Kolarin kunta Elinkeinotoimi KOLARIN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA Taustaa

Transkriptio

1 1 Kolarin kunta Elinkeinotoimi KOLARIN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA Taustaa Strategian taustasta voi todeta lyhyesti: Elinkeinotyöryhmä asetti huhtikuussa vuonna 2004 tavoitteeksi uusia sekä arvioida elinkeinostrategia ja ohjelma. Työn lähtökohtana on ollut arvioida tilannetta mahdollisimman realistisesti ja katsoa Kolarin vahvuuksia. EU:n liittymisen jälkeen projektityön merkitys on kasvanut. Elinkeinotoiminnassa kehittämistehtävät pyritään hankkeistamaan. Strategialla ohjataan hankkeet linjaan sekä omien, seutukunnan että Euroopan unionin kehittämisohjelmien kanssa. Elinkeinostrategian avulla on löydettävä kunnan ylivoimatekijät ja hyödynnettävä etenkin niitä paikallisia vahvuuksia, joilla voidaan erottua muista kunnista. Aktiivisella elinkeinopolitiikalla luodaan edellytykset menestyä yhä kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa. Kunnan elinkeinopolitiikka on kokonaisuus, joka sisältää kunnan yleiset puitteet: viihtyisä asuinympäristö, hyvät koulutus-, sosiaali- ja terveyspalvelut jne. Edellisten lisäksi elinkeinopolitiikka sisältää erityistoimenpiteitä yritystoiminnan edistämiseksi kunnan alueella. Kunnan tehtävänä on kannustaa yrittäjyyteen ja vaikutettava omilla toimenpiteillään ja päätöksillään yrittämisen esteiden poistamiseen noudattaen tämän strategian periaatteita. Pohdittaessa konkreettisia keinoja kunnan elinkeinopoliittisiin tavoitteisiin pääsemiseksi on aina mietittävä resurssien riittävyyttä. Tasapuolisen kohtelun kriteerien mukaisesti kunnan valitsema tukimuoto tai palvelu tulisi pystyä tuottamaan kaikille elinkeinopolitiikan kohteena oleville yrityksille. Tämän vuoksi tavoitteet ja keinot on oltava niin selvät, että päätöksentekijöiden on helppo niihin sitoutua ja tehdä päätökset niiden pohjalta. Kolarin vahvuudet liittyvät paikalliseen luontoon, perinteeseen, hiljaiseen tietoon, henkisiin voimavaroihin, kulttuuriin, matkailuun ja kunnan asemaan Lapin läänin alueella, Tunturi- ja rajaalueella. Matkailun vahvuus on Ylläksen tunturialue ja maaseutu elävine kylineen, Pallas- Yllästunturin kansallispuisto sekä rajajoki, jossa on alkuperäinen luonnonlohikanta. Kolarilla on etuja, jotka puuttuvat monilta Lapin läänin kunnilta: Suomen pohjoisin ja uusin rautatieasema sekä ympärivuotinen junaliikenne, jossa on tavara- että henkilöliikennettä, lisäksi lähellä on kaksi lentokenttää Ruotsin Pajalassa ja Kittilässä sekä oma Aavahelukan pienlentokenttä lähellä Yllästä. Elinkeinopolitiikkaa tulee olla aktiivista ja aloitteellista. Aktiivisessa, ennakoivassa elinkeinopolitiikassa yksi tärkeimmistä voimavaroista on tahtotila: tahto viedä asioita eteenpäin yhdessä asetettuja päämääriä kohti. Tämä on tärkeätä myös Kolarissa, jotta olisi mahdollisuus tehdä tuottavaa elinkeinopolitiikkaa ja saada panostuksilla aikaan pysyviä työllistäviä muutoksia. Kehittämisessä on otettava huomioon liikenne ja logistiikka. Kunnan sijainti on keskeinen seutukunnassa ja kalotilla. Tämän hyödyntäminen on ehdottoman tärkeä. Raja- ja lähialueiden yhteistyö tiivistäminen ja liikenneyhteydet tulevat korostumaan. Rautatien jatkaminen Ylläsjärveen sekä junaliikenteen kehittäminen kohti Norjaa Enontekiön kautta sekä E8 Revontulitien kunnostaminen ja tien varren palvelujen markkinointi ovat kunnan etujen mukaisia ja palvelevat

2 2 koko seudun ja Kolarin kehittymistä. Myös Aavahelukan lentokenttä on tärkeä kehittämiskohde erityisesti pienilmailuun ja purjelentotoimintaan ottaen huomioon Ylläksen läheisyys. Strategia antaa suuntaviivat ja yleisen taustatuen elinkeinopolitiikan toteuttamiselle ja sitä täydennetään ohjelmalla. Ohjelmaa päivitetään vuosittain. 2. Visio Kolari 2010 Kolari tunnetaan 2010 Ylläs- ja lohikuntana. Kolari ja Ylläs mielletään erityisesti kansallisella, mutta myös eurooppalaisella tasolla merkittäväksi ympärivuotiseksi matkailu- ja virkistysalueeksi sekä viihtyisäksi asuinalueeksi. Korkean osaamisen yrityksiä ja yhteisöjä on hakeutunut alueelle. Perinteiset alku- ja luonnontuotealan elinkeinot tuottavat laadukkaita tuotteita ja palveluita kotimaisille sekä kansainvälisille asiakkaille ympäri vuoden. Kolarissa on poron ja lampaanlihan jatkojalostukseen erikoistunut yritys. Netti- sekä suoramyynnin kautta kaikki liha menee kaupaksi. Myös maidonjalostukseen erikoistunut yritys jalostaa paikallista maitoa erikoistuotteiksi mm. jogurtiksi matkailuyritysten tarpeisiin. Kuntaan on muuttanut uusia asukkaita, sillä ennen kaikkea koulutetut henkilöt arvostavat laadukasta asuinpaikkaa. Rautaruukilta ostetut kerrostalot kirkonkylällä on vuokrattu Kolariin muuttaneille Etelä-Suomen ruuhkiin kyllästyneille uudisasukkaille. Suuri määrä mökkiläisiä asuu entistä pidempään kunnan alueella kaikkina vuodenaikoina. Tämä tarkoittaa, että osa täällä vapaa-ajan asunnon omistavista on muuttanut ns. kakkosasumisen pysyväksi asumismuodoksi: osa vuodesta asutaan Kolarissa, osa muualla sijaitsevassa kodissa. Merkittävä osa yritysten, valtion ja kuntien toimintojen töistä tehdään alun perin vapaa-ajanasunnoksi tarkoitetulla loma-asunnolla tai sitä varten erikseen rakennetussa meylläs Centerissä. Vanha sairaala on kunnostettu studiotiloiksi käsityöläisille ja taiteen tekijöille. Koko Kolarin kunnan alueelle on rakennettu tietoverkko ja yksityiset että julkiset palvelut toimivat tietoverkossa koko kunnan alueelta. Kolarissa toimii edelleen hyvää opetusta antava yhtenäinen peruskoulu ja lukio, kansalaisopisto ja Ylläs instituutti sekä sosiaali- ja terveystoimen peruspalvelut mm. terveyskeskus, vanhusten palvelutalot. Vanhusten hoitoa annetaan yhä enenevässä määrin myös suoraan kotia kylillä toimivien osuuskuntien kautta. Kolarin rata on sähköistetty, henkilöliikenne on ympärivuotista ja matkustajan rajan ylitetään Rautatieasema on käynyt ahtaaksi ja aseman laajennus on välttämätöntä. Kittilän ja varsinkin Pajalan lentokenttien kautta tulee huomattavia kansainvälisiä asiakasvirtoja Ylläkselle. Muutoinkin matkailullinen yhteistyö Pajalan kanssa on lisääntynyt. Alueen luonto, perinteet, kulttuuri ja elinvoimaiset kylät ovat monimuotoisia ja luovat vahvan perustan asukkaiden ja alueelle tulevien uusien muuttajien identiteetille. 3. Tavoitteet Strategian tavoitteet: Väkiluku kasvuun Vuonna 2010 työttömyysprosentti on korkeintaan 1,6 kertaa suurempi kuin valtakunnan keskimääräinen työttömyysprosentti, Vuonna 2003 keskimäärin 1,89. Yritystoimipaikkojen määrä kasvaa keskimäärin seitsemällä vuodessa (vuonna 2002 toimipaikkoja oli 276 kpl, tilastokeskus) Koko kunnan alueella on toimiva tietoverkko ja etätyömahdollisuus

3 3 Elinkeinotoimintaan sijoitettu euromäärä palautuu hankkeissa 5-kertaisena takaisin Alkutuottajien määrä vuonna 2010 on vähintään sama kuin ohjelmakauden alussa (70 kpl vuonna 2004) Lukion, perus- ja ammatillisen koulutuksen kehittäminen Korkeakouluopetuksen ja tutkimuksen (maakuntakorkeakoulu) pysyvä toimipiste, osaamiskeskus Kolariin Matkailun työpaikoista kolarilaisen työvoiman osuuden nousee 75 %:iin matkailun huippusesongin kokonaistyöpaikoista. Huhtikuussa %. saada matkailu ympärivuotiseksi ja rekisteröidyn kapasiteetin vuotuiseksi keskimääräiseksi huonekäyttöasteeksi 50 %. Lähtötaso vuonna 2003 on 41,1 % Kunnan alueella matkailijoiden määrä kasvaa 40 % vuoteen 2010 mennessä vuoden 2004 tasosta. Kolarin markkinaosuus Lapin kokonaismatkailusta nousee 20 %:iin Matkailun vuodepaikkamäärää kasvatetaan hallitun kasvun, kestävän kehityksen sekä ympäristövastuullisuuden periaatteita noudattaen Kylä- luontais- ja maaseutumatkailun kehittäminen koko kunnan alueella Tiivis ja tehokas yhteistyö yrittäjien ja kylätoimikuntien kanssa säännöllisillä tapaamisilla Toimiva, tiivis ja tehokas seutukunta- ja rajayhteistyö 4. Keinot Johtoajatuksena on oma tahto kehittämiseen, aktiivisuuden lisääminen ja koko kuntaorganisaation palvelutason nostaminen. Yhteistyön tulee olla avointa ja toimivaa sekä vaikuttamisen keinot rakentavia: luottamushenkilöt /kunnan työntekijät/valtion viranomaiset /yritykset/ kuntalaiset. Toinen johtoajatus on, että kunta osallistuu yksittäisen yrityksen hankkeisiin silloin, kun tuki monipuolistaa alueen elinkeinorakennetta, tuo merkittävää lisäarvoa alueelle, antaa merkittävän välittömän tai välillisen työllisyysvaikutuksen suhteessa panostukseen ja riskiin sekä kohtelee tasapuolisesti kunnan yrittäjiä. Kolmas johtoajatus on, että on tärkeätä panostaa myös viihtyvyystekijöihin ja yritystoiminnan yleisten edellytysten luomiseen kuten sosiaali- ja terveys-, sivistystoimi-, kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluihin, tonttipolitiikkaan, kaavoitukseen, kunnallistekniikan rakentamiseen, työvoiman kouluttamiseen, asuntotuotannon tukemiseen sekä päivähoidon järjestämiseen. Kunnan rooli on luoda asumiselle ja yritystoiminnalle hyvät puitteet ja yritysten tehtävänä on hoitaa varsinainen liiketoiminta. Kunnan myönteisellä maineella on erittäin tärkeä merkitys yritysten ja asukkaiden sijoittumisella kuntaan ja yksi tärkeä osa maineen muodostumisessa on kunnan suhtautuminen yritystoimintaan yleisellä tasolla ja miten asiat kunnassa etenevät ja päätökset tehdään. Elinkeinostrategian toteuttamiseksi kunta toteuttaa elinkeinopolitiikkaa seuraavilla erityistoimenpiteillä: 1. Yritysneuvonta. Aloittavien ja toimivien yritysten palvelua, yritysideoiden testausta, rahoitusmahdollisuuksien kartoittamista. 2. Kehittämishankkeet. Kunta edistää elinkeinotoiminnan yleisiä edellytyksiä kehittämishankkeilla. 3. Välittäjän rooli. Kunnan tehtävänä on toimia herättelijänä, uusien asioiden hakijana ja innovaattorina sekä käynnistäjänä. 4. Toimitilat. Toimitiloihin kuuluvat tontit, tuotantotilat, niiden rakennuttaminen ja hallinnointi. Kunta osallistuu yritysten yrityskohtaisiin toimitiloihin erityisin perustein.

4 4 5. Markkinointi. Kunta markkinoi itse tai voi osallistua kunnan tai kuntaa laajemman alueellisen organisaation kautta taikka yritysten kanssa yhteistyössä alueen sekä alueen tuotteiden ja palveluiden markkinointiin. 6. Rahoitus. Kunta voi olla mukana osakkaana yrityksissä tai tukea yksittäisten yritysten investointi- ja kehittämishankkeita erityisin perustein. 7. Yhteistyöprojektit. Kunta toteuttaa yritysten ja muiden yhteisöjen kanssa yhteistyöprojekteja, joilla kehitetään ja tuetaan alueen toimijoiden osaamista, yritystoiminnan monipuolistamista ja yhteistyömalleja. 8. Kaavoitus. Kunta edistää aktiivisella maapolitiikalla ja rakennusneuvonnalla kaavoitusta, rakentamista ja asumista. Eri toimialoilla kehittämisen painopisteet ovat: Matkailu Matkailussa luontoarvot tulevat tulevaisuudessa entisestään korostumaan ja tämän vuoksi kehittämisessä on pääperiaatteena oltava kestävä kehitys ja ympäristövastuullisuus. Panostetaan jatkuvan kasvun sijasta laatuun, matkailun oheistapahtumiin, palvelujen monipuolistamiseen, tuotekehitykseen, tunnettavuuden lisäämiseen ja infrastruktuurin mm. tietoverkkojen kehittämiseen sesonkien jatkamiseksi. Saavutettavuutta parannetaan yhteistyössä eri liikenneyhtiöiden mm. VR:n ja eri lentoyhtiöiden kanssa. Elinkeinojen nykytilanteesta, erityisesti matkailuun liittyvistä luvuista ja niiden merkityksestä kuntaan ja kuntatalouteen tehdään selvitykset. Matkailua kehitetään kunnan omista luontaisista lähtökohdistaan luonnon kestävän kehityksen periaatteiden ja ympäristövastuullisuuden pohjalta. Kolarille rakennetaan oma profiili perustuen Ylläksen ja koko kunnan maaseutualueen luontomatkailun vahvuuksiin kunnan omista lähtökohdista jäljittelemättä toisia keskuksia. Päivitetään matkailun ja maankäytön kehittämissuunnitelma. Kunta osallistuu Ylläksen Matkailuyhdistyksen kautta Ylläksen reittiverkoston ja markkinoinnin kustannuksiin omalla, vuosittain määritellyllä panoksellaan. Kunta edistää yhteistyössä Suomen ja Ruotsin työvoimahallinnon sekä Pajalan kunnan kanssa työvoiman liikkuvuutta yli rajan. Myös muuten kunta on aktiivinen toimissaan turvatakseen pätevän työvoiman saannin matkailualueelle mm. asuntopolitiikalla. Jalostus Jalostustoiminnan edistämiseksi ja monipuolistamiseksi kunta tukee yritysten verkottumista sekä jalostusasteen nostamista kehittämisprojektein yhteistyössä yritysten ja eri sidosryhmien kanssa. Erityistä huomiota kiinnitetään tuotannonaloihin, jotka ovat kytköksissä matkailuun ja jonka kautta on mahdollisuus markkinoida tuotteita (mm. puu, turve, terva, keramiikka, savi) jopa kansainvälisille markkinoille. Alkutuotanto Rakennemuutosta tuetaan ohjauksella ja neuvonnalla. Jalostusasteen nostaminen ja tuotannon monipuolistaminen mm. luonnontuotteiden keräämisellä ja jalostuksella on edellytys alkutuotannon työpaikkojen säilyttämiseksi nykyisellä tasolla. Ylläksen matkailualueella on monien miljoonien euron markkinat jalostetutuille, laadukkaille alkutuotteille (sienet, marjat, yrtit, poro, hirvi, peruna, vihannekset) tarjottavaksi paikallisille yrityksille sekä matkailijoille. Alkutuotannossa myös maisemanhoidolliset tehtävät korostuvat erityisesti tulevan EU:n ohjelmakautena ja nämä otetaan huomioon, koska sillä on myös matkailullista merkitystä.

5 5 Liikenne ja logistiikka Junaliikenteen sähköistäminen ja radan peruskunnostus on erittäin tärkeätä alueen elinkeinoelämän kehittämisen kannalta sekä lentoliikenteen kehittäminen Kittilän ja Pajalan lentokentille. Tieverkostoa pyritään parantamaan ja täydentämään. Erityisen tärkeä on saada E8 Revontulitie kunnostuksen piiriin. Tietotekniikan, tietoverkkojen ja telematiikan hyväksikäyttöä edistetään yrityksissä ja kotitalouksissa erityisesti matkailualueella. Koulutus Koulutuksessa on tärkeä saavutettavuus. Tunturi-Lapin seutukunnassa toimivien eri oppilaitosten yhteistyö on tärkeä. Koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden parantaminen nähdään myös merkityksellisenä. Eletään reaaliajassa ja seurataan muutoksia laaja-alaisesti. Työelämäyhteyksien ja yrittäjyyden edistäminen tarkoittaa selkeää asenteisiin vaikuttamista laajalla rintamalla. Koulutuksen paikallinen ja alueellinen yhteistyö merkitsee osallistumista yhteistyöhön monella eri tasolla lääninhallitus, Lapin liitto, Te-keskus, seutukunta ja muu kuntayhteisö, yliopistot, ammattikorkeakoulut, kuntayhtymät. Myös valtakunnallinen vaikuttaminen on tärkeätä. Koulutuksessa kansainvälisyys, oppilasvaihdot, kielivalintojen monipuolisuus ja tutkimus sekä tutkimustiedon hyväksikäyttö ovat tärkeitä sekä samoin osallistuminen tutkimusprojekteihin. Koulutuksen tulee palvella myös paikallisen elinkeinoelämän tarpeita. Kunta tukee ja kannustaa oman henkilöstön ammattitaidon kehittämistä omaehtoisella koulutuksella. Kaavoitus ja asuntopolitiikka Kunta harjoittaa aktiivista maa- ja kaavoituspolitiikka ja pyrkii hankkimaan omistukseensa rakennuskelpoista maata erityisesti matkailualueelta aina kun sitä on edullisesti saatavilla. Kaavoituksessa ennakoidaan tuleva rakennustarve siten, että rakennuskelpoisia asunto- ja lomatontteja on jatkuvasti saatavilla. Kunta vaikuttaa aktiivisesti siihen, että tunturialueella on riittävästi saatavilla kohtuuhintaisia vuokra- ja omistusasuntoja vakituisille kunnan asukkaille. 5. Kärkihankkeet Strategiassa nimetään seuraavat kärkihankkeet: Rautatieliikenteen kehittäminen Kurtakko Ylläsjärvi tie E8 Revontulitien peruskorjaus, tason nostaminen ja markkinointi Tornionlaakson kesämatkailun kehittäminen, lohen nousun turvaaminen Tornio-Muoniojokeen Ulkoilmaesityspaikka Ylläkselle Pallas-Yllästunturin kansallispuisto Alueellinen jätehuoltoyhteistyö Tunturi-Lapissa sekä keskitetyn jäte- ja vesihuollon toteutus kirkonkylältä pohjoiseen. Seudullinen/Raja-alue ja kyläkohtainen tietoverkkojen rakentaminen Ylläksen ydinalueille kylätalot Kuomu/Gondolihissi Kolarin Metsäntutkimusaseman tutkimustoiminnan kehittäminen Golfkenttä Ylläkselle Valtion peruspalvelujen säilyttäminen mm. työvoimahallinto, poliisi ja Kela Koulutuksen ja tutkimuksen osaamiskeskus Laestadiushanke Äkäslompolon kevyenliikenteen väylä kylästä tunturiin Kirkonkylän tiejärjestelyt Ylläksen kalaparatiisi

6 6 Matkailu kansainväliseksi ja ympärivuotiseksi Kirkonkylän tyhjät asunnot ja yritystilat käyttöön Järvialueen tiet ja vesistöjen kunnostus Oikeusvaikutteisen yleiskaavan laatiminen ns. järvikyliin 6. Resurssit Toiminta rahoitetaan vuosittain budjetoimalla käyttötalouteen vähintään nettomenoina euroa sekä lisäksi investointeihin vuosittain erikseen hyväksyttävä määrä. Käyttösuunnitelman tekee elinkeinotyöryhmä. Elinkeinostrategiaa ja ohjelmaa toteuttavat siihen määritellyt viranhaltijat sekä projekteissa mukana olevat henkilöt. Viranhaltijoiden ja projektihenkilöiden apuna valmistelussa on Elinkeinotyöryhmä, joka valmistelee ja käsittelee laajoja elinkeinopoliittisia asioita. Työryhmään valitaan valtuustokaudeksi eri poliittisia ryhmiä edustavia luottamushenkilöitä, yrittäjien edustajia ja elinkeinoasioita valmistelevia kunnan ja valtion virkamiehiä. Tämä strategia on hyväksytty kunnanvaltuustossa