OPETTAJALLE OPPIMATERIAALI YLÄKOULUILLE JA LUKIOILLE

Transkriptio

1 OPETTAJALLE OPPIMATERIAALI YLÄKOULUILLE JA LUKIOILLE

2 PUNAISEN RISTIN SODASSAKIN ON SÄÄNNÖT -OPPIMATERIAALIN SEKÄ LUKION JA YLÄKOULUN OPETUSSUUNNITELMIEN YHTYMÄKOHTIA OPPIAINEITTAIN HISTORIA OPPIAINEEN TAVOITTEITA TUKEVIA TEHTÄVIÄ OPPIMATERIAALISSA opiskelija osaa hankkia menneisyyttä koskevaa tietoa ja arvioida sitä kriittisesti sekä ymmärtää sen monitulkintaisuuden, suhteellisuuden ja syy-yhteyksien monisäikeisyyden opiskelija osaa arvioida menneisyyden ihmisen toimintaa ja historiallisia ilmiöitä kunkin ajan omista lähtökohdista sekä nykyajan näkökulmasta opiskelija saa aineksia ihmisoikeuksia ja demokratiaa arvostavan maailmankuvan luomiseen sekä toimintaan vastuullisena kansalaisena Tehtävä 3A: Sodan käynnin sääntöjä eri aikakausilta Tehtävä 3C: Sodan oikeussääntöjen kehitys suhteessa maailmanhistoriaan Tehtävä 4A/4B/4C: Tietoa ihmisoikeuksista ja sodan oikeussäännöistä Tehtävä 5B/5D/5E: Sotarikokset ja niiden käsittely lähihistoriassa Oppitunti 8/Liite 3: Pienen tytön evakkomatka jatkosodan aikana Suomessa YHTEISKUNTAOPPI OPPIAINEEN TAVOITTEITA TUKEVIA TEHTÄVIÄ OPPIMATERIAALISSA opiskelija pystyy hankkimaan ajankohtaista tietoa eri lähteistä sekä arvioimaan kriittisesti verbaalista, kuvallista ja tilastollista informaatiota opiskelija kykenee muodostamaan itselleen perustellun näkemyksen ristiriitaisista ja arvosidonnaisista yhteiskunnallisista ja taloudellisista kysymyksistä opiskelija saa edellytyksiä vastuuntuntoisen, tasa-arvoa kunnioittavan ja suvaitsevan yhteiskuntakäsityksen rakentamiseen. Tehtävä 1A/1B/1C/1D: Aseellisten selkkausten uutisointi Tehtävä 2B/2D: Tietoa sodan oikeussäännöistä ja työkaluja tarkastella kriittisesti aseellisia selkkauksia Tehtävä 4A/4B/4C: Tietoa yksilön oikeuksista rauhan ja aseellisen selkkauksen aikana Tehtävä 5A: Yhteiskuntajärjestyksen ylläpitäminen Tehtävä 5B/5D/5E: Sotarikokset ja niiden käsittely Tehtävä 5F: Sodan oikeussäännöt ja terrorismi Tehtävä 7A/7B/7C/7D: Lasten oikeudet ja lapsisotilaiden asema Tehtävä 8A: Pakolaisuuden määritelmiä Tehtävä 8B/9C: Pakolaisena Suomessa ja maailmalla Tehtävä 8C: Ihmisen minimitarpeet Tehtävä 9A/9C: Kuinka sodan uhreja voidaan auttaa? JATKUU TAKASISÄKANNESSA Oppimateriaalin ideoinnissa on käytetty Punaisen Ristin kansainvälisen komitean tuottamaa koulumateriaalia Exploring Humanitarian Law (2001, päivitetty 2008). Julkaisija: Suomen Punainen Risti 2009 Työryhmä: Hanna Donner, Jussi Ikkala, Riitta Kangaskesti, Jouko Lehti, Jani Leino, Maija Leppä, Milla Lindström, Timo Nyyssönen, Maria Karlsson, Elisa Vepsäläinen, Marja Välilä, Sanna Vähäaho Käsikirjoitus: Elisa Vepsäläinen Ulkoasu: Henna Eskelinen Painopaikka: SP-Paino Oy, Hyvinkää 2009 ISBN Oppimateriaalin tuotannon on mahdollistanut ulkoasiainministeriön Suomen Punaiselle Ristille antama tuki kansainvälisen humanitaarisen oikeuden tunnetuksi tekemiseksi Suomessa.

3 OPPIMATERIAALI YLÄKOULUILLE JA LUKIOILLE Sodassakin on säännöt 4 Näin käytät oppimateriaalia 5 OPPITUNTI 1: Sota ja media 6 OPPITUNTI 2: Perustietoa sodan oikeussäännöistä 12 OPPITUNTI 3: Sodan oikeussääntöjen historia ja kehitys 20 OPPITUNTI 4: Sodan oikeussäännöt ja ihmisoikeudet 28 OPPITUNTI 5: Sotarikokset 34 OPPITUNTI 6: Sotavangit 46 OPPITUNTI 7: Lapset ja sota 50 OPPITUNTI 8: Sotaa paossa 62 OPPITUNTI 9: Humanitaarinen avustustyö ja Punaisen Ristin rooli 70 Sodassakin on säännöt. 3

4 SODASSAKIN ON SÄÄNNÖT Sodassakin on säännöt Tänäänkin lähes miljoona lasta elää sodan keskellä ja tarvitsee siksi erityistä suojelua. Konfliktit tapahtuvat kaukana Suomesta, mutta sota koskettaa myös meitä monin tavoin: yhteisenä historiana, keskuudessamme elävien ihmisten kokemuksina ja median kertomina tarinoina. Kansainväliset järjestöt ja monet hallitukset tekevät työtä sotien estämiseksi ja rauhan edistämiseksi. Silti on välttämätöntä, että sotien ja konfliktien kaltaisten äärimmäisten tilanteiden varalle on sääntöjä, joista valtiot ovat yhdessä sopineet. Säännöt luovat inhimillisen elämän ja turvallisuuden edellytyksiä myös vaikeissa olosuhteissa. Sodan oikeussäännöillä pyritään lievittämään sodan aiheuttamia kärsimyksiä. Ne esimerkiksi rajoittavat aseiden käyttöä ja suojelevat aseellisilta hyökkäyksiltä siviileitä ja siviilikohteita, kuten sairaaloita ja kouluja. Sääntöjen tavoitteena on myös taata sodan uhreille oikeus saada apua. Ne velvoittavat niin yksittäisiä sotilaita kuin valtionpäämiehiä. Punaisen Ristin kansainvälinen liike tekee päivittäin puolueetonta työtä sodan uhrien auttamiseksi. Siihen sisältyy apua, ruokaa, vettä, suojaa ja suojelua. Punaisella Ristillä on myös kansainvälisiin sopimuksiin perustuva mandaatti tiedottaa sodan oikeussäännöstä ja osaltaan valvoa niiden noudattamista. Kerromme säännöistä niin sotilaille Kongossa ja Kolumbiassa kuin vaikkapa koululaisille kaikkialla maailmassa. Osana tätä työtä Suomen Punainen Risti on tuottanut kouluille tämän oppimateriaalin. Kun yhä useampi ihminen tietää, mitä sodissa saa ja ei saa tehdä, sitä suurempi mahdollisuus siviileillä on konfliktin tullen saada suojelua. Meidän on helpompi toimia väkivaltaa vastaan ja puuttua rikkomuksiin, kun tunnemme säännöt. Tieto auttaa ymmärtämään tapahtumien syitä ja seurauksia. Se antaa myös eväitä vaikuttaa ja ottaa kantaa. Humanitaarisen oikeuden sääntöjen tunteminen ei liity ainoastaan sotaan, vaan säännöt luovat myös perustaa väkivallattomalle ja suvaitsevalle yhteiskunnalle. Toivon keskustelua herättäviä ja antoisia hetkiä oppimateriaalin parissa! Kristiina Kumpula Suomen Punaisen Ristin pääsihteeri 4 Sodassakin on säännöt.

5 SODASSAKIN ON SÄÄNNÖT OPPIMATERIAALI YLÄKOULUILLE JA LUKIOILLE Näin käytät oppimateriaalia Sodassakin on säännöt -oppimateriaali tarjoaa tietoa aseellisista selkkauksista ja sodan oikeussäännöistä. Se on tarkoitettu ensisijaisesti yläkoulujen ja lukioiden opettajille. Sodan oikeussääntöjen näkökulmasta voit opettaa etenkin historiaa, uskontoa (etiikkaa), elämänkatsomustietoa, yhteiskuntaoppia, maantietoa ja äidinkieltä (medialukutaitoa). Aineisto myös tukee näiden oppiaineiden opetussuunnitelmien sisältöjä. Oppimateriaalin kantavina teemoina ovat ihmisarvo, inhimillisyys ja eettiset kysymykset. Aineiston avulla voit käsitellä muun muassa maailmansotia tai mediassa paljon huomiota saaneita lähihistorian sotarikoksia. Niin aseellisiin selkkauksiin kuin sodan oikeussääntöihin ja niiden toimeenpanoon liittyy erilaisia moraalisia ja eettisiä kysymyksiä, joista luokassa voidaan keskustella oppituntien harjoitusten pohjalta. Oppimateriaalin avulla voit tutustuttaa oppilaat aseellisia selkkauksia koskevaan uutisointiin ja antaa heille työkaluja tarkastella median tuottamaa tietoa kriittisesti. Sodan oikeussääntöjen avulla oppilaat voivat myös itse arvioida lähihistorian ja nykyajan aseellisia selkkauksia ja aseellisten ryhmittymien toimia. Voit hyödyntää materiaalia tietolähteenä ja opetuksen lisämateriaalina tai käyttää sitä oppaana ja pitää oppitunteja sen tuntirunkojen avulla. Oppimateriaali jakaantuu yhdeksään oppituntiin, joissa kussakin on harjoitustehtäviä ja laajennusmahdollisuuksia. Jokainen luku sisältää johdannon, tehtäviä ja materiaalia tehtävissä hyödynnettäväksi. Yksittäisiä oppitunteja ja harjoituksia on mahdollista valita tarpeen mukaan tai yhdistellä toisiinsa. Toivomme antoisia ja ajatuksia herättäviä hetkiä oppimateriaalin parissa. Tekijät Sodassakin on säännöt. 5

6 OPPITUNTI 1: Sota ja media Maailmassa oli vuonna 2007 käynnissä noin 30 aseellista selkkausta. Useimpien ihmisten tiedot ja näkemykset maailman aseellisista selkkauksista perustuvat pääviestimien uutisjuttuihin. Media kykenee kuitenkin kuvaamaan vain osan vallitsevasta todellisuudesta. Oppitunti 1: SOTA JA MEDIA KOMITEA/ÉRIC BOUVET 6 Sodassakin on säännöt.

7 OPPITUNTI 1: Sota ja media TAVOITTEET Oppilaat ymmärtävät, että aseellisia selkkauksia koskeva uutisointi on haasteellista. Oppilaat saavat työkaluja aseellisia selkkauksia koskevien uutisten tulkitsemiseen ja ymmärtävät, että yksi uutinen ei anna kokonaiskuvaa tapahtumasta. OPPIMATERIAALI YLÄKOULUILLE JA LUKIOILLE Joukkoviestimet osana sodankäyntiä Medialla on erityisen tärkeä rooli aseellisten selkkausten aikana, sillä kriisitilanteissa ihmisten tiedon tarve kasvaa. Median kautta kuulemme taisteluista, siviilien elämästä sodan keskellä ja sotarikollisten oikeudenkäynneistä kansainvälisissä rikostuomioistuimissa. Ilman tiedotusvälineitä puolueettoman tiedon saanti olisi lähes mahdotonta. Median ja asevoimien suhde on usein monimutkainen. Mediaa voidaankin pitää sotaa käyvän valtion tärkeimpänä liittolaisena. Taistelevat osapuolet ovat aina pyrkineet vaikuttamaan siihen, millaisen kuvan media luo selkkauksesta. Valtiot ovat esimerkiksi lähes poikkeuksetta harjoittaneet ainakin jonkinasteista sensuuria aseellisten selkkausten aikana. Hienovaraisen julkisuuden hallinnan ohella mediaan voidaan vaikuttaa myös suorin iskuin. Persianlahden sodassa vuonna 1991 tv- ja yleisradioasemat tuhottiin heti sodan sytyttyä. Esimerkkejä löytyy lähempääkin: talvisodassa Neuvostoliitto pommitti Lahden yleisradioasemaa, minkä sanottiin vaikuttaneen lannistavasti ihmisten mielialoihin Suomessa. Joskus joukkoviestimet voivat ottaa aktiivisen roolin väkivaltaisuuksissa. Esimerkiksi ennen Ruandan kansanmurhan alkua vuonna 1994 huturadikaalien äänenkannattaja, radioasema Radio Télévision Libre des Milles Collines oli avainasemassa muokkaamassa kielteistä kuvaa Ruandan toiseen pääheimoon kuuluvista tutseista. Lisäksi radioaseman taajuudella toistetun koodiviestin kaatakaa korkeat puut on tulkittu käynnistäneen tutsien kansanmurhan. Nykyinen tietoverkkopohjainen media on muuttanut sotauutisointia merkittävästi. Aiemmin taistelukentiltä ei juuri saatu ajantasaista tietoa maantieteellisen etäisyyden ja kirjeenvaihtajien vähyyden vuoksi. Vietnamin sotaa voitiin pitää ensimmäisenä varsinaisena mediasotana, jossa reportterit pääsivät seuraamaan tapahtumia suoraan sota-alueelle. Uudenaikaisen sotaraportoinnin myötä median kontrollointi muuttui haasteellisemmaksi. Julkisuuden hallinta onkin keskeinen osa nykyaikaista sodankäyntiä. Esimerkiksi Yhdysvaltojen puolustushallinto on panostanut siihen suuria rahasummia muun muassa Persianlahden ja Irakin sodissa. Uusi teknologia on mullistanut tiedonvälityksen kuka tahansa voi ryhtyä internetissä reportteriksi. Median muutoksen myötä myös taistelevat osapuolet ovat uusien haasteiden edessä. Media kertoo yhden tarinan kerrallaan Tietyt konfliktit saavat enemmän huomiota mediassa kuin toiset. Esimerkiksi Irakin sodasta uutisoidaan laajasti, mutta pitkittyneistä ja laajaa tuhoa aiheuttavista unohdetuista sodista vähemmän. Uutiset eivät kerro maailmasta sellaisenaan, vaan suodattavat todellisuutta tiettyjen muottien läpi. Toimittajat valikoivat informaatiotulvasta uutiset uutiskriteereillä, joita ovat muun muassa yllätyksellisyys, negatiivisuus ja kulttuurinen läheisyys. Niiden valossa suomalaista kiinnostaa loputtomalta tuntuvaa afrikkalaista sotaa enemmän Espanjassa tapahtunut bussiturma, jossa menehtyi suomalaisia. Uutisoinnissa nousevat esiin siis sellaiset asiat, joista me haluamme lukea. Huonot uutiset saavat mediassa enemmän tilaa kuin hyvät. Filosofi Pekka Himasen mukaan olemme siirtyneet riskiyhteiskunnasta niin sanottuun pelon yhteiskuntaan: Media nostaa esiin terrorismia ja liikenneonnettomuuksia, vaikka ympäristöongelmat kasvavat ja tuhansia ihmisiä kuolee päivittäin syihin, jotka voisivat olla helposti estettävissä. Media ei kerro vaikeasti hahmotettavista ratkaisuvaihtoehdoista, vaan maalailee iskevillä otsikoilla uusia uhkakuvia. Laajempia syy-seuraussuhteita ja kaikkia eri näkökulmia ei voi mahduttaa yhteen ainoaan uutiseen. Uutinen ei ole todellisuuden kuva, vaan se esittää maailmasta vain pienen ajallisesti ja näkökulmaltaan rajatun viipaleen. Median haasteellinen tehtävä Myös vastaanottavan ihmisen mielikuvat, maailmankatsomus ja arvot vaikuttavat siihen, kuinka uutisia tulkitaan. Onkin sanottu, että lähes joka konflikti käydään vähintään kahdella maaperällä: ihmisten mielissä ja taistelukentillä. Aseellisissa selkkauksissa kyse on laajemmista tapahtumaketjuista kuin mitä median kuvat ja sanat välittävät. Vaikka uutisissa usein kerrotaan sodista vain yksittäiset rajut iskut ja kuolinluvut, todellisuudessa sota vaikuttaa kokonaisvaltaisesti sen jalkoihin jääneiden elämän kaikkiin osa-alueisiin. Jotkut seurauksista ovat äkillisiä ja selkeitä, kun taas toisten esiin tuleminen kestää pidemmän aikaa. Välittömiä vaikutuksia ovat esimerkiksi haavoittuminen, perheestä eroon joutuminen, läheisen kuolema tai ko- Sota vaikuttaa sen jalkoihin jääneiden ihmisten kaikkeen elämään. Maamiinat aiheuttavat myös sodan jälkeen tuhoa ja tuskaa eri puolilla maailmaa. KOMITEA/J. BARRY Sodassakin on säännöt. 7

8 OPPITUNTI 1: Sota ja media din tuhoutuminen. Hiljalleen paljastuvia seurauksia voivat olla sodan aiheuttama turvattomuuden tunne ja traumat, jotka saattavat muodostua pysyviksi psyykkisiksi ongelmiksi. Sodan taloudelliset vaikutukset ja yhteiskunnan tarjoaman suojan puute näkyvät koko yhteiskunnassa. Sodan seuraukset vaikuttavat usein sukupolvesta toiseen ja jäljet ovat yleensä nähtävissä vielä kauan sodan päätyttyä. (Lisätietoa sodan vaikutuksista ja mediasta tehtävässä 2.) Vaikka yksi uutinen ei aina välittäisikään kokonaiskuvaa tietystä tapahtumasta, voivat tiedotusvälineet suuren vaikutusvaltansa ansiosta nostaa esiin epäkohtia ja osaltaan auttaa hillitsemään sodan kärsimyksiä. Kun median huomio kiinnittyy tiettyihin humanitaarisiin ongelmiin, uutisointi voi samalla luoda poliittisia paineita valtioille puuttua selkkauksiin ja niissä tapahtuviin kauheuksiin. Esimerkiksi tiedotusvälineiden uutisointi Jugoslavian ja Ruandan konflikteista edisti YK:n erityistuomioistuinten perustamista. On tärkeää ymmärtää, että joukkoviestimet toimivat haasteellisella ja moniulotteisella kentällä. Kuulijalle ja lukijalle valtava tiedon määrä asettaa lisähaasteen, kun kaiken saatavilla olevan tiedon lukeminen ja sisäistäminen on tullut mahdottomaksi. Nuorilta vaaditaankin yhä enemmän kykyä lukea mediaa, pohtia näkemäänsä ja kuulemaansa. Siksi on tärkeää antaa nuorille työkaluja miettiä, mitä tietoa uutiset välittävät ja mitä eivät, millaisista asioista uutisoidaan ja miksi? KOMITEAN KUVA-ARKISTOT 8 Sodassakin on säännöt.

9 OPPITUNTI 1: Sota ja media / tehtävät NÄITÄ TARVITSET Kartta aseellisista selkkauksista maailmassa (liite 1) Sodan vaikutukset (liite 2) Helsingin Sanomien artikkeli Sodan säännöt ( ) (liite 3) OPPIMATERIAALI YLÄKOULUILLE JA LUKIOILLE TEHTÄVÄ 1A TEHTÄVÄ 1D Tarkastelkaa karttaa aseellisista selkkauksista maailmassa vuodelta 2007 (liite 1). Keskustelkaa seuraavista asioista: Mistä selkkauksista olette kuulleet median kautta? Mitkä ovat jääneet vähemmälle huomiolle? Miksi toisista selkkauksista kerrotaan uutisissa enemmän kuin toisista? Mitä hyötyä uutisoinnista voi olla selkkausten uhrien näkökulmasta? Etsikää lehdistä aseellisia selkkauksia koskevia uutiskuvia. Millaisia kuvia löydätte? Millaisia kuvia löytyy eniten? Miten eri kuvat liittyvät toisiinsa? Millaisia mielikuvia kuvat herättävät? Miksi kuva on otettu ja mihin kuvalla on pyritty vaikuttamaan? TEHTÄVÄ 1E TEHTÄVÄ 1B Etsikää lehdistä uutisointeja aseellisista selkkauksista ja keskustelkaa seuraavista asioista Mistä uutiset kertovat? Ketkä ovat uutisessa uhreja? Mitä uutinen ei kerro? Mitä arvelette konfliktin eri osapuolten ajattelevan uutisesta? Ketä uutisessa on haastateltu? Ketä muuta olisi voitu haastatella? Miten näkökulma olisi muuttunut, jos haastateltava olisi ollut joku muu? Kuinka tavallisen ihmisen arki tulee uutisessa esiin? Mitä uskotte uutisen merkitsevän kyseessä olevan maan tai maiden kansalaisten näkökulmasta? Miten vastaavista tapauksista olisi uutisoitu/saatu tietoa sata vuotta sitten, entä kymmenen? Mitä olisitte itse halunneet tietää aiheesta lisää? TEHTÄVÄ 1C Jakaantukaa pieniryhmiin tai pareihin. Pohtikaa uutisointeja aseellisista selkkauksista sodan vaikutusten näkökulmasta. Lukekaa Helsingin Sanomien julkaistu artikkeli Sodan säännöt (liite 3). Keskustelkaa seuraavista aiheista: Miksi Yhdysvaltain armeija päätti olla iskemättä väkijoukkoon? Oliko kyseessä hyvä uutinen? Miksi tällainen uutinen on melko harvinainen? Mitä olisi tapahtunut, jos armeija olisi iskenyt? Kirjoittakaa uutinen päinvastaisesta tilanteesta. LISÄTEHTÄVIÄ + Miettikää yhdessä sotien yleisiä seurauksia: Kuinka pitkään sotien vaikutus kestää? Vaikuttavatko Suomen sodat edelleen meihin, sukulaisiimme tai ympäristöömme? Miten sodat vaikuttavat? Näkyykö Suomessa ympäristössä yhä sodan merkkejä? Kuinka vanhoja merkkejä sodista näkyy? Miten Suomeen tulevien ihmisten elämään vaikuttavat heidän tai heidän vanhempiensa kokemat sodat? Mitkä sodan vaikutukset tulevat uutisissa esiin? Mitkä eivät? Mihin asioihin sota vaikuttaa ihmisen elämässä? Mikä muuttuu? Mitkä asiat pysyvät samana? Jos nyt syttyisi sota, miten arkipäiväsi muuttuisi? Miten sodat ovat muuttuneet ja miten se näkyy sodan vaikutuksissa? Keskustelun jälkeen tarkastelkaa liitettä 2. Keksittekö myös muita sodan vaikutuksia? Sodassakin on säännöt. 9

10 OPPITUNTI 1: Sota ja media / liitteet LIITE 1: Aseelliset selkkaukset maailmassa 2007 Afrikka vakavat kriisit 1 Keski-Afrikan Tasavalta (UFDR, APRD) 2 Tšad (etniset ryhmittymät) 3 Tšad (kapinallisryhmät) 4 Kongon demokraattinen tasavalta (ex-rcd-g, Interahamwe, FDLR) 5 Etiopia (ONLF/Ogaden) 6 Kenia (etniset ryhmittymät) 7 Nigeria (Niger Delta - Ijaw) Afrikka sodat 8 Somalia (UIC) 9 Sudan (Darfur) Aasia ja Oseania vakavat kriisit 13 Intia (Kashmir) 14 Intia (Naxalites) 15 Myanmar (KNU, KNLA, KNPP, KnA - UWSA, DKBA, hallitus) 16 Myanmar (oppositio) 17 Pakistan (islamistit) 18 Pakistan (sunnit - shiiat) 19 Thaimaa (muslimi ryhmittymät) Aasia ja Oseania sodat 20 Pakistan (Pohjois ja Etelä Waziristan) 21 Sri Lanka (LTTE) Lähi-itä ja Maghreb vakavat kriisit 22 Algeria (islamistiset ryhmittymät) 23 Iran (PJAK/kurdialueet) 24 Irak (al-sadr ryhmä) 25 Irak (al-zarqawi ryhmä) 26 Israel (Fatah Hamas) 27 Israel (PNA, al-fatah, Hamas/Palestiina) 28 Libanon (Hizbollah, Fatah al-islam) 29 Turkki(PKK/KONGRA-GEL/kurdialueet) Lähi-itä ja Maghreb sodat 30 Afganistan (Taliban) 31 Irak (kapinallisryhmät) Amerikan manner vakavat kriisit 10 Kolumbia (FARC ELN) 11 Kolumbia (FARC) 12 Meksiko (huumekartellit) Lähde: Heidelberg Institute for International Conflict Research, World map of highly violent conflicts: LIITE 2: Sodan vaikutukset Vaikutukset yksilöön ja perheeseen: omat fyysiset vammat ja sairaudet läheisten vammautuminen ja sairastuminen läheisten kuolema kodin, omaisuuden ja muistojen menetys perheen hajoaminen koulunkäynnin ja opiskelujen keskeytyminen työn menetys taloudelliset vaikutukset psyykkiset vaikutukset Yhteisöön: Ympäristöön: ruoka ja maatalous ympäristön tuhoutuminen terveydenhuolto ympäristön saastuminen vesihuolto ja hygienia (jätehuolto yms.) taloudelliset vaikutukset koulutusmahdollisuudet pakolaisuus siviilien ja vankien suojelu tiedotusvälineiden toiminnan vaikeutuminen rakennuskannan tuhoutuminen 10 Sodassakin on säännöt.

11 OPPITUNTI 1: Sota ja media / liitteet LIITE 3: Sodan säännöt Sodassakin on säännöt. 11

12 OPPITUNTI 2: Perustietoa sodan oikeussäännöistä Sodan oikeussäännöillä eli kansainvälisellä humanitaarisella oikeudella tarkoitetaan valtioita ja yksilöitä sitovia kansainvälisiä velvoitteita, jotka rajoittavat ja lievittävät sodan aiheuttamaa kärsimystä. Sodan oikeussäännöt eivät ota kantaa väkivaltaan turvautumisen syihin tai oikeutuksiin. Ne suojelevat sodan uhreja ja pyrkivät rajoittamaan sodan seurauksia riippumatta siitä, mitä osapuolta suojeluun oikeutetut edustavat. Oppitunti 2: PERUSTIETOA SODAN OIKEUSSÄÄNNÖISTÄ KOMITEA/B. HEGER 12 Sodassakin on säännöt.

13 OPPITUNTI 2: Perustietoa sodan oikeussäännöistä TAVOITTEET Oppilaat ymmärtävät, että sodissa on säännöt ja että nämä säännöt on kirjattu valtioita velvoittaviin kansainvälisiin sopimuksiin. Oppilaat oppivat, että sopimukset ovat osa kansainvälistä oikeutta, ja että kansainvälinen yhteisö pyrkii yhteisillä sopimuksilla rajoittamaan sodan aiheuttamaa kärsimystä. OPPIMATERIAALI YLÄKOULUILLE JA LUKIOILLE Oppilaat oppivat keskeiset sodan oikeussäännöt. Oikeussäännöt suojelevat sodan uhreja Sodan oikeussäännöt suojelevat aseellisten selkkausten aikana ihmisiä, jotka eivät osallistu sodankäyntiin. Heitä ovat muun muassa siviilit ja sotavangit sekä sairaat ja haavoittuneet sotilaat. Säännöt myös rajoittavat, miten ja millaisin keinoin sotaa saa käydä. Sodan oikeussääntöjen keskeinen periaate on tehdä ero sotilaiden ja siviilien sekä sotilaallisten ja siviilikohteiden välillä. Siviiliväestön suojelun merkitys on nykyään korostunut, sillä suurin osa konfliktien uhreista on muita kuin sotilaita. Tutkimusten mukaan 2000-luvun sodissa vain yksi kymmenestä uhrista on sotilas. Sodan oikeussääntöjen näkökulmasta suojelulla tarkoitetaan, että suojeltuja ryhmiä kohtaan ei saa hyökätä aseellisesti ja että heidän elinolosuhteensa on turvattava myös sodan keskellä. Lapset tarvitsevat usein erityissuojaa aseellisten selkkausten aikana ja siksi heidät onkin otettu huomioon erityisryhmänä sodan oikeussäännöissä. Myös naisten suojelusta ja erityisasemasta on joitakin määräyksiä. Suojeltujen ihmisryhmien lisäksi sodan oikeussäännöt suojelevat sellaisia alueita ja kohteita, joilla on erityinen merkitys ihmisille. Ne määräävät, että aseellinen toiminta on rajoitettava vain sotilaallisiin kohteisiin. Suojattuja kohteita ovat muun muassa sairaalat, väestösuojeluun liittyvät kohteet, avustusjärjestöjen laitokset, varastot ja kuljetukset, kulttuurisesti merkittävät kohteet, uskonnonharjoituspaikat ja luonnonympäristö. Siviilikohteina myös esimerkiksi koulut ovat suojeltuja kohteita, eikä niihin saa hyökätä. Sodan oikeussäännöt rajoittavat myös sodankäyntikeinoja ja -menetelmiä. Liiallista kärsimystä aiheuttavien aseiden ja sodankäyntimenetelmien ei ole sallittua. Kiellettyä on esimerkiksi biologisten tai sokeuttavien aseiden käyttö. Sotilaat eivät myöskään saa tekeytyä siviileiksi. Avustustyö konfliktialueilla on mahdollista sodan oikeussääntöjen ansiosta. Säännöt velvoittavat valtioita antamaan luvan alueellaan puolueettomalle avustustoiminnalle aseellisten selkkausten aikana. Kansainvälinen yhteisö on valtuuttanut Punaisen Ristin kansainvälisen komitean suojelemaan ja auttamaan siviilejä, sotavankeja ja haavoittuneita aseellisissa selkkauksissa. Sodan keskellä työskentelee myös lähes kaikkialla maailmassa Punaisen Ristin tai Punaisen Puolikuun kansallinen yhdistys, jonka toimijat ovat vapaaehtoisia. Samoin monilla muilla järjestöillä on tämän säännön avulla mahdollisuus auttaa sodan keskellä eläviä ihmisiä. Osa kansainvälistä oikeutta Sodan oikeussäännöt muodostavat merkittävän osan kansainvälistä oikeutta. Käsitteet kansainvälinen humanitaarinen oikeus, laki aseellisista selkkauksista ja sodan oikeussäännöt tarkoittavat käytännössä samaa. Erot syntyvät lähinnä käyttöyhteydessä: Kansainväliset järjestöt, yliopistot ja valtiot suosivat ilmaisua kansainvälinen humanitaarinen oikeus (tai humanitaarinen oikeus), kun taas asevoimat käyttävät tavallisesti termejä laki aseellisista selkkauksista tai sodan oikeussäännöt. Joskus käytetään myös latinankielistä nimitystä jus in bello eli oikeus sodassa. Sodan oikeussäännöt perustuvat valtioiden välisiin sopimuksiin eli valtiosopimuksiin. Valtiosopimuksissa valtiot ovat yhdessä sopineet tietyistä niitä sitovista säännöistä. Sodan oikeussääntöjen osalta keskeisimmät tällaiset sopimukset ovat esimerkiksi Geneven sopimukset vuodelta 1949 sekä niiden lisäpöytäkirjat vuosilta 1977 ja Valtiosopimusten lisäksi sodan oikeussäännöt perustuvat osaltaan myös kansainväliseen tapaoikeuteen. Tapaoikeus sitoo kaikkia maailman valtioita. Sen perustana on pitkään jatkuneet ja yleisesti hyväksytyt käytännöt, jotka tätä kautta tunnustetaan velvoittavaksi oikeudeksi. Yksi tapaoikeudellisesti velvoittavaksi katsottava sääntö on esimerkiksi kidutuksen kielto. Kidutuksen kielto on toki kirjattu keskeisiin sopimuksiin, mutta vaikka valtio ei olisi minkään kidutuksen kiellon sisältävän sopimuksen osapuoli, on se kuitenkin velvollinen noudattamaan sääntöä tapaoikeuden nojalla. Lisäksi sodan oikeussääntöjen taustalla vaikuttavat valtioiden tunnustamat yleiset oikeusperiaatteet. Näihin kuuluu muun muassa laillisuuden periaate, joka tarkoittaa sitä, että ihmisten rankaisemisen tulee aina perustua ennalta säädettyyn lakiin. Samoin kansainvälisten ja kansallisten tuomioistuinten oikeudelliset ratkaisut eli oikeuskäytäntö vaikuttaa osaltaan sodan oikeussääntöjen tulkintoihin. Ytimessä Geneven sopimukset Sodan oikeussääntöjen keskeiset sopimukset ovat neljä Geneven sopimusta, jotka solmittiin toisen maailmansodan päätyttyä vuonna Sopimukset ja niiden lisäpöytäkirjat määrittelevät, kuinka haavoittuneita ja sairaita sotilaita, sotavankeja ja siviilejä tulee suojella. Lisäksi ne sääntelevät kansainvälisten suojamerkkien käyttöä (lisätietoa suojamerkeistä faktalaatikossa s. 14). Vuoden 1949 sopimukset soveltuvat kokonaisuudessaan vain valtioiden välisiin aseellisiin selkkauksiin. Kussakin sopimuksessa on kuitenkin yksi artikla, niin kutsuttu yhteinen 3 artikla, joka soveltuu ja on voimassa kaikissa tilanteissa. Tämä artikla sisältää inhimillisen kohtelun minimivaatimukset. Neljää Geneven sopimusta täydentää kolme Geneven sopimusten lisäpöytäkirjaa. Niistä kaksi on vuodelta Ensimmäinen lisäpöytäkirja sisältää säännöksiä siviilien suojelusta sodan keskellä ja siihen on kirjattu keskeisiä sodankäyntitapoja koskevia periaatteita sopimuspykäliksi. Toinen lisäpöytäkirja ulottaa sodan oikeussääntöjen keskeisimmät periaatteet koskemaan myös valtionsisäisiä konflikteja (lähinnä sisällissotia). Vuonna 2005 laadittiin Geneven sopimusten kolmas lisäpöytäkirja, joka sisältää säädökset uudesta suojamerkis- Sodassakin on säännöt. 13

14 OPPITUNTI 2: Perustietoa sodan oikeussäännöistä tä, punaisesta kristallista. Sodan oikeussääntöihin kuuluu Geneven sopimusten ohella lukuisia muita sodankäyntiä rajoittavia sopimuksia. (1) Tavoitteena vähentää kärsimystä Sodan oikeussääntöjä sovelletaan, kun alueella on käynnissä sota tai muu aseellinen selkkaus. Taistelu voi olla kahden tai useamman valtion välinen, jolloin puhutaan kansainvälisestä aseellisesta selkkauksesta. Sota voi olla myös maan asevoimien ja/tai erilaisten maan sisäisten aseellisten ryhmien välinen, jolloin kyseessä on valtion sisäinen selkkaus. Sodan oikeussääntöjen soveltaminen päättyy, kun aseellinen selkkaus loppuu. Joitakin humanitaarisen oikeuden sääntöjä sovelletaan kuitenkin myös rauhan aikana. Tällaisia jatkuvasti voimassa olevia sääntöjä ovat esimerkiksi viranomaisiin kohdistuvat sodan oikeussääntöjen kouluttamista ja tiedottamista koskevat määräykset sekä velvoite saattaa tehdyt sopimukset voimaan. Sodan oikeussääntöjä ei voida soveltaa rauhan aikana tehtäviin rikoksiin, vaikka ne olisivat kuinka vakavia. Esimerkiksi rauhan aikaiset terrori-iskut eivät kuulu sodan oikeussääntöjen piiriin. Tällaisista teoista voidaan rangaista kansallisen rikoslainsäädännön kautta tai käsitellä kansainvälisten terrorisminvastaisten sopimusten rikkomuksina. Velvoittavat kaikkia Vain valtiot voivat olla kansainvälisten sopimusten ja siten myös Geneven sopimusten ja niiden lisäpöytäkirjojen osapuolia. Sodan oikeussääntöjen noudattaminen, niistä tiedottaminen ja sopimusten toimeenpano ovat siis ensisijaisesti valtioiden tehtäviä. Sodan oikeussäännöt sitovat kuitenkin kaikkia aseellisen selkkaukseen osallistuvia. Sen noudattamiseen ovat sidottuja niin aseelliset ryhmät kuin yksittäiset sotilaat. Säännöt velvoittavat myös siviilejä ja muita konfliktin keskellä toimivia ihmisiä. Vuoden 2008 alussa käytännössä kaikki maailman valtiot (yhteensä 194) olivat sitoutuneet Geneven sopimuksiin. Samaan aikaan 167 valtiota oli sitoutunut myös ensimmäiseen ja 163 valtiota toiseen lisäpöytäkirjaan. Suomi sitoutui Geneven sopimuksiin vuonna 1955 ja kahteen ensimmäiseen lisäpöytäkirjaan vuonna Valmistelut Suomen liittymiseksi III lisäpöytäkirjaan olivat käynnissä syksyllä Valtioilla on sopimusten sääntöjen noudattamisen ohella myös oikeudellinen velvollisuus levittää tietoa sopimuksista ja pöytäkirjoista niin sodan kuin rauhan aikana. Tiedon levittäminen on tärkeää, koska valtioiden ohella vastuu sodan oikeussääntöjen noudattamisesta on kaikilla toimijoilla. Keskeiset säännöt kuuluvat esimerkiksi sotilaiden peruskoulutukseen. (Lisätietoa sodan oikeussääntöjen valvonnasta oppitunnissa 5). PUNAINEN RISTI, PUNAINEN PUOLIKUU JA PUNAINEN KRISTALLI Punainen risti valkoisella pohjalla on maailmanlaajuisesti tunnustettu sodanaikainen suojamerkki, joka suojaa konfliktitilanteissa asevoimien lääkintälaitoksia ja -kuljetuksia, niiden henkilökuntaa ja potilaita sekä uskonnollista henkilökuntaa. Samoin se suojelee konfliktinaikaista siviililääkintää, avustustyöntekijöitä ja avustustyötä. Suojamerkin käyttäminen niin sodan kuin rauhan aikana on tarkoin säädeltyä. Punaisella ristillä, punaisella puolikuulla tai punaisella kristallilla merkittyjä rakennuksia, kulkuneuvoja ja henkilöitä on kaikissa olosuhteissa suojeltava ja kunnioitettava. Merkin suojassa ei saa harjoittaa minkäänlaista sotilaallista toimintaa. Esimerkiksi punaisella ristillä merkityissä ambulansseissa ei saa missään tilanteessa kuljettaa ampuma-aseita. Punainen Risti on myös Punaisen Ristin kansainvälisen komitean ja Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun kansainvälisen liikkeen kansallisten yhdistysten järjestötunnus. Siksi esimerkiksi Suomen Punainen Risti voi käyttää ristiä omassa toiminnassaan ja järjestön nimen yhteydessä. Useimmissa islaminuskoisissa maissa punaisen ristin tilalla käytetään punaista puolikuuta. Suojamerkeistä uusin on ns. punainen kristalli. Kristallia tullaan käyttämään niissä tilanteissa ja maissa, joissa punaista ristiä tai puolikuuta ei hyväksytä niiden uskontoon tai politiikkaan liittyvien mielikuvien vuoksi. (1) Tällaisia sopimuksia ovat sopimus biologisten aseiden kehittämisen, valmistamisen ja varastoinnin kieltämisestä sekä niiden tuhoamisesta (1972), sopimus eräiden vaikutuksiltaan erittäin vahingollisiksi tai kohtuuttomiksi katsottujen aseiden käytön kieltämisestä tai rajoittamisesta (1980) ja sen viisi pöytäkirjaa, sopimus kemiallisten aseiden kehittämisen, valmistamisen, varastoinnin ja käytön kieltämisestä sekä niiden hävittämisestä (1993) ja sopimus henkilömiinojen käytön, varastoinnin, valmistamisen ja siirtämisen kieltämisestä sekä niiden tuhoamisesta (1997). Vuonna 2008 laadittiin rypäleaseita koskeva sopimus. 14 Sodassakin on säännöt.

15 OPPITUNTI 2: Perustietoa sodan oikeussäännöistä / tehtävät NÄITÄ TARVITSET Geneven sopimusten ydinsisältö (liite 1) Sodan oikeussäännöt: kuvia (liite 2) Muutama lehtileike ajankohtaisista konflikteista ja lisäksi materiaalista löytyviä artikkeleja. Lisäksi: suuria paperiarkkeja ja tusseja ensimmäistä työskentelyosiota varten OPPIMATERIAALI YLÄKOULUILLE JA LUKIOILLE TEHTÄVÄ 2A TEHTÄVÄ 2C Tutustukaa aihepiiriin muutamien ajankohtaisten aseellisia selkkauksia käsittelevien lehtileikkeiden avulla. Keskustelkaa seuraavista kysymyksistä: Mitä sotia maailmassa on käynnissä juuri nyt? (Kartta aseellisista selkkauksista maailmalla vuonna 2007, Sota mediassa -kappaleen liite 1). Mitä tulee mieleen sanoista sota tai konflikti? Kuka/ketkä kärsivät sodista? Kuka tarvitsee sodassa suojelua? Kuka on sodassa uhri? Entä kuka on vihollinen? Voit ohjata oppilaat myös kirjoittamaan taululle tai eri puolille luokkaa sijoitetuille papereille, mitä heille tulee mieleen sanoista sota ja konflikti. Oppilaat voivat myös kirjata ylös ihmisryhmiä, jotka kärsivät sodassa. Ottakaa seuraavalle tunnille mukaan lehtileike, jossa käsitellään jotain yksittäistä aseellista selkkausta. Jakaantukaa ryhmiin pohtimaan, mihin oikeussääntöihin lehtijutut liittyvät. Pohtikaa, onko lehtijuttuun liittyvää sodan oikeussääntöä noudatettu vai ei. Voitte myös rakentaa lehtileikkeistä ja säännöistä kollaasin ja ripustaa sen luokan tai käytävän seinälle. Esitelkää lopuksi tuotoksenne ja keskustelkaa esiin nousseista säännöistä. Vallitseeko mielestänne sääntöjen ja niiden noudattamisen välillä ristiriitaa? Voitte jatkaa aihepiirin käsittelyä pohtimalla lehdistön roolia uutisten välittäjänä (lisätietoa oppitunnissa 1). TEHTÄVÄ 2B Jakautukaa ryhmiin keskustelemaan siitä, mitä ovat sodan säännöt. Voit etukäteen ohjeistaa oppilaat kirjoittamaan muistiin keskusteluissa esiin tulevia sääntöjä. Millaisia sääntöjä sodassa voisi olla ja ketä ne velvoittaisivat? Mitä sääntöjä sodassa sinun mielestäsi pitäisi olla? Tulisiko sodan osapuolten oikeutta käyttää aseellista voimaa jotenkin rajoittaa? Jos näin on, minkälaisia rajoituksia asettaisit? Mikä olisi kaikista tärkein sääntö sotaa käyville osapuolille? Esitelkää ryhmien vastaukset luokalle. Kysymysten läpikäyminen toimii johdantona opettajan esitykselle sodan oikeussäännöistä. Käykää tausta-aineiston avulla läpi sodan oikeussääntöjen perusasiat (liite 1): Ketä säännöt suojelevat? Ketä säännöt velvoittavat? Mitkä ovat keskeiset sopimukset? Mitkä ovat sopimusten ydinsisällöt? TEHTÄVÄ 2D Pohtikaa vielä lehtijuttujen perusteella seuraavia kysymyksiä: Pitääkö sääntöjen olla samat kaikille sodan osapuolille? Miksi sodan säännöt eivät salli järeämpiä oikeuksia sellaisille sotiville osapuolille, jotka taistelevat oikean ja hyvän asian puolesta? Jos näin toimittaisiin, miten voitaisiin objektiivisesti määritellä oikea tai hyvä asia? Mitä seurauksia määrittelyllä voisi olla? LISÄTEHTÄVIÄ + Lukekaa yhdessä Sota ja media -kappaleen liitteenä oleva Helsingin Sanomien artikkeli Sodan säännöt ( ) (liite 3) ja tehkää aiheeseen liittyvä tehtävä. Tutustukaa Punaisen Ristin kansainvälisen komitean nettisivuihin ja tehkää valitsemastanne sodan oikeussäännöstä pieni tutkimus /tutkielma/ryhmätyö. Tarkastelkaa lopuksi kuvia sodan oikeussäännöistä (liite 2). Kuvan tekstiä voi aluksia pitää peitettynä, jolloin oppilaat saavat itse pohtia, mihin sääntöön kuva liittyy. Sodassakin on säännöt. 15

16 OPPITUNTI 2: Perustietoa sodan oikeussäännöistä / liitteet LIITE 1: Geneven sopimusten ydinsisältö ja perusperiaatteet Geneven sopimukset perustuvat ihmiselämän ja ihmisarvon kunnioittamisen periaatteille. Aseellisessa selkkauksessa tietyt ryhmät tarvitsevat erityistä suojelua. Sotatoimia ei saa kohdistaa mihin tahansa. Aseellisen selkkauksen osapuolten keskeinen velvoite on eron tekeminen siviilien ja sotilaiden sekä siviili- ja sotilaskohteiden välille eli ns. erotteluperiaate. Siviileihin tai siviilikohteisiin ei saa kohdistaa sotilaallista toimintaa. Vaikka väkivallan käyttö on sodissa tietyssä määrin luvallista, sitä on pyritty rajoittamaan ja estämään sen kohdistuminen niihin, jotka eivät osallistu sotatoimiin. Selkkauksen osapuolia sitoo myös suhteellisuusperiaate: Sotilaalliset toimet eivät koskaan saa aiheuttaa suhteetonta haittaa niillä tavoiteltuun hyötyyn nähden. Suhteellisuusperiaate velvoittaa sodan osapuolet mitoittamaan toimenpiteet niiden mahdollisten vaikutusten näkökulmasta. Tasapuolisuuden ja puolueettomuuden periaatteet: auttamistilanteessa etnisellä taustalla, uskonnolla, yhteiskunnallisella asemalla tai poliittisella vakaumuksella ei saa olla merkitystä, vaan kaikista on huolehdittava yhtä hyvin. Taistelun osapuolten on kunnioitettava taisteluun kykenemättömien (haavoittuneet, sairaat ja vangitut sotilaat) ja vihollisuuksiin osallistumattomien (siviiliväestö, avustustyöntekijät, sotakirjeenvaihtajat) elämää sekä henkistä ja ruumiillista koskemattomuutta. Antautuneen tai taisteluun osallistumattoman vihollisen surmaaminen on kielletty. Kaikki haavoittuneet ja sairaat on hoidettava. Erityistä suojelua nauttivat sotavankien ja haavoittuneiden lisäksi mm. siviiliväestö, lääkintähenkilökunta ja uskonnollinen henkilökunta, väestönsuojeluhenkilökunta, avustusjärjestöjen henkilökunta, sairaalat ja lääkintäkuljetukset, kirkot, kulttuuriomaisuus, sekä avustusjärjestöjen laitokset ja kuljetukset. Punainen risti, punainen puolikuu ja punainen kristalli ovat suojamerkkejä. Tämä edellyttää, että suojamerkeillä varustetut rakennukset, liikennevälineet ja henkilöt eivät saa millään tavoin osallistua vihollista vahingoittavaan toimintaan. Sotavankien ja vastapuolen valtaan joutuneiden sotilaiden ja siviilien elämää, arvokkuutta, henkilökohtaisia oikeuksia ja vakaumusta tulee kunnioittaa. Kaikki väkivallanteot ja kostotoimet heitä kohtaan on kielletty. Heillä on oikeus kirjeenvaihtoon perheidensä kanssa sekä oikeus vastaanottaa ulkopuolista apua. Kaikkien oikeudelliset perustakeet on turvattava. Ketään ei saa asettaa henkilökohtaisesti vastuuseen teoista, joihin hän ei ole syyllistynyt. Ketään ei saa kiduttaa ruumiillisesti tai henkisesti, rangaista ruumiillisesti tai kohdella julmalla tai alentavalla tavalla. Sodankävijällä ei ole oikeutta millä keinoin hyvänsä vahingoittaa vihollista. On kiellettyä käyttää sellaisia taistelumenetelmiä tai erityisen epäinhimillisiä aseita, jotka aiheuttavat tarpeettomia menetyksiä tai kohtuutonta kärsimystä (esimerkiksi myrkkykaasut, summittainen pommittaminen, kemialliset aseet). Siviiliväestöä ja -kohteita on kaikin tavoin pyrittävä säästämään sotatoimien vaikutuksilta. Siviiliväestön hengissä pysymiselle välttämättömien edellytysten vaarantaminen on kiellettyä (esim. kaivojen, viljavarastojen tuhoaminen). Aseellinen toiminta tulee kohdistaa vain sotilaallisiin kohteisiin. Sopimusvaltioiden tulee kunnioittaa sodan sääntöjä siinäkin tapauksessa, että vastapuoli ei ole sopimuspuoli tai ei kunnioita niitä. 16 Sodassakin on säännöt.

17 OPPITUNTI 2: Perustietoa sodan oikeussäännöistä / liitteet LIITE 2: Sodan oikeussäännöt, kuvia Siviiliväestöä vastaan ei saa hyökätä eikä sitä saa myöskään uhkailla väkivallalla. (LP 1 art. 51, LP 2 art. 13) KOMITEA/ DE LA GARDIA KOMITEA/ E. BOUVET Siviilikohteita vastaan ei saa hyökätä eikä niihin saa kohdistaa kostotoimia. (LP 1 art. 52.) Sotatoimien aikana siviiliväestöä, siviilihenkilöitä ja siviilikohteita on aina pyrittävä suojelemaan. (LP 1 art. 57.) Sodassakin on säännöt. 17

18 OPPITUNTI 2: Perustietoa sodan oikeussäännöistä / liitteet Siviiliväestölle elintärkeille kohteille kuten elintarviketuotannolle tai vesivaroille ei saa aiheuttaa vahinkoa. (Ks. LP 1 art. 54, LP 2 art. 14.) KOMITEA/A. NOSTEN KOMITEA/T. MAYER Siviiliväestön nälkään näännyttäminen sodankäyntimenetelmänä on kielletty. (Ks. LP 1 art. 54, LP 2 art. 14.) 18 Sodassakin on säännöt.

19 OPPITUNTI 2: Perustietoa sodan oikeussäännöistä / liitteet Nykypäivän selkkauksissa kärsivät eniten siviilit, ja tilanne pahenee kaikkialla. Vuonna 1977 hyväksyttyjen Geneven sopimusten lisäpöytäkirjojen tarkoituksena on suojella siviiliväestöä sodan vaikutuksilta. KOMITEA/F. PAGETTI KOMITEA/M. KOKIC Luonnollista ympäristöä vakavasti vahingoittavien sodankäyntimenetelmien käyttö on kielletty. (Ks. LP 1 art. 35.) Sodassakin on säännöt. 19

20 OPPITUNTI 3: Sodan oikeussääntöjen historia ja kehitys Sodan oikeussäännöt ovat kansainvälisen oikeuden vanhimpia osa-alueita. Yleismaailmallista kansainvälistä oikeutta alettiin luoda vasta 1800-luvun puolivälissä. Erilaisia kirjoittamattomia sääntöjä sodan tuhojen rajoittamiseksi on esiintynyt kautta aikojen. Inhimillisyyden aate on siis ikivanha, vaikka sen merkitykset ovatkin vaihdelleet eri aikoina ja kulttuureissa. Oppitunti 3: SODAN OIKEUSSÄÄNTÖJEN HISTORIA JA KEHITYS 20 Sodassakin on säännöt.

21 OPPITUNTI 3: Sodan oikeussääntöjen historia ja kehitys TAVOITTEET Oppilaat ymmärtävät, että sodankäyntiä on pyritty rajoittamaan kaikkina aikakausina. Oppilaille muodostuu käsitys siitä, että nykyisin voimassa olevat sodan oikeussäännöt ovat historiallisen kehityksen seurausta. Oppilaat saavat tietoa Geneven sopimusten historiasta ja kehityksestä sekä oppivat, miten sopimuksia kehittämällä on pyritty vastamaan nykyaikaisen sodankäynnin synnyttämiin uudenlaisiin haasteisiin. OPPIMATERIAALI YLÄKOULUILLE JA LUKIOILLE Varhaisia sodan sääntöjä Historia tarjoaa useita esimerkkejä siitä, kuinka väkivallan käyttöä on haluttu rajoittaa tarpeettoman kärsimyksen ja tuhon välttämiseksi. Erilaisia sääntöjä syntyi, kun läheisessä kanssakäymisessä olleet yhteisöt alkoivat vähitellen noudattaa sodankäynnissään tiettyjä muodollisuuksia. Usein sotaa koskevat säännöt muovautuivat uskonnollisten ja perinteisten rituaalien mukaan. Taistelut saatettiin esimerkiksi kieltää uskonnollisten menojen aikana. Säännöt kielsivät usein sotavankien surmaamisen ja suojelivat naisia, lapsia, vanhuksia ja pappeja. Tietyillä ihmisryhmillä, kuten sanasaattajilla, oli sodassa suojeltu asema, jonka merkkinä käytettiin esimerkiksi vihreää oksaa tai valkoista vaatetta. Taistelut tietyillä turvapaikoilla tai pyhillä paikoilla saatettiin kieltää. Sodankäyntiä tahdottiin rajoittaa myös maineen vuoksi: Hallitsija saattoi haluta esiintyä valistuneena, jotta hänen valtionsa olisi vaikuttanut sivistyneeltä yhteisöltä. Esimerkiksi muinaisen Persian suurkuninkaat tunnettiin humaanista sodankäynnistään. Kyyros II määräsi, että haavoittuneita vihollisia oli hoidettava yhtä hyvin kuin omia ja voitettujen oli annettava säilyttää oma uskontonsa. Myös Raamatusta ja Koraanista löytyy lukuisia ohjeita sodankäyntiin. Niissä kehotetaan ensin tarjoamaan vastapuolelle rauhaa. Ohjeissa kielletään muun muassa palmujen ja vesipaikkojen hävittäminen sekä vesi- ja ruokavarojen myrkyttäminen sodan aikana. Aseellisia selkkauksia säätelevät, tapoihin perustuvat, kirjoittamattomat säännöt korvautuivat hiljalleen erilaisilla enemmän tai vähemmän yksityiskohtaisilla sopimuksilla. Ne pätivät yleensä vain yhteen taisteluun tai määrättyyn selkkaukseen. Sodan säännöt vaihtelivat myös vallitsevien moraalikäsitysten ja kulttuurin mukaan. Punainen Ristin toimii nykyään 186 eri maassa. Henry Dunant ja Solferinon muisto KOMITEAN KUVA-ARKISTO Sodat olivat 1800-luvulle tultaessa aiempaa tuhoisampia ja armeijat suurempia. Haavoittuneiden sotilaiden hoito oli jäänyt pahasti tuhovoiman kehityksestä jälkeen ja sotilaita menehtyi enemmän hoidon puutteeseen, kulkutauteihin ja nälkään kuin varsinaisiin sotavammoihin. Suunnattomat menetykset sodissa pakottivat valtiot etsimään uusia keinoja tuhojen vähentämiseksi. Jo 1800-luvun alussa alettiin keskustella yleissopimuksesta, jolla turvattaisiin lääkintähuollon koskemattomuus sodissa. Ratkaisu löydettiin 1800-luvun puolivälin jälkeen. Siinä merkittävä rooli oli nuorella sveitsiläisellä liikemiehellä, Henry Dunant lla. Dunant saapui vuonna 1859 liikematkallaan Gardajärven eteläpuolella sijaitsevaan Solferinoon. Kylän lähistöllä oli juuri käyty yksi vuosisadan verisimpiä taisteluita Ranskan ja Italian sotiessa Itävaltaa vastaan Italian vapautussodassa. Taisteluun oli osallistunut miestä, joista oli loukkaantunut tai kaatunut. Seuraavien viikkojen aikana yhtä moni menehtyi kulkutauteihin. Kaaos Solferinossa oli täydellinen. Näkemästään järkyttynyt Dunant unohti liikematkansa ja ryhtyi järjestämään vapaaehtoisia auttamaan haavoittuneita. Kokemuksistaan Dunant kirjoitti vuonna 1862 julkaistun kirjan Solferinon muisto, johon hän oli haastatellut taisteluihin osallistuneita. Teoksessaan Dunant esitti, että kaikkiin maihin perustettaisiin vapaaehtoinen järjestö avustamaan sodanaikaista lääkintähuoltoa ja että haavoittuneiden hoito turvattaisiin kansainvälisin sopimuksin. Kirjan hän lähetti jouluksi Euroopan suurruhtinaille, johtaville sotilashenkilöille, sanomalehdille, tiedemiehille ja kirjailijoille. Dunant n ajatukset saivatkin nopeasti vastakaikua. Jo vuonna 1863 perustettiin Genevessä viisihenkinen toimikunta pohtimaan Dunantin ehdottaman avustusjärjestön perustamista. Ideasta kehittyi muutamia vuosia myöhemmin Punaisen Ristin kansainvälinen komitea. Dunant n luoma Punaisen Ristin aate on 150 vuotta Solferinon taistelun jälkeen levinnyt kaikkialle maailmaan. Jo 186 maassa toimii vapaaehtoisuudelle perustuva Punainen Risti tai Punainen Puolikuu auttamassa niitä, jotka apua tarvitsevat. Geneven sopimukset syntyvät Sveitsin hallitus kutsui vuonna 1864 juuri perustetun komitean innoittamana koolle diplomaattikonferenssin, johon osallistui 16 valtiota. Ne hyväksyivät Geneven yleissopimuksen maavoimien haavoittuneiden ja sairaiden sotilaiden kohtelun parantamiseksi. Vuoden 1864 Geneven sopimus loi perustan nykyisille sodan oikeussäännöille. Se velvoitti valtiot hoitamaan haavoittuneita ja sairaita sotilaita ilman syrjintää. Sopimus sisälsi myös määräykset lääkintähenkilökunnan, -kuljetusten ja - varusteiden kunnioittamisesta ja niiden merkitsemisestä tunnuksella, joka oli punainen risti valkoisella pohjalla. Myöhemmin sodan oikeussäännöt ovat kehittyneet vaiheittain. Usein säännöt ovat syntyneet vasta sen jälkeen, kun niitä olisi kipeimmin kaivattu. Ajan myötä humanitaarinen oikeus on laajentunut suojaamaan haavoittuneiden ja sairaiden ohella muitakin ihmisryhmiä, kuten sotavankeja ja siviilejä. Geneven sopimuksia kehittämällä on pyritty vastaamaan esi- Sodassakin on säännöt. 21

22 OPPITUNTI 3: Sodan oikeussääntöjen historia ja kehitys / tehtävät merkiksi uudenlaisten aseiden ja selkkausten aiheuttamaan kasvaneeseen humanitaarisen avun tarpeeseen. Jotkut aseelliset selkkaukset ovat vaikuttaneet välittömästi sodan oikeussääntöjen kehittymiseen. Esimerkiksi ensimmäisessä maailmansodassa hyödynnettyjä myrkkykaasujen käyttöä ja laajaa sotavankien ottamista rajoitettiin vuosien 1921 ja 1925 sopimuksissa. (Ks. liite 1: Humanitaarisen oikeuden sopimusten kehitys.) Toisessa maailmansodassa siviiliuhreja oli jo yhtä paljon kuin sotilasuhreja. Sen seurauksena vuonna 1949 hyväksyttiin neljäs Geneven sopimus siviilien suojelemisesta. Sodan oikeussäännöt täydentyvät Punaisen Ristin aate sai alkunsa Solferinon taistelusta vuonna Sodan oikeussääntöjä kehittämällä on 1900-luvun loppupuolella pyritty vastaamaan aseellisten selkkausten uudenlaisiin haasteisiin. Valtioiden välisten sotien sijaan konfliktit ovat yhä useammin eri etnisten ryhmittymien välisiä taisteluita tai terrorismiin liittyviä hyökkäyksiä. Modernin aseteknologian kehityksen myötä kansainväliseen humanitaariseen oikeuteen on lisätty pöytäkirjoja muun muassa sokeuttavista laseraseista, henkilömiinoista, ympäristötekniikasta ja merellä tapahtuvista aseellisista selkkauksista. Sodan oikeussääntöjen loukkaukset 1990-luvulla, Jugoslavian konfliktit ja Ruandan kansanmurha, lisäsivät kiinnostusta sodan oikeussääntöihin ja periaatteisiin. Osittain näiden tragedioiden seurauksena YK:n turvallisuusneuvosto perusti tuomioistuimia, jotka tekivät tietä myös kansainvälisen rikostuomioistuimen perustamiselle. Kansainvälinen rikostuomioistuin aloitti toimintansa vuonna Se on maailman ensimmäinen pysyvä tuomioistuin, joka käsittelee sotarikoksia, kansanmurhia ja rikoksia ihmisyyttä vastaan. Sen toimivalta kattaa kaikki vuoden 1998 jälkeiset sotarikokset, sekä kansainvälisissä että ei-kansainvälisissä selkkauksissa. (Lisää sotarikoksista ja Kansainvälisestä rikostuomioistuimesta oppitunnissa 5). Sodan oikeussäännöt ovat 2000-luvulla olleet julkisuudessa esillä erityisesti ns. terrorismin vastaisen sodan yhteydessä. Etenkin Yhdysvallat on esittänyt uusia tulkintoja sodan oikeussäännöistä ja soveltanut niitä Al Qaida -terroristiverkostoon kuuluviin henkilöihin. Myös sodan oikeussääntöjen sovellettavuus konfliktien keskellä toimivien yksityisten turvallisuusyhtiöiden työntekijöihin on herättänyt keskustelua. Monet pelkäävät, että ulkoistamalla asevoimien tehtäviä yksityisyrityksille pyritään kiertämään sodan oikeussääntö- jen rajoituksia. Vastapainoksi on todettu, että sodan oikeussäännöt sitovat kaikkia osapuolia, eikä ulkoistaminen poista valtion vastuuta yritysten toimista. Joulukuussa 2005 valtiot hyväksyivät Geneven sopimusten kolmannen lisäpöytäkirjan, jonka määrittää punaisen kristallin uudeksi suojamerkiksi punaisen ristin ja punaisen puolikuun rinnalle. (Lisätietoa suojamerkistä opettajan faktalaatikossa oppitunnissa 2). Sodan oikeussääntöjä täydennetään aseteknologian kehittymisen myötä jatkuvasti. Esimerkiksi 2000-luvulla on käyty laajaa keskustelua rypäleaseiden sääntelystä, ja vuonna 2007 käynnistyi neuvotteluprosessi tiettyjen rypäleaseiden kieltämiseksi. Neuvotteluprosessin tuloksena syntyi tietyt rypäleaseet kieltävä sopimus vuonna Sodassakin on säännöt.

23 OPPITUNTI 3: Sodan oikeussääntöjen historia ja kehitys / liitteet NÄITÄ TARVITSET Sodan sääntöjä eri aikakausilta (liite 1) Kertomus Henry Dunantista (liite 2) Sodan oikeussääntöjen kehitys (liite 3) OPPIMATERIAALI YLÄKOULUILLE JA LUKIOILLE TEHTÄVÄ 3A Tarkastelkaa yhdessä, millaisia sääntöjä sodankäynnin rajoittamiseksi on ollut eri aikakausina. Keskustelkaa seuraavista asioista: Mihin sääntöjä on tarvittu? Mitä yhteistä näillä säännöillä on? Miten historialliset säännöt eroavat tämän päivän säännöistä? TEHTÄVÄ 3B Lukekaa kertomus Henry Dunant sta (liite 2) ja keskustelkaa seuraavista asioista: Mitä luulette Dunant n ajatelleen, kun hän saapui Solferinoon vuonna 1859? Mitä valintoja hän joutui tekemään? Kuinka Dunantin toiminta vaikutti muihin sivullisiin? Miksi muut eivät auttaneet taistelun uhreja? Mikä vaikutus Dunant lla toimilla oli nykypäivästä tarkasteltuna? TEHTÄVÄ 3C Tarkastelkaa yhdessä sodan oikeussääntöjen kehitystä (liite 3) ja pohtikaa seuraavia kysymyksiä. (Vinkki: Käytä vastausten purkamisessa apuna oppimateriaalin esimerkkejä.) Miten sodan oikeussäännöt ovat kehittyneet kautta aikojen? Mitkä historialliset tekijät ovat vaikuttaneet sääntöjen kehittymiseen? Kuinka modernin aseteknologian kehitys näkyy sopimusten kehittymisessä? VASTAUKSIA TEHTÄVÄÄN C Nykyinen humanitaarinen oikeus on kehittynyt vaiheittain tosin liian usein vasta niiden tapahtumien jälkeen, joihin sen sääntöjä olisi erityisesti kaivattu. Sopimuksia kehittämällä on pyritty vastaamaan myös aseteknologian kehitykseen ja uudenlaisten selkkausten aiheuttamaan haasteisiin Geneven sopimus maavoimien haavoittuneiden aseman parantamiseksi Varsinainen teollistuminen alkoi jo lukujen vaihteessa. Varsinainen sodan teollistuminen alkoi kuitenkin vasta 1840-luvulla, jolloin lähinnä siviilitarpeisiin kehitettyä teknologiaa (rautatiet, höyrylaivat) alettiin soveltaa myös sotilaallisiin tarpeisiin. Aseiden kehittyessä niiden tuhovoima suureni. Sodankäynnin luonne alkoi pikkuhiljaa muuttua ja asevoimien miesvahvuudet kasvoivat Ranskan vallankumouksen jälkeen 1800-luvun alkupuolella käyttöönotetun yleisen asevelvollisuuden myötä. Asevoimien suureneminen ja sotatekniikan kehitys kasvattivat taistelevien osapuolten tappioita. Koska sotia ei voitu välttää, katsottiin aiheelliseksi lieventää niiden aiheuttamia kärsimyksiä Pietarin julistus (kieltää tiettyjen ammusten käytön sodan aikana) Uudenlaiset räjähtävät ammukset aiheuttivat valtavia miestappioita ja herättivät huolta myös kohonneiden varustelukustannusten osalta. Julistus oli merkittävä myös siksi, että siinä sodankäynnin ainoaksi lailliseksi tavoitteeksi todettiin vastapuolen asevoimien heikentäminen Haagin sopimukset Ensimmäisessä Haagin rauhankonferenssissa sovittiin sodan lakien ja sodankäyntitapojen kunnioittamisesta sekä 1864 Geneven sopimuksen periaatteiden soveltamisesta merisodankäyntiin Vuoden 1899 Haagin sopimusten tarkastaminen ja uusien sopimusten hyväksyminen II Haagin rauhankonferenssissa Tähän konferenssiin osallistui I rauhankonferenssia enemmän valtioita, jotka solmivat kaiken kaikkiaan 13 yleissopimusta ja yhden sopimusluontoisen julistuksen. Nämä sopimukset korvasivat ensimmäisessä rauhankonferenssissa vuonna 1899 solmitut 3 sopimusta. IV Haagin sopimus koski maasodankäynnin tapoja ja sääntöjä ja kielsi myrkkyjen ja myrkyllisten aseiden käytön Geneven sopimus tukehduttavien, myrkyllisten ja muiden kaasujen ja bakteriologisten sodankäyntimenetelmien kieltämisestä 1929 Kaksi Geneven sopimusta: Vuoden 1906 Geneven sopimusten tarkistaminen ja kehittäminen ja Geneven sopimus sotavankien kohtelusta Vuoden 1925 ja 1929 sopimuksilla pyrittiin vastaamaan ensimmäisen maailmansodan ( ) aikana tapahtuneisiin sodankäynnin muutoksiin. Ensimmäinen maailmansota oli ensimmäinen teollistunut sota suurvaltojen välillä ja Sodassakin on säännöt. 23