Vaasa kaupunkiseutuvertailussa
|
|
- Albert Kahma
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Vaasa kaupunkiseutuvertailussa
2 Sisällysluettelo JOHDANTO Vaasan kaupunki ja seutu s. 3 5 Onnellisia ihmisiä s. 6 Vaasan seutu kartalla s. 7 Vaasa ja naapuriseudut kartalla s. 8 9 KILPAILUKYKY JA ELINVOIMA Alueprofiilit s. 10 Kilpailukyky s. 11 Elinvoimaisuus s VÄESTÖ Väestönkasvu s TYÖPAIKAT JA TYÖLLISYYS Teollisuustyöpaikat s Työpaikkojen määrän kasvu s Suurimmat työpaikat s TALOUS T&K-panostukset s Viennin arvo s EnergyVaasa s BKT s. 33 Huoltosuhde s. 41 Arvonlisäys s KOULUTUS Opiskelumahdollisuudet s. 36 Korkeakoulutettujen osuus s. 40 KANSAINVÄLISYYS Linkit maailmalle s KUSTANNUKSET Asuntojen hinnat s. 39 2
3 Vaasan kaupunki ja seutu Vaasan seutu kuuluu maan elinvoimaisimpiin, kilpailukykyisimpiin ja nopeimmin kasvaviin kaupunkiseutuihin. Se on kokoluokkansa huippua väestönkasvussa ja työpaikkojen määrän kasvussa. Tämän osoittavat kaupunkiseutuvertailut ja elinvoima- sekä kilpailukykytutkimukset. Tärkein syy kasvuun on seudun energiaklusteri, johon kuuluu 140 alan yritystä. Niissä työskentelee tekijää, joista tekee kehitystyötä. Yritysten vuosittaiset T&K-panostukset ovat noin 175 milj., ja ne kasvoivat lähes 112 milj. vuosina Kasvu on toiseksi suurin Helsingin seutukunnan jälkeen. 3
4 Vaasan kaupunki ja seutu Energiaklusterin vienti on noin 3,5 miljardia euroa. Se vastaa kolmasosaa koko Suomen energiateknologiaviennistä. Energiaklusterin menestys näkyy. Vaasa on ainoana kaupunkina onnistunut kasvattamaan teollisuustyöpaikkojen määrää merkittävästi viime vuosina. Vuosien aikana teollisuustyöpaikkojen määrä kasvoi yli 1200:lla Myös muilla toimialoilla työpaikkojen määrä on kasvanut voimakkaasti. Vuosien aikana näille toimialoille on tullut noin työpaikkaa lisää. 4
5 Vaasan kaupunki ja seutu Seudun väkiluku on kasvanut lähes asukkaalla vuodesta Lisäys näkyy erityisesti lasten ja nuorten aikuisten määrässä vuotiaiden määrä on kasvanut yli 3 000:lla ja 0 6-vuotiaiden määrä yli 1 200:lla kymmenessä vuodessa. Syntyvyys on pitkään pysynyt korkeana ja voidaan jopa puhua vauvabuumista. Lasten ja nuorten aikuisten määrän kasvun ennustetaan myös jatkuvan voimakkaana. Vaasan seutu on maamme kansainvälisimpiä seutuja. Tähän syynä ovat vientiyrityksemme, kansainväliset korkeakoulut ja seudulla asuvat yli 120 kansallisuutta. 5
6 Onnellisia ihmisiä Työllisyystilanne maan kärkitasoa jo 10 vuoden ajan Korkea tulotaso ja edullista asumista 30 minuutissa töihin, kätevästi maailmalle Korkea odotettu elinikä Matala sairastavuusindeksi Suomen ainut Unescon luonnonperintökohde Suomen kansainvälisimpiä seutuja Työttömyysaste (%) Työttömyysaste seutukunnittain 5/2017 6
7 Vaasan seutu kartalla asukasta ( ) Oulu Mustasaari Vaasa Vaasa Vöyri 6684 Uumaja Tampere Korsnäs 2171 Maalahti 5517 Laihia 8139 Isokyrö 4712 Tukholma Helsinki 7
8 Vaasa naapuriseutuineen kasvaa voimakkaasti 120 km säteellä Vaasasta asuu noin asukasta. Alueella on noin korkeakouluopiskelijaa. Alueen seutujen väestö kasvoi yli asukkaalla ja työpaikkojen määrä yli :lla Mikäli kyse olisi yksittäisestä seudusta, se olisi väkiluvultaan Suomen toiseksi suurin. Se olisi työpaikkamäärältään maan nopeimmin kasvava ja väestöltään maan neljänneksi nopeimmin kasvava. 8
9 Vaasa naapuriseutuineen kasvaa voimakkaasti Väestö- ja työpaikkakehitys sekä korkeakouluopiskelijat Vaasan, Uumajan, Seinäjoen, Pietarsaaren ja Kokkolan seuduilla UUMAJA asukasta (2016) ( ) työpaikkaa (2014) ( ) korkeakouluopiskelijaa Kokkola PIETARSAARI - KOKKOLA asukasta (2016) ( ) työpaikkaa (2014) ( ) korkeakouluopiskelijaa Uumaja YHTEENSÄ asukasta seuduilla (2016) (n as. koko alueella) * asukasta ( ) * työpaikkaa (2014) * työpaikkaa ( ) korkeakouluopiskelijaa *Seutujen kasvuluvut (ei koko alueen) Pietarsaari Vaasa SEINÄJOKI VAASA asukasta (2016) ( ) työpaikkaa (2014) ( ) korkeakouluopiskelijaa asukasta (2016) ( ) työpaikkaa (2014) ( ) korkeakouluopiskelijaa 9
10 Vaasan seutu on Suomen alueprofiilien ykkönen! Suomen seutukuntien alueprofiilit 2016 Vaasa 9,6 Alueprofiilit tietopakettiin on kerätty tietoa alueellisesta kehityksestä 1990-luvun puolivälin nousukiitovuosista finanssikriisiin asti, ja tämän jälkeen talouden mateluvuosien kehitykseen vuoteen 2016 saakka. Julkaisu koostuu kansallisen kehityksen analyysistä, maa- ja seutukuntien tilastopaketista sekä kehittämisen painopisteistä. Konsulttitoimisto MDI:n tutkimuksessa Vaasa sijoittui Suomen parhaimmaksi alueeksi ohi Helsingin ja Turun. Helsinki Turku Kuopio Porvoo Tampere Hämeenlinna Seinäjoki Oulu Kokkola 8,5 8,5 8,8 8,8 8,7 8,7 9 9,1 9,5 Lappeenranta 8,3 Rauma 8,3 Jyväskylä 7,9 Joensuu 7,9 15 parhaan arvosanan saanutta kaupunkiseutua Lähde: MDI (2016) 10
11 Vaasan seudun kilpailukyky on maan paras Suomen seutukuntien kilpailukyky 2015 Tutkimuksessa tarkasteltiin Suomen seutukuntien kilpailukykyä vuonna 2015 kuuden tekijän muodostaman mittariston avulla (seutukuntia on 70 kpl). Muuttujat ovat työn tuottavuus, työllisyysaste, innovatiivisuus, koulutustaso, yritysdynamiikka ja teollisuusvaltaisuus. Vaasan seutukunta sijoittui ykköseksi ja sen vahvuuksia ovat innovatiivisuus, työn tuottavuus, työllisyysaste ja koulutustaso. Vaasa Porvoo Helsinki Tampere Oulu Jakobstadsregionen Turku Etelä-Pirkanmaa Lappeenranta Rauma Hämeenlinna Kokkola Pori Åboland-Turunmaa Imatra 9,00 10,00 13,00 15,50 17,83 18,17 18,83 19,50 19,50 20,33 20,83 21,50 22,17 23,50 24,17 15 parhaimman kilpailukyvyn seutukuntaa (seutukuntia on yhteensä 70 kpl). Lähde: Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö (2015) 11
12 Vaasan kaupunki kuuluu maan elinvoimaisimpiin Kaupunkien elinvoiman vertailuanalyysi vuosina Tutkimuksessa vertailtiin Suomen 26 suurimman kaupungin elinvoimaa 5 teeman ja 40 muuttujan avulla. Suhteellinen elinvoima osoittaa, mitkä kaupungit ovat eniten kyenneet parantamaan asemaansa ja kilpailukykyään. Vahvimmassa nosteessa ovat Seinäjoki, Vaasa ja Kokkola. Hyvä sijoitus absoluuttisessa elinvoimassa perustuu pitkäaikaiseen myönteiseen kehitykseen erityisesti aluetalouden, työpaikkakehityksen, osaamisen ja vetovoiman osalta. Absoluuttisessa elinvoimassa Vaasa on 4. sijalla. Edellä on vain Espoo, Vantaa ja Helsinki. Mikäli Vaasan erinomaiset sijoitukset absoluuttisessa ja suhteellisessa elinvoimassa lasketaan yhteen, kaupunki on Suomen elinvoimaisin! Espoo Vantaa Helsinki Vaasa Tampere Oulu Porvoo Hyvinkää Seinäjoki Jyväskylä Sijoitus, absoluuttinen elinvoima Sijoitus, suhteellinen elinvoma 10 parasta absoluuttisen elinvoiman mukaan Lähde: Timo Aro (2015) 12
13 Vaasan seutukunta on kaupungin tapaan elinvoimaisuusindeksin kärjessä Vaasan seutukunta erottuu (Porvoon ja Maarianhaminan kanssa) Helsingin jälkeen toiseksi elinvoimaisimpana seutukuntana Elinvoimaisimmat seudut keskittyvät Helsinki-Vaasa kasvukäytävän varrelle Vaasan seutu sijoittui yhdeksässä muuttujassa kymmenestä parhaaseen viidennekseen 13
14 Vaasan seutukunta on kaupungin tapaan elinvoimaisuusindeksin kärjessä SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI Indeksi sisältää 10 alueen elinvoimaa kuvaavaa rakenneindikaattoria. Kaikki 70 seutua on jaettu viiteen viidennekseen 10 indikaattorin keskiarvon perusteella. Jokainen seutu on sijoitettu edelleen paremmuusjärjestykseen laskemalla yhteen 10 indikaattorin arvopisteet. Jokaisesta muuttujasta seutu voi saada 1-70 pistettä (1 = paras arvo ja 70 = heikoin arvo). Indikaattorit ovat: BKT euroa asukasta kohden (2013) BTV-indeksi (2013) Koulutustasomittain (2014) Työllisyysaste % (2014) Työttömyysaste % (2014) Tulonsaajien mediaanitulot (2014) Taloudellinen huoltosuhde (2014) Kunnallis- ja yhteisöverotulot yhteensä euroa asukasta kohden (2014) Kokonaisnettomuutto promillea ( ) Tutkimus- ja tuotekehitysmenot /as. kohden (2014) Paras viidennes Toiseksi paras viidennes Kolmanneksi paras viidennes Toiseksi heikoin viidennes Heikoin viidennes Lähde: Seutukuntien elinvoimaindeksi, Timo Aro (2016) 14
15 Voimakasta väestönkasvua Vaasan seudun väestö kasvaa lähes 900 asukkaalla ja Vaasan kaupungin väestö yli 600 asukkaalla vuodessa. Väestötavoitteemme mukaan Vaasan seudulla asuu noin asukasta ja Vaasan kaupungissa noin asukasta vuonna Väestötavoitteen oletuksena on voimakkaan väestönkasvun kiihtyminen. Vaasan seudun nykyinen asukasluku on ja Vaasan kaupungin (2016) Vaasan seudun tavoite as. vuonna 2040 Vaasan kaupungin tavoite as. vuonna Lähde: Tilastokeskus ( ), Vaasan kaupunki ja VRK 15
16 Väestönkasvussa kokoluokkansa kärjessä Vaasan tk-alue Vaasan seudun väestönkasvu on suurin saman kokoluokan työssäkäyntialueiden joukossa. Suomen kaikkien työssäkäyntialueiden joukossa (37 kpl) seudun väestönkasvu on kuudenneksi suurin. Vaasan seutu on väestöltään Suomen 10. suurin työssäkäyntialue. Seinäjoen tk-alue Kuopion tk-alue Joensuun tk-alue Lappeenrannan tk-alue 285 Porin tk-alue Kotkan tk-alue Kouvolan tk-alue Väestömuutos asukkaan työssäkäyntialueilla Lähde: Tilastokeskus 16
17 Väestönkasvussa kokoluokkansa kärjessä Vaasan seudun väkiluku Lähde: Tilastokeskus 17
18 Väestönkasvussa kokoluokkansa kärjessä Vuosittainen väestömuutos Lähde: Tilastokeskus 18
19 Lasten ja nuorten määrä kasvaa Ennustettu väestömuutos ikäryhmittäin Vaasan seudulla Lasten ja nuorten aikuisten määrä on voimakkaassa kasvussa Vaasan seudulla, mikä on hyvin myönteistä. Koko väestö Seutu saa muuttovoittoa erityisesti nuorista aikuisista, joista moni on opiskelija. Heitä tarvitaan, sillä uuden työvoiman tarve on suuri vuotiaiden määrä on kasvanut yli 3 000:lla viimeisten kymmenen vuoden aikana. Samalla ajanjaksolla 0 6-vuotiaiden määrä on kasvanut yli 1 200:lla, ja syntyvyys on pysynyt korkeana. Voidaan jopa puhua vauvabuumista! Lähde: Vaasan kaupunki 19
20 Vahvaa ja kasvavaa teollisuutta Vaasassa teollisuustyöpaikkojen määrä kasvoi yli 1 200:lla vuosina , mikä oli ylivoimaisesti eniten koko maassa! Teollisuustyöpaikkojen määrä väheni useimmissa muissa kaupungeissa. Vaasassa on seitsemänneksi eniten teollisuustyöpaikkoja. Niitä on lähes yhtä paljon kuin Turussa ja Oulussa, jotka molemmat ovat väestöltään kolme kertaa suurempia. Vaasassa on noin ja Vaasan seudulla noin teollista työpaikkaa. 20
21 Vahvaa ja kasvavaa teollisuutta Teollisuuden henkilöstömäärän muutos suurimmassa kaupungissa Vaasa - Vasa Seinäjoki Vantaa - Vanda Rovaniemi Hyvinkää - Hyvinge Lahti - Lahtis Kokkola - Karleby Espoo - Esbo Nurmijärvi Mikkeli - S:t Michels Porvoo - Borgå Pori - Björneborg Hämeenlinna - Tavastehus Joensuu Kuopio Lappeenranta - Villmanstrand Lohja - Lojo Kotka Jyväskylä Kouvola Oulu - Uleåborg Turku - Åbo Helsinki - Helsingfors Tampere - Tammerfors Salo Lähde: Tilastokeskus 21
22 Vahvaa ja kasvavaa teollisuutta Teollisuuden henkilöstö suurimmassa kaupungissa Helsinki Tampere Espoo Vantaa Turku Oulu Vaasa Lahti Jyväskylä Pori Seinäjoki Porvoo Joensuu Lappeenranta Kouvola Hämeenlinna Salo Kotka Hyvinkää Kokkola Mikkeli Kuopio Lohja Rovaniemi Nurmijärvi Lähde: Tilastokeskus 22
23 Kärjessä työpaikkojen määrän kasvussa Vaasan seudun työpaikkojen määrän kasvu on suurin saman kokoluokan työssäkäyntialueiden joukossa ja viidenneksi suurin maan kaikkien työssäkäyntialueiden joukossa. Vaasan tk-alue Kuopion tk-alue Seinäjoen tk-alue Joensuun tk-alue 704 Lappeenrannan tk-alue 147 Porin tk-alue Kotkan tk-alue Kouvolan tk-alue Työpaikkojen määrän muutos asukkaan työssäkäyntialueilla Lähde: Tilastokeskus 23
24 Kärjessä työpaikkojen määrän kasvussa Työpaikat Vaasan seudulla Lähde: Tilastokeskus 24
25 Kärjessä työpaikkojen määrän kasvussa Vuosittainen muutos Lähde: Tilastokeskus 25
26 Myös muut toimialat kasvavat Työpaikkojen määrän muutos viisi suurinta toimialaa Seudulle on syntynyt yli uutta työpaikkaa 2000-luvulla (nettokasvu). Kasvu on ollut suurin työpaikkamäärältään suurimmilla toimialoilla. Sekä yksityinen, että julkinen sektori kasvaa. Terveys- ja sosiaalipalvelut Koulutus 466 Tukku- ja vähittäiskauppa 407 Rakentaminen 367 Teollisuus 330 Vaasan seutu Lähde: Tilastokeskus 26
27 T&K-panostukset maan kärkitasoa T&K-panostukset Vaasan seutukunnassa Vaasan seutukunnan yritysten T&K-panostukset ovat 174,4 miljoonaa vuodessa (neljänneksi eniten seutukunnista). Panostukset kasvoivat lähes 112 miljoonaa (178 %) vuosina Kasvu on toiseksi suurin Helsingin seutukunnan jälkeen. Kasvavat panostukset ovat osoitus yritysten vahvasta uskosta tulevaisuuteen. Myös julkisen sektorin T&Kpanostukset ovat kasvaneet. Vaasan seutukunnan yhteenlasketut T&K-panostukset ovat yli 200 miljoonaa ,7 62,6 13,1 Kaikki T&K-panostukset : +132,2 milj. / +174,6 % Julkisen sektorin T&K-panostukset : +20,5 milj. / +156,5 % Yritysten T&K-panostukset : +111,8 milj. / +178,6 % 207,9 174,4 33, Lähde: Tilastokeskus Kaikki panostukset: yritykset, julkinen sektori + YVT* ja korkeakoulut Yritykset Julkinen sektori *) YVT tarkoittaa yksityistä voittoa tavoittelematonta toimintaa: säätiöt, yhdistykset, rahastot ja työntekijäjärjestöt. 27
28 T&K-panostukset maan kärkitasoa Toiseksi suurin yritysten T&K-panostusten kasvu Helsingin jälkeen Helsinki Vaasa Porvoo Seinäjoki Lappeenranta Lahti Rauma Pori Joensuu Mikkeli Kouvola Rovaniemi Kuopio Hämeenlinna Kotka-Hamina Turku Jyväskylä Oulu -93,5-111,2 Salo Tampere -113,7-2,3-5,7-6,2-17,7-37,5 28,5 24,8 20,6 19,5 14,4 13,4 4,6 2,9 0,9 0,8 111,8 362,7 Yritysten T&K panostukset, muutos (milj. ), 20 suurinta seutukuntaa Lähde: Tilastokeskus 28
29 Suurin viennin arvo / asukas Pohjanmaan viennin arvo on 5,1 miljardia, mikä on neljänneksi eniten maakunnista Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjanmaa Satakunta 6,2 5,4 5,1 4,2 26,4 Pohjois-Pohjanmaa 4,1 Lappi 3,6 Keski-Suomi 2,8 Etelä-Karjala 2,5 Kymenlaakso 2,4 Päijät-Häme 1,5 Pohjois-Savo 1,3 Kanta-Häme 1,3 Pohjois-Karjala 1,1 Keski-Pohjanmaa 0,9 Etelä-Pohjanmaa 0,9 Etelä-Savo Kainuu 0,6 0,1 mrd. Maakuntien viennin arvo (mrd. ) 2014 Lähde: Tilastokeskus 29
30 Suurin viennin arvo / asukas Viennin arvo / asukas on maan ylivoimaisesti suurin Pohjanmaa Lappi Etelä-Karjala Satakunta Uusimaa Kymenlaakso Keski-Pohjanmaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Keski-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Päijät-Häme Kanta-Häme Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Kainuu Viennin arvo ( / asukas) maakunnittain 2014 Lähde: Tilastokeskus 30
31 EnergyVaasa Pohjoismaiden johtava energiaklusteri 31
32 EnergyVaasa Pohjoismaiden johtava energiaklusteri Vaasan seudulta viedään teknologiaa 140 yritystä Usea on globaali markkinajohtaja työntekijää 1/4 Suomen energia-alan työntekijöistä kehittäjää Merkittävät henkilöresurssit T&K-työssä 4,4 miljardia Energiaklusterin yritysten yhteenlaskettu liikevaihto Viennin osuus 80 % Noin 3,5 miljardia 30 % Suomen energiateknologiaviennistä 2 % väestöstä Vaasan seudun osuus Suomen teknologiaviennistä Vaasan seudun osuus Suomen energiateknologiaviennistä 12% 30% Vaasan seudun osuus Suomen väestöstä 2% energyvaasa.vaasanseutu.fi Lähde: Vaasan seutu, Tulli ja Tilastokeskus 32
33 Vaasa on Suomen talouden pikkujättiläinen Vaasan seudulla on korkein BKT / asukas saman kokoluokan seutujen joukossa. Vaasan kaupungissa on viidenneksi korkeimmat tulot 20 suurimman kaupungin joukossa. Vaasan tk-alue Lappeenrannan tk-alue Seinäjoen tk-alue Kouvolan tk-alue Kotkan tk-alue Kuopion tk-alue Porin tk-alue Joensuun tk-alue Espoo Helsinki Vantaa Oulu Vaasa Seinäjoki Hämeenlinna Tampere Kuopio Turku Salo Kouvola Lappeenranta Rovaniemi Lahti Jyväskylä Pori Kotka Mikkeli Joensuu BKT ( ) / asukas 2013, asukkaan kaupunkiseudut Valtionveronalainen keskitulo / tulonsaaja, 20 suurinta kaupunkia 2015 Lähde: Tilastokeskus 33
34 Työ ei tekijöiltä lopu Työllisyystilanne maan kärkitasoa jo 10 vuoden ajan Vaasassa on kolmanneksi matalin työttömyysaste 20 suurimman kaupungin joukossa (työttömyysaste keskimäärin 2015) Vaasan seudun suurimmat työnantajat 2016/ Vaasan kaupunki (liikelaitokset mukana) Wärtsilä-konserni Vaasan sairaanhoitopiirin ky / Keskussairaala ,4 % 4 ABB Oy ,4 % 10,8 % 5 Mustasaaren kunta Danfoss KPO-konserni Vaasan yliopisto Laihian kunta 420 Vaasan seutu Vaasan kaupunki Suomi 10 K-Ryhmä 416 Lähde: TEM Vaasan kaupungin 25 suurinta työnantajaa: 34
35 Työ ei tekijöiltä lopu Teollisuudessa on yli viidesosa seudun työpaikoista Työpaikat toimialoittain Vaasan seudulla C Teollisuus Q Terveys- ja sosiaalipalvelut G Tukku- ja vähittäiskauppa; P Koulutus F Rakentaminen O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta H Kuljetus ja varastointi A Maatalous, metsätalous ja kalatalous J Informaatio ja viestintä I Majoitus- ja ravitsemistoiminta S Muu palvelutoiminta K Rahoitus- ja vakuutustoiminta R Taiteet, viihde ja virkistys X Toimiala tuntematon L Kiinteistöalan toiminta E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, Yhteensä työpaikkaa Lähde: Tilastokeskus 35
36 Koulutus seudun yritykset Vaasassa voi opiskella suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi esikoulusta tohtoriksi saakka. Yli 30 yliopisto- ja AMK-tutkintoa: Vaasan yliopisto, Åbo Akademi, VAMK, Novia, Hanken ja Helsingin yliopisto. Kansainvälinen opiskelijavaihto on vilkasta ammattiopiskelijaa korkeakouluopiskelijaa Koulutusalojen painopisteet Tekniikka Kauppatieteet Sosiaali- ja terveysala Tiivis yhteistyö yritysten kanssa Harjoittelupaikat Tutkimusyhteistyö Professuurien rahoitus Laboratorioinvestoinnit asukasta Lähde: Vaasan korkeakoulut ja oppilaitokset & VRK 36
37 Vaasan seutu on aidosti kansainvälinen 37
38 Vaasan seutu on aidosti kansainvälinen Yritykset syntyvät kansainvälisiksi täysin globaaleilla markkinoilla toimivan teollisuuden syleilyssä. Vaasan seudulla puhutaan noin 100 kieltä. Seudulla on edustettuna yli 120 kansalaisuutta. Esimerkiksi Wärtsilän Vaasan yksikössä työskentelee n. 47 eri kansalaisuutta. Linnuntien maailmalle mahdollistaa yksi Suomen vilkkaimmista lentokentistä matkustajaa vuonna 2016 Lyhimmän meritien Ruotsiin varmistaa sujuva ja perinteikäs yhteys Vaasasta Uumajaan Wasaline on maailman pohjoisin ympärivuotinen matkustajalaivayhteys! matkustajaa vuonna ,3 % suomenkielisiä 5,9 % muita kieliä 35,7 % ruotsinkielisiä 38
39 Täällä rahaa jää myös elämiseen Rivi- ja omakotitaloasunnon keskihinta ( /m²) 2016 Vaasassa rivi- ja omakotitaloasunnon keskihinta ( /m²) on huomattavasti alhaisempi kuin suuremmissa kaupungeissa. Keskimääräiset tulot kuukaudessa 2015 Palkkataso on kuitenkin korkea korkeampi kuin esim. Tampereella ja Turussa Käteen jää siis paljon enemmän rahaa elämiseen Espoo Helsinki Vantaa Vaasa Tampere Turku Lähde: Tilastokeskus 39
40 Korkeakoulutettujen osuus on suuri Yliopisto-ja AMK-tutkinnon suorittaneiden osuus on kolmanneksi korkein Vaasan seudulla. Korkea-asteen tutkinnon (AMK & yliopisto) suorittaneiden osuus kaikista tutkinnon suorittaneista työssäkäyntialueella Helsingin tk-alue Oulun tk-alue Vaasan tk-alue Tampereen tk-alue Turun tk-alue Jyväskylän tk-alue Koko maa Kuopion tk-alue Lappeenrannan tk-alue Rauma tk-alue Seinäjoen tk-alue Mikkelin tk-alue Salon tk-alue Lahden tk-alue Pietarsaaren tk-alue Joensuun tk-alue Porin tk-alue Kajaanin tk-alue Maarianhaminan tk-alue Kokkolan tk-alue Kotkan tk-alue Varkauden tk-alue Kouvolan tk-alue Närpiön tk-alue Kemin tk-alue Savonlinnan tk-alue Loimaan tk-alue Keuruun tk-alue Kristiinankaupungin tk-alue Imatran tk-alue Uudenkaupungin tk-alue Alajärven tk-alue Kankaanpään tk-alue Alavuden tk-alue Raahen tk-alue Iisalmen tk-alue Äänekosken tk-alue Nurmeksen tk-alue 44,3 % 44,3 % 44,0 % 43,7 % 43,2 % 42,5 % 39,7 % 39,6 % 39,1 % 38,4 % 38,2 % 38,0 % 38,0 % 37,2 % 36,8 % 36,7 % 36,7 % 36,6 % 36,5 % 36,3 % 35,5 % 35,4 % 34,9 % 34,8 % 34,6 % 33,3 % 32,7 % 32,5 % 32,5 % 31,6 % 31,6 % 31,3 % 30,4 % 30,3 % 30,2 % 29,9 % 27,9 % 51,5 % Lähde: Tilastokeskus, Kaupunkikehitys 40
41 Taloudellinen huoltosuhde on maan kärkitasoa Vaasan seudulla on kolmanneksi edullisin taloudellinen huoltosuhde Suomen 37 työssäkäyntialueen joukossa. Seudulla on yhtä työllistä kohden 1,32 työelämän ulkopuolella olevaa. Taloudellinen huoltosuhde osoittaa, kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on yhtä työllistä kohti. Työvoiman ulkopuolella oleviin lasketaan kaikki työvoiman ulkopuolella olevat, eli mm vuotiaat, opiskelijat, varusmiehet ja eläkeläiset. Taloudellinen huoltosuhde työssäkäyntialueilla 2015 Lähde: Tilastokeskus Maarianhaminan tk-alue Helsingin tk-alue Närpiön tk-alue Vaasan tk-alue Pietarsaaren tk-alue Turun tk-alue Tampereen tk-alue Seinäjoen tk-alue Koko maa Uudenkaupungin tk-alue Kokkolan tk-alue Rauma tk-alue Jyväskylän tk-alue Kuopion tk-alue Oulun tk-alue Lappeenrannan tk-alue Kristiinankaupungin tk-alue Loimaan tk-alue Lahden tk-alue Kankaanpään tk-alue Mikkelin tk-alue Kajaanin tk-alue Porin tk-alue Joensuun tk-alue Salon tk-alue Kouvolan tk-alue Alavuden tk-alue Iisalmen tk-alue Raahen tk-alue Kotkan tk-alue Imatran tk-alue Savonlinnan tk-alue Alajärven tk-alue Äänekosken tk-alue Varkauden tk-alue Kemin tk-alue Keuruun tk-alue Nurmeksen tk-alue 1,06 1,18 1,32 1,32 1,35 1,40 1,43 1,43 1,44 1,44 1,45 1,51 1,51 1,52 1,53 1,56 1,58 1,59 1,61 1,62 1,64 1,66 1,67 1,68 1,68 1,68 1,72 1,73 1,82 1,82 1,84 1,86 1,88 1,90 1,90 1,91 2,02 2,03 41
42 Vaasan arvonlisäyksen kasvu on seutukunnista suurin maan merkittävimmällä teollisuustoimialalla Vaasa Rauma Pori Seinäjoki Joensuu Lahti Rovaniemi Arvonlisäyksen* muutos 20 suurimmassa seutukunnassa Vaasan seutukunnassa arvonlisäyksen kasvu on ollut yli kaksinkertaista toiseksi parhaimpaan nähden. Toimialat: Metallien jalostus, metalli- ja elektroniikkatuotteiden, sähkölaitteiden, muiden koneiden ja laitteiden, moottoriajoneuvojen sekä muiden kulkuneuvojen valmistus. Lappeenranta Mikkeli Kouvola Kotka-Hamina Kuopio Jyväskylä Kemi-Tornio Hämeenlinna Turku *) Arvonlisäys = tuotos perushintaan - välituotekäyttö Tampere Oulu Arvonlisäyksen muutos brutto perushintaan ja käyvin hinnoin (milj. ) 20 suurimmassa seutukunnassa Helsinki Salo milj. Lähde: Tilastokeskus 42
43 Arvonlisäyksen määrä maan suurimpien kaupunkien joukossa Helsinki Tampere Oulu Vaasa Turku Pori 539 Arvonlisäys* 20 suurimmassa seutukunnassa 2014 Vaasan seutukunnan arvonlisäyksen määrä oli 20 suurimmasta seutukunnasta neljänneksi suurinta vuonna 2014 Toimialat: Metallien jalostus, metalli- ja elektroniikkatuotteiden, sähkölaitteiden, muiden koneiden ja laitteiden, moottoriajoneuvojen sekä muiden kulkuneuvojen valmistus. Lahti Jyväskylä Rauma Kemi-Tornio Seinäjoki Joensuu Hämeenlinna *) Arvonlisäys = tuotos perushintaan - välituotekäyttö Salo Kotka-Hamina Lappeenranta 92 Kouvola 77 Kuopio 74 Arvonlisäys brutto perushintaan ja käyvin hinnoin (milj. ) 20 suurimmassa seutukunnassa 2014 Rovaniemi Mikkeli milj. Lähde: Tilastokeskus 43
44 Asukasmäärään nähden Vaasan seutukunnan asukkaat tuottavat kaupungeista suurimman arvonlisäyksen Vaasa Kemi-Tornio Rauma Pori Oulu Helsinki Salo Tampere Seinäjoki Arvonlisäys* / asukas 20 suurimmassa seutukunnassa 2014 Jyväskylä Hämeenlinna Joensuu Väkilukuun suhteutettuna Vaasan seutukunnan arvonlisäys oli 20 suurimmasta seutukunnasta kaikista suurinta Toimialat: Metallien jalostus, metalli- ja elektroniikkatuotteiden, sähkölaitteiden, muiden koneiden ja laitteiden, moottoriajoneuvojen sekä muiden kulkuneuvojen valmistus. Lahti Turku Kotka-Hamina Rovaniemi Lappeenranta Kouvola *) Arvonlisäys = tuotos perushintaan - välituotekäyttö Mikkeli Kuopio Lähde: Tilastokeskus 44
45 Koko maa ja koko kansantalous (käypiin hintoihin) mrd. Toimialat yhteensä 176,9 Kiinteistötoiminta; Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 18,4 Asuntojen vuokraus ja hallinta 18,1 Terveys- ja sosiaalipalvelut 17,7 Tukku- ja vähittäiskauppa, moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus 16,8 Metallien jalostus, metalli- ja elektroniikkatuotteiden, sähkölaitteiden, muiden koneiden ja laitteiden, moottoriajoneuvojen sekä muiden kulkuneuvojen valmistus Muu teollisuus 14,2 Julkinen hallinto ja sosiaalivakuutus 11,1 Rakentaminen 11,1 Koulutus 10,3 14,8 Arvonlisäys toimialoittain (mrd. ) koko maassa 2014 Vaasan seudun energiaklusterin yritykset kuuluvat pääosin siihen teollisuuden toimialaan, joka on arvonlisäykseltään maan merkittävin teollisuuden toimiala (arvonlisäys 14,8 mrd. ). Tämän teollisuuden toimialan arvonlisäys on viidenneksi suurin maan kaikkien toimialojen joukossa. Kustannustoiminta; Audiovisuaalinen toiminta; Televiestintä; Tietojenkäsittelypalvelu 9,8 Kuljetus ja varastointi 8,8 Taiteet, viihde ja virkistys; Muu palvelutoiminta 5,3 Rahoitus- ja vakuutustoiminta 5,2 Puuteollisuus; Paperiteollisuus ja painaminen 4,6 Metsätalous ja kalatalous 3,5 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 2,9 Elintarviketeollisuus ym. 2,6 Maatalous ja metsästys 1,4 Kotitalouspalvelut 0,2 Lähde: Tilastokeskus 45
46 46
47
Vaasan kaupunki ja seutu
Vaasa kaupunkiseutuvertailussa Sisällysluettelo JOHDANTO Vaasan kaupunki ja seutu s. 3 5 Onnellisia ihmisiä s. 6 Vaasan seutu kartalla s. 7 Vaasa ja naapuriseudut kartalla s. 8 9 KILPAILUKYKY JA ELINVOIMA
LisätiedotVaasa kaupunkiseutuvertailussa
Vaasa kaupunkiseutuvertailussa Sisällysluettelo JOHDANTO Vaasan kaupunki ja seutu s. 3 5 Onnellisia ihmisiä s. 6 Vaasan seutu kartalla s. 7 Vaasa ja naapuriseudut kartalla s. 8 9 KILPAILUKYKY JA ELINVOIMA
LisätiedotTyöpaikat Vaasan seudulla
Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa
LisätiedotTyöpaikat Vaasassa
Työpaikat Vaasassa 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasassa vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa 2017.
LisätiedotAluetilinpito
Aluetilinpito 2000-2016 - työlliset - bruttokansantuote - arvonlisäys, brutto perushintaan - kiinteän pääoman bruttomuodostus (investoinnit) - tuotos perushintaan - kotitalouksien käytettävissä oleva tulo
LisätiedotKuopion työpaikat 2017
Kuopion työpaikat 2017 Tilastokeskuksen julkistus 10/2019 Tilastotiedote 18/2019, 18.10.2019 Kuopion kaupunki, talous- ja omistajaohjaus KUOPION TYÖPAIKAT 2017 Kuopiossa oli vuoden 2017 lopussa noin 51
LisätiedotKymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne
Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne Valokuvat Juha Metso päivitetty Työpaikat yhteensä (TOL2008) 2000-2015 76000 74000 73265 73478 73745 74117 73225 72000
LisätiedotKuopion työpaikat 2016
Kuopion työpaikat 2016 Tilastokeskuksen julkistus 09/2018 Tilastotiedote 13/2018, 26.9.2018 Kuopion työpaikat vuonna 2016 - Kuopiossa oli vuoden 2016 lopussa noin 51 000 työpaikkaa. - Vuonna 2016 Kuopion
LisätiedotSEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016
SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016 SISÄLTÖ 1. Analyysin tausta ja toteuttaminen 2. Seutukuntien arvot muuttujittain 3. Seutukuntien
LisätiedotKymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne päivitetty
Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne päivitetty Työpaikat yhteensä (TOL2008) 2006-2016 76000 74000 73745 74117 73225 72000 70000 69655 70168 69752 68000
LisätiedotTyöpaikat Vaasan seudulla 2000 2013
Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2013 Erityissuunnittelija Jonas Nylén, Kaupunkikehitys, 21.1.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2013* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2014 työpaikkatiedot lokakuussa
LisätiedotTyöpaikat, työlliset ja pendelöinti 2015
Työpaikkoja Irja Henriksson 20.11.2017 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2015 Vuoden 2015 lopussa Lahdessa oli 49 761 työpaikkaa ja työllisiä 46 047. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 0,8 % ja työllisten
LisätiedotKeskuskaupungin rooli kaupunkiseudun kehittämisessä. Kuntamarkkinat 12.9.2012 Vaasan kaupunki Kj Tomas Häyry
Keskuskaupungin rooli kaupunkiseudun kehittämisessä Kuntamarkkinat 12.9.2012 Vaasan kaupunki Kj Tomas Häyry Aurinkoista energiaa Vaasan seudun energiakeskittymä on Pohjoismaiden merkittävin ja työllistää
LisätiedotTyöpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011
Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,
LisätiedotMiten väestöennuste toteutettiin?
Miten väestöennuste toteutettiin? Väestöennusteen laatiminen perustui kolmeen eri väestökehityksen osatekijään: 1) luonnollinen väestönlisäykseen (syntyvyys ja kuolleisuus, 2) kuntien väliseen nettomuuttoon
LisätiedotKUOPION TYÖPAIKAT
KUOPION TYÖPAIKAT 2011-2015 Muutokset 5 vuodessa: Työpaikkojen määrä kasvoi viidessä vuodessa noin 200 työpaikalla, 2,5 % - naisilla +600 työpaikkaa / miehillä -400 työpaikkaa Koulutuksen mukaan työpaikkamäärät
LisätiedotSEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016
SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016 SISÄLTÖ 1. Analyysin tausta ja toteuttaminen 2. Seutukuntien arvot muuttujittain 3. Seutukuntien
LisätiedotKymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne
Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne Valokuvat Juha Metso 15.11.2017 päivitetty Työpaikat yhteensä (TOL2008) 2000-2015 76000 74000 73265 73478 73745 74117
LisätiedotMaakuntien ja seutukuntien suhdanteet
Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Huhtikuu 2017 Tilastokeskuksen aineistoja Meeri Koski Pohjanmaan ELY-keskus Koko yritysliikevaihdon trendit Vuosi 2010=100 115,0 110,0 105,0 100,0 95,0 90,0 85,0 Q1
LisätiedotTyöpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty
Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597
LisätiedotKAUPUNKI KASVAA mistä tilaa kaikille? miten ja minne asukkaat liikkuvat tulevaisuudessa?
KAUPUNKI KASVAA mistä tilaa kaikille? miten ja minne asukkaat liikkuvat tulevaisuudessa? Timo Aro @timoaro Huhtikuu 2019 Alue- ja väestönkehityksen muutostrendit vaikuttavat kaikkien alueiden kehitykseen
LisätiedotPORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA
PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro 27.8.2013 Kunnille on annettu historiallinen mahdollisuus seutukunnan elinvoiman ja hyvinvoinnin kehittämiseen
LisätiedotTyöpaikat ja työlliset 2015
Työpaikkoja Irja Henriksson 3.10.2017 Työpaikat ja työlliset 2015 Vuoden 2015 lopussa Lahdessa oli 49 761 työpaikkaa ja työllisiä 46 047. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 0,8 % ja työllisten 0,4 %. Luvut
LisätiedotRuututietokanta 2017: 250m x 250m
Ruututietokanta 2017: 250m x 250m ja asukkaiden 2016. 250m x 250m. 1 asukas 55 802 55 802 2-10 asukasta 762 404 202 859 11-99 asukasta 1 787 031 54 910 100-499 asukasta 2 124 278 11 232 500-999 asukasta
LisätiedotRuututietokanta 2016: 250m x 250m
Ruututietokanta 2016: 250m x 250m ja asukkaiden 2015. 250m x 250m. 1 asukas 55 472 55 472 2-10 asukasta 769 806 204 286 11-99 asukasta 1 791 725 55 063 100-499 asukasta 2 119 843 11 227 500-999 asukasta
LisätiedotRuututietokanta 2015: 250m x 250m
Ruututietokanta 2015: 250m x 250m ja asukkaiden 2014. 250m x 250m. 1 asukas 54 927 54 927 2-10 asukasta 776 859 205 555 11-99 asukasta 1 791 875 55 215 100-499 asukasta 2 110 651 11 202 500-999 asukasta
LisätiedotALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA
ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen
LisätiedotHalsua. Halsuan väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
1700 1600 1500 1400 1300 1200 1100 1000 900 800 Halsua Halsuan väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 2014; 1222 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet
LisätiedotKannus. Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
Kannus Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 6200 5800 2014; 5643 5400 5000 200 150 100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet 50 kuolleet 0-50 -100-150 -200 maassamuutto
LisätiedotKymenlaakso ennusteet
Kymenlaakso 2010-2040 ennusteet ValokuvaT Mika Rokka 30.1.2018 päivitetty Kymenlaakson väkilukuennuste 2014-2040 2 Lähde: Tilastokeskus Väestön ikäjakauma Kymenlaaksossa (suunnite, Iitti mukana) 3 Väestön
LisätiedotRuututietokanta 2018: 250m x 250m
Ruututietokanta 2018: 250m x 250m ja asukkaiden 2017. 250m x 250m. 1 asukas 56 368 56 368 2-10 asukasta 754 827 201 533 11-99 asukasta 1 784 762 54 611 100-499 asukasta 2 120 381 11 203 500-999 asukasta
LisätiedotTyöpaikat ja työlliset 2014
Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden
LisätiedotMaakuntien ja seutukuntien suhdanteet
Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Lokakuu 2016 Tilastokeskuksen aineistoja Meeri Koski Koko yritysliikevaihdon trendit Q1/15-Q1/16 Vuosi 2010=100 115 110 105 100 95 90 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2
LisätiedotLIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista
LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen
LisätiedotVeteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet
LisätiedotLAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT
LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 TYÖVOIMA LAUKAASSA 1990-2011 9000 8000 7000 6000 5000
LisätiedotKeski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen
Leppävirta Heinävesi Varkaus Joroinen Toimintaympäristön muutokset Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys
LisätiedotToimintaympäristön muutoksia
Jämsä Kuhmoinen Toimintaympäristön muutoksia Jämsä ja Kuhmoinen 24.11.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys väestö 1980 2013
LisätiedotSATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa)
SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä L T Ö 1. MITEN MEILLÄ MENEE SATAKUNNASSA?
LisätiedotTyöpaikka- ja elinkeinorakenne
Työpaikka- ja elinkeinorakenne Elina Parviainen / Vantaan kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 12.12.2017 Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työvoima ja työttömyys
LisätiedotToholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet
LisätiedotTyöpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014
Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat
LisätiedotLestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet
LisätiedotRuututietokanta 2014: 250m x 250m
Ruututietokanta 2014: 250m x 250m ja asukkaiden 2013. 250m x 250m. 1 asukas 54 503 54 503 2-10 asukasta 782 991 206 376 11-99 asukasta 1 785 241 55 073 100-499 asukasta 2 112 513 11 224 500-999 asukasta
LisätiedotVaasan työttömyysraportti 1/2019. REETTA MARTTINEN Tilastosuunnittelija, Kaupunkikehitys
Vaasan työttömyysraportti 1/2019 REETTA MARTTINEN Tilastosuunnittelija, Kaupunkikehitys 1.3.2019 Vaasan työttömyysraportti 1/2019 Tammikuussa Vaasan työttömyysaste oli 8,2% (koko maa: 9,6%) Viime vuoden
LisätiedotTIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE
KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 214 TIEDOTE 3/214 KUOPION MUUTTOLIIKE Kuopion tulomuutto kasvussa Tilastokeskuksen keväällä julkistettujen muuttajatietojen mukaan Kuopion
LisätiedotTyöpaikka- ja elinkeinorakenne
Työpaikka- ja elinkeinorakenne Elina Parviainen / Vantaan kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 25.10.2018 Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työvoima ja työttömyys
LisätiedotVaasan työttömyysraportti 4/2019. REETTA MARTTINEN Tilastosuunnittelija, Kaupunkikehitys
Vaasan työttömyysraportti 4/2019 REETTA MARTTINEN Tilastosuunnittelija, Kaupunkikehitys 5.6.2019 Vaasan työttömyysraportti 4/2019 Huhtikuussa Vaasan työttömyysaste oli 7,6% (koko maa: 8,8%) Viime vuoden
LisätiedotVaasan työttömyysraportti 2/2019. REETTA MARTTINEN Tilastosuunnittelija, Kaupunkikehitys
Vaasan työttömyysraportti 2/2019 REETTA MARTTINEN Tilastosuunnittelija, Kaupunkikehitys 26.3.2019 Vaasan työttömyysraportti 2/2019 Helmikuussa Vaasan työttömyysaste oli 8,2% (koko maa: 9,4%) Viime vuoden
LisätiedotKymenlaakso ennusteet päivitetty
Kymenlaakso 2010-2040 ennusteet 12.04.2016 päivitetty Kymenlaakson väkilukuennuste 2014-2040 2 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson väestöennuste 2014-2040 3 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson ikärakenne-ennuste
LisätiedotPerho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
Perho Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 3400 3200 3000 2014; 2893 2800 2600 2400 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto
LisätiedotLähtötilanne Missä mennään, näyttääkö hyvältä vai pahalta?
Lähtötilanne Missä mennään, näyttääkö hyvältä vai pahalta? Tulevaisuuden Joensuun seutu Joustava, reagoiva ja ketterä -elinkeinoseminaari Hotelli Kimmel, Sirkkala-sali Varatoimitusjohtaja Jarmo Kauppinen
LisätiedotVaasan työttömyysraportti 12/2018. REETTA MARTTINEN Tilastosuunnittelija, Kaupunkikehitys
Vaasan työttömyysraportti 12/2018 REETTA MARTTINEN Tilastosuunnittelija, Kaupunkikehitys 24.1.2019 Vaasan työttömyysraportti 12/2018 Joulukuussa Vaasan työttömyysaste oli 8,5% (koko maa: 9,7%) Viime vuoden
LisätiedotKAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012
KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012 Valtiotieteen tohtori Timo Aro Helmikuu 2015 Mitä on yritysdynamiikka? Yritysdynamiikka on yksi alueen kilpailukykyyn tai ulkoiseen elinvoimaan
Lisätiedotyrityskatsaus y 2013 Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto
n maakunnan yrityskatsaus y 2013 Lähde: Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto Yritystoimipaikat Maakuntien % osuudet koko maan yritystoimipaikoista vuonna 2013 Uusimaa 28,0 Varsinais Suomi 9,5
LisätiedotVarkauden seudun kehitys. Maakuntajohtaja Jussi Huttunen, Pohjois-Savon liitto 25.8.2014
Varkauden seudun kehitys Maakuntajohtaja Jussi Huttunen, Pohjois-Savon liitto 25.8.2014 Väestö ikäryhmittäin v. 1990-2013 Lähde: Tilastokeskus Ikäryhmä Ikäryhmä YHTEENSÄ -14 15-64 65 - YHTEENSÄ -14 15-64
LisätiedotSIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne
Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta
LisätiedotJyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet
Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman
LisätiedotToimintaympäristön muutokset
Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue
LisätiedotTyöpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013
Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.12.2015 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Vuoden 2013 lopussa Lahdessa oli 46 337 työpaikkaa ja työllisiä 41 049. Vuodessa työpaikkojen
LisätiedotALUEIDEN RAKENNEMUUTOS VOIMISTUU 2010 LUVULLA Seminaari alueiden kehitysnäkymistä Pekka Myrskylä Tilastokeskus
ALUEIDEN RAKENNEMUUTOS VOIMISTUU 2010 LUVULLA Seminaari alueiden kehitysnäkymistä 2.2.2010 Pekka Myrskylä Tilastokeskus 4.2.2010 2 200 Kuvio 5.2 Ikärakenteen muutos 2009-2060 (2009=100) Ikärakenteen muutos
LisätiedotTilastotietoja Kymenlaaksosta. 29.1.2016 päivitetty
Tilastotietoja Kymenlaaksosta päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2015 Väkiluku yhteensä 179 861 ennakko (1.1.2015) 2 Lähde: Tilastokeskus ennakko Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2015 Väkiluku
LisätiedotToimialakatsaus 2011
Toimialakatsaus 2011 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne 2009, P:maa + K-P
LisätiedotTietoja kuntaomisteisista yrityksistä vuonna Mikko Mehtonen
Tietoja kuntaomisteisista yrityksistä vuonna 2017 Mikko Mehtonen 19.2.2019 Mitä yrityksiä aineistoon on sisällytetty? Yritykset joissa kuntien tai kuntayhtymien yhteenlaskettu omistusosuus on vähintään
LisätiedotEK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset
EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja
LisätiedotTOIMIALAKATSAUS 2010
TOIMIALAKATSAUS 2010 Toimialakatsaus Tämä talouskatsaus tarkastelee tilannetta Pohjanmaan kauppakamarin alueella. Alue on sama kuin Pojanmaan TEkeskuksen alue ja käsittää Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan
LisätiedotTurun väestökatsaus elokuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen
Turun väestökatsaus elokuu 2017 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Turun ja eräiden alueiden väestönkehityksestä tammi-elokuussa 2017 Turun ennakkoväkiluku oli elokuun
LisätiedotHämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista yrityksistä, I/2013
NÄKYMIÄ HUHTIKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista yrityksistä, I/2013 Julkaisuvapaa 26.4.2013 Aloittaneiden yritysten ja starttirahalla aloittaneiden määrä laskusuuntainen
LisätiedotTyöpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014
Työpaikka- ja elinkeinorakenne i k Päivitetty 9.9.2014 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-20112011 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 372 101 370 342 364 981 365 597
LisätiedotTILASTOKATSAUS 19:2016
TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä
LisätiedotKuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016
Kuopion työpaikat 2010 2014 Muutokset 5 vuodessa: Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikkojen määrä kasvoi 960:llä. Työpaikat lisääntyivät yksityisellä sektorilla 860:llä ja kunnalla 740:llä. Valtion
LisätiedotAsemanseudut kaupunkien kasvun moottoreina - Asemanseutujen kehittämisseminaari Tulevaisuuteen suuntautunut - Menestystä metsästämässä
Asemanseudut kaupunkien kasvun moottoreina - Asemanseutujen kehittämisseminaari 2016 CASE Vaasa 19.5.2016 Marketta Kujala Tulevaisuuteen suuntautunut - Menestystä metsästämässä Pohjanmaan historiallinen
LisätiedotTyöttömät työnhakijat, työttömyysasteet ja työpaikat Hämeessä maaliskuussa TEM/Työnvälitystilastot
Työttömät työnhakijat, työttömyysasteet ja työpaikat Hämeessä maaliskuussa 2014 Työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Hämeen ELY-keskuksen alueella vuosina 2009 2014 30 000 Työttömät työnhakijat (ml.
LisätiedotKilpailukyky ja työmarkkinat
Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin
LisätiedotVäestönlisäystä saaneet kaupunkiseudut (19/70) vuosina 2010-2017 + 31 949 + 23 591 + 141 361 + 7 090 + 4 305 + 19 087 + 12 293 + 3 340 + 2 165 + 2 009 + 1 631 + 1 393 + 1549 Lähde: Tilastokeskus, väestö;
LisätiedotKaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto
LisätiedotHämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013
NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 Julkaisuvapaa 26.11.2013 Aloittaneiden yritysten määrä jatkaa laskuaan Tilastokeskuksen
LisätiedotPohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013
Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan
LisätiedotVaasan seudun tavoitteet 2019
Vaasan seudun tavoitteet 2019 Neljä kivijalkaa Elinkeinoelämän voima Seudullinen saavutettavuus Osaaminen Asuminen ja matkailu Elinkeinoelämän voima 3 EnergyVaasa ja sen kansallisen merkityksen tunnistaminen
LisätiedotTILASTOKATSAUS 1:2018
TILASTOKATSAUS 1:2018 5.2.2018 PENDELÖINTI VANTAALLA JA HELSINGIN SEUDULLA 2006 2015 Tässä tilastokatsauksessa käsitellään Vantaan työssäkäyntiä (pendelöintiä) kahdesta näkökulmasta. Ensin tarkastelun
LisätiedotToimintaympäristön muutokset
Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 28.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia
LisätiedotTyövoimatutkimus. Joulukuun työttömyysaste 7,9 prosenttia. 2016, joulukuu, 4. neljännes ja vuosi
Työmarkkinat 207 Työvoimatutkimus 206, joulukuu, 4. neljännes ja vuosi Joulukuun työttömyysaste 7,9 prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 206 joulukuussa 207 000,
LisätiedotTilastotietoja Kymenlaaksosta. 18.8.2015 päivitetty
Tilastotietoja Kymenlaaksosta 18.8.215 päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 215 Väkiluku yhteensä 179 861 ennakko (1.1.215) 2 Lähde: Tilastokeskus ennakko Kymenlaakson väkiluku kunnittain 215 Väkiluku
LisätiedotPohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät
Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Lähteet: Tilastokeskus (TK) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Yritysharavahaastattelut Pohjanmaan työllisten päätoimialarakenne
LisätiedotRaahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi
Raahen seudun yrityspalvelut Tilastokatsaus vuosi 2011 Raahe 21.2.2012 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 20.1.2012 1 Elinkeinorakenne Raahen
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Kuopion seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
LisätiedotKymenlaakso Aluetilinpito päivitetty
Kymenlaakso Aluetilinpito päivitetty Bruttokansantuote vuonna 2016 euroa/asukas Uusimaa 51714 Ahvenanmaa - Åland 46634 KOKO MAA Pohjanmaa 39327 38285 Etelä-Karjala Lappi Varsinais-Suomi Pirkanmaa Satakunta
LisätiedotTYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde:
TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Alueella työssäkäyvät so. alueen työpaikat vv.2008-2012 (Novago Yrityskehitys Oy:n kunnat)
LisätiedotKeskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö
Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö Näkökulmia kaupan yhdyskuntarakenteelliseen sijaintiin SYKEn hankkeissa
LisätiedotKainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen
Kainuu tilastoina 2013 Kuva: Samu Puuronen KAINUUN OSUUS KOKO MAASTA Kainuun maakuntaprofiili Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen lukumäärä Väkiluku Tutkinnon
LisätiedotAlue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014
Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT Toimiala Online syysseminaari.. Kotitalouksien reaalitulot (Household income, constant prices) 7 6 5 3 - - -3 Y Y5 3 Y6 PohjSavo Julkisen sektorin investoinnit, perushintaan
LisätiedotTulevaisuuden megatrendit ja yrittäjyys
Tulevaisuuden megatrendit ja yrittäjyys Yrittäjyyden trendit petri.malinen@yrittajat.fi Yritysrakenne Suomessa 2016 0,2% Suuryritykset (250 hlöä) 591 1,0% Keskisuuret yritykset (50 249 hlöä) 2 728 5,5%
LisätiedotUusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista
Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli
LisätiedotIndeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit
Kaupunki/kunta Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Tontin kiint.vero euroa/m²/kk Rakenn. kiint.vero Kaukol. Vesi/jätev. Jätehuolto Yhteensä Lappeenranta 0.21 0.27
LisätiedotMUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA
Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA II neljännes (huhtikuu-kesäkuu) 2014 Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen Kuva: Antero Saari Sisältö Alue- ja paikallistalouden kehitys
LisätiedotKulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx
1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus
LisätiedotEtelä-karjala. tilastoina 01/2015. Valokuvat: Arto Hämäläinen
Etelä-karjala tilastoina 01/2015 Valokuvat: Arto Hämäläinen Väestö Etelä-Karjala 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 Väestönmuutos-% 0,00 % -0,45 % -0,17 % -0,14 % -0,24 % -0,21 % -0,13 % -0,10
LisätiedotMUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA
Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni
LisätiedotToimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio
Toimintaympäristö Muuttajien taustatiedot Dialuettelo Dia 3 Kuntien välinen nettomuutto Tampereella iän mukaan 2013 Dia 4 Kuntien välinen nettomuutto kehyskunnissa iän mukaan 2013 Dia 4 Tampereen maahan-
Lisätiedot2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan
1 % 5 % 4 % 1 % 2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan 1 % 2 % 1 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 2 % C Teollisuus G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus
Lisätiedot