Suomen Punaisen Ristin lausunto Suomen asevalvontaan ja aseriisuntaan liittyvistä kysymyksistä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen Punaisen Ristin lausunto Suomen asevalvontaan ja aseriisuntaan liittyvistä kysymyksistä"

Transkriptio

1 Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnalle Suomen Punaisen Ristin lausunto Suomen asevalvontaan ja aseriisuntaan liittyvistä kysymyksistä Suomen Punainen Risti on viranomaisia tukeva julkisoikeudellinen yhdistys, jonka oikeudellisesta erityisasemasta on Suomessa säädetty lailla (238/2000) sekä sen nojalla annetulla tasavallan presidentin asetuksella (811/2005). Suomen Punaisen Ristin tehtävänä on tukea ja avustaa maan viranomaisia niin rauhan kuin sodan ja aseellisten selkkausten aikana ihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Suomen Punainen Risti on osa kansainvälistä Puolikuun liikettä, joka toimii kaikkialla maailmassa, avustaen luonnonkatastrofien ja konfliktien keskellä eläviä ihmisiä seitsemän perusperiaatteensa mukaisesti. Kansainvälisesti Punaisen Ristin erityisasema perustuu sodan uhrien suojelemiseksi solmittuihin neljään Geneven yleissopimukseen vuodelta 1949 ja niitä täydentäviin kahteen lisäpöytäkirjaan vuodelta Puolikuun kansainväliseen liikkeeseen kuuluvat lähes kaikissa maissa työskentelevien kansallisten yhdistysten lisäksi Puolikuun kansainvälinen liitto, joka on kansallisten yhdistysten kattojärjestö, sekä konfliktitilanteissa toimiva Punaisen Ristin kansainvälinen komitea (ICRC). Kansainvälinen yhteisö on valtuuttanut ICRC:n kehittämään ja valvomaan kansainvälisiä sodan oikeussääntöjä (kansainvälistä humanitaarista oikeutta). Suomen Punainen Risti tukee ICRC:ta tässä tehtävässä seuraamalla humanitaarisen oikeuden kysymyksiä kansallisesti. Punainen Risti ja aseet Kansainvälisesti Punainen Risti seuraa tarkasti ja on mukana kehittämässä aseisiin liittyvää kansainvälistä oikeutta. Keskeisimmät syyt tähän ovat ICRC:n mandaatti humanitaarisen oikeuden saralla, sekä se, että Puolikuun kansainvälinen liike toimii kaikissa maailman konfliktitilanteissa. Konfliktien yhteydessä ICRC käy säännöllisesti luottamuksellisia keskusteluja konfliktin osapuolten kanssa muun muassa aseiden käytöstä sotatilanteista. Lisäksi ICRC tekee jatkuvaa tutkimusta eri aseiden vaikutuksista siviiliväestöön sekä tutkii, loukkaako esimerkiksi joku yksittäinen ase tai ammus humanitaarista oikeutta, koska se aiheuttaa tarpeetonta kärsimystä. Aika ajoin ICRC pyrkii aloittamaan tai muutoin edistämään prosesseja, joiden puitteissa käydään asiantuntijaneuvotteluja yksittäisten aseiden tai asejärjestelmien suhteesta humanitaariseen oikeuteen, taikka niiden vaikutuksesta siviiliväestöön.

2 Konfliktitilanteissa humanitaarinen oikeus sääntelee kaikkien aseiden käyttöä. Kaikkia aseita voidaan käyttää väärin. Jotkut aseet ovat luonteeltaan sellaisia, että niiden käyttö on osoittautunut ongelmalliseksi humanitaarisen oikeuden osalta, miksi niiden kieltämisestä tai käytön rajoittamisesta on sovittu erillisissä kansainvälisissä asesopimuksissa. Esimerkkejä tällaisista sopimuksista ovat kaasuaseet kieltänyt kaasupöytäkirja vuodelta 1925, Sokeuttavat laseraseet kieltävä pöytäkirja vuodelta 1995, Ottawan jalkaväkimiinoja koskeva sopimus vuodelta 1997 sekä Oslon rypäleaseita koskeva sopimus vuodelta Kylmän sodan aikana asekysymykset miellettiin ensisijaisesti poliittisena aseriisuntakysymyksenä. Aseriisunnan tavoitteena oli välttää asekilpailu, joka johtaisi sotaan suurvaltojen tai niiden liittolaisten välillä. Kylmän sodan jälkeen, asekysymyksiä on lähestytty ennen kaikkea humanitaarisesta näkökulmasta, jolloin tavoitteena on ollut rajoittaa tai kieltää yksittäisiä aseita johtuen niiden aiheuttamista humanitaarisista ongelmista. Vuonna 2013 hyväksytty kansainvälinen asekauppasopimus on esimerkki tästä lähestymistavasta. Humanitaarinen oikeus ja uuden teknologian aseet Viime vuosina aseita koskeva kansainväliset prosessit ja keskustelut ovat keskittyneet hyvin erilaisiin kysymyksiin. Rypäleasesopimuksen ja asekauppasopimuksen myötä on käyty keskustelua tavanomaisista aseista ja niiden käytön aiheuttamista humanitaarisista ongelmista. Aseiden käyttö yksittäisissä konflikteissa kuten tykistötulen käyttö Sri Lankan sisällissodan loppuvaiheessa 2009 sekä fosforiaseiden käyttö Gazassa 2009 ovat esimerkkejä kuinka tavanomainen sodankäynti on johtanut keskusteluihin aseiden ja niiden käytön periaatteista. Toisaalta viime vuosina on käyty paljon keskustelua uuden teknologian aseista kuten lennokeista, kybersodankäynnistä sekä autonomisista aseista. Niiden osalta keskustelu on liittynyt niiden käytön eettisiin kysymyksiin sen lisäksi, että kansainvälisesti on pohdittu sitä, miten varmistaa, että kyseisten aseiden käytön yhteydessä sovelletaan ja noudatetaan humanitaarista oikeutta. Punainen Risti on ollut aktiivisesti mukana näissä keskusteluissa. Teknologian sodankäynnin kehittyessä aika ajoin esitetään näkemyksiä, että humanitaarisen oikeuden säännöt ovat vanhentuneet eikä niitä voida soveltaa nykykonflikteissa taikka moderniin aseteknologiaan. Punaisen Ristin mukaan humanitaarinen oikeus on edelleen sovellettavissa. Uusi teknologia ei muuta kansainvälistä oikeutta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, ettei uusi kehitys asettaisi uusia vaatimuksia myös humanitaarisen oikeuden soveltamiselle. Edelleen keskeisin kysymys on, kuinka uusien aseiden käytössä varmistetaan erotteluperiaatteen, suhteellisuusperiaatteen sekä varotoimenpiteiden huomioiminen. Aseen tai sen käytön yhteydessä tulee kyetä erottelemaan taistelijat siviileistä sekä haavoittuneista ja antautuvista taistelijoista. Käytön yhteydessä tulee myös kyetä arvioimaan, mikä vaikutus aseen käytöllä tulee olemaan suoranaisesti sekä epäsuorasti siviiliväestölle sekä siviilikohteille. Lisäksi kussakin taistelutilanteessa on kyettävä arvioimaan tilanne ja ryhdyttävä sen edellyttämille varotoimenpiteille minimoidakseen siviilivahingot. Nämä velvollisuudet ovat voi-

3 massa olevaa sitovaa kansainvälistä oikeutta, joita ei voida jättää huomioimatta vetoamalla uuteen teknologiaan taikka sodankäynnin muutokseen. Yleisiä huomioita uudesta teknologiasta ja sodankäynnistä Faktoista on epäselvyyttä. Tässä vaiheessa on epäselvää, mikä on ja tulee olemaan teknisesti mahdollista tulevaisuudessa. Lisäksi uusien aseiden ja asejärjestelmien käytön humanitaarisista seurauksista on epäselvyyttä. Uudet teknologiat etäännyttävät taistelijoita taistelukentältä. Tämä tarkoittaa sitä, että pitää tarkemmin miettiä mitä tapahtuu ns. taistelukentälle. Punainen Risti kuitenkin vastustaa sellaista tulkintaa, joka johtaisi globaaliin taistelukenttään. Lisäksi omien joukkojen kannalta turvallista etäsodankäyntiä ei saa suosia siviilien ja humanitaarisen oikeuden kustannuksella. Umpimähkäisen aseellisen toiminnan kielto on jo kauan kieltänyt korkealta tehdyt epätarkat ilmapommitukset, vaikka niihin liittyy merkittävästi vähemmän riskejä kuin matalalta tehtyihin ilmapommituksiin. Mitään ei ole tapahtunut, joka muuttaisi tämän periaatteen soveltamista myös tulevaisuudessa. Aseiden vaikutusten osalta ei ole läpinäkyvyyttä. Tämä koskee niin tulevaisuuden sodankäynnin teknologiaa kuin myös jo käytössä olevaa uutta teknologiaa. Esimerkiksi käytössä olevien miehittämättömien lennokkien todellisista vaikutuksista siviiliväestöön ja siviilikohteille ei ole puolueetonta tietoa. Puolueettoman tiedon puute aseiden vaikutuksista on merkittävä haitta jos ja kun pitää arvioida kyseisen aseen ja sen käytön laillisuutta. Tästä syystä uuden teknologian humanitaarisia seurauksia tulisi seurata ja kirjata avoimesti. Vastuukysymysten varmistaminen tulee olemaan haaste. Uuden teknologian myötä anonymiteetti tulee olemaan helpompaa ja vastuutahojen määrittely haastavampaa. Vastuukysymyksillä tarkoitetaan sitä, kuka taho on vastuussa mistäkin operaatiosta ja kuka on vastuussa, jos uutta teknologiaa käytettäessä tapahtuu sotarikoksia. Kyberhyökkäysten yksi keskeisimpiä tavoitteita voi olla, että operaation toteuttajaa ei voida todentaa. Autonomisten aseiden osalta esille nousee, kuka on vastuussa, jos keinoälyllä varustettu robotti syyllistyy sotarikoksiin. Valtioiden tulee varmistaa, että tulevaisuudessa on etukäteen määritelty, kuka kantaa mistäkin vastuun, sekä miten varmistetaan, että jälkeenpäin voidaan selkeästi selvittää vastuutaho. Valtioiden tulee arvioida aseiden laillisuutta ennen niiden käyttöönottoa. Kaikkia aseita voidaan käyttää laittomasti. Teknologian kehitys mahdollistaa sen, että aseiden käytössä voidaan paremmin soveltaa erotteluperiaatetta sekä ryhtyä tehokkaampiin varotoimenpiteisiin. Toisaalta, teknologian kehittyessä on muistettava, että jotkut aseet voivat olla luonteeltaan sellaisia, että niiden käyttö loukkaa aina tai tietyissä tilanteissa kansainvälisiä sodan oikeussääntöjä, koska ne ovat luonnostaan umpimähkäisiä taikka aiheuttavat tarpeetonta kärsimystä. Siksi onkin tärkeää, että kehittäessään uusia aseita, valtiot kunnioittavat kansainvälisoikeudellisia velvollisuuksiaan, tutkimalla, missä määrin aseet mahdollisesti loukkaavat humanitaarista oikeutta taikka muuta kansainvälistä

4 oikeutta. Suomen osalta tämä velvoite tulee Geneven sopimuksen I lisäpöytäkirjan (SopS 81/1980) 36 artiklasta (Uudet aseet). Tulevaisuutta on vaikea ennakoida. Aikaisemmista kokemuksista, kuten ydinaseiden kehittämisestä ja niiden käytöstä, olisi tärkeätä oppia se, että ihmiskunnalla on ollut vaikeuksia ennakoida niitä ongelmia ja katastrofeja, joita kohtaamme tulevaisuudessa. Siksi tulee käydä kaikki keskeisimmät eettiset sekä juridiset keskustelut läpi, ennen kuin ruvetaan tuomaan uutta teknologiaa taistelukentälle. Siinä vaiheessa, kun uutta teknologiaa tuodaan taistelukentälle, aseita käyttävän osapuolen on pystyttävä varmistamaan humanitaarisen oikeuden noudattamisen. Miehittämättömät lennokit ja muut kauko-ohjattavat aseet Viime vuosien aikana on käyty paljon keskustelua miehittämättömistä lennokeista. Lennokkien käyttö on mahdollistanut uudenlaisen tiedonkeruun, joka vuorostaan edistää niitä varotoimenpiteitä, mitä valtiot voivat ottaa ennen hyökkäyksiä sekä niiden aikana. Samanaikaisesti miehittämättömien lennokkien käytön seurauksista sekä psykoloogisista vaikutuksista on vähän luotettavaa tietoa. Humanitaarinen oikeus ei sinänsä kiellä lennokkien käyttöä aseina. Lennokeista ammutut ammukset eivät merkittävästi eroa sellaisista, joita ammutaan miehitetyistä ilma-aluksista. On hyvä muistaa, että lennokkeja käytetään erilaisissa tilanteissa moneen eri tarkoitukseen. Myös suurin osa sotilaskäyttöön tarkoitetuista lennokeista on aseistamattomia, koska niitä käytetään tiedustelutiedon keräämiseen, jota hyödynnetään sotilasoperaatioissa. Joissain taistelutilanteissa täsmäasein aseistettujen lennokkien käyttö saattaa olla suotavampaa kuin tavanomaisen tykistötulen käyttö, koska lennokkien käyttö mahdollistaa rajoitetumman ja tarkemman tulenkäytön. Vaikka lennokkien käyttö jossain tilanteissa voitaisiin humanitaarisen oikeuden näkökannalta pitää suotavana, ei se tarkoita sitä, ettei lennokkien käyttöön liittyisi merkittäviä uhkia, joita tulisi tarkoin selvittää. On epäselvää, minkälaisia psykologisia vaikutuksia lennokeilla on siviiliväestöön, joka asuu alueella, jossa lennokkeja on ilmassa jatkuvasti ja tulenkäytön uhka osa päivittäistä elämää. Lisäksi joidenkin mielestä lennokkien käyttö on johtanut kohtuuttomiin siviilikuolemiin, joko sen takia, että lennokeista on ammuttu virheellisiin kohteisiin, taikka siksi, että lennokeista ammutut ohjukset ovat vaikutuksiltaan niin voimakkaita, että ne aiheuttavat lähes aina siviiliuhreja. Miehittämättömien lennokkien käyttöön liittyy myös merkittäviä kansainvälisoikeudellisia kysymyksiä, varsinkin, jos niitä käytetään aseellisen selkkauksen ulkopuolella. Tällöin humanitaarinen oikeus (kansainväliset sodan oikeussäännöt) ei sovellu ja tappavaa voimankäyttöä sääntelee kansainväliset ihmisoikeusvelvoitteet, joiden mukaan tappavaa voimaa saa käyttää vain äärimmäisissä tapauksissa. Lisäksi oikeudellisesti ongelmalliseksi saattaa osoittautua tilanne, jossa lennokkeja käytettäisiin kolmannessa valtiossa paossa olevaa vihollista kohtaan.

5 Suomi on hankkimassa itselleen (aseistamattomia) lennokkeja sotilaskäyttöön. Suomen tulisi omalta osaltaan seurata kansainvälistä keskustelua sekä aktiivisesti toimia sen eteen, että miehittämättömien lennokkien käytössä varmistetaan humanitaarisen oikeuden noudattaminen myös tulevaisuudessa. Suomen Punainen Risti pitäisi myös tervetulleena, jos Suomi tukisi aloitteita, joilla pyrittäisiin keräämään luotettavaa tietoa lennokkien käytön seurauksista sekä psykologisista vaikutuksista siviiliväestöön. Autonomiset aseet Autonomiset aseet (tappajarobotit) ovat aseita, jotka ilman ihmisen vuorovaikutusta etsivät, identifioivat ja hyökkäävät kohteisiin, ml. ihmiskohteisiin, käyttäen tappavaa voimaa. Autonomiset aseet eroavat automaattisista aseista siten, että aseet kykenevät itse keinoälyn avulla oppimaan ja muuttamaan toimintatapojaan. Autonomisia aseita ei ole vielä käytetty taistelukentällä, mutta ne ovat herättäneet paljon kiinnostusta sekä niihin on laitettu merkittävästi tutkimusvaroja. ICRC on jo useista vuosia peräänkuuluttanut keskustelua autonomisista aseista. Tässä vaiheessa ICRC ei tue vetoomuksia kieltää autonomiset aseet tai asettaa niille käyttökieltoa. Autonomisten aseiden osalta on kuitenkin monia huolenaiheita, kuten miten ne tehokkaasti pystyisivät toimeenpanemaan aikaisemmin mainitut humanitaarisen oikeuden perusperiaatteet. On kyseenalaista, missä määrin autonominen ase voitaisiin ohjelmoida siten, että se pystyisi ilman ihmisen vuorovaikutusta tekemään perusteellisesti suhteellisuusarvioinnin taistelutilanteessa, jossa voimankäyttö todennäköisesti johtaisi siviilivahinkoihin. Autonomisten aseiden osalta vastuu sotarikoksista olisi myös haastava. Olisiko niin, että aseen ohjelmoija vastaisi sotarikoksista? Autonomisten aseiden osalta keskeisimpiä eettisiä ja filosofisia kysymyksiä on, olemmeko valmiita muuttamaan taistelukentän luonnetta siinä määrin, että tappavaa voimaa ei käytä vain ihmiset, vaan myös keinoälyllä varustetut koneet? Yhdistyneissä Kansakunnissa autonomisia aseita on tarkoitus käsitellä Tavanomaisia aseita koskevan sopimuksen sopimuspuolten asiantuntijakokouksessa toukokuussa Lisäksi YK:ssa autonomisia aseita on käsitellyt ihmisoikeusneuvoston alla toimiva erityisraportoija Christof Heyns (UN Special Rapporteur on extrajudicial killings) vuoden 2013 raportissaan. ICRC järjestää autonomisista aseista oman asiantuntijakokouksensa maaliskuussa 2014, jonka tuloksia on tarkoitus esitellä ennen YK:n toukokuista kokousta. Tulevaisuudessa autonomisia aseita ja niihin liittyviä vaikeita kysymyksiä tulisi käydä mahdollisimman laajasti läpi niin kansallisesti kuin myös kansainvälisesti hyvissä ajoin ennen kuin kyseistä teknologiaa tuodaan taistelukentälle. Olisi tervetullutta, jos Suomi omalta osaltaan pyrkisi edistämään tällaista avointa keskustelua.

6 Kybersodankäynti Suomen Punainen Risti on useassa lausunnossaan nostanut esille kyberturvallisuuteen sekä kybersodankäyntiin liittyvät humanitaariset sekä humanitaarisen oikeuteen liittyvät haasteet (mm. SPR:n lausunto Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa koskevasta valtioneuvoston selonteosta UaV:lle ( ) sekä hallintovaliokunnalle (12.3.)). Suomen Punainen Risti on pitänyt erittäin tervetulleena, että mietinnössään (UaVM 1/2013 vp VNS 6/2012 vp) ulkoasianvaliokunta piti tärkeänä, että kehitettäessä Suomen kyberpuolustuskykyä humanitaarisen oikeuden velvoitteet otetaan huomioon. Humanitaarisen oikeudellisten kysymysten lisäksi kybersodankäynnin osalta on tarpeen perusteellisesti selvittää, minkälaisiin humanitaarisiin seurauksiin kyberoperaatiot voivat johtaa. Suomen Punaiselle Ristille tämä on tärkeätä myös valmiustoiminnan osalta, jotta järjestönä voimme tarvittaessa paremmin tukea viranomaisia tilanteissa, joissa kyberuhka johtaa todellisiin humanitaarisiin seurauksiin. Uusien aseiden laillisuusarviointi Lausunnon alussa mainitun Geneven I lisäpöytäkirjan 36 artiklan mukaan: Tutkiessaan, kehittäessään, hankkiessaan tai ottaessaan käyttöön uusia aseita tai sodankäyntimenetelmiä on kukin korkea sopimuspuoli velvollinen tutkimaan, olisiko niiden käyttö joissakin tai kaikissa olosuhteissa tämän pöytäkirjan tai muun kansainvälisen oikeuden asianomaista sopimuspuolta koskevan säännön mukaan kielletty. Joissain maissa, kuten Ruotsissa, edellä mainittu kansainvälinen velvoite on toimeenpantu muodollisella prosessilla, joka on toteutettu lainsäädäntöteitse. Suomen Punaiselle Ristille on epäselvää, miten Suomi toimeenpanee edellä mainitun velvoitteen, kun se kehittää tai hankkii uusia aseita/asejärjestelmiä. Suomen Punainen Risti esittää, että hyvän hallinnon nimissä Suomi muodollistaa ja avoimesti kirjaa prosessit, miten se suorittaa uusien aseiden laillisuusarvioinnin. ICRC on laatinut oman oppaan, jonka tavoitteena on tukea valtioita, kun he toimeenpanevat kyseisen sopimusvelvoitteen (A Guide to the Legal Review of New Weapons, Means and Methods of Warfare; Measures to Implement Article 36 of Additional Protocol I of 1977). Opasta laadittaessa ICRC konsultoi kymmenen eri maan oikeudellisia sekä sotilasasiantuntijoita. Asiakirja toimitetaan valiokunnalle tämän lausunnon liitteenä sähköisenä sekä painettuna kopiona. Kansainvälisen normiston ennakointi Sen lisäksi, että Suomi tekee laillisuusarvioinnin, taloudellisesti sekä eettisesti olisi tärkeää, että Suomi aktiivisesti ennakoisi kansainvälisen oikeuden kehityksen. Siksi Suomen Punainen Risti piti erittäin tervetulleena, että edellisessä Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa todettiin, että Suo-

7 men puolustussuunnittelussa pyritään myös ennakoimaan normiston kehitystä, asejärjestelmien humanitaarista hyväksyttävyyttä ja asejärjestelmien saatavuutta kansainvälisiltä markkinoilta. Tämän tavoitteen toimeenpano edellyttää, että Suomi on aktiivinen kansainvälisesti ja ylläpitää asiantuntemustaan aseisiin liittyvissä kansainvälisissä kysymyksissä. Kansainvälisiin kokouksiin osallistumisen lisäksi asiantuntemuksen ylläpitoa tulee myös jatkossa tehdä kansallisesti konsultoimalla säännöllisesti Punaista Ristiä sekä aseisiin erikoistuvia kansalaisjärjestöjä. Viime vuosikymmeninä, eivaltiollisilla toimijoilla on ollut merkittävä rooli useiden aseisiin liittyvien kansainvälisten sopimusten neuvotteluprosesseissa. Monesti nimenomaan avustusjärjestöillä on kenttätyönsä takia asiantuntemusta yksittäisten aseiden humanitaarisista seurauksista, jonka perusteella katsotaan tarpeelliseksi kieltää tai rajoittaa kyseisen aseen käyttö. Ydinaseet Ydinaseita käytettiin Hiroshimassa ja Nagasakissa toisen maailmansodan loppuvaiheessa. Viiden vuoden jälkeen kuolleiden määräksi arvioitiin yli Nykyään Yhdysvaltojen ja Venäjän hallussa olevien ydinkärkien tuhovoimat ovat arvioilta suuremmat kuin Hiroshimassa ja Nagasakissa käytetyt ydinaseet. Ydinaseiden käytöllä olisi ilmiselvästi katastrofaaliset humanitaariset seuraukset. Rypäleaseet Tutkimukset osoittavat, että jopa rajoitettu ydinaseiden käyttö johtaisi vakaviin ympäristöongelmiin sekä häiriöihin ruuan tuotannossa. Millään humanitaarisella toimijalla ei ole realistisia mahdollisuuksia auttaa ydinsodan uhreja. Lisäksi on erittäin vaikeata kuvitella, miten ydinaseita voitaisiin käyttää siten, että samalla kunnioitettaisiin humanitaarisen oikeuden perusperiaatteita. Inhimillisyyden nimissä on varmistettava, että ydinaseita ei käytetä enää ikinä. Siksi valtioiden tulisi ryhtyä neuvottelemaan kansainvälisesti sitovaa sopimusta, jolla kielletään ydinaseiden käyttö sekä hallussapito, perustuen voimassa oleviin velvollisuuksiin. Tällaisen sopimuksen neuvottelu on monien vuosien prosessi. Suomen Punainen Risti vetoaa, että Suomi ryhtyisi tukemaan aloitetta uudesta kansainvälisestä sopimuksesta, jolla kiellettäisiin ydinaseet, perustuen voimassa oleviin velvollisuuksiin. Puolikuun kansainvälinen liike osallistui aktiivisesti, kun valtiot neuvottelivat rypäleaseet kieltävän kansainvälisen sopimuksen vuonna Sopimuksen on allekirjoittanut 108 maata, joista 84 on ratifioinut sopimuksen. Suomi ei ole allekirjoittanut sopimusta. Sopimuksella on ollut dramaattisia vaikutuksia rypäleaseiden maailmanmarkkinoihin sekä myös sopimuksen ulkopuolelle jääneisiin valtioihin. Suomi on muun muassa tehnyt päätöksen olla hankkimatta uusia rypäleaseita, osittain siksi, että sopimuksen voimaantulon myötä rypäleaseiden saatavuus on romahtanut.

8 Suomen Punainen Risti vetosi Suomen hallitukseen jo vuonna 2008 yhdessä Suomen Unicefin sekä Kirkon ulkomaanavun kanssa, että Suomi liittyisi sopimukseen. Nykyisen hallitusohjelman mukaan hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta arvioi Suomen kantaa rypäleasesopimukseen vuosittain. Suomen Punainen Risti on pitänyt tätä tervetulleena kehityksenä. Suomen Punainen Risti toivoo, että Suomi ryhtyisi konkreettisiin toimiin, joilla nopeutettaisiin Suomen liittymistä rypäleasesopimukseen. Olisi myös tärkeätä, että Suomi julkisesti asettaisi sopimukseen liittymisen tavoitteeksi, jonka se pyrkisi toteuttamaan mahdollisimman pian. Hallitusohjelmassa luvattu vuosittainen arviointi ei tule olla muodollisuus vaan todellinen arviointiprosessi, joka johtaa säännöllisesti toimiin, joilla edesautetaan sopimuksen liittymisen edellytyksiä. Kristiina Kumpula pääsihteeri

Punainen Risti Malissa. Kaisa Kannuksela Kansainvälisen avun suunnittelija Suomen Punainen Risti

Punainen Risti Malissa. Kaisa Kannuksela Kansainvälisen avun suunnittelija Suomen Punainen Risti Kaisa Kannuksela Kansainvälisen avun suunnittelija Suomen Punainen Risti Juridinen tulkinta Malin tilanteesta Malin hallituksen ja YK:n turvallisuusneuvoston hyväksyntä ulkomaisten sotilasjoukkojen voimankäytölle

Lisätiedot

HE 156/1999 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Suomen Punaisesta Rististä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 156/1999 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Suomen Punaisesta Rististä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 156/1999 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Suomen Punaisesta Rististä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki Suomen Punaisesta Rististä. Esitys liittyy uuden

Lisätiedot

KANSAINVÄLISEN OIKEUDEN KÄSIKIRJA

KANSAINVÄLISEN OIKEUDEN KÄSIKIRJA KANSAINVÄLISEN OIKEUDEN KÄSIKIRJA KANSAINVÄLISEN OIKEUDEN KÄSIKIRJA LAURI HANNIKAINEN TIMO KOIVUROVA TIETOSANOMA Tietosanoma ja Lauri Hannikainen 2014 ISBN 978-951-885-375-9 KL 33.1 Tietosanoma Bulevardi

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.6.2015 COM(2015) 291 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS terrorismin ennaltaehkäisyä koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen (ETS 196) lisäpöytäkirjan

Lisätiedot

Suomen Punaisen Ristin toiminta pandemian uhatessa

Suomen Punaisen Ristin toiminta pandemian uhatessa Suomen Punaisen Ristin toiminta pandemian uhatessa STETE ry:n seminaari Pandemia turvallisuushaaste Anja Alila 11.joulukuuta 2007 Eduskuntatalon auditorio SUOMEN PUNAINEN RISTI Suomen Punainen Risti -

Lisätiedot

Palopupu ja uusi * pelastuslaki

Palopupu ja uusi * pelastuslaki Palopupu ja uusi * pelastuslaki Väritettävä pupuhahmo päiväkoti- ikäisille isille Lain tavoite, soveltamisala ja yleiset velvollisuudet tiedoksi jokaiselle, mutta erityisesti pienten lasten vanhemmille

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMAN. Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2014. 50/2014 (Suomen säädöskokoelman n:o 372/2014) Valtioneuvoston asetus

SÄÄDÖSKOKOELMAN. Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2014. 50/2014 (Suomen säädöskokoelman n:o 372/2014) Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUS SARJA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2014 (Suomen säädöskokoelman n:o 372/2014) Valtioneuvoston asetus suomalais-norjalaisesta vesienhoitoalueesta tehdyn sopimuksen

Lisätiedot

Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta

Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta ULKOASIAINMINISTERIÖ Oikeuspalvelu OIK-01 Marja Lehto 24.09.2015 HEL7M0735-11 Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta Viite HELM0735-9; kuuleminen 25.9.2015 Asia Voimankäytön oikeussäännöt, selvitys eduskunnalle

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2002 Julkaistu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 2002 N:o 96 98 SISÄLLYS N:o Sivu 96 Laki Pohjoismaiden välillä valtioiden eläkejärjestelmien

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Asiantuntijakuuleminen: E-jatkokirje Pariisin pöytäkirja - tilannekatsaus

Asiantuntijakuuleminen: E-jatkokirje Pariisin pöytäkirja - tilannekatsaus Asiantuntijakuuleminen: E-jatkokirje Pariisin pöytäkirja - tilannekatsaus Harri Laurikka Sähköposti: etunimi.sukunimi@ymparisto.fi Twitter: @paaneuvottelija 09.09.2015 Kansainvälisten ilmastoneuvottelujen

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 838. Laki. eräiden kansainvälisesti suojattujen tunnusten käytöstä annetun lain muuttamisesta

SISÄLLYS. N:o 838. Laki. eräiden kansainvälisesti suojattujen tunnusten käytöstä annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2008 Julkaistu Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 2008 N:o 838 843 SISÄLLYS N:o Sivu 838 Laki eräiden kansainvälisesti suojattujen tunnusten käytöstä annetun lain muuttamisesta...

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014

SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014 101/2014 (Suomen säädöskokoelman n:o 1018/2014) Valtioneuvoston asetus Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan

Lisätiedot

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en) CIG 1/12 Asia: Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista CIG 1/12 HKE/phk PÖYTÄKIRJA

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 23/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: PÄÄTÖSASIAKIRJA EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 7/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle Maailman matkailujärjestön (WTO) perussäännön irtisanomisen hyväksymisestä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että Eduskunta hyväksyisi

Lisätiedot

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn sisältävien palvelujen oikeussuojasta tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2002 Julkaistu Helsingissä 17 päivänä heinäkuuta 2002 N:o 70 72 SISÄLLYS N:o Sivu 70 Laki Pohjoismaiden välillä elatusavun perimisestä

Lisätiedot

OPETTAJALLE OPPIMATERIAALI YLÄKOULUILLE JA LUKIOILLE

OPETTAJALLE OPPIMATERIAALI YLÄKOULUILLE JA LUKIOILLE OPETTAJALLE OPPIMATERIAALI YLÄKOULUILLE JA LUKIOILLE PUNAISEN RISTIN SODASSAKIN ON SÄÄNNÖT -OPPIMATERIAALIN SEKÄ LUKION JA YLÄKOULUN OPETUSSUUNNITELMIEN YHTYMÄKOHTIA OPPIAINEITTAIN HISTORIA OPPIAINEEN

Lisätiedot

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista 1796 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Protokoll in finnischer Sprachfassung (Normativer Teil) 1 von 10 JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en)

Lisätiedot

Terrorismin ennaltaehkäisyä koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen lisäpöytäkirja

Terrorismin ennaltaehkäisyä koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen lisäpöytäkirja Terrorismin ennaltaehkäisyä koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen lisäpöytäkirja Euroopan neuvoston jäsenvaltiot ja muut tämän pöytäkirjan allekirjoittaneet terrorismin ennaltaehkäisyä koskevan Euroopan

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.5.2016 COM(2016) 302 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Filippiinien tasavallan hallituksen välisen tiettyjä lentoliikenteen

Lisätiedot

Näin Punainen Risti toimii Satakunnassa

Näin Punainen Risti toimii Satakunnassa Näin Punainen Risti toimii Satakunnassa Satakunnan kuntapäivä 21.10.2014 Paula Ilén Toiminnanjohtaja Suomen Punainen Risti Satakunnan piiri www.punainenristi.fi Tausta SPR laki (238/2000) ja asetus (981/2005)

Lisätiedot

Hallintovaliokunnalle 27.1.2015. Suomen Punaisen Ristin lausunto Valtioneuvoston ihmisoikeusselonteosta (VNS 6/2014 vp)

Hallintovaliokunnalle 27.1.2015. Suomen Punaisen Ristin lausunto Valtioneuvoston ihmisoikeusselonteosta (VNS 6/2014 vp) Hallintovaliokunnalle 27.1.2015 Suomen Punaisen Ristin lausunto Valtioneuvoston ihmisoikeusselonteosta (VNS 6/2014 vp) Yleisiä huomioita Suomen Punainen Risti kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto hallintovaliokunnalle

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS FI FI FI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 29.10.2009 KOM(2009)608 lopullinen Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta Viron tasavallalle ja Slovenian tasavallalle soveltaa yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

Ulkoasiainvaliokunnalle

Ulkoasiainvaliokunnalle PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 6/2006 vp Hallituksen esitys laiksi sotilaallisesta kriisinhallinnasta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Ulkoasiainvaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on

Lisätiedot

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 817/2015 HE 354/2014 Vp Lakiklinikka Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 lakimies Maria Porko Taustaa Lain valmistelu» Pohja valmistelulle pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 2/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: SOPIMUS EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille toimitetaan

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2003 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2003 N:o 45 51. Laki. N:o 45. Leivonmäen kansallispuistosta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2003 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2003 N:o 45 51. Laki. N:o 45. Leivonmäen kansallispuistosta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2003 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2003 N:o 45 51 SISÄLLYS N:o Sivu 45 Laki Leivonmäen kansallispuistosta... 93 46 Tasavallan presidentin asetus ihmishengen turvallisuudesta

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2006 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2006 N:o 78 81 SISÄLLYS N:o Sivu 78 Laki Viron kanssa tehdyn sosiaaliturvasopimuksen

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 212/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain :n muuttamisesta Tieliikennelakiin ehdotetaan koottaviksi liikenteen ohjauslaitteista annettavia asetuksia ja määräyksiä koskevat valtuussäännökset.

Lisätiedot

HE 104/2015 vp. Järjestöstä ehdotetaan erottavaksi lähinnä taloudellisista syistä.

HE 104/2015 vp. Järjestöstä ehdotetaan erottavaksi lähinnä taloudellisista syistä. Hallituksen esitys eduskunnalle Kansainvälisen viinijärjestön perustamisesta tehdyn sopimuksen irtisanomisesta ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 32/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle metallirahalain 1 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan metallirahalakiin lisättäväksi säännös valtiovarainministeriön oikeudesta

Lisätiedot

Päivätyökeräys 2015 2016. Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta.

Päivätyökeräys 2015 2016. Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Päivätyökeräys 2015 2016 Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Kuka on pakolainen? Pakolainen on henkilö, jolle on myönnetty turvapaikka kotimaansa ulkopuolella. Hän on paennut sotaa,

Lisätiedot

Ia on Euroopan unionin neuvoston antama päätöslauselma rahanväärennyksen estämiseksi annettavan rikosoikeudellisen suojan

Ia on Euroopan unionin neuvoston antama päätöslauselma rahanväärennyksen estämiseksi annettavan rikosoikeudellisen suojan HE 154/1999 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain 37 luvun 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että rikoslain rahan määritelmä laajennetaan koskemaan

Lisätiedot

Luottamusmies, luottamusvaltuutettu ja Suomen perustuslain 13 :n turvaama yhdistymisvapaus

Luottamusmies, luottamusvaltuutettu ja Suomen perustuslain 13 :n turvaama yhdistymisvapaus TAUSTAMUISTIO 1 1 (5) 26.4.2016 Luottamusmies, luottamusvaltuutettu ja Suomen perustuslain 13 :n turvaama yhdistymisvapaus Työntekijöiden edustuksen nykytila Luottamusmies ja luottamusvaltuutettu Luottamusmiehen

Lisätiedot

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto 1 Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto Minulta on pyydetty asiantuntijalausuntoa koskien osapuolten velvollisuuksia soviteltaessa ulkopuolisen sovittelijan toimesta työelämän

Lisätiedot

Esko-Juhani Tennilä /vas Erkki Tuomioja /sd sihteeri Olli-Pekka Jalonen valiokuntaneuvos. 1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 17 jäsentä.

Esko-Juhani Tennilä /vas Erkki Tuomioja /sd sihteeri Olli-Pekka Jalonen valiokuntaneuvos. 1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 17 jäsentä. ULKOASIAINVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 55/2009 vp Tiistai 9.6.2009 kello 11.30-14.00 Läsnä pj. vpj. jäs. vjäs. Pertti Salolainen /kok Markku Laukkanen /kesk Eero Akaan-Penttilä /kok Eero Heinäluoma /sd Liisa

Lisätiedot

PUURAKENTAMINEN KATASTROFIALUEILLA PUUPÄIVÄ 27.11.2014 PEKKA HAAVISTO

PUURAKENTAMINEN KATASTROFIALUEILLA PUUPÄIVÄ 27.11.2014 PEKKA HAAVISTO PUURAKENTAMINEN KATASTROFIALUEILLA PUUPÄIVÄ 27.11.2014 PEKKA HAAVISTO Jokainen katastrofi on erilainen Ihmisen aiheuttamia Sota, joukkomurha Nälänhätä Teollinen tai ydinonnettomuus Luonnonkatastrofeja

Lisätiedot

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Paperittomana peruskoulussa Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Perustuslain 16.1. Jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Oppivelvollisuudesta säädetään lailla. Lapsen oikeuksien

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 875. Laki

SISÄLLYS. N:o 875. Laki SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1999 N:o 875 880 SISÄLLYS N:o Sivu 875 Laki kulttuuriomaisuuden luvattoman tuonnin, viennin ja omistusoikeuden siirron kieltämiseksi

Lisätiedot

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 2/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 108/2001 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työllisyyslain 21 :n, palkkaturvalain 9 :n, merimiesten palkkaturvalain 8 :n ja työehtosopimuslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri 19.4.2016 Jukka Ränkimies

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri 19.4.2016 Jukka Ränkimies MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri 19.4.2016 Jukka Ränkimies EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI TUOTTAJAORGANISAATIOISTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN 2 :N MUUTTAMISESTA

Lisätiedot

Ulkoasiainhallintolaki 25.2.2000/204

Ulkoasiainhallintolaki 25.2.2000/204 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 2000» 25.2.2000/204 Seurattu SDK 456/2010 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Ulkoasiainhallintolaki 25.2.2000/204 Eduskunnan päätöksen

Lisätiedot

direktiivin kumoaminen)

direktiivin kumoaminen) Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi neuvoston direktiivin 2003/48/EY kumoamisesta (säästöjen tuottamien korkotulojen verotuksesta annetun direktiivin kumoaminen)

Lisätiedot

MONTREUX'N ASIAKIRJA

MONTREUX'N ASIAKIRJA MONTREUX'N ASIAKIRJA yksityisten turvallisuus- ja puolustusalan yritysten toimintaan liittyvistä valtioiden kansainvälisoikeudellisista velvoitteista ja hyvistä käytännöistä aseellisen selkkauksen aikana

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE Sotilasosaston asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ruotsin, Suomen, Viron, Irlannin ja Norjan muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.1. 30.6.2011 sekä

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.10.2014 COM(2014) 622 final 2014/0288 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Viron tasavallalle ottaa käyttöön yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 48/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimusta muuttavien pöytäkirjojen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

Komission tiedonanto Pariisin pöytäkirja suunnitelma ilmastonmuutoksen torjumiseksi 2020 jälkeen

Komission tiedonanto Pariisin pöytäkirja suunnitelma ilmastonmuutoksen torjumiseksi 2020 jälkeen Komission tiedonanto Pariisin pöytäkirja suunnitelma ilmastonmuutoksen torjumiseksi 2020 jälkeen Harri Laurikka Sähköposti: etunimi.sukunimi@ymparisto.fi Twitter: @paaneuvottelija Talousvaliokunta, kuuleminen

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVIKSI

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVIKSI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.4.2012 COM(2012) 139 final 2008/0241 (COD) KOMISSION LAUSUNTO Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 7 kohdan c alakohdan nojalla Euroopan parlamentin

Lisätiedot

Asia Mallioikeuslakisopimus - Maailman henkisen omaisuuden järjestö (WIPO)

Asia Mallioikeuslakisopimus - Maailman henkisen omaisuuden järjestö (WIPO) Työ- ja elinkeinoministeriö PERUSMUISTIO TEM2016-00123 TMO Huhtala Liisa(TEM) 20.04.2016 Asia Mallioikeuslakisopimus - Maailman henkisen omaisuuden järjestö (WIPO) Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 16/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion korvauksesta eräille Neuvostoliiton partisaani-iskujen kohteeksi joutuneille henkilöille Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki valtion korvauksesta

Lisätiedot

ovat toistaiseksi siitä pidättyneet. Jokainen uusi ydinasevalta lisää vahingosta tai väärästä tilannearviosta johtuvan ydinsodan syttymisen

ovat toistaiseksi siitä pidättyneet. Jokainen uusi ydinasevalta lisää vahingosta tai väärästä tilannearviosta johtuvan ydinsodan syttymisen Hallituksen esitys Eduskunnalle ydinaseiden leviämisen estäm istä koskevan sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä. Syksyllä 1961 hyväksy mällään päätöslauselmalla Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokous

Lisätiedot

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 8.10.2010 2010/0067(CNS) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta oikeudellisten

Lisätiedot

Sopimusrajoja koskevat ohjeet

Sopimusrajoja koskevat ohjeet EIOPABoS14/165 FI Sopimusrajoja koskevat ohjeet EIOPA Westhafen Tower, Westhafenplatz 1 60327 Frankfurt Germany Tel. + 49 6995111920; Fax. + 49 6995111919; email: info@eiopa.europa.eu site: https://eiopa.europa.eu/

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTOIMINTA PANSION VASTAANOTTOKESKUKSESSA

VAPAAEHTOISTOIMINTA PANSION VASTAANOTTOKESKUKSESSA VASTAANOTTOKESKUKSESSA TOIMIVILLE VAPAAEHTOISILLE VAPAAEHTOISTOIMINTA PANSION VASTAANOTTOKESKUKSESSA Olemme Punaisen Ristin Ruissalon osaston vapaaehtoisia Punainen Risti ja Punainen Puolikuu tunnetaan

Lisätiedot

ILMASOTA KANSAINVÄLISISSÄ VALTIOSOPIMUKSISSA

ILMASOTA KANSAINVÄLISISSÄ VALTIOSOPIMUKSISSA MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU ILMASOTA KANSAINVÄLISISSÄ VALTIOSOPIMUKSISSA Kandidaatin tutkielma Kadettialikersantti Niko Aho Kadettikurssi 93 Ilmasotalinja Huhtikuu 2009 MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU Kurssi Kadettikurssi

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 9.1.2015 COM(2014) 749 final 2014/0358 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS valtiosta toiseen tapahtuvaa ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumista koskevaan vuoden 1979 yleissopimukseen

Lisätiedot

HE 18/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain 40 :n muuttamisesta

HE 18/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain 40 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi henkilötietojen käsittelystä

Lisätiedot

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. 1977L0249 FI 01.01.2007 005.001 1 Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. B NEUVOSTON DIREKTIIVI, annettu 22 päivänä maaliskuuta 1977, asianajajien

Lisätiedot

Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta

Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta Kannanotto 1/2013 1 (5) Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta 1 Yleistä 2 Säädöstausta Henkivakuutusyhtiöt solmivat asiakkaidensa kanssa pääsääntöisesti

Lisätiedot

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. marraskuuta 2015 (OR. fr) 14098/15 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 17. marraskuuta 2015 Vastaanottaja: Valtuuskunnat

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 13.12.2006 KOM(2006) 796 lopullinen Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS päätöksen 2000/91/EY soveltamisalan laajentamisesta luvan antamiseksi Tanskan kuningaskunnalle ja Ruotsin

Lisätiedot

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Tiemaksut ja maksajan oikeusturva Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Muutamia oikeusturvan kannalta olennaisia kysymyksiä Paikannus ja henkilötietojen käyttö Tietojen kerääminen

Lisätiedot

HE 23/2003 vp. 2. Ehdotetut muutokset

HE 23/2003 vp. 2. Ehdotetut muutokset Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi aravalain, aravarajoituslain 23 :n sekä vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 39 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Viron tasavallan hallitus ja Suomen tasavallan hallitus, jäljempänä osapuolet, jotka

Viron tasavallan hallitus ja Suomen tasavallan hallitus, jäljempänä osapuolet, jotka SOPIMUS VIRON TASAVALLAN HALLITUKSEN JA SUOMEN TASAVALLAN HALLITUKSEN VÄLILLÄ YHTEISTYÖSTÄ ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISEMISEN, NIIHIN VARAUTUMISEN JA PELASTUSTOIMINNAN ALALLA Viron tasavallan hallitus ja Suomen

Lisätiedot

KOMISSIO ASETUS (EY) No...

KOMISSIO ASETUS (EY) No... KOMISSIO ASETUS (EY) No... Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien teräsköysien ja -kaapeleiden tuonnissa neuvoston asetuksella (EY) N:o 1796/1999 käyttöön otettujen polkumyyntitoimenpiteiden mahdollista

Lisätiedot

HE 119/2015 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 119/2015 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys eduskunnalle esittävien taiteilijoiden, äänitteiden valmistajien sekä radioyritysten suojaamisesta tehtyyn kansainväliseen yleissopimukseen tehdyn varauman peruuttamisesta ja ilmoituksen

Lisätiedot

HE 44/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 44/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 44/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 3 luvun 7 :n ja 4 luvun :n sekä työttömyysturvalain 8 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

VARAINHOITOASETUKSEN 179 ARTIKLAN 3 KOHDAN MUKAISESTI LAADITTU LAUSUNTO (KIINTEISTÖPOLITIIKKA)

VARAINHOITOASETUKSEN 179 ARTIKLAN 3 KOHDAN MUKAISESTI LAADITTU LAUSUNTO (KIINTEISTÖPOLITIIKKA) EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Budjettivaliokunta 14.12.2011 VARAINHOITOASETUKSEN 179 ARTIKLAN 3 KOHDAN MUKAISESTI LAADITTU LAUSUNTO (KIINTEISTÖPOLITIIKKA) Brysselissä sijaitsevaa MONTOYER 70 -rakennusta

Lisätiedot

Yhdistetyt asiat C-180/98 C-184/98. Pavel Pavlov ym. vastaan Stichting Pensioenfonds Medische Specialisten

Yhdistetyt asiat C-180/98 C-184/98. Pavel Pavlov ym. vastaan Stichting Pensioenfonds Medische Specialisten Yhdistetyt asiat C-180/98 C-184/98 Pavel Pavlov ym. vastaan Stichting Pensioenfonds Medische Specialisten (Kantongerecht te Nijmegenin esittämä ennakkoratkaisupyyntö) Pakollinen kuuluminen ammatilliseen

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0313 (NLE) 14254/14 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 27. lokakuuta 2014 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia:

Lisätiedot

Fazer-konserni sitoutuu vastuullisen palmuöljyn käyttöön

Fazer-konserni sitoutuu vastuullisen palmuöljyn käyttöön Fazer-konserni sitoutuu vastuullisen palmuöljyn käyttöön Fazerin tavoitteena on, että vuoteen 2020 mennessä hankimme ainoastaan RSPO-sertifioitua, entistä paremmin jäljitettävää palmuöljyä. Tämä tarkoittaa

Lisätiedot

HE 41/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

HE 41/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi HE 41/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuorma- ja linja-auton kuljettajien ammattipätevyydestä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä

29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä 29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä 01613/06/FI WP 127 Lausunto 9/2006 liikenteenharjoittajien velvollisuudesta toimittaa tietoja matkustajista annetun neuvoston direktiivin 2004/82/EY täytäntöönpanosta

Lisätiedot

KONKURSSIASIAIN SUOSITUS 5 1 (5) NEUVOTTELUKUNTA 1.9.2004

KONKURSSIASIAIN SUOSITUS 5 1 (5) NEUVOTTELUKUNTA 1.9.2004 KONKURSSIASIAIN SUOSITUS 5 1 (5) NEUVOTTELUKUNTA 1.9.2004 PESÄNHOITAJAN SELONTEKO- JA TIETOJENANTOVELVOLLISUUS 1 YLEISTÄ Pesänhoitajan on informoitava velkojia pesän realisointitilanteesta ja muista kussakin

Lisätiedot

ASIAKASSOPIMUS. Näyttelijöiden Tekijänoikeusjärjestö -Skådespelarnas Upphövsrättsorganisation FILMEX, myöh. Filmex ja

ASIAKASSOPIMUS. Näyttelijöiden Tekijänoikeusjärjestö -Skådespelarnas Upphövsrättsorganisation FILMEX, myöh. Filmex ja ASIAKASSOPIMUS Näyttelijöiden Tekijänoikeusjärjestö -Skådespelarnas Upphövsrättsorganisation FILMEX, myöh. Filmex ja VIRALLINEN NIMI JA HENKILÖTUNNUS (MYÖS TAITEILIJANIMI, JOS KÄYTÄT SITÄ) myöh. Näyttelijä

Lisätiedot

Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta

Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta - missio ja kyky - Kansainvälisen toiminnan perusmotiivit - missio - Ennaltaehkäistä ja rajoittaa kriisejä sekä estää niiden vaikutusten ulottuminen Suomeen. Parantaa

Lisätiedot

HUMANITÄÄRINEN TAPAOIKEUS Johdatus Punaisen Ristin kansainvälisen komitean kansainvälistä humanitaarista tapaoikeutta koskevaan tutkimukseen

HUMANITÄÄRINEN TAPAOIKEUS Johdatus Punaisen Ristin kansainvälisen komitean kansainvälistä humanitaarista tapaoikeutta koskevaan tutkimukseen 16 2005 ULKOASIAINMINISTERIÖN JULKAISUJA HUMANITÄÄRINEN TAPAOIKEUS Johdatus Punaisen Ristin kansainvälisen komitean kansainvälistä humanitaarista tapaoikeutta koskevaan tutkimukseen Edita Publishing Ltd.

Lisätiedot

Järjestelmien autonomisista piirteistä sotilassovelluksissa

Järjestelmien autonomisista piirteistä sotilassovelluksissa Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta Järjestelmien autonomisista piirteistä sotilassovelluksissa Tutkimusseminaari 18.11.2014 Professori Pekka Appelqvist MATINEn pääsihteeri / PLM MATINEn jaostorakenne

Lisätiedot

Turvallisempi huominen

Turvallisempi huominen lähiturvallisuus 3STO Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti 23.01.2013 Tulevaisuuden usko Minkälaisena näet tulevaisuuden? Uskotko, että saat tukea ja apua, jos sitä tarvitset? Sosiaalinen

Lisätiedot

PK-YRITYKSEN JA JÄRJESTÖN YHTEISTYÖ

PK-YRITYKSEN JA JÄRJESTÖN YHTEISTYÖ Tuula Antola, Kaipaus Finland Oy Tuula Colliander, Suomen Punainen Risti ry 17.9.2009 PK-YRITYKSEN JA JÄRJESTÖN YHTEISTYÖ PK-YRITYS & JÄRJESTÖ MIKSI MITÄ MITEN Kaipauksen kumppaneita! Logonet B2C!

Lisätiedot

Johdanto Vastuuviikon aineistovihkoon. Taustatietoa: Näin voit käyttää Vastuuviikon materiaalia

Johdanto Vastuuviikon aineistovihkoon. Taustatietoa: Näin voit käyttää Vastuuviikon materiaalia Johdanto Vastuuviikon aineistovihkoon Vastuuviikko nostaa vuonna 2013 esille sääntelemättömän asekaupan rauhan ja kehityksen esteenä. Vuoden teemana on Väkivallan markkinat Tähtäimessä asekauppa ja pienaseet.

Lisätiedot

Yhteisymmärryspöytäkirjan julkaiseminen sopimussarjassa ja kääntäminen suomeksi ja ruotsiksi

Yhteisymmärryspöytäkirjan julkaiseminen sopimussarjassa ja kääntäminen suomeksi ja ruotsiksi ANONYMISOITU PÄÄTÖS 25.05.2015 Dnro OKV/384/1/2015 1/8 ASIA Yhteisymmärryspöytäkirjan julkaiseminen sopimussarjassa ja kääntäminen suomeksi ja ruotsiksi KANTELU Kantelija on oikeuskanslerinvirastoon 13.3.2015

Lisätiedot

Suvianna Hakalehto 8.9.2015

Suvianna Hakalehto 8.9.2015 1 Suvianna Hakalehto 8.9.2015 Lausunto eduskunnan perustuslakivaliokunnalle hallituksen esityksestä eduskunnalle lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen valitusmenettelyä koskevan valinnaisen pöytäkirjan

Lisätiedot

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014,

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 25.11.2014 C(2014) 9048 final KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, komission pääjohtajien sekä organisaatioiden tai itsenäisten ammatinharjoittajien välisiä kokouksia koskevan

Lisätiedot

FLEGT Puutavaran alkuperä rakentamisessa -haasteita ja mahdollisuuksia. Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö 4.10.

FLEGT Puutavaran alkuperä rakentamisessa -haasteita ja mahdollisuuksia. Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö 4.10. FLEGT Puutavaran alkuperä rakentamisessa -haasteita ja mahdollisuuksia Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö 4.10.2011 1 FLEGT-asetus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 995/2010

Lisätiedot

Asekauppasopimus FINLANDS FN-FÖRBUND UNA FINLAND

Asekauppasopimus FINLANDS FN-FÖRBUND UNA FINLAND Asekauppasopimus FINLANDS FN-FÖRBUND UNA FINLAND Julkaisija: SUOMEN YK-LIITTO TÖÖLÖNTORINKATU 2B, 4. KRS 00260 HELSINKI www.ykliitto.fi Esipuhe: ERKKI TUOMIOJA Historia ja johdanto: EEKKU AROMAA Graafinen

Lisätiedot

Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan. Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti

Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan. Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti Sisäisen turvallisuuden kehittäminen 06.09.2013 Järjestöillä erilaisia rooleja Kansalaisyhteiskunta on laajempi

Lisätiedot

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko STETEn seminaari 20.2.2009 Erityisasiantuntija Karoliina Honkanen Puolustuspoliittinen osasto Esityksen sisältö Toimintaympäristö

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-15. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2130(INI) 17.12.2013. Lausuntoluonnos Nuno Melo. PE524.619v01-00

TARKISTUKSET 1-15. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2130(INI) 17.12.2013. Lausuntoluonnos Nuno Melo. PE524.619v01-00 EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 17.12.2013 2013/2130(INI) TARKISTUKSET 1-15 Nuno Melo (PE524.605v01-00) Lissabonin sopimuksen täytäntöönpanosta

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 19.6.2014 COM(2014) 370 final 2014/0188 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS liittymisen huomioon ottamiseksi tehdyn pöytäkirjan allekirjoittamisesta Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

Painolastivesiyleissopimus - pääpiirteet ja voimaansaattaminen Suomessa

Painolastivesiyleissopimus - pääpiirteet ja voimaansaattaminen Suomessa Painolastivesiyleissopimus - pääpiirteet ja voimaansaattaminen Suomessa Lolan Eriksson Hallitusneuvos 25.2.2015 Yleissopimuksen tausta Torjutaan alusten painolastivesien ja sedimenttien mukana leviäviä

Lisätiedot