Suomen Punaisen Ristin lausunto Suomen asevalvontaan ja aseriisuntaan liittyvistä kysymyksistä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen Punaisen Ristin lausunto Suomen asevalvontaan ja aseriisuntaan liittyvistä kysymyksistä"

Transkriptio

1 Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnalle Suomen Punaisen Ristin lausunto Suomen asevalvontaan ja aseriisuntaan liittyvistä kysymyksistä Suomen Punainen Risti on viranomaisia tukeva julkisoikeudellinen yhdistys, jonka oikeudellisesta erityisasemasta on Suomessa säädetty lailla (238/2000) sekä sen nojalla annetulla tasavallan presidentin asetuksella (811/2005). Suomen Punaisen Ristin tehtävänä on tukea ja avustaa maan viranomaisia niin rauhan kuin sodan ja aseellisten selkkausten aikana ihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Suomen Punainen Risti on osa kansainvälistä Puolikuun liikettä, joka toimii kaikkialla maailmassa, avustaen luonnonkatastrofien ja konfliktien keskellä eläviä ihmisiä seitsemän perusperiaatteensa mukaisesti. Kansainvälisesti Punaisen Ristin erityisasema perustuu sodan uhrien suojelemiseksi solmittuihin neljään Geneven yleissopimukseen vuodelta 1949 ja niitä täydentäviin kahteen lisäpöytäkirjaan vuodelta Puolikuun kansainväliseen liikkeeseen kuuluvat lähes kaikissa maissa työskentelevien kansallisten yhdistysten lisäksi Puolikuun kansainvälinen liitto, joka on kansallisten yhdistysten kattojärjestö, sekä konfliktitilanteissa toimiva Punaisen Ristin kansainvälinen komitea (ICRC). Kansainvälinen yhteisö on valtuuttanut ICRC:n kehittämään ja valvomaan kansainvälisiä sodan oikeussääntöjä (kansainvälistä humanitaarista oikeutta). Suomen Punainen Risti tukee ICRC:ta tässä tehtävässä seuraamalla humanitaarisen oikeuden kysymyksiä kansallisesti. Punainen Risti ja aseet Kansainvälisesti Punainen Risti seuraa tarkasti ja on mukana kehittämässä aseisiin liittyvää kansainvälistä oikeutta. Keskeisimmät syyt tähän ovat ICRC:n mandaatti humanitaarisen oikeuden saralla, sekä se, että Puolikuun kansainvälinen liike toimii kaikissa maailman konfliktitilanteissa. Konfliktien yhteydessä ICRC käy säännöllisesti luottamuksellisia keskusteluja konfliktin osapuolten kanssa muun muassa aseiden käytöstä sotatilanteista. Lisäksi ICRC tekee jatkuvaa tutkimusta eri aseiden vaikutuksista siviiliväestöön sekä tutkii, loukkaako esimerkiksi joku yksittäinen ase tai ammus humanitaarista oikeutta, koska se aiheuttaa tarpeetonta kärsimystä. Aika ajoin ICRC pyrkii aloittamaan tai muutoin edistämään prosesseja, joiden puitteissa käydään asiantuntijaneuvotteluja yksittäisten aseiden tai asejärjestelmien suhteesta humanitaariseen oikeuteen, taikka niiden vaikutuksesta siviiliväestöön.

2 Konfliktitilanteissa humanitaarinen oikeus sääntelee kaikkien aseiden käyttöä. Kaikkia aseita voidaan käyttää väärin. Jotkut aseet ovat luonteeltaan sellaisia, että niiden käyttö on osoittautunut ongelmalliseksi humanitaarisen oikeuden osalta, miksi niiden kieltämisestä tai käytön rajoittamisesta on sovittu erillisissä kansainvälisissä asesopimuksissa. Esimerkkejä tällaisista sopimuksista ovat kaasuaseet kieltänyt kaasupöytäkirja vuodelta 1925, Sokeuttavat laseraseet kieltävä pöytäkirja vuodelta 1995, Ottawan jalkaväkimiinoja koskeva sopimus vuodelta 1997 sekä Oslon rypäleaseita koskeva sopimus vuodelta Kylmän sodan aikana asekysymykset miellettiin ensisijaisesti poliittisena aseriisuntakysymyksenä. Aseriisunnan tavoitteena oli välttää asekilpailu, joka johtaisi sotaan suurvaltojen tai niiden liittolaisten välillä. Kylmän sodan jälkeen, asekysymyksiä on lähestytty ennen kaikkea humanitaarisesta näkökulmasta, jolloin tavoitteena on ollut rajoittaa tai kieltää yksittäisiä aseita johtuen niiden aiheuttamista humanitaarisista ongelmista. Vuonna 2013 hyväksytty kansainvälinen asekauppasopimus on esimerkki tästä lähestymistavasta. Humanitaarinen oikeus ja uuden teknologian aseet Viime vuosina aseita koskeva kansainväliset prosessit ja keskustelut ovat keskittyneet hyvin erilaisiin kysymyksiin. Rypäleasesopimuksen ja asekauppasopimuksen myötä on käyty keskustelua tavanomaisista aseista ja niiden käytön aiheuttamista humanitaarisista ongelmista. Aseiden käyttö yksittäisissä konflikteissa kuten tykistötulen käyttö Sri Lankan sisällissodan loppuvaiheessa 2009 sekä fosforiaseiden käyttö Gazassa 2009 ovat esimerkkejä kuinka tavanomainen sodankäynti on johtanut keskusteluihin aseiden ja niiden käytön periaatteista. Toisaalta viime vuosina on käyty paljon keskustelua uuden teknologian aseista kuten lennokeista, kybersodankäynnistä sekä autonomisista aseista. Niiden osalta keskustelu on liittynyt niiden käytön eettisiin kysymyksiin sen lisäksi, että kansainvälisesti on pohdittu sitä, miten varmistaa, että kyseisten aseiden käytön yhteydessä sovelletaan ja noudatetaan humanitaarista oikeutta. Punainen Risti on ollut aktiivisesti mukana näissä keskusteluissa. Teknologian sodankäynnin kehittyessä aika ajoin esitetään näkemyksiä, että humanitaarisen oikeuden säännöt ovat vanhentuneet eikä niitä voida soveltaa nykykonflikteissa taikka moderniin aseteknologiaan. Punaisen Ristin mukaan humanitaarinen oikeus on edelleen sovellettavissa. Uusi teknologia ei muuta kansainvälistä oikeutta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, ettei uusi kehitys asettaisi uusia vaatimuksia myös humanitaarisen oikeuden soveltamiselle. Edelleen keskeisin kysymys on, kuinka uusien aseiden käytössä varmistetaan erotteluperiaatteen, suhteellisuusperiaatteen sekä varotoimenpiteiden huomioiminen. Aseen tai sen käytön yhteydessä tulee kyetä erottelemaan taistelijat siviileistä sekä haavoittuneista ja antautuvista taistelijoista. Käytön yhteydessä tulee myös kyetä arvioimaan, mikä vaikutus aseen käytöllä tulee olemaan suoranaisesti sekä epäsuorasti siviiliväestölle sekä siviilikohteille. Lisäksi kussakin taistelutilanteessa on kyettävä arvioimaan tilanne ja ryhdyttävä sen edellyttämille varotoimenpiteille minimoidakseen siviilivahingot. Nämä velvollisuudet ovat voi-

3 massa olevaa sitovaa kansainvälistä oikeutta, joita ei voida jättää huomioimatta vetoamalla uuteen teknologiaan taikka sodankäynnin muutokseen. Yleisiä huomioita uudesta teknologiasta ja sodankäynnistä Faktoista on epäselvyyttä. Tässä vaiheessa on epäselvää, mikä on ja tulee olemaan teknisesti mahdollista tulevaisuudessa. Lisäksi uusien aseiden ja asejärjestelmien käytön humanitaarisista seurauksista on epäselvyyttä. Uudet teknologiat etäännyttävät taistelijoita taistelukentältä. Tämä tarkoittaa sitä, että pitää tarkemmin miettiä mitä tapahtuu ns. taistelukentälle. Punainen Risti kuitenkin vastustaa sellaista tulkintaa, joka johtaisi globaaliin taistelukenttään. Lisäksi omien joukkojen kannalta turvallista etäsodankäyntiä ei saa suosia siviilien ja humanitaarisen oikeuden kustannuksella. Umpimähkäisen aseellisen toiminnan kielto on jo kauan kieltänyt korkealta tehdyt epätarkat ilmapommitukset, vaikka niihin liittyy merkittävästi vähemmän riskejä kuin matalalta tehtyihin ilmapommituksiin. Mitään ei ole tapahtunut, joka muuttaisi tämän periaatteen soveltamista myös tulevaisuudessa. Aseiden vaikutusten osalta ei ole läpinäkyvyyttä. Tämä koskee niin tulevaisuuden sodankäynnin teknologiaa kuin myös jo käytössä olevaa uutta teknologiaa. Esimerkiksi käytössä olevien miehittämättömien lennokkien todellisista vaikutuksista siviiliväestöön ja siviilikohteille ei ole puolueetonta tietoa. Puolueettoman tiedon puute aseiden vaikutuksista on merkittävä haitta jos ja kun pitää arvioida kyseisen aseen ja sen käytön laillisuutta. Tästä syystä uuden teknologian humanitaarisia seurauksia tulisi seurata ja kirjata avoimesti. Vastuukysymysten varmistaminen tulee olemaan haaste. Uuden teknologian myötä anonymiteetti tulee olemaan helpompaa ja vastuutahojen määrittely haastavampaa. Vastuukysymyksillä tarkoitetaan sitä, kuka taho on vastuussa mistäkin operaatiosta ja kuka on vastuussa, jos uutta teknologiaa käytettäessä tapahtuu sotarikoksia. Kyberhyökkäysten yksi keskeisimpiä tavoitteita voi olla, että operaation toteuttajaa ei voida todentaa. Autonomisten aseiden osalta esille nousee, kuka on vastuussa, jos keinoälyllä varustettu robotti syyllistyy sotarikoksiin. Valtioiden tulee varmistaa, että tulevaisuudessa on etukäteen määritelty, kuka kantaa mistäkin vastuun, sekä miten varmistetaan, että jälkeenpäin voidaan selkeästi selvittää vastuutaho. Valtioiden tulee arvioida aseiden laillisuutta ennen niiden käyttöönottoa. Kaikkia aseita voidaan käyttää laittomasti. Teknologian kehitys mahdollistaa sen, että aseiden käytössä voidaan paremmin soveltaa erotteluperiaatetta sekä ryhtyä tehokkaampiin varotoimenpiteisiin. Toisaalta, teknologian kehittyessä on muistettava, että jotkut aseet voivat olla luonteeltaan sellaisia, että niiden käyttö loukkaa aina tai tietyissä tilanteissa kansainvälisiä sodan oikeussääntöjä, koska ne ovat luonnostaan umpimähkäisiä taikka aiheuttavat tarpeetonta kärsimystä. Siksi onkin tärkeää, että kehittäessään uusia aseita, valtiot kunnioittavat kansainvälisoikeudellisia velvollisuuksiaan, tutkimalla, missä määrin aseet mahdollisesti loukkaavat humanitaarista oikeutta taikka muuta kansainvälistä

4 oikeutta. Suomen osalta tämä velvoite tulee Geneven sopimuksen I lisäpöytäkirjan (SopS 81/1980) 36 artiklasta (Uudet aseet). Tulevaisuutta on vaikea ennakoida. Aikaisemmista kokemuksista, kuten ydinaseiden kehittämisestä ja niiden käytöstä, olisi tärkeätä oppia se, että ihmiskunnalla on ollut vaikeuksia ennakoida niitä ongelmia ja katastrofeja, joita kohtaamme tulevaisuudessa. Siksi tulee käydä kaikki keskeisimmät eettiset sekä juridiset keskustelut läpi, ennen kuin ruvetaan tuomaan uutta teknologiaa taistelukentälle. Siinä vaiheessa, kun uutta teknologiaa tuodaan taistelukentälle, aseita käyttävän osapuolen on pystyttävä varmistamaan humanitaarisen oikeuden noudattamisen. Miehittämättömät lennokit ja muut kauko-ohjattavat aseet Viime vuosien aikana on käyty paljon keskustelua miehittämättömistä lennokeista. Lennokkien käyttö on mahdollistanut uudenlaisen tiedonkeruun, joka vuorostaan edistää niitä varotoimenpiteitä, mitä valtiot voivat ottaa ennen hyökkäyksiä sekä niiden aikana. Samanaikaisesti miehittämättömien lennokkien käytön seurauksista sekä psykoloogisista vaikutuksista on vähän luotettavaa tietoa. Humanitaarinen oikeus ei sinänsä kiellä lennokkien käyttöä aseina. Lennokeista ammutut ammukset eivät merkittävästi eroa sellaisista, joita ammutaan miehitetyistä ilma-aluksista. On hyvä muistaa, että lennokkeja käytetään erilaisissa tilanteissa moneen eri tarkoitukseen. Myös suurin osa sotilaskäyttöön tarkoitetuista lennokeista on aseistamattomia, koska niitä käytetään tiedustelutiedon keräämiseen, jota hyödynnetään sotilasoperaatioissa. Joissain taistelutilanteissa täsmäasein aseistettujen lennokkien käyttö saattaa olla suotavampaa kuin tavanomaisen tykistötulen käyttö, koska lennokkien käyttö mahdollistaa rajoitetumman ja tarkemman tulenkäytön. Vaikka lennokkien käyttö jossain tilanteissa voitaisiin humanitaarisen oikeuden näkökannalta pitää suotavana, ei se tarkoita sitä, ettei lennokkien käyttöön liittyisi merkittäviä uhkia, joita tulisi tarkoin selvittää. On epäselvää, minkälaisia psykologisia vaikutuksia lennokeilla on siviiliväestöön, joka asuu alueella, jossa lennokkeja on ilmassa jatkuvasti ja tulenkäytön uhka osa päivittäistä elämää. Lisäksi joidenkin mielestä lennokkien käyttö on johtanut kohtuuttomiin siviilikuolemiin, joko sen takia, että lennokeista on ammuttu virheellisiin kohteisiin, taikka siksi, että lennokeista ammutut ohjukset ovat vaikutuksiltaan niin voimakkaita, että ne aiheuttavat lähes aina siviiliuhreja. Miehittämättömien lennokkien käyttöön liittyy myös merkittäviä kansainvälisoikeudellisia kysymyksiä, varsinkin, jos niitä käytetään aseellisen selkkauksen ulkopuolella. Tällöin humanitaarinen oikeus (kansainväliset sodan oikeussäännöt) ei sovellu ja tappavaa voimankäyttöä sääntelee kansainväliset ihmisoikeusvelvoitteet, joiden mukaan tappavaa voimaa saa käyttää vain äärimmäisissä tapauksissa. Lisäksi oikeudellisesti ongelmalliseksi saattaa osoittautua tilanne, jossa lennokkeja käytettäisiin kolmannessa valtiossa paossa olevaa vihollista kohtaan.

5 Suomi on hankkimassa itselleen (aseistamattomia) lennokkeja sotilaskäyttöön. Suomen tulisi omalta osaltaan seurata kansainvälistä keskustelua sekä aktiivisesti toimia sen eteen, että miehittämättömien lennokkien käytössä varmistetaan humanitaarisen oikeuden noudattaminen myös tulevaisuudessa. Suomen Punainen Risti pitäisi myös tervetulleena, jos Suomi tukisi aloitteita, joilla pyrittäisiin keräämään luotettavaa tietoa lennokkien käytön seurauksista sekä psykologisista vaikutuksista siviiliväestöön. Autonomiset aseet Autonomiset aseet (tappajarobotit) ovat aseita, jotka ilman ihmisen vuorovaikutusta etsivät, identifioivat ja hyökkäävät kohteisiin, ml. ihmiskohteisiin, käyttäen tappavaa voimaa. Autonomiset aseet eroavat automaattisista aseista siten, että aseet kykenevät itse keinoälyn avulla oppimaan ja muuttamaan toimintatapojaan. Autonomisia aseita ei ole vielä käytetty taistelukentällä, mutta ne ovat herättäneet paljon kiinnostusta sekä niihin on laitettu merkittävästi tutkimusvaroja. ICRC on jo useista vuosia peräänkuuluttanut keskustelua autonomisista aseista. Tässä vaiheessa ICRC ei tue vetoomuksia kieltää autonomiset aseet tai asettaa niille käyttökieltoa. Autonomisten aseiden osalta on kuitenkin monia huolenaiheita, kuten miten ne tehokkaasti pystyisivät toimeenpanemaan aikaisemmin mainitut humanitaarisen oikeuden perusperiaatteet. On kyseenalaista, missä määrin autonominen ase voitaisiin ohjelmoida siten, että se pystyisi ilman ihmisen vuorovaikutusta tekemään perusteellisesti suhteellisuusarvioinnin taistelutilanteessa, jossa voimankäyttö todennäköisesti johtaisi siviilivahinkoihin. Autonomisten aseiden osalta vastuu sotarikoksista olisi myös haastava. Olisiko niin, että aseen ohjelmoija vastaisi sotarikoksista? Autonomisten aseiden osalta keskeisimpiä eettisiä ja filosofisia kysymyksiä on, olemmeko valmiita muuttamaan taistelukentän luonnetta siinä määrin, että tappavaa voimaa ei käytä vain ihmiset, vaan myös keinoälyllä varustetut koneet? Yhdistyneissä Kansakunnissa autonomisia aseita on tarkoitus käsitellä Tavanomaisia aseita koskevan sopimuksen sopimuspuolten asiantuntijakokouksessa toukokuussa Lisäksi YK:ssa autonomisia aseita on käsitellyt ihmisoikeusneuvoston alla toimiva erityisraportoija Christof Heyns (UN Special Rapporteur on extrajudicial killings) vuoden 2013 raportissaan. ICRC järjestää autonomisista aseista oman asiantuntijakokouksensa maaliskuussa 2014, jonka tuloksia on tarkoitus esitellä ennen YK:n toukokuista kokousta. Tulevaisuudessa autonomisia aseita ja niihin liittyviä vaikeita kysymyksiä tulisi käydä mahdollisimman laajasti läpi niin kansallisesti kuin myös kansainvälisesti hyvissä ajoin ennen kuin kyseistä teknologiaa tuodaan taistelukentälle. Olisi tervetullutta, jos Suomi omalta osaltaan pyrkisi edistämään tällaista avointa keskustelua.

6 Kybersodankäynti Suomen Punainen Risti on useassa lausunnossaan nostanut esille kyberturvallisuuteen sekä kybersodankäyntiin liittyvät humanitaariset sekä humanitaarisen oikeuteen liittyvät haasteet (mm. SPR:n lausunto Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa koskevasta valtioneuvoston selonteosta UaV:lle ( ) sekä hallintovaliokunnalle (12.3.)). Suomen Punainen Risti on pitänyt erittäin tervetulleena, että mietinnössään (UaVM 1/2013 vp VNS 6/2012 vp) ulkoasianvaliokunta piti tärkeänä, että kehitettäessä Suomen kyberpuolustuskykyä humanitaarisen oikeuden velvoitteet otetaan huomioon. Humanitaarisen oikeudellisten kysymysten lisäksi kybersodankäynnin osalta on tarpeen perusteellisesti selvittää, minkälaisiin humanitaarisiin seurauksiin kyberoperaatiot voivat johtaa. Suomen Punaiselle Ristille tämä on tärkeätä myös valmiustoiminnan osalta, jotta järjestönä voimme tarvittaessa paremmin tukea viranomaisia tilanteissa, joissa kyberuhka johtaa todellisiin humanitaarisiin seurauksiin. Uusien aseiden laillisuusarviointi Lausunnon alussa mainitun Geneven I lisäpöytäkirjan 36 artiklan mukaan: Tutkiessaan, kehittäessään, hankkiessaan tai ottaessaan käyttöön uusia aseita tai sodankäyntimenetelmiä on kukin korkea sopimuspuoli velvollinen tutkimaan, olisiko niiden käyttö joissakin tai kaikissa olosuhteissa tämän pöytäkirjan tai muun kansainvälisen oikeuden asianomaista sopimuspuolta koskevan säännön mukaan kielletty. Joissain maissa, kuten Ruotsissa, edellä mainittu kansainvälinen velvoite on toimeenpantu muodollisella prosessilla, joka on toteutettu lainsäädäntöteitse. Suomen Punaiselle Ristille on epäselvää, miten Suomi toimeenpanee edellä mainitun velvoitteen, kun se kehittää tai hankkii uusia aseita/asejärjestelmiä. Suomen Punainen Risti esittää, että hyvän hallinnon nimissä Suomi muodollistaa ja avoimesti kirjaa prosessit, miten se suorittaa uusien aseiden laillisuusarvioinnin. ICRC on laatinut oman oppaan, jonka tavoitteena on tukea valtioita, kun he toimeenpanevat kyseisen sopimusvelvoitteen (A Guide to the Legal Review of New Weapons, Means and Methods of Warfare; Measures to Implement Article 36 of Additional Protocol I of 1977). Opasta laadittaessa ICRC konsultoi kymmenen eri maan oikeudellisia sekä sotilasasiantuntijoita. Asiakirja toimitetaan valiokunnalle tämän lausunnon liitteenä sähköisenä sekä painettuna kopiona. Kansainvälisen normiston ennakointi Sen lisäksi, että Suomi tekee laillisuusarvioinnin, taloudellisesti sekä eettisesti olisi tärkeää, että Suomi aktiivisesti ennakoisi kansainvälisen oikeuden kehityksen. Siksi Suomen Punainen Risti piti erittäin tervetulleena, että edellisessä Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa todettiin, että Suo-

7 men puolustussuunnittelussa pyritään myös ennakoimaan normiston kehitystä, asejärjestelmien humanitaarista hyväksyttävyyttä ja asejärjestelmien saatavuutta kansainvälisiltä markkinoilta. Tämän tavoitteen toimeenpano edellyttää, että Suomi on aktiivinen kansainvälisesti ja ylläpitää asiantuntemustaan aseisiin liittyvissä kansainvälisissä kysymyksissä. Kansainvälisiin kokouksiin osallistumisen lisäksi asiantuntemuksen ylläpitoa tulee myös jatkossa tehdä kansallisesti konsultoimalla säännöllisesti Punaista Ristiä sekä aseisiin erikoistuvia kansalaisjärjestöjä. Viime vuosikymmeninä, eivaltiollisilla toimijoilla on ollut merkittävä rooli useiden aseisiin liittyvien kansainvälisten sopimusten neuvotteluprosesseissa. Monesti nimenomaan avustusjärjestöillä on kenttätyönsä takia asiantuntemusta yksittäisten aseiden humanitaarisista seurauksista, jonka perusteella katsotaan tarpeelliseksi kieltää tai rajoittaa kyseisen aseen käyttö. Ydinaseet Ydinaseita käytettiin Hiroshimassa ja Nagasakissa toisen maailmansodan loppuvaiheessa. Viiden vuoden jälkeen kuolleiden määräksi arvioitiin yli Nykyään Yhdysvaltojen ja Venäjän hallussa olevien ydinkärkien tuhovoimat ovat arvioilta suuremmat kuin Hiroshimassa ja Nagasakissa käytetyt ydinaseet. Ydinaseiden käytöllä olisi ilmiselvästi katastrofaaliset humanitaariset seuraukset. Rypäleaseet Tutkimukset osoittavat, että jopa rajoitettu ydinaseiden käyttö johtaisi vakaviin ympäristöongelmiin sekä häiriöihin ruuan tuotannossa. Millään humanitaarisella toimijalla ei ole realistisia mahdollisuuksia auttaa ydinsodan uhreja. Lisäksi on erittäin vaikeata kuvitella, miten ydinaseita voitaisiin käyttää siten, että samalla kunnioitettaisiin humanitaarisen oikeuden perusperiaatteita. Inhimillisyyden nimissä on varmistettava, että ydinaseita ei käytetä enää ikinä. Siksi valtioiden tulisi ryhtyä neuvottelemaan kansainvälisesti sitovaa sopimusta, jolla kielletään ydinaseiden käyttö sekä hallussapito, perustuen voimassa oleviin velvollisuuksiin. Tällaisen sopimuksen neuvottelu on monien vuosien prosessi. Suomen Punainen Risti vetoaa, että Suomi ryhtyisi tukemaan aloitetta uudesta kansainvälisestä sopimuksesta, jolla kiellettäisiin ydinaseet, perustuen voimassa oleviin velvollisuuksiin. Puolikuun kansainvälinen liike osallistui aktiivisesti, kun valtiot neuvottelivat rypäleaseet kieltävän kansainvälisen sopimuksen vuonna Sopimuksen on allekirjoittanut 108 maata, joista 84 on ratifioinut sopimuksen. Suomi ei ole allekirjoittanut sopimusta. Sopimuksella on ollut dramaattisia vaikutuksia rypäleaseiden maailmanmarkkinoihin sekä myös sopimuksen ulkopuolelle jääneisiin valtioihin. Suomi on muun muassa tehnyt päätöksen olla hankkimatta uusia rypäleaseita, osittain siksi, että sopimuksen voimaantulon myötä rypäleaseiden saatavuus on romahtanut.

8 Suomen Punainen Risti vetosi Suomen hallitukseen jo vuonna 2008 yhdessä Suomen Unicefin sekä Kirkon ulkomaanavun kanssa, että Suomi liittyisi sopimukseen. Nykyisen hallitusohjelman mukaan hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta arvioi Suomen kantaa rypäleasesopimukseen vuosittain. Suomen Punainen Risti on pitänyt tätä tervetulleena kehityksenä. Suomen Punainen Risti toivoo, että Suomi ryhtyisi konkreettisiin toimiin, joilla nopeutettaisiin Suomen liittymistä rypäleasesopimukseen. Olisi myös tärkeätä, että Suomi julkisesti asettaisi sopimukseen liittymisen tavoitteeksi, jonka se pyrkisi toteuttamaan mahdollisimman pian. Hallitusohjelmassa luvattu vuosittainen arviointi ei tule olla muodollisuus vaan todellinen arviointiprosessi, joka johtaa säännöllisesti toimiin, joilla edesautetaan sopimuksen liittymisen edellytyksiä. Kristiina Kumpula pääsihteeri

ROBOTIIKKA JA (KV.) LAKI - MITÄ SODAN LAIT SANOVAT ROBOTEISTA? Oikeustieteellinen tiedekunta

ROBOTIIKKA JA (KV.) LAKI - MITÄ SODAN LAIT SANOVAT ROBOTEISTA? Oikeustieteellinen tiedekunta ROBOTIIKKA JA (KV.) LAKI - MITÄ SODAN LAIT SANOVAT ROBOTEISTA? 1 ROBOTIIKKA JA (KV.) LAKI Suomessa viranomaistoiminta: perustuu aina lainsäädäntöön Robotiikka: uusia näkökulmia vanhoihin oikeudenaloihin.

Lisätiedot

HE 88/2008 vp. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan samanaikaisesti lisäpöytäkirjan kansallisen voimaantulon kanssa.

HE 88/2008 vp. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan samanaikaisesti lisäpöytäkirjan kansallisen voimaantulon kanssa. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi eräiden kansainvälisesti suojattujen tunnusten käytöstä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lakia eräiden

Lisätiedot

HE 156/1999 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Suomen Punaisesta Rististä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 156/1999 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Suomen Punaisesta Rististä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 156/1999 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Suomen Punaisesta Rististä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki Suomen Punaisesta Rististä. Esitys liittyy uuden

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan tehtäväksi rikoslakiin muutokset, jotka aiheutuvat Suomen liittymisestä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta

Lisätiedot

Ulkoasiainvaliokunnalle Suomen Punaisen Ristin lausunto valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta

Ulkoasiainvaliokunnalle Suomen Punaisen Ristin lausunto valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta Ulkoasiainvaliokunnalle 7.10.2016 Suomen Punaisen Ristin lausunto valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta Suomen Punainen Risti kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto valtioneuvoston

Lisätiedot

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS Euroopan parlamentti 2014-2019 Istuntoasiakirja B8-0490/2016 20.4.2016 PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS suullisesti vastattavan kysymyksen B8-0361/2016 johdosta työjärjestyksen 128 artiklan 5 kohdan mukaisesti sairaaloihin

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2002 Julkaistu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 2002 N:o 96 98 SISÄLLYS N:o Sivu 96 Laki Pohjoismaiden välillä valtioiden eläkejärjestelmien

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMAN. Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2014. 50/2014 (Suomen säädöskokoelman n:o 372/2014) Valtioneuvoston asetus

SÄÄDÖSKOKOELMAN. Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2014. 50/2014 (Suomen säädöskokoelman n:o 372/2014) Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUS SARJA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2014 (Suomen säädöskokoelman n:o 372/2014) Valtioneuvoston asetus suomalais-norjalaisesta vesienhoitoalueesta tehdyn sopimuksen

Lisätiedot

VÄESTÖNSUOJELUN UHKAMALLIT

VÄESTÖNSUOJELUN UHKAMALLIT Maanpuolustuskorkeakoulu VÄESTÖNSUOJELUN UHKAMALLIT Kapteeni Olli Teirilä/Strategian laitos 0 Väestönsuojelun uhkamallit Yleistä Uhkamalli, -kuva ja arvio Valtioneuvoston selonteko lähteenä Sodankuvan

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

EDUSKUNNAN VASTAUS 332/2010 vp. Hallituksen esitys Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta

EDUSKUNNAN VASTAUS 332/2010 vp. Hallituksen esitys Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta EDUSKUNNAN VASTAUS 332/2010 vp Hallituksen esitys Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta koskevan yleissopimuksen lisäpöytäkirjan, joka koskee tietojärjestelmien välityksellä tehtyjen luonteeltaan

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.6.2015 COM(2015) 291 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS terrorismin ennaltaehkäisyä koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen (ETS 196) lisäpöytäkirjan

Lisätiedot

Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta

Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta ULKOASIAINMINISTERIÖ Oikeuspalvelu OIK-01 Marja Lehto 24.09.2015 HEL7M0735-11 Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta Viite HELM0735-9; kuuleminen 25.9.2015 Asia Voimankäytön oikeussäännöt, selvitys eduskunnalle

Lisätiedot

Ulkoasiainvaliokunnalle

Ulkoasiainvaliokunnalle PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 6/2006 vp Hallituksen esitys laiksi sotilaallisesta kriisinhallinnasta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Ulkoasiainvaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on

Lisätiedot

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn sisältävien palvelujen oikeussuojasta tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten

Lisätiedot

HE 23/2007 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä

HE 23/2007 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä HE 23/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain 25 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2002 Julkaistu Helsingissä 17 päivänä heinäkuuta 2002 N:o 70 72 SISÄLLYS N:o Sivu 70 Laki Pohjoismaiden välillä elatusavun perimisestä

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 7/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle Maailman matkailujärjestön (WTO) perussäännön irtisanomisen hyväksymisestä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että Eduskunta hyväksyisi

Lisätiedot

Suomen Punaisen Ristin toiminnasta

Suomen Punaisen Ristin toiminnasta Suomen Punaisen Ristin toiminnasta Alueellinen maanpuolustuskurssi, 2.2.2017 Sirkka-Liisa Oinaala, toiminnanjohtaja Suomen Punainen Risti, osa maailmanlaajuista liikettä Suomen Punainen Risti kuuluu Punaisen

Lisätiedot

MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto

MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto 3.5.2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Lain tavoitteena on luoda toimivalta ja ohjausmalli,

Lisätiedot

SOPIMUSPUOLTEN YHTEISET JULISTUKSET YHTEINEN JULISTUS EUROOPAN UNIONIN JA EUROOPAN TALOUSALUEEN SAMANAIKAISESTA LAAJENTUMISESTA

SOPIMUSPUOLTEN YHTEISET JULISTUKSET YHTEINEN JULISTUS EUROOPAN UNIONIN JA EUROOPAN TALOUSALUEEN SAMANAIKAISESTA LAAJENTUMISESTA SOPIMUSPUOLTEN YHTEISET JULISTUKSET YHTEINEN JULISTUS EUROOPAN UNIONIN JA EUROOPAN TALOUSALUEEN SAMANAIKAISESTA LAAJENTUMISESTA Sopimuspuolet korostavat olevan tärkeää, että nykyiset sopimuspuolet ja uudet

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 27/2011 vp. Hallituksen esitys rajat ylittävän yhteistyön tehostamisesta

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 27/2011 vp. Hallituksen esitys rajat ylittävän yhteistyön tehostamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 27/2011 vp Hallituksen esitys rajat ylittävän yhteistyön tehostamisesta erityisesti terrorismin ja rajat ylittävän rikollisuuden torjumiseksi tehdyn neuvoston päätöksen täytäntöönpanoa

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2014 COM(2014) 81 final 2014/0041 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin kannasta Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Korean tasavallan väliseen vapaakauppasopimukseen

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2001 Julkaistu Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 2001 N:o 43 45 SISÄLLYS N:o Sivu 43 Laki Pohjoismaiden välillä tehdyn avioliittoa,

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS FI FI FI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 29.10.2009 KOM(2009)608 lopullinen Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta Viron tasavallalle ja Slovenian tasavallalle soveltaa yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1999 N:o

SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1999 N:o SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1999 N:o 394 417 SISÄLLYS N:o Sivu 394 Laki Itävallan, Suomen ja Ruotsin liittymisestä tuomioistuimen toimivaltaa sekä tuomioiden täytäntöönpanoa

Lisätiedot

Terrorismin ennaltaehkäisyä koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen lisäpöytäkirja

Terrorismin ennaltaehkäisyä koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen lisäpöytäkirja Terrorismin ennaltaehkäisyä koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen lisäpöytäkirja Euroopan neuvoston jäsenvaltiot ja muut tämän pöytäkirjan allekirjoittaneet terrorismin ennaltaehkäisyä koskevan Euroopan

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.5.2016 COM(2016) 302 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Filippiinien tasavallan hallituksen välisen tiettyjä lentoliikenteen

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0279(COD) työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0279(COD) työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta 2016/0279(COD) 5.12.2016 LAUSUNTOLUONNOS työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalta oikeudellisten asioiden valiokunnalle

Lisätiedot

evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitoksesta

evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitoksesta EDUSKUNNAN VASTAUS 108/2005 vp Hallituksen esitys laiksi evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitoksesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 25/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: KIRJEENVAIHTO EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2003 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2003 N:o 45 51. Laki. N:o 45. Leivonmäen kansallispuistosta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2003 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2003 N:o 45 51. Laki. N:o 45. Leivonmäen kansallispuistosta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2003 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2003 N:o 45 51 SISÄLLYS N:o Sivu 45 Laki Leivonmäen kansallispuistosta... 93 46 Tasavallan presidentin asetus ihmishengen turvallisuudesta

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 28.4.2003 KOM(2003) 209 lopullinen Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskevista rekistereistä tehdyn YK:n Euroopan talouskomission pöytäkirjan

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2016 COM(2016) 69 final 2016/0041 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Turkmenistanin väliseen kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen

Lisätiedot

Suomen Punaisen Ristin toiminnasta

Suomen Punaisen Ristin toiminnasta Suomen Punaisen Ristin toiminnasta Alueellinen maanpuolustuskurssi, 24.11.2016 Sirkka-Liisa Oinaala, toiminnanjohtaja Suomen Punainen Risti, osa maailmanlaajuista liikettä Suomen Punainen Risti kuuluu

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015)

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015) Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015) Ammattihenkilölain aluekierros, Kuopio Neuvotteleva virkamies 2.3.2016 Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki voimaan 1.3.2016 Lisäksi 1.3. voimaan asetukset:

Lisätiedot

Luottamusmies, luottamusvaltuutettu ja Suomen perustuslain 13 :n turvaama yhdistymisvapaus

Luottamusmies, luottamusvaltuutettu ja Suomen perustuslain 13 :n turvaama yhdistymisvapaus TAUSTAMUISTIO 1 1 (5) 26.4.2016 Luottamusmies, luottamusvaltuutettu ja Suomen perustuslain 13 :n turvaama yhdistymisvapaus Työntekijöiden edustuksen nykytila Luottamusmies ja luottamusvaltuutettu Luottamusmiehen

Lisätiedot

PUNAISEN RISTIN HAASTEET. Kristiina Kumpula pääsihteeri. Olemme rohkeita ja luotettavia auttajia kotona ja maailmalla kotona ja maailmalla.

PUNAISEN RISTIN HAASTEET. Kristiina Kumpula pääsihteeri. Olemme rohkeita ja luotettavia auttajia kotona ja maailmalla kotona ja maailmalla. PUNAISEN RISTIN HAASTEET Kristiina Kumpula pääsihteeri Olemme rohkeita ja luotettavia auttajia kotona ja maailmalla kotona ja maailmalla. SUOMEN PUNAINEN RISTI Julkisoikeudellinen yhdistys: Laki Suomen

Lisätiedot

HE 104/2015 vp. Järjestöstä ehdotetaan erottavaksi lähinnä taloudellisista syistä.

HE 104/2015 vp. Järjestöstä ehdotetaan erottavaksi lähinnä taloudellisista syistä. Hallituksen esitys eduskunnalle Kansainvälisen viinijärjestön perustamisesta tehdyn sopimuksen irtisanomisesta ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun

Lisätiedot

Lastensuojelun Keskusliitto Armfeltintie 1, Helsinki Puh. (09)

Lastensuojelun Keskusliitto Armfeltintie 1, Helsinki Puh. (09) YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen määräaikaisraportointi YK:n lapsenoikeuksien komitealle ja lapsen oikeuksien sopimuksen vaihtoehtoinen raportti Toiminnanjohtaja Hanna Heinonen 9.11.2016 Lastensuojelun

Lisätiedot

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto 1 Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto Minulta on pyydetty asiantuntijalausuntoa koskien osapuolten velvollisuuksia soviteltaessa ulkopuolisen sovittelijan toimesta työelämän

Lisätiedot

HE 89/2006 vp. 2. Toiminnan tavoite Teknologian kehittämiskeskuksesta

HE 89/2006 vp. 2. Toiminnan tavoite Teknologian kehittämiskeskuksesta HE 89/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi teknologian kehittämiskeskuksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi teknologian kehittämiskeskuksesta

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0278(COD) työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0278(COD) työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta 2016/0278(COD) 5.12.2016 LAUSUNTOLUONNOS työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalta oikeudellisten asioiden valiokunnalle

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri 19.4.2016 Jukka Ränkimies

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri 19.4.2016 Jukka Ränkimies MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri 19.4.2016 Jukka Ränkimies EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI TUOTTAJAORGANISAATIOISTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN 2 :N MUUTTAMISESTA

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 32/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle metallirahalain 1 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan metallirahalakiin lisättäväksi säännös valtiovarainministeriön oikeudesta

Lisätiedot

Ia on Euroopan unionin neuvoston antama päätöslauselma rahanväärennyksen estämiseksi annettavan rikosoikeudellisen suojan

Ia on Euroopan unionin neuvoston antama päätöslauselma rahanväärennyksen estämiseksi annettavan rikosoikeudellisen suojan HE 154/1999 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain 37 luvun 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että rikoslain rahan määritelmä laajennetaan koskemaan

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 29.1.2015 COM(2015) 21 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi sijoittajan ja valtion välisen sopimuspohjaisen sovittelun avoimuutta koskevan Yhdistyneiden

Lisätiedot

Ulkoasiainhallintolaki 25.2.2000/204

Ulkoasiainhallintolaki 25.2.2000/204 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 2000» 25.2.2000/204 Seurattu SDK 456/2010 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Ulkoasiainhallintolaki 25.2.2000/204 Eduskunnan päätöksen

Lisätiedot

direktiivin kumoaminen)

direktiivin kumoaminen) Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi neuvoston direktiivin 2003/48/EY kumoamisesta (säästöjen tuottamien korkotulojen verotuksesta annetun direktiivin kumoaminen)

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVIKSI

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVIKSI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.4.2012 COM(2012) 139 final 2008/0241 (COD) KOMISSION LAUSUNTO Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 7 kohdan c alakohdan nojalla Euroopan parlamentin

Lisätiedot

LIITTEET Perusmuistio OM sekä EU-tuomioistuimen lausunto 1/13

LIITTEET Perusmuistio OM sekä EU-tuomioistuimen lausunto 1/13 Oikeusministeriö E-JATKOKIRJE OM2015-00097 LAVO Leinonen Antti 07.02.2015 JULKINEN Suuri valiokunta Asia EU/OSA; Eräiden Haagin lapsikaappaussopimukseen liittyneiden valtioiden liittymisen hyväksyminen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.2.2016 COM(2016) 84 final 2016/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin sekä Islannin, Liechtensteinin ruhtinaskunnan ja Norjan kuningaskunnan välisen, vuosia 2014

Lisätiedot

Viite UTP 16/2014vp. Eduskunta Ulkoasiainvaliokunta. Muistio: miehitetyn palestiinalaisalueen liittymisestä kansainvälisiin sopimuksiin

Viite UTP 16/2014vp. Eduskunta Ulkoasiainvaliokunta. Muistio: miehitetyn palestiinalaisalueen liittymisestä kansainvälisiin sopimuksiin ULKOASIAINMINISTERIÖ Afrikan- ja lähi-idän osasto ALI-10 Pekka Marttila LÄHETE 15.05.2014 HEL7M0074-19 Eduskunta Ulkoasiainvaliokunta Viite UTP 16/2014vp Asia Miehitetyn palestiinalaisalueen liittymisestä

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Säätiöt rahoittajina

Säätiöt rahoittajina Säätiöt rahoittajina Jyväskylä 9.2.2012 Aluksi Kun suunnittelimme ohjelmaa tälle päivälle, yksi ajatus oli tarjota lisätietoa yhdestä rahoitusvaihtoehdosta, säätiöistä. Joskus ne toimivat tarpeeseen, sen

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 108/2001 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työllisyyslain 21 :n, palkkaturvalain 9 :n, merimiesten palkkaturvalain 8 :n ja työehtosopimuslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE Sotilasosaston asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ruotsin, Suomen, Viron, Irlannin ja Norjan muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.1. 30.6.2011 sekä

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

OIKEUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies Kaisa Tiusanen

OIKEUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies Kaisa Tiusanen VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUS- JA IHMISOIKEUSYHTEYSHENKILÖIDEN VERKOSTOSTA 1 Yleistä Valtioneuvosto hyväksyi 22.3.2012 kansallisen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman, jonka perusteella oikeusministeriö

Lisätiedot

TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen

TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) 13.10.2010 Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen Keskeisenä tavoitteena Toteuttaa eduskunnan 7.12.2009 tekemä päätös, että hallituksen tulisi valmistella

Lisätiedot

KOMISSIO ASETUS (EY) No...

KOMISSIO ASETUS (EY) No... KOMISSIO ASETUS (EY) No... Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien teräsköysien ja -kaapeleiden tuonnissa neuvoston asetuksella (EY) N:o 1796/1999 käyttöön otettujen polkumyyntitoimenpiteiden mahdollista

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.10.2014 COM(2014) 622 final 2014/0288 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Viron tasavallalle ottaa käyttöön yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

Ajankohtaista Biopankkilaista

Ajankohtaista Biopankkilaista Ajankohtaista Biopankkilaista Lääketieteellisen tutkimusetiikan seminaari 29.10.2012 Lain tarkoitus Tarkoituksena on tukea tutkimusta, jossa hyödynnetään ihmisperäisiä näytteitä, edistää näytteiden käytön

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 48/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimusta muuttavien pöytäkirjojen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

MAAILMANPOLITIIKKA Rauhan- ja konfliktintutkimus SOTA OIKEUTETTU SOTA. Liisa Laakso. sodan määritelmä. politiikan väline?

MAAILMANPOLITIIKKA Rauhan- ja konfliktintutkimus SOTA OIKEUTETTU SOTA. Liisa Laakso. sodan määritelmä. politiikan väline? MAAILMANPOLITIIKKA Rauhan- ja konfliktintutkimus Liisa Laakso SOTA sodan määritelmä o sodanjulistus o osapuolet (vähintään yksi valtio?) o aseellinen o taistelut, kuolleet (>1000?) politiikan väline? o

Lisätiedot

Määrärahaa saa käyttää valtionavustusten maksamiseen käyttösuunnitelmassa mainituille yhteisöille.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustusten maksamiseen käyttösuunnitelmassa mainituille yhteisöille. 90. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot Kioton joustomekanismit Tavoitteena on vahvistaa Suomen toimintaa kansainvälisessä ympäristöpolitiikassa, mihin pyritään mm. toteuttamalla Kioton pöytäkirjan

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 27.10.2015 Kreetta Simola LUONNOS VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA Taustaa Vuoden

Lisätiedot

HE 305/2010 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 17 :n ja vakuutusoikeuslain

HE 305/2010 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 17 :n ja vakuutusoikeuslain HE 305/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 17 :n ja vakuutusoikeuslain 21 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Talous- ja raha-asioiden valiokunta 11. maaliskuuta 2003 PE 323.132/2-8 TARKISTUKSET 2-8 Lausuntoluonnos (PE 323.132) Alexander Radwan Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston

Lisätiedot

Annika Lindblom, pääsihteeri. Kestävän kehityksen toimikunta

Annika Lindblom, pääsihteeri. Kestävän kehityksen toimikunta Annika Lindblom, pääsihteeri Kestävän kehityksen toimikunta Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen päivitys KIITOS OSALLISTUMISESTA! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Yhteiskuntasitoumuksen päivitys:

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 13.12.2006 KOM(2006) 796 lopullinen Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS päätöksen 2000/91/EY soveltamisalan laajentamisesta luvan antamiseksi Tanskan kuningaskunnalle ja Ruotsin

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia

Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia 31.5.2016 1 (5) Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia Suomen Yrittäjät hylkäsi paikallista sopivan kompromissiesityksen. Esityksen hyväksyminen

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.2.2013 COM(2013) 46 final 2013/0026 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY muuttamisesta jauhetun maissintähkän lisäämiseksi

Lisätiedot

Autonomian tukeminen on yhteinen etu

Autonomian tukeminen on yhteinen etu Autonomian tukeminen on yhteinen etu Päivi Topo, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta, ETENE Sosiaali- ja terveysministeriö paivi.topo@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

LIITTEET LIITE II PÄÄTÖSASIAKIRJA. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITTEET LIITE II PÄÄTÖSASIAKIRJA. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.2.2014 COM(2014) 91 final ANNEX 2 LIITTEET LIITE II PÄÄTÖSASIAKIRJA asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Kroatian tasavallan osallistumista Euroopan talousalueeseen koskevan

Lisätiedot

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 3.2.2016 JOIN(2016) 4 final 2016/0025 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 13.10.2014 COM(2014) 627 final 2014/0291 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin puolesta Kansainvälisessä merenkulkujärjestössä meriturvallisuuskomitean 94. istunnossa

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 16/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion korvauksesta eräille Neuvostoliiton partisaani-iskujen kohteeksi joutuneille henkilöille Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki valtion korvauksesta

Lisätiedot

Laki. biologista monimuotoisuutta koskevaan yleissopimukseen liittyvän Nagoyan pöytäkirjan täytäntöönpanosta. Lain tarkoitus

Laki. biologista monimuotoisuutta koskevaan yleissopimukseen liittyvän Nagoyan pöytäkirjan täytäntöönpanosta. Lain tarkoitus Laki biologista monimuotoisuutta koskevaan yleissopimukseen liittyvän Nagoyan pöytäkirjan täytäntöönpanosta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Lain tarkoitus Tällä lailla pannaan täytäntöön biologista

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.9.2015 COM(2015) 488 final 2015/0237 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetun ohjelman toimeenpanevan komitean 66. istunnossa

Lisätiedot

Oikeudellisten asioiden valiokunta ILMOITUS JÄSENILLE (30/2010)

Oikeudellisten asioiden valiokunta ILMOITUS JÄSENILLE (30/2010) EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Oikeudellisten asioiden valiokunta 8.12.2010 ILMOITUS JÄSENILLE (30/2010) Asia: Liettuan tasavallan parlamentin Seimasin perusteltu lausunto Euroopan parlamentin ja neuvoston

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 682. Laki. Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä

SISÄLLYS. N:o 682. Laki. Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 1 päivänä elokuuta 2001 N:o 682 687 SISÄLLYS N:o Sivu 682 Laki Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.5.2012 COM(2012) 211 final 2012/0106 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin puolesta elintarvikeapukomiteassa omaksuttavasta kannasta elintarvikeapua koskevan vuoden

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 08.04.2005 KOM(2005)131 lopullinen 2005/0031(CNS) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisön sekä Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välillä niistä perusteista

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 33/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle tiettyjen sellaisten tavanomaisten aseiden käytön kielloista tai rajoituksista, joiden voidaan katsoa aiheuttavan tarpeettoman vakavia vammoja tai olevan vaikutuksiltaan

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Talousvaliokunta,

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Talousvaliokunta, Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Talousvaliokunta, 30.9.2016 Jarno Limnéll Professori, kyberturvallisuus, Aalto-yliopisto Kyberturvallisuusjohtaja, Insta Group Oy.

Lisätiedot

Esko-Juhani Tennilä /vas Erkki Tuomioja /sd sihteeri Olli-Pekka Jalonen valiokuntaneuvos. 1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 17 jäsentä.

Esko-Juhani Tennilä /vas Erkki Tuomioja /sd sihteeri Olli-Pekka Jalonen valiokuntaneuvos. 1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 17 jäsentä. ULKOASIAINVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 55/2009 vp Tiistai 9.6.2009 kello 11.30-14.00 Läsnä pj. vpj. jäs. vjäs. Pertti Salolainen /kok Markku Laukkanen /kesk Eero Akaan-Penttilä /kok Eero Heinäluoma /sd Liisa

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 7. maaliskuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 7. maaliskuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 7. maaliskuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0040 (NLE) 6396/16 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: COEST 48 UD 33 WTO 40 NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin,

Lisätiedot

PERUSTUSLAKI JA LAINVALMISTELUN LAATU

PERUSTUSLAKI JA LAINVALMISTELUN LAATU PERUSTUSLAKI JA LAINVALMISTELUN LAATU Ylijohtaja Sami Manninen Oikeusministeriö 2.3.2017 LAINVALMISTELUSTA KESKUSTELLAAN AIKA AJOIN //Hallituksen lakiesitysten tasoon on puututtu tavan takaa sekä eri ministeriöiden

Lisätiedot

29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä

29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä 29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä 01613/06/FI WP 127 Lausunto 9/2006 liikenteenharjoittajien velvollisuudesta toimittaa tietoja matkustajista annetun neuvoston direktiivin 2004/82/EY täytäntöönpanosta

Lisätiedot

Päätös. Laki. Belgian kuningaskunnan, Saksan liittotasavallan, Espanjan kuningaskunnan, Ranskan tasavallan,

Päätös. Laki. Belgian kuningaskunnan, Saksan liittotasavallan, Espanjan kuningaskunnan, Ranskan tasavallan, EDUSKUNNAN VASTAUS 301/2006 vp Hallituksen esitys rajat ylittävän yhteistyön tehostamisesta erityisesti terrorismin, rajat ylittävän rikollisuuden ja laittoman muuttoliikkeen torjumiseksi tehdyn sopimuksen

Lisätiedot

PSI-direktiivin tilannekatsaus

PSI-direktiivin tilannekatsaus PSI-direktiivin tilannekatsaus 5.2.2013 Anne Karjalainen, Kerava EU Alueiden komitean jäsen Rapporteur: Review of the directive on re-use of public sector information and open data, 10/2012 Sisältö Mikä

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2007 Julkaistu Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 2007 N:o 39 40 SISÄLLYS N:o Sivu 39 Laki Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden

Lisätiedot

!"! #$$% $ &&& #& &#& $!" %%!" &!""$'$()!% ""

!! #$$% $ &&& #& &#& $! %%! &!$'$()!% !"! #$$% $!"# &&& #& &#& $!" %%!" &!""$'$()!% "" !"! &$# *+!,% *&!!&!"!-"". /%-"!". #$$ &&& # & 0 $!"! *+ 1 2"!!" % AMMATTIOSAAMINEN SÄILYTETTÄVÄ TALOUDEN HAASTEISTA HUOLIMATTA Talouden taantuma on tuonut

Lisätiedot

Kuluttaja ei voi luopua hänelle tämän direktiivin mukaan kuuluvista oikeuksista.

Kuluttaja ei voi luopua hänelle tämän direktiivin mukaan kuuluvista oikeuksista. Neuvoston direktiivi 85/577/ETY, annettu 20 päivänä joulukuuta 1985, muualla kuin elinkeinonharjoittajan toimitiloissa neuvoteltuja sopimuksia koskevasta kuluttajansuojasta Virallinen lehti nro L 372,

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.5.2014 COM(2014) 274 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Serbian tasavallan välisellä vakautus-

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kirkkolain 24 ja 25 luvun muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Kirkkolakiin ehdotetaan tehtäviksi julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön uudistamisesta

Lisätiedot

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 1.3.2017 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto 28.2.2017 1 Teemat EU:n

Lisätiedot