan jälkeen. Kasvavat panostukset ovat osoitus yritysten vahvasta uskosta tulevaisuuteen. Myös julkisen sektorin T&Kpanostukset ovat kasvaneet. Vaasan seutukunnan yhteenlasketut T&K-panostukset ovat yli 200 miljoonaa ,7 62,6 13,1 Kaikki T&K-panostukset : +132,2 milj. / +174,6 % Julkisen sektorin T&K-panostukset : +20,5 milj. / +156,5 % Yritysten T&K-panostukset : +111,8 milj. / +178,6 % 207,9 174,4 33, Lähde: Tilastokeskus Kaikki panostukset: yritykset, julkinen sektori + YVT* ja korkeakoulut Yritykset Julkinen sektori *) YVT tarkoittaa yksityistä voittoa tavoittelematonta toimintaa: säätiöt, yhdistykset, rahastot ja työntekijäjärjestöt. 27

28 T&K-panostukset maan kärkitasoa Toiseksi suurin yritysten T&K-panostusten kasvu Helsingin jälkeen Helsinki Vaasa Porvoo Seinäjoki Lappeenranta Lahti Rauma Pori Joensuu Mikkeli Kouvola Rovaniemi Kuopio Hämeenlinna Kotka-Hamina Turku Jyväskylä Oulu -93,5-111,2 Salo Tampere -113,7-2,3-5,7-6,2-17,7-37,5 28,5 24,8 20,6 19,5 14,4 13,4 4,6 2,9 0,9 0,8 111,8 362,7 Yritysten T&K panostukset, muutos (milj. ), 20 suurinta seutukuntaa Lähde: Tilastokeskus 28

29 Suurin viennin arvo / asukas Pohjanmaan viennin arvo on 5,1 miljardia, mikä on neljänneksi eniten maakunnista Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjanmaa Satakunta 6,2 5,4 5,1 4,2 26,4 Pohjois-Pohjanmaa 4,1 Lappi 3,6 Keski-Suomi 2,8 Etelä-Karjala 2,5 Kymenlaakso 2,4 Päijät-Häme 1,5 Pohjois-Savo 1,3 Kanta-Häme 1,3 Pohjois-Karjala 1,1 Keski-Pohjanmaa 0,9 Etelä-Pohjanmaa 0,9 Etelä-Savo Kainuu 0,6 0,1 mrd. Maakuntien viennin arvo (mrd. ) 2014 Lähde: Tilastokeskus 29

30 Suurin viennin arvo / asukas Viennin arvo / asukas on maan ylivoimaisesti suurin Pohjanmaa Lappi Etelä-Karjala Satakunta Uusimaa Kymenlaakso Keski-Pohjanmaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Keski-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Päijät-Häme Kanta-Häme Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Kainuu Viennin arvo ( / asukas) maakunnittain 2014 Lähde: Tilastokeskus 30

31 EnergyVaasa Pohjoismaiden johtava energiaklusteri 31

32 EnergyVaasa Pohjoismaiden johtava energiaklusteri Vaasan seudulta viedään teknologiaa 140 yritystä Usea on globaali markkinajohtaja työntekijää 1/4 Suomen energia-alan työntekijöistä kehittäjää Merkittävät henkilöresurssit T&K-työssä 4,4 miljardia Energiaklusterin yritysten yhteenlaskettu liikevaihto Viennin osuus 80 % Noin 3,5 miljardia 30 % Suomen energiateknologiaviennistä 2 % väestöstä Vaasan seudun osuus Suomen teknologiaviennistä Vaasan seudun osuus Suomen energiateknologiaviennistä 12% 30% Vaasan seudun osuus Suomen väestöstä 2% energyvaasa.vaasanseutu.fi Lähde: Vaasan seutu, Tulli ja Tilastokeskus 32

33 Vaasa on Suomen talouden pikkujättiläinen Vaasan seudulla on korkein BKT / asukas saman kokoluokan seutujen joukossa. Vaasan kaupungissa on viidenneksi korkeimmat tulot 20 suurimman kaupungin joukossa. Vaasan tk-alue Lappeenrannan tk-alue Seinäjoen tk-alue Kouvolan tk-alue Kotkan tk-alue Kuopion tk-alue Porin tk-alue Joensuun tk-alue Espoo Helsinki Vantaa Oulu Vaasa Seinäjoki Hämeenlinna Tampere Kuopio Turku Salo Kouvola Lappeenranta Rovaniemi Lahti Jyväskylä Pori Kotka Mikkeli Joensuu BKT ( ) / asukas 2013, asukkaan kaupunkiseudut Valtionveronalainen keskitulo / tulonsaaja, 20 suurinta kaupunkia 2015 Lähde: Tilastokeskus 33

34 Työ ei tekijöiltä lopu Työllisyystilanne maan kärkitasoa jo 10 vuoden ajan Vaasassa on kolmanneksi matalin työttömyysaste 20 suurimman kaupungin joukossa (työttömyysaste keskimäärin 2015) Vaasan seudun suurimmat työnantajat 2016/ Vaasan kaupunki (liikelaitokset mukana) Wärtsilä-konserni Vaasan sairaanhoitopiirin ky / Keskussairaala ,4 % 4 ABB Oy ,4 % 10,8 % 5 Mustasaaren kunta Danfoss KPO-konserni Vaasan yliopisto Laihian kunta 420 Vaasan seutu Vaasan kaupunki Suomi 10 K-Ryhmä 416 Lähde: TEM Vaasan kaupungin 25 suurinta työnantajaa: 34

35 Työ ei tekijöiltä lopu Teollisuudessa on yli viidesosa seudun työpaikoista Työpaikat toimialoittain Vaasan seudulla C Teollisuus Q Terveys- ja sosiaalipalvelut G Tukku- ja vähittäiskauppa; P Koulutus F Rakentaminen O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta H Kuljetus ja varastointi A Maatalous, metsätalous ja kalatalous J Informaatio ja viestintä I Majoitus- ja ravitsemistoiminta S Muu palvelutoiminta K Rahoitus- ja vakuutustoiminta R Taiteet, viihde ja virkistys X Toimiala tuntematon L Kiinteistöalan toiminta E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, Yhteensä työpaikkaa Lähde: Tilastokeskus 35

36 Koulutus seudun yritykset Vaasassa voi opiskella suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi esikoulusta tohtoriksi saakka. Yli 30 yliopisto- ja AMK-tutkintoa: Vaasan yliopisto, Åbo Akademi, VAMK, Novia, Hanken ja Helsingin yliopisto. Kansainvälinen opiskelijavaihto on vilkasta ammattiopiskelijaa korkeakouluopiskelijaa Koulutusalojen painopisteet Tekniikka Kauppatieteet Sosiaali- ja terveysala Tiivis yhteistyö yritysten kanssa Harjoittelupaikat Tutkimusyhteistyö Professuurien rahoitus Laboratorioinvestoinnit asukasta Lähde: Vaasan korkeakoulut ja oppilaitokset & VRK 36

37 Vaasan seutu on aidosti kansainvälinen 37

38 Vaasan seutu on aidosti kansainvälinen Yritykset syntyvät kansainvälisiksi täysin globaaleilla markkinoilla toimivan teollisuuden syleilyssä. Vaasan seudulla puhutaan noin 100 kieltä. Seudulla on edustettuna yli 120 kansalaisuutta. Esimerkiksi Wärtsilän Vaasan yksikössä työskentelee n. 47 eri kansalaisuutta. Linnuntien maailmalle mahdollistaa yksi Suomen vilkkaimmista lentokentistä matkustajaa vuonna 2016 Lyhimmän meritien Ruotsiin varmistaa sujuva ja perinteikäs yhteys Vaasasta Uumajaan Wasaline on maailman pohjoisin ympärivuotinen matkustajalaivayhteys! matkustajaa vuonna ,3 % suomenkielisiä 5,9 % muita kieliä 35,7 % ruotsinkielisiä 38

39 Täällä rahaa jää myös elämiseen Rivi- ja omakotitaloasunnon keskihinta ( /m²) 2016 Vaasassa rivi- ja omakotitaloasunnon keskihinta ( /m²) on huomattavasti alhaisempi kuin suuremmissa kaupungeissa. Keskimääräiset tulot kuukaudessa 2015 Palkkataso on kuitenkin korkea korkeampi kuin esim. Tampereella ja Turussa Käteen jää siis paljon enemmän rahaa elämiseen Espoo Helsinki Vantaa Vaasa Tampere Turku Lähde: Tilastokeskus 39

40 Korkeakoulutettujen osuus on suuri Yliopisto-ja AMK-tutkinnon suorittaneiden osuus on kolmanneksi korkein Vaasan seudulla. Korkea-asteen tutkinnon (AMK & yliopisto) suorittaneiden osuus kaikista tutkinnon suorittaneista työssäkäyntialueella Helsingin tk-alue Oulun tk-alue Vaasan tk-alue Tampereen tk-alue Turun tk-alue Jyväskylän tk-alue Koko maa Kuopion tk-alue Lappeenrannan tk-alue Rauma tk-alue Seinäjoen tk-alue Mikkelin tk-alue Salon tk-alue Lahden tk-alue Pietarsaaren tk-alue Joensuun tk-alue Porin tk-alue Kajaanin tk-alue Maarianhaminan tk-alue Kokkolan tk-alue Kotkan tk-alue Varkauden tk-alue Kouvolan tk-alue Närpiön tk-alue Kemin tk-alue Savonlinnan tk-alue Loimaan tk-alue Keuruun tk-alue Kristiinankaupungin tk-alue Imatran tk-alue Uudenkaupungin tk-alue Alajärven tk-alue Kankaanpään tk-alue Alavuden tk-alue Raahen tk-alue Iisalmen tk-alue Äänekosken tk-alue Nurmeksen tk-alue 44,3 % 44,3 % 44,0 % 43,7 % 43,2 % 42,5 % 39,7 % 39,6 % 39,1 % 38,4 % 38,2 % 38,0 % 38,0 % 37,2 % 36,8 % 36,7 % 36,7 % 36,6 % 36,5 % 36,3 % 35,5 % 35,4 % 34,9 % 34,8 % 34,6 % 33,3 % 32,7 % 32,5 % 32,5 % 31,6 % 31,6 % 31,3 % 30,4 % 30,3 % 30,2 % 29,9 % 27,9 % 51,5 % Lähde: Tilastokeskus, Kaupunkikehitys 40

41 Taloudellinen huoltosuhde on maan kärkitasoa Vaasan seudulla on kolmanneksi edullisin taloudellinen huoltosuhde Suomen 37 työssäkäyntialueen joukossa. Seudulla on yhtä työllistä kohden 1,32 työelämän ulkopuolella olevaa. Taloudellinen huoltosuhde osoittaa, kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on yhtä työllistä kohti. Työvoiman ulkopuolella oleviin lasketaan kaikki työvoiman ulkopuolella olevat, eli mm vuotiaat, opiskelijat, varusmiehet ja eläkeläiset. Taloudellinen huoltosuhde työssäkäyntialueilla 2015 Lähde: Tilastokeskus Maarianhaminan tk-alue Helsingin tk-alue Närpiön tk-alue Vaasan tk-alue Pietarsaaren tk-alue Turun tk-alue Tampereen tk-alue Seinäjoen tk-alue Koko maa Uudenkaupungin tk-alue Kokkolan tk-alue Rauma tk-alue Jyväskylän tk-alue Kuopion tk-alue Oulun tk-alue Lappeenrannan tk-alue Kristiinankaupungin tk-alue Loimaan tk-alue Lahden tk-alue Kankaanpään tk-alue Mikkelin tk-alue Kajaanin tk-alue Porin tk-alue Joensuun tk-alue Salon tk-alue Kouvolan tk-alue Alavuden tk-alue Iisalmen tk-alue Raahen tk-alue Kotkan tk-alue Imatran tk-alue Savonlinnan tk-alue Alajärven tk-alue Äänekosken tk-alue Varkauden tk-alue Kemin tk-alue Keuruun tk-alue Nurmeksen tk-alue 1,06 1,18 1,32 1,32 1,35 1,40 1,43 1,43 1,44 1,44 1,45 1,51 1,51 1,52 1,53 1,56 1,58 1,59 1,61 1,62 1,64 1,66 1,67 1,68 1,68 1,68 1,72 1,73 1,82 1,82 1,84 1,86 1,88 1,90 1,90 1,91 2,02 2,03 41

42 Vaasan arvonlisäyksen kasvu on seutukunnista suurin maan merkittävimmällä teollisuustoimialalla Vaasa Rauma Pori Seinäjoki Joensuu Lahti Rovaniemi Arvonlisäyksen* muutos 20 suurimmassa seutukunnassa Vaasan seutukunnassa arvonlisäyksen kasvu on ollut yli kaksinkertaista toiseksi parhaimpaan nähden. Toimialat: Metallien jalostus, metalli- ja elektroniikkatuotteiden, sähkölaitteiden, muiden koneiden ja laitteiden, moottoriajoneuvojen sekä muiden kulkuneuvojen valmistus. Lappeenranta Mikkeli Kouvola Kotka-Hamina Kuopio Jyväskylä Kemi-Tornio Hämeenlinna Turku *) Arvonlisäys = tuotos perushintaan - välituotekäyttö Tampere Oulu Arvonlisäyksen muutos brutto perushintaan ja käyvin hinnoin (milj. ) 20 suurimmassa seutukunnassa Helsinki Salo milj. Lähde: Tilastokeskus 42

43 Arvonlisäyksen määrä maan suurimpien kaupunkien joukossa Helsinki Tampere Oulu Vaasa Turku Pori 539 Arvonlisäys* 20 suurimmassa seutukunnassa 2014 Vaasan seutukunnan arvonlisäyksen määrä oli 20 suurimmasta seutukunnasta neljänneksi suurinta vuonna 2014 Toimialat: Metallien jalostus, metalli- ja elektroniikkatuotteiden, sähkölaitteiden, muiden koneiden ja laitteiden, moottoriajoneuvojen sekä muiden kulkuneuvojen valmistus. Lahti Jyväskylä Rauma Kemi-Tornio Seinäjoki Joensuu Hämeenlinna *) Arvonlisäys = tuotos perushintaan - välituotekäyttö Salo Kotka-Hamina Lappeenranta 92 Kouvola 77 Kuopio 74 Arvonlisäys brutto perushintaan ja käyvin hinnoin (milj. ) 20 suurimmassa seutukunnassa 2014 Rovaniemi Mikkeli milj. Lähde: Tilastokeskus 43

44 Asukasmäärään nähden Vaasan seutukunnan asukkaat tuottavat kaupungeista suurimman arvonlisäyksen Vaasa Kemi-Tornio Rauma Pori Oulu Helsinki Salo Tampere Seinäjoki Arvonlisäys* / asukas 20 suurimmassa seutukunnassa 2014 Jyväskylä Hämeenlinna Joensuu Väkilukuun suhteutettuna Vaasan seutukunnan arvonlisäys oli 20 suurimmasta seutukunnasta kaikista suurinta Toimialat: Metallien jalostus, metalli- ja elektroniikkatuotteiden, sähkölaitteiden, muiden koneiden ja laitteiden, moottoriajoneuvojen sekä muiden kulkuneuvojen valmistus. Lahti Turku Kotka-Hamina Rovaniemi Lappeenranta Kouvola *) Arvonlisäys = tuotos perushintaan - välituotekäyttö Mikkeli Kuopio Lähde: Tilastokeskus 44

45 Koko maa ja koko kansantalous (käypiin hintoihin) mrd. Toimialat yhteensä 176,9 Kiinteistötoiminta; Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 18,4 Asuntojen vuokraus ja hallinta 18,1 Terveys- ja sosiaalipalvelut 17,7 Tukku- ja vähittäiskauppa, moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus 16,8 Metallien jalostus, metalli- ja elektroniikkatuotteiden, sähkölaitteiden, muiden koneiden ja laitteiden, moottoriajoneuvojen sekä muiden kulkuneuvojen valmistus Muu teollisuus 14,2 Julkinen hallinto ja sosiaalivakuutus 11,1 Rakentaminen 11,1 Koulutus 10,3 14,8 Arvonlisäys toimialoittain (mrd. ) koko maassa 2014 Vaasan seudun energiaklusterin yritykset kuuluvat pääosin siihen teollisuuden toimialaan, joka on arvonlisäykseltään maan merkittävin teollisuuden toimiala (arvonlisäys 14,8 mrd. ). Tämän teollisuuden toimialan arvonlisäys on viidenneksi suurin maan kaikkien toimialojen joukossa. Kustannustoiminta; Audiovisuaalinen toiminta; Televiestintä; Tietojenkäsittelypalvelu 9,8 Kuljetus ja varastointi 8,8 Taiteet, viihde ja virkistys; Muu palvelutoiminta 5,3 Rahoitus- ja vakuutustoiminta 5,2 Puuteollisuus; Paperiteollisuus ja painaminen 4,6 Metsätalous ja kalatalous 3,5 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 2,9 Elintarviketeollisuus ym. 2,6 Maatalous ja metsästys 1,4 Kotitalouspalvelut 0,2 Lähde: Tilastokeskus 45

46 46

47